Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan linjaukset

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/2007 Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan linjaukset Helsinki 2007 ISBN ISSN

2

3 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/2007 Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan linjaukset Helsinki 2007 ISBN ISSN

4 ISSN Helsinki 2007

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan linjaukset projektiryhmä: Jouko Vuoristo (pj.), Taneli Antikainen, Jaakko Halonen, Kaisu Heikonen, Anne Ilola, Mirja Jatkola, Jorma Kämäräinen, Mauri Paukkonen, Åke Tötterström Julkaisun laji Suunnitelma Toimeksiantaja Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan linjaukset Tiivistelmä Tämän suunnitelman tarkoitus on lisätä t&k-toiminnan pitkäjänteisyyttä ja parantaa johdon mahdollisuuksia vaikuttaa toiminnan linjauksiin. Suunnitelma antaa myös yhteistyökumppaneille ja palveluntuottajille tietoa Merenkulkulaitoksen tavoitteista t&k-toiminnassa. Tämä noin TTSkauden pituinen suunnitelma on pohjana laitoksen vuosittaisille t&k-ohjelmille. T&k-toimintaa on tässä suunnitelmassa suunniteltu 12 teemana. Lähivuosien toiminnassa on etusijalle asetettu seuraavat teemat: Alusturvallisuus Elektroninen navigointiturvallisuus Prosessien kehittäminen Sähköisten asiakaspalvelujen kehittäminen Talvimerenkulun turvallisuuden ja sujuvuuden kehittäminen Tuotantovälineiden kehittäminen Väyläteknologian kehittäminen Tässä suunnitelmassa on myös kehitetty t&k-toiminnan organisointia Merenkulkulaitoksessa sekä otettu kantaa alan yhteistyön kehittämiseen ja t&k-toiminnan rooliin osaamisen kehittämisessä. T&k-toiminnan tuloksellisuuden seuraamiseksi ja parantamiseksi on suunniteltu toimenpiteitä. T&k-teemojen rahoitustarve on arvioitu suuntaa antavasti teemoittain. T&k-toiminnan vuosittainen rahoitus on suunniteltu nostettavaksi suunnittelukauden loppuun mennessä 2 % tasolle laitoksen menoista. Tätä suunnitelmaa koskeva esitys on laadittu laitoksen johdon asettamassa projektiryhmässä. Projektiryhmän esityksiä on käsitelty laitoksen johtoryhmän kokouksissa ja strategiaseminaarissa. Merenkulkulaitoksen johtoryhmä päätti tästä suunnitelmasta kokouksessaan Avainsanat (asiasanat) tutkimus ja kehittäminen, strateginen ohjaus, merenkulun tutkimus Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Merenkulkulaitoksen julkaisuja Kokonaissivumäärä Kieli 21 suomi Jakaja Merenkulkulaitos ISSN Hinta Kustantaja ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6

7 Esipuhe Merenkulkulaitoksen johtoryhmä päätti kokouksessaan asettaa projektiryhmän valmistelemaan Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan linjauksia vuosille Projektiryhmän tehtävänä oli Tarkistaa vuonna 2003 Merenkululaitoksen t&k-toiminalle päätetyn strategian laitostasoiset tavoitteet Tehdä ehdotus TTS-kaudelle toteutettavista tärkeimmistä t&k-hankekokonaisuuksista Kehittää t&k-ohjelmien hallinnointia Tutkia mahdollisuuksia arvioida laitoksen t&k-toiminnan tuloksellisuutta Projektiryhmän työn määräajaksi asetettiin toimeksiannossa Työn kuluessa määräaikaa jatkettiin saakka. Projektiryhmän yöhön ovat osallistuneet Jouko Vuoristo hallintoyksiköstä (pj), Taneli Antikainen Väylänpidosta, Jaakko Halonen Sisäisestä tuotannosta, Kaisu Heikonen Meriliikenteen ohjauksesta, Anne Ilola hallintoyksiköstä, Mirja Jatkola Merikartoituksesta, Jorma Kämäräinen, Meriturvallisuudesta, Mauri Paukkonen talousyksiköstä ja Åke Tötterström Talvimerenkulusta. Projektiryhmä on keskustellut merenkulun t&k-toiminnan lähivuosien näkymistä ja tavoitteista VTT:n, Teknillisen korkeakoulun, meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimuskeskus MERIKOTKAn, Turun yliopiston Merenkulun tutkimus- ja koulutuskeskuksen sekä liikenne- ja viestintäministeriön edustajien kanssa. Projektiryhmän puheenjohtajalla on ollut yhteys muiden hallinnonalan virastojen ja tutkimuslaitosten t&k-koordinaattoreihin liikenne- ja viestintäministeriön t&k-koordinaattoriryhmässä. Projektiryhmä on työn kuluessa esitellyt työn etenemistä ja kuullut laitoksen johdon mielipiteitä Merenkulkulaitoksen johdon strategiaseminaarissa ja Merenkulkulaitoksen johtoryhmässä Laitoksen johtoryhmä päätti tässä esitettävistä linjauksista kokouksessaan Kiitän kaikkia työhön osallistuneita. Työn etenemisen ja tuloksellisuuden kannalta oli ensiarvoisen tärkeätä työhön osallistuneiden kesken vallinnut hyvä ja rakentava yhdessä tekemisen ilmapiiri. Projektiryhmän puheenjohtaja Jouko Vuoristo T&k-koordinaattori

8

9 MERENKULKULAITOKSEN T&K-TOIMINNAN LINJAUKSET Sisältö: 1. Johdanto T&k-toiminnan määrittely ja toiminnan tavoitteet Merenkulkulaitoksen strategiset päämäärät ja t&k T&k ja osaaminen Yhteistyö T&k-toiminnan organisointi Merenkulkulaitoksessa T&k-toiminnan linjaukset ja painotukset Turvallisuus ja ympäristö...6 Elektroninen navigointiturvallisuus...6 Alusturvallisuus...8 Väyläteknologian kehittäminen...9 Talvimerenkulun turvallisuuden ja sujuvuuden kehittäminen.. 11 Vesiliikenteen ekologia Merenkulkulaitoksen palveluiden kehittäminen Sähköisten asiakaspalvelujen kehittäminen Liikennetietopalvelujen kehittäminen Asiakasryhmien tarpeet Vaikutusten hallinta Merenkulun toimintaympäristön muutosten ja palvelumarkkinoiden seuranta Toiminnallinen tehokkuus Prosessien kehittäminen Tuotantovälineiden kehittäminen Yhteistyöohjelmat T&k-toiminnan rahoitus Merenkululaitoksen t&k-toiminnan tuloksellisuus... 21

10

11 1. Johdanto Tämän suunnitelman tarkoitus on lisätä t&k-toiminnan pitkäjänteisyyttä ja parantaa johdon mahdollisuuksia vaikuttaa toiminnan linjauksiin. Suunnitelma antaa myös yhteistyökumppaneille ja palveluntuottajille tietoa Merenkulkulaitoksen tavoitteista t&k-toiminnassa. Tämä noin TTS-kauden suunnitelma on pohjana laitoksen vuosittaisille t&k-ohjelmille. Vuosittaisissa ohjelmissa on kuitenkin otettava huomioon pitkäjänteisten teemojen lisäksi myös lyhyellä aikavälillä tärkeiksi osoittautuvat tutkimus- ja selvitystarpeet. T&k-toimintaa on tässä suunnitelmassa suunniteltu teemoina. Teemat ovat pitkäjänteisiä kokonaisuuksia, jotka ovat väljemmin määriteltyjä kuin ohjelmat. Tavoitteena on kuitenkin, että teemat ovat sisällöltään siten rajattuja, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa teeman sisältö voidaan täsmentää hankkeiksi. Tämä suunnitelma ei sisällä hallinnon kehittämistä eikä tietohallinnon alaan painottuvaa tietojärjestelmien kehittämistä. 2. T&k-toiminnan määrittely ja toiminnan tavoitteet T&k-toiminnalla tarkoitetaan päivittäisestä tuotannollisesta ja operatiivisesta toiminnasta erillisiä tutkimus-, kehittämis- ja selvityshankkeita, joiden tarkoituksena on uuden tiedon, menetelmän tai tuotteen kehittäminen tai olemassa olevan tiedon kokoaminen ja sen uusi soveltaminen. Myös johonkin toiminnan osa-alueeseen kuuluva yleinen perustutkimus tai kehittämisprojektia palveleva esitutkimus sisältyy t&k-toimintaan. Kehittämishankkeeseen liittyvät erilaiset pilotti- ja testiprojektit sekä niihin liittyvä koulutus- ja tiedotustoiminta kuuluvat t&k-toimintaan. Kehittämishankkeeseen liittyvää tuotannollista tai operatiivista käyttöönottovaihetta ja siihen liittyviä investointeja ei lasketa enää kuuluvaksi t&k-toimintaan. Valtioneuvoston asetuksessa Merenkulkulaitoksesta määrätään, että laissa säädettyjen tehtäviensä toteuttamiseksi Merenkulkulaitos mm. huolehtii toimialansa kehityksen seuraamisesta ja edistämisestä ja tähän liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. 1 (20)

12 Merenkulkulaitoksen t&k-toiminta tukee laitoksen strategisten päämäärien saavuttamista ja tuottaa tietoa laitoksen johdon päätöksenteon pohjaksi. Tutkimuksella voidaan mm. tarvittaessa selvittää perusteellisemmin toimintaympäristön tilaa ja ennakoida siinä tapahtuvia muutoksia. T&k-toiminnalla on myös tärkeä rooli laitoksen henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja uusien osaajien kouluttamisessa. Tutkimuksella tuotetaan myös tietoa päätöksenteon pohjaksi. Kriittiset menestystekijät t&k-toiminnan kannalta ovat: toiminnan oikea suuntaaminen, riittävä rahoitus, tulosten hyödyntämisen varmistaminen sekä toiminnan sisäisen tuottavuuden ja tehokkuuden varmistaminen. 3. Merenkulkulaitoksen strategiset päämäärät ja t&k Merenkulkulaitoksen johto on määritellyt laitoksen strategiset päämäärät seuraavasti: Varmistamme liikenteen sujuvuuden ja taloudellisuuden myös kasvavan liikenteen olosuhteissa Ylläpidämme nykyisen turvallisuustason myös kasvavan liikenteen olosuhteissa ja ennaltaehkäisemme ympäristöhaittoja Kehitämme toiminnallista tehokkuutta Optimoimme toimintamme vastaamaan yhteiskunnan ja asiakkaidemme tarpeita Hallitsemme strategisia päämääriämme uhkaavat riskit Huolehdimme osaamisen säilymisestä ja kehittämisestä. T&k-toiminta on tärkeä keino pyrittäessä kolmeen ensiksi mainittuun päämäärään. T&k:n avulla tuotetaan myös tietoa yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeista ja toiminnan riskeistä. T&k-toiminta ylläpitää ja kehittää osaamista tuottamalla uutta tietoa toiminnan kannalta tärkeistä aihealueista sekä edistämällä verkottumista merenkulkuklusterissa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tuottamalla tietoa toimintaympäristöstä ja sen kehityksestä t&k-toiminta luo edellytyksiä strategiselle suunnittelulle ja myös lyhyemmän aikajänteen päätöksenteolle. Laitoksen strategisten päämäärien lisäksi t&k-toiminta on väline toimintojen strategisten päämäärien saavuttamiselle. Toimintaympäristön muutosten seurannan tukena Merenkulkulaitoksessa on erityinen toimintaympäristön muutoksia seuraava ryhmä TYRSKY. Asiakkuuden hallinta on merenkulkulaitoksessa määritelty omaksi prosessikseen, jota tukee asiakkuusryhmä. Nämä ryhmät suunnittelevat myös tehtäväkentässään tarvittavaa t&k-toimintaa. MKL:n toimintajärjestelmä on laaja laatujärjestelmä, joka sisältää organisaation prosessien kuvaukset ja ohjeistukset. Järjestelmää hyödynnetään toiminnan ohjeistamisessa, analysoinnissa ja tätä kautta edelleen kehittämisessä. Tästä toiminnan kehittämistarpeesta nousee myös uusia t&k-hankkeita. 2 (21)

13 4. T&k ja osaaminen Merenkululaitos pääsääntöisesti tilaa tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta ja konsulteilta t&k-hankkeiden toteutuksen. Tästä syystä palveluntuottajien osaaminen ja kilpaillut markkinat merenkulkualan t&k:ssa ovat Merenkulkulaitokselle tärkeitä. Alan palveluntuottajia on Suomessa niukasti. Suunnitelmallinen toiminta ja toimiva tiedonkulku Merenkulkulaitoksen ja palvelutuottajien välillä on tässä tilanteessa erityisen tärkeätä. Merenkulkulaitoksen tavoitteena on t&k-toiminnallaan osaltaan myös vahvistaa alan osaamista Suomessa. Merenkulkulaitoksen tarvitsemat t&k-palvelut hankitaan aina kun se on mahdollista palveluntarjoajia kilpailuttamalla. T&k-hankintojen erityispiirteenä on tarve edistää innovatiivisuutta tarjouskilpailuissa. Merenkulkulaitoksen asiantuntijapalveluiden tilaamisessa pyritään myös tukemaan uusien asiantuntijapalveluiden tarjoajien pääsyä markkinoille. T&k-asiantuntijapalvelujen tuottajien kanssa selvitetään myös mahdollisuuksia solmia useampivuotisia puitesopimuksia, joilla voitaisiin turvata Merenkulkulaitoksen tarvitseman erityisosaamisen säilymistä ja kehittymistä palvelumarkkinoilla. Merenkulkulaitoksen asiantuntijat osallistuvat t&k-hankkeisiin hankkeiden vastuuhenkilöinä ja ohjausryhmien jäseninä. T&k-toiminta on tästä syystä tärkeä Merenkulkulaitoksen oman henkilöstön osaamista ylläpitävä ja kehittävä toiminta. T&k-ohjelmiin pyritään saamaan vuosittain myös opinnäytetöitä, joilla tuetaan merenkulkualan eriasteista ja eri sektoreiden koulutusta. Opinnäytetöiden aiheiden tulee olla sellaisia, että ne hyödyttävät myös Merenkulkulaitoksen tarpeita. 5. Yhteistyö Merenkulkulaitoksen tiukkojen rahoitusresurssien vuoksi t&k-toiminnan tuloksellisuutta on pyrittävä parantamaan lisäämällä yhteistyötä samansuuntaisiin t&k-tavoitteisiin pyrkivien kumppaneiden kanssa. Myös nopeasti monimutkaistuva tekniikka pakottaa hakemaan korkeaa osaamisen tasoa verkottumalla. Kehittyvät kommunikaatioyhteydet osaltaan tekevät mahdolliseksi entistä monipuolisemmat yhteistoiminnan muodot. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on laadittu yhteinen t&kstrategia, joka tähtää yhteistoiminnan lisäämiseen. Hallinnonalan yhteisinä t&k-toiminnan alueina on nähty erityisesti: Toiminnansuunnittelun yhteinen tietopohja liikenteen ja toimintaympäristön nykytilasta, tarpeista ja eri asiakasryhmien odotuksista sekä toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja liikenne-ennusteista Liikennejärjestelmän ja siihen kohdistuvien toimenpiteiden vaikutukset ympäristöön, turvallisuuteen ja taloudellisuuteen Liikenteen telematiikan käyttö liikennejärjestelmän parantamiseksi. 3 (21)

14 Hallinnonalalla pyritään laatimaan ministeriön ja virastojen yhteisiä teemoja näille aihealueille. Merenkulkulaitoksen t&k-toiminta painottuu rajoitettujen rahoitusresurssiensa vuoksi pääosin merenkulkualan erityisalueille. Merenkulkulaitos pyrkii osallistumaan aktiivisesti hallinnonalalla sellaisiin yhteistyöhankkeisiin, joiden puitteissa voidaan toteuttaa laitoksen t&k-linjausten tavoitteita. Toiminnansuunnittelun yhteistä tietopohjaa koskevia hallinnonalan hankkeita seurataan tiiviisti ja niihin osallistutaan aktiivisesti Merenkulkulaitoksen toiminnan kannalta tärkeissä asiakokonaisuuksissa. Hallinnonalaa merkittävämpi yhteistoimintakenttä Merenkulkulaitokselle on meriklusteri (mm. alan yliopisto- ja tutkimuslaitosyksiköt, varustamotoiminta, meriteollisuus, meripelastus, meriympäristön suojelu jne.). Erityisesti näissä yhteistyöhankkeissa tulisi päästä rahoitusyhteistyöhön TEKESin kanssa. Kansainvälisessä yhteistyössä etsitään yhteistoimintamuotoja erityisesti HEL- COMin ja sen jäsenmaiden vastaavien viranomaisten kanssa. EU-yhteistyössä on tavoitteena panostaa ERA-NET-verkoston SURSHIP-yhteistyöhön sekä Itämeren moottoritien ja lähimerenkulun kehittämiseen. Merenkulkulaitos toteuttaa t&k-toiminnan yhteistyökumppaneidensa kanssa asiantuntijaverkottumista tukevia seminaareja ja muita yhteistoimintaa edistäviä tilaisuuksia. 6. T&k-toiminnan organisointi Merenkulkulaitoksessa Laitoksen johto määrittelee laitoksen vision ja strategian pohjalta t&ktoiminnan rahoitustason sekä painotukset ja linjaukset. T&k-toiminnan linjaukset suunnitellaan TTS-kauden tähtäyksellä ja tarkistetaan vuosittain. Esitys Merenkululaitoksen t&k-toiminnan linjauksiksi tai linjausten tarkistamiseksi laaditaan laitoksen t&k-koordinaattorin johdolla t&k-ryhmässä. Laitoksen johto päättää linjauksista. T&k-linjausten tärkeimmille teemoille nimetään teemavastaavat, jotka koordinoivat teemansa ohjelmointia ja raportoivat vuosittain teeman edistymisestä. T&k-koordinaattorin johdolla laaditaan vuosittain raportti päätettyjen t&klinjausten toteutumisesta. Vuosittaiset t&k-ohjelmat toteuttavat hyväksyttyjä linjauksia. Vuosittaisissa ohjelmissa otetaan lisäksi huomioon lyhyellä aikavälillä esiin tulevat päätöksenteon tai yhteistyöhankkeiden tarpeet, joita ei ole voitu linjauksissa ottaa huomioon. T&k-koordinaattori tukenaan t&k-ryhmä kokoaa esityksen vuoden t&k-ohjelmaksi toimintojen hanke-esitysten pohjalta ottamalla huomioon laitoksen johdon päättämä rahoituskehys. T&k-hankkeiden toteuttamisvastuu on laitoksen toiminnoilla. Toteutettavat hankkeet kirjataan osaksi tulossopimuksia. Vuosiohjelmien ja teemojen toteutumista seurataan toimintojen tulosraporttien sekä t&k-toiminnan puolivuosija vuosiraporttien avulla. 4 (21)

15 Merenkulkulaitoksen t&k-linjausten ja -ohjelman vuosikello: Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla on sovittu hallinnonalan projektien ohjauksessa käytettävistä suositeltavista yleisistä menettelytavoista. Merenkulkulaitoksen t&k-projektien hallinnalle laaditaan ohje. Laatimisessa otetaan huomioon hallinnonalan projektien ohjaukseen suositellut menettelytavat, laitoksen yleinen projektiohjeistus ja laitoksen toimintajärjestelmä. Liikenneja viestintäministeriön johdolla on myös laadittu hallinnonalalle suositus t&kpalvelujen hankintaohjeeksi. 7. T&k-toiminnan linjaukset ja painotukset Merenkulkulaitoksen t&k-toiminta on tässä suunnitelmassa jaoteltu kolmeen laajempaan asiakokonaisuuteen eli ryhmään. Nämä ryhmät ovat: Merenkulkulaitoksen palveluiden kehittäminen Turvallisuus ja ympäristö Toiminnallinen tehokkuus Merenkulkulaitoksen lähivuosien t&k-toimintaa on suunniteltu ryhmien sisällä teemoina. Osa näistä teemoista on asetettu t&k-toiminnassa etusijalle. Lähivuosien toiminnassa ovat etusijalla seuraavat teemat: Alusturvallisuus Elektroninen navigointiturvallisuus Prosessien kehittäminen Sähköisten asiakaspalvelujen kehittäminen Talvimerenkulun turvallisuuden ja sujuvuuden kehittäminen Tuotantovälineiden kehittäminen Väyläteknologian kehittäminen 5 (21)

16 Teemojen priorisointi tarkoittaa, että erityisesti nämä teemat pyritään toteuttamaan niille tarkemmassa suunnittelussa laadittavien ohjelmien mukaisesti. Teemoja ei ole keskenään painotettu. Priorisoiduille teemoille nimetään teemavastaavat, joiden tehtävänä on koordinoida teemojen yksityiskohtaisempaa suunnittelua, hankkeistamista ja ohjelmointia sekä seurata ja raportoida teemojen toteutumista. Vastuu teemoissa suunnitellun toiminnan toteuttamisesta on toiminnoilla. Seuraavissa kohdissa näitä teemoja kuvataan siten, että kehystettynä tekstinä esitetään lyhyesti teeman tavoite, seuraavaksi esitetään luettelona teemaan sisältyviä hankkeita tai hankeaihioita, joita sen jälkeen kuvataan lyhyesti. 7.1 Turvallisuus ja ympäristö Elektroninen navigointiturvallisuus Elektronisella navigointiturvallisuudella tarkoitetaan toimintaa ja järjestelmiä, jotka liittyvät navigointiturvallisuutta ja meriympäristön suojelua edistävän tiedon keräämiseen, yhdistämiseen ja esittämiseen aluksilla ja mantereella. Elektronisen navigointiturvallisuuden järjestelmät avustavat aluksen navigoinnista vastaavia henkilöitä työssään ja päätöksenteossaan (mm. automatisoimalla eri lähteistä tulevan tiedon yhdistämistä ja priorisointia). Elektronisen navigointiturvallisuuden perusedellytykset ovat: - riittävän kattava ENC aineisto ja ECDIS navigointijärjestelmä - luotettava elektroninen paikannusjärjestelmä - standardoitu tietoliikenneyhteys/yhteydet aluksen ja mantereen välillä. Merenkulkulaitoksen kaikissa toiminnoissa on liittymäpintoja elektroniseen navigointiturvallisuuteen. T&k-toiminnan kohteina ovat: Meritilannekuvaa esittävien sovellusten (mm. AISWeb -palvelu) kehittäminen Inhimilliseen tekijään sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutukseen liittyvän turvallisuuden kehittäminen Eri lähteistä tulevan elektronisessa muodossa olevan merellisen tiedon keräämisen, yhdistämisen ja esittämisen kehittäminen Radionavigointipalvelujen kehittäminen Aluksille suunnattavien tietopalvelujen kehittäminen Elektronisen merikartan tietosisällön, tietoeheyden ja käytettävyys parantaminen Tutkimus uuden S-100 (ENC) standardiperheen mahdollisuuksien hyväksikäytöstä Kartalla esitettävien aineistojen yksityiskohtainen laatuluokittelu Liikenteenohjauksen ja sen välineiden kehittäminen kasvavien liikennetiheyksien hallitsemiseksi 6 (21)

17 Seuraava kuva havainnollistaa elektronisen navigointiturvallisuuden ympäristöä: Mahdollisimman turvallisen navigointituloksen saavuttamiseksi eri lähteistä tulevan elektronisessa muodossa olevan merellisen tiedon (mm. erilaiset liikennetiedot, väylätilaan liittyvät tiedot, olosuhdetiedot, ym.) keräämistä, yhdistämistä ja esittämistä kehitetään sekä aluksilla että mantereella. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat mm. meritilannekuvan parantaminen, ympäristötietoverkon kehittäminen, erilaiset aluksille suunnatut tietopalvelut sekä meriliikenteen telemaattisen arkkitehtuurin jatkokehitys. Radionavigointipalvelujen alueella kehitetään avusteista satelliittipaikannusjärjestelmää (IDGIPS) ottaen huomioon mm. käynnistyvä EU:n Galileo satelliittipaikannusjärjestelmä. Myös tutkamajakkajärjestelmää kehitetään. Osallistutaan hallinnonalan yhteisiin radionavigointiselvityksiin. Aluksille suunnattavat tietopalvelut ovat merkittävä osa alusliikenteen turvallisuutta. Ympäristötietoverkkoa kehitetään siten, että alukset saavat mm. vedenkorkeus- ja olosuhdetietoja automaattisesti. Nyt jakelussa oleva Elektroninen merikartta, ENC, on "ensimmäisen sukupolven ENC", johon vasta nyt saadaan käyttäjien kokemuksia. Tuotteen kehittämistarpeet ovat jo ilmenneet. Elektronisten merikarttojen käytön ennustetaan lisääntyvän merkittävästi suunnittelukauden aikana. Uusi S-100 -standardi mahdollistaa monia uusia tietomuotoja, käyttötapoja ja sovellusalueita sekä ECDIS- että muuhun merikartoitustietojen jakeluun ja käyttöön. Standardin perusmäärittelyt valmistuvat Kartoilla ja tuotteilla tulisi nykyistä yksityiskohtaisemmin pystyä esittämään tietojen laatu. Myös 7 (21)

18 IMO:n ja IHO:n toiminnassa korostetaan toimenpiteitä nykyistä paremmin laatuluokiteltujen karttatietojen saamiseksi käyttäjille. Alusliikenteen ennustettavuutta kehitetään siten, että nykyiseen liikenteenohjausjärjestelmään luodaan toiminne, joka ymmärtää alusten sähköisiä reittisuunnitelmia. Reittisuunnitelmien vertailu mahdollistaa paremman ennustettavuuden liikenteen hallitsemiseksi ja samalla voidaan voimavaroja keskittää poikkeamiin puuttumisiin. Alusturvallisuus Meriliikenteen turvallisuuden parantaminen on noussut entistäkin tärkeämmäksi tavoitteeksi Itämeren alusliikenteen kasvaessa erittäin nopeasti. Turvallisuuden kehittämiseen liittyvää tutkimusta tehdään monissa kansainvälisissä yhteenliittymissä, kuten mm. HELCOM ja NTF ja EU:n tutkimusohjelmat. T&k-toiminnan kohteina ovat: Sisäisen turvallisuuden kehittäminen Ulkoisen turvallisuuden kehittäminen Vedenkorkeuden kattavuuden ja määritystarkkuuden parantaminen Kauppamerenkulun ja huviveneliikenteen kohtaamisen turvallisuuskysymysten selvittäminen Huviveneiden kansainvälisen standardisointityöhön liittyvään tutkimukseen osallistuminen Vesiliikenneonnettomuustietojen tilastointi ja tiedon kulku eri viranomaisten välillä Sisäiseen turvallisuuteen kuuluvat mm. laivan tilojen suunnittelu, turvavarustelu laivassa, pelastusoperaatiot. Päävastuu sisäisen turvallisuuden kehittämisestä on vesiliikenteen harjoittajilla. Merenkulkulaitos seuraa kehittämistä ja pyrkii nopeuttamaan kehittämistä mm. osallistumalla avainhankkeisiin osarahoituksella. Merenkulkulaitos sekä liikenne- ja viestintäministeriö edistävät osaltaan EU:n kahdeksan maan yhteistä merenkulun turvallisuuden tutkimusohjelmaa SURSHIP - Survivability for ships. Ulkoisella turvallisuudella tarkoitetaan laivojen yhteentörmäyksien ja karilleajojen välttämistä. Tällä alueella toteutetaan riskianalyysejä (FSA) vilkkailla merialueilla ja väylillä. Toiminta on jatkoa Suomen lahden reittijako- ja ilmoittautumisjärjestelmän toteuttamiselle. Reittijakojen toteuttaminen kansainvälisillä merialueilla edellyttää aina rantavaltioiden yhteistyötä ja kansainvälisen merenkulujärjestön IMO hyväksyntää toteutettavalle järjestelmälle. Ruotsin ja Tanskan kanssa on aloitettu Pohjoismaiden ministerineuvoston tukema hanke Baltic Sea Safety BaSSy Suomen rannikolla on monia meriliikenteen kannalta kriittisen matalia alueita, joiden läheisyydessä ei ole jatkuvasti toimivaa ja automaattisesti rekisteröivää vedenkorkeusmittaria. Automaattisen vedenkorkeusmittariverkoston tihentäminen näille kaukaisille kohteille aiheuttaisi huomattavat kustannukset, ja tällä hetkellä ei ole edes varmuutta toimivasta teknisestä ratkaisusta. Toisaalta tähän mennessä ei ole selvitetty, kuinka suuri tällainen poikkeama voi tyypillisissä sääolosuhteissa olla. Tutkimuksella selvitetään vedenkorkeuksien 8 (21)

19 mittauksen tarkkuuksia vedenkorkeuden mallinnuksen ja interpoloinnin tarkkuutta sekä suunnitellaan optimaalinen mareografiverkon tihentäminen. Lisäksi tutkimustyöhön liittyy uuteen syvyystasoreferenssiin siirtymisen edellyttämä nykyisten aineistojen inventointi, tietojärjestelmiin tarvittavien muutosten tekeminen sekä etenemissuunnitelman laatiminen nykyisten aineistojen muuttamiseksi. Kauppamerenkulun ja huviveneliikenteen kohtaamisen turvallisuuskysymyksistä tarvitaan luotettavaa tietoa vallitsevasta tilanteesta, jotta olisi mahdollista kohdistaa voimavaroja oikein (tiedotus, valistus, väyläsuunnittelu ja mahdollisesti lainsäädäntö). Asian tutkiminen edellyttää tiivistä yhteistyötä suomalaisten tahojen kesken. Yhteistyö lähialueiden kanssa olisi myös tarpeellista. Kansallisen viranomaisen vaikutusmahdollisuus huvivenedirektiivin standardisoimistyöhön on pieni ilman asiaan liittyvää tutkimusta. Merenkulkulaitos on osallistunut ainoastaan vähäisin osin standardisoimistyöhön kommentoimalla työn alla olevia standardeja ja tämä on johtanut siihen, että tietotaito vähenee tässä tärkeässä työssä sekä siihen, että teollisuus yhä enenevässä määrin määrittelee turvallisuustason ilman viranomaisten mielipiteitä. Aktiivinen osallistuminen standardisoimistyöhön parantaa Merenkulkulaitoksen asiantuntijoiden osaamista ja uskottavuutta. Tapahtuneiden vesiliikenneonnettomuuksien ja läheltä piti -tilanteiden tiedot ovat arvokkaita vesiliikenteen turvallisuuden kehittämisessä. Merenkulkulaitoksen onnettomuusrekisteri on kovin vanhentunut. Eri maiden yhteisillä rekisterijärjestelyillä voitaisiin hyötyä vielä merkittävästi kasvattaa. Etenkin kuolemaan johtavien veneilyonnettomuuksien tilastointia on tällä hetkellä hyvin epätyydyttävässä tilassa. Väyläteknologian kehittäminen Väylänsuunnittelussa t&k-toiminnan tavoitteena on väylien mitoitus- ja suunnitteluperusteiden tarkistaminen ja kehittäminen siten, että suunniteltu väylätila ja väylien merkintä vastaisivat alusliikenteen tarpeita aluskehitys ja navigointitekniikan kehitys huomioon ottaen. Tavoitteena on toisaalta väyläturvallisuuden parantaminen ja toisaalta väylien rakentamis- ja ylläpitokulujen optimointi suhteessa kuljetustalouteen. Turvalaitteisiin kohdistuvassa t&k-toiminnassa tavoitteena on kehittää kestäviä ja taloudellisesti toteutettavia ja ylläpidettäviä rakenteita, sekä toimintavarmoja ja energiataloudellisesti edullisia laitteita, joissa myös informaatioteknologian mahdollisuudet on hyödynnetty. T&k-toiminnan kohteita ovat: Turvalaitteiden kaukovalvontajärjestelmän edelleen kehittäminen Alusten käyttämän väylätilan seuranta Väyläsimulaattorin kehittäminen Sektoriloistojen rajojen automaattinen tarkastusjärjestelmä Uusien energialähteiden ja valojärjestelmien kehittäminen Uusien menetelmien kehittäminen valonlähteiden tehollisen valovoiman määrittämiseksi Tutkaheijastimien ja majakoiden sijoitteluperusteiden kehittäminen 9 (21)

20 Merenkulkulaitos on kehittämässä turvalaitteiden kaukovalvontajärjestelmää merenkulun turvalaitteille. Turvalaitteiden kaukovalvonnasta on pienimuotoista kokemusta eri pilottihankkeiden kautta, joissa tekniikka on kulkenut UHF ja GSM teknikkojen kautta satelliittijärjestelmiin. Kattava selvitystyö aloitettiin 2005 yhteistyössä VTT Tietotekniikan kanssa. Järjestelmä on vaiheessa, jossa 2007 avovesikaudelle pyritään saamaan pilot järjestelmä asennettua vähintään 20 valitulle turvalaitteelle. Pilot projektin kestoksi on kaavailtu 2 vuotta, jonka jälkeen kaikki sähköistetyt turvalaitteet vaiheittain liitettäisiin järjestelmään vuoteen 2011 mennessä. Väylänsuunnittelun perusteita ja ohjeita voidaan kehittää selvittämällä alusten todellista väylätilan käyttöä. Väylätilan käytön seurantaan liittyy myös aluksen vertikaaliliikkeiden selvittäminen. Tutkitaan myös helposti asennettavan, siirrettävän ja toimivan DGPS-mittausjärjestelmän kehittämistä jatkuvampaan käyttöön. Kehittämällä PC-ympäristössä toimiva väyläajosimulaattori voidaan väyläsuunnitelmien turvallisuustasoa testata ja vertailla. Nykyisten turvalaitteiden energianlähteinä käytetään pääasiassa kertakäyttöisiä paristoja kelluvissa turvalaitteissa ja huoltoa vaativia NiCd-akkuja kiinteissä turvalaitteissa. Akkutekniikassa on viime vuosina tapahtunut voimakasta kehitystä. Lisäksi saataville on tullut uusia tekniikoita, kuten ns. superkondensaattorit ja polttokennot, jotka saattavat tulevaisuudessa kilpailla akkujen kanssa. Lähivuosina on tarvetta tutkia uusien huoltovapaiden tai pidemmät huoltovälit mahdollistavien energianlähteiden soveltuvuutta turvalaitekäyttöön. Valolaitetekniikka on kiinteiden turvalaitteiden lyhdyissä kehittymässä suuntaan jossa akusto ja aurinkopaneelit on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Menetelmällä saavutetaan helpotusta asennukseen ja huoltoon, sillä kaikki laitteet ovat yhdessä kompaktissa asennusvalmiissa kokonaisuudessa. Lisäksi kokonaisuus huolehtii omasta energiansaannistaan eikä erillisiä pariston vaihtoja eikä akuston nestetäydennyksiä tarvitse tehdä. Kuvaan ja automaattiseen mittaukseen pohjautuvalla menetelmällä voidaan loistojen sektorirajojen määritys tehdä nykyistä paremmin ja alhaisemmin kustannuksin. Tehdyn esiselvityksen ja pilot-projektin pohjalta yhdistetään järjestelmä toimivaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on kehittää järjestelmää niin, että se voidaan ottaa käyttöön sektoreiden asennus- ja mittausjärjestelmänä, jonka mittausdata yhdistyy DGPS tietoon ja Reimari järjestelmän sektoritarkastusosioon. Vilkkuvan valon tehollisen valovoiman määrittämiseksi on useita matemaattisia menetelmiä, jotka on kehitetty pääasiassa hehkulampuille. Uusien valonlähteiden tehollisen valovoiman määrittämiseen tarvitaan uusia menetelmiä. Kehittämistyön tulokset ovat suoraan käytettävissä kansainvälisesti mm. IALA:n ohjeisiin ja suosituksiin. Nykyisten sektoriloistojen valonlähteenä käytetään hehkulamppuja. Tällaiset loistot ovat suurikokoisia, epäluotettavia ja kalliita. LED-sektoriloistoa on aiemmin tutkittu teoreettisesti ja mittaamalla prototyyppivaiheessa. Prototyypin toimintaperiaate havaittiin toimivaksi ja sillä osoittautui oleva useita etuja perinteisiin loistoihin nähden. Sektorit voidaan asettaa yksiselitteisesti etukä- 10 (21)

21 teen ja asennus ja huolto on helppoa. Myös luotettavuuden voidaan olettaa olevan parempi ja energiankulutuksen pienempi. Tämän projektin tarkoitus on tutkia valmiin tuotteen ominaisuuksia ja toimintaa käytännön olosuhteissa. Runsaasti tutkaheijastimia ja tutkamajakoita sisältävien väylien sähkömagneettinen peitto ei ole tiedossa. Sopivilla simulointityökaluilla voidaan simuloida väylä, jossa runsaasti tutkamajakoita, tutkaheijastimia, DGPS ja AIS tukiasemia siten, että edellä mainittujen järjestelmien ja laitteiden näkyvyys ja kantama maaston saadaan laitteiden sijoittelun sekä oletettujen laivojen havaintopisteiden funktiona. Tavoitteena on kehittää väyläsuunnittelijoille työkalu, jolla em. laitteet voidaan sijoittaa oikeisiin paikkoihin, niin että niistä on merenkulkijoille suurin hyöty. Talvimerenkulun turvallisuuden ja sujuvuuden kehittäminen Normaalitalvena Suomen kaikki satamat ovat jään saartamia. Laivojen liikenteestä jäissä ja niiden tarvitsemasta jäänmurtaja-avusta sekä jään aiheuttamista liikenteen viivästyksistä aiheutuu Suomen kansantaloudelle vuosittain merkittävä kustannus. Talviliikenteen osaaminen on kuitenkin Suomelle myös merkittävä voimavara. Merenkulkulaitokselle on tärkeätä olla mukana tämän osaamisen kehittämisessä. Operatiivisen talviliikenneavustustoiminnan siirtyminen Merenkulkulaitoksesta Varustamoliikelaitokseen tuo kehittämiseen lisähaasteen. T&k-toiminnan kohteina ovat: Talviliikenteen sujuvoittaminen Jääluokkasääntöjen kehitystyö Alusliikenteen kasvun vuoksi liikennetietojärjestelmän (IBNet) edelleen kehittämiseen on panostettava. Nykyinen järjestelmä on ollut käytössä jo melkein 10 vuotta. Sen ansiosta avustusstrategian suunnittelua ja toteutusta on voitu parantaa merkittävästi. Kehitystyö voi myös liittyä laajempaan kokonaisuuteen, jossa laaditaan telemaattisten järjestelmien tietotekninen kokonaisarkkitehtuurisuunnitelma. Jääluokkasääntöjen kehitystyö on pitkäjänteistä työtä, sillä sääntöjä on uudistettava tekniikan kehityksen myötä. Jääsääntöjen soveltaminen uusiin laivatyyppeihin saattaa aiheuttaa myös sääntöjen kehitystarvetta. Suomalaisruotsalaisten jääluokkasääntöjen kehitystyötä tehdään Winter Navigation Board in puitteissa yhteistyössä Ruotsin merenkulkulaitoksen kanssa. Konetehosäännöt uudistettiin 1990 luvulla ja parhaillaan viimeistellään uusia koneiston mitoitusta koskevia sääntöjä. Rungon mitoitussääntöjen uudistaminen on aloitettu ja työ on tarkoitus saattaa loppuun kaudella (21)

22 Vesiliikenteen ekologia Ympäristöasioiden painoarvo on viimevuosina lisääntynyt merkittävästi ja tulee jatkossa lisääntymään yhä edelleen. Merenkulkulaitoksen tulee säilyttää ja kehittää asemaansa asiantuntijana omilla avainalueillaan. Merkittävä osa ympäristöä koskevasta tutkimuksesta ja säädösvalmistelusta tehdään kansainvälisenä yhteistyönä mm. IMO:n, HELCOMin ja EU:n piirissä. T&k-toiminnan kohteina ovat: Laivojen haitallisten päästöjen vähentäminen Alusjätteiden vastaanotto satamissa Vieraiden eliölajien leviämisen estäminen Laivojen haitallisia päästöjä koskeva tieto on tärkeätä uusia ympäristömääräyksiä laadittaessa IMO:ssa, HELCOM:ssa ja EU:n piirissä. Laivojen haitallisten päästöjen osalta alusliikenteen aiheuttama jätevesikuormitus Itämerellä on ajankohtainen tutkimusaihe. Myös alusliikenteen aiheuttamat päästöt ilmakehään on tärkeä aihe. Tavoitteena on kehittää laivaliikenteen päästöjä ilmakehään automaattisesti laskeva järjestelmä käyttäen hyväksi alusliikenteen automaattista tunnistusjärjestelmää (AIS). Järjestelmän antamia tuloksia voidaan hyödyntää perusteltaessa ehdotuksia merenkulun päästöjen vähentämiseksi. Merenkulkuelinkeinolle on tärkeätä, että aluksista peräisin olevien jätteiden vastaanotto satamissa toimii tehokkaasti, yhdenmukaisesti ja taloudellisesti. Muun muassa kiinteiden jätteiden osalta mahdollisuus vastaanottaa lajiteltuja jätteitä vaihtelee eri satamien välillä. Näistä syistä on tarpeen selvittää satamien jätteiden vastaanottomenetelmiä, niiden eroavuuksia ja sitä, kuinka laivat kokevat niiden toimivuuden. Vieraiden lajien leviäminen ihmisen välityksellä on yksi suurimmista uhkista maailman merille. Alusten painolastivesi on yleisin syy vedessä elävien lajien leviämiseen luonnollisten esteiden kuten valtamerien yli. IMO:n painolastivesisopimuksen tultua voimaan vesiorganismien leviäminen saadaan toivottavasti pysähtymään. Itämerellä on tätä varten perustettava erityisiä painolastiveden vaihtoalueita. Tähän tarvitaan tutkimusta ja tarkkoja riskianalyyseja. IMO:n painolastivesikonventiossa osapuolia vaaditaan seuraamaan ja tutkimaan painolastiveden hoidon ja painolastiveden mukana levinneiden lajien vaikutuksia. 12 (21)

23 7.2 Merenkulkulaitoksen palveluiden kehittäminen Sähköisten asiakaspalvelujen kehittäminen Sähköisillä palveluilla voidaan merkittävästi parantaa asiakkaille annettavia palveluita. Toisaalta sähköisin menetelmin palveluja voidaan jakaa huomattavasti pienemmin kustannuksin kuin perinteisillä menetelmillä. T&k-toiminnan kohteina ovat: Paikkatietojen selainpalvelut Koko valtakunnan kattavan yleistetyn syvyysmallin kehittäminen Print-on-demand -karttapalvelu Liikennetiedot ja sähköiset asiointipalvelut Valmistelussa oleva Inspire-direktiiviehdotus edellyttää julkishallinnon paikkatietoaineistojen selailupalvelujen kehittämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa www-pohjaisten palvelujen kehittämistä, joissa asiakas voi selata ainakin paikkatietohakemistoja ja saatavilla olevien aineistojen metatietoja. MKL:n sidosryhmät ovat osoittaneet kasvavaa kysyntää syvyystiedoista muokatulle yleistetylle syvyysmallille, jota voidaan käyttää monipuolisesti mm. mallinnustarkoituksissa. Tällaisia ovat esim. saasteiden kulkeutumistutkimukset ja kaapelien ym. putkistojen suunnittelu. Painettujen karttojen käyttö on vähenemässä elektronisten tuotteiden käytön myötä. Kasvavaa kysyntää on kuitenkin asiakkaan tarpeiden mukaan tulostetuille veneilykartoille, joita ei rajaa koko tai aluerajaus. Hyvät tekniset edellytykset tällaiselle toiminnalle mahdollistaa toimintaprosessien ja tulostimien viimeaikainen kehitys. Kehitetään sähköinen asiointipalvelukokonaisuus, joka tarjoaa sidosryhmien tarpeisiin muokattua tilastotietoa väylä- ja turvalaiterekistereistä sekä Port- Net, AISWeb ja AIS/VTS tilastotietojärjestelmistä. Liikennetietopalvelujen kehittäminen Merenkulkulaitos kerää järjestelmiinsä valtaisan määrän vesiliikennettä koskevaa tietoa. Tätä tietomassaa jalostetaan laitoksen omien eri tarvitsijoiden ja myös laitoksen ulkopuolisten tutkijoiden ja kansalaisten käyttöön. T&k-toiminnan kohteina ovat: Merenkulun tietoarkkitehtuurin edelleen kehittäminen Liikennetietojärjestelmän (PortNet) kehittäminen (Suomen järjestelmän päivitys, yhteydet muiden maiden järjestelmiin) AIS/VTS tilastotietojärjestelmän kehittäminen PortNet järjestelmää kehitetään päivittämällä Suomen järjestelmä ja luomalla yhteydet muiden maiden järjestelmiin. 13 (21)

24 Eri sensorijärjestelmistä saatava alusten seurantatietoa on tarpeen tallettaa myöhempää tilastollista käyttöä varten. Tähän tarkoitukseen kehitetään oma tietokantansa. Liikenteenohjaustiedonvaihtoa kehitetään siten, että pystytään vaihtamaan ko. tietoa ensin Itämeren alueella liikenteenohjausjärjestelmien välillä ja myöhemmin laajemminkin. Asiakasryhmien tarpeet Kaikkia asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin liittyviä asioita ei voida selvittää asiakkaille suunnattavilla tarve- tai tyytyväisyyskyselyillä. Joidenkin asioiden osalta tarvitaan myös perusteellisempaa selvitystyötä t&k-projekteina. Merenkulkulaitoksen asiakkuuden hallintaa kehitetään laitoksen asiakkuusryhmässä. Ryhmä tulee myös suunnittelemaan, millaista t&k-toimintaa asiakkuudenhallinnassa lähivuosina tarvitaan. Vaikutusten hallinta Tavoitteena on saavuttaa nykyistä parempi tiedon taso vesiliikenteen ja merenkulkulaitoksen toiminnan yhteiskunnallisista vaikutuksista. Vaikutusten hallinnalla tarkoitetaan sitä, että nämä vaikutukset tunnetaan, ne osataan selvittää ja ja arvottaa ja että tuotettua vaikutustietoa osataan käyttää. Tiehallinto on toteuttanut vuosina laajan tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma. Tämän ohjelman tuloksia käytetään hyväksi siinä määrin kun niitä voidaan soveltaa myös vesiliikenteeseen. T&k-toiminnan kohteina ovat: Sujuvuuteen ja taloudellisuuteen liittyvän vaikuttavuuden selvittäminen Vesiliikenteen päästökustannusten arvioinnin kehittäminen Vesiliikenteen onnettomuuskustannusten arvottaminen Vesiliikenteen ilmapäästöjen päivitystyö on tarpeen jotta voidaan ottaa huomioon mm. viimeaikainen alusten moottoritekninen kehitys, meriliikenteen päästöjen laskentajärjestelmässä MEERI:ssä tapahtuneet muutokset sekä kansainvälisen tutkimustoiminnan tuottama uusin tieto. Vesiliikenteen muista ulkoisista kustannuksista, kuten esim. onnettomuuksista, ei ole yksikköarvoja. Vaikka vesiliikenteen onnettomuuskustannuksia on vaikea arvioida onnettomuuksien satunnaisuuden ja niiden erilaisten seurausten vuoksi, olisi kuitenkin tarpeen syventyä onnettomuuksien ja onnettomuusriskien rahalliseen arvottamiseen liittyviin kysymyksiin. Simuloimalla alusten karilleajoja ja törmäyksiä voitaisiin tilastotarkasteluja laajemmin selvittää, millaisia vaikutuksia ja kustannuksia alusonnettomuuksista erilaisissa olosuhteissa aiheutuisi. Tutkimuksen tulosten perusteella olisi helpompi perustella toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on alusonnettomuuksien ennaltaehkäiseminen. 14 (21)

25 Merenkulun toimintaympäristön muutosten ja palvelumarkkinoiden seuranta Toimintaympäristön muutosten seuranta on tärkeä osa laitoksen strategista johtamista. T&k-toimintaa tarvitaan sellaisten laitoksen kannalta tärkeiden toimintaympäristön muutosten selvittämiseen, joista ei ole valmista tietoa saatavilla. T&k-toiminnan tarpeet tulevat merenkulun toimintaympäristön muutosta kartoittavan työryhmän (TYRSKY) kautta. T&k-toiminnan kohteena on: Ilmaston muutokseen sopeutuminen merenkulkulaitoksen toiminnassa Suomen ja ulkomaiden välisen meriliikenteen ennustemenetelmien kehittäminen Itämeren alueen liikenteellisen kuvan ja liikenteen ennustamisen kehittäminen Merenkulkualan palvelumarkkinoiden kehitys Ilmaston muutos on kiistämättä tapahtumassa, mutta ei ole konkreettista tietoa siitä, miten se tulee vaikuttamaan Suomen merenkulkuun ja Merenkulkulaitoksen toimintaan. Jos tällaista tietoa voidaan saada, voitaisiin myös ryhtyä toimenpiteisiin muutokseen sopeutumiseksi. Ilmaston muutoksen yleistä etenemistä Suomessa on syytä tutkia hallinnonalan yhteisenä hankkeena. Erityiset vaikutukset merenkulkuun on pyrittävä selvittämään klusterin yhteistyönä. Merenkulkulaitoksen on oltava riittävällä tasolla selvillä merenkulun tilasta ja odotettavissa olevasta kehityksestä. Suomen merenkulun lisäksi on tärkeätä olla tietoinen myös Itämerenalueen merenkulusta. Itämeren alueeseen liittyvä selvitystyö on pyrittävä tekemään mahdollisimman laajasti yhteistyössä toisaalta Suomessa valtionhallinnon eri organisaatioiden ja toisaalta myös Itämeren maiden kanssa. Suomen merikuljetusten ennusteita on tehty Merenkulkulaitoksessa noin viiden vuoden välein. Ennusteet ovat pitkän tähtäyksen ennusteita ja ne koskevat Suomen ulkomaan kaupan vesitse kuljetetun tavaran kokonaistonnimäärää jaoteltuna tuonnin ja viennin ja joidenkin eri tavaratyyppien kesken. Ennustetta olisi tarpeen kehittää siten, että ennustettaisiin kuljettujen tavaratonnien lisäksi myös erityyppisten alusten käyntimääriä ja liikenteen jakautumista Suomen eri satamien ja alueiden kesken. Tällainen kehittäminen edellyttää mm. ennustamisen laajentamista kuljetusjärjestelmien ja kuljetuskaluston kehittymisen ennakointiin. Merikuljetusten ennustemenetelmää tulisi kehittää osana Suomen liikenteen kokonaisvaltaista ennustamista. Pitkän tähtäyksen ennusteiden lisäksi tarvitaan myös lyhyemmän aikavälin ennusteita, jotka ottavat suhdannevaihtelut huomioon. Ennusteiden tulisi myös palvella väylämaksukertymän ennakointia. Itämeren liikennettä on laajasti selvitetty Itämerenmaiden yhteisen merten moottoritiehankkeen osana. Selitys ei kuitenkaan vielä kaikilta osin ollut täysin riittävä. Kehittäminen on jatkossakin pyrittävä toteuttamaan Itämerenmaiden yhteistyönä. 15 (21)

26 7.3 Toiminnallinen tehokkuus Prosessien kehittäminen Prosessien kehittäminen on tärkeä keino parantaa laitoksen toiminnan tuottavuutta. Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, ettei palveluissa ole alueellisia tai palvelua antavasta henkilöstä riippuvia eroja. Sen vuoksi on tärkeää määritellä yhtenäiset toimintatavat eri palvelutilanteissa koko Suomen alueella. T&k-toiminnan kohteina ovat: VTS keskusten toimintatapojen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen Luotsauksen viranomaispalvelujen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen Omien tuotantoprosessien kehittäminen VTS-keskusten toimintatavat yhdenmukaistetaan koko maan alueella ja otetaan käyttöön toimintaa helpottavia turvallisuutta lisääviä järjestelmiä kuten erilaisia riskinhallintatyökaluja. Luotsauksen viranomaispalvelut yhdenmukaistetaan koko maan alueella ja toiminnassa otetaan käyttöön prosessia helpottavia tietojärjestelmiä (mm. sähköinen tallennusjärjestelmä tutkinnoissa ja tietokoneavusteiset peitepiirroskokeet). Toimintajärjestelmän käyttöön oton myötä prosessien analysoinnista tulee systemaattinen tapa selvittää toiminnan kehittämistarpeita. Mittavampia muutoksia organisoidaan myös t&k-hankkeiden avulla. Tuotantovälineiden kehittäminen Lähitulevaisuudessa väylätuotannon ja merenmittauksen markkinat avautuvat. Tämä toimintaympäristön muutos asettaa mittavan haasteen tuotannolliselle toiminnalle. Menestyminen avoimilla markkinoilla edellyttää optimoituja tuotantorakenteita sekä tehokkaita ja taloudellisia tuotantomenetelmiä. Palvelujen tuottaminen kilpailukykyiseen hintaan vaatii myös jatkuvaa tuotantovälineiden kehittämistä. T&k-toiminnan kohteina ovat: Kelirikkokaluston kehittäminen Merenmittauskaluston kehittäminen erityisesti mataliin vesiin soveltuvaksi Erityiskaluston innovaatiot Talvi ja kelirikko asettavat väylänhoidolle ja erityisesti sen kalustolle erityisvaatimuksia. Kaluston tulee olla olosuhteisiin soveltuvaa, kestävää ja helposti liikuteltavaa. Usein kalustoa joudutaan käyttämään ääriolosuhteissa, jolloin turvallisuustekijät nousevat kriittisiksi. Laitteiden ja kaluston käytettävyys pitää sovittaa ohuisiin käyttöresursseihin. Matalat ja karikkoiset vesialueet asettavat merenmittauskalustolle ja sen tehokkaalle käytölle mittavan haasteen. Venekaluston tulee olla kevyttä ja helposti liikuteltavaa. Niillä pitää pystyä liikkumaan turvallisesti ja nopeasti tu- 16 (21)

27 keutumis- ja mittauspaikkojen välillä. Merenmittauskausi on lyhyt, joten käytettävissä olevat hyvät kelit pitää pystyä optimaalisesti hyödyntämään mittauksissa. Monikeilaintekniikan käyttö on ylivoimaisesti tehokkainta ja taloudellisinta, kun mitataan syviä vesiä. Sen tehokkuus kuitenkin laskee radikaalisti, kun vesisyvyys muuttuu matalammaksi. Väylänhoidolle, merenmittaukselle sekä kanavien käytölle ja kunnossapidolle on ominaista se, että tarvittavaa kalustoa ja laitteistoa ei ole kaupan hyllyllä valmiina. Tämän erityiskaluston hankkiminen vaatii usein omia innovaatioita. Tilaussopimusten mukaiset palvelutasomääritykset asettavat tuotannon erityiskaluston käytölle ehtoja, jotka edellyttävät että, tehokas ja taloudellinen, erityistehtävään soveltuva, kalusto on nopeasti käyttövalmiina. 7.4 Yhteistyöohjelmat Talvimerenkulun tutkimussäätiö Talvimerenkulun tutkimussäätiön sateenvarjon alla on rahoitettu talvimerenkulun edistämiseen tähtäävää tutkimusta 1970-luvun alusta lähtien. Ensimmäinen Talvimerenkulun säätiön julkaisusarjaan kuuluva julkaisu julkaistiin v Tällä hetkellä sarjassa on julkaistu 57 tutkimusraporttia. Tutkimustyötä rahoitetaan yhdessä Ruotsin Merenkulkulaitoksen kanssa. Suomi on rahoittanut viime vuosina lähinnä suomalais-ruotsalaisten jääluokkasääntöjen kehitystyötä. Viime vuosikymmenellä uudistettiin laivojen konetehovaatimuksia koskevat säännöt. Tällä vuosikymmenellä saatetaan voimaan uusitut koneiston lujuutta koskevat säännöt ja aloitetaan runkosääntöjen uudistustyö. Laivatekniikan kehitys edellyttää jatkuvaa sääntöjen uudistustyötä. Ruotsi on rahoittanut jääluokkasääntöjen kehitystyön lisäksi mm. jääolosuhteiden tutkimukseen ja jääkartoitukseen liittyvää tutkimusta. Jääluokkasääntöjen kehitystyössä yhteistyötä on ollut myös IACS:in eli luokituslaitosten kansainvälisen yhdistyksen kanssa. Mm. uudet koneiston lujuutta koskevat säännöt ovat pitkälti yhdenmukaiset IACS:in ns. Polar Class -sääntöjen kanssa. HelCom yhteistyö Helsinki komission (Itämeren meriympäristön suojelukomission) sateenvarjon alla toimii useita alakomiteoita, joissa tehdään Merenkulkulaitoksen eri toimintoihin vaikuttavia suunnitelmia, annetaan erilaisia suosituksia sekä solmitaan myös Suomea sitovia sopimuksia. Komissioon kuuluvat kaikki Itämeren rannikkovaltiot. Komission aloitteesta on saatu aikaan mm. koko Itämeren alueen kattava yhteinen merenmittaussuunnitelma. Suunnitelman toteuttamista valvoo yksi IHO:n Itämeren alueen Merikartoituskomission työryhmistä (Baltic Sea Hydrographic Comission, HelCom Monitoring Working Group). Työryhmän puheenjohtajuus on Suomella. Ryhmässä vaihdetaan monipuolisesti kokemuksia merenmittauksesta sekä kehitetään merenmittausaineistojen käsittelyä ja harmonisointia. 17 (21)

28 Helsinki komission MARITIME alakomitea käsittelee ja kehittää laaja-alaisesti Itämeren merenkulun ympäristönsuojelua ja meriturvallisuutta. Sen alaisena toimii vaihteleva määrä asiantuntijatyöryhmiä. Nämä työryhmät muodostetaan yleensä ennalta sovituksi määräajaksi käsittelemään, jotain MARITIME alakomiteassa esiin noussutta, tarkempaa tutkimista ja kehittämistä vaativaa aihetta. Suomi hoitaa MARITIME alakomitean varapuheenjohtajuutta ja osallistuu kahden toiminnassa olevan asiantuntijatyöryhmän työhön. Itämeren alueen reittijakojärjestelmiä koordinoivan työryhmän (Transit Route EWG) tehtävä on harmonisoida alueen kansainvälisten vesialueiden reittijakojärjestelmien ja alusten pakollisten ilmoittautumisjärjestelmien toimintatapoja. Ryhmä on mm. kerännyt yhteiseen dokumenttiin tiedot kaikista Itämeren alueen TSS- ja SRS-järjestelmistä. Ryhmän kokouksissa esitellään alusliikennepalveluihin ja alusliikenteen seurantaan liittyviä kansallisia suunnitelmia ja tutkimuksia sekä vaihdetaan kokemuksia kansallisten vesialueiden VTStoiminnasta. AIS (Automatic Identification System) asioihin erikoistunut asiantuntijatyöryhmä (AIS EWG) on kehittänyt yhteisen toimintatavan AIS-tietojen vaihtamiseksi Itämeren rannikkovaltioiden välillä. Ryhmässä vaihdetaan kokemuksia kansallisten AIS-järjestelmien toiminnasta ja seurataan alusten ja vaarallisten aineiden seurantajärjestelmien kehitystä EU:n tasolla. SURSHIP EU:n 6. tutkimuksen puiteohjelma rahoittaa 11 Euroopan maan ERA-NET TRANSPORT yhteistyötä tehokaan ylikansallisen tutkimusyhteistyön kehittämiseksi liikenteen alalla. Osana tätä yhteistyötä toimii kahdeksan Euroopan maan SURSHP projekti merenkulun turvallisuuden parantamiseksi. Projektin yleistavoitteena on parantaa Euroopan meriteollisuuden kilpailukykyä ja tukea kansallisia viranomaisia tekemään aloitteita kansainväliselle merenkulkujärjestölle IMOlle. Tavoitteena on myös tuottaa kansainväliselle meriteollisuudelle ja viranomaisille suosituksia standardeiksi turvallisempien ja ympäristöystävällisempien alusten rakentamiseksi. SURSHIP -projekti on koordinoiva sateenvarjo kansallisille ja kansainvälisille osaprojekteille. Yksi osaprojekteista on Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Saksan yhteinen Baltic Sea Safety projekti, jota myös Merenkulkulaitos rahoittaa. PIANC PIANC on maailmanlaajuinen teknis-tieteellinen järjestö, jonka tavoitteena on kehittää meri- ja sisävesiväyliä, satamia ja yleisessä käytössä olevia rantaalueita. Toimintakenttään sisältyvät myös kalastuksen ja veneilyn tarpeet. PIANCin t&k-toiminnan muodostavat teknisten komiteoiden kansainväliset työryhmät. Teknisiä komiteoita on viisi ja niiden toimialueina ovat sisävesiväylät, kanavat ja sisävesisatamat (InCom), meriväylät ja -satamat (Mar- Com), ympäristöasiat (EnviCom), huviveneily (RecCom) ja kehitysmaat (Co- Com). Työryhmien aihealueiksi valitaan laajaa kansainvälistä kiinnostusta herättäviä ajankohtaisia aiheita. Työryhmien tehtävänä on koota tieto kansainvälisistä kokemuksista ja tutkimuksista ja laatia suosituksia parhaista menettelytavois- 18 (21)