Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous 7.1.2011"

Transkriptio

1 2011 Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous

2 Esipuhe Tampereen kaupunkiseudulla on ymmärretty yhteistyön merkitys ja tärkeys myös kansalaisopistotoiminnassa. Opistojen Priima-yhteistyö sai tuekseen seudullisen hankkeen vuonna 2009, jolloin toteutettiin esiselvitys kansalaisopistojen yhteistyömahdollisuuksista Tampereen kaupunkiseudulla. Esiselvityksessä todettiin, että kansalaistoiminnan elinkelpoisuuden takaamiseksi tarvitaan yhtä tiiviimpää seudullista yhteistyötä sekä vahvempia toimijoita kansalaisopistokentälle. Nyt toteutettavan kansalaisopistoselvityksen tavoitteena on valmistella seutuhallituksen päätöksen mukaisesti kahden seutuopiston malli. Seutuopistojen hallintoa tutkitaan sekä isäntäkuntamallilla että säätiönä toimittaessa. Lisäksi selvitetään koko kaupunkiseudun kattavan seudullisen yhteistyöorganisaation perustamisen mahdollisuudet. Selvitys antaa tietoa opistotoiminnan järjestämisvaihtoehtojen vaikutuksista kunnalliseen päätöksentekoon, opistojen resursseihin sekä kuntakohtaisiin kustannuksiin. Selvityksessä avataan myös opistotoiminnan tulevaisuuden haasteita ja kehityssuuntia sekä vapaan sivistystyön historiaa sekä käsitellään taiteen perusopetuksen asemaa ja merkitystä kansalaisopistojen toiminnassa. Selvitys sisältää lisäksi tiedot kunnallisten opistojen rinnalla toimivista muista vapaan sivistystyön toimijoista ja niiden merkityksestä osana Tampereen kaupunkiseudun sivistyspalveluja. Seutuhallitus nimesi selvitystyön tekijäksi FM Marjo Soinisen sekä projektiryhmän, johon kuuluvat Lauri Savisaari, Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö (pj.), Markku Valkamo, Pirkkalan kunnan sivistystoimenjohtaja, Ritva Tainio, Nokian Työväenopiston rehtori, Tiina Kopalainen, Oriveden seudun kansalaisopiston rehtori, sekä Tuukka Salkoaho, seutukoordinaattori (TKSK). Projektiryhmä kokoontui kaikkiaan 10 kertaa tutustuen mm. erilaisilla hallintomalleilla toimiviin vapaan sivistystyön toimijoihin kuten seutu- ja alueopistoihin sekä kansanopistoon. Selvitystyön aikana tehtiin kysely opistojen rehtoreille, kansalaisopistotoiminnasta vastaaville virkamiehille sekä ao. luottamuselinten puheenjohtajille. Kyselyllä kartoitettiin vastaajien näkemyksiä seudullisesta yhteistyöstä sekä suhtautumista selvitettäviin malleihin. Kyselyllä saatiin hyvä pohja seutuopistojen rakentamiselle ja selvitystyön laatimiselle. Yhteistyössä rehtorien kanssa on kehitetty seutuopistoille visiot, organisaatioja toimintamallit sekä tuotettavat opetuspalvelut. Kiitoksia kaikille prosessissa mukana olleille!

3 Tiivistelmä Opistotoiminnan laadun ja osaamisen turvaaminen Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistotoiminnan laadun ja osaamisen turvaamiseksi tarvitaan seudullista yhteistyötä. Koska suurin osa kunnallisista kansalaisopistoista toimii liian pienen vakinaisen henkilökunnan turvin, on järkevintä yhdistää voimavarat ja siirtyä seudullisiin organisaatioihin. Kuntien nykyiset opistoresurssit yhdistämällä voidaan luoda elinvoimaisia seutuopistoja, joilla on hyvä osaaminen ja asiantuntijuus opetusaloillaan ja monipuolinen opetustarjonta. Opistojen henkilöstön suuri eläköitymisaste lähimmän kymmenen vuoden aikana luo tilaisuuden organisaatiouudistuksille ja henkilöstörakenteen muutoksille. Kahden seutuopiston perustaminen Selvitystyössä kartoitettiin kansalaisopistotoiminnasta vastaavien virkamiesten ja kuntapäättäjien näkemyksiä seudullisesta yhteistyöstä ja seutuopistojen muodostamisesta. Vastausten perusteella rakennettiin kaksi seutuopistoa: Tampereen seutuopisto, joka tuottaisi opistopalveluja Tampereelle, Ylöjärvelle, Kangasalle ja Orivedelle sekä Pirkan opisto, joka toimisi Nokialla, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Vesilahdessa. Seutuopistoille on hahmoteltu visiot, toiminta-ajatukset, tuotettavat palvelut sekä toiminta- ja organisaatiomallien lähtökohdat yhteistyössä rehtorien ja heidän esimiestensä kanssa. Selvityksessä kuvataan seutuopistojen perustaminen vastuu- eli isäntäkuntamallilla ja säätiömuotoisena sekä tarkastellaan hallintomallien vaikutuksia kunnalliseen päätöksentekoon. Kuntakohtaisten kustannusten vertailun pohjaksi esitetään kaksi erilaista laskentamallia kuntaosuuksien jakamisesta seutuopistoissa. Taloudelliset perusteet Tehokkaan toimintamallin ja ajanmukaisen organisaation avulla voidaan pitää opistotoiminnan kustannukset hallinnassa. Seudullisella yhteistyöllä kunnat saavat nykyisen tasoisella panostuksella hyvälaatuisia palveluita asukkailleen myös tulevaisuudessa. Lisäksi valtionosuuksien määräytyminen kuntien väestöntiheyden mukaan tuo merkittävän taloudellisen kannustimen seutuopistojen perustamiselle. Mikäli seutuopistot rakennetaan niin, että 15 % parempaa valtionosuutta saavat Tampere, Nokia ja Pirkkala toimivat joko isäntäkuntina tai seutuopistojen ylläpitäjien kotikuntina, kaupunkiseudulle tulee vuosittain yli enemmän valtionosuutta. Seudullisen yhteistyön tarve Kansalaisopistotoiminnassa on tunnistettu tarve laaja-alaiselle yhteistyölle, jota olisi tehtävä myös uusien seutuopistojen välillä. Itsenäisten opistojen yhteistyön koordinointi seudullisen yksikön kautta ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kyselyn perusteella kaikki kunnat eivät ole valmiita ylläpitämään uutta seudullista toimielintä. Tällainen ratkaisu ei lisäisi myöskään valtionosuuksia. Osa myönteisesti suhtautuvista näki seudullisen organisaation merkitsevän yhden koko Tampereen kaupunkiseudun laajuisen seutuopiston perustamista. Kansalaisopistojen opetus on ollut perinteisesti avointa kaikille seudun asukkaille, vaikka se tuotetaan ja suunnitellaan pääsääntöisesti oman kunnan asukkaille. Seudullisen palvelutarjonnan ja asiakaslähtöisen suunnittelun näkökulmasta

