Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsätalous ja energia -työryhmä Muistio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsätalous ja energia -työryhmä Muistio 19.12.2011"

Transkriptio

1 Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsätalous ja energia -työryhmä Muistio Metsätalouden tuet tulevaisuudessa -työpaja Aika klo Paikka Metsämiesten säätiön maja, Suomusjärvi Osallistujat Marja Hilska-Aaltonen, pj. Urpo Hassinen Harri Hänninen, siht. Simo Jaakkola Matti Mäkelä Kari Perttilä (Kai Merivaaran sijaan) Pekka Ripatti (kohdat 1-5) Sixten Sunabacka (kohdat 1-3) Mikko Tiirola (Juha Hakkaraisen sijaan) Tuomo Turunen Jouni Väkevä Olli Äijälä, siht. (kohdat 1-5) Asiantuntijat Arto Koistinen, Tapio Juha Laitila, Metla Timo Makkonen, Metsäkeskus Juho Rantala, Metla Timo Tolppa, Metsäkonepalvelu Oy 1 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiöstä kertoi lyhyesti säätiöstä ja toivotti osallistujat tervetulleiksi säätiön majalle. Tilaisuuden puheenjohtaja Marja Hilska-Aaltonen kiitti Pirttilää tiloista ja tarjoiluista. Puheenjohtaja määritti työpajan tavoitteeksi tarkastella avoimesti kaikkia metsätalouden töitä ja niihin liittyviä tukia. Koska valtion rahoitusta supistetaan, tuet on kohdistettava vain välttämättömimpiin työlajeihin. 2 Näkemyksiä tukijärjestelmän tulevaisuudesta Marja Hilska-Aaltonen esitteli tilaisuuden aluksi näkemyksiä tukijärjestelmän tulevaisuudesta (liite 1). Lähes 80 vuotta tuet ovat kohdentuneet likimain samoihin työlajeihin, vaikkakin linjauksissa ja painotuksissa on tapahtunut muutoksia. Rahoitusvyöhykkeet, hieman erilaisina, ovat olleet myös käytössä vuosikymmeniä. Tukitaso perustuu toteutuskustannuksiin, josta eri vyöhykkeillä korvataan erisuuruinen osa. Vuoden 2009 markkinahakkuiden normaalia alhaisempi taso johti energiapuun korjuun lisääntymiseen ja tukimäärän kasvuun. Esimerkiksi vuonna 2011 tehdyistä töistä 8-10 miljoonaa siirtyy maksettavaksi vuoden 2012 rahoista, koska tukiin varatut varat ovat loppuneet ja lisärahoitus oli riittämätön. Tämä pienentää vuonna 2012 toteutettavien töiden rahoitusta. Lisäksi muutoinkin ensi vuonna on käytettävissä 20 miljoonaa kuluvaa vuotta pienemmät määrärahat. Tukien painopiste on ollut viimevuodet energiapuun korjuussa ja haketuksessa. Mitä enemmän kohteiden tukikelpoisuudelle on ehtoja ja rajauksia (senttejä ja kiloja), sitä enemmän tarvitaan valvontaa. - Mitä joustavammat säädökset, sitä vähemmän byrokratiaa. Pienpuun energiatuen tavoite: saatava energiapuuta, mutta ei saa vääristää kilpailua. Jos aiheutuu kilpailun vääristämisiä, on tukijärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta tarkasteltava uudelleen. TEM:ssä on rakennettu seurantajärjestelmää, jolla voidaan arvioida tukien mahdollista vaikutusta kilpailun vääristämiseen. Se ei tule kaikkien käyttöön, vaan jää virkamiestyökaluksi.

