Suomalaisia avauksia yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimukseen

Transkriptio

1 Pekka Pättiniemi & Harri Kostilainen Suomalaisia avauksia yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimukseen Yhteiskunnallinen yritystoiminta on noussut yhteiskunnalliseen keskusteluun ympäri maailmaa ja tutkimus- ja kehittämistyön kohteeksikin viimeisten vuosikymmenten aikana 1. Yhteiskunnalliset yritykset tuottavat joidenkin arvioiden mukaan Euroopassa jo enemmän innovaatioita markkinoille kuin muilla liike toimintamalleilla toimivat yritykset (Europe 2020 strategy: Innovation insights from European research in socioeconomic sciences 2010, 30 33). Suomessa yhteiskunnallisen yritystoiminnan liiketoimintamallin kehittämisen keskeisiä motiiveja ovat julkisen palvelutuotannon uudistuminen ja järjestöjen liiketoiminnan yhtiöittäminen. Yhteiskunnalliset yritykset on nähty osana monipuolista julkisten palvelujen tuottamisverkostoa. Palvelujen uudistamisella haetaan parempaa vaikuttavuutta ja tehokkuutta tilanteessa, jossa niukkenevilla resursseilla tuotetaan palveluja kasvavalle joukolle palvelujen tarvitsijoita. Samalla halutaan pitää kiinni palvelujen saatavuudesta kaikille. Yhteiskunnallisten yritysten odotetaan parantavan julkisten palveluiden laatua, aikaansaavan innovaatioita, parantavan tuottavuutta ja vaikuttavan ennalta ehkäisevästi terveyden- ja hyvinvoinnin haittoihin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Palveluiden käyttäjien tarpeiden kuuleminen ja ottaminen mukaan palveluiden tuottamiseen ovat yhteiskunnallisen yritystoiminnan keskiössä. (Bland 2010; Grönberg & Kostilainen 2012) On väitetty (ks. esim. Bland 2010), että yhteiskunnallisessa yritystoiminnassa yhdistyvät innovatiivisella tavalla taloudellisesti kestävä yritystoiminta ja sosiaalisen muutoksen aikaansaaminen. Yhteiskunnallinen yritystoiminta on nähty ratkaisuna, joka yhdistää eri toimijakenttien ja sektoreiden parhaat puolet: yritysmaailman tehokkuuden ja johtamistavat, kansalaistoiminnan kansalaislähtöisyyden ja julkisen sektorin rahoitusjärjestelmän. Yhteiskunnallisten yritysten osuuden kaikista Euroopan yrityksistä on arvioitu olevan nykyisin kymmenen prosenttia, ja että ne työllistävät yli 11 miljoonaa palkattua työntekijää (Euroopan komissio ). Suomessa yhteiskunnallisten yritysten potentiaalin on arvioitu olevan viidestä tuhannesta jopa (Kostilainen & 5

2 Pättiniemi, 2011; Karjalainen & Syrjälä 2009). Viimeisimmän yrittäjyysaktiivisuutta vertailevan Global Entrepreneur Monitor GEM (Stenholm ym. 2010) tutkimuksen mukaan potentiaali yhteiskunnallisen yrityksen perustamiseksi on Suomessa Euroopan korkeinta. Tutkimuksen avulla on selvitettävä onko asianlaita niin kuin edellä esitetyt näkemykset antavat ymmärtää vai onko todellisuus toisenlainen tai ainakin monimuotoisempi. Yhteiskunnallisten yritysten kehittyvä toimintaympäristö Suomessa yhteiskunnallisen yritystoiminnan institutionalisoituneita muotoja ovat lakiin perustuvat vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille työmahdollisuuksia tarjoavat sosiaaliset yritykset (laki sosiaalisista yrityksistä 1351/2003) ja yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallia noudattavat organisaatiot, jotka voivat hakea käyttöönsä yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamerkkiä Suomalaisen Työn Liitolta. Yhteiskunnallinen yritys -merkin ( saaneet yritykset pyrkivät liiketoimintansa avulla ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia sekä edistämään yhteiskunnallisia tavoitteita. Ne käyttävät pääosan voitostaan tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Liiketoimintamallia kuvaavat myös yrityksen toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys. Yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemin kehittyminen on elinkaarensa alkuvaiheessa. Elinvoimaisen yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemin kehittymistä tukevat toimialaa kehittävien organisaatioiden ja yhteiskunnallisten yritysten järjestäytyminen Yhteiskunnallisten yritysten Koalitioksi. Yhteiskunnallisten yritysten Living Lab -hankkeessa on kehitetty yhteiskunnallisten yritysten Kasvuhuone-palvelua ja Suomen Yhteiskunnallisten Yrittäjien yhdistys ry (SYY) on lanseerannut yhteiskunnallisten yritysten valmennusohjelman. Liiketoimintamallia rahoittavaa erityisrahastoa on myös kehitelty pitkälle Sitrassa. Orastavaa tutkimusta ja tutkijaverkostoa yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta on koottu yhteen FinSERN-tutkimusverkostossa. Yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemin elinvoimaisuuden kannalta on keskeistä miten tutkimus- ja kehittämistoiminta tunnistaa mahdollisuutensa osallistua, hyötyä ja hyödyntää kehittyvää ekosysteemiä (Kostilainen & Kainulainen 2011). Tässä vaiheessa yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyvät tutkimuksen ja kehittämistyön keskeiset teemat voidaan tiivistää seuraaviin: yhteiskunnalliset yritykset hyvinvointipolitiikan uudistajina, yhteiskunnallisten yritysten merkitys ja toimintaympäristö Suomessa, yhteiskunnalliset yritykset yleishyödyllisten palvelujen tuottajina, yhteiskunnallisten yritysten vaikutusten näkyväksi tekeminen ja yhteiskunnalliset yritykset ja sosiaalisen innovaatiot. 6

3 Yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimuksen organisoituminen Suomen ensimmäisen yhteiskunnallisten yritysten tutkimuskonferenssin järjesti Yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkosto ry, FinSERN. FinSERN muodostaa tutkimusyhteisön, jossa samasta aiheesta kiinnostuneet tutkijat ja tutkimustiedon hyödyntäjät kokoontuvat yhteen vaihtamaan aktiivisesti tietoa. Haluamme innostaa ja motivoida tutkijoita ja opinnäytetyöntekijöitä aiheen pariin ja verkostoitua kansainvälisesti. Avaamme jäsenillemme ovia maailman korkeakouluihin ja yliopistoihin sekä kartoitamme rahoitusmahdollisuuksia ja julkaisukanavia tutkijoille. Lokakuussa 2010 perustetulla FinSERN:llä on laaja jäsenpohja. Vuoden 2012 lopussa henkilöjäseniä oli 106 ja yhteisöjäseniä 12. Henkilöjäsenistä 20 valmistelee eri tieteenaloilla väitöskirjaa, 21 on jo väitelleitä tohtoreita. 65 jäsenistä omaa muun tutkimus- ja kehittämisorientaation. Henkilöjäseniä on lähes kaikista suomalaisista tiedeyliopistoista ja kasvava joukko ammattikorkeakouluista. FinSERN:in laajenevaan yhteisöjäsenten joukkoon kuuluvat: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL osallisuuden edistämisen yksikkö, Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppakorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Suomalaisen Työn Liitto, Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seura ry, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö, Idekoop osuuskunta, Sortso osuuskunta, Osuustoiminnan Kehittäjät Coop Finland ry ja Syfo Oy. FinSERN on jäsenenä pohjoismaisessa SERNOC (The Social Entrepreneurship Research Network of the Nordic Countries) tutkimusverkostossa sekä Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seurassa. FinSERN järjestää vuosittain jäsenilleen kaksi tutkimusseminaaria. Tapahtumien tavoitteena on esitellä menneillään olevia tutkimuksia ja keskustella tulevista tutkimusavauksista. Joka toinen vuosi järjestään laajempi avoin tutkimus konferenssi, jossa kuullaan myös kansainvälisten tutkijoiden puheenvuoroja. Seuraava FinSERN2. tutkimuskonferenssi on FinSERN:in verkkosivut ( sisältävät tietoja kansainvälisistä tutkimustapahtumista, tutkijakouluista ja julkaisuista. Sivustolle on koottu jäsenten tutkimusjulkaisuja. Sivustolla on ollut käyntiä vuoden 2012 loppuun mennessä. FinSERN julkisti syksyllä 2011 yhdessä Suomalaisen työn liiton kanssa ensimmäisen opinnäytetyö kilpailun. Kilpailun tarkoituksena on herättää kiinnostusta yhteiskunnallista yritystoimintaa koskevaan tutkimukseen erityisesti yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden parissa, kehittää tutkimustulosten levittämistä sekä edistää yhteiskunnallisen yritystoiminnan tunnettuutta. Ensimmäinen tuhannen euron palkinto myönnettiin VTM Ilona Kotolle tutkimuksesta Yhteiskunnallisen yrittäjyyden institutionalisaatio Suomessa haasteet ja mahdollisuudet. Kilpailu järjestetään vuosittain. 7

4 FinSERN:iä on tukenut Yhteiskunnallisten yritysten Living lab projekti, jota toteuttivat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Syfo Oy. Projektia rahoittivat monien yhteiskunnallisten yritysten pilottien ja kumppaneiden lisäksi Euroopan sosiaalirahasto ja Uudenmaan Elinkeino- ja Ympäristökeskus. FinSERN1. tutkimuskonferenssin artikkeleista Tämä artikkelikokoelma perustuu 80 osallistujaa koonneeseen FinSERN:in järjestämän Suomen ensimmäisen yhteiskunnallisten yritysten tutkimuskonferenssin esitelmiin. Konferenssissa pidettiin yhteensä 21 yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimukseen liittyvää esitelmää. Esitykset olivat yliopistojen ja korkeakoulujen jatko-opintoihin tai lopputöihin liittyviä tutkimuksia sekä eri kehittämishankkeissa syntyneiden käytäntöjen ja kokemusten raportointia. Työskentelyssä yhdistyivät akateemisuus, tutkimuksellisuus, hyödyllisyys ja käytännönläheisyys. Tähän konferenssijulkaisuun valitut 14 esitelmää on jaettu neljään lukuun perustuen niiden aihepiiriin. Luvut ovat: Yhteiskunnallisen yritystoiminnan merkitys ja toimintaympäristö Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset yleishyödyllisten palvelujen tuottajina Yhteiskunnallisten yritysten vaikutusten näkyväksi tekeminen Yhteiskunnalliset yritykset ja sosiaaliset innovaatiot Konferenssin kansainvälinen vieras Saksasta professori Adalbert Evers Giessenin yliopistosta avaa julkaisun artikkelillaan Where do we go from here? On major discourses that influence roles and routes of third sector organisations and social enterprises. Artikkelissaan hän tuo esiin neljää perustaltaan erilaista yhteiskunnallista ajattelutapaa, jotka vaikuttavat keskusteluun ja päätöksentekoon koskien yhteiskunnallisien yrityksien sekä kolmannen sektorin ja yhteisötalouden organisaatioiden kehitysmahdollisuuksia ja tulevaisuutta. Ensimmäisen luvun Yhteiskunnallisen yritystoiminnan merkitys ja toimintaympäristö Suomessa avaa Sitran johtava asiantuntija KTM Jonna Stenman. Hän käsittelee artikkelissaan Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana yhteiskunnallisiin yrityksiin kohdistuvaa kritiikkiä tai oikeammin sen kritiikkiin, että joitakin yrityksiä kutsutaan yhteiskunnallisiksi yrityksiksi. Hän pohdiskelee yritystoiminnan ja yrittämistapojen monipuolisuuden merkitystä esimerkiksi kilpailun edistäjänä ja viranomaistoiminnan kankeuden vähentäjänä. 8

5 Asiantuntija HL Tapio Mäkelä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta käsittelee artikkelissaan Yhteiskunnallinen yrittäjyys: toimintaa talouden, politiikan ja etiikan välimaastossa yhteiskunnallisen yritystoiminnan ja yleishyödyllisten yhteisöjen välistä suhdetta, talouden ja perinteisten toimintatapojen vaikutusta julkistenpalvelujen hankinnassa. Asiantuntija, tutkija VTM Harri Kostilainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja pääsihteeri FT Pekka Pättiniemi Kansan Sivistystyön Liitosta tarkastelevat artikkelissaan Evolution of social enterprise concept in Finland yhteiskunnallisen yritystoiminnan tuloa ja vakiintumista Suomessa sekä yhteiskunnallisten yritysten tehtäviä eri yhteiskunnallisen hyvän kentissä. Projektikoordinaattori yht.yo. Elina Patana Satakunnan Ely-keskuksesta käsittelee artikkelissaan Missä menet sosiaalinen yritys? Sosiaalisten yritysten johtohenkilöiden kokemuksia yritysten nykytilasta sosiaalisten yritysten johtajien kokemuksia. Esillä ovat lain sosiaalisista yrityksistä tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Luvun viidennessä artikkelissa Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta asiantuntija, tutkija VTM Harri Kostilainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja vanhempi tutkija MMM Jari Karjalainen Aalto Yliopisto Kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskuksesta tarkastelevat millä edellytyksillä sosiaalisilla yrityksillä on erityistä, niiden tavoitteista, toiminnan luonteesta tai statuksesta aiheutuvaa kilpailuetua. Asiantuntija, tutkija VTM Harri Kostilainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja kehittämispäällikkö FM Ville Grönberg Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuuden edistämisen yksiköstä tarkastelevat, empiirisiin havaintoihin perustuen, artikkelissaan Understanding startup and success of work integration social enterprises in Finland sosiaalisten yritysten työllistävyyttä ja taloudellista menestymistä. Toisessa luvussa Yhteiskunnalliset yritykset yleishyödyllisten palveluiden tuottajina vanhempi tutkija KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista tarkastelee yhteiskunnallisia yrityksiä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin (sgei services of general economic interest) liittyvien palvelujen tuottajina Suomen harvaan asutuilla alueilla. Artikkeli perustuu aiempiin tapaustutkimuksiin sekä kuntien virkamiesten sekä kyläasiamiesten haastatteluihin. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkija YTM Hanna Moilasen artikkeli Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla pohjautuu kuuteen 9

6 tapaustutkimukseen, jotka havainnollistavat yhdistysten tai pienten osuuskuntien järjestämiä paikallisesti tärkeiksi koettuja palveluja. Tärkeäksi havaittujen palvelujen kehittäminen vaatii kuitenkin kehittyäkseen toimintaympäristön, jossa ei aseteta hallinnollisia esteitä pienimuotoisten palvelujen tuottajille. Projektipäällikkö YTT Aapo Jumppasen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista sekä apulaisprofessorien Young Jun Lee ja Fumihiko Koyata Hirosaki ylipistosta ja HM Timo Suutari Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista sosiaalisia yrityksiä työllistäjinä japanilaisella ja suomalaisella maaseudulla. Artikkelissa vertaillaan sosiaalisten yritysten taloudellista ja sosiaalista orientaatiota sekä niiden suhdetta julkiseen sektoriin, kolmanteen sektoriin ja kohderyhmiinsä. Kolmannessa luvussa Yhteiskunnallisten yritysten vaikutusten näkyväksi tekeminen Tutkimusjohtaja KTT Jari Handelberg, vanhempi tutkija MMM Jari Karjalainen, vanhempi tutkija KTM Pertti Kiuru, projektikoordinaattori Ulla Karhu Aaltoyliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta sekä toimitusjohtaja Sirpa Eklund Posivire Oy:stä esittelevät tekemäänsä tapaustutkimusta Helsingin kaupungin perustaman Posivire sosiaalisen yrityksen toiminnasta ja toiminnan vaikutuksista. Viimeisessä luvussa Yhteiskunnalliset yritykset ja sosiaaliset innovaatiot esitellään kolme suomalaista sosiaalisia innovaatioita analysoivaa tutkimusta. Artikkelissaan Bricolage in the everyday life of Hub Helsinki M. Sc. (Econ.), Doctoral Candidate Eeva Houtbeckers Aalto yliopistosta tarkastelee Hub Helsingin toimintatapaa yhteiskunnallisena yrityksenä. Tutkittu yritys tarttuu yhteisönä sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin mahdollisuuksiin, niiden tullessa esiin, ilman ennakkosuunnitelmia. Toimintatapa (bricolage) näyttää tuottavan tuloksia. Palveluinnovaatiot ja sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa artikkelissa projektipäällikkö FT Riitta-Maija Hämäläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuuden edistämisen yksiköstä tarkastelee julkistenhankintojen vaikutuksia yhteiskunnallisten yritysten toiminnalle sosiaalipalveluissa. Julkisen sektorin hankinnoissa on jo nyt mahdollisuus laatia kilpailutukset niin, että myös pienillä toimijoilla, yhteiskunnallisilla yrityksillä ja järjestöillä olisi mahdollisuus menestyä. Artikkelissa Tieto- ja viestintätekniikka opetussektorilla parempaa palvelu tasoa innovatiivisilla toimintatavoilla VTT:n tutkijat VTM Virpi Britschgi, Raine Hautala, Risto Öörni ja Pekka Leviäkangas tarkastelevat Kauniaisten suomenkielisen koulutustoimen käyttäjä tarpeisiin perustuvan tietotekniikka palveluiden 10

7 hankintamallin vaikutuksia opetussektoriin. Osallistavalla ja hyvin suunnitelluilla hankinnoilla voidaan saada aikaan positiivisia ympäristö ja yhteisövaikutuksia. FinSERN1. konferenssissa esitettiin tässä julkaisussa olevien artikkeleiden lisäksi näkökulmia tutkimustiedon hyödyntämisestä ja innovaatiotoiminnasta yhteiskunnallisten yritysten kasvun ja menestymisen tukemiseksi (Social Business Internationalin perustaja Jonathan Bland, toimitusjohtaja Jaana Merenmies Syfo Oy, toimitusjohtaja Antti Karjalainen, Tiederahoitus Oy ja dosentti, rehtori Jorma Niemelä, Diakonia-ammattikorkeakoulu). Yhteiskunnallisista yrityksistä hyvinvointipolitiikan uudistajina esitelmöi Professori (emerita) Briitta Koskiaho. Yhteiskunnallisen yritystoiminnan vaikuttavuuden arvioimisesta puhuivat tohtoriopiskelija KTM, HK Hannele Mäkelä, Tampereen yliopistosta sekä Jaana Merenmies & KTK Inari Otonkoski, Syfo Oy:stä. Konferenssin kaikki esitykset löytyvät FinSERN:in verkkosivustolta ( FinSERN 1. konferenssi osoitti, että kiinnostus yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimukseen on viriämässä. Esitellyt tutkimukset ja tutkimusaihiot olivat monipuolisia kuten itse yhteiskunnallinen yritystoimintakin. Kohdetta lähestyttiin monista eri näkökulmista ja monin menetelmin. Osallistujien ja esitysten suurimäärä ja hyvä laatu yllätti järjestäjät. Haluamme välittää erityiset kiitokset professori Adalbert Eversille ja emerita professori Briitta Koskiaholle heidän panoksestaan seminaarin onnistumiseksi. Helsingissä Puheenjohtaja FT Pekka Pättiniemi, FinSERN Sihteeri VTM Harri Kostilainen, FinSERN Kirjallisuus Bland, J. (2010) Yhteiskunnallinen yritys ratkaisuja 2000-luvun haasteisiin Ison-Britannian malli ja sen kokemukset. Työ- ja elinkeinoministeriö. Toukokuu Strategiset hankkeet 22/2010. Ladattavissa osoitteesta Euroopan komissio KOM (2011) 682 lopullinen Sosiaalisen yrittäjyyden aloite Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille SEK(2011) 1278 lopullinen. Bryssel Ladattavissa osoitteesta ec.europa.eu/internal_market/ social_business/index_en.htm Europe 2020 strategy: Innovation insights from European research in socioeconomic sciences Ladattavissa osoitteessa ec.europa.eu/research/social-sciences/pdf/innovation-creatingknowledge-and-jobs_en.pdf 11

8 Grönberg, V. & Kostilainen, H. (2012) Sosiaalisten yritysten tila ja tulevaisuus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 12/2012. Ladattavissa osoitteesta files/32263/12_2012_web.pdf Karjalainen, A. & Syrjänen, E. (2009) Onko Suomessa yhteiskunnallisia yrityksiä? Suomen Lontoon instituutti. Ladattavissa osoitteesta yrittajyys final.pdf Kostilainen, H. & Kainulainen, S. (2011) Yhteiskunnalliset yritykset tulevat oletko valmis? AMKlehti// Journal of Finnish Universities of Applied Sciences, No 4 (2011) Ladattavissa osoitteesta www. uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1359 Kostilainen, H. & Pättiniemi, P. (2011) Institutionalisation of social enterprise concept in Finland. Paper presented in SERNOC meeting in Oslo Koto, I. (2010) Yhteiskunnallisen yrittäjyyden institutionalisaatio Suomessa haasteet ja mahdollisuudet. Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta, Valtio-oppi Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus. Pro-gradu tutkielma. Syyskuu Laiho, UM., Grönberg, V., Hämäläinen, P., Stenman, J. & Tykkyläinen, S. (2011) Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 4/2011. Ladattavissa osoitteessa Stenholm, P., Heinonen, J., Kovalainen, A. & Pukkinen, T. (2010) Global Entrepreneurship Monitor. Finnish 2009 Report. Turku School of Economics, TSE Centre for Research and Education. Series A Research Reports A 1/2010. Ladattavissa osoitteesta Laki sosiaalisista yrityksistä 1351/ Loppuviitteet 1 ICSEM - International Comparative Social Enterprise Models projekti vertailee laajasti ympäri maailmaa kehittyvää yhteiskunnallista yritystoimintaa. European Research Network (EMES) on vuodesta 1996 koonnut yhteen eurooppalaisia yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkijoita, Harvard Business School aloitti vuonna 1993 Social Enterprise Initiativen, Stanfordin yliopistolla on Stanford Social Innovation Review (SSIR) ja Oxfordin yliopiston yhteydessä toimivalla Saïd Business Schoolilla on Skoll Centre for Social Entrepreneurship keskus. Ruotsissa Yhteiskunnallista yrittäjyyttä tutkimaan ja edistämään on valjastettu 30 tutkijaa vahvasti kansainvälisesti verkostoituneena (Societal Entrepreneurship Programme). Tanskassa toimii Fonden Socialøkonomi. Suomeen on perustettu yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkosto FinSERN, joka osallistuu pohjoismaiseen yhteiskunnallisten yritysten tutkimusverkosto SERNOC:iin. Belgiassa kootaan kansallista ja kansainvälistä tutkimusta IAP-SOCENT tutkimusohjelmassa, jossa on mukana 35 tutkijaa. Italiassa yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimus on aktiivista ja koordinoitua mm. Euricse ja IRIS verkostoissa. Isossa-Britaniassa yhteiskunnallisia yrityksiä pidetään muutosvoimana. Maan hallitus julkaisi vuonna 2006 erityisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintaohjelman (Social enterprise action plan: Scaling new heights). Yhteiskunnallista yritys toimintaa tutkitaan omassa ohjelmassaan Third Sector Research Centre:issä (TSRC). Yhdysvalloissa yhteiskunnallista yrittäjyyttä edistää ja kokoaa yhteen Ashoka Foundation. 12