4 tarvitaan jatkossa seudun opistoissa samanlaisia yhdessä sovittuja toimintatapoja ja käytänteitä sekä sopimuksia kustannusten jaosta kuntien kesken. Opistotoiminnan mahdollisuudet ja haasteet Kansalaisopistot ovat muiden vapaan sivistystyön toimijoiden (kansanopistojen, kesäyliopistojen, liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten) rinnalla paikallisiin sivistystarpeisiin keskittyneitä, sitoutumattomia ja puolueettomia oppilaitoksia. Opistot ovat täydentäneet kuntien palvelurakennetta kunkin kunnan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi kulttuurin tukeminen ja edistäminen ovat useissa kunnissa osa kansalaisopistojen toimintaa. Kansalaisopistot ovat olleet joustavia koulutusorganisaatioita, jotka ovat oman tehtävänsä ohella reagoineet suomalaisen koulutusjärjestelmän täydennystarpeisiin kuten viime vuosina taiteen perusopetuksen lisääntyvään kysyntään. Taiteen perusopetuksesta onkin kasvanut tärkeä tehtävä opistoille perinteisen kurssitoiminnan rinnalle. Seutuopistojen haasteena on paikallisuuden säilyttäminen toiminnassa, mikä merkitsee alueellisesti tasa-arvoista opetustoimintaa, hyviä ja kiinteitä sidoksia kuntaorganisaatioihin ja niiden eri toimialueisiin sekä muihin paikallisiin sidosryhmiin. Seutuopistojen henkilöstöltä vaaditaan uudenlaista joustavaa ja seudullisesti liikkuvaa työskentelytapaa, jotta paikallistuntemus säilyy jatkossakin. Tulevaisuuden keskeisiä haasteita ovat väestön ikä- ja koulutusrakenteen huomioon ottaminen opetuksessa sekä tietoyhteiskunnan tuomat opetussisältöjen ja opetusteknologian muutokset. Tampereen kaupunkiseudulla väestön kasvu ja sisäinen muuttoliike haastavat kansalaisopistot lisäksi aktiivisen kansalaisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toimenpide-ehdotukset Projektiryhmä esittää selvityksen perusteella, että Tampereen kaupunkiseudulle perustetaan kaksi seutuopistoa nykyisten 7 kunnallisen opiston tilalle. Opistoverkoston rakenteellisen uudistumisen rinnalla opistokentälle tulee luoda toimivat koko seudun kattavat yhteistyön muodot ja käytänteet. Seutuopistoja perustettaessa on huolehdittava kunkin kunnan päätöksenteon ja toiminnanohjauksen säilymisestä opistotoiminnassa. Kuntien sitoutuminen seutuopistojen ylläpitoon tulee varmistaa sopimuksilla. Opistotoiminnassa tulee taata paikallisuuden ja paikallisidentiteetin säilyminen sekä opetuksen alueellinen tasa-arvo ja saavutettavuus. Seutuopistoihin siirryttäessä on tuettava henkilöstön sopeutumista uuteen toimintamalliin ja organisaatioon. Projektiryhmä suosittaa seurantaryhmän perustamista seudulliselle opistotoiminnalle. Päätösprosessin aikataulu Projektiryhmä suosittelee yhteistä aikataulua kunnallisille päätöksentekoprosesseille. Kansalaisopistoselvitys käsitellään seudullisessa päätöksenteossa tammikuun 2011 loppuun mennessä, jonka jälkeen selvitys ja toimenpide-ehdotus käsitellään kuntien päätöksentekoelimissä. Kansalaisopistotoiminnasta vastaavat virkamiehet käyvät annetun ohjeistuksen perusteella kuntien väliset sopimusneuvottelut. Tavoitteena on, että valittu seutuyhteistyömuoto viedään kuntien päätettäväksi viimeistään alkusyksystä 2011 ja että toiminta organisoidaan uudelleen vuoden 2012 alusta

5 Sisällysluettelo I 1. Tampereen kaupunkiseudun opistotoiminnan kehittäminen Seudulliset organisaatiot seudulliselle toiminnalle Kuntakohtaisten kustannusten hallinta Osaamisen turvaaminen ja hiljaisen tiedon siirtäminen Työnjaon toteuttaminen hallinnossa ja suunnittelussa Toiminnan ja palvelujen parantaminen Paikallisuuden ja alueellisen tasa-arvon säilyttäminen Seutuopistojen perustaminen Kahden seutuopiston malli Seutuopistojen perustamisen mahdollisuudet ja haasteet Tampereen seutuopisto Visio ja toiminta-ajatukset Opistotoiminnan sisältö Toimintamallin ja organisaation lähtökohtia Pirkan opisto Visio ja toiminta-ajatukset Opistotoiminnan sisältö Toimintamallin ja organisaation lähtökohtia Seutuopistojen hallintomallit Vastuu- eli isäntäkuntamalli Isäntäkuntamallin vaikutukset kunnalliseen päätöksentekoon Yhteistoimintasopimusten valmistelu Säätiö seutuopiston ylläpitäjänä Säätiömallin vaikutukset kunnalliseen päätöksentekoon Säätiön perustaminen Seudullinen organisaatio itsenäisille opistoille Seutuopistojen perustaminen lisää valtionosuuksia Kuntaosuuksien määrittely Kustannusten jakamisen periaatteet Kuntaosuuksien laskentamallit Tampereen seutuopiston kustannusvertailut Tampereen, Ylöjärven, Kangasalan ja Oriveden kuntaosuuksien vertailu opetustunteihin sidotulla laskentamallilla Tampereen, Ylöjärven, Kangasalan ja Oriveden kuntaosuuksien vertailu perustukeen ja opetustunteihin sidotulla mallilla... 29

6 10. Pirkan opiston kustannusvertailut Nokian, Pirkkalan ja Lempäälän kuntaosuuksien vertailu opetustunteihin sidotulla laskentamallilla Nokian, Pirkkalan ja Lempäälän kuntaosuuksien vertailu perustukeen ja opetustunteihin sidotulla laskentamallilla II 11. Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistot Muut vapaan sivistystyön toimijat Tampereen kaupunkiseudulla Vapaan sivistystyön oppilaitosmuodot Tampereen kaupunkiseudun kansanopistot Varalan Urheiluopisto Tampereen kesäyliopisto Valtakunnalliset opintokeskukset Vapaan sivistystyön asema ja tehtävän muutokset Suomessa Suomalaisista kasvatettava sivistyneitä kansalaisia Työväenopistojen perustaminen kaupunkeihin Kansalaisopistotoiminnan levittäytyminen maaseudulle Aikuisoppilaitoksesta kaikkien opistoksi Opistotoiminnan seudullinen organisointi Kansalaisopistojen tulevaisuuden haasteet Kansalaisopistot osana kuntien palvelurakennetta Kansalaisopistojen rooli taiteen perusopetuksen tuottajana Taiteen perusopetuksen järjestäminen Tampereen seutuopiston taiteen perusopetus Pirkan opiston taiteen perusopetus Toimenpide-ehdotukset selvityksen perusteella Projektiryhmän esitys Toimenpidesuositukset Päätösprosessin aikataulu LIITE 1: Kysely näkemyksistä kansalaisopistotoiminnan seudullisesta kehittämisestä LIITE 2: Opistotoiminnan seudullisen kehittämisen tarve ja kohteet LIITE 3: Sähköinen kyselylomake LIITE 4: Henkilöstömenot LIITE 5: Vakinaisen henkilöstön ikärakenne LIITE 6: Kansalaisopistojen kustannusrakenne

7 1. Tampereen kaupunkiseudun opistotoiminnan kehittäminen 1.1. Seudulliset organisaatiot seudulliselle toiminnalle Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistojen ongelmana on vakinaisen henkilöstön vähäinen määrä. Ainoastaan Tampereen työväenopistossa vakinaisen henkilökunnan määrä on hyvä. Kansalaisopistojen toimintamalli perustuu suureen kurssikohtaisesti, tuntityöhön palkattavaan opettajajoukkoon. Määräaikaiset opettajat vastaavat pääasiassa opetuspalvelujen toteuttamista. Tampereen ympäristökuntien opistoissa on kussakin opettajaa ja Tampereen alueella toimivissa kansalaisopistoissa kummassakin noin 230 opettajaa. Monet opettajat ovat työsuhteessa useisiin seudun opistoihin. Koska palvelut ovat jo nyt seudullisia ja kaikkien kuntien asukkaiden käytettävissä olevia, tulisi myös opistojen hallinnon ja toiminnan organisoinnin olla seudullisesti järjestettyä. Opetuspalvelut suunnitellaan vielä pääsääntöisesti oman kunnan asukkaille, mutta vähitellen ollaan siirtymässä seudullisen opetustarjonnan suunnitteluun. Sen sijaan että kunnat edelleen ylläpitävät kukin omia opistojaan, voidaan kuntien nykyiset taloudelliset panostukset yhdistämällä perustaa uusia, vahvoja organisaatioita seudullisten opetuspalveluiden tuottamiseen. Seudun opistotoiminnan osaamisen ja asiantuntijuuden kokoaminen isompiin organisaatioihin vahvistaa opetuspalvelujen laatua. Seutuopistossa pystytään panostamaan henkilöstön työhyvinvointiin ja ammatilliseen kehittymiseen. Samoin isosta organisaatiosta löytyy kollegiaalista tukea, mikä nykyisin jää usein puuttumaan Kuntakohtaisten kustannusten hallinta Tampereen kaupunkiseudun asukkaat hakeutuvat naapurikuntien opistoihin varsin tasaisesti eri kunnista. Esimerkiksi ympäristökuntien asukkaat hakevat jo nyt opistopalveluja Tampereelta. Mutta siirtymää tapahtuu myös Tampereelta naapuriopistoihin. Seudullinen markkinointi ja tiedottaminen ovat olleet pitkään jäissä, koska kuntien välillä ei ole sopimuksia kustannusten jaosta. Naapurikuntien asiakkaiden opetus jää opiston omistaman kunnan maksettavaksi. Yhteinen organisaatio takaisi kuntakustannusten tasa-arvoisen jakamisen eri kuntien kesken sekä vahvistaisi kuntien sitoutumista opistotoiminnan ylläpitämiseen Osaamisen turvaaminen ja hiljaisen tiedon siirtäminen Seuraavan vuosikymmenen haasteena on se, miten säilytetään opistotoiminnan osaaminen ja miten turvataan hiljaisen tiedon siirtäminen. Kunnallisissa kansalaisopistoissa noin puolet vakinaisesta henkilökunnasta on tulossa eläkeikään kymmenen vuoden sisällä. Tulevat vuodet tarjoavat tilaisuuden tarkastella nykyistä toimintamallia ja uudistaa henkilöstörakennetta. Aika on otollinen uusien seudullisten organisaatioiden rakentamiselle. 1

8 1.4. Työnjaon toteuttaminen hallinnossa ja suunnittelussa Tällä hetkellä Tampereen ympäristökuntien opistot ovat rehtorivetoisia pieniä yksiköitä, joissa työjakoa on hankala toteuttaa hallinnossa ja suunnittelussa. Näissä opistoissa taloudellinen tilanne ei mahdollista vakinaisen henkilökunnan määrän kasvattamista siten, että opistoihin voitaisiin palkata keskeisille ainealueille osaajat ja asiantuntijat. Tampereen työväenopistossa eläköityminen aiheuttaa isoja muutoksia työyhteisöön tulevina vuosina, mikä luo tilaisuuden uudistaa organisaatiota. Seutuopiston perustaminen nopeuttaisi tätä rakenteellista muutosta. Varsinkin rehtorien työnkuvat sisältävät pienemmissä organisaatioissa monenlaisia tehtäviä, mm. johtamista, sidosryhmäyhteistyötä, kehittämistä, henkilöstöhallintoa, tiedotusta, toimistotyötä, kurssisuunnittelua, opintoneuvontaa ja opetusta. Seutuopistojen perustaminen merkitsee rehtorin virkojen vähenemistä ja töiden jakamista sekä työnkuvien muutoksia. Eri työtehtävät ja niihin tarvittavat henkilöstöresurssit mitoitetaan oikein ja esimerkiksi suunnittelutyön hoitavat sitä varten palkatut henkilöt. Suurin muutos liittyy siis rehtorien työn sisältöön, jossa jatkossa keskitytään johtamiseen Toiminnan ja palvelujen parantaminen Seudun kansalaisopistot ovat pystyneet tuottamaan opetuspalvelunsa varsin niukoin resurssein, mikä on merkinnyt vakinaiselle henkilökunnalle usein kohtuutonta työtaakkaa ja venymistä. Opistoissa onkin tunnistettu kattava seudullisen yhteistyöntarve kaikilla opistotoiminnan osa-alueilla (Liite 2: Kysely seudullisen yhteistyön tarpeista ja kohteista). Perustason opetuspalvelujen lisäksi voimavaroja ei ole ollut esimerkiksi maksullisten palvelujen, myyntikoulutusten organisointiin, suunnitteluun ja toteuttamiseen, joka toisi taloudellista vahvuutta opistoille. Opistotoiminnassa tulisi lisäksi osallistua aktiivisesti hankkeisiin ja verkostoitua sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Näin saadaan lisäresursseja toiminnan kehittämiseen. Tämäntyyppisten tehtävien hoito on haasteellista nykyisten itsenäisten opistojen henkilökunnalla ja henkilöstörakenteella. Iso seutuopisto pystyy tuottamaan kansalaisopiston kurssien lisäksi taiteen perusopetusta, avointa yliopisto-opetusta, myyntikoulutusta sekä ylläpitämään merkittävää hanketoimintaa sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Toisin kuin muissa kaupunkiseudun kansalaisopistoissa Tampereen työväenopiston opetus on voimakkaasti keskittynyt Sampolaan (80 % opetuksesta). Kehyskuntien opistoissa on periaatteena ollut se, että opettajat liikkuvat ja asiakkaat saavat palvelut lähiympäristöstään. Hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva keskitetty malli taas lähtee ajatuksesta, että asiakkaat liikkuvat ja opettajat pysyvät paikallaan. Keskitetyssä mallissa opiskelijoiden ja opettajien tukipalvelujen järjestäminen on helpompaa. Yksityinen Ahjolan kansalaisopisto on hajauttanut toimintansa Tampereen eri kaupunginosiin Ahjolan setlementin tarjoamien tukipalvelujen ja useiden toimipisteidensä ansiosta. Ympäristökuntien opistoissa asiakkaan ja opetustoiminnan näkökulmasta eniten parannettavaa on asiakas- ja tukipalveluissa, jotka ovat viime vuosina huonontuneet useissa kunnissa. Iltapainotteisesti liikkuvat opiskelijat jäävät vaille kunnollisia 2

9 asiakaspalveluja, jos aukiolo painottuu virka-aikaan. Myös tuntiopettajat, joiden osuus on % henkilökunnan kokonaismäärästä, jäävät useissa kunnissa vaille tukipalveluja iltaisin. Keskeinen kehittämiskohde olisi myös tuntiopettajien ja opiston välisen yhteyden ja yhteenkuuluvuuden parantaminen, työyhteisön ja tuen kehittäminen. Esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelu olisi kustannustehokkaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa, kun opettajat toimisivat yhden organisaation palkkalistoilla Paikallisuuden ja alueellisen tasa-arvon säilyttäminen Kansalaisopistojen toiminnan vahvuus on lähipalveluperiaatteella toimiminen ja paikallisten opetustarpeiden hyvä tuntemus. Seudullisia toimintamalleja suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että opetustoiminnassa säilyy alueellinen tasaarvo ja opetus viedään edelleen asukkaiden lähelle. Seudullinen opetustarjonnan suunnittelu poistaa opetuksen päällekkäisyyttä ja tuo runsaamman ja vaihtelevamman kurssitarjottimen asukkaille. Kansalaisopistotoiminnan tulee tukea edelleen paikallisidentiteettiä ja -kulttuuria sekä olla arvostettu osa kuntien palvelurakennetta ja haluttu yhteistyökumppani asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä. 3

10 2. Seutuopistojen perustaminen 2.1. Kahden seutuopiston malli Kyselyllä (Liitteet 1 ja 2) haettiin Tampereen kaupunkiseudun kuntien linjaukset yhteistyösuunnista ja -kumppaneista: minkä kuntien kesken seutuopistojen synty olisi todennäköisintä tulevaisuudessa. Vastausten perusteella rakennettiin kahden seutuopiston malli. Ylöjärven, Kangasalan ja Oriveden osalta selvitetään mahdollisuus seutuopiston perustamiseen Tampereen kanssa. Toinen seutuopisto suunnitellaan jo syntyneen Pirkan Opistojen kuntasopimuksin vahvistetun yhteistyön pohjalle. Pirkan Opistot tuottavat palveluja Nokialle, Pirkkalalle, Lempäälälle sekä Vesilahdelle. KAHDEN SEUTUOPISTON MALLI Parkano Kihniö Virrat Ruovesi Hallinto- ja kehittämisyksikkö: Tampereen keskusta Tampereen seutuopisto: Tampere, Vilppula Ylöjärvi, Kangasala, Orivesi Mänttä Hallinto- ja kehittämisyksikkö: esim. Pitkänniemen alue Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi Tampere Juupajoki Orivesi Pirkan opisto: Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti Sastamala Nokia Kangasala Pirkkala Lempäälä Vesilahti Pälkäne Kuhmalahti Punkalaidun Akaa Valkeakoski Urjala 4

11 2.2. Seutuopistojen perustamisen mahdollisuudet ja haasteet Hallinnon tehostuminen Kuntaohjaus ja päätöksenteko Johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri Mahdollisuudet *päätöksenteko nopeutuu seudullisessa toiminnassa * kehysorganisaatioiden työmäärä (sisäiset palvelut) vähenee => vuosittaisten kuntaosuuksien maksu *kuntien tekemät palvelusopimukset ohjaavat opistojen toimintaa (siirtyminen sopimusohjaukseen) *kunnallinen päätöksenteko siirtyy isäntäkunnan lautakunnan/opiston johtokunnan tai säätiön hallituksen edustajille (kunnat nimeävät) *hallinnon päällekkäisyydet pystytään poistamaan (palkka- ja taloushallinto, it-järjestelmät, tstokäytännöt) *työnjako tehostaa hallintoa *tuntiopettajien on helpompi hoitaa asioitaan, kun työnantajia on jatkossa vähemmän *johtajuus eriytyy omaksi kokonaisuudekseen *rehtorien nykyinen työtaakka helpottuu, eivät paikkaa muiden työtehtäviä *vastuuta delegoidaan enemmän muulle henkilöstölle Haasteet *kuntaohjaus vähenee muiden kuin isäntäkunnan osalta (säätiössä ei kehysorganisaatiota) *kuntien välisen toiminnanohjauksen tarve isäntäkuntamallissa *kunnista tulee löytyä tilaaja/ostopalveluiden osaamista *kuntaedustajien toiminta/valta opistojen hallintoelimissä *kuntien sitouduttava pitkäjänteisesti seutuopiston toimintaan *hallinnon keskittäminen vaatii uudenlaista toimintakulttuuria *isoon organisaatioon sopeutuminen vie aikaa *sisäiseen viestintään käytettävä enemmän resursseja *lisäkoulutukseen satsattava *rehtorien paikat vähenevät 8:sta 2:een *rehtorien uudelleen sijoittaminen, työnkuvien muutokset *rehtorien tehtävä sidosryhmätyötä aiempaa enemmän ja tehtävä tiivistä yhteistyötä usean kuntaorganisaation kanssa Henkilöstö ja työhyvinvointi *työtehtävät hinnoitellaan järkevästi *työn jakaminen kohtuullistaa henkilöstön työmääriä *isossa organisaatiossa kollegiaalista tukea *täydennyskoulutus helpompi organisoida *tuntiopettajien tukipalvelut paranevat *työnkuvien yksipuolistuminen *henkilöstöä lisäkoulutettava *henkilöstön sopeutuminen uusiin tehtäviin *iltatyön määrä lisääntyy 5

12 Asiakasvaikuttaminen Kilpailukyky Asukas- ja asiakasnäkökulmat Seutunäkökulma Ympäristövaikutukset Mahdollisuudet *laatu- ja arviointijärjestelmien yhdenmukaistaminen parantaa toimintaa *asiakaspalautteita kerätään säännöllisesti, opetustarpeita kartoitetaan nykyistä paremmin *asiakkaalla on yksi taho, jonka kanssa asioida *opetuksen suunnittelu kuntarajojen yli ja asiakkaan näkökulmasta helpottuu *suunnitteluosaamisen yhdistäminen parantaa koko seudun oppiainetarjontaa * yhteinen tiedottaminen lisääntyy * asiakkaiden näkökulmasta hallinnon ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen helpottaa asiointia *opistopalveluja voidaan hyödyntää paremmin seudullisesti *kokonaisnäkemys seudun opetustarjonnasta ja -tarpeista selkiytyy *isojen organisaatioiden yhteistyö luontevaa, kun ei kokoeroja opistojen välillä *valtakunnallinen ja seudullinen näkyvyys ja kilpailukyky kasvavat *edunvalvonta paranee *hanke- ja kehittämistyö helpottuu *toiminnan seudullinen koordinointi parantaa kokonaistarjontaa *toimintamallin valinta voi tukea kestävää kehitystä ja ilmastopolitiikkaa *lähipalveluperiaate, opetuksen vieminen lähelle asukkaita vähentää liikkumistarvetta Haasteet *kosketuspinta asiakkaisiin jää heikoksi, jos henkilökunta ei omaksu seudullista toimintatapaa ja jalkautumista *iso organisaatio unohtaa paikallisuuden ja alueellisen tasa-arvon toiminnassaan *opisto ei enää tue kunnan itsenäisyyttä, kuntaidentiteettiä *kahden seutuopiston perustaminen voi hankaloittaa seudullista suunnittelua ja rajoittaa seudullista palvelujen saatavuutta *iso organisaatio saattaa olla hidas toiminnallisissa muutoksissa ja reagoinnissa uusiin tarpeisiin *kokoero Pirkanmaan reuna-alueiden opistoihin kasvaa ja vaikeuttaa yhteistyötä *pelkona toiminnan keskittyminen kasvukeskuksiin, jolloin seudullinen liikenne kasvaa 6

13 3. Tampereen seutuopisto 3.1. Visio ja toiminta-ajatukset Tampereen seutuopisto on kansalaisopisto, joka tuottaa vapaan sivistystyön palveluja Tampereella, Ylöjärvellä, Kangasalla ja Orivedellä Opiston toiminta on kaikille avointa ja kaikkien ulottuvilla olevaa Kansalaisopisto tarjoaa seudun asukkaille mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, harrastamiseen, omaehtoiseen itsensä kehittämiseen ja hyvinvointiin Opistotoiminta edistää yhteisöllisyyttä, kyläyhteisöjen vireyttä ja paikallista kulttuurielämää sekä monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä alueellaan Opetustarjonta on monipuolista ja laadukasta 7

14 3.2. Opistotoiminnan sisältö kansalaisopiston kurssitarjonta taiteen perusopetus kehittämishankkeet tilauskoulutus taideaineet taitoaineet hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liikunta kielet historia ja perinne aktiivinen kansalaisuus Terveysliikunta Viita-akatemia Pikkupelimannit Teatteritoiminta Mamu-neuvonta Opinverstas Opiskelijatoiminta 8

15 3.3. Toimintamallin ja organisaation lähtökohtia Tampereen seutuopistoon kaavailtujen opistojen vakinaisen henkilökunnan ikärakenteessa painottuu yli 50-vuotiaiden osuus, joita on 56 % (Liite 5). Vuosina syntyneitä eli eläkeiän 10 vuoden sisällä saavuttavia on 39 % vakinaisesta henkilökunnasta. Todennäköisesti kansalaisopistoissa eläkkeelle siirtymisikä ei nouse kaavailtuun ikävuoteen, vaan keskimääräinen eläköitymisikä jää alhaisemmaksi. 1 Tulevien henkilöstörekrytointien onnistuminen ja mahdollisten henkilöstöresurssien uudelleen suuntaaminen on tärkeää seuraavien vuosien aikana. Seutuopistoon siirryttäessä on syytä asettaa selkeät päämäärät, mitä kohden organisaatiota muovataan. Organisaation rakentaminen voi tapahtua pidemmällä siirtymävaiheella, mutta todennäköisesti kaikkien työnkuvat tulevat muuttumaan, kun työt organisoidaan uudelleen. Suurimmat muutokset alkuvaiheessa liittyvät rehtorien työtehtäviin. Nykyisistä opistoista on siirtymässä Tampereen seutuopistoon 6 rehtoria (tai apulaisrehtoria) eli 4,9 henkilötyövuoden edestä johtajia. Toiminnan tehostamisen vuoksi voi olla tarpeellista avata kunnissa keskustelu siitä, ketkä vakinaisesta henkilökunnasta siirtyvät seutuopistoon sekä mahdollisuuksista sijoittaa nykyisiä työntekijöitä uudelleen kuntien sisällä. Tampereen seutuopistossa on huolehdittava alueellisesta näkökulmasta, jotta paikallistuntemus ja kylien ja kaupunginosien palvelut saadaan säilymään, vaikka hallintoon liittyviä työtehtäviä keskitettäisiin päätoimipisteeseen. Toimintamallin keskeisenä ideana on suunnittelutyön organisointi siten, että varmistetaan sekä opetuksen sisällöllinen että tasa-arvoinen saatavuus seutuopiston toimialueella. Tavoitteena seudullinen, hajautettu, verkkotyötä tekevä toimisto- ja tukipalveluorganisaatio, jossa asiakas- ja opettajien tukipalvelut tuodaan opetustoiminnan lähelle (Ylöjärvi, Kangasala, Orivesi) Päätoimipiste Tampereella, jossa organisaation johto, kehittäminen, tiedotus- ja markkinointi, suunnittelu Seutuopiston toiminnasta vastaa rehtori. Hallinto- ja tukipalveluille sekä pedagogiselle johtamiselle omat vastuuhenkilöt Toimintaa ohjataan tiimityön avulla: johtoryhmä, aluetiimi, ainetiimi, kehittämistiimi, viestintätiimi jne. Hajautettu organisaatio vaatii sisäisen viestinnän vahvistamista, alueellisesti liikkuvaa ja joustavaa henkilöstöä Kaikkien työnkuvat muuttuvat, prosessit kuvataan, työnjako Suunnittelutyötä johtavat vastuuhenkilöt, joilla on sekä alueellinen vastuu sekä tietyn aineen seudullinen suunnitteluvastuu Suunnittelutyötä tekevät suunnittelija-opettajat (keskeiset ainealueet) sekä koulutussuunnittelijat Opetuksesta vastaavat pääasiassa (määräaikaiset) tuntiopettajat 1 Kts. Kunta-alan eläkkeet 2009, Keva: Vuonna 2009 eläkkeelle KuEL-palveluksesta jäävien keski-ikä oli 59,4 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 63,3-vuotiaana. Ammattiryhmittäin sihteerit jäivät keskimäärin eläkkeelle 61-vuotiaina, opettajat 61,9-vuotiaina. Naisvaltaisissa yksiköissä kuten opistoissa on myös mahdollisia osa-aikaeläkkeelle siirtyjiä enemmän: Vuonna % osa-aikaeläkkeelle siirtyneistä oli naisia. 9

