LAPIN TAITEILIJASEURAN JÄSENISTÖN OSAAMISEN JA SEURAN KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Rovaniemi Lapin taiteilijaseuran selvityksiä 1
|
|
- Tapani Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Merja Miettinen & Katariina Imporanta LAPIN TAITEILIJASEURAN JÄSENISTÖN OSAAMISEN JA SEURAN KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS 2010 Rovaniemi Lapin taiteilijaseuran selvityksiä 1 Selvitys Lapin taiteilijaseura/merja Miettinen Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut/katariina Imporanta Rovaniemi
2 SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta 2. Selvitystyön kulku 3. Lapin taiteilijaseuran jäsenistön taustat sekä kehittämis- ja koulutustarpeet 4. Taiteilijoiden työtilat 5. Lapin taiteilijaseuran kehittäminen 6. Kuvataiteilijana toimiminen Lapissa 2
3 1. SELVITYKSEN TAUSTA Lapin taiteilijaseura aloitti vuonna 2010 Lapin visuaalisen taiteen keskuksen esiselvityshankkeen, jonka tavoitteena on kehittää visuaalisen taiteen manageriosaamista Lapissa. Esiselvityshanketta rahoittavat Lapin taiteilijaseuran lisäksi Lapin liitto, Lapin taidetoimikunta ja Rovaniemen kaupunki. Esiselvityshankkeeseen visuaalisen taiteen manageriksi palkattiin Merja Miettinen. Managerin yhtenä tehtävänä hankkeessa on kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia lappilaisten yritysten kanssa ja luoda toimivia tuotepalvelukokonaisuuksia erityisesti matkailu- ja hyvinvointisektorin kanssa. Lapin taiteilijaseuran kannalta tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää seuran jäsenten osaamista, halukkuutta ja kehittämistarpeita yritysyhteistyötä ja taiteilijaseuran toiminnan kehittämistä varten. Selvityksen haastatteluosuus toteutettiin yhteistyössä Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden kanssa, koska haastattelut toimivat taustatyönä Lapin taiteilijaseuran ja Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden yhteiselle hankevalmistelutyölle. Koulutus- ja kehittämispalvelut käyttää haastattelujen tuloksia myös valtakunnalliseen Taiteen erityispätevyyspaletti -hankkeeseen, jossa kartoitetaan taidealojen tulevaisuuden osaamistarpeita. 3
4 2. SELVITYSTYÖN KULKU Kesän ja syksyn 2010 aikana Lapin taiteilijaseuran jäsenille tehtiin Webropol-ohjelmalla toteutettu verkkokysely, jonka tarkoituksena oli selvittää jäsenten osaamistasoa, halukkuutta yhteistyöhön sekä kehittymistarpeita. Kysely lähetettiin 87 seuran jäsenelle ja siihen vastasi 30 henkilöä. Vastausprosentti oli siis 34,5 %. Kyselyn toteuttamisen jälkeen 24 kyselyyn vastannutta seuran jäsentä haastateltiin. Haastattelun avulla syvennettiin ja tarkennettiin kyselyssä selvitettyjä asioita. Haastattelun kysymysten pohjana toimivat samat aihepiirit ja teemat, jotka olivat olleet myös kyselyn lähtökohtana. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2010 Rovaniemellä, Kemissä, Inarissa ja Sodankylässä. Haastattelijoina toimivat manageri Merja Miettinen Lapin taiteilijaseurasta ja projektikoordinaattori Katariina Imporanta Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskukselta. Haastattelun yhteydessä käytiin läpi myös haastateltavan kuvataiteilijan ansioluettelo ja tutustuttiin hänen taiteelliseen työhönsä teoskuvien avulla. Haastatteluiden jälkeen manageri koosti taiteilijoiden ansioluetteloista ja teoskuvista taiteilijakansion taiteilijaseuran käyttöön. Kansiota käytetään taiteilijaseuran taiteilijoiden teosmyynnin ja -lainauksen edistämiseen sekä kuvataiteilijoiden asiantuntijuuden markkinoinnin ja myynnin tukena. 4
5 3. LAPIN TAITEILIJASEURAN JÄSENISTÖN TAUSTAT SEKÄ KEHITTÄMIS- JA KOULUTUSTARPEET Haastattelun perusteella Lapin taiteilijaseuran yleisin työllistymisen muoto oman taiteellisen työn ohella on taiteen alan opetustyö. Haastatelluista 24 henkilöstä opetustyötä tekee 20 henkilöä. Haastateltavat tekevät opetustyötä eri paikoissa ja eri asteilla kuten esimerkiksi Lapin yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, Lasten ja nuorten kuvataidekoululla ja kansalaisopistossa. Opetustyö haastateltavien keskuudessa oli osittain täysipäiväistä ja osittain osa-aikaista. Jotkut haastateltavat tarjosivat tiettyjä kursseja haluamilleen tahoille ja jotkut tekivät satunnaisesti taiteen alan sijaisuuksia. Useilla haastateltavista oli myös työskentelyapurahakausia tai saatuja kohdeapurahoja. Selvityksen mukaan Lapin taiteilijaseuran jäsenet toimivat tai ovat toimineet myös muilla luovan alan osa-alueilla, kuten valokuvaajana, visuaalisena suunnittelijana, graafisena suunnittelijana, amanuenssina, läänintaiteilijana, kuvittajana, taidekummeina, kriitikoina, valokuvaajina