LAPIN TAITEILIJASEURAN JÄSENISTÖN OSAAMISEN JA SEURAN KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Rovaniemi Lapin taiteilijaseuran selvityksiä 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPIN TAITEILIJASEURAN JÄSENISTÖN OSAAMISEN JA SEURAN KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS 2010. Rovaniemi Lapin taiteilijaseuran selvityksiä 1"

Transkriptio

1 Merja Miettinen & Katariina Imporanta LAPIN TAITEILIJASEURAN JÄSENISTÖN OSAAMISEN JA SEURAN KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS 2010 Rovaniemi Lapin taiteilijaseuran selvityksiä 1 Selvitys Lapin taiteilijaseura/merja Miettinen Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut/katariina Imporanta Rovaniemi

2 SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta 2. Selvitystyön kulku 3. Lapin taiteilijaseuran jäsenistön taustat sekä kehittämis- ja koulutustarpeet 4. Taiteilijoiden työtilat 5. Lapin taiteilijaseuran kehittäminen 6. Kuvataiteilijana toimiminen Lapissa 2

3 1. SELVITYKSEN TAUSTA Lapin taiteilijaseura aloitti vuonna 2010 Lapin visuaalisen taiteen keskuksen esiselvityshankkeen, jonka tavoitteena on kehittää visuaalisen taiteen manageriosaamista Lapissa. Esiselvityshanketta rahoittavat Lapin taiteilijaseuran lisäksi Lapin liitto, Lapin taidetoimikunta ja Rovaniemen kaupunki. Esiselvityshankkeeseen visuaalisen taiteen manageriksi palkattiin Merja Miettinen. Managerin yhtenä tehtävänä hankkeessa on kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia lappilaisten yritysten kanssa ja luoda toimivia tuotepalvelukokonaisuuksia erityisesti matkailu- ja hyvinvointisektorin kanssa. Lapin taiteilijaseuran kannalta tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää seuran jäsenten osaamista, halukkuutta ja kehittämistarpeita yritysyhteistyötä ja taiteilijaseuran toiminnan kehittämistä varten. Selvityksen haastatteluosuus toteutettiin yhteistyössä Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden kanssa, koska haastattelut toimivat taustatyönä Lapin taiteilijaseuran ja Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden yhteiselle hankevalmistelutyölle. Koulutus- ja kehittämispalvelut käyttää haastattelujen tuloksia myös valtakunnalliseen Taiteen erityispätevyyspaletti -hankkeeseen, jossa kartoitetaan taidealojen tulevaisuuden osaamistarpeita. 3

4 2. SELVITYSTYÖN KULKU Kesän ja syksyn 2010 aikana Lapin taiteilijaseuran jäsenille tehtiin Webropol-ohjelmalla toteutettu verkkokysely, jonka tarkoituksena oli selvittää jäsenten osaamistasoa, halukkuutta yhteistyöhön sekä kehittymistarpeita. Kysely lähetettiin 87 seuran jäsenelle ja siihen vastasi 30 henkilöä. Vastausprosentti oli siis 34,5 %. Kyselyn toteuttamisen jälkeen 24 kyselyyn vastannutta seuran jäsentä haastateltiin. Haastattelun avulla syvennettiin ja tarkennettiin kyselyssä selvitettyjä asioita. Haastattelun kysymysten pohjana toimivat samat aihepiirit ja teemat, jotka olivat olleet myös kyselyn lähtökohtana. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2010 Rovaniemellä, Kemissä, Inarissa ja Sodankylässä. Haastattelijoina toimivat manageri Merja Miettinen Lapin taiteilijaseurasta ja projektikoordinaattori Katariina Imporanta Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskukselta. Haastattelun yhteydessä käytiin läpi myös haastateltavan kuvataiteilijan ansioluettelo ja tutustuttiin hänen taiteelliseen työhönsä teoskuvien avulla. Haastatteluiden jälkeen manageri koosti taiteilijoiden ansioluetteloista ja teoskuvista taiteilijakansion taiteilijaseuran käyttöön. Kansiota käytetään taiteilijaseuran taiteilijoiden teosmyynnin ja -lainauksen edistämiseen sekä kuvataiteilijoiden asiantuntijuuden markkinoinnin ja myynnin tukena. 4