2 Eräs vaihtoehto on, että luovuttaisiin kokonaan pienpuun energiatuesta, ja kohdennettaisiin tukea vain taimikonhoitoon. Annettaisiin markkinoiden hoitaa energiapuu. Pienpuun energiatuen (PETU) notifioinnissa on haasteita, koska EU:n komission on halunnut, että tuelle tuetaan vain sähkön- ja lämmöntuotantoa. Tästä koituisi ongelmia biojalostamoille, joissa samasta puusta voidaan valmistaa hyvinkin erilaisia tuotteitta markkinoiden kysynnän mukaan. Muutenkin tuen hyväksyttäminen on haasteellinen prosessi, koska laitostuet ovat hyväksyttyjä mutta korjuutuet eivät. PETU asemoituu edellä mainittujen tukien välimaastoon. Käytiin keskustelua myös miten ensiharvennus pitäisi määritellä PETU-asetuksessa. Infrastruktuurin tukemisen tavoitteena on oltava, että talvi- ja kelirikkoleimikoita saadaan enenevässä määrin kesäkohteiksi. Tiestöä on ajateltava kokonaisuutena, metsätiet eivät välttämättä ole pullonkaula, vaan yksityistiet, kylätiet, joiden takana metsätiet ovat. Puuhuolto pitää saada pysyvästi yksityisteiden rahoituksen perusteeksi, vaikkei kolmea savua tien varrelta löytyisikään. Määräaikainen säännös, joka päättyy tänä vuonna, on saatava pysyväksi ja siinä yhteydessä on arvioitava Kemera-lain nojalla myönnettävien metsätien tekemiseen kohdistuvien tukien sulauttaminen yksityistielain mukaiseen tukijärjestelmään. 3 Mihin tuet valuvat? Mitä jos tukia ei ole? Arto Koistinen ja Pekka Ripatti tekivät katsauksen tukien kohdentumiseen ja pohtivat, mitä tapahtuisi ilman tukia (liite 2). Suunnittelukorvaus perustuu siihen, että Maailmanpankki aikanaan vaati 1970-luvulla, että töiden rahoituksen tulee perustua suunnitelmiin, jotka laatii valtion organisaatio. Myös komissio vaati, että rahoitetaan vain työt, jotka perustuvat ennakkosuunnitelmiin, samaan tapaan kuin maataloudessa. Jälkirahoitteisten töiden rahoittaminen on kuitenkin mahdollista, kunhan kaikki rahoitusehdot täyttävät työt rahoitetaan. Jälkirahoitteisten töiden hyväksymisessä on siten vähemmän harkintavaltaa kuin suunnitelman vaativien töiden rahoituksessa. Todettiin, että jonkinlaisen suunnitelman tuet varmasti jatkossakin vaativat mutta, että se voisi olla kevyempi kuin nykyisin. Tukitason alentuessa suunnittelun ja valvonnan suhteellinen osuus valtion toimintaan osoittamista varoista kasvaa, mikä on koko nykyisen järjestelmän sudenkuoppa. Tietty historia ei riitä, vaan on oltava joku muu vedenpitävä syy, miksi rahoitetaan erikseen suunnittelua. Suunnittelun laatu on tärkeä kysymys ja merkittävä osa kustannuksia. On arvioitava tarkoituksenmukainen suunnitelmien laatutaso. Toisaalta suunnittelukustannukset koostuvat paljolti maastotyöstä, joka on välttämätöntä hankkeen laadukkaan toteutuksen kannalta. Voidaan kysyä, miksi tuet ovat erisuuruisia eri osissa maata. Jos kustannusperusteisesti tarkastellaan, taimikon ja nuoren metsän hoidossa kulut ovat maan eri osissa samaa luokkaa, mutta tuet ovat pohjoisessa suurempia. Kyse on toisaalta investoinnista, josta tuotto kertyy vasta huomattavan kaukana erityisesti Pohjois-Suomessa. Onko kyse investointituesta? Jos meillä olisi metsätalousyrittäjiä, tukea ei tarvittaisi. Osittain tukitarve johtuukin metsänomistuksen rakenteesta. Kannustavuutta investointeihin saataisiin, jos tuki perustuisi verotukseen, eli investointikulun voisi vähentää jopa kaksinkertaisena. Toisaalta vallalla oleva verotukien karsiminen on vastoin tätä ajattelua. Lisäksi verotuissa on vähemmän mahdollisuuksia säätää ja tarkentaa tuen kohdentumista metsäpolitiikan muuttuessa. Kokonaisuutta mietittäessä on rohjettava ylittää hallinnonalarajat. Vaikka verotus on VM:n hallinnonalalla, ja metsäpolitiikka MMM:n johdossa, se ei saa rajoittaa keinojen 2 (6)

3 kehittämistä. Keskustelussa nousi esiin näkemys, että VM:ssä ei ole metsäalan osaamista, joten ministeriöiden väliltä puuttuu luonteva keskusteluyhteys. Koska hakkuut ovat vain noin puolet kasvusta, metsätase on vaarassa johtaa siihen, että puuntuotannon tukeminen kyseenalaistetaan. Suomeen on saatava lisää investointeja puuta käyttävään teollisuuteen. Tilakoon rinnalla tai jopa sijaan tulisi kiinnittää huomiota käsittelyyksiköiden kokoon. Onko perusteltua tukea pienipiirteistä harrastelua? Toisaalta käsittelykuvioiden koko kasvaa tilakoon kasvaessa. Osasyy pieneen kuviokokoon on myös metsäammattilaisissa. Jos tukia ei olisi, se saattaisi johtaa taimikonhoidon suoritemäärien kasvamiseen nuoren metsän hoidon sijaan, koska taimikonhoidon kustannukset ovat pienemmät. Varhaishoidon tekemiseen tulisi panostaa kaukonäköisesti ja automaattisesti. Kemeraa rapauttava säännös on kahden metrin raja, joka Pohjois-Suomea lukuun ottamatta johtaa mattimyöhäisten toimintaan. Metsälaissa asetettua taloudellisesti kasvatuskelpoisen taimikon rajaa tulee tarkastella uudelleen, koska valtiotukea ei voi myöntää laissa säädetyn velvoitteen hoitamiseen. Kemera-kohteiden rajaa tulee alentaa metriin tai 1,3 metriin. Silloin työn ajoitus menee kohdalleen ja koko maassa voitaisiin käyttää samaa tukitasoa. Koska asia on metsäpuolen omissa käsissä, jarru pois ja lainsäädäntöön. Metsäalan yhteinen tahto ja näkemys auttavat viemään asian läpi. Yksi vaihtoehto rahoituslaille voisi olla, että laaditaan ohjelma (5-7 vuotta), jossa asetetaan työtavoitteet ja määritetään ohjelmalle rahoitus, jonka sisällä hankkeita voidaan priorisoida ja sopeuttaa saatuun rahoitukseen. Maatalouden puolella ohjelmapohjaisesta rahoituksesta on toisaalta huonoja kokemuksia. Mikä on metsätalouden tukien ja verotuksen vaikutus kansantalouden tuotokseen? Tällä hetkellä meiltä puuttuu tutkimus, joka osoittaisi tämän konkreettisesti. VM:ssä näkökanta on yhteiskunta, työllisyys ja hyvinvointi, ei se, että metsät kasvavat ja voivat hyvin. Kirstunvartijoiden suuntaan on puhuttava oikeaa kieltä. 4 Teknisen kehityksen vaikutus tuottavuuteen taimikonhoidossa ja energiapuuharvennuksessa Juho Rantala kertoi teknologian ja tuottavuuden kehityksestä taimikonhoidossa (liite 3). Taimikonhoidon kustannustaso on noussut 2000-luvulla, joka selittyy paitsi työkustannusten nousulla myös sillä, että tehdään yhä vaikeampia ja työläämpiä kohteita. NMH:n kustannustaso on noussut hitaammin kuin taimikonhoidon kustannus. Energiapuun korjuulla (ja tuilla) kompensoidaan kustannusten nousua NMH:ssa. Taimikonhoidon laatu on keskeisiä tulevaisuuden puuntuotantoon liittyviä asioita. Taimikonhoidon laatu on kuitenkin heikkenemässä, rästit kasvavat. Metsätalouden työvoima ikääntyy, nuoria ei saada houkuteltua alan töihin. Samalla metsänomistajakunta ikääntyy ja omatoimisuus vähenee. Metsänhoitopalvelujen kysyntä kasvaa, mutta työvoimapula uhkaa. Tuottavuutta on pakko nostaa. Keinot tuottavuuden nostoon: koneellistaminen, ajoitus ja taimikonhoitokertojen määrä, varhaisperkaus sekä kemialliset ja biologiset vesakontorjuntakeinot. Koneellisen lehtipuuvesakon kitkemistä havupuun taimikoista jarruttaa Kemera, koska työ tulisi tehdä noin metrin pituiseen taimikkoon, johon ei saa tukea. Tämä on este myös konekehitykselle. Koneellisen kitkennän kustannussäästö manuaaliseen verrattuna on noin 20 % unohtaen Kemera-tuki. Taimikon harvennusvaiheessa (3-8 m) on käytössä kaksi konemallia (MenSe, UW40). Järeä peruskone ja harvennuspää ei ole kannattava (vaihtelu tosin suurta), mutta pienkone harvennuspään kanssa on kustannuksiltaan samaa luokkaa miestyön kanssa. Noin 15 % 3 (6)

4 Kemera-kohteista olisi konetyönä kilpailukykyisiä. Pelkkä kone ei riitä, kuljettaja ja hänen osaamisensa (koulutus) on tärkeää. Metsänomistajat pelkäävät ennakkoon konetyötä, mutta ovat olleet tyytyväisiä työjälkeen muutaman vuoden päästä. Ennakkoasenteet ovat yksi este konetyön lisääntymiselle. Varhaisperkaustarpeesta tehdään nykyään vain 10 %. Sen edut ovat kuitenkin merkittäviä puuston jatkokehityksen kannalta ja se on myös taloudellisesti kannattava. Tukirakenne ei kuitenkaan kannusta siihen. Ennen nyky-kemeraa omistajat tekivät itse paljon perkausta, mutta tämä johtui enemmänkin silloisen omistajakunnan rakenteesta. Tänä päivänä metsäammattilaisten tietotaso perkauksen tarpeellisuudesta on puutteellinen, ja kannuste neuvoa puuttuu. Monelle metsänomistajalle riittää lakitaso, eikä hyvän metsän hoidon taso, sillä kustannuksia pelätään. Tarvitaan kannuste tehdä pitkävaikutteisia investointeja, ajoissa. Ongelmana on tässäkin jo aiemmin mainittu Kemera-tuen pituusrajavaatimus. Suomen ja Ruotsin metsätalouden verotuksen ja tukien vertailu olisi hyödyllinen. Todettiin, että tällainen vertailu on tehty noin viisi vuotta sitten (raportti Metsätehon sivuilla). - Olisiko syytä päivittää? Samalla todettiin, että tulosten tulkitseminen on erittäin haastavaa, koska järjestelmät ovat hyvin erilaiset, mm. metsätulojen verotus on erilaista. Tukitasojen laskiessa tulee hyödyntää metsänhoidossa energiapuu ja taimikoiden kasvattaminen nykyistä tiheämpinä (suositukset). Tuessa poistuman vähimmäismäärävaatimusta tulisi laskea eli jäävän puuston määrää tulisi lisätä, mutta kustannusvastaavuus täytyy pystyä osoittamaan valtiontukea myönnettäessä. Varhaisperkauksen tarpeesta vallitsi työpajassa yksimielisyys. Se on keino pitää pienenevillä tukitasoilla taimikonhoidon laatu kunnossa. Jos laikkumätästyksen tilalle saataisiin vielä kääntömätästys, se saattaisi vähentää myös varhaisperkauksen tarvetta. Korostettiin, että tarkasteluun tulee nostaa koko ketju, ei vain yksi työlaji. Metsänomistajille tulee kehittää metsäomaisuuden hoitopalvelun kaltainen, markkinapohjainen palvelumalli. Asiakaslähtöisessä järjestelmässä voitaisiin tehdä tarjous/kartoitus varhaisperkauksen tarpeesta automaattisesti, kun viisi vuotta viljelystä on kulunut. Tulee löytää ne kohteet, joihin metsätalouden tuet on metsäpolitiikan ja kansantalouden kannalta järkevintä ohjata. Metsänomistajan kuuluu kantaa riski. Omaisuuden hoidon laiminlyönnistä ei saa tukea. Juha Laitila kertoi teknologian ja tuottavuuden kehityksestä energiapuuharvennuksissa (liite 4). Kalleimmat puut korjata tai kaataa maahan, ovat läpimitaltaan 5-7 cm puut. Kokopuu- ja rankahakkuun tuottavuus kasvaa rinnankorkeusläpimitan kasvaessa. Karsitun rangan metsä- ja autokuljetuksessa tuottavuus kasvaa verrattuna kokopuuhun. Rangan ja kokopuun korjuukustannus on samaa luokka kun läpimitta on yli 10 cm. Kokopuun korjuu välipaikkahaketuksessa on kannattavin, saadaan täysiä autokuormia. Ruotsalaisten mukaan hakkuun tuottavuuden tulee olla 10 mottia tunnissa, jotta pärjätään, alle 6 sentin runkoja 600 mutta noin 10 sentin vain 200 kappaletta. Käytäväharvennus puupuimurilla nuoriin puskametsiin nostaa ruotsalaisten tulosten mukaan tuottavuutta: tulos 9 mottia ja 500 runkoa tehotunnissa. Saattaisi sopia hyvin turv le. Juha Laitila korosti, että teknisesti on kyseessä vasta pilottivaiheen ratkaisu. 4 (6)

5 Hakkuuvaiheen kustannuseroa ei saada kiinni metsä- ja kaukokuljetuksessa tai haketuksessa. Kuljettajat ja heidän koulutus ovat avainasemassa, sillä laitteet ja menetelmät kehittyvät hitaasti. 5 Metsäparannustoiminta ja tuet tulevaisuudessa Timo Makkonen kertoi metsänparannustoiminnasta ja niiden tukikäytännöistä (liite 5). Nykyisin metsänparannustoiminta tarkoittaa suometsien kunnostusta (ojitus) sekä metsäteiden rakentamista ja korjaamista. Ojitus lisää suopuuston kasvua vähintään 3 m 3 /ha/v, kunnostusojitus vähemmän, mutta ylläpitää kasvua. Suometsissä ongelmana ovat usein myös ravinnetalousongelmat; kaliumin ja fosforin puute. Kerralla kuntoon periaate soiden metsänhoitosuosituksissa. Koko suoalue on hoidettava kerralla, vaikka omistajia on useita. Vesien hoidon suunnittelu edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua. Näistä seuraa, että ovat yhteishankkeita, joiden kokoon juokseminen sitoo työtä ja resursseja. Kunnollinen väyläverkosto on metsä- ja energiateollisuuden biomassan hankinnan kannalta keskeinen. Metsäteiden rakennuksesta on siirrytty teiden perusparannukseen. Vanhimmat tiet eivät täytä nykyisiä tienormeja ja tarpeita. Jos teihin ei käytetä julkista tukea, tiet jäävät vain omistajien käyttöön. Keskustelussa nostettiin esille kysymys metsäteiden laatunormeista, rakennetaanko liian hyviä teitä. Todettiin, että puuenergian korjuussa käytettävä kuljetuskalusto vaatii paremmat tiet ja kääntöpaikat kuin puutavara-autot. Voimassa olevat tienormit eivät ole huomioineet sitä, että energiapuun, erityisesti kantojen, kuljetus tapahtuu perävaunuilla, jotka vaativat paljon tilaa. 6 Kommenttipuheenvuorot ja keskustelu Metsäkoneyrittäjä Timo Tolppa, Metsäkonepalvelu Oy, kertoi tuista koneyrittäjän näkökulmasta (liite 6). Hän totesi, että koneyrittäjä ei saa kantokäsittelystä levityskustannuksia lukuun ottamatta mitään korvausta, vaikka tekee koko työn: hankkii ja varastoi aineet, tekee tukihakemukset, jne. Aineet ovat vähittäiskauppaa, josta ei tienaa. Metsänomistajalle aineet ovat ilmaisia, koska tuki on 100-prosenttinen. Ruotsissa kantokäsittelyä ei juuri tehdä, siellä metsänomistaja maksaa käsittelykustannukset. Materiaalituki pitäisi laskea, metsänomistajallakin tulisi olla omavastuuta. Nyt tuki valuu kauppiaille. Tämä saisi metsänomistajan miettimään kohdevalintaa ja säästämään aineissa. Esimerkiksi avohakkuille ja harvennuksiin tuki-% voisi olla erisuuruinen. Toisaalta sertifiointi edellyttää kantokäsittelyä, joten se on monessa tapauksessa tehtävä kuitenkin. Koneyrittäjän kannalta on ongelmallista, että tukirahojen saannissa on pitkä viive työn toteuttamiseen nähden. Kemera ohjasi isot koneet liian pieniläpimittaisiin kohteisiin; Petu ohjaa paremmin. Laitteiden kehittämistukia pitäisi ohjata uusiin laiteinnovaatioihin, ei vanhoihin. Tukieuroille tulisi olla tuottotavoitteet. Metsäpalveluyrittäjä Tuomo Turunen, Metsäpalvelu Turunen, katsoi Kemera-rahoituksen keskeisenä ongelma olevan, että vuodesta toiseen maksellaan edellisen vuoden toiminnasta. Yrittäjät joutuvat olemaan pankkina, koska raha tulee vasta vuoden viiveellä 5 (6)

6 toiminnasta. Tulisi hoitaa kerralla rästit kuntoon, että päästään reaaliaikaiseen maksatukseen. Hän katsoi, että jos metsänomistaja saa itse päättää taimikonhoidon ajoituksen, hän tekee sen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin se on vähiten työläs. Integroidussa korjuussa yksikköhinta tulee liian kalliiksi. Uudet metsäalan investoinnit Suomeen ovat välttämättömiä. Bioenergiapuolella pyrolyysilaitoksen perustaminen Pohjois-Karjalaan tulee nostamaan valtavasti puun kysyntää. Venäjä WTO-jäsenyyden jälkeen voi kuitenkin olla investoinneille Suomea houkuttelevampi kohde. Metsäsuunnitelmaa hän kristisoi siitä, että se perustuu vain metsän hyvinvoinnin lisäämiseen. Tämän rinnalla tulisi kukkaroesimerkeillä kertoa, mitä mikin toiminta metsässä tuottaa; eurot mottien sijaan neuvontaan. Metsään.fi sivuille on saatava taloudellista neuvontaa. Europohjaisen konsultoinnin tulee kuitenkin tapahtua pääasiassa markkinapohjaisesti, ei valtion toimin. 7 Tilaisuuden päätös ja seuraava tilaisuus Puheenjohtaja kiitti alustajia ja osallistujia aktiivisuudesta. Asioita käsiteltiin kriittisesti mutta hyvässä hengessä. Tehtävä jatkuu toisessa työpajassa, joka on pääkaupunkiseudulla. Toisen työpajan sisältöä linjattiin alustavasti. Tilaisuudessa voisi olla tarkastelu joltain toimialalta, jossa aiemmin on ollut tukia, mutta ei ole enää (katsastus, terveydenhuolto, tms.). Voisi olla myös tarkastelut, mitä jos tuki loppuu; mitä jos tuki vähenee, mitä silloin tuetaan? Lisäksi tulisi pohtia verotusinstrumentin käyttöä tukien sijaan, ja mitä mahdollisuuksia on saada verotuet läpi komissiossa. Verohelpotukset eivät vääristäisi kilpailua, mutta kannustaisivat investoimaan; verodynamiikasta voisi olla alustaja. Myös Ruotsin tilanteesta olisi hyvä saada alustus. Työpajassa tulisi kuitenkin ryhtyä työstämään uutta tukijärjestelmää. Lähtökohtana tulee olla koko ketjun tarkastelu. Työhön kuuluu riskianalyysi uuden järjestelmän läpimenon mahdollisuudesta. 6 (6)

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Alempi tieverkko puuhuollon pullonkaulana -päättäjä seminaari 7.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäteiden

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Kestävän metsätalouden rahoitustuet Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Yhteenvetoa skenaarioista Toimenpide-ehdotuksia Taneli Kolström Viisi teemaa Luonnonläheinen metsänhoito vai viljelymetsätalous Metsänhoito ja metsäpolitiikka Metsänhoidon

Lisätiedot

Kemeralain uudistaminen

Kemeralain uudistaminen Kemeralain uudistaminen Soiden maankäytön tulevaisuuden näkymät seminaari 25.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö 1) Uudistuksen taustaa 2) Tavoitteet 3) Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MUISTIO Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen VALTIONEUVOSTON ASETUS KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma 8.30 Kahvit 9.15 Avaus ja ajankohtaiskatsaus Urpo Hassinen, Metsäkeskus 9.30 Lämpöyrittäjyys auttaa Pohjois-Karjalaa öljystä vapaaksi Anniina Kontiokorpi, Maakuntaliitto 9.50

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 2015-2020 Eduskunta hyväksynyt 12/ 2014 Laki notifioitavana EU komissiossa Uudistuksen tavoitteet Kannustavuus Tehokkuus Oikeat työt oikeaan aikaan Järjestelmän

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Uudistuvat metsänhoidon suositukset

Uudistuvat metsänhoidon suositukset Uudistuvat metsänhoidon suositukset Olli Äijälä HENVI:n ja Tapion ilmastonmuutos ja metsänhoito seminaari 17.4.2013 Hyvän metsänhoidon suositukset Tapio on laatinut (MMM:n toimeksiannosta) toimijoiden

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Jaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus

Jaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus Jaana Ruotsalainen MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus METSÄ- KATSAUKSEN SISÄLTÖ Puumarkkinat MTK:n järjestöuudistus Kehysriihen vaikutuksia Valtion tuet metsätalouteen PUUMARKKINAT Markkinatilanne

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Tuen myöntämisen, maksamisen, käytön ja valvonnan muut perusteet

Tuen myöntämisen, maksamisen, käytön ja valvonnan muut perusteet 1 (6) Tuen myöntämisen, maksamisen, muut perusteet Toteutusilmoituksen sisältö Työn toteuttamisen jälkeen Metsäkeskukselle toimitettavassa toteutusilmoituksessa on ilmoitettava: hanketta koskevan rahoituspäätöksen

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Luonnos 25.1.2016 Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

Koneyrittäjien liitto toteaa lausuntonaan hallituksen esityksestä seuraavan.

Koneyrittäjien liitto toteaa lausuntonaan hallituksen esityksestä seuraavan. Lausunto 11.2.2016 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle Asia: Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet Hankkeen ensisijaiset tavoitteet Etsiä kustannustehokkaita vaihtoehtoisia toimintamalleja suometsänhoidon, erityisesti kunnostusojituksen operaatioiden toteutukseen Lisätä ojitettujen suometsien kunnostusojituksia

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 Jyväskylässä Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-tukijärjestelmä Voimassaoleva kemeralaki (1094/1996) Kunnostusojituksen

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

METSÄTALOUS - TAE Julkisen talouden suunnitelma vuosille TAE Rakennemuutokset

METSÄTALOUS - TAE Julkisen talouden suunnitelma vuosille TAE Rakennemuutokset Muistio valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston kuulemiseen 21.10.2015 Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto Metsäneuvos Marja Kokkonen Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen METSÄTALOUS - TAE 2016

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

YKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA. 1.3.2016 Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut

YKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA. 1.3.2016 Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut YKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA 1.3.2016 Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut Tuen myöntämisen edellytyksiä Tukea voidaan myöntää metsätalouden kuljetusten edellyttämän

Lisätiedot

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström SAVOTTA 2015 Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti Markus Strandström SAVOTTA 2015: keskeinen anti 1 Laskelman tausta ja tarkoitus Määräajoin päivitetty metsätyövoiman tarvetarkastelu edellinen

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Metsäneuvos 7.4.2016 Marja Hilska-Aaltonen VALTIONEUVOSTON ASETUS KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA Metsätalouden

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta

Lisätiedot

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 1 TUTKIMUSHANKKEEN TAVOITE JA TEHDYT RAPORTIT Tavoite: Selvitetään koneellisen istutuksen tilanne ja

Lisätiedot

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot