Uudet tuulet alueellisessa vuorovaikutuksessa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö muutoksessa

Transkriptio

1 Uudet tuulet alueellisessa vuorovaikutuksessa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö muutoksessa Rehtori Minne menet korkeakoulutus III korkeakoulut valmistautuvat seuraavaan hallituskauteen Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto ARENE Suomen Yliopistot UNIFI

2 Lähtökohdista Rajaus: Tarkastelen teemaa hyvinvointipalveluiden kannalta sosiaalialapainotteisesti terveydenhuollon muutamat toimijatahot jäävät tarkastelun ulkopuolelle Merkitys: Hyvinvointisektorilla suuri taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys Talousarvioesitys 2011 Mrd euroa Hankaluus: Useimmat esimerkiksi sektoritutkimuksen dokumentit ammattikorkeakouluista: Reader has finished searching the document. No matches were found. 2

3 VATT politiikkaohjelmista 212/2010 Esimerkkinä terveyden edistämisen politiikkaohjelma Ohjelmia käynnistettäessä ei luotu katsausta jo käynnissä oleviin kehittämisprosesseihin ja koottu uudistuksista ja kehittämishankkeista kokonaiskarttaa. Tästä johtuen politiikkaohjelman rinnalla voi olla meneillään kansallisia ohjelmia, periaatepäätösten toteutusprosesseja, tai muita laajoja hankkeita, joissa kehitetään samoja asioita. Sama arvio saattaisi sopia moneen muuhun kehittämistoimintaan 3

4 ammattikorkeakoulujen alueellista roolia ja vaikuttavuutta tulee tehostaa ammattikorkea- k koulujen tutkimus- ja kehitystyön suuntaamisella erityisesti alueelliseen kehittämiseen sekä pk-sektorin yritystoiminnan tukemiseen ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. (HE amk-laiksi 2002) Kantoja Opetus- ja tutkimusklinikoiden, sosiaalialan osaamiskeskusten ja kehittämisyksiköiden sekä sosiaalialan alueellisen kehittämistoiminnan tehtävät, vastuualueet ja rakenteet on selkiytettävä siten, että voidaan välttää päällekkäinen työ ja suunnata kokonaisvoimavarat k i taloudellisella lli ll tavalla. (Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta, Opm 2007) 4 Ammattikorkeakoulujen ja sektoritutkimuslaitosten yhteistyötä kehitetään tutkimusyhteistyön ohella myös mahdollisin infrastruktuuriratkaisuin (Jorma Rantanen 2008) kartoitetaan tutkimuslaitosten sellainen tutkimustoiminta, joka soveltuu paremmin yliopistoissa tehtäväksi. Tehtävien siirrot tehdään tapauskohtaisesti ministeriöiden ja yliopistojen yhteistyönä (Politiikkariihi 2010)

5 Ketkä alueella toimivat? STM: KASTE STM sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Innokylä Kela S Sitra TEKES ELY-keskukset/EU Aluehallintovirastot (AVIt) Tulossa: 5 ERVAaluetta Maakuntaliitot/EU RAY Järjestöjen tutkimus- ja y y kehitystyö 5 TEM ((osin)) Politiikkaohjelmat OSKE Hyvinvointi Terveys ja hyvinvointi SHOK T Terveyden d ja j hyvinvoinnin laitos THL THL:n alueyksiköt Suomen S Akatemia VM / Paras OKM ja hankerahoitus Opetusklinikat Yrityshautomot, tiedepuistot TOPit, Living Labit jne. Yliopistojen opetus ja tutkimustoiminta ki i i AmmattikorkeaA ttik k koulujen opetus ja TKI-toiminta Sosiaalialan osaamiskeskukset Sosiaalialan S kehittämisyksiköt Työelämän T ö lä ä kehittämispalvelut Toinen aste t

6 Tulossa viisi Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualuetta (Erva) Varmistaa vaativan erityisasiantuntemuksen i i t t sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden tueksi Vaativat sairaanhoidon palvelut ja vaativat sosiaalihuollon erityispalvelut Valtakunnallisesti keskitettävät palvelut laadun varmistaminen Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyö Koordinointivastuu mm. tutkimus- ja kehittämistoiminnasta 6

7 Painopisteiden ja intentioiden nelikenttä: Korkeakoulupolitiikka, sosiaali- ja terveyspolitiikka ja/vai/tai elinkeinopolitiikka? Peru usmus tutkim 7

8 Yhteiskuntapoliittinen keskustelu juuri nyt: Kehitysvammahuolto ja muut erityisryhmät Elleivät kunnat painota asumispalveluiden kilpailutuksissa laatua vaan hinta ratkaisee, se merkitsee paluuta huutolaisaikaan. (HS ) 8

9 Toimijoiden väliset ohjaussuhteet Thompson 1991, Möttönen & Niemelä 2008 Päävastuu hyvinvointipalveluiden järjestämisestä on kunnilla. Kunnan ja muiden toimijoiden suhde voi olla kolmenlainen: Hierarkia Verkosto Markkinat Ohjaustapana auktoriteetti Esimerkkinä sotepuolella avustus Ohjaustapana luottamus Yhteinen intressi Kehittämiskumppanuus Triple / quadruple helix Yhteinen hyvä Ohjaustapana hinnanmuodostus Palveluiden osto Hankintalain noudattaminen IPR 9

10 Markkinat eivät hoida tasa-arvoa myöskään terveydenhuollossa Sosioekonomisten väestöryhmien välillä on suuria terveyseroja Syitä löytyy yy elin- ja työoloista, erilaisista kuormituksista ja kulttuurisista käyttäytymismalleista, mutta myös Terveyspalvelujärjestelmän eriarvoistumisesta Tehokkuuden ja taloudellisuuden rinnalla pitää edistää tasa-arvoa Joissain Euroopan maissa on kehitetty monialaiseen yhteistoimintaan perustuvia kumppanuusrakenteita ja toteutettu köyhyyden ja terveyserojen vähentämiseen tähtääviä laajoja j alueellisia hankkeita. 10

11 (Ei ihan) Kuvitteellinen case Uusi tieteenhaara/ spesialiteetti Yliopisto Sektoritutkimus -laitos Ammattikorkeakoulu Akateeminen oppiaine Tieteellinen tutkimus Osaksi opetusohjelmaa Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kehitystyö y ja palvelu Alueyksikkö Yritys Oy? Spin off Tieteen kaupallistaminen i Osaamiskeskus 11

12 Hamk; 6,5 Saimia; 5 Muut; 4,5 Pkamk; 6,5 Lamk; 6,8 Ramk; 7,5 Pikakysely 18 volyymeistä: yy ammattikorkeakoulun vastaus Diak; 45 T k 8 Tamk; Tokem; 8 Jamk;; 11 Metropolia; 44,5 Samk; 11,3 Seamk; 13 Mamk; 14 Savonia; 34,2 Laurea; 23,5 Turku; 24, htv tkitki toiminnassa sote-alalla,, kaikkiaan n. 300?

13 Alueellisen yhteistyön tila 1. Rakenne: Monitoimijaisen ja tasoisen verkoston rakentaminen eri ministeriöiden hallinnonaloilla ilman koordinaatiota myös em. vuoden 2002 jälkeen Monitoimijaisen ja tasoisen verkoston kokonaishallinnan puuttuminen (ks. Konttinen et al välittäjäorganisaatioista) 2. Tutkimus- ja kehityspolitiikka: Ristiriitaiset politiikkaintressit ja ristiriitaiset toimintalogiikat Toimijat joko profit, not-for-profit tai non-profit Triple helix / kolmoiskierre sopii joillekin alueille, toisilla johtaa ristiriitaisiin päämääriin ja seurauksiin On tunnistettava t tt ja tunnustettava, t tt että korkeakoululaitoksen k k l k yhteiskuntapoliittinen rooli julkisen toiminnan kehittämisessä voi olla varsin ristiriitainen (vrt. Raija Julkunen Paul Lillrank) ja joskus jopa vahingollinen 13

14 Nyt tarvitaan 1. Arvo- ja tiedepoliittista keskustelua Millä tavoin ja millä arvoilla sosiaali- ja terveyspolitiikkaa kehitetään? 2. Kokonaiskartan laatimista Keskeinen vastuu ministeriöillä ja maan hallituksella 3. Yhteistyötä t ja työnjakoa sekä tervettä ttä kilpailua! Tiedekorkeakoulut, ammattikorkeakoulut, sektoritutkimuslaitokset, ministeriöiden toiminta, ta, muut alan a toimijat (mm. järjestöt, jestöt, yritykset) 4. Tarvittaessa ehkä myös infrastruktuuriratkaisuja Henkilöstö ja osaaminen huomioitava ei laatikkoleikkejä! 14

15 Kiitos! jorma.niemela (at) diak.fi 15