5 3. LAPIN TAITEILIJASEURAN JÄSENISTÖN TAUSTAT SEKÄ KEHITTÄMIS- JA KOULUTUSTARPEET Haastattelun perusteella Lapin taiteilijaseuran yleisin työllistymisen muoto oman taiteellisen työn ohella on taiteen alan opetustyö. Haastatelluista 24 henkilöstä opetustyötä tekee 20 henkilöä. Haastateltavat tekevät opetustyötä eri paikoissa ja eri asteilla kuten esimerkiksi Lapin yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, Lasten ja nuorten kuvataidekoululla ja kansalaisopistossa. Opetustyö haastateltavien keskuudessa oli osittain täysipäiväistä ja osittain osa-aikaista. Jotkut haastateltavat tarjosivat tiettyjä kursseja haluamilleen tahoille ja jotkut tekivät satunnaisesti taiteen alan sijaisuuksia. Useilla haastateltavista oli myös työskentelyapurahakausia tai saatuja kohdeapurahoja. Selvityksen mukaan Lapin taiteilijaseuran jäsenet toimivat tai ovat toimineet myös muilla luovan alan osa-alueilla, kuten valokuvaajana, visuaalisena suunnittelijana, graafisena suunnittelijana, amanuenssina, läänintaiteilijana, kuvittajana, taidekummeina, kriitikoina, valokuvaajina ja näyttelysihteereinä. Haastatteluissa kävi ilmi, että usealla haastateltavalla oli taustallaan kuvataiteen tutkinnon lisäksi myös muu tutkinto, joka koettiin täydennyskoulutukseksi. Kuvataiteen opintojen lisäksi haastateltavat olivat opiskelleet muiden muassa taidekasvatusta, mainontaa, elokuvakäsikirjoittamista ja maisematutkimusta. Osa haastateltavista ei ollut kouluttanut itseään kuvataidealan tutkinnon jälkeen. Osa haastateltavista jatkokoulutti itseään kuvataiteen alueella Lapin yliopiston kuvataiteen laudatur-opinnoissa tai Kuvataideakatemian maisteriopinnoissa. Haastateltavat olivat täydennyskouluttaneet itseään monilla eri aloilla. Useilla jo pitkään alalla olleilla taiteilijoilla oli takanaan lukuisia eri tekniikkakursseja. Täydennyskoulutusta niihin oli saatu useissa eri paikoista muiden muassa seuraavista aihealueista: kankaanpainaminen, taidegrafiikan eri tekniikat, japanilainen puupiirros, keramiikka ja muotokuvamaalaus. Taideopintojen ohella täydennyskoulutusta oli saatu muiden muassa seuraavista aihealueista: kielet, ATK- ja yrittäjyystaidot, kasvatustiede, hyvinvointi ja terveydenhuolto. Täydennyskoulutuksesta oli useassa tapauksessa huolehdittu itse. Myös työn kautta oppiminen oli yleistä. Haastateltavat olivat esimerkiksi opetelleet käyttämään kuvankäsittelyohjelmia tai opiskelleet akryylivärin ominaisuuksia. Käytännön työn nähtiin olevan paras 5

6 koulu oppimiseen. Yhdellä haastateltavista työnantaja oli järjestänyt omia täydennyskoulutuskursseja. Kaavio 1. Ammatilliset koulutustarpeet. Kyselyn ensimmäisessä kysymyksessä haastateltavat arvioivat omia koulutustarpeitaan. Kaikkein tarpeellisimmiksi koulutuksiksi haastateltavat arvioivat rahoituksen hankinnan (65,5 %), koulutuksen kuvataiteilijan asiakkaisiin ja myyntitilanteeseen liittyen (51,7 %) sekä markkinoinnin ja viestinnän (48,3 %). Myös muille koulutuksille näyttää olevan tarvetta, koska haastateltavat pitivät lähes kaikkia ehdotettuja koulutuksia tarpeellisina. Alhaisimman prosentin vastaajien keskuudessa saivat yrittäjyyskoulutukset (17,2 %). Useat kysymyksen yhteydessä mainitut osa-alueet kuitenkin sisältyvät yrittäjyyskoulutuksiin. Kysyttäessä avoimella kysymyksellä muita mahdollisia koulutustarpeita, haastateltavat mainitsivat koulutukset liittyen taiteen filosofiaan, yritystoiminnan muodot taiteilijan näkökulmasta, kansainvälisen toiminnan, kielten opetuksen ja audiovisuaaliset tekniikat. Haastattelun mukaan suurin tarve ammatilliselle kehittymiselle ja koulutukselle ovat yrittäjyystaitojen eri osa-alueet kuten tiedottaminen, markkinointi, myyntityö, tuottajataidot, tekstin tuottaminen, verotus, rahoitus, hinnoittelu ja tuotteistaminen. Ammatillisina kehittymis- 6

