Yli uskontorajojen tehtävä työ

Transkriptio

1 Yli uskontorajojen tehtävä työ Monikulttuurisuus lapsiperheiden palveluissa LAPE PKS ja Uusimaa -työpaja Laurea Leppävaara Pontus Salmi Yhteisen seurakuntatyön johtaja, TT, PD Vantaan seurakuntayhtymä

2 Kokemuksia Vantaalta Vantaa on Suomen monikulttuurisin kunta Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 117 eri kieltä Usean vuoden ajan vieraskielisten osuus (16,6 %/ henkilöä) on ollut Vantaalla suurempi kuin missään muussa Suomen kunnassa Vantaalla esiintyy kaikkien suurien maailmanuskontojen kannattajia ja mm. aktiivisia muslimiyhteisöjä Vantaan seurakunnilla on pitkä kokemus maahanmuuttajien parissa tehtävästä työstä ja dialogin käymisestä eri uskontokuntien edustajien sekä ryhmien kanssa Esimerkkejä: Vietnamin venepakolaisten tulo 1979 ja 1980-luvun alkuvuosina Somalien tuleminen 1990 luvun alussa Inkeriläisten paluumuutto presidentti Koiviston puheen jälkeen (venäjänkielisen väestön nopea kasvaminen) Turvapaikanhakijoiden tulo Vantaalle 2015 (vapaaehtoistyön järjestelyt vastaanottokeskuksissa) Vantaa on koko 2000-luvun kansainvälistynyt kovaa vauhtia ja useita eri kansallisia ryhmiä on tullut osaksi myös seurakuntien arkista toimintaa Maahanmuuttajat kohdataan ryhminä ja yksilöinä kunkin vakaumusta kunnioittaen Maahanmuuttajien kulttuureihin ja uskontoihin tutustuminen on tärkeää (yhteisökulttuureja) Monet maahanmuuttajat haluavat tulla kohdatuksi varsinkin aluksi ryhmänä (retkien, leirien ja ryhmien järjestäminen) moni muslimi kokee seurakunnan palvelut luontevana ja HE mm. käyttää perheneuvonnan palveluita (arvostavat sitä, että kokevat perheneuvojan ymmärtävän heidän vakaumuksellista uskontoaan) Usealla huonoja kokemuksia viranomaisista lähtömaassaan (siksi kirkkoon luotetaan)

3 Seurakuntien toiminta on muuttunut monikulttuuriseksi Esimerkiksi Länsimäen kirkolla toimiva Diakoniatyön avoin kerho alakouluikäisille (1 6 luokkalaisille) nimeltään Torstaimestassa, jossa vain 20 % lapsista on taustaltaan kantasuomalaisia. Mukana lapsia monesta eri kulttuuristaustoista: - eri uskontokunnista (islam, buddhalaisuus, kristityt) tunnustavien ja tunnustuksettomista taustoista tulevien perheiden lapsia. - lapsien kotona puhutaan eri toistakymmentä eri kieltä, mutta suomenkielellä kommunikoidaan kerhossa - Torstaimestassa käy yli 100 eri lasta vuoden aikana (30 40/kerta) - työntekijöillä kontaktit maahanmuuttajanaisten verkostoihin alueella (mahdollistaa yhteistyön lasten kanssa)

4 Uskontojen välinen dialogi Perinteinen uskontojen välisen neljän dialogin malli: 1) Elämän dialogi, 2) Toiminnan dialogi, 3) Teologinen dialogi ja 4) Uskonnollisten kokemusten dialogi Dialogi tarkoittaa myönteisiä ja rakentavia uskontojen välisiä suhteita toisin uskovien ihmisten ja heidän yhteisöjensä välillä keskinäisen ymmärryksen rakentuminen dialogissa kunnioitetaan vapautta olla kuuliaisia (omalle) totuudelleen (hyväksyä toinen sellaisena kuin hän on) Dialogi (dia + logos) ymmärretään keskinäiseksi viestinnäksi, jotta lisääntyisi yhteinen ymmärrys (mikä estää jakautuneisuutta ja konflikteja) solidaarisuus, rauha ja oikeudenmukaisuus keskinäinen voimaantuminen

5 Hengellisten johtajien välillä käytävä dialogi: esim. yli 10-vuoden kestänyt dialogi imaamien ja kirkkoherrojen välillä Vantaalla Luottamukselliset suhteet ovat syntyneet pidemmän dialogin myötä Kirkkoherrat ovat toimineen tulkkeina islamilaisen ja länsimaisen kulttuurin yhteentörmäyksissä kun heidän yhteisöllinen tapa hoitaa asioita ja meidän yksilölähtöinen palvelujärjestelmä eivät ole kohdanneet imaamien esittämä toive keskustella esim. lastensuojelusta islamilaisten ryhmien (sunnit ja shiiat) välillä he eivät pakosti keskustelu keskenään, vaan kirkkoherrojen kautta ja molemmilla ryhmillä saattaa olla oma tulkki paikalla sekä rauhan rakentajina suhteessa kantaväestöön

6 Bencmarkkausta maailmalta

7 Maahanmuuttajaryhmien kokoaminen ja integroiminen myös työntekijöiksi Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien monikulttuurisuustyö on koonnut eri kielellisiä ryhmiä mm. säännöllinen arabian-, kiinan-, englannin-, venäjän- ja vironkielinen toiminta (natiivipalvelut) Mark Saba seurakuntatien palkkalistoilla on pappeja ja muita työntekijöitä, joilla on maahanmuuttajatausta ja osa heistä on tullut pakolaisina kriisialueelta Ramez Ansara Samuel Luak Kyky kommunikoida sekä äidinkielellä että tunnekielellä (osaavat samaistua maahanmuuttajan ja erityisesti turvapaikanhakijan asemaan) Paulos Huang

8 Viestit ovat eri tutkimuksissa samansuuntaisia samanlaiset ihmiset (segmentit) kommunikoivat lähinnä vain samanlaisten ihmisten kanssa He etsivät pienissä ryhmissä suuntaa, miten suhtautua elämässä mihinkin asiaan KUINKA VAHVASTI ELÄMME ERILAISISSA KUPLISSA?

9 Kuinka estää, etteivät palvelut siiloudu sekä miten toimia erityvien (omassa kuplassa) elävien ryhmien jäsenten todellisuuteen Miten varmistaa paikallinen ja alueellinen dialogi SOTE uudistuksessa (mm. brittiläinen yhteisötyön malli)

10 Eri toimijoiden välinen yhteistyö Vantaalla on ollut hyvät ja kiinteät yhteistyösuhteet eri toimijoiden välillä ylemmästä johdosta aina alueilla toimivin työntekijöihin Vantaan Sosiaalifoorumi yhteistyö vuodesta 2005 Turvallisuusyhteistyö 1990-luvulta Turvapaikanhakijoiden asioiden hoitaminen laajassa verkostossa Toiminnan edellytys on ollut hyvä yhteistyökulttuuri ja toimivat yhteistyösuhteet sekä matala hierarkia ne ovat mahdollistaneet uusien innovaatioiden syntymisen mm. Yhteinen pöytä ja Marjaverkko (kolmas sektori yhteensaattajana) Kaikessa yhteistyössä on tärkeää Yhteisen näkemyksen ja tarpeen hakeminen (WIN-WIN tilanne kaikille) Luottamus on kaiken yhteistyön perusta Aito usko ihmisiin Toisen aito arvostaminen ja kunnioittaminen Oikea asenne: Työtä tehdään ihmisten kanssa ei heidän puolestaan