Naiset ja media. Kilpailuaika. Kilpailun raati. Palkinnot ja palkintojen jako. Lisätietoja. Suomen UNIFEMin kirjoituskilpailu lukiolaisille 2008

Transkriptio

1 Suomen UNIFEMin kirjoituskilpailu lukiolaisille 2008 Naiset ja media Suomen UNIFEM nostaa vuosittaisilla kirjoituskilpailuillaan esiin teemoja, jotka ovat merkityksellisiä miesten ja naisten tasa-arvon kannalta kaikkialla maailmassa. Tänä vuonna teema on Naiset ja media. Tämänkertaisessa kilpailussa innostetaan kirjoittajia pohtimaan median vaikutusta heihin itseensä tai tarkastelemaan kehitysmaiden naisten kuvaa mediassa. Kilpailuaika Kilpailutöiden tulee olla Suomen UNIFEMissa 3. marraskuuta Kysy lisätietoja kilpailusta äidinkielenopettajaltasi. Kilpailun raati Kilpailun raatiin kuuluvat päätoimittaja Anne Moilanen ja kirjailija Riikka Pulkkinen. Palkinnot ja palkintojen jako Kilpailun pääpalkinto on MP3-soittimella varustettu Nokian kamerapuhelin. Lisäpalkintoina seuraaville mm. MP3-soitin, kirjapalkintoja, Kumppani-lehden sekä UNIFEM-lehden vuosikertoja. Kilpailun parhaimmisto kutsutaan palkintojen jakotilaisuuteen Naiset ja media -seminaariin Tampereelle Lisätietoja Vs. toiminnanjohtaja Eeva Koskinen puh YK:n naisten kehitysrahasto UNIFEM edistää naisten asemaa ja ihmisoikeuksia sekä naisten yhteiskunnallista osallistumista. Suomen UNIFEM tukee rahastoa tiedottamistyöllä ja varainhankinnalla. Järjestö toimii myös YK:n ja naisnäkökulman asiantuntijana kehitys- ja tasa-arvokysymyksissä

2 Naiset ja media TAUSTAMATERIAALI Naiset median kuvissa iestintä on viime vuosikymmenten aikana kasvanut voimakkaasti kaikkialla maailmassa. Joukkotiedotus on muuttanut maailman kyläksi, jossa saamme reaaliajassa tietoa maapallon toisella puolella olevista tapahtumista. Samalla joukkotiedotusvälineiden vaikutusvalta on vahvistunut. Viestimistä tuleva tieto vaikuttaa niin viralliseen politiikkaan kuin yksityisten ihmisten käyttäytymiseen ja toimintaan. Vaikka tiedotusvälineet kattavat koko maailman, ei niiden välittämä kuva aina vastaa todellisuutta. Se, mitä ja miten uutisoidaan, on monella tapaa valinta. Samoin se mitä kuulemme, näemme, luemme ja koemme, on aina jollakin tapaa median valikoimaa ja kehystämää. Tällöin on merkitystä myös sillä kuka viestii ja millaisesta näkökulmasta. Median välittämä kuva maailmasta on edelleen melko perinteinen ja sitä hallitsevat länsimaisen kulttuurin arvot ja asenteet. Valtavirran mediakulttuuri on myös selvästi sukupuolittunutta: median tavoissa esittää miehet ja naiset korostuvat edelleen perinteiset roolit ja stereotypiat vaikka sukupuoleen liittyvien roolien kirjo on joukkoviestimissä laajentunut. Media on myös entistä viihteellistyneempi. Samalla naisten kuvaaminen tiedotusvälineissä on muuttunut seksistisemmäksi ja ulkonäkökeskeisemmäksi ja kaiken kaikkiaan kuvallinen ympäristö, erityisesti mainonta, on pornoistunut. Siinä missä perinteiset roolit voivat olla naista alentavia ja heikentää naisten yhteiskunnallista asemaa, ovat väkivaltaiset ja pornografiset kuvat vieläkin haitallisempia sillä ne vaikuttavat kielteisesti naiskuvaan ja naisten minäkuvaan. Toisaalta tietyt naiskategoriat loistavat poissaolollaan valtavirran mediakulttuurissa. Näitä ovat vanhukset, eri kulttuurien, etnisten ryhmien ja uskontojen edustajat sekä naiset, joiden seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti poikkeavat valtavirrasta. Naisten elämän todellisuus on huomattavasti rikkaampi, monitasoisempi ja mielenkiintoisempi kuin mitä media antaa ymmärtää.»» Suomessa lehtien päätoimittajista vain vajaa kolmannes on naisia. Vaikka 52 prosenttia maailman väestöstä on naisia, kerrotaan uutiset pääosin miesten suulla ja näkökulmasta: naisten osuus on 21 prosenttia uutisissa esiintyvistä ihmisistä. Hyvät ja pahat stereotypiat Stereotypiat eli yleistykset tarkoittavat erilaisten ominaisuuksien joukkoa, joka yhdistetään tiettyyn ryhmään. Puhuttaessa stereotyyppisestä naiskuvasta tarkoitetaan sitä, että naiseen liitetään sukupuolen perusteella tiettyjä ominaisuuksia. Mediassa nainen kuvataan usein passiivisena hoivaavana äitinä, kodin hoitajana, seksiobjektina tai uhrina, harvoin auktoriteettina. Kehitysmaiden naisia koskevissa stereotypioissa korostuu usein vahva erotisointi ja seksuaalisuus tai hiljaisen ja nöyrän, kärsivän naisen rooli. Yleistyskyky on ihmisen tietoisuudelle välttämätön tiedon luokittelun, maailman jäsentämisen ja kanssakäymisen kannalta. Stereotypiat helpottavat asioiden nopeaa ilmaisemista ja tarjoavat asiallisiakin samaistumiskohteita. Mediassa käytetyt stereotypiat ovat kuitenkin usein haitallisia, sillä ne tuottavat yksipuolisen kuvan todellisuudesta, joka puolestaan ohjaa yleisiä asenteita ja ajattelua. Stereotypioita hyväksi käyttämällä ylläpidetään valtarakenteita ja alistamisen käytäntöjä. 2

3 Miehiä ja naisia kuvataan eri tavoin M edia ylläpitää käsityksiä naisten ja miesten tehtävistä ja asemasta yhteiskunnassa. Vaikka sukupuolikuvat ovat länsimaisessa mediakulttuurissa monipuolistuneet, kuvataan naiset ja miehet edelleen vahvasti perinteisissä rooleissa. Miehet esiintyvät useimmiten johtajina, päättäjinä, työntekijöinä tai vapaa-ajan rooleissa. He ovat aktiivisia ja aikaansaavia. Naiset sitä vastoin esitetään usein äiteinä tai puolisoina, joiden tehtävänä on huolehtia perheestä, kodista ja ympäristöstä. Miehiä kuvataan toki myös perheenisinä, mutta heidän osallistumistaan perhe-elämään ja arkirutiineihin kuvataan usein ihannoiden. Mediassa ja tiedonvälityksessä vallitsee mieskeskeinen lähestymistapa. Tutkimusten pohjalta tiedetään esimerkiksi, että uutisjutuissa haastateltavista asiantuntijoista ja taustahenkilöistä suurin osa on miehiä. He hallitsevat politiikkaa, taloutta ja työelämää koskevia aihealueita. Naisia puolestaan kuunnellaan enemmän henkilökohtaisiin kokemuksiin, kulutukseen ja yleisiin mielipiteisiin liittyvissä asioissa. Myös terveys, koulutus ja sosiaaliset asiat ovat naisille tyypillisiä aihealueita. Naispolitiikkoja käsitellään viestimissä jossain määrin miehistä poikkeavalla tavalla: heidän kohdallaan huomio ohjautuu useammin muun muassa perheen ja uran yhdistämiseen, ikään tai ulkonäköön. Vastaavanlainen kuvaus on tyypillistä myös muiden uranaisten kuvauksessa. Naisten medianäkyvyyttä on lisännyt naistenlehtien määrän kasvu sekä se, että ihmisten yksityiselämä on muuttunut yhä mediakelpoisemmaksi. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä merkinnyt sukupuolen esittämistapojen tasa-arvoistumista ja moninaistumista vaan ennemminkin median viihteellistymistä ja henkilöitymistä. Naisille on miehiä tyypillisempää ulkonäön ansiosta saatu mediajulkisuus. Mediassa ihannoidaan nuoruutta, kauneutta ja hoikkuutta. Viikoittain iltapäivälehdistö kertoo naisten onnistuneista laihdutuskuureista tai muodonmuutosprosesseista. Mediakuvastossa korostuu myös yhä enemmän pornografia, mikä näkyy pornografisten esitystapojen, tyylien ja poseerausten lisääntymisenä erityisesti mainoksissa, tv:ssä ja iltapäivälehdissä. Myös nuorille kohdistetut tv-ohjelmat, lehdet, videopelit, musiikkivideot ja mainokset sisältävät yhä enemmän pornografisia viestejä ja skenaarioita. Naisen kehoa esineellistetään ja nainen esitetään miehen seksuaalisen halun kohteena. Playboytyttöjen ja pornotähtien esiintyminen iltapäivä- ja aikakauslehdissä on tehnyt pornosta arkipäivää.» Maailman suurin naisten aikakauslehti on Good Housekeeping. Miesten suurin aikakauslehti on Playboy. 3

4 Median muokkaamat ihanteet M edian välittämillä kuvilla ja viesteillä on väistämättä vaikutusta maailmankatsomukseemme, asenteisiimme ja toimintaamme sekä identiteettimme rakentumiseen. Median tarjoamat ulkonäköihanteet ja -normit muokkaavat kuvaa siitä, millainen keho on hyvä ja haluttu. Mediassa ja erityisesti mainonnassa vallalla oleva naiskuva nostattaa huolen siitä, että nuoret sisäistävät vääristyneen naiskuvan ja alkavat käyttäytyä sen mukaisesti. Media muokkaa paitsi nuorten tyttöjen identiteettiä, myös poikien asenne- ja ajatusmaailmaa. Miten median pornoistuneet kuvat vaikuttavat poikien käsitykseen naisesta? Miksi tytöt poseeraavat Facebookissa, IRC-galleriassa ja internetin keskustelupalstoilla yhä useammin huulet törröllään ja vähäpukeisina? Ovatko syömishäiriöt yleistyneet median ja mainonnan tarjoamien langanlaihojen kauneusihanteiden seurauksena? Lisääntynyt seksuaalisuuden korostaminen ja julkisen kuvaston pornoistuminen voidaan kokea ahdistavana kuvat saattavat tuntua henkilökohtaisilta ja ne rajaavat naisena ja miehenä olemisen mahdollisuuksia. Toisaalta kuvia voi tulkita monella tapaa entäpä jos alistetun objektin sijaan pornoon viittaavan kuvan nainen nähtäisiin katseiden valtiaana? Voiko tällainen kuva ilmentää naisen aktiivista seksuaalisuutta ja haastaa käsitykset siveyden ihanteesta?» 70 prosenttia naisista kokee oman ulkonäkönsä rumemmaksi luettuaan naistenlehtiä. Tiedonvälitystä länsimaisen linssin läpi M edialla on keskeinen rooli vieraista kulttuureista ja kansoista viestittäessä, koska ihmisillä ei välttämättä ole suoria kontakteja näiden ihmisten kanssa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että media on suomalaisille tärkein lähde kehitysmaiden tapahtumista kerrottaessa. Kehitysmaita koskeva tiedonvälitys on oma kiinnostava alueensa, jonka puitteissa esimerkiksi median välittämiä stereotypioita ja lähestymistapoja on mielenkiintoista pohtia kriittisesti. Saamme lukea kehitysmaiden ihmisistä ja tapahtumista useimmiten ongelmalähtöisten uutisten muodossa: jutut käsittelevät usein onnettomuuksia, luonnonkatastrofeja, kriisejä, konflikteja tai ihmisoikeusrikkomuksia. Tämäntyyppinen uutisointi on kiinnostavaa paitsi ajankohtaisuutensa, myös räjähdysalttiutensa takia. Esimerkiksi viimeaikaiset tiedot kehitysmaita koettelevasta ruokakriisistä ovat sisältäneet vahvasti viitteitä siitä, että tilanne voi johtaa mellakoihin, kansanvaelluksiin, jopa aseellisiin konflikteihin. Ruuan hinnan vaihteluiden lisäksi kriisillä voi olla vaikutuksensa myös turvallisuuteen länsimaissa. Tällöin uutisoinnissa korostuu kehitysmaiden sijaan länsimainen näkökulma. Länsimainen valtavirran tiedonvälitys luo helposti yksipuolisen mielikuvan elämästä kehitysmaissa. Tämä käy ilmi esimerkiksi Nuoret, media ja kehitysmaat -tutkimusprojektin ( ) tuloksista, joiden mukaan suomalais- 4

5 nuoret pitävät kehitysmaista kertovaa tiedonvälitystä hyvin negatiivisesti sävyttyneenä. Monet nuoret kokevat lisäksi, ettei heillä ole mitään yhteistä kehitysmaiden nuorten kanssa. Media jakaa maailman meihin ja muihin. Voidaan myös sanoa, että kehitysmaita koskevalle viestinnälle on usein ominaista länsimainen katse, joka ilmenee stereotyyppisenä ja yksipuolisena kerrontana niin naisten kuin miesten osalta sekä se, että kehitysmaiden ihmisten oma ääni jää kuulumattomiin. Kaiken kaikkiaan kehitysmaista ja erityisesti kehitysmaiden naisista kerrotaan länsimaisessa mediassa määrällisesti vain vähän. Kehitysmaiden nainen mediassa K ehitysmaiden nainen esitetään länsimaisessa mediassa usein eksoottisena objektina tai mykistettynä taustahahmona, osana maisemaa. Kehitysmaajournalismille yleinen länsimainen katse esineellistää ja eksotisoi ja liittää valkoiseen ja länsimaiseen erilaisia ominaisuuksia kuin ei-valkoiseen ja ei-länsimaiseen. Kehitysmaiden naiset niputetaan helposti yhteen ryhmään maasta ja taustasta riippumatta. Tällöin kulttuurisia ja yksilöllisiä eroja ei juurikaan huomata. Mediassa toistuvat lisäksi tarinat, joissa kehitysmaiden nainen on uhri tai tapahtumien passiivinen todistaja. Esimerkiksi islamilaiset naiset saatetaan esittää naisiin kohdistuvan sorron symbolina. Heidän olemassaolonsa tunnustetaan, mutta he ovat länsimaalaisittain tarkasteluina uhreja. Samalla muslimimiehestä tuotetaan varsin stereotyyppistä kuvaa terroristina ja naisten raakana alistajana. Tyypillistä voi olla myös värillisten naisten esittäminen pellolla raatavina työkoneina tai thainaisen esittäminen seksiobjektina. Kehitysmaajournalismissa on edelleen nähtävissä viitteitä siirtomaa-ajalle tyypillisestä kulttuurisesta rasismista.» Nainen esiintyy tai on haastateltavana vain 20 prosentissa maailman uutisjutuista. 5

6 Mediakulttuuri on juurtunut syvälle ja muuttuu hitaasti M onet asenteet ovat iskostuneet niin syvälle yhteiskuntaan, että niitä pidetään luonnollisena tapana ajatella. Siten myös mediakulttuuri ilmentää sukupuolittuneita näkemisen tapoja ja länsimaisia arvoja ja asenteita. Näkökulman valinta viestinnässä ei aina ole edes tietoista. Sukupuolistereotypioita ja länsimaista kerrontaa voi edistää myös nainen tai ei-länsimainen toimittaja pelkkä toimittajan sukupuoli ja etninen alkuperä ei siis ole ratkaiseva. Media voi kuitenkin toimia myös väärien tai rajoittuneiden mielikuvien purkajana tai avartajana. Parhaimmillaan vieraasta kulttuurista kertominen on monipuolista, tietorikasta ja maailmankuvaa avartavaa. Kuvaamalla ja kertomalla naisista ja miehistä epästereotyyppisillä tavoilla, tasapainoisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen, media voi tarjota kohtaamisen kanavia ja lisätä ymmärrystä vieraista kulttuureista. Yleisö, niin lukijana kuin ostajana, säätelee omalta osaltaan mediassa tehtyjä valintoja. Tästä syystä median kuvia ja viestejä onkin syytä tarkkailla.»» Vuonna 2007 mediamainontaan käytettiin Suomessa yhteensä 1,3 miljardia euroa. Suomalainen näkee päivittäin noin mainosta. Sukupuolittunut mainonta Mainonta on osa markkinointiviestintää. Siinä annetaan tietoa tuotteista ja palveluista ja edistetään niiden myyntiä ja haluttavuutta. Mainonta kuvaa sitä, mikä on tavoiteltavaa ja minkälainen pitäisi olla; tuotteita ja palveluita myydään pitkälti hyvää ja tavoiteltavaa elämää kuvaten. Mainoksissa harvoin kehotetaan hyväksymään itsensä juuri sellaisena kuin on. Sen sijaan mainonta kehottaa muuttumaan trendien mukana. Mainonnalle on tyypillistä ulkonäköihanteiden esittäminen. Käsitykset kauneudesta ovat voimakkaasti sukupuolittuneita ja ne liitetään vahvasti naiseen vaikkakin ulkonäkökriteerit koskevat enenevissä määrin myös miehiä. Tyypillistä kuitenkin on, että miehet kiinnittävät huomionsa kauneusihanteisiin kun taas naiset pyrkivät niihin. Toisin kuin muussa mediassa, naiset esiintyvät mainoksissa miehiä useammin. Naisellisuudella voidaan myydä lähes mitä tahansa kauneudenhoitotuotteista ja vaatteista etelänmatkoihin ja kodinkoneisiin. Miehille suunnatussa mainonnassa miehet kuvataan usein äijäkulttuurin edustajina, seikkailijoina ja toimijoina. Naiset puolestaan esiintyvät miesten mainoksissa useimmiten katseen kohteena ja seksiobjekteina, vaikka seksillä ei usein ole mitään tekemistä markkinoitavan tuotteen kanssa. Ulkonäön ohella mainonnassa korostuu perinteinen ja tavoiteltu käsitys parisuhteesta ja perheestä. Mainonnassa ydinperheen muodostaa (hetero)vanhemmista ja lapsista useimmiten tytöstä ja pojasta koostuva yksikkö. Perheen kuvaus ja sen sisäinen tehtäväjako toistaa tuttua kaavaa miesten ja naisten tehtävistä, hyväksytystä perheestä ja seksuaalisuudesta. Sama toistuu etnisyyden esittämisessä: mainoskuvien enemmistö esittää valkoista etnisyyttä. 6

7 Naiset ja media TEHTÄVÄT Pohdi Naiset ja media -teemaa kirjoittamalla yhdestä alla olevasta aiheesta. Mikäli käytät kirjoituksessa hyödyksi itse valitsemaasi artikkelia, mainosta tms., muistathan liittää sen mukaan tai kuvailla huolellisesti kyseisen mediatuotoksen. Kirjoitusten maksimipituus on käsin kirjoitettuna 1 konsepti, koneella 3 liuskaa (fonttikoko 12, riviväli 1,5). Mainitsethan kirjoituksessasi yhteystietosi ja lukiosi nimen. Tehtävä 1 Valitse seuraamastasi mediasta (lehdet, sanomalehdet, internet) artikkeli tai uutinen, joka käsittelee kehitysmaiden naisia tai jossa kehitysmaiden naisilla on jokin rooli. Vaihtoehtoisesti voit käyttää liitteenä 1 olevaa lehtijuttua Varjoja paratiisissa (HS ). Pohdi valitsemaasi juttua ja sen kuvitusta. Tarkastelussasi voit hyödyntää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Millaisissa rooleissa naiset ja miehet esitetään? Mikä on kuvattujen henkilöiden välinen suhde? Ketkä esiintyvät taustahahmoina, missä roolissa heidät kuvataan? Ketkä esiintyvät asiantuntijoina? Ovatko he auktoriteetteja, minkä alan ihmisiä he ovat, onko ala perinteisesti miesten vai naisten? Kenen mielipide hallitsee? Onko jutussa käytetty kieli neutraalia? Mitä jutussa ehkä jätetään kertomatta? Millaisen kuvan juttu antaa naisista? Ilmeneekö jutussa mielestäsi länsimainen näkökulma? Tehtävä 2 Vaikuttavatko mainokset minäkuvaasi? Pohdi asiaa yleisesti tai valitsemasi mainoksen kautta. Voit myös hyödyntää kirjoituksessasi liitteenä 2 olevaa uutista H&M -alusvaatteiden ulkomainoksista tuli huomautus (HS ). 7

8 Tehtävä 3 Pohdi ja vertaile liitteessä 3 olevia hygieniatuotteiden mainoksia (mainospari 1 vs. mainospari 2). Voit tarkastella mainoksia esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: Mikä on mainosten kohderyhmä, miksi? Ilmeneekö mainoksista selvästi, mitä tuotetta mainostetaan? Millaisina mainokset esittävät naisen, miksi? Mikä on mainoksen viesti? Onko mainoksen kuvan ja tekstin viesti sama? Mikä on mainoksessa mielestäsi hyvää, mikä huonoa? Miten arvelet mainosten vaikuttavan aikuisiin, nuoriin ja lapsiin? Eroavatko nämä mainokset muiden vastaavien tuotteiden mainoksista? Tehtävä 4 Kirjoita vapaasti aiheesta naiset ja media. Kirjoitus voi olla runo, kolumni, pakina tai essee. Voit rajata kirjoituksesi tarkastelun kohteeksi jonkin mediatuotoksen (TV, radio, internet, tietokonepeli, elokuva, sarjakuva, mainos). 8

9 Lähteet Lähdekirjallisuus Aslama, M Sukupuoli numeroina. Teoksessa Mäkelä, A., Puustinen L. & Ruoho, I. (toim.) Sukupuolishow. Johdatus feministiseen mediatutkimukseen. Gaudeamus, Helsinki. Dahlgren, S Islamilaisen naiskuvan monet tulkinnat. Teoksessa Airaksinen, J. & Ripatti, T. (toim. ) Rotunaisia ja feminismejä. Vastapaino, Tampere. Downing, J. & Husband, C Representing Race. Racism, Ethnicities and Media. Sage, London. Horsti, K Maailma kylässä ei jäämässä Kulttuurisen moninaisuuden ohittaminen mediassa. Teoksessa Tapper, H. Me median maisemissa. Reaktioita identiteettiin ja mediaan. Yliopistopaino, Helsinki. Hämeen-Anttila, J Kuvia ja mielikuvia. Teoksessa Hämeen-Anttila, J. Islamin ja arabimaailman kuvat mediassa seminaariraportti. Gummerus, Jyväskylä. Kyrölä, K Ruumis, media ja ruumiinkuvat. Teoksessa Mäkelä, A., Puustinen L. & Ruoho, I. (toim.) Sukupuolishow. Johdatus feministiseen mediatutkimukseen. Gaudeamus, Helsinki. Nikunen, K Pornokuva ja äidin katse. Teoksessa Ruoho I. & Laiho M. (toim.) Median merkitsemät. Ruumis ja Sukupuoli kuvassa. PS-kustannus, Keuruu. Nikunen, K Feministiset keskustelut pornosta. Teoksessa Mäkelä, A., Puustinen L. & Ruoho, I. (toim.) Sukupuolishow. Johdatus feministiseen mediatutkimukseen. Gaudeamus, Helsinki. Puhakainen, R. (toim.) Friidu - Tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet. Opetusmateriaali tyttöjen ja naisten oikeuksista Suomessa ja maailmalla. Kauhavan kirjapaino, Kauhava. Rantonen, E Länsimaisten kuvien rotunaiset. Teoksessa Airaksinen, J. & Ripatti, T. (toim. ) Rotunaisia ja feminismejä. Vastapaino, Tampere. Raunio, S Nuoret, media ja kehitysmaat. Plan Suomi Säätiön julkaisusarja 1/06. Raunio, S Ihanteet käytäntöjä kohtaamassa. Kuinka uutisoida kehitysmaista nuoria kiinnostavasti. Plan Suomi Säätiön julkaisu Me, media ja maailma. Opas mediaosaamiseen. Ross, K. & Byerly, C. M. (toim.) Women and Media. International Perspectives. Blackwell, Oxford. Verkkolähteet Gender and Media Advocacy Toolkit: Who Makes the News? get_involved/advocacy_toolkit Rossi, L-M Mainonta sukupuolituotannon mediana: mainonta.html Älä osta mitään -sivusto: nanharhakuvat#tytotpojatmainonta Naisjärjestöjen keskusliiton raportti Pekingin toimintaohjelman toteuttamisesta: Kuvalähteet Mainos 1: Mainos 2: Mainos 3: Mainos 4: Tilastotiedot mediasta ja mainonnasta Mediakasvatus.fi: About Face: Mainostajien liitto: Finnpanel: Sanomalehtien liitto: id=46&paaotsikko_id=3&kieli= Aikakausilehtien liitto: Girls, Women + Media Project: 9

10 Liite 1 TUOMAS HARJUMAASKOLA Suurin osa Pattayan naisista tulee Thaimaan köyhistä itäosista. Monen toiveena on löytää länsimainen aviomies. Helsingin Sanomat - Sunnuntai VARJOJA PARATIISISSA ANTTI HELIN PATTAYA. Litimärät thainaiset kiljuvat, keikuttavat mikroshortseihin verhottua takapuoltaan ja kaatavat vettä toistensa ja turistimiesten päälle. Länsimaisten miesten silmistä loistaa epäuskoinen katse. He näyttävät siltä kuin olisivat tupsahtaneet keskelle rap-videon kuvauksia - ja päässeet päätähdeksi. Pattayalla vietetään thaimaalaista uudenvuodenjuhlaa, Songkrania. Rantabulevardille johtavien sivukatujen lukemattomat tyttöbaarit näyttävät muuttuneen yhdeksi valtavaksi miss märkä T-paita -kilpailuksi. Veden heittelemisen tarkoitus on puhdistaa ihmiset menneen vuoden synneistä, mutta Pattayalla rituaali on muuttunut yhteiseksi esileikiksi. Ei Pattaya ole viaton muinakaan aikoina vuodesta. Kaupungissa työskentelee prostituoitua, ja muutoinkin Pattaya on Thaimaan pahamaineisin paikka. Täällä piileskelee runsaasti kansainvälisiä konnia. KYMMENIEN WinCapita-sijoitusklubilla rikastuneiden suomalaistenkin on väitetty viettävän leveää elämää Pattayalla. Muutaman vuoden ajan he ovat ostelleet täällä hienoja taloja, autoja ja moottoripyöriä. Ovat varmaan olleet siinä kolmenkymmenen ensimmäisen jäsenen joukossa. He ovat tuoneet paljon rahaa minunkin baariini. Näin kertoo nimettömänä pysyttelevä suomalainen ravintolanomistaja. Hän sanoo tuntevansa Pattayalla kymmenkunta ihmistä, jotka ovat ansainneet WinCapitalla miljoonia. Enää heitä ei ole hänen baarissaan näkynyt. Ovien takana on käynyt koputtelijoita. Moni on lähtenyt Pattayalta jäähdyttelemään. Kuten se nuori kuopiolaisperhe, joka ravintolanomistajan mukaan muutti Pattayalta takaisin Suomeen. Eivät he ole uskaltaneet palata Kuopioonkaan, vaan ovat etsineet Lapista jonkin piilopirtin. Perhe oli houkutellut mukaan venäläisiä sijoittajia ja hankkinut sadantuhannen euron verran rahaa vääränlaisilta ihmisiltä. Pattayalle näyttävät jääneen ne, jotka menettivät sijoitushuijaukseksi epäillyssä WinCapitassa rahansa. PATTAYALLA asuu satoja suomalaisia, joista suurin osa on eläkeläisiä. Tiivis yhteisö on ollut otollista maaperää WinCapitalle. Pattayalta ei tunnu löytyvän suomalaista, jota ei olisi ainakin houkuteltu mukaan. 10

11 Vuodenvaihteessa kaupankäynti kiihtyi. Osakkuuksia kerrotaan kaupatun vielä silloinkin, kun sijoitusklubin nettisivut olivat jo maaliskuussa sulkeutuneet. Ihmisillä on ollut täällä varmaan löysää rahaa, Pattayalla eläkepäiviään viettävä palomies pohtii. Sukanvarsisäästöillään eläviä eläkeläisiä on houkutellut WinCapitan lupailema mahdollisuus ylellisempään elämään. Kun naapuri on ostanut uuden moottoripyörän, itsekin on haluttu päästä osingoille. Siihen houkutukseen palomieskin lopulta lankesi. Pattayalla hän jakaa asuntonsa kolmen muun suomalaisen kanssa. Yksi heistä puhui lopulta muut mukaan. Se näytti uskottavalta, kun hän joka päivä kävi netissä katsomassa, paljonko on taas tullut voittoa valuuttatilille. Palomies sijoitti euroa. Kukaan nelikosta ei ehtinyt nostaa rahojaan. Ei se taloutta kaada, mutta kyllähän se harmittaa, kun on ne rahat joutunut kovalla työllä ansaitsemaan. Hän kertoo, ettei olisi voittojaan oikeastaan mihinkään edes tarvinnut, mutta menetetyillä rahoilla olisi ollut monenlaista pientä käyttöä. Ehkä se ahneus iski. Ajattelin, että jos se vielä vuoden toimisi. En tainnut ajatella tarpeeksi. Joillakin on käynyt huonommin. Palomies tietää ihmisiä, jotka ovat myyneet autojaan, pistäneet yrityksiään lihoiksi, ottaneet pankista lainaa tai sijoittaneet WinCapitaan eläkerahojaan. Suomalaisten suosiman Ile Barin omistaja Ilkka Kokko kertoo vanhasta tutustaan, joka vuosi sitten kävi Pattayalla kehuskelemassa tienaamillaan rahoilla ja yritti houkutella häntäkin mukaan. En mennyt. Kuukausi sitten hän kävi täällä nöyränä miehenä. On joutunut Suomessa laittamaan valokuvaamonsa myyntiin, Kokko kertoo. Sisäpiiri-baarin omistaja Matti Lehtinen nostaa sormensa pistoolin piipuksi ilmaan ja laukaisee peukalol- PATTAYALLA asuvien suomalaisten keskuudessa on toiminut tiettävästi laan. Jos on rahaa, täällä voi vaikka muutama erityisen aktiivinen WinCapita-värvärian tärkeää miestä, suomalaisten tappaa ihmisen - kunhan ei tapa lii- Kuten salaperäisiä sijoitusneuvoja suosimaa baaria pyörittävä Lehtinen jaellut mies, joka on ollut verkostomarkkinointikouluttajana ja mukana Thaimaahan on helppo siirtää ra- sanoo. monenlaisessa bisneksessä. hojaan ja siellä on helppo järjestellä elämäänsä, jos vain on varaa mak- Toinen värväriksi väitetty mies asuu Pattayalla komeassa talossa tietokoneiden ympäröimänä. Vieraita Thaimaassa - kaikki muukin on ostetsaa. Rakkauden lisäksi Pattayalla - ja on vaadittu sulkemaan kännykkänsä tavissa. Myös poliisi. taloon tullessaan. Länsimaalaisten murhat ja epäilyttävät itsemurhat ovat arkipäivää. Miehen kotisivut ovat edelleen verkossa, ja niiltä avautuu linkkejä Maaliskuussa ryöstäjä puukotti kuoliaaksi Pattayalla asuvan suomalais- nopeaa rikastumista lupaileville nettisivuille. Pattayalla häntä ei ole näkynyt sen jälkeen, kun WinCapitan vaimonsa kanssa lakifirman. miehen, joka omisti thaimaalaisen sivut suljettiin maaliskuussa. Samassa kuussa Thaimaassa pidätettiin rikolliseksi asekauppiaaksi Moni on varmaan tullut rahojen mukana tänne Pattayalle, ja moni on epäilty venäläinen Viktor Boutin. Pidätyksen jälkeen on keskusteltu sii- niiden takia lähtenyt, eräs Pattayan suomalaisyrittäjistä sanoo, nimettömänä hänkin. kollisten turvasatama. tä, onko Thaimaa kansainvälisten ri- Jos tämän WinCapitan takana Thaimaassa kuluu tuskin kuukauttakaan, ettei maasta karkotet- olevat ihmiset paljastuvat kusettajiksi, niillä on niin paljon rahaa, etten taisi ainakin yhtä huumekauppaan, halua olla tämän asian kanssa enää seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai rahanpesuun sotkeutunutta ulkomaa- missään tekemisessä. laista. PATTAYALLA juuri kukaan ei suostu Bangkokin rooli Kaakkois-Aasian puhumaan WinCapitasta nimellään. liikenne- ja talouskeskuksena tekee He pelkäävät. Ehkä aivan syystä. rikollisille helpoksi liikkumisen maa- Taas joku on löytänyt omansa poikamiehen paratiisista. TUOMAS HARJUMAASKOLA 11

12 han ja sieltä pois. Rikollisten on myös helppo sekoittua 15 miljoonan Thaimaahan matkustavan turistin joukkoon. Suurin osa Pattayalla asuvista suomalaisista on tietenkin aivan kunniallisia ihmisiä, Suomen Thaimaansuurlähettiläs Lars Backström painottaa. Suurlähetystön tietojen mukaan Pattayan alueella elää noin 600 suomalaista. Todellinen luku on paljon suurempi, sillä kaikki eivät näy suurlähetystön rekistereissä. Keski-ikä on vuoden välillä, Pattaya Suomi-Seuran sihteeri Hannu Lairikkala sanoo. Hänen mukaansa alueella asuu paljon eläkeläisiä ja ihmisiä, jotka ovat vanhoilla päivillään myyneet pois yrityksensä ja muuttaneet pakoon oravanpyörää. Pattayalle houkuttelevat lämmin ilmasto, hyvät harrastusmahdollisuudet, tasokkaat sairaalapalvelut. Pattayalla on puolet halvempaa kuin Phuketissa, sanovat Pattayan suomalaiset. Suomalaisten silmissä Pattaya, kotoisasti Pattijoki, on ihanuuksien ihmemaa ja duunarien Valhalla, viikinkisoturien sankarihovi, jossa eläköitynyt työmies voi nauttia työuransa hedelmistä - ja elää uutta nuoruutta Viagran voimalla. Täällä golfataan, käydään prätkäretkillä ja tissutellaan suomibaareissa, joista saa salmiakkikossua, makaronilaatikkoa ja HK:n sinistä. Lairikkala väittää, ettei WinCapita-kohu ole riitaannuttanut suomalaisyhteisöä. Se on ollut oma ryhmänsä, joka on sisäisesti pessyt pyykkiään. Kuumin vaihe on täällä jo ohi, ja ne ihmiset ovat lähteneet pois. SILTÄ TOSIAAN VAIKUTTAA. Äkkirikastuneiden sijasta Pattayalla näyttää olevan enemmänkin äkkiköyhtyneitä. Aika harva on täällä kertonut hävityistä rahoista, mutta moni on kyllä Pattayalla ei juuri näe yksinäisiä miehiä. esitellyt tulevia hävittyjä rahojaan, Hikoksi itsensä esittelevä mies kertoo Lassin baarissa. Täällä Hiko tunnetaan myös nimellä Professori, sillä hän on aikoinaan toiminut vähän aikaa taloustieteen professorina. Professorin puheiden perusteella vaikuttaa siltä, että suurin osa Thaimaassa asuvista rikastuneista on sellaisia, jotka ovat vain luulleet rikastuneensa - aina viime maaliskuuhun asti. On kerskuttu virtuaalirahoilla, jotka ovat näkyneet WinCapitan sivuilla, mutta joita ei ole koskaan todellisuudessa ollutkaan olemassa. Professori arvelee, että Pattayalla yli sata ihmistä on sijoittanut WinCapitaan. Mutta en ole nähnyt ketään, joka olisi voinut oikeasta tiliotteesta näyttää, että on oikeasti tienannut. On ajateltu, että puolen vuoden päästä saadaan kotiutettua niin ja niin paljon rahaa. Sitä on sitten kulutettu ennakkoon. Kun Professori kuuli WinClubista ensimmäisen kerran puolitoista vuotta sitten, hän alkoi varoitella ihmisiä, ettei valuuttakaupoilla pysty millään saavuttamaan luvatun kaltaisia voittoprosentteja, ei edes niiden murto-osia. Olisivat edes keksineet jonkin muun tarinan, Professori manaa. Harva halusi kuunnella häntä. Moni sen sijaan puolusti kiivaasti Win- Capitaa. Otin oikein yhteen muutaman kiihkeän WinCapita-miehen kanssa. Se on ollut kuin uskonlahko. Niin vahvasti siihen on haluttu uskoa. Professorin omia ystäviäkin sijoitti WinCapitaan häneltä salaa. Jos he olisivat miettineet valintaa vaikka kolmen tavallisen sijoituskohteen välillä, he olisivat varmasti kysyneet minulta neuvoa. Mutta kun WinCapita lupasi 400 prosentin tuottoa, he olivat aikeistaan aivan hiljaa. Professorin tutut taisivat mielensä pohjalla aavistaa, että tarjous on liian hyvä ollakseen totta. Mutta unelma helposta ja nopeasta rahasta voitti järjen. Ponzi-huijaukset perustuvat siihen, että halutaan kuunnella jeesmiehiä, Professori tuhahtaa. Hän uskoo, että WinCapitalla oikeasti tienanneet lymyilevät jossakin aivan muualla kuin Pattayalla. Hän epäilee takaa löytyvän norjalaisia alan konkareita. Luulen, ettei niistä ole vielä edes puhuttu, jotka ovat oikeasti rikastuneet WinCapitalla. Ei se ole näiden nettisivuilla esiintyvien Mattien ja Hannujen keksintöä. Ne, jotka ovat todella tienanneet, eivät näin köyhään paikkaan tule. TUOMAS HARJUMAASKOLA 12 Alkuperäisen artikkelin kuvista on tähän kirjoituskilpailumateriaaliin valittu vain osa.

13 Liite 2 Helsingin Sanomat Kaupunki H&M- alusvaatteiden ulkomainoksista tuli huomautus Mainonnan eettinen neuvosto antoi huomautuksen H&M:n alusvaatemainoskampanjasta, joka oli viime vuoden lopulla esillä muun muassa bussipysäkeillä sekä isona, 18 x 9,5 metrin julisteena tavaratalo Forumin seinällä Helsingin ydinkeskustassa. Eettinen neuvosto katsoi, etteivät mainoskuvat sellaisenaan olleet hyvän markkinointitavan vastaisia. Neuvoston mielestä hyvän markkinointitavan vastaista oli julkisen tilan seksualisointi. Mainokset ovat myös tavoittaneet lapset ja nuoret heidän elinympäristössään. Lisäksi kuvien väkinäisissä asennoissa esiintyvä nainen on mainosviestin passiivinen objekti. Neuvoston päätös syntyi äänin 4-2. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA HS Online: 13

14 Liite 3 Mainospari 1 Mainos 1. fat? fit? Does the beauty only squeeze into size 8. Join the beauty debate. Mainos 2. wrinkled? wonderful? Will society accept old can be beautiful? Join the beauty debate. 14

15 Liite 3 Mainospari 2 Mainos 3. LYNX [AXE] Shower Gel. Get Dirty. Mainos 4. ANY EXCUSE TO GET DIRTY 15