LAPIN TAITEILIJASEURAN JÄSENISTÖN OSAAMISEN JA SEURAN KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Rovaniemi Lapin taiteilijaseuran selvityksiä 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPIN TAITEILIJASEURAN JÄSENISTÖN OSAAMISEN JA SEURAN KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS 2010. Rovaniemi Lapin taiteilijaseuran selvityksiä 1"

Transkriptio

1 Merja Miettinen & Katariina Imporanta LAPIN TAITEILIJASEURAN JÄSENISTÖN OSAAMISEN JA SEURAN KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS 2010 Rovaniemi Lapin taiteilijaseuran selvityksiä 1 Selvitys Lapin taiteilijaseura/merja Miettinen Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut/katariina Imporanta Rovaniemi

2 SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta 2. Selvitystyön kulku 3. Lapin taiteilijaseuran jäsenistön taustat sekä kehittämis- ja koulutustarpeet 4. Taiteilijoiden työtilat 5. Lapin taiteilijaseuran kehittäminen 6. Kuvataiteilijana toimiminen Lapissa 2

3 1. SELVITYKSEN TAUSTA Lapin taiteilijaseura aloitti vuonna 2010 Lapin visuaalisen taiteen keskuksen esiselvityshankkeen, jonka tavoitteena on kehittää visuaalisen taiteen manageriosaamista Lapissa. Esiselvityshanketta rahoittavat Lapin taiteilijaseuran lisäksi Lapin liitto, Lapin taidetoimikunta ja Rovaniemen kaupunki. Esiselvityshankkeeseen visuaalisen taiteen manageriksi palkattiin Merja Miettinen. Managerin yhtenä tehtävänä hankkeessa on kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia lappilaisten yritysten kanssa ja luoda toimivia tuotepalvelukokonaisuuksia erityisesti matkailu- ja hyvinvointisektorin kanssa. Lapin taiteilijaseuran kannalta tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää seuran jäsenten osaamista, halukkuutta ja kehittämistarpeita yritysyhteistyötä ja taiteilijaseuran toiminnan kehittämistä varten. Selvityksen haastatteluosuus toteutettiin yhteistyössä Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden kanssa, koska haastattelut toimivat taustatyönä Lapin taiteilijaseuran ja Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden yhteiselle hankevalmistelutyölle. Koulutus- ja kehittämispalvelut käyttää haastattelujen tuloksia myös valtakunnalliseen Taiteen erityispätevyyspaletti -hankkeeseen, jossa kartoitetaan taidealojen tulevaisuuden osaamistarpeita. 3

4 2. SELVITYSTYÖN KULKU Kesän ja syksyn 2010 aikana Lapin taiteilijaseuran jäsenille tehtiin Webropol-ohjelmalla toteutettu verkkokysely, jonka tarkoituksena oli selvittää jäsenten osaamistasoa, halukkuutta yhteistyöhön sekä kehittymistarpeita. Kysely lähetettiin 87 seuran jäsenelle ja siihen vastasi 30 henkilöä. Vastausprosentti oli siis 34,5 %. Kyselyn toteuttamisen jälkeen 24 kyselyyn vastannutta seuran jäsentä haastateltiin. Haastattelun avulla syvennettiin ja tarkennettiin kyselyssä selvitettyjä asioita. Haastattelun kysymysten pohjana toimivat samat aihepiirit ja teemat, jotka olivat olleet myös kyselyn lähtökohtana. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2010 Rovaniemellä, Kemissä, Inarissa ja Sodankylässä. Haastattelijoina toimivat manageri Merja Miettinen Lapin taiteilijaseurasta ja projektikoordinaattori Katariina Imporanta Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskukselta. Haastattelun yhteydessä käytiin läpi myös haastateltavan kuvataiteilijan ansioluettelo ja tutustuttiin hänen taiteelliseen työhönsä teoskuvien avulla. Haastatteluiden jälkeen manageri koosti taiteilijoiden ansioluetteloista ja teoskuvista taiteilijakansion taiteilijaseuran käyttöön. Kansiota käytetään taiteilijaseuran taiteilijoiden teosmyynnin ja -lainauksen edistämiseen sekä kuvataiteilijoiden asiantuntijuuden markkinoinnin ja myynnin tukena. 4

5 3. LAPIN TAITEILIJASEURAN JÄSENISTÖN TAUSTAT SEKÄ KEHITTÄMIS- JA KOULUTUSTARPEET Haastattelun perusteella Lapin taiteilijaseuran yleisin työllistymisen muoto oman taiteellisen työn ohella on taiteen alan opetustyö. Haastatelluista 24 henkilöstä opetustyötä tekee 20 henkilöä. Haastateltavat tekevät opetustyötä eri paikoissa ja eri asteilla kuten esimerkiksi Lapin yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, Lasten ja nuorten kuvataidekoululla ja kansalaisopistossa. Opetustyö haastateltavien keskuudessa oli osittain täysipäiväistä ja osittain osa-aikaista. Jotkut haastateltavat tarjosivat tiettyjä kursseja haluamilleen tahoille ja jotkut tekivät satunnaisesti taiteen alan sijaisuuksia. Useilla haastateltavista oli myös työskentelyapurahakausia tai saatuja kohdeapurahoja. Selvityksen mukaan Lapin taiteilijaseuran jäsenet toimivat tai ovat toimineet myös muilla luovan alan osa-alueilla, kuten valokuvaajana, visuaalisena suunnittelijana, graafisena suunnittelijana, amanuenssina, läänintaiteilijana, kuvittajana, taidekummeina, kriitikoina, valokuvaajina ja näyttelysihteereinä. Haastatteluissa kävi ilmi, että usealla haastateltavalla oli taustallaan kuvataiteen tutkinnon lisäksi myös muu tutkinto, joka koettiin täydennyskoulutukseksi. Kuvataiteen opintojen lisäksi haastateltavat olivat opiskelleet muiden muassa taidekasvatusta, mainontaa, elokuvakäsikirjoittamista ja maisematutkimusta. Osa haastateltavista ei ollut kouluttanut itseään kuvataidealan tutkinnon jälkeen. Osa haastateltavista jatkokoulutti itseään kuvataiteen alueella Lapin yliopiston kuvataiteen laudatur-opinnoissa tai Kuvataideakatemian maisteriopinnoissa. Haastateltavat olivat täydennyskouluttaneet itseään monilla eri aloilla. Useilla jo pitkään alalla olleilla taiteilijoilla oli takanaan lukuisia eri tekniikkakursseja. Täydennyskoulutusta niihin oli saatu useissa eri paikoista muiden muassa seuraavista aihealueista: kankaanpainaminen, taidegrafiikan eri tekniikat, japanilainen puupiirros, keramiikka ja muotokuvamaalaus. Taideopintojen ohella täydennyskoulutusta oli saatu muiden muassa seuraavista aihealueista: kielet, ATK- ja yrittäjyystaidot, kasvatustiede, hyvinvointi ja terveydenhuolto. Täydennyskoulutuksesta oli useassa tapauksessa huolehdittu itse. Myös työn kautta oppiminen oli yleistä. Haastateltavat olivat esimerkiksi opetelleet käyttämään kuvankäsittelyohjelmia tai opiskelleet akryylivärin ominaisuuksia. Käytännön työn nähtiin olevan paras 5

6 koulu oppimiseen. Yhdellä haastateltavista työnantaja oli järjestänyt omia täydennyskoulutuskursseja. Kaavio 1. Ammatilliset koulutustarpeet. Kyselyn ensimmäisessä kysymyksessä haastateltavat arvioivat omia koulutustarpeitaan. Kaikkein tarpeellisimmiksi koulutuksiksi haastateltavat arvioivat rahoituksen hankinnan (65,5 %), koulutuksen kuvataiteilijan asiakkaisiin ja myyntitilanteeseen liittyen (51,7 %) sekä markkinoinnin ja viestinnän (48,3 %). Myös muille koulutuksille näyttää olevan tarvetta, koska haastateltavat pitivät lähes kaikkia ehdotettuja koulutuksia tarpeellisina. Alhaisimman prosentin vastaajien keskuudessa saivat yrittäjyyskoulutukset (17,2 %). Useat kysymyksen yhteydessä mainitut osa-alueet kuitenkin sisältyvät yrittäjyyskoulutuksiin. Kysyttäessä avoimella kysymyksellä muita mahdollisia koulutustarpeita, haastateltavat mainitsivat koulutukset liittyen taiteen filosofiaan, yritystoiminnan muodot taiteilijan näkökulmasta, kansainvälisen toiminnan, kielten opetuksen ja audiovisuaaliset tekniikat. Haastattelun mukaan suurin tarve ammatilliselle kehittymiselle ja koulutukselle ovat yrittäjyystaitojen eri osa-alueet kuten tiedottaminen, markkinointi, myyntityö, tuottajataidot, tekstin tuottaminen, verotus, rahoitus, hinnoittelu ja tuotteistaminen. Ammatillisina kehittymis- 6

7 tarpeina kiinnostivat myös pedagogiikka, työskentely taiteilijana yrityksissä, verkostoituminen, työskentely ihmisten kanssa, taidekirjoittaminen, kokonaisuuksien hallinta, ulkomaan näyttelytoiminta, taidekonsultointi, taiteen soveltava käyttö ja kieliopinnot. ATK-taidot nousivat esiin myös yksittäisenä isona kehittymistarpeena. Kaivattiin teknistä apua esimerkiksi portfolion toteutukseen, kuvankäsittelyyn sekä nettisivujen tekoon, päivittämiseen ja ylläpitoon. Kehittymis- ja koulutustarpeet liittyivät suurelta osin itsensä jatkuvaan kehittämiseen kuten sisältöosaamiseen, erilaisiin tekniikoihin, markkinointi-, myynti- ja ATK-taitoihin. Yleisesti koettiin, että taiteen tekemisessä ei ole koskaan valmis ja omaa ammattiosaamista haluttiin kehittää ja päivittää koko ajan. Lisäksi haluttiin vahvistaa omaa taiteilijaidentiteettiä sekä saada lisää rohkeutta ja kehittyä ihmisenä. Taiteilijaidentiteetillä, rohkeudella ja ihmisenä kehittymisellä nähtiin olevan yhteyksiä työhyvinvointiin. Selvityksessä kysyttiin haastateltavien erityisosaamisalueita, koska haluttiin saada käsitys Lapin taiteilijaseurasta löytyvästä osaamisesta. Tietoa osaamisalueista käytetään apuna seuran kehittämistyössä esimerkiksi uusien tuote- ja tuotteistamisideoiden kehittämisessä. Omaa osaamista kysyttiin myös, jotta saataisiin tietää, millä tasolla on seuralaisten tietoisuus oman osaamisen, vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamisessa. Erityisosaamiseksi mainittiin perinteisten kuvataiteen osa-alueiden, maalauksen, piirustuksen, taidegrafiikan, kuvanveiston ja valokuvauksen lisäksi muiden muassa seuraavat osaalueet: graafinen suunnittelu, elokuva, käsikirjoittaminen, ohjaaminen, sosiaalisuus, myynti- ja markkinointiosaaminen, pedagogiset taidot, puunkäsittely, luonnonmateriaalien käyttö, asioiden pelkistäminen, ympäristötaide, kokonaisuuksien hallinta, tilateokset, materiaalien tuntemus, kolmiulotteisen muodon hallinta, pinnan ja muodon yhdistäminen, performanssi, ideointi ja kuvanrakentaminen. Kyselyn perusteella vastaajat halusivat keskustella managerin kanssa (kaavio 2.) etenkin teosmyynnistä (65,4 %), viestinnästä ja markkinoinnista (53,8 %) ja omasta toiminnasta käytännön tasolla (46,2 %). Myös muut osa-alueet, apurahojen hakeminen, työtilat, urasuunnittelu ja palvelujen tuotteistaminen, saivat tasaista kannatusta. 7

8 Kaavio 2. Halukkuus keskusteluun managerin kanssa. Kysyttäessä avoimella kysymyksellä asioita, joista haastateltavat haluaisivat keskustella managerin kanssa, esille nousivat työtilat, taiteilijaeläke, taiteilija työnhakijana, taiteilijaresidenssit, teoskuvaus, kansainväliset näyttelyt, hakemusten laatiminen, taiteilijan asiantuntijuuden käyttö sekä markkinointi. Useat taiteilijat toivoivat saavansa managerilta erityisesti neuvontaa, apua ja tietoutta. Niiden toivottiin ensisijaisesti liittyvän verkostoitumiseen ja markkinointiin. Managerin toivottiin olevan apuna suhteiden ja kontaktien luomisessa mm. yritysmaailmaan, paikallisiin yrityksiin ja sairaaloihin, sekä toimivan yhteyshenkilönä. Lisäksi managerin toivottiin antavan tietoa ja apua myyntikanavien ja verotuksen suhteen. Tärkeänä managerin tehtävänä nähtiin myös erityyppiset näyttelyhankkeet sekä kotimaassa että ulkomailla. Apurahojen hakemiseen toivottiin apua ja neuvoja. Managerin toivottiin antavan kehykset taiteilijaseuran toiminnalle, sekä auttavan yhteydenpidossa ja tiedottamisessa. Hänen toivottiin myös järjestävän kursseja, auttavan työtilojen hankkimisessa sekä innostavan tekemisessä ja itsensä kehittämisessä. Eniten managerilta toivottiin apua taiteilijoiden työllistymisessä ja työtilaisuuksien lisäämisessä sekä työtilojen etsimisessä. Hänen toivottiin edistävän taiteilijoiden työllisyyttä ja toimeentuloa. Lapin taiteilijaseuran manageriosaamisen tarpeiden nähtiin liittyvän yhteisnäyttelyihin, kansainväliseen toimintaan, yritysyhteistyöhön, taiteen myyntiin ja markkinointiin, kontakteihin, neuvoihin, tukeen ja työhyvinvointiin liittyviin tekijöihin. Managerin toivottiin olevan se, joka pitää seuran toiminnan kasassa. Hänen toivottiin ottavan vastuuta toiminnasta, jotta puheenjohtajan työtaakka vähenisi. 8

9 4. TAITEILIJOIDEN TYÖTILAT Haastateltavista 21 oli haastatteluhetkellä työtila käytössään. Useilla haastatelluista se oli kodin yhteydessä. Ainoastaan yhdellä haastateltavista taiteilijoista ei haastatteluhetkellä ollut omaa työtilaa. Neljä haastatelluista taiteilijoista etsi uutta työtilaa. Kaavio 3. Työtilojen tilanne. Kyselyyn vastanneista taiteilijoista 8 taiteilijaa (26,7 %) etsi parhaillaan uusia työtiloja. Kaavio 4. Halukkuus työskennellä keskittymässä, jossa työskentelee useita taiteilijoita. Vielä suurempi määrä taiteilijoita, 11 henkilöä (42,3 %) haluaisi työskennellä keskittymässä, jossa työskentelisi useita taiteilijoita. Kuvataiteilijan työ on usein yksinäistä puuhaa. Keskittymässä työskentelemisen etuna nähtiin muun muassa se, että pääsee osaksi jonkinlaista työyhteisöä. Työyhteisön kuulumisen uskottiin vaikuttavan positiivisesti työhyvinvointiin. 9

10 5. LAPIN TAITEILIJASEURAN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Sekä kyselyssä että haastattelussa Lapin taiteilijaseuran toimintaa pidettiin aktiivisena ja ammattimaisena. Toiminta on kehittynyt mukavasti, esimerkiksi taidelainaamotempausten, Galleria Napan toiminnan sekä toimintaan mukaan tulleiden uusien ihmisten muodossa. Seuralta toivottiin rohkeaa eteenpäin menemistä, ja sitä, että uudet ihmiset saisivat tilaa kehittää omaa osaamistaan seurassa toimimisen kautta. Turhauttavaksi koettiin tilakysymys, pitkät välimatkat ja vakituisen henkilökunnan puute. Taiteilijaseuran näyttelytoiminnan oltiin tyytyväisiä. Galleria- ja lainaamotoimintaa tulisi kehittää edelleen. Lainaamon kehittäminen nähtiin jopa tärkeämpänä kuin gallerian kehittäminen. Galleria-taidelainaamolle tulisi saada pysyvä paikka ja se tulisi sijoittaa paikkaan, jossa potentiaaliset asiakkaat liikkuvat. Kauppakeskus Revontulen taidelainaamokokeilu koettiin erittäin positiivisesti. Taidelainaamon sijainnin nähtiin voivan olla myös muualla kuin kauppakeskuksessa esimerkiksi kahvilassa tai jonkun yrityksen yhteydessä. Myös kansainvälistä näyttelytoimintaa toivottiin. Taiteilijaseuralle toivottiin pysyvää henkilökuntaa, joka toisi seuran toiminnalle jatkuvuutta. Lisäksi seurasta olisi tehtävä enemmän taiteilijoita auttava systeemi. Taiteilijaseuran toivottiin olevan tasapuolinen kaikille jäsenilleen - toivottiin keskinäisen vertailun loppumista ja yhteisöllisyyden ja yhteishengen lisäämistä. Turhautuminen mainittiin isoksi ongelmaksi. Kehittämistarpeet seurassa liittyivät haastateltavien mielestä seuran perustoimintojen ja profiilin kehittämiseen, pitkäaikaisen ja pysyvän tilan löytämiseen, verkostoitumiseen, taiteilijatapaamisiin, näkyvyyteen ja näyttelytoimintaan. Näkyvyyttä voisi lisätä esimerkiksi kilpailuilla tai kevyemmillä näyttelyillä. Näyttelyt voisivat olla myös paikallisia teemanäyttelyitä esimerkiksi sairaaloissa. Myös tiedottamiseen toivottiin tehokkuutta ja avoimuutta. Lisäksi prosenttiperiaatteen edistäminen koettiin tärkeäksi se toisi alueen kuvataiteilijoille uusia työtilaisuuksia. Muutama haastateltava toivoi alueelle luovien alojen keskusta, joka kokoaisi laajemmin luovien alojen toimijoita saman katon alle. Mahdollisuuksia nähtiin Barentsin alueella toimimisessa: Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapin yhteistyömahdollisuuksissa. Taiteilijaseura voisi myös järjestää omia kesäkursseja ja taiteilijatapaamisia. Taiteen tunnettavuutta tulisi lisätä ja taiteilijoiden osaamista tuoda ihmisten lähelle. Taidehan kuuluu kaikille. 10

11 Haastateltavat olivat valmiita olemaan aktiivisesti mukana taiteilijaseuran toiminnassa. Suosituimmat mukana olon muodot olivat näyttelyihin osallistuminen, hallitustyö ja teoslahjoittaminen. Yleisesti mukana oloon suhtauduttiin myönteisesti. Moni haastateltavista olikin tai oli ollut aktiivinen jäsen. Joidenkin kohdalla osallistumista rajoittivat etäisyydet, auton puute tai allergiat. Osa toivoi osallistumisesta palkkaa. Muiksi taiteilijaseuran toiminnassa mukana olemisen muodoiksi mainittiin muiden muassa opettaminen, virkistystyö, työpajaohjaus, omien teosten ja toiminnan esittely, graafinen suunnittelu, näyttelyiden rakentaminen, gallerian valvominen, työskentely toimikunnissa ja yhteisötaiteelliset projektit. Kyselyllä pyrittiin konkretisoimaan tapoja, joilla taiteilijaseuran jäsenet voisivat olla mukana seuran toiminnassa. Kaavio 5. Halukkuus lahjoittaa teoksia Lapin taiteilijaseuralle. Jopa 80 % vastaajista oli valmis lahjoittamaan teoksiaan taiteilijaseuran käyttöön. Kaavio 6. Halukkuus osallistua Lapin taiteilijaseuran toimintaan lahjoittamalla omaa työpanosta. Kyselyn vastaajista 17 taiteilijaa (68 %) oli valmis lahjoittamaan työpanostaan taiteilijaseuran käyttöön. Talkootyö onkin ensiarvoisen tärkeää pienellä resursseilla toimivalle yhdistykselle. 11

12 Kaavio 7. Halukkuus toimia tietyissä tehtävissä Lapin taiteilijaseura kautta korvausta vastaan. Taiteilijat halusivat työllistyä taiteilijaseuran kautta seuran muiden muassa oman toiminnan ja teosten esittelijöinä (68,4 %), visuaalisina konsultteina (57,9 %) ja yhteisön kummitaiteilijoina (57,9 %). Kiinnostusta herättäviä vaihtoehtoja olivat myös työpajojen vetäminen yrityksissä tai yhteisöissä (52,6 %), oman ateljeetilan esittely (47,4 %), työskentely taiteilijana yhteisöissä ja laitoksissa (47,4 %) sekä taidehankintojen konsultointi (42,1 %). Vain yksi vastaajista oli valmis esittelemään seuran toimintaa julkisissa tilaisuuksissa. Tuotteet tai palvelut, joita taiteilijaseuran jäsenet halusivat myydä tai markkinoida taiteilijaseuran kautta liittyivät opetus- ja kurssitarjontaan, teosmyyntiin, projekteihin, yritysyhteistyöhön sekä taidetuotteiden myyntiin. Osalla haastateltavista oli pitkälle mietittyjä, erilaisia tuote- ja palveluideoita. Toisaalta taas tuotteiden kehittämiselle toivottiin apuja ja kiinnostavana ajatuksena pidettiin esimerkiksi taiteen ja muotoilun yhdistämistä. Opetus-, kurssi- ja työpajatoiminnan tuoteideat liittyivät käytännönläheisten kurssien pitämiseen, joiden aihepiireinä voisivat olla ympäristötaide, piirustus, maalaus ja toisaalta myös taiteen teoria. Taidekursseja haluttiin tarjota elämyksellisessä ympäristössä kuten Pallaksella tai Inarissa. Virkistystyöpajat voisivat antaa olemiseen ja elämiseen uutta näkökulmaa ja niitä haluttiin tarjota esimerkiksi yrityksille tai erityisryhmille kuten vanhuksille. 12

13 Lisäksi oltiin kiinnostuneita myös erilaisista projekteista yritysten kanssa. Haastateltavia kiinnostivat muun muassa tilaustyöt kuten esimerkiksi konsultointi, seinämaalaukset, taideripustusten tai sisustuksen tekeminen, interaktiiviset projektit ja valokuvauspalvelu. Omien teosten myynnin ohella useilla oli myytävänä muita taidetuotteita kuten esimerkiksi postikortteja, korttisarjoja, julisteita sekä myös suruadresseja ja jääkaappimagneetteja. Kaavio 8. Halukkuus antaa korkealaatuisia taidetuotteita myyntiin Galleria-taidelainaamo Napaan. Taidelainaamotoimintaa halutaan kehittää taiteilijaseurassa niin, että myyntiin otetaan teosten lisäksi korkealaatuisia taidetuotteita. Lähes kaikki vastaajista (92,9 %) olivat valmiita antamaan tekemiään korkealaatuisia taidetuotteita myyntiin taidelainaamon yhteyteen. Kaavio 9. Halukkuus pitää näyttelyitä julkisissa tiloissa. Kyselyssä selvitettiin myös seuran jäsenten halukkuutta pitää näyttelyitä muissa kuin galleriatiloissa. Jopa 80 % kyselyyn vastaajista näytti olevan kiinnostunut näyttelyiden pitämisestä ravintoloissa, kahviloissa, kauppakeskuksissa, hoitolaitoksissa, virastoissa ja muissa vastaavissa tiloissa. Yli puolet (68,4 %) oli valmis esittelemään toimintaansa erilaisissa tilaisuuksissa. Seuraavaksi selvitettiin, millä eri kielillä suomen lisäksi esittelyt voitaisiin järjestää. 13

14 Kaavio 10. Kyvykkyys esitellä omia töitä ja toimintaa eri kielillä. Lähes kaikki vastaajat (96,2 %) pystyivät esittelemään toimintaansa englanniksi. Seuraavaksi suosituimmat kielet olivat ruotsi (34,6 %) ja saksa (7,7 %). Lisäksi mainittiin espanja, venäjä, japani, norja, italia, unkari ja saamen kieli. 14

15 6. KUVATAITEILIJANA TOIMIMINEN LAPISSA Kuvataiteilijana toimimisessa Lapissa nähtiin monia etuisuuksia ja haasteita. Suurimpina etuina nähtiin tila ja rauha tehdä kuvataiteilijan työtä. Tärkeänä pidettiin myös Lapin puhdasta luontoa ja siitä saatavaa inspiraatiota. Toimintaympäristöä pidettiin luonnollisena ja monimuotoisena. Toiminta-alue ja ihmiset on mahdollista tuntea. Lapin etuina ovat myös halvemmat elinkustannukset ja paremmat työtilamahdollisuudet. Toisaalta osa haastateltavista taiteilijoista koki työtilatilanteen haasteelliseksi. Kollegoita ei ole niin paljon, joten taiteilijan on Etelä-Suomea helpompaa päästä esille sekä saada apurahoja ja muita tukia. Taiteilijoiden välillä nähtiin olevan hyvä yhteishenki. Esteitä kuvataiteilijana toimimiselle ei sinänsä ole - mahdollisuudet ovat rajattomat. Mahdollisuuksien nähdään riippuvan omasta aktiivisuudesta. Lappilaisuus koettiin eduksi, koska Lappia pidetään etenkin ulkomailla eksoottisena paikkana. Kansainvälisessä toiminnassa nähtiinkin paljon mahdollisuuksia erityisesti lähialueilla kuten Pohjoismaissa, Baltiassa ja Barentsin alueella. Myös Lapin matkailijavirtoja olisi tärkeää hyödyntää. Suurimpana haasteena nähtiin pitkät välimatkat Etelä-Suomeen ja Eurooppaan. Aktiivinen taide-elämä maassamme painottuu Etelä-Suomeen. Matka etelään on pitkä ja on oltava paikan päällä verkottuakseen ja markkinoidakseen itseään. Muualla Suomessa taiteen kentällä tapahtuvan toiminnan seuraaminen on haasteellista ja aikaa sekä taloudellisia resursseja vievää. Pääkaupunkiseudun koettiin olevan ylimielinen muun Suomen taideelämää kohtaan. Muutaman haastateltavan mukaan Lappi nähdään vieläkin kolonialismin hengessä, ja 1970-luvun taiteilijoita tuodaan esiin, mutta nykytaide unohdetaan. Esimerkiksi valtion kokoelmiin ei juurikaan ole ostettu teoksia Lapista. Ostavan yleisön ja verkostojen puute Lapissa koetaan toiseksi suureksi haasteeksi. Lapissa ei ole kulttuuria ja orientoitumista kuvataiteen kuluttamiselle, eikä kuvataiteelle ole tilausta. Pohjoisen yleisö saattaa olla kapeakatseista, eikä kuvataiteilijuutta ymmärretä. Kuvataiteilijat kokevat, että he ovat syrjässä, kun taiteesta kiinnostunutta yleisöä ei ole. Taide tulisikin tuoda lähemmäs katsojaa ja viedä se ulos gallerioista mahdollisimman lähelle asiakasta. Lappilaisen ostavan yleisön ja asiakkaiden volyymi on pieni, joten voimakkaat Lappiin suuntautuvat matkailijavirrat tulisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. 15

16 Teosten myynnin ollessa vähäistä kuvataiteilijan toimeentulo on haasteellista. Kuvataiteen ohella täytyy usein tehdä muuta työtä. Työmahdollisuuksia vaikea saada ja täytyy olla aktiivinen pärjätäkseen. Kuvataiteilijan työ on välillä yksinäistä: pitkien etäisyyksien vuoksi kollegoja ei syrjäisemmillä paikkakunnilla ole, eikä työhön liittyviä asioita voi jakaa. Lisäksi pienillä paikkakunnilla on omat ongelmansa, kuten kaupunkien taiteilijan näkökulmasta haasteellinen kulttuuripolitiikka ja kuvataidemyönteisen asennekasvatuksen puute. Kuvataiteilijan työ nähdään sekä hienona että haasteellisena. Työn koetaan tuovan iloa ja siitä saadaan myös voimaa. Kuvataiteilijan työ on ihanaa ja haastavaa työtä, oma juttu, maailman hienointa työtä ja se antaa tekijälleen paljon. Taiteilijan työssä on mahdollisuus oppia, ymmärtää ja auttaa muita oppimaan ja näkemään. Kehittymisen mahdollisuudet ovat valtavat. Työssä on tärkeää uskollisuus omalle äänelle sekä omat kokemukset. Mielikuvitus koetaan valtavana voimavarana ja tärkeää onkin uuden löytäminen ja luominen. Työhön kuluu hetkessä eläminen ja hyvän energian vaaliminen. Paloa taiteen tekemiseen ei voi sammuttaa mitenkään ja mahdollisuuksia tehdä kuvataiteilijan työtä on rajattomasti. Kuvataiteilijan työhön kuuluu rauha ja työrauha. Työssä omat haasteensa, mutta toisaalta sen on aina tiedostanut., kuvailee yksi haastateltavista kuvataiteilijan työtä. Kuvataiteilijan työ koetaan myös vaikeaksi ja henkisesti raskaaksi. Se on yksinäistä ja taloudellinen ja henkinen tuki puuttuu usein. Apurahojen varassa eläminen on epävarmaa. Taiteilijoilla on paineita taloudellisista resursseista, työtiloista ja näyttelyajoista. Kilpailu alalla on kovaa. Myös työn ja vapaa-ajan jaottelu on vaikeaa. On oltava määrätietoinen ja sinnikäs jaksaakseen ja tunnettava työ merkityksellisenä. Kuvataiteilijan työ on tasapainoilua sosiaalisuuden ja yksinäisyyden siedon välillä, mutta yhteisöllisyys auttaa jaksamisessa. Työ on haasteellista ja epävarmaa, mutta epävarmuus voi olla myös hyvä asia tai ihanaa. Kuvataiteilijan leipä pieninä palasina maailmalla - elämä on tasapainoilua. Taiteellisen työn rinnalla monet kuvataiteilijat joutuvat tekemään mahdollisesti toista työtä esimerkiksi kuvataiteen opettajana. Opetustyön koettiin haittaavan taiteilijana toimimista. Työmahdollisuuksia ja toimeentuloa kuvataiteilijana haastateltavat toivoivat lisää. Pitkät apurahakaudet helpottaisivat monen kuvataiteilijan tilannetta. 16

17 Haastateltavien mukaan kuvataiteilijan tulisi olla jatkuvasti aktiivinen ja esillä menestyäkseen. Kaiken ammattiin liittyvän tekeminen itse tuntui monesta haastateltavasta raskaalta. Kuvataiteilijan työssä tärkeänä pidettiin järjestötoimintaa ja liitoja. Jotkut haastatelluista naistaiteilijoista kokivat heillä olevan uskottavuusongelmia kuvataiteilijana sukupuolisen syrjinnän takia. Haastattelussa taiteilijan tulevaisuuden asemasta ilmeni sekä myönteisiä että kielteisiä visioita. Toisaalta tässä ajassa koetaan olevan toiveikkuutta ja myönteistä ilmapiiriä. Haastateltavat kokivat, että ihmisten lisääntyvä vapaa-aika ja pehmeämpien arvojen tuleminen voivat olla mahdollisuuksia myös kuvataiteilijoille. Monet vanhemman ikäpolven taiteilijat puolestaan kokivat taiteilijan aseman huononevan koko ajan. Taidekentän koetaan jumittavan paikoillaan, eikä estetiikalla enää ole samanlaista arvoa kuin ennen. Osa haastateltavista koki, että kuvataidealan koulutusta on liikaa. Toisaalta taas haastateltavat näkivät, että perinteisestä taiteilijakuvasta tulisi murtautua ulos. Tulevaisuudessa kuvataiteilijan työ sulautuu mahdollisesti enemmän yhteiskunnan muihin osiin. Uusia mahdollisuuksia nähtiin tiimityössä ja taiteen myyntikanavien kehittymisessä sekä taiteilijaseuran toiminnan kehittämisessä. Haastateltavat näkivät suurimmat mahdollisuudet työllistyä kuvataiteilijana opetustyössä. Taiteellisen työn nähtiin kuitenkin olevan kuvataiteilijan ydintoimintaa, jonka rinnalla opetusta voi tehdä osa-aikaisesti esimerkiksi muutamana päivänä viikossa. Haastateltavat toivoivat voivansa keskittyä enemmän kuvataiteen tekemiseen. Apurahat olivat yksi toimeentulon muoto, joita haastateltavat toivoivat lisää. Lisäksi haastateltavat näkivät potentiaalisiksi työllistymisen muodoiksi projektityön ja muun taiteen soveltavan käytön. Kuvataiteilijat voivat toimia hyvinvoinnin luojina ja luovien voimavarojen lisääjinä monissa eri yhteyksissä kuten esimerkiksi nuoriso- ja vanhustyössä. Yhteisölliset ja monitaiteelliset taideprojektit kiinnostivat haastateltavia. Lisäksi taiteen soveltaminen uusilla konsepteilla koettiin positiivisena asiana. Uusia konsepteja työllistää kuvataiteilijoita voivat olla muiden muassa toimiminen taidetalkkarina tai taidekummina ja muut erilaiset taideprojektit. Mahdollisuuksia nähtiin myös yritysyhteistyössä esimerkiksi oman toiminnan ja teosten esittelemisen tai työpajatoiminnan kautta. 17

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

15.9.2015. Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin

15.9.2015. Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin 15.9.2015 Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin Kuinka elää kuvataiteella Hankkeen aikana Tarjotaan neuvontapalveluita taiteilijoille Järjestetään täydennyskoulutusta Kehitetään

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Taiteilijat O ry, Konstnärerna O rf TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015

Taiteilijat O ry, Konstnärerna O rf TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 Taiteilijat O ry, Konstnärerna O rf TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 YLEISTÄ Taiteilijat O ry, Konstnärerna O rf on vuonna 2006 perustettu taideteollisen alan nykytaidetta edistävä ammatillinen

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU

TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU Tehtävät ovat päätoimisia ellei tekstissä toisin mainita. Nuorisokoulutukseen valitun pitää ennen viran vastaanottamista esittää rikosrekisterilain 6

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi Tarmo Ahvenainen Credits for the background picture: Kirsi McKenzie AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

INARIN KUNNAN RAJANAAPURIT. Enontekiö Kittilä Sodankylä Utsjoki. Norja Venäjä. www.revontuliopisto.fi. www.inari.fi

INARIN KUNNAN RAJANAAPURIT. Enontekiö Kittilä Sodankylä Utsjoki. Norja Venäjä. www.revontuliopisto.fi. www.inari.fi INARIN KUNNAN RAJANAAPURIT Enontekiö Kittilä Sodankylä Utsjoki Norja Venäjä REVONTULI- OPISTON RAJANAAPURIT Inari Kolari Muonio Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Savukoski Norja Ruotsi Venäjä INARI ON

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Lahti Science Day 11.11.2014 Helena Hatakka, Jaana Loipponen ja Leena Nietosvuori 1 Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

VAHVEMPI KUVATAIDE, RIKKAAMPI SUOMI SUOMEN TAITEILIJASEURAN HALLITUSOHJELMA

VAHVEMPI KUVATAIDE, RIKKAAMPI SUOMI SUOMEN TAITEILIJASEURAN HALLITUSOHJELMA VAHVEMPI KUVATAIDE, RIKKAAMPI SUOMI SUOMEN TAITEILIJASEURAN HALLITUSOHJELMA TAVOITTEET 2015 2019 01 SUOMEN TAITEILIJASEURAN HALLITUSOHJELMA TAVOITTEET 2O15 2O19 1 2 3 4 5 6 7 SUOMESSA OTETAAN KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN Riitta Sutinen KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN BioTurku aamiaisinfo 27.1.2012 Riitta Sutinen 1) HealthBIO-klusterin kv. myynti- ja markkinointikoulutuksen tarveselvitys

Lisätiedot

KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015

KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015 KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015 Tapahtuman yhteenveto Hankkeen teemojen määrittely Tapahtuman tavoitteena oli saada laajempaa näkemystä siihen, mihin teemoihin hankkeen aihepiirin sisällä kannattaisi

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Yliopistossa saa tutkinnonsuorittamisoikeuden alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon (noin 6

Lisätiedot

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, 28.10.2015 Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto Tutkimuksen Tulokset Ja ideoiden esitteleminen Tutkimus Nuoret asiakaskohderyhmänä: Tarjonnan ja palveluiden kohdentaminen Nuorten tavoittaminen Ryhmäkeskustelut (joulukuu 2014): Nuorten parissa työskentelevät

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009 ÄIDINKIELI, SUOMI, 4 OV, pakollinen opintojakso Mediaosaaminen Kielen ja kulttuurin tunteminen 2 opintoviikkoa 1. lukuvuosi 2 opintoviikkoa 2. lukuvuosi. Kirjalliset/suulliset tuotokset ja kokeet Portfolio

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Ilo oppia! -opistoverkostossa

Ilo oppia! -opistoverkostossa Ilo oppia! -opistoverkostossa [Kirjoita asiakirjan tiivistelmä tähän. Tiivistelmä on yleensä lyhyt yhteenveto asiakirjan sisällöstä. Kirjoita asiakirjan tiivistelmä tähän. Tiivistelmä on yleensä lyhyt

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS. ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat

MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS. ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat 1 MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: Läsnä: ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat 1 Esittäytymiskierros, uudet jäsenet Kokouksen

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016

Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016 TEHTÄVÄNTÄYTTÖSELOSTE Muodin ja vaatetuksen professorin tehtävä ajalle 1.1.2017 31.12.2021 Toimintaympäristön kuvaus Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Torkkelin. hakuopas 2016

Torkkelin. hakuopas 2016 Torkkelin hakuopas 2016 Torkkelin Yhteystiedot Helsingin kuvataidelukio toimii väistötiloissa joulukuuhun 2016 saakka osoitteessa Mäkipellontie 19, 00320 Helsinki, ja tammikuusta 2017 lähtien osoitteessa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot