Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous 7.1.2011"

Transkriptio

1 2011 Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous

2 Esipuhe Tampereen kaupunkiseudulla on ymmärretty yhteistyön merkitys ja tärkeys myös kansalaisopistotoiminnassa. Opistojen Priima-yhteistyö sai tuekseen seudullisen hankkeen vuonna 2009, jolloin toteutettiin esiselvitys kansalaisopistojen yhteistyömahdollisuuksista Tampereen kaupunkiseudulla. Esiselvityksessä todettiin, että kansalaistoiminnan elinkelpoisuuden takaamiseksi tarvitaan yhtä tiiviimpää seudullista yhteistyötä sekä vahvempia toimijoita kansalaisopistokentälle. Nyt toteutettavan kansalaisopistoselvityksen tavoitteena on valmistella seutuhallituksen päätöksen mukaisesti kahden seutuopiston malli. Seutuopistojen hallintoa tutkitaan sekä isäntäkuntamallilla että säätiönä toimittaessa. Lisäksi selvitetään koko kaupunkiseudun kattavan seudullisen yhteistyöorganisaation perustamisen mahdollisuudet. Selvitys antaa tietoa opistotoiminnan järjestämisvaihtoehtojen vaikutuksista kunnalliseen päätöksentekoon, opistojen resursseihin sekä kuntakohtaisiin kustannuksiin. Selvityksessä avataan myös opistotoiminnan tulevaisuuden haasteita ja kehityssuuntia sekä vapaan sivistystyön historiaa sekä käsitellään taiteen perusopetuksen asemaa ja merkitystä kansalaisopistojen toiminnassa. Selvitys sisältää lisäksi tiedot kunnallisten opistojen rinnalla toimivista muista vapaan sivistystyön toimijoista ja niiden merkityksestä osana Tampereen kaupunkiseudun sivistyspalveluja. Seutuhallitus nimesi selvitystyön tekijäksi FM Marjo Soinisen sekä projektiryhmän, johon kuuluvat Lauri Savisaari, Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö (pj.), Markku Valkamo, Pirkkalan kunnan sivistystoimenjohtaja, Ritva Tainio, Nokian Työväenopiston rehtori, Tiina Kopalainen, Oriveden seudun kansalaisopiston rehtori, sekä Tuukka Salkoaho, seutukoordinaattori (TKSK). Projektiryhmä kokoontui kaikkiaan 10 kertaa tutustuen mm. erilaisilla hallintomalleilla toimiviin vapaan sivistystyön toimijoihin kuten seutu- ja alueopistoihin sekä kansanopistoon. Selvitystyön aikana tehtiin kysely opistojen rehtoreille, kansalaisopistotoiminnasta vastaaville virkamiehille sekä ao. luottamuselinten puheenjohtajille. Kyselyllä kartoitettiin vastaajien näkemyksiä seudullisesta yhteistyöstä sekä suhtautumista selvitettäviin malleihin. Kyselyllä saatiin hyvä pohja seutuopistojen rakentamiselle ja selvitystyön laatimiselle. Yhteistyössä rehtorien kanssa on kehitetty seutuopistoille visiot, organisaatioja toimintamallit sekä tuotettavat opetuspalvelut. Kiitoksia kaikille prosessissa mukana olleille!

3 Tiivistelmä Opistotoiminnan laadun ja osaamisen turvaaminen Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistotoiminnan laadun ja osaamisen turvaamiseksi tarvitaan seudullista yhteistyötä. Koska suurin osa kunnallisista kansalaisopistoista toimii liian pienen vakinaisen henkilökunnan turvin, on järkevintä yhdistää voimavarat ja siirtyä seudullisiin organisaatioihin. Kuntien nykyiset opistoresurssit yhdistämällä voidaan luoda elinvoimaisia seutuopistoja, joilla on hyvä osaaminen ja asiantuntijuus opetusaloillaan ja monipuolinen opetustarjonta. Opistojen henkilöstön suuri eläköitymisaste lähimmän kymmenen vuoden aikana luo tilaisuuden organisaatiouudistuksille ja henkilöstörakenteen muutoksille. Kahden seutuopiston perustaminen Selvitystyössä kartoitettiin kansalaisopistotoiminnasta vastaavien virkamiesten ja kuntapäättäjien näkemyksiä seudullisesta yhteistyöstä ja seutuopistojen muodostamisesta. Vastausten perusteella rakennettiin kaksi seutuopistoa: Tampereen seutuopisto, joka tuottaisi opistopalveluja Tampereelle, Ylöjärvelle, Kangasalle ja Orivedelle sekä Pirkan opisto, joka toimisi Nokialla, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Vesilahdessa. Seutuopistoille on hahmoteltu visiot, toiminta-ajatukset, tuotettavat palvelut sekä toiminta- ja organisaatiomallien lähtökohdat yhteistyössä rehtorien ja heidän esimiestensä kanssa. Selvityksessä kuvataan seutuopistojen perustaminen vastuu- eli isäntäkuntamallilla ja säätiömuotoisena sekä tarkastellaan hallintomallien vaikutuksia kunnalliseen päätöksentekoon. Kuntakohtaisten kustannusten vertailun pohjaksi esitetään kaksi erilaista laskentamallia kuntaosuuksien jakamisesta seutuopistoissa. Taloudelliset perusteet Tehokkaan toimintamallin ja ajanmukaisen organisaation avulla voidaan pitää opistotoiminnan kustannukset hallinnassa. Seudullisella yhteistyöllä kunnat saavat nykyisen tasoisella panostuksella hyvälaatuisia palveluita asukkailleen myös tulevaisuudessa. Lisäksi valtionosuuksien määräytyminen kuntien väestöntiheyden mukaan tuo merkittävän taloudellisen kannustimen seutuopistojen perustamiselle. Mikäli seutuopistot rakennetaan niin, että 15 % parempaa valtionosuutta saavat Tampere, Nokia ja Pirkkala toimivat joko isäntäkuntina tai seutuopistojen ylläpitäjien kotikuntina, kaupunkiseudulle tulee vuosittain yli enemmän valtionosuutta. Seudullisen yhteistyön tarve Kansalaisopistotoiminnassa on tunnistettu tarve laaja-alaiselle yhteistyölle, jota olisi tehtävä myös uusien seutuopistojen välillä. Itsenäisten opistojen yhteistyön koordinointi seudullisen yksikön kautta ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kyselyn perusteella kaikki kunnat eivät ole valmiita ylläpitämään uutta seudullista toimielintä. Tällainen ratkaisu ei lisäisi myöskään valtionosuuksia. Osa myönteisesti suhtautuvista näki seudullisen organisaation merkitsevän yhden koko Tampereen kaupunkiseudun laajuisen seutuopiston perustamista. Kansalaisopistojen opetus on ollut perinteisesti avointa kaikille seudun asukkaille, vaikka se tuotetaan ja suunnitellaan pääsääntöisesti oman kunnan asukkaille. Seudullisen palvelutarjonnan ja asiakaslähtöisen suunnittelun näkökulmasta

4 tarvitaan jatkossa seudun opistoissa samanlaisia yhdessä sovittuja toimintatapoja ja käytänteitä sekä sopimuksia kustannusten jaosta kuntien kesken. Opistotoiminnan mahdollisuudet ja haasteet Kansalaisopistot ovat muiden vapaan sivistystyön toimijoiden (kansanopistojen, kesäyliopistojen, liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten) rinnalla paikallisiin sivistystarpeisiin keskittyneitä, sitoutumattomia ja puolueettomia oppilaitoksia. Opistot ovat täydentäneet kuntien palvelurakennetta kunkin kunnan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi kulttuurin tukeminen ja edistäminen ovat useissa kunnissa osa kansalaisopistojen toimintaa. Kansalaisopistot ovat olleet joustavia koulutusorganisaatioita, jotka ovat oman tehtävänsä ohella reagoineet suomalaisen koulutusjärjestelmän täydennystarpeisiin kuten viime vuosina taiteen perusopetuksen lisääntyvään kysyntään. Taiteen perusopetuksesta onkin kasvanut tärkeä tehtävä opistoille perinteisen kurssitoiminnan rinnalle. Seutuopistojen haasteena on paikallisuuden säilyttäminen toiminnassa, mikä merkitsee alueellisesti tasa-arvoista opetustoimintaa, hyviä ja kiinteitä sidoksia kuntaorganisaatioihin ja niiden eri toimialueisiin sekä muihin paikallisiin sidosryhmiin. Seutuopistojen henkilöstöltä vaaditaan uudenlaista joustavaa ja seudullisesti liikkuvaa työskentelytapaa, jotta paikallistuntemus säilyy jatkossakin. Tulevaisuuden keskeisiä haasteita ovat väestön ikä- ja koulutusrakenteen huomioon ottaminen opetuksessa sekä tietoyhteiskunnan tuomat opetussisältöjen ja opetusteknologian muutokset. Tampereen kaupunkiseudulla väestön kasvu ja sisäinen muuttoliike haastavat kansalaisopistot lisäksi aktiivisen kansalaisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toimenpide-ehdotukset Projektiryhmä esittää selvityksen perusteella, että Tampereen kaupunkiseudulle perustetaan kaksi seutuopistoa nykyisten 7 kunnallisen opiston tilalle. Opistoverkoston rakenteellisen uudistumisen rinnalla opistokentälle tulee luoda toimivat koko seudun kattavat yhteistyön muodot ja käytänteet. Seutuopistoja perustettaessa on huolehdittava kunkin kunnan päätöksenteon ja toiminnanohjauksen säilymisestä opistotoiminnassa. Kuntien sitoutuminen seutuopistojen ylläpitoon tulee varmistaa sopimuksilla. Opistotoiminnassa tulee taata paikallisuuden ja paikallisidentiteetin säilyminen sekä opetuksen alueellinen tasa-arvo ja saavutettavuus. Seutuopistoihin siirryttäessä on tuettava henkilöstön sopeutumista uuteen toimintamalliin ja organisaatioon. Projektiryhmä suosittaa seurantaryhmän perustamista seudulliselle opistotoiminnalle. Päätösprosessin aikataulu Projektiryhmä suosittelee yhteistä aikataulua kunnallisille päätöksentekoprosesseille. Kansalaisopistoselvitys käsitellään seudullisessa päätöksenteossa tammikuun 2011 loppuun mennessä, jonka jälkeen selvitys ja toimenpide-ehdotus käsitellään kuntien päätöksentekoelimissä. Kansalaisopistotoiminnasta vastaavat virkamiehet käyvät annetun ohjeistuksen perusteella kuntien väliset sopimusneuvottelut. Tavoitteena on, että valittu seutuyhteistyömuoto viedään kuntien päätettäväksi viimeistään alkusyksystä 2011 ja että toiminta organisoidaan uudelleen vuoden 2012 alusta

5 Sisällysluettelo I 1. Tampereen kaupunkiseudun opistotoiminnan kehittäminen Seudulliset organisaatiot seudulliselle toiminnalle Kuntakohtaisten kustannusten hallinta Osaamisen turvaaminen ja hiljaisen tiedon siirtäminen Työnjaon toteuttaminen hallinnossa ja suunnittelussa Toiminnan ja palvelujen parantaminen Paikallisuuden ja alueellisen tasa-arvon säilyttäminen Seutuopistojen perustaminen Kahden seutuopiston malli Seutuopistojen perustamisen mahdollisuudet ja haasteet Tampereen seutuopisto Visio ja toiminta-ajatukset Opistotoiminnan sisältö Toimintamallin ja organisaation lähtökohtia Pirkan opisto Visio ja toiminta-ajatukset Opistotoiminnan sisältö Toimintamallin ja organisaation lähtökohtia Seutuopistojen hallintomallit Vastuu- eli isäntäkuntamalli Isäntäkuntamallin vaikutukset kunnalliseen päätöksentekoon Yhteistoimintasopimusten valmistelu Säätiö seutuopiston ylläpitäjänä Säätiömallin vaikutukset kunnalliseen päätöksentekoon Säätiön perustaminen Seudullinen organisaatio itsenäisille opistoille Seutuopistojen perustaminen lisää valtionosuuksia Kuntaosuuksien määrittely Kustannusten jakamisen periaatteet Kuntaosuuksien laskentamallit Tampereen seutuopiston kustannusvertailut Tampereen, Ylöjärven, Kangasalan ja Oriveden kuntaosuuksien vertailu opetustunteihin sidotulla laskentamallilla Tampereen, Ylöjärven, Kangasalan ja Oriveden kuntaosuuksien vertailu perustukeen ja opetustunteihin sidotulla mallilla... 29

6 10. Pirkan opiston kustannusvertailut Nokian, Pirkkalan ja Lempäälän kuntaosuuksien vertailu opetustunteihin sidotulla laskentamallilla Nokian, Pirkkalan ja Lempäälän kuntaosuuksien vertailu perustukeen ja opetustunteihin sidotulla laskentamallilla II 11. Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistot Muut vapaan sivistystyön toimijat Tampereen kaupunkiseudulla Vapaan sivistystyön oppilaitosmuodot Tampereen kaupunkiseudun kansanopistot Varalan Urheiluopisto Tampereen kesäyliopisto Valtakunnalliset opintokeskukset Vapaan sivistystyön asema ja tehtävän muutokset Suomessa Suomalaisista kasvatettava sivistyneitä kansalaisia Työväenopistojen perustaminen kaupunkeihin Kansalaisopistotoiminnan levittäytyminen maaseudulle Aikuisoppilaitoksesta kaikkien opistoksi Opistotoiminnan seudullinen organisointi Kansalaisopistojen tulevaisuuden haasteet Kansalaisopistot osana kuntien palvelurakennetta Kansalaisopistojen rooli taiteen perusopetuksen tuottajana Taiteen perusopetuksen järjestäminen Tampereen seutuopiston taiteen perusopetus Pirkan opiston taiteen perusopetus Toimenpide-ehdotukset selvityksen perusteella Projektiryhmän esitys Toimenpidesuositukset Päätösprosessin aikataulu LIITE 1: Kysely näkemyksistä kansalaisopistotoiminnan seudullisesta kehittämisestä LIITE 2: Opistotoiminnan seudullisen kehittämisen tarve ja kohteet LIITE 3: Sähköinen kyselylomake LIITE 4: Henkilöstömenot LIITE 5: Vakinaisen henkilöstön ikärakenne LIITE 6: Kansalaisopistojen kustannusrakenne

7 1. Tampereen kaupunkiseudun opistotoiminnan kehittäminen 1.1. Seudulliset organisaatiot seudulliselle toiminnalle Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistojen ongelmana on vakinaisen henkilöstön vähäinen määrä. Ainoastaan Tampereen työväenopistossa vakinaisen henkilökunnan määrä on hyvä. Kansalaisopistojen toimintamalli perustuu suureen kurssikohtaisesti, tuntityöhön palkattavaan opettajajoukkoon. Määräaikaiset opettajat vastaavat pääasiassa opetuspalvelujen toteuttamista. Tampereen ympäristökuntien opistoissa on kussakin opettajaa ja Tampereen alueella toimivissa kansalaisopistoissa kummassakin noin 230 opettajaa. Monet opettajat ovat työsuhteessa useisiin seudun opistoihin. Koska palvelut ovat jo nyt seudullisia ja kaikkien kuntien asukkaiden käytettävissä olevia, tulisi myös opistojen hallinnon ja toiminnan organisoinnin olla seudullisesti järjestettyä. Opetuspalvelut suunnitellaan vielä pääsääntöisesti oman kunnan asukkaille, mutta vähitellen ollaan siirtymässä seudullisen opetustarjonnan suunnitteluun. Sen sijaan että kunnat edelleen ylläpitävät kukin omia opistojaan, voidaan kuntien nykyiset taloudelliset panostukset yhdistämällä perustaa uusia, vahvoja organisaatioita seudullisten opetuspalveluiden tuottamiseen. Seudun opistotoiminnan osaamisen ja asiantuntijuuden kokoaminen isompiin organisaatioihin vahvistaa opetuspalvelujen laatua. Seutuopistossa pystytään panostamaan henkilöstön työhyvinvointiin ja ammatilliseen kehittymiseen. Samoin isosta organisaatiosta löytyy kollegiaalista tukea, mikä nykyisin jää usein puuttumaan Kuntakohtaisten kustannusten hallinta Tampereen kaupunkiseudun asukkaat hakeutuvat naapurikuntien opistoihin varsin tasaisesti eri kunnista. Esimerkiksi ympäristökuntien asukkaat hakevat jo nyt opistopalveluja Tampereelta. Mutta siirtymää tapahtuu myös Tampereelta naapuriopistoihin. Seudullinen markkinointi ja tiedottaminen ovat olleet pitkään jäissä, koska kuntien välillä ei ole sopimuksia kustannusten jaosta. Naapurikuntien asiakkaiden opetus jää opiston omistaman kunnan maksettavaksi. Yhteinen organisaatio takaisi kuntakustannusten tasa-arvoisen jakamisen eri kuntien kesken sekä vahvistaisi kuntien sitoutumista opistotoiminnan ylläpitämiseen Osaamisen turvaaminen ja hiljaisen tiedon siirtäminen Seuraavan vuosikymmenen haasteena on se, miten säilytetään opistotoiminnan osaaminen ja miten turvataan hiljaisen tiedon siirtäminen. Kunnallisissa kansalaisopistoissa noin puolet vakinaisesta henkilökunnasta on tulossa eläkeikään kymmenen vuoden sisällä. Tulevat vuodet tarjoavat tilaisuuden tarkastella nykyistä toimintamallia ja uudistaa henkilöstörakennetta. Aika on otollinen uusien seudullisten organisaatioiden rakentamiselle. 1

8 1.4. Työnjaon toteuttaminen hallinnossa ja suunnittelussa Tällä hetkellä Tampereen ympäristökuntien opistot ovat rehtorivetoisia pieniä yksiköitä, joissa työjakoa on hankala toteuttaa hallinnossa ja suunnittelussa. Näissä opistoissa taloudellinen tilanne ei mahdollista vakinaisen henkilökunnan määrän kasvattamista siten, että opistoihin voitaisiin palkata keskeisille ainealueille osaajat ja asiantuntijat. Tampereen työväenopistossa eläköityminen aiheuttaa isoja muutoksia työyhteisöön tulevina vuosina, mikä luo tilaisuuden uudistaa organisaatiota. Seutuopiston perustaminen nopeuttaisi tätä rakenteellista muutosta. Varsinkin rehtorien työnkuvat sisältävät pienemmissä organisaatioissa monenlaisia tehtäviä, mm. johtamista, sidosryhmäyhteistyötä, kehittämistä, henkilöstöhallintoa, tiedotusta, toimistotyötä, kurssisuunnittelua, opintoneuvontaa ja opetusta. Seutuopistojen perustaminen merkitsee rehtorin virkojen vähenemistä ja töiden jakamista sekä työnkuvien muutoksia. Eri työtehtävät ja niihin tarvittavat henkilöstöresurssit mitoitetaan oikein ja esimerkiksi suunnittelutyön hoitavat sitä varten palkatut henkilöt. Suurin muutos liittyy siis rehtorien työn sisältöön, jossa jatkossa keskitytään johtamiseen Toiminnan ja palvelujen parantaminen Seudun kansalaisopistot ovat pystyneet tuottamaan opetuspalvelunsa varsin niukoin resurssein, mikä on merkinnyt vakinaiselle henkilökunnalle usein kohtuutonta työtaakkaa ja venymistä. Opistoissa onkin tunnistettu kattava seudullisen yhteistyöntarve kaikilla opistotoiminnan osa-alueilla (Liite 2: Kysely seudullisen yhteistyön tarpeista ja kohteista). Perustason opetuspalvelujen lisäksi voimavaroja ei ole ollut esimerkiksi maksullisten palvelujen, myyntikoulutusten organisointiin, suunnitteluun ja toteuttamiseen, joka toisi taloudellista vahvuutta opistoille. Opistotoiminnassa tulisi lisäksi osallistua aktiivisesti hankkeisiin ja verkostoitua sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Näin saadaan lisäresursseja toiminnan kehittämiseen. Tämäntyyppisten tehtävien hoito on haasteellista nykyisten itsenäisten opistojen henkilökunnalla ja henkilöstörakenteella. Iso seutuopisto pystyy tuottamaan kansalaisopiston kurssien lisäksi taiteen perusopetusta, avointa yliopisto-opetusta, myyntikoulutusta sekä ylläpitämään merkittävää hanketoimintaa sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Toisin kuin muissa kaupunkiseudun kansalaisopistoissa Tampereen työväenopiston opetus on voimakkaasti keskittynyt Sampolaan (80 % opetuksesta). Kehyskuntien opistoissa on periaatteena ollut se, että opettajat liikkuvat ja asiakkaat saavat palvelut lähiympäristöstään. Hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva keskitetty malli taas lähtee ajatuksesta, että asiakkaat liikkuvat ja opettajat pysyvät paikallaan. Keskitetyssä mallissa opiskelijoiden ja opettajien tukipalvelujen järjestäminen on helpompaa. Yksityinen Ahjolan kansalaisopisto on hajauttanut toimintansa Tampereen eri kaupunginosiin Ahjolan setlementin tarjoamien tukipalvelujen ja useiden toimipisteidensä ansiosta. Ympäristökuntien opistoissa asiakkaan ja opetustoiminnan näkökulmasta eniten parannettavaa on asiakas- ja tukipalveluissa, jotka ovat viime vuosina huonontuneet useissa kunnissa. Iltapainotteisesti liikkuvat opiskelijat jäävät vaille kunnollisia 2

9 asiakaspalveluja, jos aukiolo painottuu virka-aikaan. Myös tuntiopettajat, joiden osuus on % henkilökunnan kokonaismäärästä, jäävät useissa kunnissa vaille tukipalveluja iltaisin. Keskeinen kehittämiskohde olisi myös tuntiopettajien ja opiston välisen yhteyden ja yhteenkuuluvuuden parantaminen, työyhteisön ja tuen kehittäminen. Esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelu olisi kustannustehokkaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa, kun opettajat toimisivat yhden organisaation palkkalistoilla Paikallisuuden ja alueellisen tasa-arvon säilyttäminen Kansalaisopistojen toiminnan vahvuus on lähipalveluperiaatteella toimiminen ja paikallisten opetustarpeiden hyvä tuntemus. Seudullisia toimintamalleja suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että opetustoiminnassa säilyy alueellinen tasaarvo ja opetus viedään edelleen asukkaiden lähelle. Seudullinen opetustarjonnan suunnittelu poistaa opetuksen päällekkäisyyttä ja tuo runsaamman ja vaihtelevamman kurssitarjottimen asukkaille. Kansalaisopistotoiminnan tulee tukea edelleen paikallisidentiteettiä ja -kulttuuria sekä olla arvostettu osa kuntien palvelurakennetta ja haluttu yhteistyökumppani asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä. 3

10 2. Seutuopistojen perustaminen 2.1. Kahden seutuopiston malli Kyselyllä (Liitteet 1 ja 2) haettiin Tampereen kaupunkiseudun kuntien linjaukset yhteistyösuunnista ja -kumppaneista: minkä kuntien kesken seutuopistojen synty olisi todennäköisintä tulevaisuudessa. Vastausten perusteella rakennettiin kahden seutuopiston malli. Ylöjärven, Kangasalan ja Oriveden osalta selvitetään mahdollisuus seutuopiston perustamiseen Tampereen kanssa. Toinen seutuopisto suunnitellaan jo syntyneen Pirkan Opistojen kuntasopimuksin vahvistetun yhteistyön pohjalle. Pirkan Opistot tuottavat palveluja Nokialle, Pirkkalalle, Lempäälälle sekä Vesilahdelle. KAHDEN SEUTUOPISTON MALLI Parkano Kihniö Virrat Ruovesi Hallinto- ja kehittämisyksikkö: Tampereen keskusta Tampereen seutuopisto: Tampere, Vilppula Ylöjärvi, Kangasala, Orivesi Mänttä Hallinto- ja kehittämisyksikkö: esim. Pitkänniemen alue Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi Tampere Juupajoki Orivesi Pirkan opisto: Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti Sastamala Nokia Kangasala Pirkkala Lempäälä Vesilahti Pälkäne Kuhmalahti Punkalaidun Akaa Valkeakoski Urjala 4

11 2.2. Seutuopistojen perustamisen mahdollisuudet ja haasteet Hallinnon tehostuminen Kuntaohjaus ja päätöksenteko Johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri Mahdollisuudet *päätöksenteko nopeutuu seudullisessa toiminnassa * kehysorganisaatioiden työmäärä (sisäiset palvelut) vähenee => vuosittaisten kuntaosuuksien maksu *kuntien tekemät palvelusopimukset ohjaavat opistojen toimintaa (siirtyminen sopimusohjaukseen) *kunnallinen päätöksenteko siirtyy isäntäkunnan lautakunnan/opiston johtokunnan tai säätiön hallituksen edustajille (kunnat nimeävät) *hallinnon päällekkäisyydet pystytään poistamaan (palkka- ja taloushallinto, it-järjestelmät, tstokäytännöt) *työnjako tehostaa hallintoa *tuntiopettajien on helpompi hoitaa asioitaan, kun työnantajia on jatkossa vähemmän *johtajuus eriytyy omaksi kokonaisuudekseen *rehtorien nykyinen työtaakka helpottuu, eivät paikkaa muiden työtehtäviä *vastuuta delegoidaan enemmän muulle henkilöstölle Haasteet *kuntaohjaus vähenee muiden kuin isäntäkunnan osalta (säätiössä ei kehysorganisaatiota) *kuntien välisen toiminnanohjauksen tarve isäntäkuntamallissa *kunnista tulee löytyä tilaaja/ostopalveluiden osaamista *kuntaedustajien toiminta/valta opistojen hallintoelimissä *kuntien sitouduttava pitkäjänteisesti seutuopiston toimintaan *hallinnon keskittäminen vaatii uudenlaista toimintakulttuuria *isoon organisaatioon sopeutuminen vie aikaa *sisäiseen viestintään käytettävä enemmän resursseja *lisäkoulutukseen satsattava *rehtorien paikat vähenevät 8:sta 2:een *rehtorien uudelleen sijoittaminen, työnkuvien muutokset *rehtorien tehtävä sidosryhmätyötä aiempaa enemmän ja tehtävä tiivistä yhteistyötä usean kuntaorganisaation kanssa Henkilöstö ja työhyvinvointi *työtehtävät hinnoitellaan järkevästi *työn jakaminen kohtuullistaa henkilöstön työmääriä *isossa organisaatiossa kollegiaalista tukea *täydennyskoulutus helpompi organisoida *tuntiopettajien tukipalvelut paranevat *työnkuvien yksipuolistuminen *henkilöstöä lisäkoulutettava *henkilöstön sopeutuminen uusiin tehtäviin *iltatyön määrä lisääntyy 5

12 Asiakasvaikuttaminen Kilpailukyky Asukas- ja asiakasnäkökulmat Seutunäkökulma Ympäristövaikutukset Mahdollisuudet *laatu- ja arviointijärjestelmien yhdenmukaistaminen parantaa toimintaa *asiakaspalautteita kerätään säännöllisesti, opetustarpeita kartoitetaan nykyistä paremmin *asiakkaalla on yksi taho, jonka kanssa asioida *opetuksen suunnittelu kuntarajojen yli ja asiakkaan näkökulmasta helpottuu *suunnitteluosaamisen yhdistäminen parantaa koko seudun oppiainetarjontaa * yhteinen tiedottaminen lisääntyy * asiakkaiden näkökulmasta hallinnon ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen helpottaa asiointia *opistopalveluja voidaan hyödyntää paremmin seudullisesti *kokonaisnäkemys seudun opetustarjonnasta ja -tarpeista selkiytyy *isojen organisaatioiden yhteistyö luontevaa, kun ei kokoeroja opistojen välillä *valtakunnallinen ja seudullinen näkyvyys ja kilpailukyky kasvavat *edunvalvonta paranee *hanke- ja kehittämistyö helpottuu *toiminnan seudullinen koordinointi parantaa kokonaistarjontaa *toimintamallin valinta voi tukea kestävää kehitystä ja ilmastopolitiikkaa *lähipalveluperiaate, opetuksen vieminen lähelle asukkaita vähentää liikkumistarvetta Haasteet *kosketuspinta asiakkaisiin jää heikoksi, jos henkilökunta ei omaksu seudullista toimintatapaa ja jalkautumista *iso organisaatio unohtaa paikallisuuden ja alueellisen tasa-arvon toiminnassaan *opisto ei enää tue kunnan itsenäisyyttä, kuntaidentiteettiä *kahden seutuopiston perustaminen voi hankaloittaa seudullista suunnittelua ja rajoittaa seudullista palvelujen saatavuutta *iso organisaatio saattaa olla hidas toiminnallisissa muutoksissa ja reagoinnissa uusiin tarpeisiin *kokoero Pirkanmaan reuna-alueiden opistoihin kasvaa ja vaikeuttaa yhteistyötä *pelkona toiminnan keskittyminen kasvukeskuksiin, jolloin seudullinen liikenne kasvaa 6

13 3. Tampereen seutuopisto 3.1. Visio ja toiminta-ajatukset Tampereen seutuopisto on kansalaisopisto, joka tuottaa vapaan sivistystyön palveluja Tampereella, Ylöjärvellä, Kangasalla ja Orivedellä Opiston toiminta on kaikille avointa ja kaikkien ulottuvilla olevaa Kansalaisopisto tarjoaa seudun asukkaille mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, harrastamiseen, omaehtoiseen itsensä kehittämiseen ja hyvinvointiin Opistotoiminta edistää yhteisöllisyyttä, kyläyhteisöjen vireyttä ja paikallista kulttuurielämää sekä monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä alueellaan Opetustarjonta on monipuolista ja laadukasta 7

14 3.2. Opistotoiminnan sisältö kansalaisopiston kurssitarjonta taiteen perusopetus kehittämishankkeet tilauskoulutus taideaineet taitoaineet hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liikunta kielet historia ja perinne aktiivinen kansalaisuus Terveysliikunta Viita-akatemia Pikkupelimannit Teatteritoiminta Mamu-neuvonta Opinverstas Opiskelijatoiminta 8

15 3.3. Toimintamallin ja organisaation lähtökohtia Tampereen seutuopistoon kaavailtujen opistojen vakinaisen henkilökunnan ikärakenteessa painottuu yli 50-vuotiaiden osuus, joita on 56 % (Liite 5). Vuosina syntyneitä eli eläkeiän 10 vuoden sisällä saavuttavia on 39 % vakinaisesta henkilökunnasta. Todennäköisesti kansalaisopistoissa eläkkeelle siirtymisikä ei nouse kaavailtuun ikävuoteen, vaan keskimääräinen eläköitymisikä jää alhaisemmaksi. 1 Tulevien henkilöstörekrytointien onnistuminen ja mahdollisten henkilöstöresurssien uudelleen suuntaaminen on tärkeää seuraavien vuosien aikana. Seutuopistoon siirryttäessä on syytä asettaa selkeät päämäärät, mitä kohden organisaatiota muovataan. Organisaation rakentaminen voi tapahtua pidemmällä siirtymävaiheella, mutta todennäköisesti kaikkien työnkuvat tulevat muuttumaan, kun työt organisoidaan uudelleen. Suurimmat muutokset alkuvaiheessa liittyvät rehtorien työtehtäviin. Nykyisistä opistoista on siirtymässä Tampereen seutuopistoon 6 rehtoria (tai apulaisrehtoria) eli 4,9 henkilötyövuoden edestä johtajia. Toiminnan tehostamisen vuoksi voi olla tarpeellista avata kunnissa keskustelu siitä, ketkä vakinaisesta henkilökunnasta siirtyvät seutuopistoon sekä mahdollisuuksista sijoittaa nykyisiä työntekijöitä uudelleen kuntien sisällä. Tampereen seutuopistossa on huolehdittava alueellisesta näkökulmasta, jotta paikallistuntemus ja kylien ja kaupunginosien palvelut saadaan säilymään, vaikka hallintoon liittyviä työtehtäviä keskitettäisiin päätoimipisteeseen. Toimintamallin keskeisenä ideana on suunnittelutyön organisointi siten, että varmistetaan sekä opetuksen sisällöllinen että tasa-arvoinen saatavuus seutuopiston toimialueella. Tavoitteena seudullinen, hajautettu, verkkotyötä tekevä toimisto- ja tukipalveluorganisaatio, jossa asiakas- ja opettajien tukipalvelut tuodaan opetustoiminnan lähelle (Ylöjärvi, Kangasala, Orivesi) Päätoimipiste Tampereella, jossa organisaation johto, kehittäminen, tiedotus- ja markkinointi, suunnittelu Seutuopiston toiminnasta vastaa rehtori. Hallinto- ja tukipalveluille sekä pedagogiselle johtamiselle omat vastuuhenkilöt Toimintaa ohjataan tiimityön avulla: johtoryhmä, aluetiimi, ainetiimi, kehittämistiimi, viestintätiimi jne. Hajautettu organisaatio vaatii sisäisen viestinnän vahvistamista, alueellisesti liikkuvaa ja joustavaa henkilöstöä Kaikkien työnkuvat muuttuvat, prosessit kuvataan, työnjako Suunnittelutyötä johtavat vastuuhenkilöt, joilla on sekä alueellinen vastuu sekä tietyn aineen seudullinen suunnitteluvastuu Suunnittelutyötä tekevät suunnittelija-opettajat (keskeiset ainealueet) sekä koulutussuunnittelijat Opetuksesta vastaavat pääasiassa (määräaikaiset) tuntiopettajat 1 Kts. Kunta-alan eläkkeet 2009, Keva: Vuonna 2009 eläkkeelle KuEL-palveluksesta jäävien keski-ikä oli 59,4 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 63,3-vuotiaana. Ammattiryhmittäin sihteerit jäivät keskimäärin eläkkeelle 61-vuotiaina, opettajat 61,9-vuotiaina. Naisvaltaisissa yksiköissä kuten opistoissa on myös mahdollisia osa-aikaeläkkeelle siirtyjiä enemmän: Vuonna % osa-aikaeläkkeelle siirtyneistä oli naisia. 9

16 Tampereen seutuopiston toimintamalli: REHTORI strateginen johto, kehittäminen, yhteistyö OPETUKSEN KOORDINOINTI vastuuhenkilöillä maantieteellinen aluevastuu sekä tiettyjen ainealueiden vastuu koko opistossa, hanke- ja kehitys, laatuja arviointi, henkilöstökoulutus HALLINTO- JA TUKIPALVELUT asiakas- ja tukipalvelut, talous- ja henkilöstöasiat, rekrytointi, viestintä ja markkinointi vastuualue: Ylöjärvi, Länsi-Tampereen kaupunginosat vastuualue: Itä- ja Etelä- Tampereen kaupunginosat vastuualue: Kangasala, Orivesi, Juupajoki OPETUKSEN SUUNNITTELU eri ainealojen kurssien, taidekasvatuksen ja tilauskoulutuksen suunnittelu, opetussuunnitelmatyö OPETUSTOIMINTA noin 550 opettajaa ja luennoitsijaa / vuosi noin opetustuntia ASIAKKAAT noin opiskelijaa / vuosi KEHITTÄMINEN asiakaspalaute, laatu- ja arviointityö, kehityshankkeet ALUEELLISET ASIAKASPALVELUT oppilas- ja kurssihallinto opintoneuvonta TIEDOTUS sisäinen ja ulkoinen viestintä, markkinointi mediasuhteet TUKIPALVELUT vahtimestaripalvelut, tila- ja laitejärjestelyt TALOUSHALLINTO talous palkka

17 4. Pirkan opisto 4.1. Visio ja toiminta-ajatukset PIRKAN OPISTO tuottaa vapaan sivistystyön palveluita seudullisesti Lempäälässä, Nokialla, Pirkkalassa ja Vesilahdessa TIEDOSTA JA TAIDOSTA KASVAA HYVINVOINTI PIRKAN OPISTO on ihmisten kouluttautumistarpeiden täyttäjä ennakkoluuloton osaamisen ja tiedon keskus laatutietoinen ja tehokas toimii elävässä vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa tukee yhteisöjen elinvoimaa ja vireyttä aktiivista kuntalaisuutta ja maailmankansalaisuutta kartuttaa sosiaalis-kulttuurista pääomaa yhteisöllistä kiinteyttä kokemusta hyvästä elämästä

18 4.2. Opistotoiminnan sisältö OPETUS Kuntien tilaamat erityispalvelut Hankkeet ja kehittäminen Koulutuspalveluiden myynti Muut palvelut TIETO Viestintä, vuorovaikutus ja kielet Yhteiskunta Kulttuuri, historia TAITO Käden taidot Käytännön taidot TAIDEAINEET JA TAITEEN PERUSOPETUS Kuvataide, Käsityön taide Tanssitaide Musiikki Teatteri TERVEYS Liikunta Terveys ja itsehoito KANSALAISUUS Kuntalaisuus Maailmankansalaisuus Ihmisyys Kestävä kehitys ekologinen ja sosiaalinen ulottuvuus 12

19 4.3. Toimintamallin ja organisaation lähtökohtia Pirkan opistoissa 87 % vakinaisia työtehtäviä hoitavasta henkilökunnasta on yli 50- vuotiaita (Liite 5). Seuraavan kymmenen vuoden sisällä 60 % vakinaisesta henkilökunnasta saavuttaa eläkeiän. Ajankohta opistojen hallinnolliselle yhdistämiselle on hyvä, sillä eläköityminen tuo opistojen organisaatioihin lähivuosina monia muutoksia. Vakinaisen henkilökunnan määrä on niukka ja tällä hetkellä osa asiakas- ja tukipalvelutyöstä sekä suunnittelusta hoidetaan tuntitöinä tai määräaikaisten työtekijöiden avulla. Pirkan opistoissa kaikkien työnkuvat tulevat muuttumaan huomattavasti, kun tehdään työjakoa ja toimitaan seudullisesti. Pirkan opistoissa isoin muutos on suunnittelutyön jakaminen ainealueittain (nykyisin rehtorit tekevät merkittävän osan kurssisuunnittelusta). Tavoitteena tulisi olla kokonaistarjonnan suunnittelun lisäksi myös sisällöllisen suunnittelun vahvistaminen. Hallinto- ja toimistopalveluissa nykyinen vakituinen henkilökunta ei ole riittävä, esimerkiksi Pirkkalassa käytetään toimistotyössä määräaikaista henkilökuntaa tai sitten rehtorit paikkaavat tarvittaessa. Tietotekniikan kehittyminen tulee muuttamaan toimistotyön sisältöjä edelleen. Esimerkiksi kurssilaskutuksessa on mahdollista vähentää työmäärää, kun kaikissa opistoissa tulee mahdolliseksi verkkomaksaminen ilmoittautumisen yhteydessä. (Esimerkiksi Kangasala-Opistossa jo yli 50 % asiakkaista maksaa kurssimaksut verkossa.) Vapautunut työpanos voidaan siirtää tukipalveluihin tai tiedotusja markkinointitehtäviin. Rehtorin tehtävässä korostuu jatkossa itse johtaminen ja toiminnan kehittäminen sekä kuntayhteistyö. Organisaation lähtökohtana ovat tehtäväkokonaisuudet, joiden suunnitteluvastuussa on olemassa oleva henkilöstö, jota tarpeen mukaan koulutetaan tehtävien mukaan tai täydennetään henkilöstöä: Johtaminen Hallinto ja talous Kehittäminen ja hanketyö Tiedottaminen ja markkinointi Tukipalvelut Suunnittelu ja opetus Oppiainealueitten seudullisesta suunnittelusta vastaavat suunnittelijaopettajat. Opetuspalvelut toteutetaan pääasiassa määräaikaisten tuntiopettajien voimin. Yksityiskohtainen organisaatio muodostetaan seutuopistopäätöksen jälkeen yhteistyössä nykyisen henkilöstön kanssa. Opisto näkyy ja toimii kaikissa toiminta-alueen kunnissa Organisaation lähtökohtana ovat strategian mukaiset tehtäväkokonaisuudet Siirtymävaiheen aikana resurssit järjestetään vastaamaan tavoiteorganisaation toiminta-ajatusta Palveluita kehitetään yhteistyössä hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa tarkoituksenmukaiseen suuntaa 13

20 ASIAKASPALVELU OPETUSEKESKUKSISSA HALLINTO, TUKI, ASIAKAS- PALVELUT PIRKAN OPISTON TEHTÄVÄALUEET OPISKELIJAT (yli / v) KUNTIEN TILAAMAT PALVELUKOKONAISUUDET JUHLAT JA TAPAHTUMAT MUUT PALVELUT MUUT ASIAKKAAT LASKUTUS JA RESKONTRA KURSSI- HALLINTO OPETTAJA- REKISTERIT OPISKELIJA- HALLINTO OPINTOJEN SEURANTA MARKKINOINTI, TIEDOTUS KUSTANNUS- LASKENTA JA TILASTOT PALKANMAKSU RESURSSIT ILTAPALVELU OPETUSALUE- VASTUUT JA OPINTONEUVONTA OPETUS, PEDAGOGIIKKA henkilöstökoulutus TUNTIOPETUS (n. 350 opettajaa) n opetustuntia PROJEKTIT, KEHITTÄMINEN ARVIOINTI, STRATEGINEN SUUNNITTELU, SIDOSRYHMÄ- YHTEISTYÖ HALLINTO henkilöstö, rekrytointi päätöksen teko, yhteistyö TIEDOTUS, MARKKINOINTI, OPINTO-OPAS TALOUS budjetointi, tilinpäätökset, hankinnat, kuntien laskutus, tilat ja välineet, koulutuspalveluiden myynti ARVIOINTI

Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous 7.1.2010

Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous 7.1.2010 2010 Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous 7.1.2010 Esipuhe Tampereen kaupunkiseudulla on ymmärretty yhteistyön merkitys ja tärkeys myös kansalaisopistotoiminnassa. Opistojen

Lisätiedot

KANSALAISOPISTOSELVITYS 108/37/2011

KANSALAISOPISTOSELVITYS 108/37/2011 Elämänlaatujaosto 44 21.09.2010 Elämänlaatujaosto 50 24.11.2010 Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 152 16.12.2010 Elämänlaatujaosto 16 08.02.2011 Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 18 17.02.2011 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS Juankoski, Kaavi, Rautavaara n kaupunki, Juankosken kaupunki, Kaavin kunta ja Rautavaaran kunta ovat sopineet

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Doris Holmberg-Marttila YL, vastuualuejohtaja Yleislääketieteen vastuualue, PSHP Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Kuntaliitto

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelman verkostossa mukana (tilanne syyskuussa 2008) Akaan lukiot Kalevan lukio Kangasalan lukio Lempäälän lukio Mäntän seudun

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Alueellinen apuvälinepalvelumalli

Alueellinen apuvälinepalvelumalli Alueellinen apuvälinepalvelumalli Tilaajarenkaan pääneuvottelijoiden ja PSHP:n yhteistyökokous 14.6.16 Anne Ojala apuvälinepalvelupäällikkö Alueellinen apuvälinepalvelumalli K380 Projektipäällikkö Jaana

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

ORIVEDEN KANSALAISOPISTON TULEVAISUUDEN SUUNTA

ORIVEDEN KANSALAISOPISTON TULEVAISUUDEN SUUNTA / rttt lj'/t/t^)uo ^/T) - la -rtl:v{:l!}pryrp 1,;,1t 5.-4 P3. Q. 1Ot2 $ 35 ORIVEDEN KANSALAISOPISTON TULEVAISUUDEN SUUNTA Kad Rannansulio Sosiaali- i. tonoysjohtaja 13.2.2012 Taustaa Seutuopisto. Kansalaisopistotoiminnan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS HUOM: Hakemus koskee vain vapaan sivistystyön laissa tarkoitettua koulutusta. Ilmoitetaan vain

Lisätiedot

Orivesi. Kuntaraportti

Orivesi. Kuntaraportti Orivesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ylöjärvi. Kuntaraportti

Ylöjärvi. Kuntaraportti Ylöjärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lempäälä. Kuntaraportti

Lempäälä. Kuntaraportti Lempäälä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pälkäne. Kuntaraportti

Pälkäne. Kuntaraportti Pälkäne Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Nokia. Kuntaraportti

Nokia. Kuntaraportti Nokia Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pirkkala. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti Pirkkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vesilahti. Kuntaraportti

Vesilahti. Kuntaraportti Vesilahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola

KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA Info uusille opettajille Wellamo opisto 29.8.2016 Päivikki Tapiola VAPAA SIVISTYSTYÖ: villiä ja vapaata? Laki vapaasta sivistystyöstä (932 / 1998) Vapaan sivistystyön tarkoituksena

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 40 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 3/2010 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 3/2010 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS MUISTIO 3/2010 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 24.3.2010 klo 9.00 10.54 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

Taloushallinnon kyselyn tulokset

Taloushallinnon kyselyn tulokset Taloushallinnon kyselyn tulokset Talousteemaryhmä 17.2.2017 14.2.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Pirkanmaa ahkerin vastaaja 14.2.2017 2 www.pirkanmaa2019.fi Ulkoistettu sote Pirkanmaalla Mänttä-Vilppula-Juupajoki

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 15.4.2009 klo 9.00 11.05 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat): Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä

Lisätiedot

Sisä-Suomen verotoimiston esittely. Sidosryhmätapaaminen Sisä-Suomen verotoimisto 11.1.2012

Sisä-Suomen verotoimiston esittely. Sidosryhmätapaaminen Sisä-Suomen verotoimisto 11.1.2012 Sisä-Suomen veron esittely Sidosryhmätapaaminen Sisä-Suomen vero 11.1.2012 Verohallinto Verohallinnon toiminnot on organisoitu asiakasryhmittäin järjestäytyneisiin toimialoihin ja muihin valtakunnallisiin

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö sivu 1/6 n opetustoiminnan johtosääntö 1 5, 7 19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 6 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 24.8.2015, 8 ) I luku Toimiala 1 Toiminnan järjestäminen Oppilaitoksen

Lisätiedot

Kangasala. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti Kangasala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Valkeakoski. Kuntaraportti

Valkeakoski. Kuntaraportti Valkeakoski Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

SELVITYS SETLEMENTTIEN YLLÄPITÄMIEN KANSALAIS- JA KANSANOPISTOJEN VALTAKUNNALLISESTA HALLINNOLLISESTA JA/TAI TOIMINNALLISESTA RAKENTEESTA

SELVITYS SETLEMENTTIEN YLLÄPITÄMIEN KANSALAIS- JA KANSANOPISTOJEN VALTAKUNNALLISESTA HALLINNOLLISESTA JA/TAI TOIMINNALLISESTA RAKENTEESTA SELVITYS SETLEMENTTIEN YLLÄPITÄMIEN KANSALAIS- JA KANSANOPISTOJEN VALTAKUNNALLISESTA HALLINNOLLISESTA JA/TAI TOIMINNALLISESTA RAKENTEESTA Minna Prunnila Liittokokous 22.11.2014 MITÄ SELVITETÄÄN Yhteistyö

Lisätiedot

KANSALAISOPISTOSELVITYS 108/37/2011

KANSALAISOPISTOSELVITYS 108/37/2011 Elämänlaatujaosto 44 21.09.2010 Elämänlaatujaosto 50 24.11.2010 Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 152 16.12.2010 Elämänlaatujaosto 16 08.02.2011 Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 18 17.02.2011 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Korkeakoulukirjastojen määrä, rakenne, rahoitus ja hallinto Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeen työryhmä 7.10.2008 Vastausten

Lisätiedot

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %.

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.2.2013 Tilannekatsaus 31.1.2013 alue: Pirkanmaan kunnat Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimiston koko alueella oli tammikuun 2013 viimeisenä päivänä 30524

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 2.5.2017 Kari Hakari

Lisätiedot

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti Hämeenkyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella PAKETTI / Johtoryhmä 16.3.2010 Rehtori Mari Ylä-Sankola-Peltola Hankerahoitus ajalle 1.8.2009 30.9.2010 / 17 000 euroa Tausta:

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti Mänttä-Vilppula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ TOIMIELIMESTÄ JÄTEHUOLLON VIRANOMAISTEHTÄVIEN HOITAMISESSA

SOPIMUS YHTEISESTÄ TOIMIELIMESTÄ JÄTEHUOLLON VIRANOMAISTEHTÄVIEN HOITAMISESSA SOPIMUS YHTEISESTÄ TOIMIELIMESTÄ JÄTEHUOLLON VIRANOMAISTEHTÄVIEN HOITAMISESSA 1. Sopimuksen osapuolet 1. Tampere Tampereen kaupunkiseudun kunnat: 2. Kangasala 3. Lempäälä 4. Nokia 5. Orivesi 6. Pirkkala

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA Ylitarkastaja Sini Männistö, Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen neuvottelukunnan kokous 4.12.2015 3.12.2015 1 TAUSTAA Kunnilla velvollisuus

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Nilakan kuntarakenneselvitys: kansalaisopistotoiminnan järjestämisen vaihtoehtoiset mallit

Nilakan kuntarakenneselvitys: kansalaisopistotoiminnan järjestämisen vaihtoehtoiset mallit Nilakan kuntarakenneselvitys: kansalaisopistotoiminnan järjestämisen vaihtoehtoiset mallit Malli A. Muodostetaan uusi Nilakan kansalaisopisto, jossa ovat mukana Pielavesi, Keitele, Tervo ja Vesanto tuntimäärä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2011 Aika 14.3.2011, klo 12.00 13.35 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Leena Viitasaari Tampere puheenjohtaja (x) Kirsi Vattulainen

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI KIVALO - OPISTO 1.1.2014 KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI Kivalo-opisto on perustettu 1.1.2014 entisten Kemin työväenopiston sekä Kivalojen seutuopiston (Keminmaan, Tervolan ja Simon kansalaisopistot)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 1 HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 VISIO Hiiden Opisto on luotettava ja arvostettu kansalaisopisto läntisellä Uudellamaalla. Opisto tunnetaan laadukkaana ja luovana koulutuksen järjestäjänä, aktiivisena vaikuttajana

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 SIVISTYSTOIMEN ORGANISAATIO VALKEAKOSKI- OPISTO SIVISTYSTOIMEN KESKUS KIRJASTO- TOIMI KULTTUURI- TOIMI KANSALAIS- OPISTO TAITEEN PERUSOPETUS TILAUS- KOULUTUS KULTTUURI- TOIMISTO

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 30.5.2017 Työ- ja elinkeino Ympäristöterveydenhuolto Sosiaalija terveydenhuolto TE-toimistot ELY-keskukset AVIt

Lisätiedot

Taloushallinnon kyselyn tulokset

Taloushallinnon kyselyn tulokset Taloushallinnon kyselyn tulokset Talousteemaryhmä 17.2.2017 Versio 20.2.2017 20.2.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Pirkanmaa ahkerin vastaaja 20.2.2017 2 www.pirkanmaa2019.fi Ulkoistettu sote Pirkanmaalla Mänttä-Vilppula-Juupajoki

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen. Poliittinen ohjausryhmä

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen. Poliittinen ohjausryhmä Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen Poliittinen ohjausryhmä 20.4.2017 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Valmistelun ohjeistus maakuntien toimijoille Talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson Hiihtomuseon auditorio 6.5.2013 Anjariitta Carlson Yhteistoimintasopimuksen (2013-2016) tarkoitus: kehittää kunnallisia sivistyspalveluita yhteistyössä, ennakoiden ja osaamisresurssia jakamalla yhteneväisen

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Tammikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.1.2017) Työttömyys aleni reippaasti sekä vuosi- että kuukausitasolla Pirkanmaalla oli tammikuun 2017

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet - Juha Viertola Oikeustieteen lisensiaatti 12.1. SÄÄTIÖN VARAT ON SIJOITETTAVA VARMALLA JA TULOA TUOTTAVALLA

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Regina Saari ohjelmajohtaja Tampereen kaupunki Taustaa Tampereen kaupunkiseutu hakeutui

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? 2. Syventävä - opetustoimen tiedonkeruu 2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? kiinteistöjen ylläpito, sar. 02 2.2 - Minkä rivien tulee

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot