Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsätalous ja energia -työryhmä Muistio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsätalous ja energia -työryhmä Muistio 19.12.2011"

Transkriptio

1 Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsätalous ja energia -työryhmä Muistio Metsätalouden tuet tulevaisuudessa -työpaja Aika klo Paikka Metsämiesten säätiön maja, Suomusjärvi Osallistujat Marja Hilska-Aaltonen, pj. Urpo Hassinen Harri Hänninen, siht. Simo Jaakkola Matti Mäkelä Kari Perttilä (Kai Merivaaran sijaan) Pekka Ripatti (kohdat 1-5) Sixten Sunabacka (kohdat 1-3) Mikko Tiirola (Juha Hakkaraisen sijaan) Tuomo Turunen Jouni Väkevä Olli Äijälä, siht. (kohdat 1-5) Asiantuntijat Arto Koistinen, Tapio Juha Laitila, Metla Timo Makkonen, Metsäkeskus Juho Rantala, Metla Timo Tolppa, Metsäkonepalvelu Oy 1 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiöstä kertoi lyhyesti säätiöstä ja toivotti osallistujat tervetulleiksi säätiön majalle. Tilaisuuden puheenjohtaja Marja Hilska-Aaltonen kiitti Pirttilää tiloista ja tarjoiluista. Puheenjohtaja määritti työpajan tavoitteeksi tarkastella avoimesti kaikkia metsätalouden töitä ja niihin liittyviä tukia. Koska valtion rahoitusta supistetaan, tuet on kohdistettava vain välttämättömimpiin työlajeihin. 2 Näkemyksiä tukijärjestelmän tulevaisuudesta Marja Hilska-Aaltonen esitteli tilaisuuden aluksi näkemyksiä tukijärjestelmän tulevaisuudesta (liite 1). Lähes 80 vuotta tuet ovat kohdentuneet likimain samoihin työlajeihin, vaikkakin linjauksissa ja painotuksissa on tapahtunut muutoksia. Rahoitusvyöhykkeet, hieman erilaisina, ovat olleet myös käytössä vuosikymmeniä. Tukitaso perustuu toteutuskustannuksiin, josta eri vyöhykkeillä korvataan erisuuruinen osa. Vuoden 2009 markkinahakkuiden normaalia alhaisempi taso johti energiapuun korjuun lisääntymiseen ja tukimäärän kasvuun. Esimerkiksi vuonna 2011 tehdyistä töistä 8-10 miljoonaa siirtyy maksettavaksi vuoden 2012 rahoista, koska tukiin varatut varat ovat loppuneet ja lisärahoitus oli riittämätön. Tämä pienentää vuonna 2012 toteutettavien töiden rahoitusta. Lisäksi muutoinkin ensi vuonna on käytettävissä 20 miljoonaa kuluvaa vuotta pienemmät määrärahat. Tukien painopiste on ollut viimevuodet energiapuun korjuussa ja haketuksessa. Mitä enemmän kohteiden tukikelpoisuudelle on ehtoja ja rajauksia (senttejä ja kiloja), sitä enemmän tarvitaan valvontaa. - Mitä joustavammat säädökset, sitä vähemmän byrokratiaa. Pienpuun energiatuen tavoite: saatava energiapuuta, mutta ei saa vääristää kilpailua. Jos aiheutuu kilpailun vääristämisiä, on tukijärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta tarkasteltava uudelleen. TEM:ssä on rakennettu seurantajärjestelmää, jolla voidaan arvioida tukien mahdollista vaikutusta kilpailun vääristämiseen. Se ei tule kaikkien käyttöön, vaan jää virkamiestyökaluksi.

2 Eräs vaihtoehto on, että luovuttaisiin kokonaan pienpuun energiatuesta, ja kohdennettaisiin tukea vain taimikonhoitoon. Annettaisiin markkinoiden hoitaa energiapuu. Pienpuun energiatuen (PETU) notifioinnissa on haasteita, koska EU:n komission on halunnut, että tuelle tuetaan vain sähkön- ja lämmöntuotantoa. Tästä koituisi ongelmia biojalostamoille, joissa samasta puusta voidaan valmistaa hyvinkin erilaisia tuotteitta markkinoiden kysynnän mukaan. Muutenkin tuen hyväksyttäminen on haasteellinen prosessi, koska laitostuet ovat hyväksyttyjä mutta korjuutuet eivät. PETU asemoituu edellä mainittujen tukien välimaastoon. Käytiin keskustelua myös miten ensiharvennus pitäisi määritellä PETU-asetuksessa. Infrastruktuurin tukemisen tavoitteena on oltava, että talvi- ja kelirikkoleimikoita saadaan enenevässä määrin kesäkohteiksi. Tiestöä on ajateltava kokonaisuutena, metsätiet eivät välttämättä ole pullonkaula, vaan yksityistiet, kylätiet, joiden takana metsätiet ovat. Puuhuolto pitää saada pysyvästi yksityisteiden rahoituksen perusteeksi, vaikkei kolmea savua tien varrelta löytyisikään. Määräaikainen säännös, joka päättyy tänä vuonna, on saatava pysyväksi ja siinä yhteydessä on arvioitava Kemera-lain nojalla myönnettävien metsätien tekemiseen kohdistuvien tukien sulauttaminen yksityistielain mukaiseen tukijärjestelmään. 3 Mihin tuet valuvat? Mitä jos tukia ei ole? Arto Koistinen ja Pekka Ripatti tekivät katsauksen tukien kohdentumiseen ja pohtivat, mitä tapahtuisi ilman tukia (liite 2). Suunnittelukorvaus perustuu siihen, että Maailmanpankki aikanaan vaati 1970-luvulla, että töiden rahoituksen tulee perustua suunnitelmiin, jotka laatii valtion organisaatio. Myös komissio vaati, että rahoitetaan vain työt, jotka perustuvat ennakkosuunnitelmiin, samaan tapaan kuin maataloudessa. Jälkirahoitteisten töiden rahoittaminen on kuitenkin mahdollista, kunhan kaikki rahoitusehdot täyttävät työt rahoitetaan. Jälkirahoitteisten töiden hyväksymisessä on siten vähemmän harkintavaltaa kuin suunnitelman vaativien töiden rahoituksessa. Todettiin, että jonkinlaisen suunnitelman tuet varmasti jatkossakin vaativat mutta, että se voisi olla kevyempi kuin nykyisin. Tukitason alentuessa suunnittelun ja valvonnan suhteellinen osuus valtion toimintaan osoittamista varoista kasvaa, mikä on koko nykyisen järjestelmän sudenkuoppa. Tietty historia ei riitä, vaan on oltava joku muu vedenpitävä syy, miksi rahoitetaan erikseen suunnittelua. Suunnittelun laatu on tärkeä kysymys ja merkittävä osa kustannuksia. On arvioitava tarkoituksenmukainen suunnitelmien laatutaso. Toisaalta suunnittelukustannukset koostuvat paljolti maastotyöstä, joka on välttämätöntä hankkeen laadukkaan toteutuksen kannalta. Voidaan kysyä, miksi tuet ovat erisuuruisia eri osissa maata. Jos kustannusperusteisesti tarkastellaan, taimikon ja nuoren metsän hoidossa kulut ovat maan eri osissa samaa luokkaa, mutta tuet ovat pohjoisessa suurempia. Kyse on toisaalta investoinnista, josta tuotto kertyy vasta huomattavan kaukana erityisesti Pohjois-Suomessa. Onko kyse investointituesta? Jos meillä olisi metsätalousyrittäjiä, tukea ei tarvittaisi. Osittain tukitarve johtuukin metsänomistuksen rakenteesta. Kannustavuutta investointeihin saataisiin, jos tuki perustuisi verotukseen, eli investointikulun voisi vähentää jopa kaksinkertaisena. Toisaalta vallalla oleva verotukien karsiminen on vastoin tätä ajattelua. Lisäksi verotuissa on vähemmän mahdollisuuksia säätää ja tarkentaa tuen kohdentumista metsäpolitiikan muuttuessa. Kokonaisuutta mietittäessä on rohjettava ylittää hallinnonalarajat. Vaikka verotus on VM:n hallinnonalalla, ja metsäpolitiikka MMM:n johdossa, se ei saa rajoittaa keinojen 2 (6)

3 kehittämistä. Keskustelussa nousi esiin näkemys, että VM:ssä ei ole metsäalan osaamista, joten ministeriöiden väliltä puuttuu luonteva keskusteluyhteys. Koska hakkuut ovat vain noin puolet kasvusta, metsätase on vaarassa johtaa siihen, että puuntuotannon tukeminen kyseenalaistetaan. Suomeen on saatava lisää investointeja puuta käyttävään teollisuuteen. Tilakoon rinnalla tai jopa sijaan tulisi kiinnittää huomiota käsittelyyksiköiden kokoon. Onko perusteltua tukea pienipiirteistä harrastelua? Toisaalta käsittelykuvioiden koko kasvaa tilakoon kasvaessa. Osasyy pieneen kuviokokoon on myös metsäammattilaisissa. Jos tukia ei olisi, se saattaisi johtaa taimikonhoidon suoritemäärien kasvamiseen nuoren metsän hoidon sijaan, koska taimikonhoidon kustannukset ovat pienemmät. Varhaishoidon tekemiseen tulisi panostaa kaukonäköisesti ja automaattisesti. Kemeraa rapauttava säännös on kahden metrin raja, joka Pohjois-Suomea lukuun ottamatta johtaa mattimyöhäisten toimintaan. Metsälaissa asetettua taloudellisesti kasvatuskelpoisen taimikon rajaa tulee tarkastella uudelleen, koska valtiotukea ei voi myöntää laissa säädetyn velvoitteen hoitamiseen. Kemera-kohteiden rajaa tulee alentaa metriin tai 1,3 metriin. Silloin työn ajoitus menee kohdalleen ja koko maassa voitaisiin käyttää samaa tukitasoa. Koska asia on metsäpuolen omissa käsissä, jarru pois ja lainsäädäntöön. Metsäalan yhteinen tahto ja näkemys auttavat viemään asian läpi. Yksi vaihtoehto rahoituslaille voisi olla, että laaditaan ohjelma (5-7 vuotta), jossa asetetaan työtavoitteet ja määritetään ohjelmalle rahoitus, jonka sisällä hankkeita voidaan priorisoida ja sopeuttaa saatuun rahoitukseen. Maatalouden puolella ohjelmapohjaisesta rahoituksesta on toisaalta huonoja kokemuksia. Mikä on metsätalouden tukien ja verotuksen vaikutus kansantalouden tuotokseen? Tällä hetkellä meiltä puuttuu tutkimus, joka osoittaisi tämän konkreettisesti. VM:ssä näkökanta on yhteiskunta, työllisyys ja hyvinvointi, ei se, että metsät kasvavat ja voivat hyvin. Kirstunvartijoiden suuntaan on puhuttava oikeaa kieltä. 4 Teknisen kehityksen vaikutus tuottavuuteen taimikonhoidossa ja energiapuuharvennuksessa Juho Rantala kertoi teknologian ja tuottavuuden kehityksestä taimikonhoidossa (liite 3). Taimikonhoidon kustannustaso on noussut 2000-luvulla, joka selittyy paitsi työkustannusten nousulla myös sillä, että tehdään yhä vaikeampia ja työläämpiä kohteita. NMH:n kustannustaso on noussut hitaammin kuin taimikonhoidon kustannus. Energiapuun korjuulla (ja tuilla) kompensoidaan kustannusten nousua NMH:ssa. Taimikonhoidon laatu on keskeisiä tulevaisuuden puuntuotantoon liittyviä asioita. Taimikonhoidon laatu on kuitenkin heikkenemässä, rästit kasvavat. Metsätalouden työvoima ikääntyy, nuoria ei saada houkuteltua alan töihin. Samalla metsänomistajakunta ikääntyy ja omatoimisuus vähenee. Metsänhoitopalvelujen kysyntä kasvaa, mutta työvoimapula uhkaa. Tuottavuutta on pakko nostaa. Keinot tuottavuuden nostoon: koneellistaminen, ajoitus ja taimikonhoitokertojen määrä, varhaisperkaus sekä kemialliset ja biologiset vesakontorjuntakeinot. Koneellisen lehtipuuvesakon kitkemistä havupuun taimikoista jarruttaa Kemera, koska työ tulisi tehdä noin metrin pituiseen taimikkoon, johon ei saa tukea. Tämä on este myös konekehitykselle. Koneellisen kitkennän kustannussäästö manuaaliseen verrattuna on noin 20 % unohtaen Kemera-tuki. Taimikon harvennusvaiheessa (3-8 m) on käytössä kaksi konemallia (MenSe, UW40). Järeä peruskone ja harvennuspää ei ole kannattava (vaihtelu tosin suurta), mutta pienkone harvennuspään kanssa on kustannuksiltaan samaa luokkaa miestyön kanssa. Noin 15 % 3 (6)

4 Kemera-kohteista olisi konetyönä kilpailukykyisiä. Pelkkä kone ei riitä, kuljettaja ja hänen osaamisensa (koulutus) on tärkeää. Metsänomistajat pelkäävät ennakkoon konetyötä, mutta ovat olleet tyytyväisiä työjälkeen muutaman vuoden päästä. Ennakkoasenteet ovat yksi este konetyön lisääntymiselle. Varhaisperkaustarpeesta tehdään nykyään vain 10 %. Sen edut ovat kuitenkin merkittäviä puuston jatkokehityksen kannalta ja se on myös taloudellisesti kannattava. Tukirakenne ei kuitenkaan kannusta siihen. Ennen nyky-kemeraa omistajat tekivät itse paljon perkausta, mutta tämä johtui enemmänkin silloisen omistajakunnan rakenteesta. Tänä päivänä metsäammattilaisten tietotaso perkauksen tarpeellisuudesta on puutteellinen, ja kannuste neuvoa puuttuu. Monelle metsänomistajalle riittää lakitaso, eikä hyvän metsän hoidon taso, sillä kustannuksia pelätään. Tarvitaan kannuste tehdä pitkävaikutteisia investointeja, ajoissa. Ongelmana on tässäkin jo aiemmin mainittu Kemera-tuen pituusrajavaatimus. Suomen ja Ruotsin metsätalouden verotuksen ja tukien vertailu olisi hyödyllinen. Todettiin, että tällainen vertailu on tehty noin viisi vuotta sitten (raportti Metsätehon sivuilla). - Olisiko syytä päivittää? Samalla todettiin, että tulosten tulkitseminen on erittäin haastavaa, koska järjestelmät ovat hyvin erilaiset, mm. metsätulojen verotus on erilaista. Tukitasojen laskiessa tulee hyödyntää metsänhoidossa energiapuu ja taimikoiden kasvattaminen nykyistä tiheämpinä (suositukset). Tuessa poistuman vähimmäismäärävaatimusta tulisi laskea eli jäävän puuston määrää tulisi lisätä, mutta kustannusvastaavuus täytyy pystyä osoittamaan valtiontukea myönnettäessä. Varhaisperkauksen tarpeesta vallitsi työpajassa yksimielisyys. Se on keino pitää pienenevillä tukitasoilla taimikonhoidon laatu kunnossa. Jos laikkumätästyksen tilalle saataisiin vielä kääntömätästys, se saattaisi vähentää myös varhaisperkauksen tarvetta. Korostettiin, että tarkasteluun tulee nostaa koko ketju, ei vain yksi työlaji. Metsänomistajille tulee kehittää metsäomaisuuden hoitopalvelun kaltainen, markkinapohjainen palvelumalli. Asiakaslähtöisessä järjestelmässä voitaisiin tehdä tarjous/kartoitus varhaisperkauksen tarpeesta automaattisesti, kun viisi vuotta viljelystä on kulunut. Tulee löytää ne kohteet, joihin metsätalouden tuet on metsäpolitiikan ja kansantalouden kannalta järkevintä ohjata. Metsänomistajan kuuluu kantaa riski. Omaisuuden hoidon laiminlyönnistä ei saa tukea. Juha Laitila kertoi teknologian ja tuottavuuden kehityksestä energiapuuharvennuksissa (liite 4). Kalleimmat puut korjata tai kaataa maahan, ovat läpimitaltaan 5-7 cm puut. Kokopuu- ja rankahakkuun tuottavuus kasvaa rinnankorkeusläpimitan kasvaessa. Karsitun rangan metsä- ja autokuljetuksessa tuottavuus kasvaa verrattuna kokopuuhun. Rangan ja kokopuun korjuukustannus on samaa luokka kun läpimitta on yli 10 cm. Kokopuun korjuu välipaikkahaketuksessa on kannattavin, saadaan täysiä autokuormia. Ruotsalaisten mukaan hakkuun tuottavuuden tulee olla 10 mottia tunnissa, jotta pärjätään, alle 6 sentin runkoja 600 mutta noin 10 sentin vain 200 kappaletta. Käytäväharvennus puupuimurilla nuoriin puskametsiin nostaa ruotsalaisten tulosten mukaan tuottavuutta: tulos 9 mottia ja 500 runkoa tehotunnissa. Saattaisi sopia hyvin turv le. Juha Laitila korosti, että teknisesti on kyseessä vasta pilottivaiheen ratkaisu. 4 (6)

5 Hakkuuvaiheen kustannuseroa ei saada kiinni metsä- ja kaukokuljetuksessa tai haketuksessa. Kuljettajat ja heidän koulutus ovat avainasemassa, sillä laitteet ja menetelmät kehittyvät hitaasti. 5 Metsäparannustoiminta ja tuet tulevaisuudessa Timo Makkonen kertoi metsänparannustoiminnasta ja niiden tukikäytännöistä (liite 5). Nykyisin metsänparannustoiminta tarkoittaa suometsien kunnostusta (ojitus) sekä metsäteiden rakentamista ja korjaamista. Ojitus lisää suopuuston kasvua vähintään 3 m 3 /ha/v, kunnostusojitus vähemmän, mutta ylläpitää kasvua. Suometsissä ongelmana ovat usein myös ravinnetalousongelmat; kaliumin ja fosforin puute. Kerralla kuntoon periaate soiden metsänhoitosuosituksissa. Koko suoalue on hoidettava kerralla, vaikka omistajia on useita. Vesien hoidon suunnittelu edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua. Näistä seuraa, että ovat yhteishankkeita, joiden kokoon juokseminen sitoo työtä ja resursseja. Kunnollinen väyläverkosto on metsä- ja energiateollisuuden biomassan hankinnan kannalta keskeinen. Metsäteiden rakennuksesta on siirrytty teiden perusparannukseen. Vanhimmat tiet eivät täytä nykyisiä tienormeja ja tarpeita. Jos teihin ei käytetä julkista tukea, tiet jäävät vain omistajien käyttöön. Keskustelussa nostettiin esille kysymys metsäteiden laatunormeista, rakennetaanko liian hyviä teitä. Todettiin, että puuenergian korjuussa käytettävä kuljetuskalusto vaatii paremmat tiet ja kääntöpaikat kuin puutavara-autot. Voimassa olevat tienormit eivät ole huomioineet sitä, että energiapuun, erityisesti kantojen, kuljetus tapahtuu perävaunuilla, jotka vaativat paljon tilaa. 6 Kommenttipuheenvuorot ja keskustelu Metsäkoneyrittäjä Timo Tolppa, Metsäkonepalvelu Oy, kertoi tuista koneyrittäjän näkökulmasta (liite 6). Hän totesi, että koneyrittäjä ei saa kantokäsittelystä levityskustannuksia lukuun ottamatta mitään korvausta, vaikka tekee koko työn: hankkii ja varastoi aineet, tekee tukihakemukset, jne. Aineet ovat vähittäiskauppaa, josta ei tienaa. Metsänomistajalle aineet ovat ilmaisia, koska tuki on 100-prosenttinen. Ruotsissa kantokäsittelyä ei juuri tehdä, siellä metsänomistaja maksaa käsittelykustannukset. Materiaalituki pitäisi laskea, metsänomistajallakin tulisi olla omavastuuta. Nyt tuki valuu kauppiaille. Tämä saisi metsänomistajan miettimään kohdevalintaa ja säästämään aineissa. Esimerkiksi avohakkuille ja harvennuksiin tuki-% voisi olla erisuuruinen. Toisaalta sertifiointi edellyttää kantokäsittelyä, joten se on monessa tapauksessa tehtävä kuitenkin. Koneyrittäjän kannalta on ongelmallista, että tukirahojen saannissa on pitkä viive työn toteuttamiseen nähden. Kemera ohjasi isot koneet liian pieniläpimittaisiin kohteisiin; Petu ohjaa paremmin. Laitteiden kehittämistukia pitäisi ohjata uusiin laiteinnovaatioihin, ei vanhoihin. Tukieuroille tulisi olla tuottotavoitteet. Metsäpalveluyrittäjä Tuomo Turunen, Metsäpalvelu Turunen, katsoi Kemera-rahoituksen keskeisenä ongelma olevan, että vuodesta toiseen maksellaan edellisen vuoden toiminnasta. Yrittäjät joutuvat olemaan pankkina, koska raha tulee vasta vuoden viiveellä 5 (6)

6 toiminnasta. Tulisi hoitaa kerralla rästit kuntoon, että päästään reaaliaikaiseen maksatukseen. Hän katsoi, että jos metsänomistaja saa itse päättää taimikonhoidon ajoituksen, hän tekee sen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin se on vähiten työläs. Integroidussa korjuussa yksikköhinta tulee liian kalliiksi. Uudet metsäalan investoinnit Suomeen ovat välttämättömiä. Bioenergiapuolella pyrolyysilaitoksen perustaminen Pohjois-Karjalaan tulee nostamaan valtavasti puun kysyntää. Venäjä WTO-jäsenyyden jälkeen voi kuitenkin olla investoinneille Suomea houkuttelevampi kohde. Metsäsuunnitelmaa hän kristisoi siitä, että se perustuu vain metsän hyvinvoinnin lisäämiseen. Tämän rinnalla tulisi kukkaroesimerkeillä kertoa, mitä mikin toiminta metsässä tuottaa; eurot mottien sijaan neuvontaan. Metsään.fi sivuille on saatava taloudellista neuvontaa. Europohjaisen konsultoinnin tulee kuitenkin tapahtua pääasiassa markkinapohjaisesti, ei valtion toimin. 7 Tilaisuuden päätös ja seuraava tilaisuus Puheenjohtaja kiitti alustajia ja osallistujia aktiivisuudesta. Asioita käsiteltiin kriittisesti mutta hyvässä hengessä. Tehtävä jatkuu toisessa työpajassa, joka on pääkaupunkiseudulla. Toisen työpajan sisältöä linjattiin alustavasti. Tilaisuudessa voisi olla tarkastelu joltain toimialalta, jossa aiemmin on ollut tukia, mutta ei ole enää (katsastus, terveydenhuolto, tms.). Voisi olla myös tarkastelut, mitä jos tuki loppuu; mitä jos tuki vähenee, mitä silloin tuetaan? Lisäksi tulisi pohtia verotusinstrumentin käyttöä tukien sijaan, ja mitä mahdollisuuksia on saada verotuet läpi komissiossa. Verohelpotukset eivät vääristäisi kilpailua, mutta kannustaisivat investoimaan; verodynamiikasta voisi olla alustaja. Myös Ruotsin tilanteesta olisi hyvä saada alustus. Työpajassa tulisi kuitenkin ryhtyä työstämään uutta tukijärjestelmää. Lähtökohtana tulee olla koko ketjun tarkastelu. Työhön kuuluu riskianalyysi uuden järjestelmän läpimenon mahdollisuudesta. 6 (6)

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Alempi tieverkko puuhuollon pullonkaulana -päättäjä seminaari 7.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäteiden

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin

Lisätiedot

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Yhteenvetoa skenaarioista Toimenpide-ehdotuksia Taneli Kolström Viisi teemaa Luonnonläheinen metsänhoito vai viljelymetsätalous Metsänhoito ja metsäpolitiikka Metsänhoidon

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MUISTIO Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen VALTIONEUVOSTON ASETUS KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma 8.30 Kahvit 9.15 Avaus ja ajankohtaiskatsaus Urpo Hassinen, Metsäkeskus 9.30 Lämpöyrittäjyys auttaa Pohjois-Karjalaa öljystä vapaaksi Anniina Kontiokorpi, Maakuntaliitto 9.50

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin

Lisätiedot

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsätiet kuntoon 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Tienteon historiaa Ensimmäiset puutavaran kuljetusta varten tehdyt tiet rakennettiin v.

Lisätiedot

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset Muistio maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiseen 6.10.2015 Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto Neuvotteleva virkamies Heikki Piiparinen METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Jaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus

Jaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus Jaana Ruotsalainen MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus METSÄ- KATSAUKSEN SISÄLTÖ Puumarkkinat MTK:n järjestöuudistus Kehysriihen vaikutuksia Valtion tuet metsätalouteen PUUMARKKINAT Markkinatilanne

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 105/2006 vp Keskiviikko 24.1.2007 kello 10.00-11.30 Läsnä pj. Eero Lämsä /kesk vpj. Harry Wallin /sd jäs. Nils-Anders Granvik /r Pertti Hemmilä /kok Matti Kauppila

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus

Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus Kemera-koulutus Määrittely Tien liityttävä saumattomasti metsätalouden ympärivuotisen kuljetuksen mahdollistavaan tieverkostoon, mutta liikennettä voidaan

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean

Lisätiedot

Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä. Pertti Harstela Metla/Joy

Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä. Pertti Harstela Metla/Joy Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä Pertti Harstela Metla/Joy Metsätalouden merkitys kansan- ja aluetaloudessa Metsätalous Suomessa 1,9 % BKT:stä Pohjois-Karjalassa 6,4 % BKT:stä Metsäsektori

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Juha Hakkarainen avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Juha Hakkarainen avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Kokous 2/2012 Aika: 7.3.2012 klo 9-11.30 Paikka: MTK, Simonkatu 6, Helsinki Osallistujat: Juha Hakkarainen, MTK, pj. Marja Hilska-Aaltonen, MMM, vpj. Urpo Hassinen, Suomen metsäkeskus Simo Jaakkola, Koneyrittäjät

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Luonnos 25.1.2016 Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 02/08

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 02/08 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 02/08 Pvm Dnro 7.2.2008 411/01/2008 Voimassaoloaika 15.2.2008 toistaiseksi Muuttaa Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla tehtävän suunnittelun

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma Metsäteho Oy Metsänhoidon koneellistaminen-seminaari 14.10.2009, Vantaa 2 Tausta Metsänhoitotyöt tehty pitkään vakiintunein menetelmin ei ylletty puunkorjuun

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Ojitusalueiden hoito

Ojitusalueiden hoito Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7

Lisätiedot

Yleiskatsaus politiikkaan ja vuosi 2015 lukuina. Hannes Tuohiniitty, Lämpöyrittäjäpäivät 2015 Oulu

Yleiskatsaus politiikkaan ja vuosi 2015 lukuina. Hannes Tuohiniitty, Lämpöyrittäjäpäivät 2015 Oulu Yleiskatsaus politiikkaan ja vuosi 2015 lukuina Politiikassa vuonna 2015 Uusi hallitus ottaa bioenergiaan positiivisen suhtautumisen mitkä ovat käytännön teot? o o o Lisätäänkö energiaomavaraisuutta johdonmukaisesti?

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Koneellinen taimikonhoito

Koneellinen taimikonhoito Koneellinen taimikonhoito Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa hoidetaan n. 150 000 hehtaaria taimikoita vuodessa. Taimikonhoidon koneellistamisaste on käytettävän konekannan perusteella

Lisätiedot