ja näyttelysihteereinä. Haastatteluissa kävi ilmi, että usealla haastateltavalla oli taustallaan kuvataiteen tutkinnon lisäksi myös muu tutkinto, joka koettiin täydennyskoulutukseksi. Kuvataiteen opintojen lisäksi haastateltavat olivat opiskelleet muiden muassa taidekasvatusta, mainontaa, elokuvakäsikirjoittamista ja maisematutkimusta. Osa haastateltavista ei ollut kouluttanut itseään kuvataidealan tutkinnon jälkeen. Osa haastateltavista jatkokoulutti itseään kuvataiteen alueella Lapin yliopiston kuvataiteen laudatur-opinnoissa tai Kuvataideakatemian maisteriopinnoissa. Haastateltavat olivat täydennyskouluttaneet itseään monilla eri aloilla. Useilla jo pitkään alalla olleilla taiteilijoilla oli takanaan lukuisia eri tekniikkakursseja. Täydennyskoulutusta niihin oli saatu useissa eri paikoista muiden muassa seuraavista aihealueista: kankaanpainaminen, taidegrafiikan eri tekniikat, japanilainen puupiirros, keramiikka ja muotokuvamaalaus. Taideopintojen ohella täydennyskoulutusta oli saatu muiden muassa seuraavista aihealueista: kielet, ATK- ja yrittäjyystaidot, kasvatustiede, hyvinvointi ja terveydenhuolto. Täydennyskoulutuksesta oli useassa tapauksessa huolehdittu itse. Myös työn kautta oppiminen oli yleistä. Haastateltavat olivat esimerkiksi opetelleet käyttämään kuvankäsittelyohjelmia tai opiskelleet akryylivärin ominaisuuksia. Käytännön työn nähtiin olevan paras 5
6 koulu oppimiseen. Yhdellä haastateltavista työnantaja oli järjestänyt omia täydennyskoulutuskursseja. Kaavio 1. Ammatilliset koulutustarpeet. Kyselyn ensimmäisessä kysymyksessä haastateltavat arvioivat omia koulutustarpeitaan. Kaikkein tarpeellisimmiksi koulutuksiksi haastateltavat arvioivat rahoituksen hankinnan (65,5 %), koulutuksen kuvataiteilijan asiakkaisiin ja myyntitilanteeseen liittyen (51,7 %) sekä markkinoinnin ja viestinnän (48,3 %). Myös muille koulutuksille näyttää olevan tarvetta, koska haastateltavat pitivät lähes kaikkia ehdotettuja koulutuksia tarpeellisina. Alhaisimman prosentin vastaajien keskuudessa saivat yrittäjyyskoulutukset (17,2 %). Useat kysymyksen yhteydessä mainitut osa-alueet kuitenkin sisältyvät yrittäjyyskoulutuksiin. Kysyttäessä avoimella kysymyksellä muita mahdollisia koulutustarpeita, haastateltavat mainitsivat koulutukset liittyen taiteen filosofiaan, yritystoiminnan muodot taiteilijan näkökulmasta, kansainvälisen toiminnan, kielten opetuksen ja audiovisuaaliset tekniikat. Haastattelun mukaan suurin tarve ammatilliselle kehittymiselle ja koulutukselle ovat yrittäjyystaitojen eri osa-alueet kuten tiedottaminen, markkinointi, myyntityö, tuottajataidot, tekstin tuottaminen, verotus, rahoitus, hinnoittelu ja tuotteistaminen. Ammatillisina kehittymis- 6
7 tarpeina kiinnostivat myös pedagogiikka, työskentely taiteilijana yrityksissä, verkostoituminen, työskentely ihmisten kanssa, taidekirjoittaminen, kokonaisuuksien hallinta, ulkomaan näyttelytoiminta, taidekonsultointi, taiteen soveltava käyttö ja kieliopinnot. ATK-taidot nousivat esiin myös yksittäisenä isona kehittymistarpeena. Kaivattiin teknistä apua esimerkiksi portfolion toteutukseen, kuvankäsittelyyn sekä nettisivujen tekoon, päivittämiseen ja ylläpitoon. Kehittymis- ja koulutustarpeet liittyivät suurelta osin itsensä jatkuvaan kehittämiseen kuten sisältöosaamiseen, erilaisiin tekniikoihin, markkinointi-, myynti- ja ATK-taitoihin. Yleisesti koettiin, että taiteen tekemisessä ei ole koskaan valmis ja omaa ammattiosaamista haluttiin kehittää ja päivittää koko ajan. Lisäksi haluttiin vahvistaa omaa taiteilijaidentiteettiä sekä saada lisää rohkeutta ja kehittyä ihmisenä. Taiteilijaidentiteetillä, rohkeudella ja ihmisenä kehittymisellä nähtiin olevan yhteyksiä työhyvinvointiin. Selvityksessä kysyttiin haastateltavien erityisosaamisalueita, koska haluttiin saada käsitys Lapin taiteilijaseurasta löytyvästä osaamisesta. Tietoa osaamisalueista käytetään apuna seuran kehittämistyössä esimerkiksi uusien tuote- ja tuotteistamisideoiden kehittämisessä. Omaa osaamista kysyttiin myös, jotta saataisiin tietää, millä tasolla on seuralaisten tietoisuus oman osaamisen, vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamisessa. Erityisosaamiseksi mainittiin perinteisten kuvataiteen osa-alueiden, maalauksen, piirustuksen, taidegrafiikan, kuvanveiston ja valokuvauksen lisäksi muiden muassa seuraavat osaalueet: graafinen suunnittelu, elokuva, käsikirjoittaminen, ohjaaminen, sosiaalisuus, myynti- ja markkinointiosaaminen, pedagogiset taidot, puunkäsittely, luonnonmateriaalien käyttö, asioiden pelkistäminen, ympäristötaide, kokonaisuuksien hallinta, tilateokset, materiaalien tuntemus, kolmiulotteisen muodon hallinta, pinnan ja muodon yhdistäminen, performanssi, ideointi ja kuvanrakentaminen. Kyselyn perusteella vastaajat halusivat keskustella managerin kanssa (kaavio 2.) etenkin teosmyynnistä (65,4 %), viestinnästä ja markkinoinnista (53,8 %) ja omasta toiminnasta käytännön tasolla (46,2 %). Myös muut osa-alueet, apurahojen hakeminen, työtilat, urasuunnittelu ja palvelujen tuotteistaminen, saivat tasaista kannatusta. 7
8 Kaavio 2. Halukkuus keskusteluun managerin kanssa. Kysyttäessä avoimella kysymyksellä asioita, joista haastateltavat haluaisivat keskustella managerin kanssa, esille nousivat työtilat, taiteilijaeläke, taiteilija työnhakijana, taiteilijaresidenssit, teoskuvaus, kansainväliset näyttelyt, hakemusten laatiminen, taiteilijan asiantuntijuuden käyttö sekä markkinointi. Useat taiteilijat toivoivat saavansa managerilta erityisesti neuvontaa, apua ja tietoutta. Niiden toivottiin ensisijaisesti liittyvän verkostoitumiseen ja markkinointiin. Managerin toivottiin olevan apuna suhteiden ja kontaktien luomisessa mm. yritysmaailmaan, paikallisiin yrityksiin ja sairaaloihin, sekä toimivan yhteyshenkilönä. Lisäksi managerin toivottiin antavan tietoa ja apua myyntikanavien ja verotuksen suhteen. Tärkeänä managerin tehtävänä nähtiin myös erityyppiset näyttelyhankkeet sekä kotimaassa että ulkomailla. Apurahojen hakemiseen toivottiin apua ja neuvoja. Managerin toivottiin antavan kehykset taiteilijaseuran toiminnalle, sekä auttavan yhteydenpidossa ja tiedottamisessa. Hänen toivottiin myös järjestävän kursseja, auttavan työtilojen hankkimisessa sekä innostavan tekemisessä ja itsensä kehittämisessä. Eniten managerilta toivottiin apua taiteilijoiden työllistymisessä ja työtilaisuuksien lisäämisessä sekä työtilojen etsimisessä. Hänen toivottiin edistävän taiteilijoiden työllisyyttä ja toimeentuloa. Lapin taiteilijaseuran manageriosaamisen tarpeiden nähtiin liittyvän yhteisnäyttelyihin, kansainväliseen toimintaan, yritysyhteistyöhön, taiteen myyntiin ja markkinointiin, kontakteihin, neuvoihin, tukeen ja työhyvinvointiin liittyviin tekijöihin. Managerin toivottiin olevan se, joka pitää seuran toiminnan kasassa. Hänen toivottiin ottavan vastuuta toiminnasta, jotta puheenjohtajan työtaakka vähenisi. 8
9 4. TAITEILIJOIDEN TYÖTILAT Haastateltavista 21 oli haastatteluhetkellä työtila käytössään. Useilla haastatelluista se oli kodin yhteydessä. Ainoastaan yhdellä haastateltavista taiteilijoista ei haastatteluhetkellä ollut omaa työtilaa. Neljä haastatelluista taiteilijoista etsi uutta työtilaa. Kaavio 3. Työtilojen tilanne. Kyselyyn vastanneista taiteilijoista 8 taiteilijaa (26,7 %) etsi parhaillaan uusia työtiloja. Kaavio 4. Halukkuus työskennellä keskittymässä, jossa työskentelee useita taiteilijoita. Vielä suurempi määrä taiteilijoita, 11 henkilöä (42,3 %) haluaisi työskennellä keskittymässä, jossa työskentelisi useita taiteilijoita. Kuvataiteilijan työ on usein yksinäistä puuhaa. Keskittymässä työskentelemisen etuna nähtiin muun muassa se, että pääsee osaksi jonkinlaista työyhteisöä. Työyhteisön kuulumisen uskottiin vaikuttavan positiivisesti työhyvinvointiin. 9
10 5. LAPIN TAITEILIJASEURAN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Sekä kyselyssä että haastattelussa Lapin taiteilijaseuran toimintaa pidettiin aktiivisena ja ammattimaisena. Toiminta on kehittynyt mukavasti, esimerkiksi taidelainaamotempausten, Galleria Napan toiminnan sekä toimintaan mukaan tulleiden uusien ihmisten muodossa. Seuralta toivottiin rohkeaa eteenpäin menemistä, ja sitä, että uudet ihmiset saisivat tilaa kehittää omaa osaamistaan seurassa toimimisen kautta. Turhauttavaksi koettiin tilakysymys, pitkät välimatkat ja vakituisen henkilökunnan puute. Taiteilijaseuran näyttelytoiminnan oltiin tyytyväisiä. Galleria- ja lainaamotoimintaa tulisi kehittää edelleen. Lainaamon kehittäminen nähtiin jopa tärkeämpänä kuin gallerian kehittäminen. Galleria-taidelainaamolle tulisi saada pysyvä paikka ja se tulisi sijoittaa paikkaan, jossa potentiaaliset asiakkaat liikkuvat. Kauppakeskus Revontulen taidelainaamokokeilu koettiin erittäin positiivisesti. Taidelainaamon sijainnin nähtiin voivan olla myös muualla kuin kauppakeskuksessa esimerkiksi kahvilassa tai jonkun yrityksen yhteydessä. Myös kansainvälistä näyttelytoimintaa toivottiin. Taiteilijaseuralle toivottiin pysyvää henkilökuntaa, joka toisi seuran toiminnalle jatkuvuutta. Lisäksi seurasta olisi tehtävä enemmän taiteilijoita auttava systeemi. Taiteilijaseuran toivottiin olevan tasapuolinen kaikille jäsenilleen - toivottiin keskinäisen vertailun loppumista ja yhteisöllisyyden ja yhteishengen lisäämistä. Turhautuminen mainittiin isoksi ongelmaksi. Kehittämistarpeet seurassa liittyivät haastateltavien mielestä seuran perustoimintojen ja profiilin kehittämiseen, pitkäaikaisen ja pysyvän tilan löytämiseen, verkostoitumiseen, taiteilijatapaamisiin, näkyvyyteen ja näyttelytoimintaan. Näkyvyyttä voisi lisätä esimerkiksi kilpailuilla tai kevyemmillä näyttelyillä. Näyttelyt voisivat olla myös paikallisia teemanäyttelyitä esimerkiksi sairaaloissa. Myös tiedottamiseen toivottiin tehokkuutta ja avoimuutta. Lisäksi prosenttiperiaatteen edistäminen koettiin tärkeäksi se toisi alueen kuvataiteilijoille uusia työtilaisuuksia. Muutama haastateltava toivoi alueelle luovien alojen keskusta, joka kokoaisi laajemmin luovien alojen toimijoita saman katon alle. Mahdollisuuksia nähtiin Barentsin alueella toimimisessa: Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapin yhteistyömahdollisuuksissa. Taiteilijaseura voisi myös järjestää omia kesäkursseja ja taiteilijatapaamisia. Taiteen tunnettavuutta tulisi lisätä ja taiteilijoiden osaamista tuoda ihmisten lähelle. Taidehan kuuluu kaikille. 10
11 Haastateltavat olivat valmiita olemaan aktiivisesti mukana taiteilijaseuran toiminnassa. Suosituimmat mukana olon muodot olivat näyttelyihin osallistuminen, hallitustyö ja teoslahjoittaminen. Yleisesti mukana oloon suhtauduttiin myönteisesti. Moni haastateltavista olikin tai oli ollut aktiivinen jäsen. Joidenkin kohdalla osallistumista rajoittivat etäisyydet, auton puute tai allergiat. Osa toivoi osallistumisesta palkkaa. Muiksi taiteilijaseuran toiminnassa mukana olemisen muodoiksi mainittiin muiden muassa opettaminen, virkistystyö, työpajaohjaus, omien teosten ja toiminnan esittely, graafinen suunnittelu, näyttelyiden rakentaminen, gallerian valvominen, työskentely toimikunnissa ja yhteisötaiteelliset projektit. Kyselyllä pyrittiin konkretisoimaan tapoja, joilla taiteilijaseuran jäsenet voisivat olla mukana seuran toiminnassa. Kaavio 5. Halukkuus lahjoittaa teoksia Lapin taiteilijaseuralle. Jopa 80 % vastaajista oli valmis lahjoittamaan teoksiaan taiteilijaseuran käyttöön. Kaavio 6. Halukkuus osallistua Lapin taiteilijaseuran toimintaan lahjoittamalla omaa työpanosta. Kyselyn vastaajista 17 taiteilijaa (68 %) oli valmis lahjoittamaan työpanostaan taiteilijaseuran käyttöön. Talkootyö onkin ensiarvoisen tärkeää pienellä resursseilla toimivalle yhdistykselle. 11
12 Kaavio 7. Halukkuus toimia tietyissä tehtävissä Lapin taiteilijaseura kautta korvausta vastaan. Taiteilijat halusivat työllistyä taiteilijaseuran kautta seuran muiden muassa oman toiminnan ja teosten esittelijöinä (68,4 %), visuaalisina konsultteina (57,9 %) ja yhteisön kummitaiteilijoina (57,9 %). Kiinnostusta herättäviä vaihtoehtoja olivat myös työpajojen vetäminen yrityksissä tai yhteisöissä (52,6 %), oman ateljeetilan esittely (47,4 %), työskentely taiteilijana yhteisöissä ja laitoksissa (47,4 %) sekä taidehankintojen konsultointi (42,1 %). Vain yksi vastaajista oli valmis esittelemään seuran toimintaa julkisissa tilaisuuksissa. Tuotteet tai palvelut, joita taiteilijaseuran jäsenet halusivat myydä tai markkinoida taiteilijaseuran kautta liittyivät opetus- ja kurssitarjontaan, teosmyyntiin, projekteihin, yritysyhteistyöhön sekä taidetuotteiden myyntiin. Osalla haastateltavista oli pitkälle mietittyjä, erilaisia tuote- ja palveluideoita. Toisaalta taas tuotteiden kehittämiselle toivottiin apuja ja kiinnostavana ajatuksena pidettiin esimerkiksi taiteen ja muotoilun yhdistämistä. Opetus-, kurssi- ja työpajatoiminnan tuoteideat liittyivät käytännönläheisten kurssien pitämiseen, joiden aihepiireinä voisivat olla ympäristötaide, piirustus, maalaus ja toisaalta myös taiteen teoria. Taidekursseja haluttiin tarjota elämyksellisessä ympäristössä kuten Pallaksella tai Inarissa. Virkistystyöpajat voisivat antaa olemiseen ja elämiseen uutta näkökulmaa ja niitä haluttiin tarjota esimerkiksi yrityksille tai erityisryhmille kuten vanhuksille. 12
13 Lisäksi oltiin kiinnostuneita myös erilaisista projekteista yritysten kanssa. Haastateltavia kiinnostivat muun muassa tilaustyöt kuten esimerkiksi konsultointi, seinämaalaukset, taideripustusten tai sisustuksen tekeminen, interaktiiviset projektit ja valokuvauspalvelu. Omien teosten myynnin ohella useilla oli myytävänä muita taidetuotteita kuten esimerkiksi postikortteja, korttisarjoja, julisteita sekä myös suruadresseja ja jääkaappimagneetteja. Kaavio 8. Halukkuus antaa korkealaatuisia taidetuotteita myyntiin Galleria-taidelainaamo Napaan. Taidelainaamotoimintaa halutaan kehittää taiteilijaseurassa niin, että myyntiin otetaan teosten lisäksi korkealaatuisia taidetuotteita. Lähes kaikki vastaajista (92,9 %) olivat valmiita antamaan tekemiään korkealaatuisia taidetuotteita myyntiin taidelainaamon yhteyteen. Kaavio 9. Halukkuus pitää näyttelyitä julkisissa tiloissa. Kyselyssä selvitettiin myös seuran jäsenten halukkuutta pitää näyttelyitä muissa kuin galleriatiloissa. Jopa 80 % kyselyyn vastaajista näytti olevan kiinnostunut näyttelyiden pitämisestä ravintoloissa, kahviloissa, kauppakeskuksissa, hoitolaitoksissa, virastoissa ja muissa vastaavissa tiloissa. Yli puolet (68,4 %) oli valmis esittelemään toimintaansa erilaisissa tilaisuuksissa. Seuraavaksi selvitettiin, millä eri kielillä suomen lisäksi esittelyt voitaisiin järjestää. 13
14 Kaavio 10. Kyvykkyys esitellä omia töitä ja toimintaa eri kielillä. Lähes kaikki vastaajat (96,2 %) pystyivät esittelemään toimintaansa englanniksi. Seuraavaksi suosituimmat kielet olivat ruotsi (34,6 %) ja saksa (7,7 %). Lisäksi mainittiin espanja, venäjä, japani, norja, italia, unkari ja saamen kieli. 14
15 6. KUVATAITEILIJANA TOIMIMINEN LAPISSA Kuvataiteilijana toimimisessa Lapissa nähtiin monia etuisuuksia ja haasteita. Suurimpina etuina nähtiin tila ja rauha tehdä kuvataiteilijan työtä. Tärkeänä pidettiin myös Lapin puhdasta luontoa ja siitä saatavaa inspiraatiota. Toimintaympäristöä pidettiin luonnollisena ja monimuotoisena. Toiminta-alue ja ihmiset on mahdollista tuntea. Lapin etuina ovat myös halvemmat elinkustannukset ja paremmat työtilamahdollisuudet. Toisaalta osa haastateltavista taiteilijoista koki työtilatilanteen haasteelliseksi. Kollegoita ei ole niin paljon, joten taiteilijan on Etelä-Suomea helpompaa päästä esille sekä saada apurahoja ja muita tukia. Taiteilijoiden välillä nähtiin olevan hyvä yhteishenki. Esteitä kuvataiteilijana toimimiselle ei sinänsä ole - mahdollisuudet ovat rajattomat. Mahdollisuuksien nähdään riippuvan omasta aktiivisuudesta. Lappilaisuus koettiin eduksi, koska Lappia pidetään etenkin ulkomailla eksoottisena paikkana. Kansainvälisessä toiminnassa nähtiinkin paljon mahdollisuuksia erityisesti lähialueilla kuten Pohjoismaissa, Baltiassa ja Barentsin alueella. Myös Lapin matkailijavirtoja olisi tärkeää hyödyntää. Suurimpana haasteena nähtiin pitkät välimatkat Etelä-Suomeen ja Eurooppaan. Aktiivinen taide-elämä maassamme painottuu Etelä-Suomeen. Matka etelään on pitkä ja on oltava paikan päällä verkottuakseen ja markkinoidakseen itseään. Muualla Suomessa taiteen kentällä tapahtuvan toiminnan seuraaminen on haasteellista ja aikaa sekä taloudellisia resursseja vievää. Pääkaupunkiseudun koettiin olevan ylimielinen muun Suomen taideelämää kohtaan. Muutaman haastateltavan mukaan Lappi nähdään vieläkin kolonialismin hengessä, ja 1970-luvun taiteilijoita tuodaan esiin, mutta nykytaide unohdetaan. Esimerkiksi valtion kokoelmiin ei juurikaan ole ostettu teoksia Lapista. Ostavan yleisön ja verkostojen puute Lapissa koetaan toiseksi suureksi haasteeksi. Lapissa ei ole kulttuuria ja orientoitumista kuvataiteen kuluttamiselle, eikä kuvataiteelle ole tilausta. Pohjoisen yleisö saattaa olla kapeakatseista, eikä kuvataiteilijuutta ymmärretä. Kuvataiteilijat kokevat, että he ovat syrjässä, kun taiteesta kiinnostunutta yleisöä ei ole. Taide tulisikin tuoda lähemmäs katsojaa ja viedä se ulos gallerioista mahdollisimman lähelle asiakasta. Lappilaisen ostavan yleisön ja asiakkaiden volyymi on pieni, joten voimakkaat Lappiin suuntautuvat matkailijavirrat tulisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. 15
16 Teosten myynnin ollessa vähäistä kuvataiteilijan toimeentulo on haasteellista. Kuvataiteen ohella täytyy usein tehdä muuta työtä. Työmahdollisuuksia vaikea saada ja täytyy olla aktiivinen pärjätäkseen. Kuvataiteilijan työ on välillä yksinäistä: pitkien etäisyyksien vuoksi kollegoja ei syrjäisemmillä paikkakunnilla ole, eikä työhön liittyviä asioita voi jakaa. Lisäksi pienillä paikkakunnilla on omat ongelmansa, kuten kaupunkien taiteilijan näkökulmasta haasteellinen kulttuuripolitiikka ja kuvataidemyönteisen asennekasvatuksen puute. Kuvataiteilijan työ nähdään sekä hienona että haasteellisena. Työn koetaan tuovan iloa ja siitä saadaan myös voimaa. Kuvataiteilijan työ on ihanaa ja haastavaa työtä, oma juttu, maailman hienointa työtä ja se antaa tekijälleen paljon. Taiteilijan työssä on mahdollisuus oppia, ymmärtää ja auttaa muita oppimaan ja näkemään. Kehittymisen mahdollisuudet ovat valtavat. Työssä on tärkeää uskollisuus omalle äänelle sekä omat kokemukset. Mielikuvitus koetaan valtavana voimavarana ja tärkeää onkin uuden löytäminen ja luominen. Työhön kuluu hetkessä eläminen ja hyvän energian vaaliminen. Paloa taiteen tekemiseen ei voi sammuttaa mitenkään ja mahdollisuuksia tehdä kuvataiteilijan työtä on rajattomasti. Kuvataiteilijan työhön kuuluu rauha ja työrauha. Työssä omat haasteensa, mutta toisaalta sen on aina tiedostanut., kuvailee yksi haastateltavista kuvataiteilijan työtä. Kuvataiteilijan työ koetaan myös vaikeaksi ja henkisesti raskaaksi. Se on yksinäistä ja taloudellinen ja henkinen tuki puuttuu usein. Apurahojen varassa eläminen on epävarmaa. Taiteilijoilla on paineita taloudellisista resursseista, työtiloista ja näyttelyajoista. Kilpailu alalla on kovaa. Myös työn ja vapaa-ajan jaottelu on vaikeaa. On oltava määrätietoinen ja sinnikäs jaksaakseen ja tunnettava työ merkityksellisenä. Kuvataiteilijan työ on tasapainoilua sosiaalisuuden ja yksinäisyyden siedon välillä, mutta yhteisöllisyys auttaa jaksamisessa. Työ on haasteellista ja epävarmaa, mutta epävarmuus voi olla myös hyvä asia tai ihanaa. Kuvataiteilijan leipä pieninä palasina maailmalla - elämä on tasapainoilua. Taiteellisen työn rinnalla monet kuvataiteilijat joutuvat tekemään mahdollisesti toista työtä esimerkiksi kuvataiteen opettajana. Opetustyön koettiin haittaavan taiteilijana toimimista. Työmahdollisuuksia ja toimeentuloa kuvataiteilijana haastateltavat toivoivat lisää. Pitkät apurahakaudet helpottaisivat monen kuvataiteilijan tilannetta. 16
17 Haastateltavien mukaan kuvataiteilijan tulisi olla jatkuvasti aktiivinen ja esillä menestyäkseen. Kaiken ammattiin liittyvän tekeminen itse tuntui monesta haastateltavasta raskaalta. Kuvataiteilijan työssä tärkeänä pidettiin järjestötoimintaa ja liitoja. Jotkut haastatelluista naistaiteilijoista kokivat heillä olevan uskottavuusongelmia kuvataiteilijana sukupuolisen syrjinnän takia. Haastattelussa taiteilijan tulevaisuuden asemasta ilmeni sekä myönteisiä että kielteisiä visioita. Toisaalta tässä ajassa koetaan olevan toiveikkuutta ja myönteistä ilmapiiriä. Haastateltavat kokivat, että ihmisten lisääntyvä vapaa-aika ja pehmeämpien arvojen tuleminen voivat olla mahdollisuuksia myös kuvataiteilijoille. Monet vanhemman ikäpolven taiteilijat puolestaan kokivat taiteilijan aseman huononevan koko ajan. Taidekentän koetaan jumittavan paikoillaan, eikä estetiikalla enää ole samanlaista arvoa kuin ennen. Osa haastateltavista koki, että kuvataidealan koulutusta on liikaa. Toisaalta taas haastateltavat näkivät, että perinteisestä taiteilijakuvasta tulisi murtautua ulos. Tulevaisuudessa kuvataiteilijan työ sulautuu mahdollisesti enemmän yhteiskunnan muihin osiin. Uusia mahdollisuuksia nähtiin tiimityössä ja taiteen myyntikanavien kehittymisessä sekä taiteilijaseuran toiminnan kehittämisessä. Haastateltavat näkivät suurimmat mahdollisuudet työllistyä kuvataiteilijana opetustyössä. Taiteellisen työn nähtiin kuitenkin olevan kuvataiteilijan ydintoimintaa, jonka rinnalla opetusta voi tehdä osa-aikaisesti esimerkiksi muutamana päivänä viikossa. Haastateltavat toivoivat voivansa keskittyä enemmän kuvataiteen tekemiseen. Apurahat olivat yksi toimeentulon muoto, joita haastateltavat toivoivat lisää. Lisäksi haastateltavat näkivät potentiaalisiksi työllistymisen muodoiksi projektityön ja muun taiteen soveltavan käytön. Kuvataiteilijat voivat toimia hyvinvoinnin luojina ja luovien voimavarojen lisääjinä monissa eri yhteyksissä kuten esimerkiksi nuoriso- ja vanhustyössä. Yhteisölliset ja monitaiteelliset taideprojektit kiinnostivat haastateltavia. Lisäksi taiteen soveltaminen uusilla konsepteilla koettiin positiivisena asiana. Uusia konsepteja työllistää kuvataiteilijoita voivat olla muiden muassa toimiminen taidetalkkarina tai taidekummina ja muut erilaiset taideprojektit. Mahdollisuuksia nähtiin myös yritysyhteistyössä esimerkiksi oman toiminnan ja teosten esittelemisen tai työpajatoiminnan kautta. 17
Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera
LisätiedotME MAHDOLLISTAMME. #taiketukee #taiteilijatekee
ME MAHDOLLISTAMME Joka päivä runsaat 23 000 ihmistä tulkitsee, mitä ympärillämme tapahtuu. Ymmärrämme, miten taide syntyy, ja mitä Suomi tarvitsee. Visiomme on parantaa taiteilijan asemaa ja tarjota yleisölle
LisätiedotVahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia
Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen
LisätiedotAlakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018
Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.
LisätiedotVIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN
VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art
LisätiedotRäjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista
Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotHarvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa
Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotBaletti - Kysely huoltajille 2015
Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti
LisätiedotSinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke
+ Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?
LisätiedotOULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta
Lisätiedot15.9.2015. Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin
15.9.2015 Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin Kuinka elää kuvataiteella Hankkeen aikana Tarjotaan neuvontapalveluita taiteilijoille Järjestetään täydennyskoulutusta Kehitetään
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotYTM. Politiikkatieteet
YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o
LisätiedotKieliä Jyväskylän yliopistossa
ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tieto- ja viestintätekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tieto- ja viestintätekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Amanda Nygård Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...
LisätiedotME MAHDOLLISTAMME. #taiketukee #taiteilijatekee
ME MAHDOLLISTAMME Joka päivä runsaat 23 000 ihmistä tulkitsee, mitä ympärillämme tapahtuu. Ymmärrämme, miten taide syntyy, ja mitä Suomi tarvitsee. Visiomme on parantaa taiteilijan asemaa ja tarjota yleisölle
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotKyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta
Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta
LisätiedotAMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA
AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotK3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset
K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja
LisätiedotFuturex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen
Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu
LisätiedotEtelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke. Tampereella Virpi Launonen
Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke Tampereella 6.9.2013 Virpi Launonen Miksi? Jatkuva muutos Uusi järjestelmä, sähköiset aineistot vain osa muutoksesta Eläköityminen,
LisätiedotJyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)
Jyväskylän yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 16) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 4 valmistuneista) Vastaajien
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotTOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU
TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU Tehtävät ovat päätoimisia ellei tekstissä toisin mainita. Nuorisokoulutukseen valitun pitää ennen viran vastaanottamista esittää rikosrekisterilain 6
LisätiedotEtäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa
Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotJUPINAVIIKOT Palauteraportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Pekka Mannermaa. Opiskelijakunta JAMKO
JUPINAVIIKOT 2019 Palauteraportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Pekka Mannermaa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 2 Johdanto 3 Palautteiden
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
LisätiedotMitä arvioitiin?
Mira Huusko ja Juha Vettenniemi, Musiikkitalo 3.12.2018 Mitä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen
LisätiedotTaiteilijat O ry, Konstnärerna O rf TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015
Taiteilijat O ry, Konstnärerna O rf TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 YLEISTÄ Taiteilijat O ry, Konstnärerna O rf on vuonna 2006 perustettu taideteollisen alan nykytaidetta edistävä ammatillinen
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva
LisätiedotKieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset
Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi Tarmo Ahvenainen Credits for the background picture: Kirsi McKenzie AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi
LisätiedotOpistojen IlmE -hanke
Opistojen IlmE -hanke 2018 19 Hankkeessa mukana olevien opistojen opettajistolle ja suunnitteluhenkilöstölle lähetettiin syyskuussa alkukartoituskysely. Vastaajien työhistorian pituudessa kansalaisopistoissa
LisätiedotJatko-opintoja englannista kiinnostuneille
Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotVetovoimaa ja osaamista Learning Cafe yhteenveto
Vetovoimaa ja osaamista Learning Cafe yhteenveto Kuopio 1.11.2017 Learning Cafe RYHMÄ 1 Miten toteutetaan ja johdetaan Pohjois-Savon vetovoiman lisäämistä niin, että edistetään osaavan työvoiman saatavuutta?
LisätiedotHarjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012
Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään
LisätiedotKieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu
1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin
LisätiedotTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013
Iloisuus / Oppiminen 700 600 500 400 300 Huono Ei osaa sanoa Hyvä 200 100 0 4-6v. 7-12v. 13-15v. Aikuiset Kaikki Vastausprosentit 16,3 59,5 11,2 12,2 100 Luovuus 400 350 300 250 200 150 Huono Ei osaa sanoa
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotTulokset Taidekoulun huoltajille sekä vuotiaille tehdystä oppilaitoksen kehittämiskyselystä keväällä 2019
Tulokset Taidekoulun huoltajille sekä 12-19- vuotiaille tehdystä oppilaitoksen kehittämiskyselystä keväällä 2019 Kyselyyn vastasi 109 huoltajaa sekä 72, 12-19- vuotiasta oppilasta. Suuri kiitos vastaajille!
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin
LisätiedotHaukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet
Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä
LisätiedotJäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi
Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Tämä jäsenhankintatutkimus tehtiin Rotaryn piirille numero 1430. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville potentiaalisten jäsenten
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013
TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin
LisätiedotINARIN KUNNAN RAJANAAPURIT. Enontekiö Kittilä Sodankylä Utsjoki. Norja Venäjä. www.revontuliopisto.fi. www.inari.fi
INARIN KUNNAN RAJANAAPURIT Enontekiö Kittilä Sodankylä Utsjoki Norja Venäjä REVONTULI- OPISTON RAJANAAPURIT Inari Kolari Muonio Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Savukoski Norja Ruotsi Venäjä INARI ON
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
LisätiedotEtelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011
Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka
LisätiedotTampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
LisätiedotKuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com
TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera
LisätiedotMAGENTA
MAGENTA 2011-2013 1 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TAVOITTEET tuottaa ja kehittää pilotoinninja tutkimuksen keinoin Lapin ammattitaiteilijoiden täydennyskoulutuksen malli tutkintojen jälkeinen, työelämälähtöinen
LisätiedotTaide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)
Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun
LisätiedotAGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.
Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan
LisätiedotLastenkirjastotyö ammattina - Kyselytutkimus Etelä-Savon kirjastoihin
Lastenkirjastotyö ammattina - Kyselytutkimus Etelä-Savon kirjastoihin ANU LAUKKANEN TOENPERÄN KIRJASTO/ JUVAN KIRJASTO Pohjaa opinnäytetyön toteuttamiselle theseus.fi --> Oulun ammattikorkeakoulu --> Kirjasto-
LisätiedotSijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA
Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012
LisätiedotVUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen
VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin
LisätiedotPohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma
1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala
LisätiedotMetsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot
Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden
LisätiedotOpiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita
Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa
LisätiedotTyönjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies. Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle?
Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle? Puustinen 19.4.2012 Kokeiluohjelmasta poimittua Tavoitteet ammattikorkeakouluyhteistyölle
LisätiedotVAHVEMPI KUVATAIDE, RIKKAAMPI SUOMI SUOMEN TAITEILIJASEURAN HALLITUSOHJELMA
VAHVEMPI KUVATAIDE, RIKKAAMPI SUOMI SUOMEN TAITEILIJASEURAN HALLITUSOHJELMA TAVOITTEET 2015 2019 01 SUOMEN TAITEILIJASEURAN HALLITUSOHJELMA TAVOITTEET 2O15 2O19 1 2 3 4 5 6 7 SUOMESSA OTETAAN KÄYTTÖÖN
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LisätiedotAloituskysely 2016 tulokset
Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotAsiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen
Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä
LisätiedotPiirros Mika Kolehmainen
Piirros Mika Kolehmainen Liikunnan syventävä kurssi Liikunnan tarkoitus on tuottaa iloa, virkistystä ja hyvinvointia. Tavoitteena on motoristen perustaitojen vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä liikunnallisten
LisätiedotPoolian hakijatutkimus 2012
Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista
LisätiedotAamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu
Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä
LisätiedotMUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS. ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat
1 MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: Läsnä: ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat 1 Esittäytymiskierros, uudet jäsenet Kokouksen
LisätiedotUraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta
Opintopalvelut Suunnittelija Outi Suorsa Uraseuranta 18 tuloksia vuonna 13 valmistuneiden uraseurannasta Uraseuranta 18 toteutettu syksyllä 18 valtakunnallisena kysely lähetetty kaikille vuonna 13 päättyvän
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotYHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka
YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja
LisätiedotKÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015
KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015 Tapahtuman yhteenveto Hankkeen teemojen määrittely Tapahtuman tavoitteena oli saada laajempaa näkemystä siihen, mihin teemoihin hankkeen aihepiirin sisällä kannattaisi
LisätiedotVenäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet
Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Lahti Science Day 11.11.2014 Helena Hatakka, Jaana Loipponen ja Leena Nietosvuori 1 Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet
LisätiedotSalla Toppinen-Tanner
Taidot työhön -uravalmennus interventio keski-ikäisille Salla Toppinen-Tanner (Työterveyslaitos), Niina Jallinoja (Haaga-Helia) & Jukka Vuori (Työterveyslaitos) Osahanke 5 Interventio työuran hallinnan
LisätiedotETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ
ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista
LisätiedotYhdistyksen jäsenkysely 2013
Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen
LisätiedotVAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...
LisätiedotPäättökysely 2017 tulokset
Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus TELMA-koulutus Päättökysely opintonsa päättäville opiskelijoille Päättökysely toteutettiin Webropol-kyselynä keväällä 2017 Kyselyssä oli kolme teemaa: elämänlaadun
LisätiedotUUDET OSAAJAT. Kuinka taide ja kulttuuri vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Anne Raasakka, apulaisrehtori, Vantaan ammattiopisto Varia
UUDET OSAAJAT Kuinka taide ja kulttuuri vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Anne Raasakka, apulaisrehtori, Vantaan ammattiopisto Varia sisällöt: osaamisperusteisuus henkilökohtaistaminen oppimisympäristöt
LisätiedotPORIN TAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT
PORIN TAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Syventävissä opinnoissa oppilaat valitsevat itseään kiinnostavan työpajan vähintään vuodeksi kerrallaan. Työpajoissa työskennellään pitkäjänteisesti syventyen yhden taidemuodon
LisätiedotErikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012
Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke
Lisätiedot