7 tarpeina kiinnostivat myös pedagogiikka, työskentely taiteilijana yrityksissä, verkostoituminen, työskentely ihmisten kanssa, taidekirjoittaminen, kokonaisuuksien hallinta, ulkomaan näyttelytoiminta, taidekonsultointi, taiteen soveltava käyttö ja kieliopinnot. ATK-taidot nousivat esiin myös yksittäisenä isona kehittymistarpeena. Kaivattiin teknistä apua esimerkiksi portfolion toteutukseen, kuvankäsittelyyn sekä nettisivujen tekoon, päivittämiseen ja ylläpitoon. Kehittymis- ja koulutustarpeet liittyivät suurelta osin itsensä jatkuvaan kehittämiseen kuten sisältöosaamiseen, erilaisiin tekniikoihin, markkinointi-, myynti- ja ATK-taitoihin. Yleisesti koettiin, että taiteen tekemisessä ei ole koskaan valmis ja omaa ammattiosaamista haluttiin kehittää ja päivittää koko ajan. Lisäksi haluttiin vahvistaa omaa taiteilijaidentiteettiä sekä saada lisää rohkeutta ja kehittyä ihmisenä. Taiteilijaidentiteetillä, rohkeudella ja ihmisenä kehittymisellä nähtiin olevan yhteyksiä työhyvinvointiin. Selvityksessä kysyttiin haastateltavien erityisosaamisalueita, koska haluttiin saada käsitys Lapin taiteilijaseurasta löytyvästä osaamisesta. Tietoa osaamisalueista käytetään apuna seuran kehittämistyössä esimerkiksi uusien tuote- ja tuotteistamisideoiden kehittämisessä. Omaa osaamista kysyttiin myös, jotta saataisiin tietää, millä tasolla on seuralaisten tietoisuus oman osaamisen, vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamisessa. Erityisosaamiseksi mainittiin perinteisten kuvataiteen osa-alueiden, maalauksen, piirustuksen, taidegrafiikan, kuvanveiston ja valokuvauksen lisäksi muiden muassa seuraavat osaalueet: graafinen suunnittelu, elokuva, käsikirjoittaminen, ohjaaminen, sosiaalisuus, myynti- ja markkinointiosaaminen, pedagogiset taidot, puunkäsittely, luonnonmateriaalien käyttö, asioiden pelkistäminen, ympäristötaide, kokonaisuuksien hallinta, tilateokset, materiaalien tuntemus, kolmiulotteisen muodon hallinta, pinnan ja muodon yhdistäminen, performanssi, ideointi ja kuvanrakentaminen. Kyselyn perusteella vastaajat halusivat keskustella managerin kanssa (kaavio 2.) etenkin teosmyynnistä (65,4 %), viestinnästä ja markkinoinnista (53,8 %) ja omasta toiminnasta käytännön tasolla (46,2 %). Myös muut osa-alueet, apurahojen hakeminen, työtilat, urasuunnittelu ja palvelujen tuotteistaminen, saivat tasaista kannatusta. 7

8 Kaavio 2. Halukkuus keskusteluun managerin kanssa. Kysyttäessä avoimella kysymyksellä asioita, joista haastateltavat haluaisivat keskustella managerin kanssa, esille nousivat työtilat, taiteilijaeläke, taiteilija työnhakijana, taiteilijaresidenssit, teoskuvaus, kansainväliset näyttelyt, hakemusten laatiminen, taiteilijan asiantuntijuuden käyttö sekä markkinointi. Useat taiteilijat toivoivat saavansa managerilta erityisesti neuvontaa, apua ja tietoutta. Niiden toivottiin ensisijaisesti liittyvän verkostoitumiseen ja markkinointiin. Managerin toivottiin olevan apuna suhteiden ja kontaktien luomisessa mm. yritysmaailmaan, paikallisiin yrityksiin ja sairaaloihin, sekä toimivan yhteyshenkilönä. Lisäksi managerin toivottiin antavan tietoa ja apua myyntikanavien ja verotuksen suhteen. Tärkeänä managerin tehtävänä nähtiin myös erityyppiset näyttelyhankkeet sekä kotimaassa että ulkomailla. Apurahojen hakemiseen toivottiin apua ja neuvoja. Managerin toivottiin antavan kehykset taiteilijaseuran toiminnalle, sekä auttavan yhteydenpidossa ja tiedottamisessa. Hänen toivottiin myös järjestävän kursseja, auttavan työtilojen hankkimisessa sekä innostavan tekemisessä ja itsensä kehittämisessä. Eniten managerilta toivottiin apua taiteilijoiden työllistymisessä ja työtilaisuuksien lisäämisessä sekä työtilojen etsimisessä. Hänen toivottiin edistävän taiteilijoiden työllisyyttä ja toimeentuloa. Lapin taiteilijaseuran manageriosaamisen tarpeiden nähtiin liittyvän yhteisnäyttelyihin, kansainväliseen toimintaan, yritysyhteistyöhön, taiteen myyntiin ja markkinointiin, kontakteihin, neuvoihin, tukeen ja työhyvinvointiin liittyviin tekijöihin. Managerin toivottiin olevan se, joka pitää seuran toiminnan kasassa. Hänen toivottiin ottavan vastuuta toiminnasta, jotta puheenjohtajan työtaakka vähenisi. 8

9 4. TAITEILIJOIDEN TYÖTILAT Haastateltavista 21 oli haastatteluhetkellä työtila käytössään. Useilla haastatelluista se oli kodin yhteydessä. Ainoastaan yhdellä haastateltavista taiteilijoista ei haastatteluhetkellä ollut omaa työtilaa. Neljä haastatelluista taiteilijoista etsi uutta työtilaa. Kaavio 3. Työtilojen tilanne. Kyselyyn vastanneista taiteilijoista 8 taiteilijaa (26,7 %) etsi parhaillaan uusia työtiloja. Kaavio 4. Halukkuus työskennellä keskittymässä, jossa työskentelee useita taiteilijoita. Vielä suurempi määrä taiteilijoita, 11 henkilöä (42,3 %) haluaisi työskennellä keskittymässä, jossa työskentelisi useita taiteilijoita. Kuvataiteilijan työ on usein yksinäistä puuhaa. Keskittymässä työskentelemisen etuna nähtiin muun muassa se, että pääsee osaksi jonkinlaista työyhteisöä. Työyhteisön kuulumisen uskottiin vaikuttavan positiivisesti työhyvinvointiin. 9

10 5. LAPIN TAITEILIJASEURAN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Sekä kyselyssä että haastattelussa Lapin taiteilijaseuran toimintaa pidettiin aktiivisena ja ammattimaisena. Toiminta on kehittynyt mukavasti, esimerkiksi taidelainaamotempausten, Galleria Napan toiminnan sekä toimintaan mukaan tulleiden uusien ihmisten muodossa. Seuralta toivottiin rohkeaa eteenpäin menemistä, ja sitä, että uudet ihmiset saisivat tilaa kehittää omaa osaamistaan seurassa toimimisen kautta. Turhauttavaksi koettiin tilakysymys, pitkät välimatkat ja vakituisen henkilökunnan puute. Taiteilijaseuran näyttelytoiminnan oltiin tyytyväisiä. Galleria- ja lainaamotoimintaa tulisi kehittää edelleen. Lainaamon kehittäminen nähtiin jopa tärkeämpänä kuin gallerian kehittäminen. Galleria-taidelainaamolle tulisi saada pysyvä paikka ja se tulisi sijoittaa paikkaan, jossa potentiaaliset asiakkaat liikkuvat. Kauppakeskus Revontulen taidelainaamokokeilu koettiin erittäin positiivisesti. Taidelainaamon sijainnin nähtiin voivan olla myös muualla kuin kauppakeskuksessa esimerkiksi kahvilassa tai jonkun yrityksen yhteydessä. Myös kansainvälistä näyttelytoimintaa toivottiin. Taiteilijaseuralle toivottiin pysyvää henkilökuntaa, joka toisi seuran toiminnalle jatkuvuutta. Lisäksi seurasta olisi tehtävä enemmän taiteilijoita auttava systeemi. Taiteilijaseuran toivottiin olevan tasapuolinen kaikille jäsenilleen - toivottiin keskinäisen vertailun loppumista ja yhteisöllisyyden ja yhteishengen lisäämistä. Turhautuminen mainittiin isoksi ongelmaksi. Kehittämistarpeet seurassa liittyivät haastateltavien mielestä seuran perustoimintojen ja profiilin kehittämiseen, pitkäaikaisen ja pysyvän tilan löytämiseen, verkostoitumiseen, taiteilijatapaamisiin, näkyvyyteen ja näyttelytoimintaan. Näkyvyyttä voisi lisätä esimerkiksi kilpailuilla tai kevyemmillä näyttelyillä. Näyttelyt voisivat olla myös paikallisia teemanäyttelyitä esimerkiksi sairaaloissa. Myös tiedottamiseen toivottiin tehokkuutta ja avoimuutta. Lisäksi prosenttiperiaatteen edistäminen koettiin tärkeäksi se toisi alueen kuvataiteilijoille uusia työtilaisuuksia. Muutama haastateltava toivoi alueelle luovien alojen keskusta, joka kokoaisi laajemmin luovien alojen toimijoita saman katon alle. Mahdollisuuksia nähtiin Barentsin alueella toimimisessa: Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapin yhteistyömahdollisuuksissa. Taiteilijaseura voisi myös järjestää omia kesäkursseja ja taiteilijatapaamisia. Taiteen tunnettavuutta tulisi lisätä ja taiteilijoiden osaamista tuoda ihmisten lähelle. Taidehan kuuluu kaikille. 10

11 Haastateltavat olivat valmiita olemaan aktiivisesti mukana taiteilijaseuran toiminnassa. Suosituimmat mukana olon muodot olivat näyttelyihin osallistuminen, hallitustyö ja teoslahjoittaminen. Yleisesti mukana oloon suhtauduttiin myönteisesti. Moni haastateltavista olikin tai oli ollut aktiivinen jäsen. Joidenkin kohdalla osallistumista rajoittivat etäisyydet, auton puute tai allergiat. Osa toivoi osallistumisesta palkkaa. Muiksi taiteilijaseuran toiminnassa mukana olemisen muodoiksi mainittiin muiden muassa opettaminen, virkistystyö, työpajaohjaus, omien teosten ja toiminnan esittely, graafinen suunnittelu, näyttelyiden rakentaminen, gallerian valvominen, työskentely toimikunnissa ja yhteisötaiteelliset projektit. Kyselyllä pyrittiin konkretisoimaan tapoja, joilla taiteilijaseuran jäsenet voisivat olla mukana seuran toiminnassa. Kaavio 5. Halukkuus lahjoittaa teoksia Lapin taiteilijaseuralle. Jopa 80 % vastaajista oli valmis lahjoittamaan teoksiaan taiteilijaseuran käyttöön. Kaavio 6. Halukkuus osallistua Lapin taiteilijaseuran toimintaan lahjoittamalla omaa työpanosta. Kyselyn vastaajista 17 taiteilijaa (68 %) oli valmis lahjoittamaan työpanostaan taiteilijaseuran käyttöön. Talkootyö onkin ensiarvoisen tärkeää pienellä resursseilla toimivalle yhdistykselle. 11

12 Kaavio 7. Halukkuus toimia tietyissä tehtävissä Lapin taiteilijaseura kautta korvausta vastaan. Taiteilijat halusivat työllistyä taiteilijaseuran kautta seuran muiden muassa oman toiminnan ja teosten esittelijöinä (68,4 %), visuaalisina konsultteina (57,9 %) ja yhteisön kummitaiteilijoina (57,9 %). Kiinnostusta herättäviä vaihtoehtoja olivat myös työpajojen vetäminen yrityksissä tai yhteisöissä (52,6 %), oman ateljeetilan esittely (47,4 %), työskentely taiteilijana yhteisöissä ja laitoksissa (47,4 %) sekä taidehankintojen konsultointi (42,1 %). Vain yksi vastaajista oli valmis esittelemään seuran toimintaa julkisissa tilaisuuksissa. Tuotteet tai palvelut, joita taiteilijaseuran jäsenet halusivat myydä tai markkinoida taiteilijaseuran kautta liittyivät opetus- ja kurssitarjontaan, teosmyyntiin, projekteihin, yritysyhteistyöhön sekä taidetuotteiden myyntiin. Osalla haastateltavista oli pitkälle mietittyjä, erilaisia tuote- ja palveluideoita. Toisaalta taas tuotteiden kehittämiselle toivottiin apuja ja kiinnostavana ajatuksena pidettiin esimerkiksi taiteen ja muotoilun yhdistämistä. Opetus-, kurssi- ja työpajatoiminnan tuoteideat liittyivät käytännönläheisten kurssien pitämiseen, joiden aihepiireinä voisivat olla ympäristötaide, piirustus, maalaus ja toisaalta myös taiteen teoria. Taidekursseja haluttiin tarjota elämyksellisessä ympäristössä kuten Pallaksella tai Inarissa. Virkistystyöpajat voisivat antaa olemiseen ja elämiseen uutta näkökulmaa ja niitä haluttiin tarjota esimerkiksi yrityksille tai erityisryhmille kuten vanhuksille. 12

13 Lisäksi oltiin kiinnostuneita myös erilaisista projekteista yritysten kanssa. Haastateltavia kiinnostivat muun muassa tilaustyöt kuten esimerkiksi konsultointi, seinämaalaukset, taideripustusten tai sisustuksen tekeminen, interaktiiviset projektit ja valokuvauspalvelu. Omien teosten myynnin ohella useilla oli myytävänä muita taidetuotteita kuten esimerkiksi postikortteja, korttisarjoja, julisteita sekä myös suruadresseja ja jääkaappimagneetteja. Kaavio 8. Halukkuus antaa korkealaatuisia taidetuotteita myyntiin Galleria-taidelainaamo Napaan. Taidelainaamotoimintaa halutaan kehittää taiteilijaseurassa niin, että myyntiin otetaan teosten lisäksi korkealaatuisia taidetuotteita. Lähes kaikki vastaajista (92,9 %) olivat valmiita antamaan tekemiään korkealaatuisia taidetuotteita myyntiin taidelainaamon yhteyteen. Kaavio 9. Halukkuus pitää näyttelyitä julkisissa tiloissa. Kyselyssä selvitettiin myös seuran jäsenten halukkuutta pitää näyttelyitä muissa kuin galleriatiloissa. Jopa 80 % kyselyyn vastaajista näytti olevan kiinnostunut näyttelyiden pitämisestä ravintoloissa, kahviloissa, kauppakeskuksissa, hoitolaitoksissa, virastoissa ja muissa vastaavissa tiloissa. Yli puolet (68,4 %) oli valmis esittelemään toimintaansa erilaisissa tilaisuuksissa. Seuraavaksi selvitettiin, millä eri kielillä suomen lisäksi esittelyt voitaisiin järjestää. 13

14 Kaavio 10. Kyvykkyys esitellä omia töitä ja toimintaa eri kielillä. Lähes kaikki vastaajat (96,2 %) pystyivät esittelemään toimintaansa englanniksi. Seuraavaksi suosituimmat kielet olivat ruotsi (34,6 %) ja saksa (7,7 %). Lisäksi mainittiin espanja, venäjä, japani, norja, italia, unkari ja saamen kieli. 14

15 6. KUVATAITEILIJANA TOIMIMINEN LAPISSA Kuvataiteilijana toimimisessa Lapissa nähtiin monia etuisuuksia ja haasteita. Suurimpina etuina nähtiin tila ja rauha tehdä kuvataiteilijan työtä. Tärkeänä pidettiin myös Lapin puhdasta luontoa ja siitä saatavaa inspiraatiota. Toimintaympäristöä pidettiin luonnollisena ja monimuotoisena. Toiminta-alue ja ihmiset on mahdollista tuntea. Lapin etuina ovat myös halvemmat elinkustannukset ja paremmat työtilamahdollisuudet. Toisaalta osa haastateltavista taiteilijoista koki työtilatilanteen haasteelliseksi. Kollegoita ei ole niin paljon, joten taiteilijan on Etelä-Suomea helpompaa päästä esille sekä saada apurahoja ja muita tukia. Taiteilijoiden välillä nähtiin olevan hyvä yhteishenki. Esteitä kuvataiteilijana toimimiselle ei sinänsä ole - mahdollisuudet ovat rajattomat. Mahdollisuuksien nähdään riippuvan omasta aktiivisuudesta. Lappilaisuus koettiin eduksi, koska Lappia pidetään etenkin ulkomailla eksoottisena paikkana. Kansainvälisessä toiminnassa nähtiinkin paljon mahdollisuuksia erityisesti lähialueilla kuten Pohjoismaissa, Baltiassa ja Barentsin alueella. Myös Lapin matkailijavirtoja olisi tärkeää hyödyntää. Suurimpana haasteena nähtiin pitkät välimatkat Etelä-Suomeen ja Eurooppaan. Aktiivinen taide-elämä maassamme painottuu Etelä-Suomeen. Matka etelään on pitkä ja on oltava paikan päällä verkottuakseen ja markkinoidakseen itseään. Muualla Suomessa taiteen kentällä tapahtuvan toiminnan seuraaminen on haasteellista ja aikaa sekä taloudellisia resursseja vievää. Pääkaupunkiseudun koettiin olevan ylimielinen muun Suomen taideelämää kohtaan. Muutaman haastateltavan mukaan Lappi nähdään vieläkin kolonialismin hengessä, ja 1970-luvun taiteilijoita tuodaan esiin, mutta nykytaide unohdetaan. Esimerkiksi valtion kokoelmiin ei juurikaan ole ostettu teoksia Lapista. Ostavan yleisön ja verkostojen puute Lapissa koetaan toiseksi suureksi haasteeksi. Lapissa ei ole kulttuuria ja orientoitumista kuvataiteen kuluttamiselle, eikä kuvataiteelle ole tilausta. Pohjoisen yleisö saattaa olla kapeakatseista, eikä kuvataiteilijuutta ymmärretä. Kuvataiteilijat kokevat, että he ovat syrjässä, kun taiteesta kiinnostunutta yleisöä ei ole. Taide tulisikin tuoda lähemmäs katsojaa ja viedä se ulos gallerioista mahdollisimman lähelle asiakasta. Lappilaisen ostavan yleisön ja asiakkaiden volyymi on pieni, joten voimakkaat Lappiin suuntautuvat matkailijavirrat tulisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. 15

16 Teosten myynnin ollessa vähäistä kuvataiteilijan toimeentulo on haasteellista. Kuvataiteen ohella täytyy usein tehdä muuta työtä. Työmahdollisuuksia vaikea saada ja täytyy olla aktiivinen pärjätäkseen. Kuvataiteilijan työ on välillä yksinäistä: pitkien etäisyyksien vuoksi kollegoja ei syrjäisemmillä paikkakunnilla ole, eikä työhön liittyviä asioita voi jakaa. Lisäksi pienillä paikkakunnilla on omat ongelmansa, kuten kaupunkien taiteilijan näkökulmasta haasteellinen kulttuuripolitiikka ja kuvataidemyönteisen asennekasvatuksen puute. Kuvataiteilijan työ nähdään sekä hienona että haasteellisena. Työn koetaan tuovan iloa ja siitä saadaan myös voimaa. Kuvataiteilijan työ on ihanaa ja haastavaa työtä, oma juttu, maailman hienointa työtä ja se antaa tekijälleen paljon. Taiteilijan työssä on mahdollisuus oppia, ymmärtää ja auttaa muita oppimaan ja näkemään. Kehittymisen mahdollisuudet ovat valtavat. Työssä on tärkeää uskollisuus omalle äänelle sekä omat kokemukset. Mielikuvitus koetaan valtavana voimavarana ja tärkeää onkin uuden löytäminen ja luominen. Työhön kuluu hetkessä eläminen ja hyvän energian vaaliminen. Paloa taiteen tekemiseen ei voi sammuttaa mitenkään ja mahdollisuuksia tehdä kuvataiteilijan työtä on rajattomasti. Kuvataiteilijan työhön kuuluu rauha ja työrauha. Työssä omat haasteensa, mutta toisaalta sen on aina tiedostanut., kuvailee yksi haastateltavista kuvataiteilijan työtä. Kuvataiteilijan työ koetaan myös vaikeaksi ja henkisesti raskaaksi. Se on yksinäistä ja taloudellinen ja henkinen tuki puuttuu usein. Apurahojen varassa eläminen on epävarmaa. Taiteilijoilla on paineita taloudellisista resursseista, työtiloista ja näyttelyajoista. Kilpailu alalla on kovaa. Myös työn ja vapaa-ajan jaottelu on vaikeaa. On oltava määrätietoinen ja sinnikäs jaksaakseen ja tunnettava työ merkityksellisenä. Kuvataiteilijan työ on tasapainoilua sosiaalisuuden ja yksinäisyyden siedon välillä, mutta yhteisöllisyys auttaa jaksamisessa. Työ on haasteellista ja epävarmaa, mutta epävarmuus voi olla myös hyvä asia tai ihanaa. Kuvataiteilijan leipä pieninä palasina maailmalla - elämä on tasapainoilua. Taiteellisen työn rinnalla monet kuvataiteilijat joutuvat tekemään mahdollisesti toista työtä esimerkiksi kuvataiteen opettajana. Opetustyön koettiin haittaavan taiteilijana toimimista. Työmahdollisuuksia ja toimeentuloa kuvataiteilijana haastateltavat toivoivat lisää. Pitkät apurahakaudet helpottaisivat monen kuvataiteilijan tilannetta. 16

17 Haastateltavien mukaan kuvataiteilijan tulisi olla jatkuvasti aktiivinen ja esillä menestyäkseen. Kaiken ammattiin liittyvän tekeminen itse tuntui monesta haastateltavasta raskaalta. Kuvataiteilijan työssä tärkeänä pidettiin järjestötoimintaa ja liitoja. Jotkut haastatelluista naistaiteilijoista kokivat heillä olevan uskottavuusongelmia kuvataiteilijana sukupuolisen syrjinnän takia. Haastattelussa taiteilijan tulevaisuuden asemasta ilmeni sekä myönteisiä että kielteisiä visioita. Toisaalta tässä ajassa koetaan olevan toiveikkuutta ja myönteistä ilmapiiriä. Haastateltavat kokivat, että ihmisten lisääntyvä vapaa-aika ja pehmeämpien arvojen tuleminen voivat olla mahdollisuuksia myös kuvataiteilijoille. Monet vanhemman ikäpolven taiteilijat puolestaan kokivat taiteilijan aseman huononevan koko ajan. Taidekentän koetaan jumittavan paikoillaan, eikä estetiikalla enää ole samanlaista arvoa kuin ennen. Osa haastateltavista koki, että kuvataidealan koulutusta on liikaa. Toisaalta taas haastateltavat näkivät, että perinteisestä taiteilijakuvasta tulisi murtautua ulos. Tulevaisuudessa kuvataiteilijan työ sulautuu mahdollisesti enemmän yhteiskunnan muihin osiin. Uusia mahdollisuuksia nähtiin tiimityössä ja taiteen myyntikanavien kehittymisessä sekä taiteilijaseuran toiminnan kehittämisessä. Haastateltavat näkivät suurimmat mahdollisuudet työllistyä kuvataiteilijana opetustyössä. Taiteellisen työn nähtiin kuitenkin olevan kuvataiteilijan ydintoimintaa, jonka rinnalla opetusta voi tehdä osa-aikaisesti esimerkiksi muutamana päivänä viikossa. Haastateltavat toivoivat voivansa keskittyä enemmän kuvataiteen tekemiseen. Apurahat olivat yksi toimeentulon muoto, joita haastateltavat toivoivat lisää. Lisäksi haastateltavat näkivät potentiaalisiksi työllistymisen muodoiksi projektityön ja muun taiteen soveltavan käytön. Kuvataiteilijat voivat toimia hyvinvoinnin luojina ja luovien voimavarojen lisääjinä monissa eri yhteyksissä kuten esimerkiksi nuoriso- ja vanhustyössä. Yhteisölliset ja monitaiteelliset taideprojektit kiinnostivat haastateltavia. Lisäksi taiteen soveltaminen uusilla konsepteilla koettiin positiivisena asiana. Uusia konsepteja työllistää kuvataiteilijoita voivat olla muiden muassa toimiminen taidetalkkarina tai taidekummina ja muut erilaiset taideprojektit. Mahdollisuuksia nähtiin myös yritysyhteistyössä esimerkiksi oman toiminnan ja teosten esittelemisen tai työpajatoiminnan kautta. 17

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi Tarmo Ahvenainen Credits for the background picture: Kirsi McKenzie AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS. ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat

MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS. ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat 1 MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: Läsnä: ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat 1 Esittäytymiskierros, uudet jäsenet Kokouksen

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN Riitta Sutinen KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN BioTurku aamiaisinfo 27.1.2012 Riitta Sutinen 1) HealthBIO-klusterin kv. myynti- ja markkinointikoulutuksen tarveselvitys

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

MAGENTA

MAGENTA MAGENTA 2011-2013 1 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TAVOITTEET tuottaa ja kehittää pilotoinninja tutkimuksen keinoin Lapin ammattitaiteilijoiden täydennyskoulutuksen malli tutkintojen jälkeinen, työelämälähtöinen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016

Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016 TEHTÄVÄNTÄYTTÖSELOSTE Muodin ja vaatetuksen professorin tehtävä ajalle 1.1.2017 31.12.2021 Toimintaympäristön kuvaus Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kädentaidot ja tuotteistaminen Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kohderyhmä lapset Halusimme opettaa lapsia, koska lasten kanssa työskentely on meille molemmille mielekästä. Halusimme luoda elämyksen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen CHEM-A1000 1. jakson palautetilaisuus Tapani Vuorinen Sisältö 10:15 Aloitus ja ohjelma, Tapani 10:20 YTHS:n esittely & SÄTKY-kysely, Anna-Reetta 10:40 Vaihtoon 3. lukuvuotena, Heidi ja Kaisa 11:00 Omat

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu 18.11.2014 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet 2014 tpo alaikäiset 374 95 73 2014 uusi opisk kl 17 7 5 2014 uusi opisk mt 3 3 2 2014 uusi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Kysely huoltajille ja oppilaille

Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille tammikuussa 2013 Kysely lähetettiin kaikille 20 000 oppilaan huoltajille Wilman kautta Kyselyyn vastasi 3400 huoltajaa Sekä 2500 oppilasta

Lisätiedot

Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700

Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700 Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700 Opetus toteutetaan vuonna 2016 Riihimäellä yhteistyössä Riihimäen kansalaisopiston kanssa. Ajankohta Kevät 2016 - Syksy 2016 Opiskelijan tulee omata riittävät

Lisätiedot

Torkkelin. hakuopas 2016

Torkkelin. hakuopas 2016 Torkkelin hakuopas 2016 Torkkelin Yhteystiedot Helsingin kuvataidelukio toimii väistötiloissa joulukuuhun 2016 saakka osoitteessa Mäkipellontie 19, 00320 Helsinki, ja tammikuusta 2017 lähtien osoitteessa

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA

KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA 1. Tehtävän vaatima koulutus ja työn kuvaus Korkeakoulututkinto sekä ajokortti 1.1 Oppisopimuksiin liittyvä operatiivinen, monialainen toiminta Koulutukseen

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot