MONIMUOTOINEN HARTAUSELÄMÄ -KÄRKIHANKE

Transkriptio

1 ABC Loppuraportti 1 (16) MONIMUOTOINEN HARTAUSELÄMÄ -KÄRKIHANKE ABC loppuraportti Kärkihankekoordinaattori ja sihteeri: Markus Kartano Projektin omistaja: Martti Pitkänen

2 ABC Loppuraportti 2 (16) Sisällysluettelo 1. Projektin yhteenveto Yleiskuvaus Laajuus ja tuotokset Tavoitteet ja päämäärä Projektin toteutus Projektin aikataulu Resurssit Budjetti ja todelliset kustannukset Projektin dokumentointi Projektin opit ja palautteet Projektin jälkihoito Luovutus toimintayksiköille Avoimet kysymykset ja muu jälkihoito Ideoita jatkokehitykselle...virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Pitkän tähtäimen hyödyt Liitteet...14

3 ABC Loppuraportti 3 (16) 1. Projektin yhteenveto 1.1. Yleiskuvaus Kirkon Helsingissä jäsenstrategia hyväksyttiin yhteisessä kirkkovaltuustossa Samalla yhteinen kirkkovaltuusto nimesi kolme ensimmäistä jäsenstrategian mukaista kärkihanketta, jotka valittiin Helsingin seurakuntien ja yhteisten yksiköiden äänestyksen perusteella. Yhdeksi ensimmäisistä kärkihankkeista nimettiin Monimuotoinen hartauselämä. Yhteinen kirkkoneuvosto nimesi kärkihankkeelle koordinaatioryhmän, jonka puheenjohtaja oli Pitäjänmäen kirkkoherra Martti Pitkänen ja sihteeri oli kärkihankekoordinaattori, verkkopappi Markus Kartano. Kärkihanke aloitettiin Koordinaatioryhmä koottiin, se aloitti työskentelyn 1.3. ja kokoontui yhteensä 12 kertaa. Koordinaatioryhmään kuuluivat: Martti Pitkänen, kirkkoherra, Pitäjänmäen seurakunta (pj) Arto Antturi, kappalainen, Tuomiokirkkoseurakunta Nina Pakkanen (ent Tilli), kanttori, Meilahden seurakunta Mikko Saari, nuorisotyönohjaaja, Töölön seurakunta Miira Sippola, seurakuntalainen (11/2012 ->) Jarno Raninen, kasvatuksen ja seurakuntapalvelun päällikkö Eeva Salonen, projektipäällikkö, yhteinen seurakuntatyö Markus Kartano, verkkopappi, yhteinen seurakuntatyö (siht.) 1.2. Laajuus ja tuotokset Koordinaatioryhmän työskentelyn aluksi luotiin sisällöt hankkeelle, jolla aloitusvaiheessa oli vain nimi. Koordinaatioryhmä pohti hankkeen sisältöjä työpajamaisissa työskentelyissä. Hankkeen projektikuvaus hyväksyttiin yhteisessä kirkkoneuvostossa. Hanke suunniteltiin vuosiksi Projektikuvauksen mukaan hankkeessa pyrittiin seuraaviin tuotoksiin: Hartauselämän ideapankki perustetaan ja materiaalia kootaan 2012, käytössä 2013 ) Hartauselämän vuosikello, joka on myös seurakuntien käytössä. (Otetaan käyttöön asteittain 2013 ) Seurakuntien ja yhteisten työmuotojen rakenne hartauselämään liittyen.

4 ABC Loppuraportti 4 (16) Sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen kehittäminen (vuosikellon hyödyntäminen, intra, nettisivut, sosiaalinen media, muu tiedotus, selkeät sovitut työnkulut) Työntekijöiden koulutustarpeiden kartoitus (saarnataitojen kehitys, draama yms.) (2012) Sosiaalisen median käyttö työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen ja hyvän jakamisen välineenä Materiaalin kartoitus (2012) ja mahdollisen uuden tuottaminen seurakuntalaisille: (Messun käyttöohjeet/käsikirja - portaat messuun) (2013 ) Osallisuuden polkujen kartoittaminen (2013) Hartauselämän kehittämispäivä ammattiryhmittäin (2014), Kärkihankkeen puitteissa suunnitellaan toteutus. Yhteisten messutapahtumien kartoittaminen (2012), luominen ja toteuttaminen (2013 ). (esim. vastuuvuoro rovastikunnittain) Lisäksi koordinaatioryhmä sai heti alusta lähtien käytännön tehtävän: suunnitella 2012 marraskuussa olleen Kirkon Helsingissä työntekijäpäivän yhteisen messun. Koordinaatioryhmä osallistui suunnittelun lisäksi sen toteutukseen, mikä vei myös oman osansa kokonaistyöskentelyajasta. Työntekijäpäivän messu toteutettiin laajoin työntekijävoimin ja se sai kiitosta osallistujapalautteessa. Työntekijäpäivässä oli n. 900 osallistujaa Tuotosten toteutuminen Hartauselämän ideapankki Ideapankki perustettiin keväällä 2012 wikipohjaisena osoitteeseen Kuka tahansa käyttäjätunnuksen luonut voi laittaa pankkiin omaa materiaalia. Pankkia on mainostettu Helsingin seurakuntien työntekijöille mahdollisuutena sekä jakaa omia ideoita että löytää uusia ideoita omaan työskentelyyn. Hartausmateriaalia on tähän mennessä kerätty seuraavista aiheista: messuihin ja hartauksiin liittyvät teemaideat, kirkkovuoden saarnatekstejä sekä viestintään liittyvät ideat. Hartauspankkia kehitetään edelleen ja sen käytön tukemista ehdotetaan jatkettavan siten, että seurakunnilta kerätään kausittain parhaita ideoita, joista sekä painetaan oma vihko että joiden materiaalia kerätään hartauspankkiin. Hartauspankin siirtämistä seurakuntayhtymän tulevaan uuteen intraan tutkitaan. Hartauspankki tarvitsee myös enemmän säännöllistä toimitustyötä ja säännöllistä mainostamista.

5 ABC Loppuraportti 5 (16) Hartauselämän vuosikello Hartauselämän vuosikellon tavoitteena on lisätä seurakuntien välistä yhteistyötä hartauselämän kalenterisuunnittelussa. Hartauselämän vuosikelloa kokeiltiin Prime-tietojärjestelmän ympäristossä olevana palveluna, joka on mahdollista liittää haluttuihin Prime-tilaisuuksiin. Kokeilua tehtiin Pitäjänmäen seurakunnassa. Vielä ei ole löydetty teknisesti ja toiminnallisesti yleisempään käyttöön sopivaa tarkoituksenmukaista ratkaisua. Hartaus- ja jumalanpalveluselämän tiedotuksen tukemiseksi on seurakuntien yhteiselle verkkosivustolle tehty syksyllä 2013 jumalanpalveluselämän viikkokalenteri, joka hyödyttää sekä seurakuntalaisia että myös työntekijöitä. Siinä listataan eri kirkoissa olevat jumalanpalvelukset viikonpäivittäin. Hartauselämän vuosikello voitaisiin toteuttaa samalla periaatteella yksinkertaisena listauksena, jonka päivittäminen olisi mahdollisimman helppoa. Listaus voisi sijaita tulevassa intrassa, jolloin jokaisella työntekijällä olisi helppo pääsy sitä sekä katselemaan että myös päivittämään. Vaihtoehtoisesti kalenteria voisi kokeilla jaetussa dokumentissa, jolloin sisältöihin pääsisi käsiksi mistä tahansa internetistä. Seurakuntien ja yhteisten työmuotojen rakenne hartauselämään liittyen Kärkihankkeen yhtenä alueena on ollut kartoittaa mahdollisuuksia kehittää seurakuntien hartauselämää seurakuntien välisiä rakenteita vahvistamalla. Jumalanpalvelus- ja hartauselämä on seurakuntien omaa vahvaa osaamista, mutta yhteisen seurakuntatyön tasolla ei ole ollut sitä tukevaa rakennetta tai resurssia muutoin kuin musiikkityön osalta. Seurakunnilla on keskinäistä yhteistyötä satunnaisesti eikä yhteistyötä koordinoi koko Helsingin tasolla varsinaisesti kukaan. Toimintasuositus: Hankitaan jumalanpalveluselämän pitkäjänteiselle tukemiselle ja yhteistyön koordinoinnille yhteisestä seurakuntatyöstä pysyvä resurssi, jonka tehtäväksi tulisi tukea seurakuntien jumalanpalveluselämää koulutuksen, materiaalien luomisen ja viestinnän avulla. Kehitetään seurakuntien välistä yhteistyötä säännöllisillä verkostoitumistapaamisilla esimerkiksi rovastikunnittain. Hartauselämään liittyvän sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen työnkulut: vuosikellon hyödyntäminen, Sinfo, nettisivut, sosiaalinen media, muu tiedotus Vuosikello ei tullut edellä todetusti vielä käytäntöön, mutta muuta tiedotusta on saatu kehitettyä eteenpäin: - Seurakuntien käyttöön luotiin keväällä 2012 Facebookiin sivut Stadin monimuotoiset messut ja Stadin monimuotoiset hartaudet, joihin seurakunnat ovat halutessaan saaneet päivitysoikeudet ja voineet lisätä sinne omia tapahtumavinkkejään. Sivuja ja sinne lisättyjä tapahtumavinkkejä on markkinoitu Helsinkiläisille Facebook-käyttäjille.

6 ABC Loppuraportti 6 (16) Stadin monimuotoiset messut -sivulla oli 389 tykkääjää ja Stadin monimuotoiset hartaudet -sivulla 69 tykkääjää. - Yhteiselle helsinginseurakunnat.fi-sivulle on kärkihankkeen aikana tehty jumalanpalveluselämää esittelevä osio, joka kokoaa Helsingin seurakuntien jumalanpalvelusten tiedot samaan paikkaan ja jossa jaetaan myös esim. messuun liittyviä sisällöllisiä lisätietoja. - Sinfoon liittyvä jumalanpalveluselämän viestinnän kehittäminen on odottanut seurakuntien uuden intran valmistumista, mikä ei ole vielä projektin aikana toteutunut. Toimintaehdotukset: - Kun uusi intra on käyttövalmis, luodaan jumalanpalveluselämälle oma osio, johon kerätään jumalanpalveluksia tukevaa sisältöä sekä mahdollistetaan työntekijöiden vuorovaikutus ja hyvien ideoiden jakaminen myös sen kautta. Ideapankin ja vuosikellon soveltuvuutta uuteen intraan myös tutkitaan, mihin liittyvä oma kysymyksensä on hartausvalmistelu kirkkoverkon ulkopuolelta. - Kehitetään sekä yhteisten messusivujen että seurakuntien omien messusta kertovien sivujen ja tapahtumakalentereiden toiminnallisuutta ja näkyvyyttä niin että tiedon etsijälle seuraavan lähimmän messun tiedot ovat mahdollisimman helposti saatavilla. Kehitetään tapahtumien kuvaustietoja ja visuaalisuutta mahdollisimman helposti lähestyttäväksi. Nostetaan sisältöjen näkyvyyttä myös hakukoneissa ja sosiaalisessa mediassa. Materiaalin kartoitus vuonna 2012 ja mahdollisen uuden materiaalin tuottaminen seurakuntalaisille (Messun käyttöohjeet/käsikirja portaat messuun 2013 ) Kärkihankkeen aikana kerättiin seurakunnissa olevia hartaus- ja messuesitteitä materiaalipankkiin, josta seurakunnat voivat saada vinkkejä. Bongaa messu -sarjan aloitukseen liittyen ideoitiin messun sisällöstä kertovan materiaalin tekeminen Kirkko ja kaupunki -lehteen sekä lähetettäväksi seurakuntiin. Sisällön suunnittelivat ja tekivät Pälvi Ahoinpelto ja Hannu Vapaavuori, kuvat otti Esko Jämsä. Materiaalista on tehty juliste seurakuntia varten sekä siitä on vielä keväällä 2014 tarkoitus tehdä seurakuntalaisille jaettava vihko. Materiaali on myös tutustuttavana verkkosivuilla. Työntekijöiden koulutustarpeiden kartoitus hartauselämään liittyen Keväällä 2013 seurakuntiin lähetettiin sähköpostitse kysely paikallisista hartauselämän koulutukseen liittyvistä tarpeista. Vastauksia tuli 16 kappaletta (vastausraportti liite 1). Vastausten perusteella todettiin koulutustarpeiden olevan hyvin kirjavia ja paikallisesti erilaisia eikä kaikille yhteistä yksittäistä tarvetta noussut esille. Paikallisen vapaaehtoiskoulutuksen tueksi sen sijaan oli useassa vastauksessa toivottu tukimateriaalia, jonka valmistukseen seurakuntien työntekijöil-

7 ABC Loppuraportti 7 (16) lä on vain vähän aikaa ja resursseja. Hartauselämään liittyvälle vapaaehtoistyön käsikirjalle olisi näin ollen erityistä tarvetta. Käsikirja koostuisi parhaimmillaan materiaalista, josta seurakunta voisi paikallisesti koota omiin tarpeisiin sopivan paketin ja käyttää sitä omassa koulutuksessaan. Tukimateriaalin tarpeet: - materiaali helppokäyttöiseksi ja helposti saatavaksi (internet+vihko) - aihealueina mm. messuavustajan ja rukousavustajan tehtävät. - materiaalin kokoaminen yhteistyössä paikallisten asiantuntijoiden kanssa (paikallisseurakunnat, Tuomasyhteisö) - esim. Parhaat käytännöt -vihko : Seurakuntien hartauselämä on tällä hetkellä äärimmäisen monimuotoista, ja jotta se voisi olla monimuotoisempaa, siihen voidaan päästää poistamalla esteitä. Yksi tapa tähän on mallien antaminen ja rohkaiseminen niiden hyödyntämiseen. Vihko tukee ja rohkaisee paikallisesti toteutettavaa hyvää. - Toiveiden kirkko-kyselyssä ihmiset toivoivat voivansa osallistua nykyistä enemmän ja monipuolisemmin Seurakuntayhtymän koulutuskalenterissa suositeltiin koulutuksia, jotka tukevat hartauselämää. Näitä olivat mm. kaksi keväälle 2013 suunniteltua Kai Sadinmaan pitämää saarnatyöpajaa. Koulutustarpeisiin ja vapaaehtoistoimintaan kohdistuvissa toimenpiteissä toimitaan yhteistyössä yhteisen seurakuntatyön vapaaehtoistyön sekä osallisuus kirkossa ja yhteiskunnassa -kärkihankkeen kanssa. Toimintaehdotukset: - Sovitaan päävastuullinen henkilö, joka ryhtyy keräämään keväästä 2014 lähtien hartauselämän vapaaehtoisuuteen liittyviä hyviä käytäntöjä. Koonnin kautta hyväksi koetut käytännöt voivat levitä seurakuntiin ja tukea seurakuntalaisten osallisuutta olla tekemässä yhdessä jumalanpalveluselämää. - Jatketaan koulutustarpeiden keräämistä kattavammin jokaiselta messun yhteydessä toimivalta työntekijältä. Näiden pohjalta kehitetään hartauselämään liittyvää koulutustarjontaa (saarnataidot, esiintymistaidot, liturgiikkaan liittyvä koulutus) Yhteisten messutapahtumien kartoittaminen, luominen ja toteuttaminen: Bongaa messu Koordinaatioryhmä ideoi keväällä 2013 Bongaa messu -sarjan, jossa jokaisella seurakunnalla on vuoden aikana oma nimikkomessu. Messusarjaa markkinoidaan yhteisesti ja sarjan avulla helsinkiläiset voivat tutustua seurakuntien monipuolisiin messuihin. Sarjan mainonnan ja visuaa-

8 ABC Loppuraportti 8 (16) lisen ilmeen toteutuksessa on ollut mukana mainostoimisto Dynamo. Sarja käynnistyi tammikuussa 2014 ja se jatkuu kesäkauden poislukien vuoden loppuun asti n. joka toinen sunnuntai. Idea on saanut seurakunnilta innostuneen vastaanoton ja sarjaa kehitetään palautteen mukaan sekä mahdollisesti jatketaan myös tulevina vuosina. Kärkihankekoordinaattori jatkaa työskentelyä sarjaan liittyvissä tukitoimissa ja yhteinen viestintä tukee siihen liittyvää viestintää ja markkinointia. Vuoden 2014 aikana järjestetään Helsingin seurakuntien yhteinen kirkossakäyntikisa, jolla nostetaan paikallisseurakuntien messuja näkyviksi otsikolla Bongaa messu. Jokaisella seurakunnalla on oma vuoro, johon seurakunta voi valita joko sunnuntain pääjumalanpalveluksen tai jonkin muu sen sunnuntain messun. Pyrittiin valitsemaan sunnuntaita, jotka eivät ole erityisiä juhlapyhiä. Vuorot arvottiin ja seurakunta pystyi vaihtamaan halutessaan vuoroa toisen seurakunnan kanssa. Seurakunta tekee messun haluamallaan tavalla ja miettii siihen haluamansa teeman/aiheen. Messun jälkeen on kirkkokahvit, jossa seurakunta voi esim. kertoa kirkosta ja sen arkkitehtuurista jne. Myös kirkkokahvilla saa Bongaa messu-passiin tarran. Messuja mainostetaan työssäkäyvälle helsinkiläiselle aikuisväestölle, kirkosta jollakin tavalla kiinnostuneille. Messu on esillä saman viikon Kirkko ja kaupunki -lehdessä ja niitä mainostetaan myös markkinointiviestinnällä sovitusti. Kevään sarjan aloituksesta oli iso juttu Kirkko ja kaupungissa ja sitä mainostettiin Helsingin Sanomissa, Helsingin Uutisissa ja Metrolehdessä. Metro-lehdessä ja Hufvudsstadsbladetissa, messun kielen mukaan, mainostetaan sarjaa pikkuilmoituksilla myös koko kevään ajan. Bongaa messusta viestitään myös sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla. Bongaa messu -sarjan esite lähetetään Helsingin seurakuntien uusille jäsenille kevään ja syksyn sarjan alkaessa Tervetuloa seurakuntaan -esitteen postituksen yhteydessä. Bongaa messu -sarjan ilme kirkkokuvineen linkittyy Tervetuloa seurakuntaan -sarjan ilmeeseen. Bongaa messu -sarjan esite toteutettiin messupassina eli z-card-haitariesitteenä, johon messun jälkeen voi hakea tarran joko kirkkokahvilta tai kirkon eteisestä. Kevääksi ja syksyksi toteutetaan omat passit. Passissa on listat messukerroista ja paikoista. Messupassi on tämän raportin liitteenä 2. Useaan messuun osallistuneet saavat pieniä palkintoja, jotka kertovat helsinkiläisistä seurakunnista ja kirkoista sekä tukevat omaa hartauselämää. Jokaisesta messusta saa käyntikorttikokoisen rukouskortin, jossa on sen sunnuntain rukous sekä kuvana yksityis-

9 ABC Loppuraportti 9 (16) kohta kyseisestä kirkosta. Näistä rukouskorteista saa kokonaisen sarjan ja niitä voidaan hyödyntää myöhemminkin seurakunnissa. Palautteenannon mahdollisuutta korostetaan: tarjotaan mahdollisuutta antaa palautetta osoitteessa sekä kehitetään muutenkin palautteenantoa. Messuissa on kirkon eteisessä Bongaa messu -piste, jonka materiaalit liikkuvat messusta toiseen. Yhteinen seurakuntatyö hoitaa materiaalit. Pistettä hoidetaan yhteistyössä vastuuvuorossa olevan seurakunnan kanssa. Toimintaehdotus: Bongaa messu voi toimia myös hyvänä paikallisten hartaus- ja jumalanpalveluselämään liittyvien ideoiden keräämisen ja kehittämisen paikkana sekä mahdollistaa edellä esiin nostettujen tavoitteiden toteutumista. - Toteutetaan säännöllisiä yhdyshenkilötapaamisia, joissa sarjaa kehitetään eteenpäin ja samalla kerätään ideoita myös jumalanpalveluksiin yleensä - Kerätään paikalliset hyvät ideat erilaisista toteutustavoista ja käytännöistä materiaalipankkiin, tuotetaan materiaaleista myös vinkkivihkoja - Kerätään palautteita sekä kävijöiltä että työntekijöiltä ja reagoidaan palautteista ilmeneviin yleisiin ongelmakohtiin - Kehitetään henkilöstön koulutusta palautteista ilmenevien tarpeiden mukaan - Jatketaan jumalanpalveluselämän viestinnän ja markkinoinnin kehittämistä 1.3. Tavoitteet ja päämäärä Projektin pitkän tähtäimen hyödyt ja vaikutukset toimintaan - Paikallinen hartauselämä vahvistuu ja rikastuu - Spiritualiteetti vahvistuu - Seurakuntalaiset kohdataan laadukkaasti - Työntekijät saavat hartauselämää tukevia työkaluja - Hyvistä käytännöistä jaetaan tietoja - Työntekijöiden välinen yhteistyö paranee ja selkiytyy - Sisäinen tiedotus hartaustoiminnasta paranee - Päällekkäiset tilaisuudet vähenevät ja resurssien käyttö tehostuu yhteistyön ja sisäisen tiedotuksen ansiosta

10 ABC Loppuraportti 10 (16) - Hartauselämää tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja järjestelmällisesti ja reagoidaan mahdollisiin puutteisiin - Osallisuuden polkujen muodostuminen: (messuavustajat, kuorolaiset jne.) - Jumalanpalveluselämä näyttäytyy merkityksellisenä jäsenille. Jumalanpalveluksesta voi muodostua seurakuntaelämän keskus ja näyteikkuna, jonka kautta tavoitetaan parhaimmillaan myös uusia jäseniä - Ennakkoluuloton kehittäminen voi luoda myös uusia jumalanpalvelusyhteisöjä ja ryhmiä Pitkän tähtäimen tavoitteiden arviointi on liian aikaista tässä vaiheessa ja niitä voidaan arvioida myöhemmin tarkemmin. Kärkihanke tuotti konkreettisia välineitä, joita voidaan käyttää esille nostettujen tavoitteiden toteutumisten mahdollistajana pitkällä aikavälillä. Osa tavoitteista jäi aikapulan vuoksi vielä kärkihankkeen aikana toteutumatta: mm. osallisuuden polkujen kartoittaminen ja hartauselämän kehittämispäivä ammattiryhmittäin. 2. Projektin toteutus 2.1. Projektin aikataulu Suunniteltu pvm Toteutunut pvm Hyväksy projektiehdotus syksy Hyväksy projektikuvaus kevät Hyväksy projektin päättäminen Projektin tulosten jälkiarviointi Resurssit Kärkihankekoordinaattori toimi projektipäällikkönä ja hän arvioi oman käytettävissä olevan aikansa olleen paikoittain työn vaatimaan työmäärään nähden riittämättötön. Koordinaatioryhmä työskenteli pääsääntöisesti kokouksissa, joita kahden vuoden aikana kertyi 12 kappaletta. Näiden lisäksi ryhmä käytti aikaa työntekijäpäivän messun ideointiin ja käytännön toteutukseen sekä myös valmisteli sisältöasioita esim. sähköposti- ja sosiaalisen median viestein Budjetti ja todelliset kustannukset Budjetissa pysyttiin hyvin molempina vuosina. Ensimmäisenä vuonna suunniteltiin ja tuolloin kuluja oli ainoastaan kokoustarjoiluista. Suurin osa kustannuksista liittyi vuoteen 2013 ja erityisesti Bongaa messu -sarjaan.

11 ABC Loppuraportti 11 (16) Kärkihankkeen kustannukset maksetaan jäsenyyden vahvistamisen kustannuspaikalta Määrärahoista oli kärkihankkeelle budjetoitu vuodelle ja vuodelle euroa. Toteutuneet kustannukset Bongaa messu -sarjan kulut (materiaalien suunnittelu ja toteutus, messuesitteen valokuvat, kirkkokuvien käyttöoikeudet jne.) ,72* Tarjoilu- ja muut kulut 231, ,44* * huom. arvio, sillä 2013 tilinpäätös valmistuu loppuraportin valmistumisen jälkeen. 3. Projektin dokumentointi Projektin dokumentit säilytetään Helsingin seurakuntayhtymän projektikansiossa jaetulla levyllä. 4. Projektin opit ja palautteet Hartaus- ja jumalanpalveluselämä on Helsingin seurakuntayhtymän tasolla laaja kysymys eikä sitä tiettävästi ole yhteisesti tällä tasolla aikaisemmin työstetty koko Kirkkoa Helsingissä koskien. Yhteistyötahoja on paljon ja jokaisessa seurakunnassa on omat käytännöt ja toimintatavat. Kärkihankkeessa oli paljon yksittäisiä tavoitteita, joiden laadukas työstäminen olisi vaatinut vielä enemmän aikaa (esimerkiksi materiaalipankin sisältöjen kerääminen). Tehokkaampaa olisi ollut keskittyä vähempiin tavoitteisiin ja panostaa niihin työajallisesti enemmän. Tämäntyyppisessä hankkeessa, jossa varsinaista työalavastuuta ei ole yhteisessä seurakuntatyössä olemassa, olisi myös hyödyllistä perustaa erillisiä työryhmiä työstämään yksittäisiä tavoitteita. Niissä kuitenkin on omat haasteensa, muun muassa ettei seurakuntatyössä olevilla ole välttämättä aikaa osallistua laajoihin työskentelyihin. Koordinaatioryhmän kokoonpanoon yritettiin alussa saada ruotsinkielisen työn edustus, mutta työskentelyajat eivät lopulta kysytylle työntekijälle käyneet ja hän joutui aikapulan takia jättäytymään ryhmästä kokonaan pois. Ruotsinkielisistä seurakunnista ei lopulta löytynyt tilalle toista edustajaa. Tähän täytyy tulevaisuudessa yhä enemmän kiinnittää huomiota ja keksiä keinoja yhteistyön lisäämiseksi.

12 ABC Loppuraportti 12 (16) Kärkihankkeen viestintä onnistui kärkihankekoordinaattorin arvion mukaan välttävästi. Kirkossa Helsingissä sisäisen viestinnän välineet eivät ole kovinkaan toimivat ja niitä pitäisi kehittää edelleen. Tässä suhteessa on suuria toiveita tulevaa uutta sisäistä intraa kohtaan. Viestintään tulee myös varata työaikaa riittävästi. Yhteinen seurakuntatyö tarvitsisi tämän laajuisessa organisaatiossa enemmän sisäisen viestinnän resursseja. 5. Projektin jälkihoito 5.1. Luovutus toimintayksiköille Kärkihankekoordinaattori jatkaa toistaiseksi oman työnsä ohella Bongaa messu -sarjaan liittyvissä tehtävissä sekä ylläpitää materiaalipankkia, yhteistä messusivua sekä Facebookissa olevia Stadin monimuotoiset messut/hartaudet -sivustoja. Bongaa messu -sarjasta informoidaan säännöllisesti kirkkoherrainkokousta sekä ollaan seurakuntiin yhteydessä yhdyshenkilöiden kautta Avoimet kysymykset ja muu jälkihoito - Seurakuntien välisen yhteistyön rakenteen kehittäminen ja rovastikuntien hyödyntäminen yhteistyön välineenä. Osaltaan yhteistyövälineeksi muotoutui Bongaa messu -sarja, mutta muitakin tasoja täytyy vielä tutkia. - Resurssien varaaminen sekä yhteiseen seurakuntatyöhön että paikallisseurakuntaan jumalanpalveluselämän pitkäjänteiselle kehittämiselle. Kenelle yhteisten jumalanpalveluselämään liittyvien asioiden hoitaminen yhteisessä seurakuntatyössä kuuluu pitkällä aikavälillä? Hartauselämän taloudellinen tukeminen seurakunnissa on myös tärkeää, esim. musiikkityylillisesti kokeilevien messujen järjestämiseen ei useinkaan ole varaa. - Yhteiseen seurakuntatyöhön tarvitaan enemmän resursseja sisäiseen viestintään Ideoita jatkokehitykselle Alle on koottu jatkokehitysideoita: - Palautteen systemaattinen kerääminen jumalanpalveluksissa kävijöiltä: millaiseksi messu koetaan tänä päivänä. Tämän osana myös hyvin toimivien asioiden kannustaminen ja kipupisteiden löytäminen. Itkumuuri-palautepalvelu on jo olemassa, seurakunnat voisivat hyödyntää sitä vielä enemmän. Palautteenantoa kehitetään 2014 Bongaa messu - sarjassa.

13 ABC Loppuraportti 13 (16) - Jumalanpalvelustoimintaan liittyvien tapahtumien verkkonäkyvyyden parantaminen: tapahtumien löytyminen google-haulla, helppo näkyminen seurakuntien sivuilla ja koottuna koko Helsingin osalta, paikkatiedon hyödyntäminen ja tiedon lisääminen yhteiseen kalenteriin. - Säännöllinen kouluttautumismahdollisuus työntekijöille: esiintymistaidot, liturgiikka, saarnatyöpajat jne. - Tehdään videovinkkejä: Kerro oma messuvinkkisi tai työtapasi videolla, näkyville hartauselämän ideapankkiin koulutukselliseksi materiaaliksi. - Hartauselämän sisältöjen avaaminen: erilaisia havainnollisia ja selkeitä oppaita seurakuntalaisille - Lyhyitä video trailereita erilaisista messuista innostamaan mukaantuloon, yhteistyö esim Toivontuottajien kanssa: taltioidaan hartaustilanteita myös enemmän ja viedään verkkoon nähtäville. - Hartauselämään liittyvän kuvamateriaalin kokoaminen viestinnälliseen käyttöön. - Seurakuntalaisten osallisuuden parantaminen kutsumalla mukaan jumalanpalvelusten valmisteluryhmiin. Sosiaalisen median hyödyntäminen vuorovaikutuksessa: valmistelu ja ideointiryhmät myös esim Facebook-ryhmässä. Mahdollisimman helppo osallistumismahdollisuus myös niille, jotka eivät pääse aktiivisesti liikkumaan tapaamisiin. - Yleisesti tarvitsisimme toimituksellista työresurssia, joka keräisi käytäntöjä kattavammin ja kirjaisi niitä ylös. Palautteiden mukaan juuri kuvausten tekemiseen työntekijöillä ei ole riittävästi aikaa. Parhaimmillaan materiaalipankin toimittaja kiertäisi seurakunnissa tutustumassa käytäntöihin ja auttamassa niiden dokumentoinnissa. - Videoesittelyjä Kamera kiertää seurakunnissa, joissa työntekijät ja vapaaehtoiset esittelevät hyviä toimintaideoita. Materiaali voisi olla nähtävissä esim. sosiaalisessa mediassa kirjallisen kuvauksen lisäksi. - Kannustetaan työntekijöitä käymään vierailemassa toisten seurakuntien messuissa työntekijöinä. Tutkitaan mahdollisuutta seurakuntien väliselle työntekijöiden messuvuorovaihdolle: Parhaiten toisten käyttämiin toimintatapoihin tutustuu työskentelemällä yhdessä. Esimerkiksi niin, että kahden seurakunnan liturgit/saarnaajat vaihtavat messuvuoroja kerran kaudessa. Vaihdosta tuodaan raportti kotiseurakuntaan toisen seurakunnan hyvistä käytännöistä Pitkän tähtäimen hyödyt Suositukset, joilla varmistetaan pitkän tähtäimen hyötyjen saavuttaminen:

14 ABC Loppuraportti 14 (16) - Järjestetään yhteiseen seurakuntatyöhön pysyvä resurssi tukemaan seurakuntien jumalanpalveluselämää: yhteistyön koordinointi, koulutuksen suunnittelu, materiaalin tuottaminen jne. - Laajennetaan koulutuskysely kattamaan koko asiaan liittyvä henkilöstö - Seurataan Bongaa messu -kävijämääriä verrattuna normaaleihin messuihin samana ajankohtana samassa seurakunnassa - Järjestetään kävijöille ja työntekijöille palautekysely Bongaa messu -sarjasta - Nostetaan vielä enemmän esille Itkumuuri-palautepalvelun roolia palautteenantomahdollisuutena jokaisesta jumalanpalveluksesta - Kehitetään vapaaehtoisten koulutusta ja ohjeistusta - Perustetaan seurakuntiin vapaaehtoisten jumalanpalvelusryhmiä, ellei sellaista ole jo olemassa. Ryhmien vuorovaikutusta laajennetaan mahdollisuuksien mukaan sosiaaliseen mediaan. - Jatketaan tavoitetta saada käyttöön hartauselämän vuosikello, kunhan sopiva tapa sen tekemiseen löytyy - Järjestetään säännöllisiä yhdyshenkilötapaamisia, joissa kehitetään sekä Bongaa messu -sarjaa että jumalanpalveluselämää yleensä. Loppuraportin on kirjoittanut Markus Kartano. Raporttia työstettiin yhteistyössä Eeva Salosen ja kärkihankkeen koordinaatioryhmän kanssa. Koordinaatioryhmä on käsitellyt raportin kokouksessaan Liitteet Liite Dokumentin nimi 1. Hartauselämäkysely seurakunnille 2. Bongaa messu -esite

15 ABC Loppuraportti 15 (16) Liite 1 Hartauselämäkysely seurakunnille Keväällä 2012 lähetettiin Helsingin suomenkielisten seurakuntien jumalanpalveluselämässä toimiville työntekijöille kysely seurakunnan vapaaehtoistoiminnasta. Kysely lähetettiin 33 henkilölle niin että joka seurakunnasta oli vähintään yksi ja vastauksia tuli 18 henkilöltä yhdeksästä seurakunnasta. Liitteeseen on koottu kyselyn vastauksia siten että samanlaiset vastauksent ovat tilan säästämiseksi yhdistetty. Millaisia tehtäviä vapaaehtoiset tekevät? - Messuavustajina, tekstien lukeminen, esirukousavustaminen, esirukouksien valmistajana, ehtoollisen jakajana, kuorolaulajina, lastenhoitajina, sisäänheittäjinä, haastattelusaarnan haastateltavana, tietokoneen käyttäjänä, roudarina, suntion apulaisina, ideariihen jäseninä, tunnelmanluojina kirkkotilan koristelijoina, kolehdinkantajina, sielunhoitajina messun jälkeen, kulkueen kynttilänkantajina, apuna saarnan ideoimisessa. Oletteko kouluttaneet itse vapaaehtoisia tehtäviin? Onko teillä ollut käytössä/tehty tähän tarkoitukseen materiaalia? Jos on niin millaista? - suurin osa vastauksista toteaa itse järjestävänsä koulutuksia - Koulutusmuotoja: kolmen kokoontumiskerran koulutus, kirkkoväärtikoulutus, esirukoilijakoulutus, äänenkäyttökoulutus Koulutuksessa käytettyjä materiaaleja - Palvelkaa Herraa iloiten-kirja, itse valmistettu materiaali, koulutus käytännön tehtävät näyttämällä, vapaaehtoistoimijan opas Mitä kautta tai millä tavoi olette löytäneet vapaaehtoisia? Onko niitä riittävästi? - Sopiviksi katsottuja vapaaehtoisia on kutsuttu henkilökohtaisesti koulutukseen. Kirkkossa ja kaupungissa on myös ilmoitettu tulevasta koulutuksesta. Rippikoulu- ja nuorisopappi ja nuorisotyönohjaaja ovat nuorten leirillä rekrytoineet aivan äskettäin vanhempia nuoria koulutukseen. - Nuorisotyön ja henkilökohtaisten kontaktien kautta. On tunnettava ihminen, niin häntä voi pyytää johonkin tehtävään. Kutsumalla henkilökohtaisesti ja mainostamalla - Vapaaehtoistoiminnan diakoni, Lauri Anttila, on kartoittanut seurakuntamme vapaaehtoisia. Ilmoittelun perusteella heitä on tullut toimintaan lisää. - Toimintaryhmien ja yhteistyötahojen kautta. - Viestinnän eri kanavat ovat käytössä. Tällä hetkellä lähimmäispalvelutoimintaan olemme rekrytoimassa uusia vapaaehtoisia. - Puskaradio on paras eli joku tuo toisen mukaan. Kampanjat messumonisteen välissä jaetuista kyselykaavakkeista eivät ole toimineet. - Meillä on yksi vapaaehtoistoimintaan nimetty diakoniatyöntekijä. Hänen aikansa kyllä meneekin varsin paljon tähän toimintaan, jolloin ns varsinainen diakoniatyö jää häneltä vähemmälle. Mutta se on toki prioriteettikysymys, jossa painopisteet ja tarpeet muuttuvat. - Vapaaehtoisia tulee työntekijöiden kontakteissa ja itse hakeutumalla. Määrä on tällä hetkellä sopiva, tosin aina on tilaa innokkaille ja motivoituneille tyypeille! - Piiritoiminnassa, lähinnä aluetyön kautta. - Pyytämällä henkilökohtaisesti ihmisiä, ilmoittamalla tehtävistä nettisivuilla ja mainoksissa, puskaradio: seurakuntalaiset ovat pyytäneet toisiaan, Suurella sydämellä -palvelu. Aina voisi vapaaehtoisia olla enemmänkin.

16 ABC Loppuraportti 16 (16) - henkilökohtainen kutsu, lehti-ilmoituksilla ei tule,aina voisi olla uusia, mutta pitäisi olla mielekkäitä tehtäviä - Messussa kävijöistä kyselemällä ja tehtävistä ilmoittamalla. Vapaaehtoisia voisi olla enemmänkin, varsinkin säännöllisiin tehtäviin (esim. useammin samat kolehdinkantajat) - alueellisen verkostoitumisen kautta Vastaukseen vapaaehtoisten riittävyydestä, suurimmassa osassa todettiin että koskaan vapaaehtoisia ei ainakaan ole liikaa. Onko seurakunnallasi muita vapaaehtoisuuteen liittyviä tarpeita kuin koulutus? - Voisi olla hyvä luoda jonkinlainen brandi tuohon seurakunnan vapaaehtoisuuteen, tuotteistaa jotenkin tuota vapaaehtoisuutta, kuten MLL ja SPR esim ovat tehneet. Ihmisen on helpompi sitoutua johonkin, mistä hän tietää jo esitteen luettua, mitä tämä oikein on. - Palautekanava vapaaehtoisille voisi olla hyvä ja mikä ettei vähän vaihtelua joskus voisi vapaaehtoiset kaivata. Miksi ei messuavustusta voisi josku kierrättääkin tai järjestää vaikkapa yhteinen retki joskus kiitoksena jonnekin. - Tukeminen ja kiitos: Olemme vieneet vapaaehtoisia esim. syömään kauden päätteeksi tahi retkelle. Tuki on tärkeää kokeneellekin vap.ehtoiselle. - Rekrytointiin uusia vinkkejä kaipaamme. - Apuohjaajakoulutusta nuorille. Kesäteologi ja nuorisonohjaaja kaksistaan ideoivat ja kesäteologi toteuttaa. Tähän voisi olla olemassa näkökulmia ja ideoita. - Meidän työntekijöiden kouluttaminen vapaaehtoisten ohjaajiksi. Itselläni ainakin on puutteita ohjaus-, tuki- ja kannustustaidoissa ja erityisesti rajojen asettamisessa aikuisille ihmisille. - Kaikenlaiseen työssä tarvittavaan ideointiin, kokemusten jakamiseen ja keräämiseen. Ehkä esim. rovastikunnan tasolla olevia yhteisiä tapaamisia tai vaikkapa retkipäivä vapaaehtoisuuteen liittyen tms. - tarvitsemme rahoituksen vapaaehtoistoiminnasta vastaavan työntekijän palkkaamiseen!!! kaikki vastuunkantajat vapaaehtoiset tarvitsevat työnohjauksellista tukea - tähän tarvitaan resursseja - taloudelliset resurssit voisivat olla paremmat - Messun vapaaehtoistehtävien esilläpito tiedotuksessa ja julkisessa keskustelussa. - Olisi tärkeää, että seurakunnan työntekijöitä ei syyllistettäisi sillä, että joka juttuun pitäisi löytää niitä vapaaehtoisia, jotka ratkaisevat puuttuvat työntekijäresurssit. Millä muulla tavoin toivoisit tukea hartauselämään? - Jokaisen työyhteisön tulee löytää omalle alueelleen luontevat hartauselämän tavat. Ja kehittää ihan rauhassa niitä. - Ideapankki hyville ideoille! - Uusi materiaali ei ole pahitteeksi Seurakunnan ja rovastikunnallisten erityismessujen taloudellinen tuki (mm. äänentoistolaitteet, yms.) - Pyhän Hengen johdatusta - vertaisryhmien perustamista - Jonkinlaista kuvaa siitä, mitä hartaudella tänä päivänä tarkoitetaan, miten "ihmiset" käsitteen ymmärtävät, minkälainen on "hyvä hartaus". Puheiden ideapankki voisi olla hyvä. Eli että olisi joku sivusto, jossa olisi teemoja toimituspuheita varten. Omat ideat kun tahtovat välillä käydä tyhjiin...