Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous

Transkriptio

1 2010 Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistoselvitys Kuntajohtajakokous

2 Esipuhe Tampereen kaupunkiseudulla on ymmärretty yhteistyön merkitys ja tärkeys myös kansalaisopistotoiminnassa. Opistojen Priima-yhteistyö sai tuekseen seudullisen hankkeen vuonna 2009, jolloin toteutettiin esiselvitys kansalaisopistojen yhteistyömahdollisuuksista Tampereen kaupunkiseudulla. Esiselvityksessä todettiin, että kansalaistoiminnan elinkelpoisuuden takaamiseksi tarvitaan yhtä tiiviimpää seudullista yhteistyötä sekä vahvempia toimijoita kansalaisopistokentälle. Nyt toteutettavan kansalaisopistoselvityksen tavoitteena on valmistella seutuhallituksen päätöksen mukaisesti kahden seutuopiston malli. Seutuopistojen hallintoa tutkitaan sekä isäntäkuntamallilla että säätiönä toimittaessa. Lisäksi selvitetään koko kaupunkiseudun kattavan seudullisen yhteistyöorganisaation perustamisen mahdollisuudet. Selvitys antaa tietoa opistotoiminnan järjestämisvaihtoehtojen vaikutuksista kunnalliseen päätöksentekoon, opistojen resursseihin sekä kuntakohtaisiin kustannuksiin. Selvityksessä avataan myös opistotoiminnan tulevaisuuden haasteita ja kehityssuuntia sekä vapaan sivistystyön historiaa sekä käsitellään taiteen perusopetuksen asemaa ja merkitystä kansalaisopistojen toiminnassa. Selvitys sisältää lisäksi tiedot kunnallisten opistojen rinnalla toimivista muista vapaan sivistystyön toimijoista ja niiden merkityksestä osana Tampereen kaupunkiseudun sivistyspalveluja. Seutuhallitus nimesi selvitystyön tekijäksi FM Marjo Soinisen sekä projektiryhmän, johon kuuluvat Lauri Savisaari, Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö (pj.), Markku Valkamo, Pirkkalan kunnan sivistystoimenjohtaja, Ritva Tainio, Nokian Työväenopiston rehtori, Tiina Kopalainen, Oriveden seudun kansalaisopiston rehtori, sekä Tuukka Salkoaho, seutukoordinaattori (TKSK). Projektiryhmä kokoontui kaikkiaan 10 kertaa tutustuen mm. erilaisilla hallintomalleilla toimiviin vapaan sivistystyön toimijoihin kuten seutu- ja alueopistoihin sekä kansanopistoon. Selvitystyön aikana tehtiin kysely opistojen rehtoreille, kansalaisopistotoiminnasta vastaaville virkamiehille sekä ao. luottamuselinten puheenjohtajille. Kyselyllä kartoitettiin vastaajien näkemyksiä seudullisesta yhteistyöstä sekä suhtautumista selvitettäviin malleihin. Kyselyllä saatiin hyvä pohja seutuopistojen rakentamiselle ja selvitystyön laatimiselle. Yhteistyössä rehtorien kanssa on kehitetty seutuopistoille visiot, organisaatioja toimintamallit sekä tuotettavat opetuspalvelut. Kiitoksia kaikille prosessissa mukana olleille!

3 Tiivistelmä Opistotoiminnan laadun ja osaamisen turvaaminen Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistotoiminnan laadun ja osaamisen turvaamiseksi tarvitaan seudullista yhteistyötä. Koska suurin osa kunnallisista kansalaisopistoista toimii liian pienen vakinaisen henkilökunnan turvin, on järkevintä yhdistää voimavarat ja siirtyä seudullisiin organisaatioihin. Kuntien nykyiset opistoresurssit yhdistämällä voidaan luoda elinvoimaisia seutuopistoja, joilla on hyvä osaaminen ja asiantuntijuus opetusaloillaan ja monipuolinen opetustarjonta. Opistojen henkilöstön suuri eläköitymisaste lähimmän kymmenen vuoden aikana luo tilaisuuden organisaatiouudistuksille ja henkilöstörakenteen muutoksille. Kahden seutuopiston perustaminen Selvitystyössä kartoitettiin kansalaisopistotoiminnasta vastaavien virkamiesten ja kuntapäättäjien näkemyksiä seudullisesta yhteistyöstä ja seutuopistojen muodostamisesta. Vastausten perusteella rakennettiin kaksi seutuopistoa: Tampereen seutuopisto, joka tuottaisi opistopalveluja Tampereelle, Ylöjärvelle, Kangasalle ja Orivedelle sekä Pirkan opisto, joka toimisi Nokialla, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Vesilahdessa. Seutuopistoille on hahmoteltu visiot, toiminta-ajatukset, tuotettavat palvelut sekä toiminta- ja organisaatiomallien lähtökohdat yhteistyössä rehtorien ja heidän esimiestensä kanssa. Selvityksessä kuvataan seutuopistojen perustaminen vastuu- eli isäntäkuntamallilla ja säätiömuotoisena sekä tarkastellaan hallintomallien vaikutuksia kunnalliseen päätöksentekoon. Kuntakohtaisten kustannusten vertailun pohjaksi esitetään kaksi erilaista laskentamallia kuntaosuuksien jakamisesta seutuopistoissa. Taloudelliset perusteet Tehokkaan toimintamallin ja ajanmukaisen organisaation avulla voidaan pitää opistotoiminnan kustannukset hallinnassa. Seudullisella yhteistyöllä kunnat saavat nykyisen tasoisella panostuksella hyvälaatuisia palveluita asukkailleen myös tulevaisuudessa. Lisäksi valtionosuuksien määräytyminen kuntien väestöntiheyden mukaan tuo merkittävän taloudellisen kannustimen seutuopistojen perustamiselle. Mikäli seutuopistot rakennetaan niin, että 15 % parempaa valtionosuutta saavat Tampere, Nokia ja Pirkkala toimivat joko isäntäkuntina tai seutuopistojen ylläpitäjien kotikuntina, kaupunkiseudulle tulee vuosittain yli enemmän valtionosuutta. Seudullisen yhteistyön tarve Kansalaisopistotoiminnassa on tunnistettu tarve laaja-alaiselle yhteistyölle, jota olisi tehtävä myös uusien seutuopistojen välillä. Itsenäisten opistojen yhteistyön koordinointi seudullisen yksikön kautta ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kyselyn perusteella kaikki kunnat eivät ole valmiita ylläpitämään uutta seudullista toimielintä. Tällainen ratkaisu ei lisäisi myöskään valtionosuuksia. Osa myönteisesti suhtautuvista näki seudullisen organisaation merkitsevän yhden koko Tampereen kaupunkiseudun laajuisen seutuopiston perustamista. Kansalaisopistojen opetus on ollut perinteisesti avointa kaikille seudun asukkaille, vaikka se tuotetaan ja suunnitellaan pääsääntöisesti oman kunnan asukkaille. Seudullisen palvelutarjonnan ja asiakaslähtöisen suunnittelun näkökulmasta

4 tarvitaan jatkossa seudun opistoissa samanlaisia yhdessä sovittuja toimintatapoja ja käytänteitä sekä sopimuksia kustannusten jaosta kuntien kesken. Opistotoiminnan mahdollisuudet ja haasteet Kansalaisopistot ovat muiden vapaan sivistystyön toimijoiden (kansanopistojen, kesäyliopistojen, liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten) rinnalla paikallisiin sivistystarpeisiin keskittyneitä, sitoutumattomia ja puolueettomia oppilaitoksia. Opistot ovat täydentäneet kuntien palvelurakennetta kunkin kunnan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi kulttuurin tukeminen ja edistäminen ovat useissa kunnissa osa kansalaisopistojen toimintaa. Kansalaisopistot ovat olleet joustavia koulutusorganisaatioita, jotka ovat oman tehtävänsä ohella reagoineet suomalaisen koulutusjärjestelmän täydennystarpeisiin kuten viime vuosina taiteen perusopetuksen lisääntyvään kysyntään. Taiteen perusopetuksesta onkin kasvanut tärkeä tehtävä opistoille perinteisen kurssitoiminnan rinnalle. Seutuopistojen haasteena on paikallisuuden säilyttäminen toiminnassa, mikä merkitsee alueellisesti tasa-arvoista opetustoimintaa, hyviä ja kiinteitä sidoksia kuntaorganisaatioihin ja niiden eri toimialueisiin sekä muihin paikallisiin sidosryhmiin. Seutuopistojen henkilöstöltä vaaditaan uudenlaista joustavaa ja seudullisesti liikkuvaa työskentelytapaa, jotta paikallistuntemus säilyy jatkossakin. Tulevaisuuden keskeisiä haasteita ovat väestön ikä- ja koulutusrakenteen huomioon ottaminen opetuksessa sekä tietoyhteiskunnan tuomat opetussisältöjen ja opetusteknologian muutokset. Tampereen kaupunkiseudulla väestön kasvu ja sisäinen muuttoliike haastavat kansalaisopistot lisäksi aktiivisen kansalaisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toimenpide-ehdotukset Projektiryhmä esittää selvityksen perusteella, että Tampereen kaupunkiseudulle perustetaan kaksi seutuopistoa nykyisten 7 kunnallisen opiston tilalle. Opistoverkoston rakenteellisen uudistumisen rinnalla opistokentälle tulee luoda toimivat koko seudun kattavat yhteistyön muodot ja käytänteet. Seutuopistoja perustettaessa on huolehdittava kunkin kunnan päätöksenteon ja toiminnanohjauksen säilymisestä opistotoiminnassa. Kuntien sitoutuminen seutuopistojen ylläpitoon tulee varmistaa sopimuksilla. Opistotoiminnassa tulee taata paikallisuuden ja paikallisidentiteetin säilyminen sekä opetuksen alueellinen tasa-arvo ja saavutettavuus. Seutuopistoihin siirryttäessä on tuettava henkilöstön sopeutumista uuteen toimintamalliin ja organisaatioon. Projektiryhmä suosittaa seurantaryhmän perustamista seudulliselle opistotoiminnalle. Päätösprosessin aikataulu Projektiryhmä suosittelee yhteistä aikataulua kunnallisille päätöksentekoprosesseille. Kansalaisopistoselvitys käsitellään seudullisessa päätöksenteossa tammikuun 2011 loppuun mennessä, jonka jälkeen selvitys ja toimenpide-ehdotus käsitellään kuntien päätöksentekoelimissä. Kansalaisopistotoiminnasta vastaavat virkamiehet käyvät annetun ohjeistuksen perusteella kuntien väliset sopimusneuvottelut. Tavoitteena on, että valittu seutuyhteistyömuoto viedään kuntien päätettäväksi viimeistään alkusyksystä 2011 ja että toiminta organisoidaan uudelleen vuoden 2012 alusta

5 Sisällysluettelo I 1. Tampereen kaupunkiseudun opistotoiminnan kehittäminen Seudulliset organisaatiot seudulliselle toiminnalle Kuntakohtaisten kustannusten hallinta Osaamisen turvaaminen ja hiljaisen tiedon siirtäminen Työnjaon toteuttaminen hallinnossa ja suunnittelussa Toiminnan ja palvelujen parantaminen Paikallisuuden ja alueellisen tasa-arvon säilyttäminen Seutuopistojen perustaminen Kahden seutuopiston malli Seutuopistojen perustamisen mahdollisuudet ja haasteet Tampereen seutuopisto Visio ja toiminta-ajatukset Opistotoiminnan sisältö Toimintamallin ja organisaation lähtökohtia Pirkan opisto Visio ja toiminta-ajatukset Opistotoiminnan sisältö Toimintamallin ja organisaation lähtökohtia Seutuopistojen hallintomallit Vastuu- eli isäntäkuntamalli Isäntäkuntamallin vaikutukset kunnalliseen päätöksentekoon Yhteistoimintasopimusten valmistelu Säätiö seutuopiston ylläpitäjänä Säätiömallin vaikutukset kunnalliseen päätöksentekoon Säätiön perustaminen Seudullinen organisaatio itsenäisille opistoille Seutuopistojen perustaminen lisää valtionosuuksia Kuntaosuuksien määrittely Kustannusten jakamisen periaatteet Kuntaosuuksien laskentamallit Tampereen seutuopiston kustannusvertailut Tampereen, Ylöjärven, Kangasalan ja Oriveden kuntaosuuksien vertailu opetustunteihin sidotulla laskentamallilla Tampereen, Ylöjärven, Kangasalan ja Oriveden kuntaosuuksien vertailu perustukeen ja opetustunteihin sidotulla mallilla Pirkan opiston kustannusvertailut Nokian, Pirkkalan ja Lempäälän kuntaosuuksien vertailu opetustunteihin sidotulla laskentamallilla Nokian, Pirkkalan ja Lempäälän kuntaosuuksien vertailu perustukeen ja opetustunteihin sidotulla laskentamallilla Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistot Muut vapaan sivistystyön toimijat Tampereen kaupunkiseudulla Vapaan sivistystyön oppilaitosmuodot Tampereen kaupunkiseudun kansanopistot Varalan Urheiluopisto... 37

6 12.4. Tampereen kesäyliopisto Valtakunnalliset opintokeskukset Vapaan sivistystyön asema ja tehtävän muutokset Suomessa Suomalaisista kasvatettava sivistyneitä kansalaisia Työväenopistojen perustaminen kaupunkeihin Kansalaisopistotoiminnan levittäytyminen maaseudulle Aikuisoppilaitoksesta kaikkien opistoksi Opistotoiminnan seudullinen organisointi Kansalaisopistojen tulevaisuuden haasteet Kansalaisopistot osana kuntien palvelurakennetta Kansalaisopistojen rooli taiteen perusopetuksen tuottajana Taiteen perusopetuksen järjestäminen Tampereen seutuopiston taiteen perusopetus Pirkan opiston taiteen perusopetus Toimenpide-ehdotukset selvityksen perusteella Projektiryhmän esitys Toimenpidesuositukset Päätösprosessin aikataulu LIITE 1: Kysely näkemyksistä kansalaisopistotoiminnan seudullisesta kehittämisestä LIITE 2: Opistotoiminnan seudullisen kehittämisen tarve ja kohteet LIITE 3: Sähköinen kyselylomake LIITE 4: Henkilöstömenot LIITE 6: Kansalaisopistojen kustannusrakenne

7 1. Tampereen kaupunkiseudun opistotoiminnan kehittäminen 1.1. Seudulliset organisaatiot seudulliselle toiminnalle Tampereen kaupunkiseudun kansalaisopistojen ongelmana on vakinaisen henkilöstön vähäinen määrä. Ainoastaan Tampereen työväenopistossa vakinaisen henkilökunnan määrä on hyvä. Kansalaisopistojen toimintamalli perustuu suureen kurssikohtaisesti, tuntityöhön palkattavaan opettajajoukkoon. Määräaikaiset opettajat vastaavat pääasiassa opetuspalvelujen toteuttamista. Tampereen ympäristökuntien opistoissa on kussakin opettajaa ja Tampereen alueella toimivissa kansalaisopistoissa kummassakin noin 230 opettajaa. Monet opettajat ovat työsuhteessa useisiin seudun opistoihin. Koska palvelut ovat jo nyt seudullisia ja kaikkien kuntien asukkaiden käytettävissä olevia, tulisi myös opistojen hallinnon ja toiminnan organisoinnin olla seudullisesti järjestettyä. Opetuspalvelut suunnitellaan vielä pääsääntöisesti oman kunnan asukkaille, mutta vähitellen ollaan siirtymässä seudullisen opetustarjonnan suunnitteluun. Sen sijaan että kunnat edelleen ylläpitävät kukin omia opistojaan, voidaan kuntien nykyiset taloudelliset panostukset yhdistämällä perustaa uusia, vahvoja organisaatioita seudullisten opetuspalveluiden tuottamiseen. Seudun opistotoiminnan osaamisen ja asiantuntijuuden kokoaminen isompiin organisaatioihin vahvistaa opetuspalvelujen laatua. Seutuopistossa pystytään panostamaan henkilöstön työhyvinvointiin ja ammatilliseen kehittymiseen. Samoin isosta organisaatiosta löytyy kollegiaalista tukea, mikä nykyisin jää usein puuttumaan Kuntakohtaisten kustannusten hallinta Tampereen kaupunkiseudun asukkaat hakeutuvat naapurikuntien opistoihin varsin tasaisesti eri kunnista. Esimerkiksi ympäristökuntien asukkaat hakevat jo nyt opistopalveluja Tampereelta. Mutta siirtymää tapahtuu myös Tampereelta naapuriopistoihin. Seudullinen markkinointi ja tiedottaminen ovat olleet pitkään jäissä, koska kuntien välillä ei ole sopimuksia kustannusten jaosta. Naapurikuntien asiakkaiden opetus jää opiston omistaman kunnan maksettavaksi. Yhteinen organisaatio takaisi kuntakustannusten tasa-arvoisen jakamisen eri kuntien kesken sekä vahvistaisi kuntien sitoutumista opistotoiminnan ylläpitämiseen Osaamisen turvaaminen ja hiljaisen tiedon siirtäminen Seuraavan vuosikymmenen haasteena on se, miten säilytetään opistotoiminnan osaaminen ja miten turvataan hiljaisen tiedon siirtäminen. Kunnallisissa kansalaisopistoissa noin puolet vakinaisesta henkilökunnasta on tulossa eläkeikään kymmenen vuoden sisällä. Tulevat vuodet tarjoavat tilaisuuden tarkastella nykyistä toimintamallia ja uudistaa henkilöstörakennetta. Aika on otollinen uusien seudullisten organisaatioiden rakentamiselle. 1

8 1.4. Työnjaon toteuttaminen hallinnossa ja suunnittelussa Tällä hetkellä Tampereen ympäristökuntien opistot ovat rehtorivetoisia pieniä yksiköitä, joissa työjakoa on hankala toteuttaa hallinnossa ja suunnittelussa. Näissä opistoissa taloudellinen tilanne ei mahdollista vakinaisen henkilökunnan määrän kasvattamista siten, että opistoihin voitaisiin palkata keskeisille ainealueille osaajat ja asiantuntijat. Tampereen työväenopistossa eläköityminen aiheuttaa isoja muutoksia työyhteisöön tulevina vuosina, mikä luo tilaisuuden uudistaa organisaatiota. Seutuopiston perustaminen nopeuttaisi tätä rakenteellista muutosta. Varsinkin rehtorien työnkuvat sisältävät pienemmissä organisaatioissa monenlaisia tehtäviä, mm. johtamista, sidosryhmäyhteistyötä, kehittämistä, henkilöstöhallintoa, tiedotusta, toimistotyötä, kurssisuunnittelua, opintoneuvontaa ja opetusta. Seutuopistojen perustaminen merkitsee rehtorin virkojen vähenemistä ja töiden jakamista sekä työnkuvien muutoksia. Eri työtehtävät ja niihin tarvittavat henkilöstöresurssit mitoitetaan oikein ja esimerkiksi suunnittelutyön hoitavat sitä varten palkatut henkilöt. Suurin muutos liittyy siis rehtorien työn sisältöön, jossa jatkossa keskitytään johtamiseen Toiminnan ja palvelujen parantaminen Seudun kansalaisopistot ovat pystyneet tuottamaan opetuspalvelunsa varsin niukoin resurssein, mikä on merkinnyt vakinaiselle henkilökunnalle usein kohtuutonta työtaakkaa ja venymistä. Opistoissa onkin tunnistettu kattava seudullisen yhteistyöntarve kaikilla opistotoiminnan osa-alueilla (Liite 2: Kysely seudullisen yhteistyön tarpeista ja kohteista). Perustason opetuspalvelujen lisäksi voimavaroja ei ole ollut esimerkiksi maksullisten palvelujen, myyntikoulutusten organisointiin, suunnitteluun ja toteuttamiseen, joka toisi taloudellista vahvuutta opistoille. Opistotoiminnassa tulisi lisäksi osallistua aktiivisesti hankkeisiin ja verkostoitua sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Näin saadaan lisäresursseja toiminnan kehittämiseen. Tämäntyyppisten tehtävien hoito on haasteellista nykyisten itsenäisten opistojen henkilökunnalla ja henkilöstörakenteella. Iso seutuopisto pystyy tuottamaan kansalaisopiston kurssien lisäksi taiteen perusopetusta, avointa yliopisto-opetusta, myyntikoulutusta sekä ylläpitämään merkittävää hanketoimintaa sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Toisin kuin muissa kaupunkiseudun kansalaisopistoissa Tampereen työväenopiston opetus on voimakkaasti keskittynyt Sampolaan (80 % opetuksesta). Kehyskuntien opistoissa on periaatteena ollut se, että opettajat liikkuvat ja asiakkaat saavat palvelut lähiympäristöstään. Hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva keskitetty malli taas lähtee ajatuksesta, että asiakkaat liikkuvat ja opettajat pysyvät paikallaan. Keskitetyssä mallissa opiskelijoiden ja opettajien tukipalvelujen järjestäminen on helpompaa. Yksityinen Ahjolan kansalaisopisto on hajauttanut toimintansa Tampereen eri kaupunginosiin Ahjolan setlementin tarjoamien tukipalvelujen ja useiden toimipisteidensä ansiosta. Ympäristökuntien opistoissa asiakkaan ja opetustoiminnan näkökulmasta eniten parannettavaa on asiakas- ja tukipalveluissa, jotka ovat viime vuosina huonontuneet useissa kunnissa. Iltapainotteisesti liikkuvat opiskelijat jäävät vaille kunnollisia 2

9 asiakaspalveluja, jos aukiolo painottuu virka-aikaan. Myös tuntiopettajat, joiden osuus on % henkilökunnan kokonaismäärästä, jäävät useissa kunnissa vaille tukipalveluja iltaisin. Keskeinen kehittämiskohde olisi myös tuntiopettajien ja opiston välisen yhteyden ja yhteenkuuluvuuden parantaminen, työyhteisön ja tuen kehittäminen. Esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelu olisi kustannustehokkaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa, kun opettajat toimisivat yhden organisaation palkkalistoilla Paikallisuuden ja alueellisen tasa-arvon säilyttäminen Kansalaisopistojen toiminnan vahvuus on lähipalveluperiaatteella toimiminen ja paikallisten opetustarpeiden hyvä tuntemus. Seudullisia toimintamalleja suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että opetustoiminnassa säilyy alueellinen tasaarvo ja opetus viedään edelleen asukkaiden lähelle. Seudullinen opetustarjonnan suunnittelu poistaa opetuksen päällekkäisyyttä ja tuo runsaamman ja vaihtelevamman kurssitarjottimen asukkaille. Kansalaisopistotoiminnan tulee tukea edelleen paikallisidentiteettiä ja -kulttuuria sekä olla arvostettu osa kuntien palvelurakennetta ja haluttu yhteistyökumppani asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä. 3

10 2. Seutuopistojen perustaminen 2.1. Kahden seutuopiston malli Kyselyllä (Liitteet 1 ja 2) haettiin Tampereen kaupunkiseudun kuntien linjaukset yhteistyösuunnista ja -kumppaneista: minkä kuntien kesken seutuopistojen synty olisi todennäköisintä tulevaisuudessa. Vastausten perusteella rakennettiin kahden seutuopiston malli. Ylöjärven, Kangasalan ja Oriveden osalta selvitetään mahdollisuus seutuopiston perustamiseen Tampereen kanssa. Toinen seutuopisto suunnitellaan jo syntyneen Pirkan Opistojen kuntasopimuksin vahvistetun yhteistyön pohjalle. Pirkan Opistot tuottavat palveluja Nokialle, Pirkkalalle, Lempäälälle sekä Vesilahdelle. KAHDEN SEUTUOPISTON MALLI Parkano Kihniö Virrat Ruovesi Hallinto- ja kehittämisyksikkö: Tampereen keskusta Tampereen seutuopisto: Tampere, Vilppula Ylöjärvi, Kangasala, Orivesi Mänttä Hallinto- ja kehittämisyksikkö: esim. Pitkänniemen alue Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi Tampere Juupajoki Orivesi Pirkan opisto: Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti Sastamala Nokia Kangasala Pirkkala Lempäälä Vesilahti Pälkäne Kuhmalahti Punkalaidun Akaa Valkeakoski Urjala 4

11 2.2. Seutuopistojen perustamisen mahdollisuudet ja haasteet Hallinnon tehostuminen Kuntaohjaus ja päätöksenteko Johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri Mahdollisuudet *päätöksenteko nopeutuu seudullisessa toiminnassa * kehysorganisaatioiden työmäärä (sisäiset palvelut) vähenee => vuosittaisten kuntaosuuksien maksu *kuntien tekemät palvelusopimukset ohjaavat opistojen toimintaa (siirtyminen sopimusohjaukseen) *kunnallinen päätöksenteko siirtyy isäntäkunnan lautakunnan/opiston johtokunnan tai säätiön hallituksen edustajille (kunnat nimeävät) *hallinnon päällekkäisyydet pystytään poistamaan (palkka- ja taloushallinto, it-järjestelmät, tstokäytännöt) *työnjako tehostaa hallintoa *tuntiopettajien on helpompi hoitaa asioitaan, kun työnantajia on jatkossa vähemmän *johtajuus eriytyy omaksi kokonaisuudekseen *rehtorien nykyinen työtaakka helpottuu, eivät paikkaa muiden työtehtäviä *vastuuta delegoidaan enemmän muulle henkilöstölle Haasteet *kuntaohjaus vähenee muiden kuin isäntäkunnan osalta (säätiössä ei kehysorganisaatiota) *kuntien välisen toiminnanohjauksen tarve isäntäkuntamallissa *kunnista tulee löytyä tilaaja/ostopalveluiden osaamista *kuntaedustajien toiminta/valta opistojen hallintoelimissä *kuntien sitouduttava pitkäjänteisesti seutuopiston toimintaan *hallinnon keskittäminen vaatii uudenlaista toimintakulttuuria *isoon organisaatioon sopeutuminen vie aikaa *sisäiseen viestintään käytettävä enemmän resursseja *lisäkoulutukseen satsattava *rehtorien paikat vähenevät 8:sta 2:een *rehtorien uudelleen sijoittaminen, työnkuvien muutokset *rehtorien tehtävä sidosryhmätyötä aiempaa enemmän ja tehtävä tiivistä yhteistyötä usean kuntaorganisaation kanssa Henkilöstö ja työhyvinvointi *työtehtävät hinnoitellaan järkevästi *työn jakaminen kohtuullistaa henkilöstön työmääriä *isossa organisaatiossa kollegiaalista tukea *täydennyskoulutus helpompi organisoida *tuntiopettajien tukipalvelut paranevat *työnkuvien yksipuolistuminen *henkilöstöä lisäkoulutettava *henkilöstön sopeutuminen uusiin tehtäviin *iltatyön määrä lisääntyy 5

12 Asiakasvaikuttaminen Kilpailukyky Asukas- ja asiakasnäkökulmat Seutunäkökulma Ympäristövaikutukset Mahdollisuudet *laatu- ja arviointijärjestelmien yhdenmukaistaminen parantaa toimintaa *asiakaspalautteita kerätään säännöllisesti, opetustarpeita kartoitetaan nykyistä paremmin *asiakkaalla on yksi taho, jonka kanssa asioida *opetuksen suunnittelu kuntarajojen yli ja asiakkaan näkökulmasta helpottuu *suunnitteluosaamisen yhdistäminen parantaa koko seudun oppiainetarjontaa * yhteinen tiedottaminen lisääntyy * asiakkaiden näkökulmasta hallinnon ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen helpottaa asiointia *opistopalveluja voidaan hyödyntää paremmin seudullisesti *kokonaisnäkemys seudun opetustarjonnasta ja -tarpeista selkiytyy *isojen organisaatioiden yhteistyö luontevaa, kun ei kokoeroja opistojen välillä *valtakunnallinen ja seudullinen näkyvyys ja kilpailukyky kasvavat *edunvalvonta paranee *hanke- ja kehittämistyö helpottuu *toiminnan seudullinen koordinointi parantaa kokonaistarjontaa *toimintamallin valinta voi tukea kestävää kehitystä ja ilmastopolitiikkaa *lähipalveluperiaate, opetuksen vieminen lähelle asukkaita vähentää liikkumistarvetta Haasteet *kosketuspinta asiakkaisiin jää heikoksi, jos henkilökunta ei omaksu seudullista toimintatapaa ja jalkautumista *iso organisaatio unohtaa paikallisuuden ja alueellisen tasa-arvon toiminnassaan *opisto ei enää tue kunnan itsenäisyyttä, kuntaidentiteettiä *kahden seutuopiston perustaminen voi hankaloittaa seudullista suunnittelua ja rajoittaa seudullista palvelujen saatavuutta *iso organisaatio saattaa olla hidas toiminnallisissa muutoksissa ja reagoinnissa uusiin tarpeisiin *kokoero Pirkanmaan reuna-alueiden opistoihin kasvaa ja vaikeuttaa yhteistyötä *pelkona toiminnan keskittyminen kasvukeskuksiin, jolloin seudullinen liikenne kasvaa 6

13 3. Tampereen seutuopisto 3.1. Visio ja toiminta-ajatukset Tampereen seutuopisto on kansalaisopisto, joka tuottaa vapaan sivistystyön palveluja Tampereella, Ylöjärvellä, Kangasalla ja Orivedellä Opiston toiminta on kaikille avointa ja kaikkien ulottuvilla olevaa Kansalaisopisto tarjoaa seudun asukkaille mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, harrastamiseen, omaehtoiseen itsensä kehittämiseen ja hyvinvointiin Opistotoiminta edistää yhteisöllisyyttä, kyläyhteisöjen vireyttä ja paikallista kulttuurielämää sekä monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä alueellaan Opetustarjonta on monipuolista ja laadukasta 7

14 3.2. Opistotoiminnan sisältö kansalaisopiston kurssitarjonta taiteen perusopetus kehittämishankkeet tilauskoulutus taideaineet taitoaineet hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liikunta kielet historia ja perinne aktiivinen kansalaisuus Terveysliikunta Viita-akatemia Pikkupelimannit Teatteritoiminta Mamu-neuvonta Opinverstas Opiskelijatoiminta 8

15 3.3. Toimintamallin ja organisaation lähtökohtia Tampereen seutuopistoon kaavailtujen opistojen vakinaisen henkilökunnan ikärakenteessa painottuu yli 50-vuotiaiden osuus, joita on 56 % (Liite 5). Vuosina syntyneitä eli eläkeiän 10 vuoden sisällä saavuttavia on 39 % vakinaisesta henkilökunnasta. Todennäköisesti kansalaisopistoissa eläkkeelle siirtymisikä ei nouse kaavailtuun ikävuoteen, vaan keskimääräinen eläköitymisikä jää alhaisemmaksi. 1 Tulevien henkilöstörekrytointien onnistuminen ja mahdollisten henkilöstöresurssien uudelleen suuntaaminen on tärkeää seuraavien vuosien aikana. Seutuopistoon siirryttäessä on syytä asettaa selkeät päämäärät, mitä kohden organisaatiota muovataan. Organisaation rakentaminen voi tapahtua pidemmällä siirtymävaiheella, mutta todennäköisesti kaikkien työnkuvat tulevat muuttumaan, kun työt organisoidaan uudelleen. Suurimmat muutokset alkuvaiheessa liittyvät rehtorien työtehtäviin. Nykyisistä opistoista on siirtymässä Tampereen seutuopistoon 6 rehtoria (tai apulaisrehtoria) eli 4,9 henkilötyövuoden edestä johtajia. Toiminnan tehostamisen vuoksi voi olla tarpeellista avata kunnissa keskustelu siitä, ketkä vakinaisesta henkilökunnasta siirtyvät seutuopistoon sekä mahdollisuuksista sijoittaa nykyisiä työntekijöitä uudelleen kuntien sisällä. Tampereen seutuopistossa on huolehdittava alueellisesta näkökulmasta, jotta paikallistuntemus ja kylien ja kaupunginosien palvelut saadaan säilymään, vaikka hallintoon liittyviä työtehtäviä keskitettäisiin päätoimipisteeseen. Toimintamallin keskeisenä ideana on suunnittelutyön organisointi siten, että varmistetaan sekä opetuksen sisällöllinen että tasa-arvoinen saatavuus seutuopiston toimialueella. Tavoitteena seudullinen, hajautettu, verkkotyötä tekevä toimisto- ja tukipalveluorganisaatio, jossa asiakas- ja opettajien tukipalvelut tuodaan opetustoiminnan lähelle (Ylöjärvi, Kangasala, Orivesi) Päätoimipiste Tampereella, jossa organisaation johto, kehittäminen, tiedotus- ja markkinointi, suunnittelu Seutuopiston toiminnasta vastaa rehtori. Hallinto- ja tukipalveluille sekä pedagogiselle johtamiselle omat vastuuhenkilöt Toimintaa ohjataan tiimityön avulla: johtoryhmä, aluetiimi, ainetiimi, kehittämistiimi, viestintätiimi jne. Hajautettu organisaatio vaatii sisäisen viestinnän vahvistamista, alueellisesti liikkuvaa ja joustavaa henkilöstöä Kaikkien työnkuvat muuttuvat, prosessit kuvataan, työnjako Suunnittelutyötä johtavat vastuuhenkilöt, joilla on sekä alueellinen vastuu sekä tietyn aineen seudullinen suunnitteluvastuu Suunnittelutyötä tekevät suunnittelija-opettajat (keskeiset ainealueet) sekä koulutussuunnittelijat Opetuksesta vastaavat pääasiassa (määräaikaiset) tuntiopettajat 1 Kts. Kunta-alan eläkkeet 2009, Keva: Vuonna 2009 eläkkeelle KuEL-palveluksesta jäävien keski-ikä oli 59,4 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 63,3-vuotiaana. Ammattiryhmittäin sihteerit jäivät keskimäärin eläkkeelle 61-vuotiaina, opettajat 61,9-vuotiaina. Naisvaltaisissa yksiköissä kuten opistoissa on myös mahdollisia osa-aikaeläkkeelle siirtyjiä enemmän: Vuonna % osa-aikaeläkkeelle siirtyneistä oli naisia. 9

16 Tampereen seutuopiston toimintamalli: REHTORI strateginen johto, kehittäminen, yhteistyö OPETUKSEN KOORDINOINTI vastuuhenkilöillä maantieteellinen aluevastuu sekä tiettyjen ainealueiden vastuu koko opistossa, hanke- ja kehitys, laatuja arviointi, henkilöstökoulutus HALLINTO- JA TUKIPALVELUT asiakas- ja tukipalvelut, talous- ja henkilöstöasiat, rekrytointi, viestintä ja markkinointi vastuualue: Ylöjärvi, Länsi-Tampereen kaupunginosat vastuualue: Itä- ja Etelä- Tampereen kaupunginosat vastuualue: Kangasala, Orivesi, Juupajoki OPETUKSEN SUUNNITTELU eri ainealojen kurssien, taidekasvatuksen ja tilauskoulutuksen suunnittelu, opetussuunnitelmatyö OPETUSTOIMINTA noin 550 opettajaa ja luennoitsijaa / vuosi noin opetustuntia ASIAKKAAT noin opiskelijaa / vuosi KEHITTÄMINEN asiakaspalaute, laatu- ja arviointityö, kehityshankkeet ALUEELLISET ASIAKASPALVELUT oppilas- ja kurssihallinto opintoneuvonta TIEDOTUS sisäinen ja ulkoinen viestintä, markkinointi mediasuhteet TUKIPALVELUT vahtimestaripalvelut, tila- ja laitejärjestelyt TALOUSHALLINTO talous palkka

17 4. Pirkan opisto 4.1. Visio ja toiminta-ajatukset PIRKAN OPISTO tuottaa vapaan sivistystyön palveluita seudullisesti Lempäälässä, Nokialla, Pirkkalassa ja Vesilahdessa TIEDOSTA JA TAIDOSTA KASVAA HYVINVOINTI PIRKAN OPISTO on ihmisten kouluttautumistarpeiden täyttäjä ennakkoluuloton osaamisen ja tiedon keskus laatutietoinen ja tehokas toimii elävässä vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa tukee yhteisöjen elinvoimaa ja vireyttä aktiivista kuntalaisuutta ja maailmankansalaisuutta kartuttaa sosiaalis-kulttuurista pääomaa yhteisöllistä kiinteyttä kokemusta hyvästä elämästä

18 4.2. Opistotoiminnan sisältö OPETUS Kuntien tilaamat erityispalvelut Hankkeet ja kehittäminen Koulutuspalveluiden myynti Muut palvelut TIETO Viestintä, vuorovaikutus ja kielet Yhteiskunta Kulttuuri, historia TAITO Käden taidot Käytännön taidot TAIDEAINEET JA TAITEEN PERUSOPETUS Kuvataide, Käsityön taide Tanssitaide Musiikki Teatteri TERVEYS Liikunta Terveys ja itsehoito KANSALAISUUS Kuntalaisuus Maailmankansalaisuus Ihmisyys Kestävä kehitys ekologinen ja sosiaalinen ulottuvuus 12

19 4.3. Toimintamallin ja organisaation lähtökohtia Pirkan opistoissa 87 % vakinaisia työtehtäviä hoitavasta henkilökunnasta on yli 50- vuotiaita (Liite 5). Seuraavan kymmenen vuoden sisällä 60 % vakinaisesta henkilökunnasta saavuttaa eläkeiän. Ajankohta opistojen hallinnolliselle yhdistämiselle on hyvä, sillä eläköityminen tuo opistojen organisaatioihin lähivuosina monia muutoksia. Vakinaisen henkilökunnan määrä on niukka ja tällä hetkellä osa asiakas- ja tukipalvelutyöstä sekä suunnittelusta hoidetaan tuntitöinä tai määräaikaisten työtekijöiden avulla. Pirkan opistoissa kaikkien työnkuvat tulevat muuttumaan huomattavasti, kun tehdään työjakoa ja toimitaan seudullisesti. Pirkan opistoissa isoin muutos on suunnittelutyön jakaminen ainealueittain (nykyisin rehtorit tekevät merkittävän osan kurssisuunnittelusta). Tavoitteena tulisi olla kokonaistarjonnan suunnittelun lisäksi myös sisällöllisen suunnittelun vahvistaminen. Hallinto- ja toimistopalveluissa nykyinen vakituinen henkilökunta ei ole riittävä, esimerkiksi Pirkkalassa käytetään toimistotyössä määräaikaista henkilökuntaa tai sitten rehtorit paikkaavat tarvittaessa. Tietotekniikan kehittyminen tulee muuttamaan toimistotyön sisältöjä edelleen. Esimerkiksi kurssilaskutuksessa on mahdollista vähentää työmäärää, kun kaikissa opistoissa tulee mahdolliseksi verkkomaksaminen ilmoittautumisen yhteydessä. (Esimerkiksi Kangasala-Opistossa jo yli 50 % asiakkaista maksaa kurssimaksut verkossa.) Vapautunut työpanos voidaan siirtää tukipalveluihin tai tiedotusja markkinointitehtäviin. Rehtorin tehtävässä korostuu jatkossa itse johtaminen ja toiminnan kehittäminen sekä kuntayhteistyö. Organisaation lähtökohtana ovat tehtäväkokonaisuudet, joiden suunnitteluvastuussa on olemassa oleva henkilöstö, jota tarpeen mukaan koulutetaan tehtävien mukaan tai täydennetään henkilöstöä: Johtaminen Hallinto ja talous Kehittäminen ja hanketyö Tiedottaminen ja markkinointi Tukipalvelut Suunnittelu ja opetus Oppiainealueitten seudullisesta suunnittelusta vastaavat suunnittelijaopettajat. Opetuspalvelut toteutetaan pääasiassa määräaikaisten tuntiopettajien voimin. Yksityiskohtainen organisaatio muodostetaan seutuopistopäätöksen jälkeen yhteistyössä nykyisen henkilöstön kanssa. Opisto näkyy ja toimii kaikissa toiminta-alueen kunnissa Organisaation lähtökohtana ovat strategian mukaiset tehtäväkokonaisuudet Siirtymävaiheen aikana resurssit järjestetään vastaamaan tavoiteorganisaation toiminta-ajatusta Palveluita kehitetään yhteistyössä hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa tarkoituksenmukaiseen suuntaa 13

20 ASIAKASPALVELU OPETUSEKESKUKSISSA HALLINTO, TUKI, ASIAKAS- PALVELUT LASKUTUS JA RESKONTRA KURSSI- HALLINTO OPETTAJA- REKISTERIT OPISKELIJA- HALLINTO OPINTOJEN SEURANTA MARKKINOINTI, TIEDOTUS KUSTANNUS- LASKENTA JA TILASTOT PALKANMAKSU RESURSSIT ILTAPALVELU OPETUSALUE- VASTUUT JA OPINTONEUVONTA OPETUS, PEDAGOGIIKKA henkilöstökoulutus PIRKAN OPISTON TEHTÄVÄALUEET OPISKELIJAT (yli / v) TUNTIOPETUS (n. 350 opettajaa) n opetustuntia PROJEKTIT, KEHITTÄMINEN ARVIOINTI, STRATEGINEN SUUNNITTELU, SIDOSRYHMÄ- YHTEISTYÖ HALLINTO henkilöstö, rekrytointi päätöksen teko, yhteistyö KUNTIEN TILAAMAT PALVELUKOKONAISUUDET JUHLAT JA TAPAHTUMAT MUUT PALVELUT MUUT ASIAKKAAT TIEDOTUS, MARKKINOINTI, OPINTO-OPAS TALOUS budjetointi, tilinpäätökset, hankinnat, kuntien laskutus, tilat ja välineet, koulutuspalveluiden myynti ARVIOINTI

21 5. Seutuopistojen hallintomallit 5.1. Vastuu- eli isäntäkuntamalli Kyselyssä suosituimmaksi hallintomalliksi sekä Tampereen seutuopiston että Pirkan opiston vastaajien keskuudessa nousi vastuu- eli isäntäkuntamalli. Sen toimivuudesta on jo kokemusta suomalaisista seutuopistoista. Mallin hyviksi puoliksi nähtiin kuntaorganisaation antama turvallisuus sekä toiminnalle, taloudelle että henkilöstölle. Ongelmaksi koettiin epävarmuus kunnallisen päätöksenteon myönteisyydestä seutuopistoa kohtaan ja opistotoiminnan kurittaminen edelleen aina taloudellisesti huonoina aikoina. Isäntäkuntamalli ei myöskään poistaisi kuntabyrokratiaa, jonka koetaan vähentävän toiminnan joustavuutta. Isäntäkuntamallissa organisaation työtehtävät eivät muutu nykyisestä, vaan nämä kehysorganisaatioiden hoitamat sisäiset palvelut järjestetään isäntäkunnan kautta ja muiden kuntien tehtäväksi jää kuntaosuuksien maksaminen sekä palvelusopimusten teko. Isäntäkunnan työtehtävät lisääntyvät jonkin verran, mutta muiden kuntien osalta voidaan purkaa hallinnolliset päällekkäisyydet. Kuntien tulisi tarkastella sisäisten palvelujen tarpeen vähetessä työnjakoja hallinto- ja toimistopalveluissaan säästöjen aikaansaamiseksi. Isäntäkuntamallissa henkilökunta kuuluu edelleen kunnallisen sopimisen piiriin ja puitelaki turvaa heille 5 vuoden irtisanomissuojan. Henkilökunta siirtyy isäntäkunnan työntekijöiksi. Isäntäkunnan ja muiden kuntien välillä tulee sopia opistotoiminnan kehittämisen suuntaviivoista ja kustannusten hallinnan ja tehokkuusmittarien käytöstä. Näin vältetään ristiriidat, jossa isäntäkunta kasvattaa opistojen kustannuksia tai toimintaa vastoin muiden kuntien toiveita. Pirkan opiston kuntien välillä ei ole suuria eroavaisuuksia sisäisten palvelujen (ei vuokrat, siivous) kustannuksissa, jolloin kehysorganisaatiokulujen määrä ei aiheuta ongelmia isäntäkunnan valinnassa. Jos Tampereen seutuopiston hallinnointi tapahtuu isäntäkuntamallilla, valtionosuuksien vuoksi ainoa vaihtoehto isäntäkunnaksi on Tampere (katso s. 52). Tampereen työväenopiston sisäisten palvelujen (Halo, Kipala, Tio, Logistiikka, Kuvapa) osuus opetustuntia kohden oli noin 1,5 vuonna 2009, mikä on keskitasoa verrattuna muiden opistojen vertailulukuihin Isäntäkuntamallin vaikutukset kunnalliseen päätöksentekoon Isäntäkuntamallissa opistotoiminnan ohjaus tapahtuu joko isäntäkunnan lautakunnan tai opistolle perustettavan oman johtokunnan tai lautakunnan kautta. Muiden kuntien kansalaisopistotoiminnasta vastaavat virkamiehet sekä erikseen nimettävät edustajat saavat osallistumisoikeuden isäntäkunnan lautakuntaan sen käsitellessä seutuopiston asioita. Vaihtoehtona on perustaa erillinen opiston johtokunta tai lautakunta, johon kunnat nimeävät edustajansa. Tämän lisäksi opistotoimintaa ohjataan vuosittain tarkistettavilla palvelusopimuksilla sekä tarpeen mukaan yhteistoimintasopimuksen päivittämisellä sekä kuntien välisillä toiminnanohjausneuvotteluilla.

22 Kunnallinen päätöksenteko, toiminnanohjaus ja valvonta vastuu- eli isäntäkuntamallissa: kunnat nimeävät edustajansa johtokuntaan yhteistoimintasopimukset toiminnanohjausneuvottelut KUNTA 2 KUNTA 3 OPETUS- MINISTERIÖ KUNTA 1 palvelusopimukset tilattavat palvelut ISÄNTÄ- KUNTA LAUTAKUNTA / OPISTON JOHTOKUNTA KANSALAISOPISTO KUNTA 4 valvonta ylläpitoluvat päätökset valtionosuuksis ta tilinpäätösja tilastotietojen keräys opistotoiminta jatkuu yhden kunnan organisaatiossa: isäntäkunta hallinnoi ja koordinoi toimintaa ja toimintaa valvoo isäntäkunnan lautakunta. sopimuskunnat osallistuvat päätöksentekoon esim. isäntäkunnan lautakunnan/opiston johtokunnan jäseninä kuntien yhteistoiminta perustuu sopimukseen isäntäkunta ja sopimuskunnat päättävät yhdessä kustannusten jaosta: sopimuksessa eritellään opiston yhteisesti maksettavat kulut ja maksuosuudet, esim. tilakustannukset voidaan eritellä kuntakohtaisesti ylläpitäjäkunta tuottaa palvelun, jolloin valtionosuudet ohjautuvat kokonaisuudessaan isäntäkunnalle henkilöstö on isäntäkunnan palveluksessa, kunnallisten työehtosopimusten piirissä yleisin hallintomalli seutuopistoissa sopiva malli silloin, kun halutaan pitää palvelutuotanto tiiviissä kunnallisessa ohjauksessa ja säilyttää kunnallisen organisaation tuoma vakaus valtionosuusjärjestelmä suosii ratkaisua jatkossakin, kun yksi kunnista on tiheään asuttu kasvukeskus 16

23 5.3. Yhteistoimintasopimusten valmistelu Seutuopistojen toiminnan ohjauksessa isoimmat ongelmat ovat aiheutuneet huonoista kuntien välisistä sopimuksista. Siksi valmisteluvaiheessa on kiinnitettävä erityistä huomiota sopimusten sisältöihin ja varsinkin kuntien sitoutumisen määrittelyyn. Seutuopistojen perustamissopimusten tulee sisältää vähintäänkin seuraavat asiat: Sopimuksen tarkoitus ja osapuolet Opiston hallinnon ja toimintamallin määrittely Opistotoiminnan määrän ja laajuuden määrittely aloitusvaiheessa (esim. nykytaso opetuksessa) ja opistotoiminnan ohjausmenetelmistä sopiminen (esim. palvelusopimukset ja niiden sisältö) Henkilöstön asema siirtymävaiheessa Opiston talous ja kustannusten jako: Sovitaan laskentamallista KuEl-eläkeperusteisista maksuista (esim. ennen seutuopistoa kertyneet maksut eivät siirry uudelle organisaatiolle) Valtionosuuksien täysimääräisestä siirtämisestä seutuopistojen käyttöön Seutuopiston mahdollisuudesta käyttää hankkimansa lisärahoitus toiminnan kehittämiseen (esim. nettobudjetoitu yksikkö) Kuntakohtaisten tilakustannusten kattaminen ja tilojen varauskäytännöistä sopiminen Seudullisen liikkumisen säännöllinen seuranta, kuntaosuuksien jaon tarkennukset Sopimuksen voimassaolo, irtisanominen, ristiriitojen ratkaiseminen 5.4. Säätiö seutuopiston ylläpitäjänä Kyselyssä säätiömalliin suhtautui myönteisesti 8 ja kielteisesti 10 vastaajaa. Hallintomallien vertailussa säätiömalli oli toiseksi suosituin Tampereen seutuopiston kunnissa. Pirkan opistojen vastaajien keskuudessa se jäi kolmanneksi eli viimeiseksi vaihtoehdoksi Lempäälän yksimielisen vastustuksen vuoksi. Hyviksi puoliksi vastaajat nostivat hallinnon keveyden ja päätöksenteon nopeuden. Säätiötä pidetään joustavana ja nopeana reagoijana, joka toisi opistotoimintaan ja toimintatapoihin vapautta. Mutta samalla säätiön pelätään lisäävän opistotoiminnan taloudellista turvattomuutta. Myös irtautuminen kuntaorganisaatiosta ja kunnallisesta päätöksenteosta sekä henkilöstön siirtyminen kunnalta yksityiselle työnantajalle herättävät epävarmuutta. Säätiömalliin siirtyminen merkitsee opistopalvelujen ulkoistamista. Säätiön perustajina toimivat kunnat, mutta myös muut sidosryhmät kuten opiskelijayhdistykset voivat olla mukana perustamisvaiheessa. Säätiö sopii seutuopiston hallintomalliksi, sillä sitä ei voida käyttää liiketoiminnan organisaationa vaan toiminnan tulee olla yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta kuten kansalaisopistotoiminnankin. Säätiöpohjaisina toimivat tällä hetkellä Etelä-Karjalan kansalaisopisto ja Itä-Hämeen opisto. Säätiömalli on käyttökelpoinen silloin, kun halutaan koota yhteen erilaiset taustaorganisaatiot omaavia laitoksia kuten kuntien oppilaitoksia ja yhdistyspohjaisia yksiköitä. Säätiömalli mahdollistaa erilaisten rahoituskanavien käytön ja se voi kerätä varallisuutta myös esimerkiksi 17

24 yksityiseltä tai yrityspuolelta. Opistotoimintaan voidaan kehittää uusia, kunnallisesta byrokratiasta riippumattomia toiminta- ja organisaatiomalleja. Säätiömalliin siirtyminen tuo muutoksia opistojen hallintoon. Säätiömallissa toimiston osaamisen tulee kattaa myös palkanmaksatus, verotusasiat (alv), kirjanpito ja tilinpäätösten laatiminen. Näitä palveluita voidaan myös hankkia yksityiseltä sektorilta. Säätiöpohjaisena toimivan opiston tulee tehdä itse tietojärjestelmiin ja -laitteisiin sekä tukipalveluihin liittyvät sopimukset. Nykyisillä kuntaosuuksilla on mahdollista kattaa säätiömuotoisen seutuopiston hallinnon ylläpitokulut sekä Tampereen seutuopistossa että Pirkan opistossa. Tampereen työväenopistossa kehysorganisaatiolta ostettavien sisäisten palvelujen määrä oli vuonna ,61 % menoista eli Tiliraporttien mukaan kehysorganisaatiolta ostettiin toimisto- ja asiantuntijapalveluja ja ATK-palveluja Ylöjärvellä , Kangasalla ja Orivedellä noin (sis. vyörytys ). Näistä menoeristä on löydettävissä säätiön hallinnon, IT-järjestelmien ja laitteiden sekä muiden nyt kehysorganisaatiolta saatavien palvelujen toteuttamiseen / ostamiseen vaadittava rahoitus. Pirkan opistoissa kehysorganisaatioilta ostettavia toimisto- ja ATK-palveluita laskutettiin tai vyörytettiin noin tilinpäätöksiin vuonna 2009 eli lähes kahden toimistotyöntekijän palkan verran. Säätiö on yksityinen työnantaja, jolla on omat yksityisen alan työehtosopimukset. Työtekijät eivät kuulu enää kunnallisten työehtosopimusten tai Paras-puitelain piiriin 2. Kunnat voivat sopia koko nykyisen henkilöstön siirtymisestä säätiömallilla perustettuun seutuopistoon ja organisaation uudistamisen aikataulusta. Säätiömallissa on mahdollista toteuttaa organisaation ja henkilöstörakenteen muutokset myös välittömästi, jolloin nykyinen opistojen henkilökunta hakee työpaikkoja, uusia toimia ja työtehtäviä Säätiömallin vaikutukset kunnalliseen päätöksentekoon Säätiö on yksityinen, itsehallinnollinen organisaatio, joka toimii julkisen valvonnan alla. Sillä ei ole jäseniä tai omistajia. Mutta perustajien määräykset sitouttavat toimintaa pitkällä aikavälillä, sillä säätiö ei voi muuttaa tarkoitusta itsenäisesti tai päättää säätiön olemassaolosta. Kunnat valvovat ja ohjaavat säätiön ja sen ylläpitämän seutuopiston toimintaa sekä päättäjinä että asiakkaina. Seutuopistojen valvonta tapahtuu säätiön hallituksen kautta. Seutuopistosäätiön säännöissä on määriteltävä kullekin kunnalle edustajat hallitukseen siten, että jäsenten nimeäminen tapahtuu kunnallisena päätöksentekona. Hallituspaikat voidaan määritellä kuntakoon mukaan. Kaikki säätiöissä esiin tulevat tehtävät kuuluvat hallitukselle. Hallituksen tulee erityisesti huolehtia säätiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä säätiön varojen varmasta ja tuloa tuottavasta sijoittamisesta: Säätiön toimintaan ei saa kuulua taloudellisten riskien ottamista. Hallituksen tulee valvoa mm. sitä, että säätiön organisaatio ja henkilökunnan määrä ovat kohdallaan suhteessa säätiön tarkoitukseen ja toimintamuotoihin. Hallituksen tehtäviin kuuluu tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatiminen. Vain hallitus voi ilmoittaa henkilökohtaisin allekirjoituksin perustamisluvan 2 Puitelain (laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta) henkilöstön asemaa säätelevä 13 3 mom. (5 vuoden irtisanomissuoja) ei koske toiminnan organisoimista yksityiselle ylläpitäjälle (esim. säätiö, osakeyhtiö). 18

25 saaneen säätiön rekisteriin merkittäväksi. Päätösvaltaa voidaan siirtää säännöissä yksittäisille henkilöille esimerkiksi seutuopiston rehtorille. Hänelle voidaan esimerkiksi antaa nimenkirjoitusoikeus joko säännöissä tai hallituksen toimesta. Hallituksen ohella toinen säätiöissä pakollinen on KHT-tilintarkastajien asettaminen (määrättävä säännöissä). Tilintarkastajien valitseminen voidaan uskoa säätiön ulkopuolisille tahoille, mutta myös hallitus voi valita heidät. Heidän roolinsa on tärkeä säätiöomaisuuden käytön valvonnassa. Tilintarkastajien tehtävänä on hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaa säätiön kirjanpito ja tilinpäätös sekä hallinto. Tilintarkastuskertomus on annettava hallitukselle. Siihen tulee sisältyä mm. lausuma säätiön varojen asianmukaisesta sijoittamisesta, säätiön hallituksen palkkioiden kohtuullisuudesta sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen oikeista ja riittävistä tiedoista. Patentti- ja rekisterihallitus valvoo säätiöiden toimintaa. Valvonta on pääsääntöisesti jälkikäteen tapahtuvaa laillisuusvalvontaa. Säätiön tulee 6 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä toimittaa PRH:lle tuloslaskelma ja tase liitteineen, tase-erittely sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomus. Patentti- ja rekisterihallituksella on oikeus toimittaa säätiön tilien ja hallinnon tarkastus sekä muullakin tavalla tarkistaa säätiön toimintaa, esimerkiksi tilintarkastajalta. PRH voi puuttua valvonnassa esiin tulleisiin puutteisiin virheellisen päätöksen toimeenpanokiellolla ja uhkasakolla ja ääritapauksissa hakemalla hallituksen erottamista tai säätiön lakkauttamista paikalliselta tuomioistuimelta. Seutuopistojen toimintaan vaikutetaan sopimusohjauksen avulla. Kunnat solmivat seutuopiston kanssa vuosittain tarkistettavat palvelusopimukset, joissa voidaan ohjata tuotettavien opetuspalvelujen sisältöjä, laatua että määriä. Tämän lisäksi kunnat voivat hankkia opistolta erikseen tilattavia muita tarvitsemiaan palveluja. 19

26 Kunnallinen päätöksenteko, toiminnan ohjaus ja valvonta säätiömallissa: kunnat ym. nimeävät edustajansa hallitukseen KUNTA 1 kunnat ym. perustavat säätiön ja luovuttavat omaisuuden PATENTTI- JA REKISTERI- HALLITUS KUNTA 2 MUUT TAUSTA- ORGANISAATIOT antaa perustamisluvan, valvoo omaisuuden hoitoa palvelusopimukset tilattavat palvelut SÄÄTIÖN HALLITUS OPETUS- MINISTERIÖ SÄÄTIÖ perustajina voi olla erilaisia taustaorganisaatioita, mm. yhdistyksiä, kuntia, jotka luovuttavat toiminnan turvaamiseksi riittävän omaisuuden säätiölle perustajien määräykset sitovat säätiön toiminnan ja tarkoituksen pysyväisluonteisesti tapa irrottaa palveluja kuntien omasta byrokratiasta, silloin kun palvelun tuottamisessa ei ole tarpeen tiukka kuntien edunvalvonta kansalaisopiston nykyiset valtionosuudet ohjautuvat suoraan säätiölle Itsenäinen toimija, jolla ei ole omistajia tai osakkaita kunnat valvovat säätiötä nimeämällä edustajansa säätiön toiminnasta vastuulliseen hallitukseen sekä palvelu-/ostosopimusten avulla, tilintarkastajat valvovat mm. säätiön toiminnan taloudellisuutta ja omaisuuden hoitoa, patentti- ja rekisterihallitus valvoo säätiöitä jälkikäteisesti sekä opetusministeriö valtionosuutta saavia opistoja toiminnan tulee olla yleishyödyllistä, voittoa tavoittelematonta säätiö on yksityinen työnantaja: ei voida käyttää kunnallisen alan virka- ja työehtosopimuksia, säätiömalliin siirtyminen ei takaa henkilöstölle Paraslain irtisanomissuojaa. sopii kuntiin, joissa on tilaaja-tuottaja-malli tai osaamista ostopalvelujen hankintaan ja arviointimenetelmien käyttöön KANSALAISOPISTO 20

27 5.6. Säätiön perustaminen Säätiö muodostuu tiettyyn tarkoitukseen käytettäväksi erotetusta omaisuudesta. Säätiö on itsenäinen oikeushenkilö eli sillä ei ole omistajia tai jäseniä. Säätiön perustaminen tapahtuu säädekirjalla ja siinä mainitaan säätiön tarkoitus ja sille tuleva omaisuus sekä liitteenä säätiön säännöt. 3 Säätiön perustajien oikeus tai velvollisuus osallistua perustamansa säätiön toimintaan päättyy, kun säätiö on merkitty säätiörekisteriin. Perustajat eli kunnat voivat pidättää itselleen mahdollisuuden osallistua perustamansa säätiön toiminnan jatkorahoitukseen. Tämä tapahtuu siten, että säätiön säännöissä määrätään, että kunnilla on oikeus valita jäseniä tai jäsenet säätiön hallitukseen. Säätiön perustamiseen on hankittava patentti- ja rekisterihallituksen lupa. Lupaa ei voida myöntää sellaisen säätiön perustamiseen, jonka tarkoituksena on liiketoiminnan harjoittaminen taikka välittömän taloudellisen edun hankkiminen perustajille tai säätiön toimihenkilöille. Kansalaisopistoja ei myöskään voi perustaa lain mukaan taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Säätiön omaisuuden muodostaa siis perustamiskirjan mukaan sille luovutettu ja säätiölle myöhemmin tullut kiinteä ja irtain omaisuus. Kuntien on siirrettävä säätiölle perustamisvaiheessa riittävä omaisuus toiminnan taloudellisen vakauden turvaamiseksi. Myös säätiömuotoisena opistoilla tulee olla mahdollisuus toimia kuntien omistamissa tiloissa samoin ehdoin kuin nykyisinkin. Säätiön talous perustuu peruspääomaan, joka on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla ja toimintamenojen osalta siihen, että säätiö myy palveluja julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä yksityisille henkilöille. Säätiön ja kuntien välille tulee solmia palvelusopimukset. 3 Kts. hakemus- ja säädekirjamalli Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta: df 21