Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsätalous ja energia -työryhmä Muistio
|
|
- Hannele Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsätalous ja energia -työryhmä Muistio Metsätalouden tuet tulevaisuudessa -työpaja Aika klo Paikka Metsämiesten säätiön maja, Suomusjärvi Osallistujat Marja Hilska-Aaltonen, pj. Urpo Hassinen Harri Hänninen, siht. Simo Jaakkola Matti Mäkelä Kari Perttilä (Kai Merivaaran sijaan) Pekka Ripatti (kohdat 1-5) Sixten Sunabacka (kohdat 1-3) Mikko Tiirola (Juha Hakkaraisen sijaan) Tuomo Turunen Jouni Väkevä Olli Äijälä, siht. (kohdat 1-5) Asiantuntijat Arto Koistinen, Tapio Juha Laitila, Metla Timo Makkonen, Metsäkeskus Juho Rantala, Metla Timo Tolppa, Metsäkonepalvelu Oy 1 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiöstä kertoi lyhyesti säätiöstä ja toivotti osallistujat tervetulleiksi säätiön majalle. Tilaisuuden puheenjohtaja Marja Hilska-Aaltonen kiitti Pirttilää tiloista ja tarjoiluista. Puheenjohtaja määritti työpajan tavoitteeksi tarkastella avoimesti kaikkia metsätalouden töitä ja niihin liittyviä tukia. Koska valtion rahoitusta supistetaan, tuet on kohdistettava vain välttämättömimpiin työlajeihin. 2 Näkemyksiä tukijärjestelmän tulevaisuudesta Marja Hilska-Aaltonen esitteli tilaisuuden aluksi näkemyksiä tukijärjestelmän tulevaisuudesta (liite 1). Lähes 80 vuotta tuet ovat kohdentuneet likimain samoihin työlajeihin, vaikkakin linjauksissa ja painotuksissa on tapahtunut muutoksia. Rahoitusvyöhykkeet, hieman erilaisina, ovat olleet myös käytössä vuosikymmeniä. Tukitaso perustuu toteutuskustannuksiin, josta eri vyöhykkeillä korvataan erisuuruinen osa. Vuoden 2009 markkinahakkuiden normaalia alhaisempi taso johti energiapuun korjuun lisääntymiseen ja tukimäärän kasvuun. Esimerkiksi vuonna 2011 tehdyistä töistä 8-10 miljoonaa siirtyy maksettavaksi vuoden 2012 rahoista, koska tukiin varatut varat ovat loppuneet ja lisärahoitus oli riittämätön. Tämä pienentää vuonna 2012 toteutettavien töiden rahoitusta. Lisäksi muutoinkin ensi vuonna on käytettävissä 20 miljoonaa kuluvaa vuotta pienemmät määrärahat. Tukien painopiste on ollut viimevuodet energiapuun korjuussa ja haketuksessa. Mitä enemmän kohteiden tukikelpoisuudelle on ehtoja ja rajauksia (senttejä ja kiloja), sitä enemmän tarvitaan valvontaa. - Mitä joustavammat säädökset, sitä vähemmän byrokratiaa. Pienpuun energiatuen tavoite: saatava energiapuuta, mutta ei saa vääristää kilpailua. Jos aiheutuu kilpailun vääristämisiä, on tukijärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta tarkasteltava uudelleen. TEM:ssä on rakennettu seurantajärjestelmää, jolla voidaan arvioida tukien mahdollista vaikutusta kilpailun vääristämiseen. Se ei tule kaikkien käyttöön, vaan jää virkamiestyökaluksi.
2 Eräs vaihtoehto on, että luovuttaisiin kokonaan pienpuun energiatuesta, ja kohdennettaisiin tukea vain taimikonhoitoon. Annettaisiin markkinoiden hoitaa energiapuu. Pienpuun energiatuen (PETU) notifioinnissa on haasteita, koska EU:n komission on halunnut, että tuelle tuetaan vain sähkön- ja lämmöntuotantoa. Tästä koituisi ongelmia biojalostamoille, joissa samasta puusta voidaan valmistaa hyvinkin erilaisia tuotteitta markkinoiden kysynnän mukaan. Muutenkin tuen hyväksyttäminen on haasteellinen prosessi, koska laitostuet ovat hyväksyttyjä mutta korjuutuet eivät. PETU asemoituu edellä mainittujen tukien välimaastoon. Käytiin keskustelua myös miten ensiharvennus pitäisi määritellä PETU-asetuksessa. Infrastruktuurin tukemisen tavoitteena on oltava, että talvi- ja kelirikkoleimikoita saadaan enenevässä määrin kesäkohteiksi. Tiestöä on ajateltava kokonaisuutena, metsätiet eivät välttämättä ole pullonkaula, vaan yksityistiet, kylätiet, joiden takana metsätiet ovat. Puuhuolto pitää saada pysyvästi yksityisteiden rahoituksen perusteeksi, vaikkei kolmea savua tien varrelta löytyisikään. Määräaikainen säännös, joka päättyy tänä vuonna, on saatava pysyväksi ja siinä yhteydessä on arvioitava Kemera-lain nojalla myönnettävien metsätien tekemiseen kohdistuvien tukien sulauttaminen yksityistielain mukaiseen tukijärjestelmään. 3 Mihin tuet valuvat? Mitä jos tukia ei ole? Arto Koistinen ja Pekka Ripatti tekivät katsauksen tukien kohdentumiseen ja pohtivat, mitä tapahtuisi ilman tukia (liite 2). Suunnittelukorvaus perustuu siihen, että Maailmanpankki aikanaan vaati 1970-luvulla, että töiden rahoituksen tulee perustua suunnitelmiin, jotka laatii valtion organisaatio. Myös komissio vaati, että rahoitetaan vain työt, jotka perustuvat ennakkosuunnitelmiin, samaan tapaan kuin maataloudessa. Jälkirahoitteisten töiden rahoittaminen on kuitenkin mahdollista, kunhan kaikki rahoitusehdot täyttävät työt rahoitetaan. Jälkirahoitteisten töiden hyväksymisessä on siten vähemmän harkintavaltaa kuin suunnitelman vaativien töiden rahoituksessa. Todettiin, että jonkinlaisen suunnitelman tuet varmasti jatkossakin vaativat mutta, että se voisi olla kevyempi kuin nykyisin. Tukitason alentuessa suunnittelun ja valvonnan suhteellinen osuus valtion toimintaan osoittamista varoista kasvaa, mikä on koko nykyisen järjestelmän sudenkuoppa. Tietty historia ei riitä, vaan on oltava joku muu vedenpitävä syy, miksi rahoitetaan erikseen suunnittelua. Suunnittelun laatu on tärkeä kysymys ja merkittävä osa kustannuksia. On arvioitava tarkoituksenmukainen suunnitelmien laatutaso. Toisaalta suunnittelukustannukset koostuvat paljolti maastotyöstä, joka on välttämätöntä hankkeen laadukkaan toteutuksen kannalta. Voidaan kysyä, miksi tuet ovat erisuuruisia eri osissa maata. Jos kustannusperusteisesti tarkastellaan, taimikon ja nuoren metsän hoidossa kulut ovat maan eri osissa samaa luokkaa, mutta tuet ovat pohjoisessa suurempia. Kyse on toisaalta investoinnista, josta tuotto kertyy vasta huomattavan kaukana erityisesti Pohjois-Suomessa. Onko kyse investointituesta? Jos meillä olisi metsätalousyrittäjiä, tukea ei tarvittaisi. Osittain tukitarve johtuukin metsänomistuksen rakenteesta. Kannustavuutta investointeihin saataisiin, jos tuki perustuisi verotukseen, eli investointikulun voisi vähentää jopa kaksinkertaisena. Toisaalta vallalla oleva verotukien karsiminen on vastoin tätä ajattelua. Lisäksi verotuissa on vähemmän mahdollisuuksia säätää ja tarkentaa tuen kohdentumista metsäpolitiikan muuttuessa. Kokonaisuutta mietittäessä on rohjettava ylittää hallinnonalarajat. Vaikka verotus on VM:n hallinnonalalla, ja metsäpolitiikka MMM:n johdossa, se ei saa rajoittaa keinojen 2 (6)
3 kehittämistä. Keskustelussa nousi esiin näkemys, että VM:ssä ei ole metsäalan osaamista, joten ministeriöiden väliltä puuttuu luonteva keskusteluyhteys. Koska hakkuut ovat vain noin puolet kasvusta, metsätase on vaarassa johtaa siihen, että puuntuotannon tukeminen kyseenalaistetaan. Suomeen on saatava lisää investointeja puuta käyttävään teollisuuteen. Tilakoon rinnalla tai jopa sijaan tulisi kiinnittää huomiota käsittelyyksiköiden kokoon. Onko perusteltua tukea pienipiirteistä harrastelua? Toisaalta käsittelykuvioiden koko kasvaa tilakoon kasvaessa. Osasyy pieneen kuviokokoon on myös metsäammattilaisissa. Jos tukia ei olisi, se saattaisi johtaa taimikonhoidon suoritemäärien kasvamiseen nuoren metsän hoidon sijaan, koska taimikonhoidon kustannukset ovat pienemmät. Varhaishoidon tekemiseen tulisi panostaa kaukonäköisesti ja automaattisesti. Kemeraa rapauttava säännös on kahden metrin raja, joka Pohjois-Suomea lukuun ottamatta johtaa mattimyöhäisten toimintaan. Metsälaissa asetettua taloudellisesti kasvatuskelpoisen taimikon rajaa tulee tarkastella uudelleen, koska valtiotukea ei voi myöntää laissa säädetyn velvoitteen hoitamiseen. Kemera-kohteiden rajaa tulee alentaa metriin tai 1,3 metriin. Silloin työn ajoitus menee kohdalleen ja koko maassa voitaisiin käyttää samaa tukitasoa. Koska asia on metsäpuolen omissa käsissä, jarru pois ja lainsäädäntöön. Metsäalan yhteinen tahto ja näkemys auttavat viemään asian läpi. Yksi vaihtoehto rahoituslaille voisi olla, että laaditaan ohjelma (5-7 vuotta), jossa asetetaan työtavoitteet ja määritetään ohjelmalle rahoitus, jonka sisällä hankkeita voidaan priorisoida ja sopeuttaa saatuun rahoitukseen. Maatalouden puolella ohjelmapohjaisesta rahoituksesta on toisaalta huonoja kokemuksia. Mikä on metsätalouden tukien ja verotuksen vaikutus kansantalouden tuotokseen? Tällä hetkellä meiltä puuttuu tutkimus, joka osoittaisi tämän konkreettisesti. VM:ssä näkökanta on yhteiskunta, työllisyys ja hyvinvointi, ei se, että metsät kasvavat ja voivat hyvin. Kirstunvartijoiden suuntaan on puhuttava oikeaa kieltä. 4 Teknisen kehityksen vaikutus tuottavuuteen taimikonhoidossa ja energiapuuharvennuksessa Juho Rantala kertoi teknologian ja tuottavuuden kehityksestä taimikonhoidossa (liite 3). Taimikonhoidon kustannustaso on noussut 2000-luvulla, joka selittyy paitsi työkustannusten nousulla myös sillä, että tehdään yhä vaikeampia ja työläämpiä kohteita. NMH:n kustannustaso on noussut hitaammin kuin taimikonhoidon kustannus. Energiapuun korjuulla (ja tuilla) kompensoidaan kustannusten nousua NMH:ssa. Taimikonhoidon laatu on keskeisiä tulevaisuuden puuntuotantoon liittyviä asioita. Taimikonhoidon laatu on kuitenkin heikkenemässä, rästit kasvavat. Metsätalouden työvoima ikääntyy, nuoria ei saada houkuteltua alan töihin. Samalla metsänomistajakunta ikääntyy ja omatoimisuus vähenee. Metsänhoitopalvelujen kysyntä kasvaa, mutta työvoimapula uhkaa. Tuottavuutta on pakko nostaa. Keinot tuottavuuden nostoon: koneellistaminen, ajoitus ja taimikonhoitokertojen määrä, varhaisperkaus sekä kemialliset ja biologiset vesakontorjuntakeinot. Koneellisen lehtipuuvesakon kitkemistä havupuun taimikoista jarruttaa Kemera, koska työ tulisi tehdä noin metrin pituiseen taimikkoon, johon ei saa tukea. Tämä on este myös konekehitykselle. Koneellisen kitkennän kustannussäästö manuaaliseen verrattuna on noin 20 % unohtaen Kemera-tuki. Taimikon harvennusvaiheessa (3-8 m) on käytössä kaksi konemallia (MenSe, UW40). Järeä peruskone ja harvennuspää ei ole kannattava (vaihtelu tosin suurta), mutta pienkone harvennuspään kanssa on kustannuksiltaan samaa luokkaa miestyön kanssa. Noin 15 % 3 (6)
4 Kemera-kohteista olisi konetyönä kilpailukykyisiä. Pelkkä kone ei riitä, kuljettaja ja hänen osaamisensa (koulutus) on tärkeää. Metsänomistajat pelkäävät ennakkoon konetyötä, mutta ovat olleet tyytyväisiä työjälkeen muutaman vuoden päästä. Ennakkoasenteet ovat yksi este konetyön lisääntymiselle. Varhaisperkaustarpeesta tehdään nykyään vain 10 %. Sen edut ovat kuitenkin merkittäviä puuston jatkokehityksen kannalta ja se on myös taloudellisesti kannattava. Tukirakenne ei kuitenkaan kannusta siihen. Ennen nyky-kemeraa omistajat tekivät itse paljon perkausta, mutta tämä johtui enemmänkin silloisen omistajakunnan rakenteesta. Tänä päivänä metsäammattilaisten tietotaso perkauksen tarpeellisuudesta on puutteellinen, ja kannuste neuvoa puuttuu. Monelle metsänomistajalle riittää lakitaso, eikä hyvän metsän hoidon taso, sillä kustannuksia pelätään. Tarvitaan kannuste tehdä pitkävaikutteisia investointeja, ajoissa. Ongelmana on tässäkin jo aiemmin mainittu Kemera-tuen pituusrajavaatimus. Suomen ja Ruotsin metsätalouden verotuksen ja tukien vertailu olisi hyödyllinen. Todettiin, että tällainen vertailu on tehty noin viisi vuotta sitten (raportti Metsätehon sivuilla). - Olisiko syytä päivittää? Samalla todettiin, että tulosten tulkitseminen on erittäin haastavaa, koska järjestelmät ovat hyvin erilaiset, mm. metsätulojen verotus on erilaista. Tukitasojen laskiessa tulee hyödyntää metsänhoidossa energiapuu ja taimikoiden kasvattaminen nykyistä tiheämpinä (suositukset). Tuessa poistuman vähimmäismäärävaatimusta tulisi laskea eli jäävän puuston määrää tulisi lisätä, mutta kustannusvastaavuus täytyy pystyä osoittamaan valtiontukea myönnettäessä. Varhaisperkauksen tarpeesta vallitsi työpajassa yksimielisyys. Se on keino pitää pienenevillä tukitasoilla taimikonhoidon laatu kunnossa. Jos laikkumätästyksen tilalle saataisiin vielä kääntömätästys, se saattaisi vähentää myös varhaisperkauksen tarvetta. Korostettiin, että tarkasteluun tulee nostaa koko ketju, ei vain yksi työlaji. Metsänomistajille tulee kehittää metsäomaisuuden hoitopalvelun kaltainen, markkinapohjainen palvelumalli. Asiakaslähtöisessä järjestelmässä voitaisiin tehdä tarjous/kartoitus varhaisperkauksen tarpeesta automaattisesti, kun viisi vuotta viljelystä on kulunut. Tulee löytää ne kohteet, joihin metsätalouden tuet on metsäpolitiikan ja kansantalouden kannalta järkevintä ohjata. Metsänomistajan kuuluu kantaa riski. Omaisuuden hoidon laiminlyönnistä ei saa tukea. Juha Laitila kertoi teknologian ja tuottavuuden kehityksestä energiapuuharvennuksissa (liite 4). Kalleimmat puut korjata tai kaataa maahan, ovat läpimitaltaan 5-7 cm puut. Kokopuu- ja rankahakkuun tuottavuus kasvaa rinnankorkeusläpimitan kasvaessa. Karsitun rangan metsä- ja autokuljetuksessa tuottavuus kasvaa verrattuna kokopuuhun. Rangan ja kokopuun korjuukustannus on samaa luokka kun läpimitta on yli 10 cm. Kokopuun korjuu välipaikkahaketuksessa on kannattavin, saadaan täysiä autokuormia. Ruotsalaisten mukaan hakkuun tuottavuuden tulee olla 10 mottia tunnissa, jotta pärjätään, alle 6 sentin runkoja 600 mutta noin 10 sentin vain 200 kappaletta. Käytäväharvennus puupuimurilla nuoriin puskametsiin nostaa ruotsalaisten tulosten mukaan tuottavuutta: tulos 9 mottia ja 500 runkoa tehotunnissa. Saattaisi sopia hyvin turv le. Juha Laitila korosti, että teknisesti on kyseessä vasta pilottivaiheen ratkaisu. 4 (6)
5 Hakkuuvaiheen kustannuseroa ei saada kiinni metsä- ja kaukokuljetuksessa tai haketuksessa. Kuljettajat ja heidän koulutus ovat avainasemassa, sillä laitteet ja menetelmät kehittyvät hitaasti. 5 Metsäparannustoiminta ja tuet tulevaisuudessa Timo Makkonen kertoi metsänparannustoiminnasta ja niiden tukikäytännöistä (liite 5). Nykyisin metsänparannustoiminta tarkoittaa suometsien kunnostusta (ojitus) sekä metsäteiden rakentamista ja korjaamista. Ojitus lisää suopuuston kasvua vähintään 3 m 3 /ha/v, kunnostusojitus vähemmän, mutta ylläpitää kasvua. Suometsissä ongelmana ovat usein myös ravinnetalousongelmat; kaliumin ja fosforin puute. Kerralla kuntoon periaate soiden metsänhoitosuosituksissa. Koko suoalue on hoidettava kerralla, vaikka omistajia on useita. Vesien hoidon suunnittelu edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua. Näistä seuraa, että ovat yhteishankkeita, joiden kokoon juokseminen sitoo työtä ja resursseja. Kunnollinen väyläverkosto on metsä- ja energiateollisuuden biomassan hankinnan kannalta keskeinen. Metsäteiden rakennuksesta on siirrytty teiden perusparannukseen. Vanhimmat tiet eivät täytä nykyisiä tienormeja ja tarpeita. Jos teihin ei käytetä julkista tukea, tiet jäävät vain omistajien käyttöön. Keskustelussa nostettiin esille kysymys metsäteiden laatunormeista, rakennetaanko liian hyviä teitä. Todettiin, että puuenergian korjuussa käytettävä kuljetuskalusto vaatii paremmat tiet ja kääntöpaikat kuin puutavara-autot. Voimassa olevat tienormit eivät ole huomioineet sitä, että energiapuun, erityisesti kantojen, kuljetus tapahtuu perävaunuilla, jotka vaativat paljon tilaa. 6 Kommenttipuheenvuorot ja keskustelu Metsäkoneyrittäjä Timo Tolppa, Metsäkonepalvelu Oy, kertoi tuista koneyrittäjän näkökulmasta (liite 6). Hän totesi, että koneyrittäjä ei saa kantokäsittelystä levityskustannuksia lukuun ottamatta mitään korvausta, vaikka tekee koko työn: hankkii ja varastoi aineet, tekee tukihakemukset, jne. Aineet ovat vähittäiskauppaa, josta ei tienaa. Metsänomistajalle aineet ovat ilmaisia, koska tuki on 100-prosenttinen. Ruotsissa kantokäsittelyä ei juuri tehdä, siellä metsänomistaja maksaa käsittelykustannukset. Materiaalituki pitäisi laskea, metsänomistajallakin tulisi olla omavastuuta. Nyt tuki valuu kauppiaille. Tämä saisi metsänomistajan miettimään kohdevalintaa ja säästämään aineissa. Esimerkiksi avohakkuille ja harvennuksiin tuki-% voisi olla erisuuruinen. Toisaalta sertifiointi edellyttää kantokäsittelyä, joten se on monessa tapauksessa tehtävä kuitenkin. Koneyrittäjän kannalta on ongelmallista, että tukirahojen saannissa on pitkä viive työn toteuttamiseen nähden. Kemera ohjasi isot koneet liian pieniläpimittaisiin kohteisiin; Petu ohjaa paremmin. Laitteiden kehittämistukia pitäisi ohjata uusiin laiteinnovaatioihin, ei vanhoihin. Tukieuroille tulisi olla tuottotavoitteet. Metsäpalveluyrittäjä Tuomo Turunen, Metsäpalvelu Turunen, katsoi Kemera-rahoituksen keskeisenä ongelma olevan, että vuodesta toiseen maksellaan edellisen vuoden toiminnasta. Yrittäjät joutuvat olemaan pankkina, koska raha tulee vasta vuoden viiveellä 5 (6)
6 toiminnasta. Tulisi hoitaa kerralla rästit kuntoon, että päästään reaaliaikaiseen maksatukseen. Hän katsoi, että jos metsänomistaja saa itse päättää taimikonhoidon ajoituksen, hän tekee sen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin se on vähiten työläs. Integroidussa korjuussa yksikköhinta tulee liian kalliiksi. Uudet metsäalan investoinnit Suomeen ovat välttämättömiä. Bioenergiapuolella pyrolyysilaitoksen perustaminen Pohjois-Karjalaan tulee nostamaan valtavasti puun kysyntää. Venäjä WTO-jäsenyyden jälkeen voi kuitenkin olla investoinneille Suomea houkuttelevampi kohde. Metsäsuunnitelmaa hän kristisoi siitä, että se perustuu vain metsän hyvinvoinnin lisäämiseen. Tämän rinnalla tulisi kukkaroesimerkeillä kertoa, mitä mikin toiminta metsässä tuottaa; eurot mottien sijaan neuvontaan. Metsään.fi sivuille on saatava taloudellista neuvontaa. Europohjaisen konsultoinnin tulee kuitenkin tapahtua pääasiassa markkinapohjaisesti, ei valtion toimin. 7 Tilaisuuden päätös ja seuraava tilaisuus Puheenjohtaja kiitti alustajia ja osallistujia aktiivisuudesta. Asioita käsiteltiin kriittisesti mutta hyvässä hengessä. Tehtävä jatkuu toisessa työpajassa, joka on pääkaupunkiseudulla. Toisen työpajan sisältöä linjattiin alustavasti. Tilaisuudessa voisi olla tarkastelu joltain toimialalta, jossa aiemmin on ollut tukia, mutta ei ole enää (katsastus, terveydenhuolto, tms.). Voisi olla myös tarkastelut, mitä jos tuki loppuu; mitä jos tuki vähenee, mitä silloin tuetaan? Lisäksi tulisi pohtia verotusinstrumentin käyttöä tukien sijaan, ja mitä mahdollisuuksia on saada verotuet läpi komissiossa. Verohelpotukset eivät vääristäisi kilpailua, mutta kannustaisivat investoimaan; verodynamiikasta voisi olla alustaja. Myös Ruotsin tilanteesta olisi hyvä saada alustus. Työpajassa tulisi kuitenkin ryhtyä työstämään uutta tukijärjestelmää. Lähtökohtana tulee olla koko ketjun tarkastelu. Työhön kuuluu riskianalyysi uuden järjestelmän läpimenon mahdollisuudesta. 6 (6)
Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä
Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Alempi tieverkko puuhuollon pullonkaulana -päättäjä seminaari 7.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäteiden
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 16.4.2014 1 Uudistuksen taustaa Metsätalouden tukien uudelleenarviointi KMO 2015, Metsätalous ja energia-työryhmän
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoitustuet
Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus
LisätiedotTukien pääperiaatteita
Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti
LisätiedotEnergiapuun korjuutuet
Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotTappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät
Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? 3.2.2017 Lapin 59. metsätalouspäivät Anna Rakemaa Tukijärjestelmän taustalla: Pitkäaikainen metsäpoliittinen tavoite on metsähoidon tukijärjestelmällä: 1. Kannustaa
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 29.11.2011 Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotMetsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma
LisätiedotTaimikon varhaishoito. Kemera-koulutus
Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 17.11.2011 Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotKemeralain uudistaminen
Kemeralain uudistaminen Soiden maankäytön tulevaisuuden näkymät seminaari 25.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö 1) Uudistuksen taustaa 2) Tavoitteet 3) Tukijärjestelmän
LisätiedotEnergiapuun tuet - Kemera ja Petu
Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 21.11.2011 Jyväskylä Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotJuurikäävän torjunta
Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista
LisätiedotMetsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä
Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Yhteenvetoa skenaarioista Toimenpide-ehdotuksia Taneli Kolström Viisi teemaa Luonnonläheinen metsänhoito vai viljelymetsätalous Metsänhoito ja metsäpolitiikka Metsänhoidon
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen 30.3.207 MÄÄRÄRAHAN JA MYÖNTÄMISVALTUUDEN OSOITTAMINEN PUUNTUOTANNON KESTÄVYYDEN TURVAAMISEEN VUONNA 2017 Valtion vuoden
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke
LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti
LisätiedotENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU
ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotMitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan?
Mitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan? Lapin 57. Metsätalouspäivät 5.-6.2.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 9.2.2015 1 Uudistuksen taustaa 1/2 KMO 2015:n Metsätalous ja energia -työryhmä
LisätiedotEnergiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne
Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta /2011 Laki. kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2011 100/2011 Laki kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MUISTIO Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen VALTIONEUVOSTON ASETUS KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen 28.3.2019 MÄÄRÄRAHAN JA MYÖNTÄMISVALTUUDEN OSOITTAMINEN PUUNTUOTANNON KESTÄVYYDEN TURVAAMISEEN VUONNA 2019 Valtion
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.
Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotKemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi
Kemera-työryhmä Kuuleminen 14.11.2013 Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Omaa taustaa Piirimetsänhoitaja- suunnittelupäällikkö E-Savon piirimetsälautakunta Kenttäpäällikkö-toiminnanjohtaja
LisätiedotLämpöyrittäjäpäivän ohjelma
Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma 8.30 Kahvit 9.15 Avaus ja ajankohtaiskatsaus Urpo Hassinen, Metsäkeskus 9.30 Lämpöyrittäjyys auttaa Pohjois-Karjalaa öljystä vapaaksi Anniina Kontiokorpi, Maakuntaliitto 9.50
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotKestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
LisätiedotMetsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
LisätiedotPuuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki
Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 27.10.2011 Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotKestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki
Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 2015-2020 Eduskunta hyväksynyt 12/ 2014 Laki notifioitavana EU komissiossa Uudistuksen tavoitteet Kannustavuus Tehokkuus Oikeat työt oikeaan aikaan Järjestelmän
LisätiedotSystemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS
Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotKoneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotMETSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö
METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti
LisätiedotPäättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus
LisätiedotPuun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja
Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja 8.3.2019 Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Lisää puuta käyttävää energiantuotantoa
LisätiedotEnergiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen
Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotSuometsien hoitohankkeet yksityismetsissä
Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä
LisätiedotKokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan
Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotMinne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura
Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien
LisätiedotOvatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?
Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti
Lisätiedot1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.
MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 105/2006 vp Keskiviikko 24.1.2007 kello 10.00-11.30 Läsnä pj. Eero Lämsä /kesk vpj. Harry Wallin /sd jäs. Nils-Anders Granvik /r Pertti Hemmilä /kok Matti Kauppila
LisätiedotLaki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta
Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,
LisätiedotMetsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!
Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslakikohteiden tarkastukset
Kestävän metsätalouden rahoituslakikohteiden tarkastukset 2011 2 Sisällys 1. YLEISTÄ 3 2. AINEISTO 3 3. KEMERA-TARKASTUKSISSA KÄYTETTY ARVOSTELUASTEIKKO 4 4 TOTEUTETUIKSI ILMOITETTUJEN KEMERA-TÖIDEN OTANTATARKASTUKSET
LisätiedotKEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään
KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.
LisätiedotMetsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotKorjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa
Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
LisätiedotMetsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa
Metsätiet kuntoon 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Tienteon historiaa Ensimmäiset puutavaran kuljetusta varten tehdyt tiet rakennettiin v.
LisätiedotJaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus
Jaana Ruotsalainen MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus METSÄ- KATSAUKSEN SISÄLTÖ Puumarkkinat MTK:n järjestöuudistus Kehysriihen vaikutuksia Valtion tuet metsätalouteen PUUMARKKINAT Markkinatilanne
LisätiedotMetsäpalveluyrittäjyys kasvuun
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Levi 6.2.2015 Esittelijä Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Metsäpalveluyrittäjyys Toimiala suhteellisen pieni ja nuori
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotKitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
LisätiedotPIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011
PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu, 29.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotNeuvonnan vaikuttavuus muna vai kana -ongelma?
Neuvonnan vaikuttavuus muna vai kana -ongelma? Harri Hänninen Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Kumpi tuli ensin: muna vai kana? Metaforan muotoon puettu kehämäinen syy-seuraus ongelma Mistä syntyi
LisätiedotMETSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset
Muistio maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiseen 6.10.2015 Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto Neuvotteleva virkamies Heikki Piiparinen METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma
LisätiedotMetsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia
Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,
LisätiedotPuukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa
Puukauppa ja metsänhoitokatsaus Petri Pajunen Vantaa 14.4.2018 Puumarkkinaennusteet 2018-201 Metsäteollisuuden investoinnit Toteutuneita investointeja mm. MG Äänekoski, UPM Kaukas ja Kymi ja SE Varkaus
LisätiedotMuuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
LisätiedotKeski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
LisätiedotRahoitushakemus taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon
Metsäkeskuksen merkintöjä Saapumispäivä Suomen metsäkeskus Kemeranumero Rahoitushakemus taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (34/2015) Tuen
LisätiedotUudistuvat metsänhoidon suositukset
Uudistuvat metsänhoidon suositukset Olli Äijälä HENVI:n ja Tapion ilmastonmuutos ja metsänhoito seminaari 17.4.2013 Hyvän metsänhoidon suositukset Tapio on laatinut (MMM:n toimeksiannosta) toimijoiden
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi
LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on
LisätiedotPaikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet
Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotMetsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari
Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
Lisätiedot