Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous 7.1.2011"

Transkriptio

1 2011 Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous

2 Esipuhe Tampereen kaupunkiseudulla on ymmärretty yhteistyön merkitys ja tärkeys myös kansalaisopistotoiminnassa. Opistojen Priima-yhteistyö sai tuekseen seudullisen hankkeen vuonna 2009, jolloin toteutettiin esiselvitys kansalaisopistojen yhteistyömahdollisuuksista Tampereen kaupunkiseudulla. Esiselvityksessä todettiin, että kansalaistoiminnan elinkelpoisuuden takaamiseksi tarvitaan yhtä tiiviimpää seudullista yhteistyötä sekä vahvempia toimijoita kansalaisopistokentälle. Nyt toteutettavan kansalaisopistoselvityksen tavoitteena on valmistella seutuhallituksen päätöksen mukaisesti kahden seutuopiston malli. Seutuopistojen hallintoa tutkitaan sekä isäntäkuntamallilla että säätiönä toimittaessa. Lisäksi selvitetään koko kaupunkiseudun kattavan seudullisen yhteistyöorganisaation perustamisen mahdollisuudet. Selvitys antaa tietoa opistotoiminnan järjestämisvaihtoehtojen vaikutuksista kunnalliseen päätöksentekoon, opistojen resursseihin sekä kuntakohtaisiin kustannuksiin. Selvityksessä avataan myös opistotoiminnan tulevaisuuden haasteita ja kehityssuuntia sekä vapaan sivistystyön historiaa sekä käsitellään taiteen perusopetuksen asemaa ja merkitystä kansalaisopistojen toiminnassa. Selvitys sisältää lisäksi tiedot kunnallisten opistojen rinnalla toimivista muista vapaan sivistystyön toimijoista ja niiden merkityksestä osana Tampereen kaupunkiseudun sivistyspalveluja. Seutuhallitus nimesi selvitystyön tekijäksi FM Marjo Soinisen sekä projektiryhmän, johon kuuluvat Lauri Savisaari, Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö (pj.), Markku Valkamo, Pirkkalan kunnan sivistystoimenjohtaja, Ritva Tainio, Nokian Työväenopiston rehtori, Tiina Kopalainen, Oriveden seudun kansalaisopiston rehtori, sekä Tuukka Salkoaho, seutukoordinaattori (TKSK). Projektiryhmä kokoontui kaikkiaan 10 kertaa tutustuen mm. erilaisilla hallintomalleilla toimiviin vapaan sivistystyön toimijoihin kuten seutu- ja alueopistoihin sekä kansanopistoon. Selvitystyön aikana tehtiin kysely opistojen rehtoreille, kansalaisopistotoiminnasta vastaaville virkamiehille sekä ao. luottamuselinten puheenjohtajille. Kyselyllä kartoitettiin vastaajien näkemyksiä seudullisesta yhteistyöstä sekä suhtautumista selvitettäviin malleihin. Kyselyllä saatiin hyvä pohja seutuopistojen rakentamiselle ja selvitystyön laatimiselle. Yhteistyössä rehtorien kanssa on kehitetty seutuopistoille visiot, organisaatioja toimintamallit sekä tuotettavat opetuspalvelut. Kiitoksia kaikille prosessissa mukana olleille!

3 Tiivistelmä Opistotoiminnan laadun ja osaamisen turvaaminen Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistotoiminnan laadun ja osaamisen turvaamiseksi tarvitaan seudullista yhteistyötä. Koska suurin osa kunnallisista kansalaisopistoista toimii liian pienen vakinaisen henkilökunnan turvin, on järkevintä yhdistää voimavarat ja siirtyä seudullisiin organisaatioihin. Kuntien nykyiset opistoresurssit yhdistämällä voidaan luoda elinvoimaisia seutuopistoja, joilla on hyvä osaaminen ja asiantuntijuus opetusaloillaan ja monipuolinen opetustarjonta. Opistojen henkilöstön suuri eläköitymisaste lähimmän kymmenen vuoden aikana luo tilaisuuden organisaatiouudistuksille ja henkilöstörakenteen muutoksille. Kahden seutuopiston perustaminen Selvitystyössä kartoitettiin kansalaisopistotoiminnasta vastaavien virkamiesten ja kuntapäättäjien näkemyksiä seudullisesta yhteistyöstä ja seutuopistojen muodostamisesta. Vastausten perusteella rakennettiin kaksi seutuopistoa: Tampereen seutuopisto, joka tuottaisi opistopalveluja Tampereelle, Ylöjärvelle, Kangasalle ja Orivedelle sekä Pirkan opisto, joka toimisi Nokialla, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Vesilahdessa. Seutuopistoille on hahmoteltu visiot, toiminta-ajatukset, tuotettavat palvelut sekä toiminta- ja organisaatiomallien lähtökohdat yhteistyössä rehtorien ja heidän esimiestensä kanssa. Selvityksessä kuvataan seutuopistojen perustaminen vastuu- eli isäntäkuntamallilla ja säätiömuotoisena sekä tarkastellaan hallintomallien vaikutuksia kunnalliseen päätöksentekoon. Kuntakohtaisten kustannusten vertailun pohjaksi esitetään kaksi erilaista laskentamallia kuntaosuuksien jakamisesta seutuopistoissa. Taloudelliset perusteet Tehokkaan toimintamallin ja ajanmukaisen organisaation avulla voidaan pitää opistotoiminnan kustannukset hallinnassa. Seudullisella yhteistyöllä kunnat saavat nykyisen tasoisella panostuksella hyvälaatuisia palveluita asukkailleen myös tulevaisuudessa. Lisäksi valtionosuuksien määräytyminen kuntien väestöntiheyden mukaan tuo merkittävän taloudellisen kannustimen seutuopistojen perustamiselle. Mikäli seutuopistot rakennetaan niin, että 15 % parempaa valtionosuutta saavat Tampere, Nokia ja Pirkkala toimivat joko isäntäkuntina tai seutuopistojen ylläpitäjien kotikuntina, kaupunkiseudulle tulee vuosittain yli enemmän valtionosuutta. Seudullisen yhteistyön tarve Kansalaisopistotoiminnassa on tunnistettu tarve laaja-alaiselle yhteistyölle, jota olisi tehtävä myös uusien seutuopistojen välillä. Itsenäisten opistojen yhteistyön koordinointi seudullisen yksikön kautta ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kyselyn perusteella kaikki kunnat eivät ole valmiita ylläpitämään uutta seudullista toimielintä. Tällainen ratkaisu ei lisäisi myöskään valtionosuuksia. Osa myönteisesti suhtautuvista näki seudullisen organisaation merkitsevän yhden koko Tampereen kaupunkiseudun laajuisen seutuopiston perustamista. Kansalaisopistojen opetus on ollut perinteisesti avointa kaikille seudun asukkaille, vaikka se tuotetaan ja suunnitellaan pääsääntöisesti oman kunnan asukkaille. Seudullisen palvelutarjonnan ja asiakaslähtöisen suunnittelun näkökulmasta

4 tarvitaan jatkossa seudun opistoissa samanlaisia yhdessä sovittuja toimintatapoja ja käytänteitä sekä sopimuksia kustannusten jaosta kuntien kesken. Opistotoiminnan mahdollisuudet ja haasteet Kansalaisopistot ovat muiden vapaan sivistystyön toimijoiden (kansanopistojen, kesäyliopistojen, liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten) rinnalla paikallisiin sivistystarpeisiin keskittyneitä, sitoutumattomia ja puolueettomia oppilaitoksia. Opistot ovat täydentäneet kuntien palvelurakennetta kunkin kunnan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi kulttuurin tukeminen ja edistäminen ovat useissa kunnissa osa kansalaisopistojen toimintaa. Kansalaisopistot ovat olleet joustavia koulutusorganisaatioita, jotka ovat oman tehtävänsä ohella reagoineet suomalaisen koulutusjärjestelmän täydennystarpeisiin kuten viime vuosina taiteen perusopetuksen lisääntyvään kysyntään. Taiteen perusopetuksesta onkin kasvanut tärkeä tehtävä opistoille perinteisen kurssitoiminnan rinnalle. Seutuopistojen haasteena on paikallisuuden säilyttäminen toiminnassa, mikä merkitsee alueellisesti tasa-arvoista opetustoimintaa, hyviä ja kiinteitä sidoksia kuntaorganisaatioihin ja niiden eri toimialueisiin sekä muihin paikallisiin sidosryhmiin. Seutuopistojen henkilöstöltä vaaditaan uudenlaista joustavaa ja seudullisesti liikkuvaa työskentelytapaa, jotta paikallistuntemus säilyy jatkossakin. Tulevaisuuden keskeisiä haasteita ovat väestön ikä- ja koulutusrakenteen huomioon ottaminen opetuksessa sekä tietoyhteiskunnan tuomat opetussisältöjen ja opetusteknologian muutokset. Tampereen kaupunkiseudulla väestön kasvu ja sisäinen muuttoliike haastavat kansalaisopistot lisäksi aktiivisen kansalaisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toimenpide-ehdotukset Projektiryhmä esittää selvityksen perusteella, että Tampereen kaupunkiseudulle perustetaan kaksi seutuopistoa nykyisten 7 kunnallisen opiston tilalle. Opistoverkoston rakenteellisen uudistumisen rinnalla opistokentälle tulee luoda toimivat koko seudun kattavat yhteistyön muodot ja käytänteet. Seutuopistoja perustettaessa on huolehdittava kunkin kunnan päätöksenteon ja toiminnanohjauksen säilymisestä opistotoiminnassa. Kuntien sitoutuminen seutuopistojen ylläpitoon tulee varmistaa sopimuksilla. Opistotoiminnassa tulee taata paikallisuuden ja paikallisidentiteetin säilyminen sekä opetuksen alueellinen tasa-arvo ja saavutettavuus. Seutuopistoihin siirryttäessä on tuettava henkilöstön sopeutumista uuteen toimintamalliin ja organisaatioon. Projektiryhmä suosittaa seurantaryhmän perustamista seudulliselle opistotoiminnalle. Päätösprosessin aikataulu Projektiryhmä suosittelee yhteistä aikataulua kunnallisille päätöksentekoprosesseille. Kansalaisopistoselvitys käsitellään seudullisessa päätöksenteossa tammikuun 2011 loppuun mennessä, jonka jälkeen selvitys ja toimenpide-ehdotus käsitellään kuntien päätöksentekoelimissä. Kansalaisopistotoiminnasta vastaavat virkamiehet käyvät annetun ohjeistuksen perusteella kuntien väliset sopimusneuvottelut. Tavoitteena on, että valittu seutuyhteistyömuoto viedään kuntien päätettäväksi viimeistään alkusyksystä 2011 ja että toiminta organisoidaan uudelleen vuoden 2012 alusta

5 Sisällysluettelo I 1. Tampereen kaupunkiseudun opistotoiminnan kehittäminen Seudulliset organisaatiot seudulliselle toiminnalle Kuntakohtaisten kustannusten hallinta Osaamisen turvaaminen ja hiljaisen tiedon siirtäminen Työnjaon toteuttaminen hallinnossa ja suunnittelussa Toiminnan ja palvelujen parantaminen Paikallisuuden ja alueellisen tasa-arvon säilyttäminen Seutuopistojen perustaminen Kahden seutuopiston malli Seutuopistojen perustamisen mahdollisuudet ja haasteet Tampereen seutuopisto Visio ja toiminta-ajatukset Opistotoiminnan sisältö Toimintamallin ja organisaation lähtökohtia Pirkan opisto Visio ja toiminta-ajatukset Opistotoiminnan sisältö Toimintamallin ja organisaation lähtökohtia Seutuopistojen hallintomallit Vastuu- eli isäntäkuntamalli Isäntäkuntamallin vaikutukset kunnalliseen päätöksentekoon Yhteistoimintasopimusten valmistelu Säätiö seutuopiston ylläpitäjänä Säätiömallin vaikutukset kunnalliseen päätöksentekoon Säätiön perustaminen Seudullinen organisaatio itsenäisille opistoille Seutuopistojen perustaminen lisää valtionosuuksia Kuntaosuuksien määrittely Kustannusten jakamisen periaatteet Kuntaosuuksien laskentamallit Tampereen seutuopiston kustannusvertailut Tampereen, Ylöjärven, Kangasalan ja Oriveden kuntaosuuksien vertailu opetustunteihin sidotulla laskentamallilla Tampereen, Ylöjärven, Kangasalan ja Oriveden kuntaosuuksien vertailu perustukeen ja opetustunteihin sidotulla mallilla... 29

6 10. Pirkan opiston kustannusvertailut Nokian, Pirkkalan ja Lempäälän kuntaosuuksien vertailu opetustunteihin sidotulla laskentamallilla Nokian, Pirkkalan ja Lempäälän kuntaosuuksien vertailu perustukeen ja opetustunteihin sidotulla laskentamallilla II 11. Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistot Muut vapaan sivistystyön toimijat Tampereen kaupunkiseudulla Vapaan sivistystyön oppilaitosmuodot Tampereen kaupunkiseudun kansanopistot Varalan Urheiluopisto Tampereen kesäyliopisto Valtakunnalliset opintokeskukset Vapaan sivistystyön asema ja tehtävän muutokset Suomessa Suomalaisista kasvatettava sivistyneitä kansalaisia Työväenopistojen perustaminen kaupunkeihin Kansalaisopistotoiminnan levittäytyminen maaseudulle Aikuisoppilaitoksesta kaikkien opistoksi Opistotoiminnan seudullinen organisointi Kansalaisopistojen tulevaisuuden haasteet Kansalaisopistot osana kuntien palvelurakennetta Kansalaisopistojen rooli taiteen perusopetuksen tuottajana Taiteen perusopetuksen järjestäminen Tampereen seutuopiston taiteen perusopetus Pirkan opiston taiteen perusopetus Toimenpide-ehdotukset selvityksen perusteella Projektiryhmän esitys Toimenpidesuositukset Päätösprosessin aikataulu LIITE 1: Kysely näkemyksistä kansalaisopistotoiminnan seudullisesta kehittämisestä LIITE 2: Opistotoiminnan seudullisen kehittämisen tarve ja kohteet LIITE 3: Sähköinen kyselylomake LIITE 4: Henkilöstömenot LIITE 5: Vakinaisen henkilöstön ikärakenne LIITE 6: Kansalaisopistojen kustannusrakenne

7 1. Tampereen kaupunkiseudun opistotoiminnan kehittäminen 1.1. Seudulliset organisaatiot seudulliselle toiminnalle Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistojen ongelmana on vakinaisen henkilöstön vähäinen määrä. Ainoastaan Tampereen työväenopistossa vakinaisen henkilökunnan määrä on hyvä. Kansalaisopistojen toimintamalli perustuu suureen kurssikohtaisesti, tuntityöhön palkattavaan opettajajoukkoon. Määräaikaiset opettajat vastaavat pääasiassa opetuspalvelujen toteuttamista. Tampereen ympäristökuntien opistoissa on kussakin opettajaa ja Tampereen alueella toimivissa kansalaisopistoissa kummassakin noin 230 opettajaa. Monet opettajat ovat työsuhteessa useisiin seudun opistoihin. Koska palvelut ovat jo nyt seudullisia ja kaikkien kuntien asukkaiden käytettävissä olevia, tulisi myös opistojen hallinnon ja toiminnan organisoinnin olla seudullisesti järjestettyä. Opetuspalvelut suunnitellaan vielä pääsääntöisesti oman kunnan asukkaille, mutta vähitellen ollaan siirtymässä seudullisen opetustarjonnan suunnitteluun. Sen sijaan että kunnat edelleen ylläpitävät kukin omia opistojaan, voidaan kuntien nykyiset taloudelliset panostukset yhdistämällä perustaa uusia, vahvoja organisaatioita seudullisten opetuspalveluiden tuottamiseen. Seudun opistotoiminnan osaamisen ja asiantuntijuuden kokoaminen isompiin organisaatioihin vahvistaa opetuspalvelujen laatua. Seutuopistossa pystytään panostamaan henkilöstön työhyvinvointiin ja ammatilliseen kehittymiseen. Samoin isosta organisaatiosta löytyy kollegiaalista tukea, mikä nykyisin jää usein puuttumaan Kuntakohtaisten kustannusten hallinta Tampereen kaupunkiseudun asukkaat hakeutuvat naapurikuntien opistoihin varsin tasaisesti eri kunnista. Esimerkiksi ympäristökuntien asukkaat hakevat jo nyt opistopalveluja Tampereelta. Mutta siirtymää tapahtuu myös Tampereelta naapuriopistoihin. Seudullinen markkinointi ja tiedottaminen ovat olleet pitkään jäissä, koska kuntien välillä ei ole sopimuksia kustannusten jaosta. Naapurikuntien asiakkaiden opetus jää opiston omistaman kunnan maksettavaksi. Yhteinen organisaatio takaisi kuntakustannusten tasa-arvoisen jakamisen eri kuntien kesken sekä vahvistaisi kuntien sitoutumista opistotoiminnan ylläpitämiseen Osaamisen turvaaminen ja hiljaisen tiedon siirtäminen Seuraavan vuosikymmenen haasteena on se, miten säilytetään opistotoiminnan osaaminen ja miten turvataan hiljaisen tiedon siirtäminen. Kunnallisissa kansalaisopistoissa noin puolet vakinaisesta henkilökunnasta on tulossa eläkeikään kymmenen vuoden sisällä. Tulevat vuodet tarjoavat tilaisuuden tarkastella nykyistä toimintamallia ja uudistaa henkilöstörakennetta. Aika on otollinen uusien seudullisten organisaatioiden rakentamiselle. 1

8 1.4. Työnjaon toteuttaminen hallinnossa ja suunnittelussa Tällä hetkellä Tampereen ympäristökuntien opistot ovat rehtorivetoisia pieniä yksiköitä, joissa työjakoa on hankala toteuttaa hallinnossa ja suunnittelussa. Näissä opistoissa taloudellinen tilanne ei mahdollista vakinaisen henkilökunnan määrän kasvattamista siten, että opistoihin voitaisiin palkata keskeisille ainealueille osaajat ja asiantuntijat. Tampereen työväenopistossa eläköityminen aiheuttaa isoja muutoksia työyhteisöön tulevina vuosina, mikä luo tilaisuuden uudistaa organisaatiota. Seutuopiston perustaminen nopeuttaisi tätä rakenteellista muutosta. Varsinkin rehtorien työnkuvat sisältävät pienemmissä organisaatioissa monenlaisia tehtäviä, mm. johtamista, sidosryhmäyhteistyötä, kehittämistä, henkilöstöhallintoa, tiedotusta, toimistotyötä, kurssisuunnittelua, opintoneuvontaa ja opetusta. Seutuopistojen perustaminen merkitsee rehtorin virkojen vähenemistä ja töiden jakamista sekä työnkuvien muutoksia. Eri työtehtävät ja niihin tarvittavat henkilöstöresurssit mitoitetaan oikein ja esimerkiksi suunnittelutyön hoitavat sitä varten palkatut henkilöt. Suurin muutos liittyy siis rehtorien työn sisältöön, jossa jatkossa keskitytään johtamiseen Toiminnan ja palvelujen parantaminen Seudun kansalaisopistot ovat pystyneet tuottamaan opetuspalvelunsa varsin niukoin resurssein, mikä on merkinnyt vakinaiselle henkilökunnalle usein kohtuutonta työtaakkaa ja venymistä. Opistoissa onkin tunnistettu kattava seudullisen yhteistyöntarve kaikilla opistotoiminnan osa-alueilla (Liite 2: Kysely seudullisen yhteistyön tarpeista ja kohteista). Perustason opetuspalvelujen lisäksi voimavaroja ei ole ollut esimerkiksi maksullisten palvelujen, myyntikoulutusten organisointiin, suunnitteluun ja toteuttamiseen, joka toisi taloudellista vahvuutta opistoille. Opistotoiminnassa tulisi lisäksi osallistua aktiivisesti hankkeisiin ja verkostoitua sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Näin saadaan lisäresursseja toiminnan kehittämiseen. Tämäntyyppisten tehtävien hoito on haasteellista nykyisten itsenäisten opistojen henkilökunnalla ja henkilöstörakenteella. Iso seutuopisto pystyy tuottamaan kansalaisopiston kurssien lisäksi taiteen perusopetusta, avointa yliopisto-opetusta, myyntikoulutusta sekä ylläpitämään merkittävää hanketoimintaa sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Toisin kuin muissa kaupunkiseudun kansalaisopistoissa Tampereen työväenopiston opetus on voimakkaasti keskittynyt Sampolaan (80 % opetuksesta). Kehyskuntien opistoissa on periaatteena ollut se, että opettajat liikkuvat ja asiakkaat saavat palvelut lähiympäristöstään. Hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva keskitetty malli taas lähtee ajatuksesta, että asiakkaat liikkuvat ja opettajat pysyvät paikallaan. Keskitetyssä mallissa opiskelijoiden ja opettajien tukipalvelujen järjestäminen on helpompaa. Yksityinen Ahjolan kansalaisopisto on hajauttanut toimintansa Tampereen eri kaupunginosiin Ahjolan setlementin tarjoamien tukipalvelujen ja useiden toimipisteidensä ansiosta. Ympäristökuntien opistoissa asiakkaan ja opetustoiminnan näkökulmasta eniten parannettavaa on asiakas- ja tukipalveluissa, jotka ovat viime vuosina huonontuneet useissa kunnissa. Iltapainotteisesti liikkuvat opiskelijat jäävät vaille kunnollisia 2

9 asiakaspalveluja, jos aukiolo painottuu virka-aikaan. Myös tuntiopettajat, joiden osuus on % henkilökunnan kokonaismäärästä, jäävät useissa kunnissa vaille tukipalveluja iltaisin. Keskeinen kehittämiskohde olisi myös tuntiopettajien ja opiston välisen yhteyden ja yhteenkuuluvuuden parantaminen, työyhteisön ja tuen kehittäminen. Esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelu olisi kustannustehokkaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa, kun opettajat toimisivat yhden organisaation palkkalistoilla Paikallisuuden ja alueellisen tasa-arvon säilyttäminen Kansalaisopistojen toiminnan vahvuus on lähipalveluperiaatteella toimiminen ja paikallisten opetustarpeiden hyvä tuntemus. Seudullisia toimintamalleja suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että opetustoiminnassa säilyy alueellinen tasaarvo ja opetus viedään edelleen asukkaiden lähelle. Seudullinen opetustarjonnan suunnittelu poistaa opetuksen päällekkäisyyttä ja tuo runsaamman ja vaihtelevamman kurssitarjottimen asukkaille. Kansalaisopistotoiminnan tulee tukea edelleen paikallisidentiteettiä ja -kulttuuria sekä olla arvostettu osa kuntien palvelurakennetta ja haluttu yhteistyökumppani asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä. 3

10 2. Seutuopistojen perustaminen 2.1. Kahden seutuopiston malli Kyselyllä (Liitteet 1 ja 2) haettiin Tampereen kaupunkiseudun kuntien linjaukset yhteistyösuunnista ja -kumppaneista: minkä kuntien kesken seutuopistojen synty olisi todennäköisintä tulevaisuudessa. Vastausten perusteella rakennettiin kahden seutuopiston malli. Ylöjärven, Kangasalan ja Oriveden osalta selvitetään mahdollisuus seutuopiston perustamiseen Tampereen kanssa. Toinen seutuopisto suunnitellaan jo syntyneen Pirkan Opistojen kuntasopimuksin vahvistetun yhteistyön pohjalle. Pirkan Opistot tuottavat palveluja Nokialle, Pirkkalalle, Lempäälälle sekä Vesilahdelle. KAHDEN SEUTUOPISTON MALLI Parkano Kihniö Virrat Ruovesi Hallinto- ja kehittämisyksikkö: Tampereen keskusta Tampereen seutuopisto: Tampere, Vilppula Ylöjärvi, Kangasala, Orivesi Mänttä Hallinto- ja kehittämisyksikkö: esim. Pitkänniemen alue Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi Tampere Juupajoki Orivesi Pirkan opisto: Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti Sastamala Nokia Kangasala Pirkkala Lempäälä Vesilahti Pälkäne Kuhmalahti Punkalaidun Akaa Valkeakoski Urjala 4

11 2.2. Seutuopistojen perustamisen mahdollisuudet ja haasteet Hallinnon tehostuminen Kuntaohjaus ja päätöksenteko Johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri Mahdollisuudet *päätöksenteko nopeutuu seudullisessa toiminnassa * kehysorganisaatioiden työmäärä (sisäiset palvelut) vähenee => vuosittaisten kuntaosuuksien maksu *kuntien tekemät palvelusopimukset ohjaavat opistojen toimintaa (siirtyminen sopimusohjaukseen) *kunnallinen päätöksenteko siirtyy isäntäkunnan lautakunnan/opiston johtokunnan tai säätiön hallituksen edustajille (kunnat nimeävät) *hallinnon päällekkäisyydet pystytään poistamaan (palkka- ja taloushallinto, it-järjestelmät, tstokäytännöt) *työnjako tehostaa hallintoa *tuntiopettajien on helpompi hoitaa asioitaan, kun työnantajia on jatkossa vähemmän *johtajuus eriytyy omaksi kokonaisuudekseen *rehtorien nykyinen työtaakka helpottuu, eivät paikkaa muiden työtehtäviä *vastuuta delegoidaan enemmän muulle henkilöstölle Haasteet *kuntaohjaus vähenee muiden kuin isäntäkunnan osalta (säätiössä ei kehysorganisaatiota) *kuntien välisen toiminnanohjauksen tarve isäntäkuntamallissa *kunnista tulee löytyä tilaaja/ostopalveluiden osaamista *kuntaedustajien toiminta/valta opistojen hallintoelimissä *kuntien sitouduttava pitkäjänteisesti seutuopiston toimintaan *hallinnon keskittäminen vaatii uudenlaista toimintakulttuuria *isoon organisaatioon sopeutuminen vie aikaa *sisäiseen viestintään käytettävä enemmän resursseja *lisäkoulutukseen satsattava *rehtorien paikat vähenevät 8:sta 2:een *rehtorien uudelleen sijoittaminen, työnkuvien muutokset *rehtorien tehtävä sidosryhmätyötä aiempaa enemmän ja tehtävä tiivistä yhteistyötä usean kuntaorganisaation kanssa Henkilöstö ja työhyvinvointi *työtehtävät hinnoitellaan järkevästi *työn jakaminen kohtuullistaa henkilöstön työmääriä *isossa organisaatiossa kollegiaalista tukea *täydennyskoulutus helpompi organisoida *tuntiopettajien tukipalvelut paranevat *työnkuvien yksipuolistuminen *henkilöstöä lisäkoulutettava *henkilöstön sopeutuminen uusiin tehtäviin *iltatyön määrä lisääntyy 5

12 Asiakasvaikuttaminen Kilpailukyky Asukas- ja asiakasnäkökulmat Seutunäkökulma Ympäristövaikutukset Mahdollisuudet *laatu- ja arviointijärjestelmien yhdenmukaistaminen parantaa toimintaa *asiakaspalautteita kerätään säännöllisesti, opetustarpeita kartoitetaan nykyistä paremmin *asiakkaalla on yksi taho, jonka kanssa asioida *opetuksen suunnittelu kuntarajojen yli ja asiakkaan näkökulmasta helpottuu *suunnitteluosaamisen yhdistäminen parantaa koko seudun oppiainetarjontaa * yhteinen tiedottaminen lisääntyy * asiakkaiden näkökulmasta hallinnon ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen helpottaa asiointia *opistopalveluja voidaan hyödyntää paremmin seudullisesti *kokonaisnäkemys seudun opetustarjonnasta ja -tarpeista selkiytyy *isojen organisaatioiden yhteistyö luontevaa, kun ei kokoeroja opistojen välillä *valtakunnallinen ja seudullinen näkyvyys ja kilpailukyky kasvavat *edunvalvonta paranee *hanke- ja kehittämistyö helpottuu *toiminnan seudullinen koordinointi parantaa kokonaistarjontaa *toimintamallin valinta voi tukea kestävää kehitystä ja ilmastopolitiikkaa *lähipalveluperiaate, opetuksen vieminen lähelle asukkaita vähentää liikkumistarvetta Haasteet *kosketuspinta asiakkaisiin jää heikoksi, jos henkilökunta ei omaksu seudullista toimintatapaa ja jalkautumista *iso organisaatio unohtaa paikallisuuden ja alueellisen tasa-arvon toiminnassaan *opisto ei enää tue kunnan itsenäisyyttä, kuntaidentiteettiä *kahden seutuopiston perustaminen voi hankaloittaa seudullista suunnittelua ja rajoittaa seudullista palvelujen saatavuutta *iso organisaatio saattaa olla hidas toiminnallisissa muutoksissa ja reagoinnissa uusiin tarpeisiin *kokoero Pirkanmaan reuna-alueiden opistoihin kasvaa ja vaikeuttaa yhteistyötä *pelkona toiminnan keskittyminen kasvukeskuksiin, jolloin seudullinen liikenne kasvaa 6

13 3. Tampereen seutuopisto 3.1. Visio ja toiminta-ajatukset Tampereen seutuopisto on kansalaisopisto, joka tuottaa vapaan sivistystyön palveluja Tampereella, Ylöjärvellä, Kangasalla ja Orivedellä Opiston toiminta on kaikille avointa ja kaikkien ulottuvilla olevaa Kansalaisopisto tarjoaa seudun asukkaille mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, harrastamiseen, omaehtoiseen itsensä kehittämiseen ja hyvinvointiin Opistotoiminta edistää yhteisöllisyyttä, kyläyhteisöjen vireyttä ja paikallista kulttuurielämää sekä monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä alueellaan Opetustarjonta on monipuolista ja laadukasta 7

14 3.2. Opistotoiminnan sisältö kansalaisopiston kurssitarjonta taiteen perusopetus kehittämishankkeet tilauskoulutus taideaineet taitoaineet hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liikunta kielet historia ja perinne aktiivinen kansalaisuus Terveysliikunta Viita-akatemia Pikkupelimannit Teatteritoiminta Mamu-neuvonta Opinverstas Opiskelijatoiminta 8

15 3.3. Toimintamallin ja organisaation lähtökohtia Tampereen seutuopistoon kaavailtujen opistojen vakinaisen henkilökunnan ikärakenteessa painottuu yli 50-vuotiaiden osuus, joita on 56 % (Liite 5). Vuosina syntyneitä eli eläkeiän 10 vuoden sisällä saavuttavia on 39 % vakinaisesta henkilökunnasta. Todennäköisesti kansalaisopistoissa eläkkeelle siirtymisikä ei nouse kaavailtuun ikävuoteen, vaan keskimääräinen eläköitymisikä jää alhaisemmaksi. 1 Tulevien henkilöstörekrytointien onnistuminen ja mahdollisten henkilöstöresurssien uudelleen suuntaaminen on tärkeää seuraavien vuosien aikana. Seutuopistoon siirryttäessä on syytä asettaa selkeät päämäärät, mitä kohden organisaatiota muovataan. Organisaation rakentaminen voi tapahtua pidemmällä siirtymävaiheella, mutta todennäköisesti kaikkien työnkuvat tulevat muuttumaan, kun työt organisoidaan uudelleen. Suurimmat muutokset alkuvaiheessa liittyvät rehtorien työtehtäviin. Nykyisistä opistoista on siirtymässä Tampereen seutuopistoon 6 rehtoria (tai apulaisrehtoria) eli 4,9 henkilötyövuoden edestä johtajia. Toiminnan tehostamisen vuoksi voi olla tarpeellista avata kunnissa keskustelu siitä, ketkä vakinaisesta henkilökunnasta siirtyvät seutuopistoon sekä mahdollisuuksista sijoittaa nykyisiä työntekijöitä uudelleen kuntien sisällä. Tampereen seutuopistossa on huolehdittava alueellisesta näkökulmasta, jotta paikallistuntemus ja kylien ja kaupunginosien palvelut saadaan säilymään, vaikka hallintoon liittyviä työtehtäviä keskitettäisiin päätoimipisteeseen. Toimintamallin keskeisenä ideana on suunnittelutyön organisointi siten, että varmistetaan sekä opetuksen sisällöllinen että tasa-arvoinen saatavuus seutuopiston toimialueella. Tavoitteena seudullinen, hajautettu, verkkotyötä tekevä toimisto- ja tukipalveluorganisaatio, jossa asiakas- ja opettajien tukipalvelut tuodaan opetustoiminnan lähelle (Ylöjärvi, Kangasala, Orivesi) Päätoimipiste Tampereella, jossa organisaation johto, kehittäminen, tiedotus- ja markkinointi, suunnittelu Seutuopiston toiminnasta vastaa rehtori. Hallinto- ja tukipalveluille sekä pedagogiselle johtamiselle omat vastuuhenkilöt Toimintaa ohjataan tiimityön avulla: johtoryhmä, aluetiimi, ainetiimi, kehittämistiimi, viestintätiimi jne. Hajautettu organisaatio vaatii sisäisen viestinnän vahvistamista, alueellisesti liikkuvaa ja joustavaa henkilöstöä Kaikkien työnkuvat muuttuvat, prosessit kuvataan, työnjako Suunnittelutyötä johtavat vastuuhenkilöt, joilla on sekä alueellinen vastuu sekä tietyn aineen seudullinen suunnitteluvastuu Suunnittelutyötä tekevät suunnittelija-opettajat (keskeiset ainealueet) sekä koulutussuunnittelijat Opetuksesta vastaavat pääasiassa (määräaikaiset) tuntiopettajat 1 Kts. Kunta-alan eläkkeet 2009, Keva: Vuonna 2009 eläkkeelle KuEL-palveluksesta jäävien keski-ikä oli 59,4 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 63,3-vuotiaana. Ammattiryhmittäin sihteerit jäivät keskimäärin eläkkeelle 61-vuotiaina, opettajat 61,9-vuotiaina. Naisvaltaisissa yksiköissä kuten opistoissa on myös mahdollisia osa-aikaeläkkeelle siirtyjiä enemmän: Vuonna % osa-aikaeläkkeelle siirtyneistä oli naisia. 9

16 Tampereen seutuopiston toimintamalli: REHTORI strateginen johto, kehittäminen, yhteistyö OPETUKSEN KOORDINOINTI vastuuhenkilöillä maantieteellinen aluevastuu sekä tiettyjen ainealueiden vastuu koko opistossa, hanke- ja kehitys, laatuja arviointi, henkilöstökoulutus HALLINTO- JA TUKIPALVELUT asiakas- ja tukipalvelut, talous- ja henkilöstöasiat, rekrytointi, viestintä ja markkinointi vastuualue: Ylöjärvi, Länsi-Tampereen kaupunginosat vastuualue: Itä- ja Etelä- Tampereen kaupunginosat vastuualue: Kangasala, Orivesi, Juupajoki OPETUKSEN SUUNNITTELU eri ainealojen kurssien, taidekasvatuksen ja tilauskoulutuksen suunnittelu, opetussuunnitelmatyö OPETUSTOIMINTA noin 550 opettajaa ja luennoitsijaa / vuosi noin opetustuntia ASIAKKAAT noin opiskelijaa / vuosi KEHITTÄMINEN asiakaspalaute, laatu- ja arviointityö, kehityshankkeet ALUEELLISET ASIAKASPALVELUT oppilas- ja kurssihallinto opintoneuvonta TIEDOTUS sisäinen ja ulkoinen viestintä, markkinointi mediasuhteet TUKIPALVELUT vahtimestaripalvelut, tila- ja laitejärjestelyt TALOUSHALLINTO talous palkka

17 4. Pirkan opisto 4.1. Visio ja toiminta-ajatukset PIRKAN OPISTO tuottaa vapaan sivistystyön palveluita seudullisesti Lempäälässä, Nokialla, Pirkkalassa ja Vesilahdessa TIEDOSTA JA TAIDOSTA KASVAA HYVINVOINTI PIRKAN OPISTO on ihmisten kouluttautumistarpeiden täyttäjä ennakkoluuloton osaamisen ja tiedon keskus laatutietoinen ja tehokas toimii elävässä vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa tukee yhteisöjen elinvoimaa ja vireyttä aktiivista kuntalaisuutta ja maailmankansalaisuutta kartuttaa sosiaalis-kulttuurista pääomaa yhteisöllistä kiinteyttä kokemusta hyvästä elämästä

18 4.2. Opistotoiminnan sisältö OPETUS Kuntien tilaamat erityispalvelut Hankkeet ja kehittäminen Koulutuspalveluiden myynti Muut palvelut TIETO Viestintä, vuorovaikutus ja kielet Yhteiskunta Kulttuuri, historia TAITO Käden taidot Käytännön taidot TAIDEAINEET JA TAITEEN PERUSOPETUS Kuvataide, Käsityön taide Tanssitaide Musiikki Teatteri TERVEYS Liikunta Terveys ja itsehoito KANSALAISUUS Kuntalaisuus Maailmankansalaisuus Ihmisyys Kestävä kehitys ekologinen ja sosiaalinen ulottuvuus 12

19 4.3. Toimintamallin ja organisaation lähtökohtia Pirkan opistoissa 87 % vakinaisia työtehtäviä hoitavasta henkilökunnasta on yli 50- vuotiaita (Liite 5). Seuraavan kymmenen vuoden sisällä 60 % vakinaisesta henkilökunnasta saavuttaa eläkeiän. Ajankohta opistojen hallinnolliselle yhdistämiselle on hyvä, sillä eläköityminen tuo opistojen organisaatioihin lähivuosina monia muutoksia. Vakinaisen henkilökunnan määrä on niukka ja tällä hetkellä osa asiakas- ja tukipalvelutyöstä sekä suunnittelusta hoidetaan tuntitöinä tai määräaikaisten työtekijöiden avulla. Pirkan opistoissa kaikkien työnkuvat tulevat muuttumaan huomattavasti, kun tehdään työjakoa ja toimitaan seudullisesti. Pirkan opistoissa isoin muutos on suunnittelutyön jakaminen ainealueittain (nykyisin rehtorit tekevät merkittävän osan kurssisuunnittelusta). Tavoitteena tulisi olla kokonaistarjonnan suunnittelun lisäksi myös sisällöllisen suunnittelun vahvistaminen. Hallinto- ja toimistopalveluissa nykyinen vakituinen henkilökunta ei ole riittävä, esimerkiksi Pirkkalassa käytetään toimistotyössä määräaikaista henkilökuntaa tai sitten rehtorit paikkaavat tarvittaessa. Tietotekniikan kehittyminen tulee muuttamaan toimistotyön sisältöjä edelleen. Esimerkiksi kurssilaskutuksessa on mahdollista vähentää työmäärää, kun kaikissa opistoissa tulee mahdolliseksi verkkomaksaminen ilmoittautumisen yhteydessä. (Esimerkiksi Kangasala-Opistossa jo yli 50 % asiakkaista maksaa kurssimaksut verkossa.) Vapautunut työpanos voidaan siirtää tukipalveluihin tai tiedotusja markkinointitehtäviin. Rehtorin tehtävässä korostuu jatkossa itse johtaminen ja toiminnan kehittäminen sekä kuntayhteistyö. Organisaation lähtökohtana ovat tehtäväkokonaisuudet, joiden suunnitteluvastuussa on olemassa oleva henkilöstö, jota tarpeen mukaan koulutetaan tehtävien mukaan tai täydennetään henkilöstöä: Johtaminen Hallinto ja talous Kehittäminen ja hanketyö Tiedottaminen ja markkinointi Tukipalvelut Suunnittelu ja opetus Oppiainealueitten seudullisesta suunnittelusta vastaavat suunnittelijaopettajat. Opetuspalvelut toteutetaan pääasiassa määräaikaisten tuntiopettajien voimin. Yksityiskohtainen organisaatio muodostetaan seutuopistopäätöksen jälkeen yhteistyössä nykyisen henkilöstön kanssa. Opisto näkyy ja toimii kaikissa toiminta-alueen kunnissa Organisaation lähtökohtana ovat strategian mukaiset tehtäväkokonaisuudet Siirtymävaiheen aikana resurssit järjestetään vastaamaan tavoiteorganisaation toiminta-ajatusta Palveluita kehitetään yhteistyössä hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa tarkoituksenmukaiseen suuntaa 13

20 ASIAKASPALVELU OPETUSEKESKUKSISSA HALLINTO, TUKI, ASIAKAS- PALVELUT PIRKAN OPISTON TEHTÄVÄALUEET OPISKELIJAT (yli / v) KUNTIEN TILAAMAT PALVELUKOKONAISUUDET JUHLAT JA TAPAHTUMAT MUUT PALVELUT MUUT ASIAKKAAT LASKUTUS JA RESKONTRA KURSSI- HALLINTO OPETTAJA- REKISTERIT OPISKELIJA- HALLINTO OPINTOJEN SEURANTA MARKKINOINTI, TIEDOTUS KUSTANNUS- LASKENTA JA TILASTOT PALKANMAKSU RESURSSIT ILTAPALVELU OPETUSALUE- VASTUUT JA OPINTONEUVONTA OPETUS, PEDAGOGIIKKA henkilöstökoulutus TUNTIOPETUS (n. 350 opettajaa) n opetustuntia PROJEKTIT, KEHITTÄMINEN ARVIOINTI, STRATEGINEN SUUNNITTELU, SIDOSRYHMÄ- YHTEISTYÖ HALLINTO henkilöstö, rekrytointi päätöksen teko, yhteistyö TIEDOTUS, MARKKINOINTI, OPINTO-OPAS TALOUS budjetointi, tilinpäätökset, hankinnat, kuntien laskutus, tilat ja välineet, koulutuspalveluiden myynti ARVIOINTI

Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous 7.1.2010

Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous 7.1.2010 2010 Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous 7.1.2010 Esipuhe Tampereen kaupunkiseudulla on ymmärretty yhteistyön merkitys ja tärkeys myös kansalaisopistotoiminnassa. Opistojen

Lisätiedot

KANSALAISOPISTOSELVITYS 108/37/2011

KANSALAISOPISTOSELVITYS 108/37/2011 Elämänlaatujaosto 44 21.09.2010 Elämänlaatujaosto 50 24.11.2010 Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 152 16.12.2010 Elämänlaatujaosto 16 08.02.2011 Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 18 17.02.2011 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS Juankoski, Kaavi, Rautavaara n kaupunki, Juankosken kaupunki, Kaavin kunta ja Rautavaaran kunta ovat sopineet

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Doris Holmberg-Marttila YL, vastuualuejohtaja Yleislääketieteen vastuualue, PSHP Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Kuntaliitto

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

ORIVEDEN KANSALAISOPISTON TULEVAISUUDEN SUUNTA

ORIVEDEN KANSALAISOPISTON TULEVAISUUDEN SUUNTA / rttt lj'/t/t^)uo ^/T) - la -rtl:v{:l!}pryrp 1,;,1t 5.-4 P3. Q. 1Ot2 $ 35 ORIVEDEN KANSALAISOPISTON TULEVAISUUDEN SUUNTA Kad Rannansulio Sosiaali- i. tonoysjohtaja 13.2.2012 Taustaa Seutuopisto. Kansalaisopistotoiminnan

Lisätiedot

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS HUOM: Hakemus koskee vain vapaan sivistystyön laissa tarkoitettua koulutusta. Ilmoitetaan vain

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 40 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 15.4.2009 klo 9.00 11.05 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 3/2010 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 3/2010 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS MUISTIO 3/2010 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 24.3.2010 klo 9.00 10.54 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

Sisä-Suomen verotoimiston esittely. Sidosryhmätapaaminen Sisä-Suomen verotoimisto 11.1.2012

Sisä-Suomen verotoimiston esittely. Sidosryhmätapaaminen Sisä-Suomen verotoimisto 11.1.2012 Sisä-Suomen veron esittely Sidosryhmätapaaminen Sisä-Suomen vero 11.1.2012 Verohallinto Verohallinnon toiminnot on organisoitu asiakasryhmittäin järjestäytyneisiin toimialoihin ja muihin valtakunnallisiin

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat): Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella PAKETTI / Johtoryhmä 16.3.2010 Rehtori Mari Ylä-Sankola-Peltola Hankerahoitus ajalle 1.8.2009 30.9.2010 / 17 000 euroa Tausta:

Lisätiedot

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 1 HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 VISIO Hiiden Opisto on luotettava ja arvostettu kansalaisopisto läntisellä Uudellamaalla. Opisto tunnetaan laadukkaana ja luovana koulutuksen järjestäjänä, aktiivisena vaikuttajana

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2011 Aika 14.3.2011, klo 12.00 13.35 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Leena Viitasaari Tampere puheenjohtaja (x) Kirsi Vattulainen

Lisätiedot

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Korkeakoulukirjastojen määrä, rakenne, rahoitus ja hallinto Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeen työryhmä 7.10.2008 Vastausten

Lisätiedot

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampereella 11.4.2008 Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 3/2011 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 3/2011 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS MUISTIO 3/2011 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 16.3.2011 klo 9.00 10.55 Paikka TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN TOIMISTO SATAKUNNANKATU 18 A, 2. KRS Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT SIVISTYSTOIMEN ALATYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT SIVISTYSTOIMEN ALATYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 18.4.2008 klo 10.00 11.15 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Läsnä Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x) Leena

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Vapaan sivistystyön laki: Tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 SIVISTYSTOIMEN ORGANISAATIO VALKEAKOSKI- OPISTO SIVISTYSTOIMEN KESKUS KIRJASTO- TOIMI KULTTUURI- TOIMI KANSALAIS- OPISTO TAITEEN PERUSOPETUS TILAUS- KOULUTUS KULTTUURI- TOIMISTO

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutusyhteistyön tiivistäminen ja opistoyhteistyön tulevaisuus - työsuunnitelmaehdotus 16.3.2015

Toisen asteen koulutusyhteistyön tiivistäminen ja opistoyhteistyön tulevaisuus - työsuunnitelmaehdotus 16.3.2015 Toisen asteen koulutusyhteistyön tiivistäminen ja opistoyhteistyön tulevaisuus - työsuunnitelmaehdotus 16.3.2015 Lähtökohdat Toimintaympäristön muutos OKM valmisteli toisen asteen koulutuksen rakenne-

Lisätiedot

YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT. Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007

YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT. Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007 YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007 JOHDANNOKSI Hallitusohjelman mukaisesti yliopistojen oikeudellinen asema uudistetaan tavoitteena kaikkien yliopistojen

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 7/2009 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 7/2009 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 7/2009 Aika 20.11.2009, alkaen klo 12.00 13.34 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Leena Viitasaari Tampere puheenjohtaja (x) Anni Aalto

Lisätiedot

Virrat. Kuntaraportti

Virrat. Kuntaraportti Virrat Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2010 Aika 14.12.2010 klo 13.00 15.30 Paikka UKK instituutti, kokoustila kesä Kaupinpuistonkatu 1, Tampere Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x) Raija Harju Kangasala 1. varapuheenjohtaja

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Tampere. Kuntaraportti

Tampere. Kuntaraportti Tampere Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hirvensalmi Mikkeli Pertunmaa Puumala Ristiina. Seudullinen toimintamalli. - uusi näkökulma opetustoimeen

Hirvensalmi Mikkeli Pertunmaa Puumala Ristiina. Seudullinen toimintamalli. - uusi näkökulma opetustoimeen SEOP Hirvensalmi Mikkeli Pertunmaa Puumala Ristiina Seudullinen toimintamalli - uusi näkökulma opetustoimeen Seudullisen opetustoimen (SEOP) keskeiset periaatteet Toimintamalli Toiminta perustuu tilaaja-tuottajamaiseen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Tukipalveluiden kehittämisohjelma Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Lähtötilanne Tukipalveluita kolmessa organisaation osassa 2 27.9.2013 Vaiheet Tukipalveluiden esiselvitys

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Ruovesi. Kuntaraportti

Ruovesi. Kuntaraportti Ruovesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Urjala. Kuntaraportti

Urjala. Kuntaraportti Urjala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN

PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN TYÖSUUNNITELMA PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN Avainsanoja: kartta- ja paikkatiedot, tiedolla johtaminen, yhdyskuntarakenteen eheytyminen, karttapohjainen tieto,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI 7.4.2014 JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI PVM LOPULLINEN MÄÄRÄAIKA PÄÄMÄÄRÄ SAAVUTETTU Joroisten sivistystoimi/ Perusopetus Joroisten perusopetus kokonaan yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2015-2016 alussa

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ Vaikutus Vaihtoehto 2+ (7,4 milj.+0,8 milj. = 8,2 milj.) Vaihtoehto UUSI (9,8 milj.+0,6 milj. = 10,4 milj.) Perusopetuksen vl.

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 21 19.01.2015. 21 Asianro 6073/12.00.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 21 19.01.2015. 21 Asianro 6073/12.00.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 120 16.12.2014 21 Asianro 6073/12.00.00/2014 Vapaan sivistystyön tulevaisuus Kuopiossa Päätöshistoria Hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2013

AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2013 AURANLAAKSON KANSALAISOPISTON TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Toimintaympäristön kuvaus Auranlaakson kansalaisopisto toimii neljän paikkakunnan alueella: Aura, Marttila, Oripää ja Pöytyä. Oppilaitoksen ylläpitäjä-

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta?

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Kuntamarkkinat 12.9.2013 Finanssineuvos Teemu Eriksson Miksi yhteinen asiakaspalvelu? Käyntiasiakaspalvelu ehdotetaan

Lisätiedot