16 Tampereen seutuopiston toimintamalli: REHTORI strateginen johto, kehittäminen, yhteistyö OPETUKSEN KOORDINOINTI vastuuhenkilöillä maantieteellinen aluevastuu sekä tiettyjen ainealueiden vastuu koko opistossa, hanke- ja kehitys, laatuja arviointi, henkilöstökoulutus HALLINTO- JA TUKIPALVELUT asiakas- ja tukipalvelut, talous- ja henkilöstöasiat, rekrytointi, viestintä ja markkinointi vastuualue: Ylöjärvi, Länsi-Tampereen kaupunginosat vastuualue: Itä- ja Etelä- Tampereen kaupunginosat vastuualue: Kangasala, Orivesi, Juupajoki OPETUKSEN SUUNNITTELU eri ainealojen kurssien, taidekasvatuksen ja tilauskoulutuksen suunnittelu, opetussuunnitelmatyö OPETUSTOIMINTA noin 550 opettajaa ja luennoitsijaa / vuosi noin opetustuntia ASIAKKAAT noin opiskelijaa / vuosi KEHITTÄMINEN asiakaspalaute, laatu- ja arviointityö, kehityshankkeet ALUEELLISET ASIAKASPALVELUT oppilas- ja kurssihallinto opintoneuvonta TIEDOTUS sisäinen ja ulkoinen viestintä, markkinointi mediasuhteet TUKIPALVELUT vahtimestaripalvelut, tila- ja laitejärjestelyt TALOUSHALLINTO talous palkka

17 4. Pirkan opisto 4.1. Visio ja toiminta-ajatukset PIRKAN OPISTO tuottaa vapaan sivistystyön palveluita seudullisesti Lempäälässä, Nokialla, Pirkkalassa ja Vesilahdessa TIEDOSTA JA TAIDOSTA KASVAA HYVINVOINTI PIRKAN OPISTO on ihmisten kouluttautumistarpeiden täyttäjä ennakkoluuloton osaamisen ja tiedon keskus laatutietoinen ja tehokas toimii elävässä vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa tukee yhteisöjen elinvoimaa ja vireyttä aktiivista kuntalaisuutta ja maailmankansalaisuutta kartuttaa sosiaalis-kulttuurista pääomaa yhteisöllistä kiinteyttä kokemusta hyvästä elämästä

18 4.2. Opistotoiminnan sisältö OPETUS Kuntien tilaamat erityispalvelut Hankkeet ja kehittäminen Koulutuspalveluiden myynti Muut palvelut TIETO Viestintä, vuorovaikutus ja kielet Yhteiskunta Kulttuuri, historia TAITO Käden taidot Käytännön taidot TAIDEAINEET JA TAITEEN PERUSOPETUS Kuvataide, Käsityön taide Tanssitaide Musiikki Teatteri TERVEYS Liikunta Terveys ja itsehoito KANSALAISUUS Kuntalaisuus Maailmankansalaisuus Ihmisyys Kestävä kehitys ekologinen ja sosiaalinen ulottuvuus 12

19 4.3. Toimintamallin ja organisaation lähtökohtia Pirkan opistoissa 87 % vakinaisia työtehtäviä hoitavasta henkilökunnasta on yli 50- vuotiaita (Liite 5). Seuraavan kymmenen vuoden sisällä 60 % vakinaisesta henkilökunnasta saavuttaa eläkeiän. Ajankohta opistojen hallinnolliselle yhdistämiselle on hyvä, sillä eläköityminen tuo opistojen organisaatioihin lähivuosina monia muutoksia. Vakinaisen henkilökunnan määrä on niukka ja tällä hetkellä osa asiakas- ja tukipalvelutyöstä sekä suunnittelusta hoidetaan tuntitöinä tai määräaikaisten työtekijöiden avulla. Pirkan opistoissa kaikkien työnkuvat tulevat muuttumaan huomattavasti, kun tehdään työjakoa ja toimitaan seudullisesti. Pirkan opistoissa isoin muutos on suunnittelutyön jakaminen ainealueittain (nykyisin rehtorit tekevät merkittävän osan kurssisuunnittelusta). Tavoitteena tulisi olla kokonaistarjonnan suunnittelun lisäksi myös sisällöllisen suunnittelun vahvistaminen. Hallinto- ja toimistopalveluissa nykyinen vakituinen henkilökunta ei ole riittävä, esimerkiksi Pirkkalassa käytetään toimistotyössä määräaikaista henkilökuntaa tai sitten rehtorit paikkaavat tarvittaessa. Tietotekniikan kehittyminen tulee muuttamaan toimistotyön sisältöjä edelleen. Esimerkiksi kurssilaskutuksessa on mahdollista vähentää työmäärää, kun kaikissa opistoissa tulee mahdolliseksi verkkomaksaminen ilmoittautumisen yhteydessä. (Esimerkiksi Kangasala-Opistossa jo yli 50 % asiakkaista maksaa kurssimaksut verkossa.) Vapautunut työpanos voidaan siirtää tukipalveluihin tai tiedotusja markkinointitehtäviin. Rehtorin tehtävässä korostuu jatkossa itse johtaminen ja toiminnan kehittäminen sekä kuntayhteistyö. Organisaation lähtökohtana ovat tehtäväkokonaisuudet, joiden suunnitteluvastuussa on olemassa oleva henkilöstö, jota tarpeen mukaan koulutetaan tehtävien mukaan tai täydennetään henkilöstöä: Johtaminen Hallinto ja talous Kehittäminen ja hanketyö Tiedottaminen ja markkinointi Tukipalvelut Suunnittelu ja opetus Oppiainealueitten seudullisesta suunnittelusta vastaavat suunnittelijaopettajat. Opetuspalvelut toteutetaan pääasiassa määräaikaisten tuntiopettajien voimin. Yksityiskohtainen organisaatio muodostetaan seutuopistopäätöksen jälkeen yhteistyössä nykyisen henkilöstön kanssa. Opisto näkyy ja toimii kaikissa toiminta-alueen kunnissa Organisaation lähtökohtana ovat strategian mukaiset tehtäväkokonaisuudet Siirtymävaiheen aikana resurssit järjestetään vastaamaan tavoiteorganisaation toiminta-ajatusta Palveluita kehitetään yhteistyössä hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa tarkoituksenmukaiseen suuntaa 13

20 ASIAKASPALVELU OPETUSEKESKUKSISSA HALLINTO, TUKI, ASIAKAS- PALVELUT PIRKAN OPISTON TEHTÄVÄALUEET OPISKELIJAT (yli / v) KUNTIEN TILAAMAT PALVELUKOKONAISUUDET JUHLAT JA TAPAHTUMAT MUUT PALVELUT MUUT ASIAKKAAT LASKUTUS JA RESKONTRA KURSSI- HALLINTO OPETTAJA- REKISTERIT OPISKELIJA- HALLINTO OPINTOJEN SEURANTA MARKKINOINTI, TIEDOTUS KUSTANNUS- LASKENTA JA TILASTOT PALKANMAKSU RESURSSIT ILTAPALVELU OPETUSALUE- VASTUUT JA OPINTONEUVONTA OPETUS, PEDAGOGIIKKA henkilöstökoulutus TUNTIOPETUS (n. 350 opettajaa) n opetustuntia PROJEKTIT, KEHITTÄMINEN ARVIOINTI, STRATEGINEN SUUNNITTELU, SIDOSRYHMÄ- YHTEISTYÖ HALLINTO henkilöstö, rekrytointi päätöksen teko, yhteistyö TIEDOTUS, MARKKINOINTI, OPINTO-OPAS TALOUS budjetointi, tilinpäätökset, hankinnat, kuntien laskutus, tilat ja välineet, koulutuspalveluiden myynti ARVIOINTI

Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous 7.1.2010

Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous 7.1.2010 2010 Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous 7.1.2010 Esipuhe Tampereen kaupunkiseudulla on ymmärretty yhteistyön merkitys ja tärkeys myös kansalaisopistotoiminnassa. Opistojen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Alueellinen apuvälinepalvelumalli

Alueellinen apuvälinepalvelumalli Alueellinen apuvälinepalvelumalli Tilaajarenkaan pääneuvottelijoiden ja PSHP:n yhteistyökokous 14.6.16 Anne Ojala apuvälinepalvelupäällikkö Alueellinen apuvälinepalvelumalli K380 Projektipäällikkö Jaana

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Lempäälä. Kuntaraportti

Lempäälä. Kuntaraportti Lempäälä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nokia. Kuntaraportti

Nokia. Kuntaraportti Nokia Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vesilahti. Kuntaraportti

Vesilahti. Kuntaraportti Vesilahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Pirkkala. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti Pirkkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö sivu 1/6 n opetustoiminnan johtosääntö 1 5, 7 19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 6 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 24.8.2015, 8 ) I luku Toimiala 1 Toiminnan järjestäminen Oppilaitoksen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Kangasala. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti Kangasala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Valkeakoski. Kuntaraportti

Valkeakoski. Kuntaraportti Valkeakoski Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

SELVITYS SETLEMENTTIEN YLLÄPITÄMIEN KANSALAIS- JA KANSANOPISTOJEN VALTAKUNNALLISESTA HALLINNOLLISESTA JA/TAI TOIMINNALLISESTA RAKENTEESTA

SELVITYS SETLEMENTTIEN YLLÄPITÄMIEN KANSALAIS- JA KANSANOPISTOJEN VALTAKUNNALLISESTA HALLINNOLLISESTA JA/TAI TOIMINNALLISESTA RAKENTEESTA SELVITYS SETLEMENTTIEN YLLÄPITÄMIEN KANSALAIS- JA KANSANOPISTOJEN VALTAKUNNALLISESTA HALLINNOLLISESTA JA/TAI TOIMINNALLISESTA RAKENTEESTA Minna Prunnila Liittokokous 22.11.2014 MITÄ SELVITETÄÄN Yhteistyö

Lisätiedot

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti Hämeenkyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA Ylitarkastaja Sini Männistö, Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen neuvottelukunnan kokous 4.12.2015 3.12.2015 1 TAUSTAA Kunnilla velvollisuus

Lisätiedot

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %.

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.2.2013 Tilannekatsaus 31.1.2013 alue: Pirkanmaan kunnat Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimiston koko alueella oli tammikuun 2013 viimeisenä päivänä 30524

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti Mänttä-Vilppula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet - Juha Viertola Oikeustieteen lisensiaatti 12.1. SÄÄTIÖN VARAT ON SIJOITETTAVA VARMALLA JA TULOA TUOTTAVALLA

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson Hiihtomuseon auditorio 6.5.2013 Anjariitta Carlson Yhteistoimintasopimuksen (2013-2016) tarkoitus: kehittää kunnallisia sivistyspalveluita yhteistyössä, ennakoiden ja osaamisresurssia jakamalla yhteneväisen

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 3/2010 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 3/2010 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS MUISTIO 3/2010 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 24.3.2010 klo 9.00 10.54 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Tammikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.1.2017) Työttömyys aleni reippaasti sekä vuosi- että kuukausitasolla Pirkanmaalla oli tammikuun 2017

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Leena Gunnar 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Koha-SuomiOy:n perustaminen

Koha-SuomiOy:n perustaminen Koha-SuomiOy:n perustaminen Tausta Koha on avoimeen lähdekoodiin perustuva kirjastojärjestelmä Kohaa on aloitettu kehittää Uudessa-Seelannissa vuonna 2000 Käytössä tuhansissa kirjastoissa ympäri maailmaa

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Virrat. Kuntaraportti

Virrat. Kuntaraportti Virrat Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tampere. Kuntaraportti

Tampere. Kuntaraportti Tampere Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 SIVISTYSTOIMEN ORGANISAATIO VALKEAKOSKI- OPISTO SIVISTYSTOIMEN KESKUS KIRJASTO- TOIMI KULTTUURI- TOIMI KANSALAIS- OPISTO TAITEEN PERUSOPETUS TILAUS- KOULUTUS KULTTUURI- TOIMISTO

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 3 11 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 1 Toimiala Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston johtokunta ja sen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI KIVALO - OPISTO 1.1.2014 KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI Kivalo-opisto on perustettu 1.1.2014 entisten Kemin työväenopiston sekä Kivalojen seutuopiston (Keminmaan, Tervolan ja Simon kansalaisopistot)

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Ruovesi. Kuntaraportti

Ruovesi. Kuntaraportti Ruovesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Urjala. Kuntaraportti

Urjala. Kuntaraportti Urjala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot