SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart"

Transkriptio

1 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 5 14 Luottamusmiehet MATS RAUTIO ja PETER HULDIN: Hangon satamassa uskotaan taas tulevaan s Förtroendemännen MATS RAUTIO och PETER HULDIN: Hangö hamn tror igen på framtiden s

2 SuomenMerenkulku ILMESTYNYT VUODESTA 1917 FinlandsSjöfart UTKOMMIT SEDAN 1917 Tässä numerossa I detta nummer J Nallella vanhaa tietoa merenkulusta J Nalle har föråldrad kunskap om sjöfarten J Eckerölinen Björn Blomqvist: Rahtiliikenne takkuaa Suomenlahdella J Eckerölines Björn Blomqvist: Frakttrafiken i Finska viken släpar efter Pääkirjoitus 3 Ledare 4 Wahlroos puhuu palturia merenkulusta 6 Wahlroos pratar smörja om sjöfarten 8 Hangon satamassa näkyy valoa 10 Ljusning i Hangö hamn 12 Matkustajaliikenne vetää rahti tökkii 14 Passagerartrafiken går framåt frakttrafiken backar 16 Suomi syö enemmän kuin tienaa 18 Finland slösar mer än det tjänar 20 Tulevaisuus huolettaa laivanrakennusinsinöörejä 22 Kovat rangaistukset Magic Pipe-jäteöljyputksesta 24 Hårda straff för magic pipe 26 Tuffa kriterier för att bli traditionsfartyg 28 Lukuvinkki 32 Hallituksen kokous, Toimeenpaneva valiokunta/ Styrelsemötet, Verkställande utskottet 34 Jäsenrekisterin tiedot ajan tasalle 36 Uppdatera dina uppgifter i medlemsregistret 37 Merkkipäivät / Bemärkelsedagar 40 Piirit / Kretsarna 41 Toimisto Kansli 45 J Antti Palola: Suomen taantuma syvenee J Antti Palola: Lågkonjunkturen blir djupare i Finland Suomen Merenkulku on myös netissä Seuraava numero ilmestyy Nästa nummer kommer ut Aineisto viimeistään Materialet senast

3 PÄÄKIRJOITUS Merenkulkijoiden työttömyysturva tulevaisuudessa Kuten lähes kaikilla liitoilla, tämän päivän valitettava trendi on maksavien jäsenten jatkuva väheneminen. Miksi? Nykynuoret eivät ole kiinnostuneita liittojen jäsenyydestä, jonka kautta he ovat päässeet työttömyyskassan palveluiden piiriin. Jos maksavien jäsenten määrä putoaa alle 8000 niin Työttömyysvakuutusrahasto, TVR:n, ja valtion osuus kassalle pienenee suhteessa jäsenmäärään. Tämän ei ole kassan toiminnan kannalta hyvä tilanne vaan tarkoittaa jäsenmaksujen korottamista. Tällaisessa tilanteessa Finanssivalvonta kehottaa kassaa hakemaan kumppania laajemman maksajakunnan saamiseksi. MMTK (Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa) ja JYTY- kassa (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa) ovat etupainotteisesti ottaneet asian esille jo 2013 aikana. Ne ovat työstäneet tahoillaan fuusiota ja molempien kassojen hallitukset ovat käsitelleet yhdistymistä. Nyt tilanne on edennyt siihen vaiheeseen, että Finanssivalvonta on antanut suostumuksen sulautumiseen Käytännössä tämä tarkoittaa toimintaan leveimpiä hartioita. Nykyisessä MMTK:ssa on noin jäsentä ja JYTY:n kassassa noin Uuden kassan jäsenmäärä on täten noin Merenkulkupuolella tässä kassassa on mukana sekä Konepäällystöliitto ja SLPL. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ainakaan paineita jäsenmaksujen korottamiselle ei ole näköpiirissä. Hyvä niin. Asiasta tulee liittojen lehtiin ja kotisivuille tiedot ja myös linkit uuteen kassaan. Hyvää syksyn jatkoa! Toiminnanjohtaja Risto Blomquist Nopein tieto meistä netissä JULKAISIJA UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE REDAKTIONENS ADRESS: Hietalahden ranta 15 A 3, Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, Helsingfors, (09) PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist, TOIMITUSSIHTEERI REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, (09) , , TOIMITUSNEUVOSTO REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Mirjam Tuisku (09) , TILAUKSET PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) TILAUSHINNAT PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT MATERIAL MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, ILMOITUS-MYYNTI ANNONSFÖRSÄLJNING ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Lassi Koivunen, ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA UPPSLAG SPREAD e TAKAKANSI BAKPÄRM BACK COVER e 1/1 SIVU SIDA PAGE e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS UPPLAGA TAITTO LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3

4 LEDARE Sjömännens arbetslöshetsskydd i framtiden Precis som hos de flesta förbund är en kontinuerlig minskning av betalande medlemmar en beklaglig trend idag. Varför? Dagens ungdomar är inte intresserade av att vara medlemmar i ett förbund som gör att de omfattas av arbetslöshetskassans tjänster. Om antalet betalande medlemmar faller till under minskar Arbetslöshetsförsäkringsfonden TVR:s och statens andel till kassan i förhållande till medlemsantalet. Det är inte bra för kassans verksamhet, utan innebär att medlemsavgifterna måste höjas. I detta läge uppmanar Finansinspektionen kassan att söka en samarbetspartner för att få en bredare betalarkrets. MMTK (Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa) och JYTY-kassan (Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund) lyfte med framförhållning fram frågan redan De har bearbetat en fusion på sitt håll och båda kassornas styrelse har behandlat en sammanslagning. Nu har man nått det skedet att Finansinspektionen har gett sitt samtycke till fusioneringen den 17 september I praktiken innebär det bredare skuldror för verksamheten. Dagens MMTK har ca medlemmar och JYTY-kassan ca Den nya kassan kommer således att ha ca medlemmar. På sjöfartssidan har denna kassa med både Maskinbefälsförbundet och Finlands Skeppsbefälsförbund SLPL. Det innebär också att det inte finns någon press på att höja medlemsavgifterna inom synhåll. Det är bra. Förbundens tidningar och hemsidor kommer att informera om saken och länka till den nya kassan. Trevlig fortsättning på hösten! Risto Blomquist Snabbaste vägen till oss på internet JULKAISIJA UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE REDAKTIONENS ADRESS: Hietalahden ranta 15 A 3, Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, Helsingfors, (09) PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist, TOIMITUSSIHTEERI REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, (09) , , TOIMITUSNEUVOSTO REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Mirjam Tuisku (09) , TILAUKSET PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) TILAUSHINNAT PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT MATERIAL MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, ILMOITUS-MYYNTI ANNONSFÖRSÄLJNING ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Lassi Koivunen, ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA UPPSLAG SPREAD e TAKAKANSI BAKPÄRM BACK COVER e 1/1 SIVU SIDA PAGE e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS UPPLAGA TAITTO LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 4 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

5 KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN Suomen Laivanpäällystöliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 25. marraskuuta 2014 klo Kemissä. Kokouspaikka on JM Sampo Ajoksentie 748, Kemi Jäsenyyden tarkastus alkaa samassa paikassa klo Käsiteltävät asiat: 1. Sääntöjen 16. mainitut asiat 2. Hallituksen mahdolliset esitykset Hallitus KALLELSE TILL ÅRSMÖTET Finlands Skeppsbefälsförbunds stadgeenliga årsmöte hålls tisdagen den 25 november 2014 kl i Kemi. Ajoksentie 748, Kemi Granskningen av medlemskapet inleds på samma plats kl På mötet behandlas: 1. I stadgarnas 16 föreskrivna ärenden 2. Styrelsens eventuella förslag Styrelsen FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5

6 Hilkka Kotkamaa Wahlroos puhuu palturia merenkulusta Björn Wahlroosin väitteet Helsingin Sanomissa suomalaisen merenkulun häviämisestä ovat sellaisia, että tietojaan hänen olisi kannattanut tutkia tai ainakin päivittää nykyaikaan. Siis huhut Suomen lipun alla olevan kauppalaivaston ja merenkulkuelinkeinon häviämisestä maastamme ovat suuresti liioiteltuja, jopa epätosia. Kilpailukyvyn heikkenemisen hän väittää ayliikkeen ja Merimies Unionin johtajan Niilo Wällärin syyksi, koska merimiesten palkkavaatimusten takia Suomen lipun alla toiminut laivasto hävisi kilpailut rahtitoimituksista ja lopulta koko elinkeino hävisi, kuten Wahlroos sanoi haastattelussa. Onko tosiaan niin, että merenkulun kilpailukyky heikkenee ja se johtuu ammattiliittojen ajamista kohtuuttomista palkkavaatimuksista ja mahdollisesta lakkoilusta? Ei todellakaan ole vaan syyt ovat ja ovat olleet aivan muualla, kommentoi Suomen Laivanpäällystöliiton toiminnanjohtaja Risto Blomquist. Suomen lipun alla olevan merenkulun tulevaisuus näyttää nykyään kohtuulliselta. Se ei ole uhattuna myöskään siksi, että Suomi tarvitsee omaa kauppalaivastoa jo pelkästään huoltovarmuuden takia, Blomquist uskoo. Merenkulkuelinkeinon tulevaisuus on tärkeää, sillä Suomessa on alalla vankka ammattikunta. Sekin luo Blomquistin mielestä luottamusta tulevaisuuteen. Mikäli viimeisten parin- kolmen vuoden kehitys jatkuu niin työpaikat tulee säilymään ja jopa uusia työpaikkoja syntyy kauppa-aluspuolella. Työnantaja optimistinen Suomen lipun alla seilaava tonnisto väheni todella 80-luvun alussa alle puoleen. Vuonna 1992 tapahtui käänne, kun valtio teki päätöksen palauttaa ennakkoveroja ja miehistön sosiaaliturvamaksuja varustamoille. Viime vuosien myönteinen käänne on ilmeisesti jäänyt Nallelta huomaamatta, vaikka merenkulun kehitys on tarkoin kirjattu julkisissa tilastoissa, Wahlroosin puheita kommentoi Suomen varustamojen varatoimitusjohtaja Hans Ahlström. Kauppalaivastomme on jatkuvasti hitaassa kasvussa. Viimeiset neljä vuotta ovat olleet vähittäistä vahvistumista joka vuosi. Nousun vauhdittajana on ollut vuosituhannen vaihteessa voimaan astunut tonnistovero. Ahlström muistuttaa myös, että vuonna 2000 Suomen varustamot tekivät ammattiliittojen kanssa sopimuksen sekamiehityksestä. Sen puitteissa on 32 suomalaista laivaa saanut sekamiehityksen. Sekamiehityssopimuksen takia ei ole tarvinnut sanoa yhtään suomalaista merimiestä irti, vaikka alun perin toisin uumoiltiin, Ahlström toteaa. Tällä hetkellä Suomen kauppalaivasto on jo 1,9 miljoonaa bruttotonnia, kun pahimmillaan 80-luvun alussa laski 2 miljoonasta bruttotonnista 0,7 miljoonaan bruttotonniin. Viimevuosina on peräti 14 uutta alusta rekisteröity Suomeen ja lisäksi Ruotsista on siirtynyt 13 alusta Suomen lipun alle. Esimerkiksi uudet Viking Crace ja Viking Rosella on liputettu Suomeen, Ahlström laskee tyytyväisenä. 6 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

7 FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7

8 Wahlroos Björn Wahlroos påståenden i Helsingin Sanomat den om hur den finska sjöfarten håller på att försvinna visar att han hade behövt ta reda på fakta eller åtminstone uppdatera sina kunskaper. Ryktena om att handelsflottan under finsk flagg och sjöfartsnäringen håller på att försvinna från vårt land är alltså mycket överdrivna, för att inte säga osanna. Wahlroos påstår att fackföreningsrörelsen och Sjömans-Unionens ordförande Niilo Wälläri bär skulden till den försvagade konkurrenskraften eftersom sjömännens lönekrav gjorde att flottan under Finlands flagg förlorade konkurrensen om fraktleveranser och hela näringen till slut försvann, som Wahlroos sade i intervjun. Är det verkligen så att sjöfartens konkurrenskraft försämras och att det beror på omöjliga lönekrav från fackföreningarnas sida och eventuella strejker? Det är det absolut inte, utan orsakerna är och har varit några helt andra, kommenterar Risto Blomquist, verksamhetsledare för Finlands Skeppsbefälsförbund. Framtiden för sjöfarten under finsk flagg ser numera hyfsad ut. Den är inte heller hotad, eftersom Finland behöver en egen handelsflotta redan på grund av försörjningsberedskapen, tror Blomquist. Sjöfartsnäringens framtid är viktig, eftersom Finland har en stabil yrkeskår inom branschen. Det skapar också förtroende för framtiden, enligt Blomquist. Om de senaste två tre årens utveckling fortsätter kommer vi att behålla arbetsplatserna och till och med få nya på handelsfartygssidan. Arbetsgivaren är optimistisk Tonnaget under finsk flagg minskade verkligen till mindre än hälften på 80-talet vände det, när staten beslutade sig för att återinföra förskottsskatterna och socialskyddsavgifter för besättningen för rederierna. De senaste årens positiva vändning har uppenbarligen undgått Nalle, trots att sjöfartens utveckling noggrant har förts in i den offentliga statistiken, säger Hans Ahlström, vice VD för Rederierna i Finland om Wahlroos uttalande. Vår handelsflotta befinner sig hela tiden i långsam tillväxt. De senaste fyra åren har den stärkts lite för varje år. Det som har satt fart på tillväxten är tonnageskatten, som trädde i kraft vid millennieskiftet. Ahlström påminner också att Rederierna i Finland tecknade ett avtal med fackförbunden år 2000 om blandbesätt- 8 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

9 pratar smörja om sjöfarten ning. Inom ramen för det avtalet har 32 finska fartyg fått en blandbesättning. På grund av blandbesättningsavtalet har man inte behövt säga upp en enda finsk sjöman, trots att man till en början misstänkte att så skulle ske, konstaterar Ahlström. För närvarande omfattar Finlands handelsflotta 1,9 miljoner bruttoton, medan den när det var som värst i början av 80-talet sjönk från 2 miljoner bruttoton till 0,7 miljoner bruttoton. De senaste åren har hela 14 nya fartyg registrerats i Finland, och dessutom har 13 fartyg flyttats från svensk till finsk flagg. Till exempel har nya Viking Grace och Viking Rosella flaggats in till Finland, säger Ahlström nöjt. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9

10 Liikennettä Hilkka Kotkamaa Hangon satamassa näkyy valoa Hangon rahtisatamissa työt sujuvat normaaliin tahtiin. Takavuosien kiire ja hosuminen on laantunut, mutta töitä riittää ja tulevaisuuteen voi katsoa luottavaisesti. on riittänyt ja niin kauan kuin kansainvälinen kauppa toimii, meillä on töitä. Me tuomme, emme tuhlaa, sanoo satamavalvoja ja luottamusmies Mats Rautio. Luottamusmiehenä Rautiota on työllistänyt lähinnä sataman yhtiöittäminen, jonka mukaan satamatoiminnot, sähkölaitos ja eräät muut kunnalliset työt on yhtiöitettävä viimeistään vuonna Satama on jo yhtiöitetty etuajassa. Luottamismiehillä kiperiä kysymyksiä Olemme hoitaneet sataman siirtymisen omaksi yhtiökseen pois kunnan omistuksesta jo nyt. Työtä on tässä teettänyt esimerkiksi henkilöstön asema, pysyvätkö sopimukset voimassa, kun toiminta siirtyy julkisesta yksityiseen omistukseen. Näillä näkymin olemme pystyneet pitämään henkilöstön edut entisellään, mutta ihan automaattisesti se ei ole käynyt, kertoo Peter Huldín, Hangon sataman varaluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Olemme onnistuneet tekemään paikallisen sopimuksen hiljattain, pidän sitä hyvänä saavutuksena. Tämä takaa työrauhan ainakin lähitulevaisuudessa, Rautio korostaa. Mats Rautio on ollut satamassa työssä 10 vuotta, josta luottamusmiehenä kaksi vuotta. Peter Huldín on ollut satamassa työssä yli 20 vuotta ja luottamustehtävissä yhdeksän vuotta. Kummallakin on toiveena saada enemmän tietoa ja yhteyksiä omasta liitosta, Suomen Laivanpäällystöliitosta. Joskus heistä tuntuu että liitto on unohtanut heidät. Liitosta apua ja tukea Liitto voisi joskus näyttää kasvonsa meidänkin tasolla. Liiton toimitsijat voisivat vaikka tulla käymään meillä. Meillä tapahtuu koko ajan uutta ja siksi konkreettisempi yhteydenpito ja näkyvyys olisivat paikallaan. Yhteydenpito ei täysin puutu, mutta sitä voisi rakentaa lisää, luottamushenkilöt muistuttavat. Ymmärrämme toki, että olemme pieni satama ja liiton jäsenistä vain pieni osa. Mutta aina on turvallista kun on joku taho josta saa neuvoa, kun tarvitsee. Viimeksi tarvitsimme liittoa juuri yhtiöittämisen yhteydessä ja silloin saimme avun. Liiton hallituksen jäsenyys olisi varmaa hyvä tapa lähentyä liittoon, mutta siihen ei ole aikaa. Työ vie kaiken ajan, eritoten nyt, kun Hangon satamaa ollaan laajentamassa, Mats Rautio toteaa. Hullut vuodet eivät palaa Koverharin entisen rautatehtaan satamaa ollaan todennäköisesti liittämässä Hangon satamayhtiöön. Aikaisemmat pääsatamat, vapaasatama ja länsisatama, saavat yhteyteensä 20 kilometrin päässä sijaitsevan Koverharin sataman. Kaupat on vielä kesken, samoin vielä ei ole tarkkaa tietoa mitenkä liikenne satamien välillä jaetaan. Panokset uudessa satamarakenteessa ovat suuria. Ehkä saamme tänne kokonaan uudenlaista liikennettä. Nyt meitä on satamakonttorilla töissä 20, joista 12 satamavalvojaa. Jos rahtimäärät kasvavat voi toimintamme jopa laajentua. Entisiin hulluihin vuosiin tuskin kuitenkaan enää päästään. Silloin Superfast liikennöi Saksaan kolmella lautalla. Ja autoja vietiin Hangon kautta Venäjälle auton vuosivauhtia. Rekkoja oli valtavasti. Joskus oli perjantaina 450 rekkaa odottamassa autoja. Ne ajat ovat kuitenkin ohi, mutta olemme silti pärjänneet. Eteläinen sijainti eduksi Hanko on Raution ja Huldínin mielestä erinomaisessa paikassa, kun se Suomen eteläisimpänä satamana tarjoaa lyhyimmän merimatkan mantereelta Suomeen. Merimatkan pituus on tulevaisuudessa yhä enemmän valttina, kun rikkidirektiivi tuo vuodenvaiheessa lisäkustannuksia laivakuljetuksiin. Sata kilometriä on jo merkittävä säästö varustamoille. Joskus jäätilanne voi antaa lisäarvoa Hangon sijainnille. Myös rekkaliikenteelle Hanko tarjoaa hyvät yhteydet, paremmat kuin Helsingin satamissa, jossa liikennettä ja tungosta on paljon enemmän. 10 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

11 G Hangon sataman eteläinen sijainti lyhentää rahtikuljetusmatkaa sata kilometriä. Kuljetuksissa satamalla on pitkät perinteet, onhan se Suomen vanhimpia satamia, sanovat sataman luottamismiehet Matts Rautio ja Peter Huldín. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11

12 Ljusning i Hangö hamn Arbetet flyter på som vanligt i frakthamnen i Hangö. De gångna årens stress och jäkt har avtagit, men det finns fortfarande mycket att göra och man kan se framtiden an med tillförsikt. 12 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

13 Vi har haft tillräckligt med trafik och så länge den internationella handeln fungerar så har vi jobb. Vi importerar, vi slösar inte, säger hamnövervakare och förtroendeman Mats Rautio. Som förtroendeman har Rautio varit sysselsatt med framför allt bolagiseringen av hamnen, enligt vilken hamnfunktionerna, elverket och en del andra kommunala jobb ska bolagiseras senast Hamnen har redan bolagiserats i förtid. Besvärliga frågor för förtroendemännen Vi har redan sett till att hamnen gått från kommunalt ägande till att bli ett eget bolag. Det som orsakade arbete här var t.ex. personalens ställning, huruvida avtalen fortsätter att gälla när verksamheten går från offentligt till privat ägande. Som det ser ut nu har vi lyckats behålla personalförmånerna på samma nivå, men det har inget skett helt automatiskt, berättar Peter Huldín, vice förtroendeman och arbetarskyddsfullmäktige i Hangö hamn. Vi lyckades nyligen teckna ett lokalt avtal, vilket jag ser som en bra prestation. Det garanterar arbetsro åtminstone den närmaste framtiden, betonar Rautio. Mats Rautio har arbetat i hamnen i tio år, varav två år som F Hangö hamns sydliga läge förkortar frakttransporten med hundra kilometer. Hamnen har lång erfarenhet av transporter, då den är en av Finlands äldsta hamnar, säger hamnens förtroendemän Matts Rautio och Peter Huldín. förtroendeman. Peter Huldín har arbetat i hamnen i över 20 år och med förtroendeuppgifter i nio år. Båda vill ha mer information från och kontakt med det egna förbundet, Finlands Skeppsbefälsförbund. Ibland känns det som om förbundet har glömt dem. Hjälp och stöd från förbundet Förbundet skulle ibland kunna visa sig även på vår nivå. Förbundets ombudsmän skulle t.ex. kunna besöka oss. Det händer hela tiden nya saker hos oss, och därför skulle vi behöva en mer konkret kontakt och exponering. Vi saknar inte kontakt helt, men den skulle kunna byggas på mer, påminner förtroendemännen. Vi förstår att vi är en liten hamn och bara utgör en liten del av förbundets medlemmar, men det känns alltid tryggt att ha någon man kan vända sig till för att få råd när man behöver det. Senast vi behövde förbundet var just i samband med bolagiseringen, och då fick vi hjälp. Ett medlemskap i förbundets styrelse vore nog ett bra sätt att komma närmare förbundet, men vi har inte tid med det. Arbetet tar all tid, speciellt nu när Hangö hamn ska utökas, konstaterar Mats Rautio. De galna åren kommer inte tillbaka Hamnen vid stålverket i Koverhar kommer troligen att anslutas till Hangö hamnbolag. De före detta huvudhamnarna, frihamnen och västra hamnen ansluts till Koverhar hamn 20 kilometer bort. Affären är ännu inte klar och det finns inte heller någon exakt information om hur trafiken ska fördelas mellan hamnarna. Man satsar stort på den nya hamnstrukturen. Vi kanske får hit en helt ny slags trafik. Nu har vi 20 anställda på hamnkontoret, varav tolv är hamnövervakare. Om fraktmängderna ökar kanske vi till och med behöver utöka vår verksamhet. Däremot kommer det knappast att bli som under de galna åren Då trafikerade Superfast till Tyskland med tre färjor. Och bilar fraktades via Hangö till Ryssland med en årlig takt på bilar. Det fanns mängder med lastbilar. Ibland stod det 450 lastbilar och väntade på bilar på en fredag. Den tiden är förbi, men vi har klarat oss ändå. Det sydliga läget en fördel Rautio och Huldín anser att Hangö har ett fantastiskt läge eftersom det i egenskap av Finlands sydligaste hamn erbjuder den kortaste sjöresan från kontinenten till Finland. Längden på sjöresan kommer i framtiden att bli en allt viktigare faktor eftersom svaveldirektivet medför extrakostnader för fartygstransporterna vid årsskiftet. Hundra kilometer är redan en märkbar besparing för rederierna. Ibland kan isläget ge Hangös läge mervärde. Hangö erbjuder även goda förbindelser för lastbilstrafiken, bättre än i Helsingfors hamn, där det är betydligt mycket mer trafik och trängsel. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 13

14 Hilkka Kotkamaa Eckerö Konsernin toimitusjohtaja Björn Blomqvist: Matkustajaliikenne vetää rahti tökkii Suomalaisen lähiliikenteen risteilyalukset ovat melkoisten haasteiden edessä. Maailman nopeille muutoksille on meriliikenteenkin oltava avoin ja korva tarkkana mitä tapahtuu myös oman toimialueen ulkopuolella. Jos jäykistyy vanhoihin käytäntöihin, käy huonosti, tietävät varustamotkin. tuntuu hieman ristiriitaiselta. Matkustajaliikenne pyörii hyvin. Kesällä Olo riitti asiakkaita ja viime vuonna laivoillamme tehtiin 9,2 miljoonaa matkaa. Mutta rahtipuolella on tilanne toinen, pääasiassa paperiviennin tyrehtyessä merkittävästi. Rahtikuljetuksissa maailman muutokset ovat olleet meitä vastaan, toteaa Eckerö Konsernin toimitusjohtaja Björn Blomqvist. Finlandia pelasti Tällä hetkellä päämäärämme on pitää toiminta nykyisellään. Haluamme säilyttää liikenteessä nykyiset laivamme ja antaa töitä niiden miehistöille. Myös matkustajamääriin olemme aika tyytyväisiä, mutta uskomme, että Suomenlahdella on mahdollista saada vieläkin enemmän matkustajia. 1,5 vuotta sitten saimme Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen Finlandia-aluksen ja sen ansiosta matkustajaliikenne on kannattavaa. Laiva olikin niin suuri investointi, että olemme tarvinneet tämän matkustajamäärän kasvun, Blomqvist toteaa. Rikkidirektiivi tervehtii Eckerö Linen on toiminut 20 vuotta ja uusia vaatimuksia tulee koko ajan. Blomqvist muistuttaa, että vuodenvaihteen lähestyessä uudet lait astuvat voimaan ja laivoille se merkitsee rikkidirektiivin astumista voimaan vuodenvaihteessa. F Eckerö Konsernin johtoryhmä koolla. Birka Cruisen Satu Andersson, Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen, Eckerö Shippingin Jari Sorvettula, Eckerö Linjenin toimitusjohtaja Thomas Karlsson, konsernijohtaja Björn Blomqvist ja myynti- ja markkinointijohtaja Ida Toikka-Everi. 14 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

15 G Laivaliikenteen muodot muuttuvat maailman mukana. Varustamojen on vain oltava silmä tarkkana, että toiminta pysyy muutoksissa mukana, sanoo konsernijohtaja Björn Blomqvist. Olemme päättäneet siirtyä matalarikkiseen polttoaineeseen emmekä valinneet ns. rikkipesuria, scrubbers. Kumpikin vaihtoehto maksaa 3-5 miljoonaa, riippuen miten suuri moottorikapasiteetti laivassa on. Finlandialla on neljä päämoottoria ja useita apukoneita, joten pesurivaihtoehto olisi kallis. Monilla aluksissa on myös tilaongelma, koska harvoin konehuoneessa on ylimääräistä tilaa rikkipesurille. Paperirullat vähenevät Suomen vienti vetää huonosti, erityisesti paperirullat käyvät maailmalla yhä heikommin kaupaksi. Rahtien väheneminen tuo ongelmia erityisesti suomalaisille ro-ro-aluksille, jotka on rakennettu nimenomaan sopiviksi paperinkuljetukseen. Aluksissa on tehty myös melkoisia investointeja jäävahvistukseen ja muuhun kalustoon. Olemme sijoittaneet myös suomalaiseen miehistöön ja satamiin Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Eckerö Konsernin kohdalla rahdit ovat vähentyneet karkeasti ottaen puolella. Euroopassa paperia ostetaan entistä vähemmän ja suuret globaalit paperiyritykset pienentävät tuotantoaan. Paperin käytön väheneminen koskee eniten Suomea ja Pohjois-Ruotsia, koska meillä on pitkät matkat markkinoille ja siksi muita huonompi kilpailutilanne. Tästä syystä Eckerö Konsernin seitsemästä aluksesta toimii tällä hetkellä kolme Välimerellä. Siellä tarvitaan kuljetuksia pääasiassa Euroopasta Pohjois- Afrikkaan, johon viedään normaalin konttitavaran lisäksi erikoiskuljetuksia, kuten isoja rakennus- ja maatalouskoneita sekä uusia kuorma-autoja ja henkilöautoja. Välimerellä on kova kuljetustarve ja meillä niihin sopivia laivoja. Ongelmana on se, rahtihinnat ovat siellä matalat. Tällä hetkellä laivojemme liikenne Välimerellä ei ole kannattavaa. Osa Eckerö Konsernin laivoista liikennöi Suomen lipun alla. Suomen lipun alla ovat mm. Eckerö Linen m/s Finlandia ja Eckerö Shippingin alukset. Ruotsin lipun alla purjehtivat Birka Cruisen Birka Paradise sekä Eckerö Linjenin m/s Eckerö. Suomalainen miehistö voi tuntea olonsa turvalliseksi. Mitään ulosliputuksia ei meillä ole suunnitelmissa. Miten Björn Blomqvist näkee Eckerö Linen tulevaisuuden? Ro-ro-alusten suhteen en näe valoisaa tulevaisuutta. Suunnitteilla on vähentää laivastoa ainakin jonkin verran. Olemme jo myyneet yhden aluksen ja toisen myynti on suunnitteilla. Matkustajapuolella näyttää paremmalta. Matkustajamäärät ovat kasvussa. Lyhyet risteilyt menevät yhä paremmin kaupaksi, kun ajat ovat huonot. Venäläisten matkustajien määrä ei ole meillä ollutkaan kovin suuri, joten venäläismatkailijoiden nykykriisi ei juuri tunnu meillä. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 15

16 Eckerökoncernens VD Björn Blomqvist: Passagerartrafiken går framåt frakttrafiken backar Kryssningsfartygen i finsk närtrafik står inför stora utmaningar. Sjötrafiken måste vara öppen inför de snabba förändringarna i världen och se vad som sker utanför det egna verksamhetsområdet. Om man fastnar i gamla hjulspår kan det gå illa, det vet även rederierna. Det känns lite dubbelt. Passagerartrafiken går bra. På sommaren hade vi gott om passagerare, och förra året reste 9,2 miljoner med våra fartyg. På fraktsidan är läget dock ett annat, framför allt då pappersexporten har stannat av kraftigt. Inom frakttransporten har de globala förändringarna varit emot oss, konstaterar Eckerökoncernens VD Björn Blomqvist. Finlandia till räddning För närvarande satsar vi på att behålla verksamheten på nuvarande nivå. Vi vill behålla våra nuvarande fartyg i trafik och ge besättningarna på dem jobb. Vi är ganska nöjda med passagerarmängden, men tror att vi kan få ännu fler passagerare i Finska viken. För 1,5 år sedan började Finlandia trafikera mellan Helsingfors och Tallinn, vilket har gjort passagerartrafiken lönsam. Fartyget var en så stor investering att vi har behövt denna passagerarökning, konstaterar Blomqvist. Svaveldirektivet är på ingång Eckerö Line har funnits i 20 år, och nya krav kommer hela tiden. Blomqvist påminner att nya lagar träder i kraft kring årsskiftet. För fartygen innebär det att svaveldirektivet träder i kraft vid årsskiftet. F Fartygstrafiken förändras med världen. Rederierna måste hålla ögonen öppna så att verksamheten följer med förändringarna, säger koncernchef Björn Blomqvist. 16 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

17 G Eckerökoncernens ledningsgrupp är samlad. Eckerö Lines försäljnings- och marknadsföringschef Ida Toikka-Everi, Birka Cruises Satu Andersson, Eckerö Lines VD Taru Keronen, Eckerö Shippings Jari Sorvettula, Eckerö Linjens VD Thomas Karlsson och koncernchef Björn Blomqvist. Vi har beslutat oss för att byta till bränsle med låg svavelhalt istället för att välja svaveltvättar, s.k. scrubbers. Båda alternativen kostar 3 5 miljoner euro, beroende på fartygets motorkapacitet. Finlandia har fyra huvudmotorer och flera hjälpmotorer, vilket gör tvättalternativet dyrt. På många fartyg har man dessutom problem med plats, eftersom motorrummen sällan har plats för en svaveltvätt. Färre pappersrullar Finlands export går dåligt. Det är framför allt pappersrullar som säljer allt sämre i världen. Den minskade frakten medför problem för framför allt finska ro-ro-fartyg, som är byggda för just papperstransport. Man har även gjort betydande investeringar i isförstärkning och annan utrustning på fartygen. Vi har också investerat i finsk besättning och hamnar i Finland, Sverige och Estland. För Eckerökoncernens del har frakterna minskat med grovt sett hälften. I Europa köper man allt mindre papper, och de stora globala pappersföretagen minskar sin produktion. Den minskade användningen av papper berör främst Finland och norra Sverige, eftersom vi har lång väg till marknaden och därför ett sämre konkurrensläge än andra. Därför arbetar tre av Eckerökoncernens sju fartyg för närvarande i Medelhavet. Där behöver man transporter främst från Europa till Nordafrika, dit man förutom normalt containergods även fraktar specialtransporter, som stora byggoch jordbruksmaskiner och nya last- och personbilar. Det råder stort behov av transporter på Medelhavet och vi har lämpliga fartyg för det. Problemet är att fraktpriserna är låga där. För närvarande är trafikeringen med våra fartyg på Medelhavet inte lönsam. En del av Eckerökoncernens fartyg trafikerar under finsk flagg. De som seglar under finsk flagg är bl.a. Eckerö Lines m/s Finlandia och Eckerö Shippings fartyg. Birka Cruises Birka Paradise och Eckerö Linjens m/s Eckerö seglar i sin tur under svensk flagg. Vår finska besättning kan känna sig trygg. Vi har inga planer på utflaggning. Hur ser Björn Blomqvist på Eckerö Lines framtid? När det gäller ro-ro-fartygen ser jag ingen ljus framtid. Vi planerar att minska flottan, åtminstone en del av den. Vi har redan sålt ett fartyg och planerar att sälja ett till. På passagerarsidan ser det bättre ut. Passagerarmängderna ökar. Korta kryssningar säljer allt bättre när tiderna är dåliga. Vi har inte haft så många ryska passagerare, så vi känner inte av krisen som drabbar de ryska resenärerna. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 17

18 Hilkka Kotkamaa STTK:n Antti Palola: Suomi syö enemmän Kansantaloutemme lepää viennin ja tuonnin varassa, joten hyvinvointimme kannalta merenkulku on avainasemassa. Tästä voi helposti päätellä miten tärkeää porukkaa merenkulkijat ovat Suomelle, sanoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola luodatessaan maamme taloustilannetta Laivanpäällystöliiton luottamusmieskurssilla. Yksityinen ja julkinen Palola jaksaa aina STTK:ssakin muistuttaa, että merellinen näkökulma asioihin ei ole turhaa puhetta. En peittele, että olen saanut tärkeimmät oppini merellä ja messissä. Kun siihen lisää, että en ole ainoastaan merikapteeni, vaan myös pohjalainen ja härkä, niin kyllä sillä neuvotteluissa pärjää, Palola veistelee. STTK:ssa Palola törmää jatkuvasti toiminnan järjestämisessä siihen, kumpi on parempi julkinen vai yksityinen sektori. Molempi parempi. Sektorit täydentävät toisiaan, eivät kilpaile keskenään. Kansalaiset ovat ymmärtäneet, että Suomen taloudellinen tilanne on todella hankala. Kriisitietoisuus on tullut tavallisten ihmisten mieliin. Nyt näkyy, ettei ainoastaan vientiteollisuus takkua, vaan myös kauppa ja palvelut ovat vaikeuksissa. Ei mikään suhdannekriisi Emme elä suhdannekriisissä, vaan rakennekriisissä. Pahiten kriisi koettelee tietotekniikkaa, paperi- ja metsäteollisuutta ja sen myötä kuljetuksia. Meidän on välttämätöntä tehdä rakenteellisia uudistuksia yhteiskunnassamme. Rakenteiden korjaus tulee näkyä eläkkeissä, budjetissa, seuraavassa hallituksessa, työllisyyden hoidossa ja kotitalouksissa. Rahapula vaikeuttaa talouttamme laajasti: kuntarakennetta, eläkkeitä, kestävyysvajetta. Me yksinkertaisesti syömme enemmän kuin tienaamme, Palola painottaa. Suomen ongelma on väestörakenne. Me vanhenemme ja työikäinen väestö vähenee. Siksi meidän on tartuttava rakenteisiin ja sen takia eläkeneuvotteluissa oli niin kova vääntö. Vientimaatkin taantumassa Vientiteollisuuden ongelmaa pahentaa se, että myös vientimaamme ovat taantumassa. Venäjän kriisi tuli todella pahaan aikaan. Venäjällä ei ole varaa tuotteisiimme ja Ukrainan kriisi kurittaa talouttamme pakotteilla. 10 vuotta hyvää talouskasvua itäviennissäkin on ohi. Nyt saamme tottua nollakasvuun, korkeintaan 1-2 prosentin nousua on odotettavissa lähivuosina. Suomen asema tässä myllerryksessä on huono, pahempi kuin esimerkiksi Italian ja muiden EU-maiden. Olemme jo nähneet, mitä pakotteet ovat tehneet Pohjanmaan elintarvikealalla, joilla on ollut vuosia hyvät kauppasuhteet Venäjälle. Voi vain kuvitella, miten EU:n ja USA:n ulkopuolissa maissa hierotaan onnellisina käsiä. Menetämme kauppasuhteita pitkäksi aikaa, joitain kenties kokonaan. Ennusteet pieleen Antti Palola kuuluttaa realismia, joka ei ole samaa kuin pessimismi. 2,5 miljoonaa suomalaista on palkkatöissä. Tuottavuuden kannalta olisi hyvä jos tämä luku nousisi ja työurat pitenisivät. Vain kasvu antaa tilaa palkankorotuksille. Olemme menettäneet kilpailuasemiamme. Siksi nyt on tekemisen, ei jahkailun hetki. Voisimme toivoa, että Ruotsissa ja Saksassa tehtäisiin kalliit palkkaratkaisut. Jos siellä palkat nousevat suuresti, mutta meillä pysyisivät kohtuudessa, saisimme kilpailuetumme takaisin. Vuonna 2007 tapahtui taloudessa kurja käänne juuri, kun olimme juuri neuvotelleet tuntuvat palkankorotukset. Vuosina talous romahti ja ennusteet menivät pieleen. Ylimitoitettuihin palkankorotuksiin ei ole enää varaa. Nyt saimme neuvoteltua vaivaiset 20 euron korotukset. Tämä harmittaa monia, mutta meidän on opittava elämään uudessa tilanteessa. Työllisyystilanne on surkea, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa ja ellei töitä ole, on yksi ja sama millaisia sopimuksia saamme aikaan, Palola jyrisee. Rahoitusongelma muhii Suomessa ikävästi. Työttömyys tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Ellei töitä ole, se koettelee kauppaa, palveluja ja julkista sektoria, siis koko yhteiskunnan rahoituspohjaa. Katse kohti pohjoista Mistä se usko tulevaisuuteen saadaan, jos pessimismi ei vie asioita eteenpäin? Palola on miettinyt asiaa kuumeisesti. Meidän on vahvistettava osaamistamme ja löydettävä alueet joissa olemme vahvoja. Vahvuuksista esimerkkinä on merenkulku, jossa uskon erityisesti pohjoisen suuntaan. Arktisessa alueessa Suomen etu on maantieteellinen 18 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

19 kuin tienaa H Emme palkoilla pysty kilpailemaan, koska halvemman kustannustason maita löytyy aina. Meidän on satsattava vahvaan osaamiseen ja huipputekniikkaan, sanoo Antti Palola. sijaintimme. Suomessa on merenkulun vahvaa ammattiosaamista, hallitsemme talviliikennettä ja meillä telakkateollisuutta, jossa jäänmurtajamme ovat maailman kärkeä. Tästä on otettava irti kaikki mahdollinen, Palola kehottaa. Puhtaus valttikorttina Suomessa on puhdasta vettä, ympäristöä ja energiaa. Emme me pysty kilpailemaan palkoissa halvemman kustannustason maiden kanssa. Aina löytyy joku joka tekee halvemmalla. Meidän on tehtävä parempaa, tekniikkamme on oltava ylivertaista ja koulutuksemme korkeatasoista. Vain siten voimme pärjätä. Suomen budjetti on 54 miljardia euroa. Palolan mielestä emme voi kasvattaa talouttamme vain leikkaamalla, säästämällä ja sopeuttamalla. Nyt on saatavilla lainaa lähes ilman korkoa. Siksi nyt voisi jonkin verran elvyttää. Ehkä länsimetro, pisararadan rakentaminen ja asuntotuotanto eivät olisi hullumpi ajatus. Myös väyliin ja tiestöön voisi panostaa. Homekorjaukset ja muu rakentaminen on edullisinta nyt kun työn hinta on matala, Palola kaavailee. Eläkeiän nosto on väistämätön ja siinä Palola ehdottaa asenneilmapiirin muutosta. Satsaukset työilmapiirin ja laadun parantamiseen, työelämän joustot ja osa-aikaeläke voisivat olla kelpo osasia eläkeiän nostossa. Kaipaamme kipeästi uusia työpaikkoja. Vain työ tuo verotuloja, toimeliaisuutta ja palveluja. Verotuksessa on kiireesti helpotettava työllistäviä pk-yrityksiä, Palola summaa. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 19

20 STTK:s Antti Palola: Finland slösar mer än det tjänar Vår nationalekonomi vilar på export och import, så sjöfarten spelar en nyckelroll för vårt välbefinnande. Av det kan man lätt sluta sig till hur viktiga sjömännen är för Finland, säger STTK:s ordförande Antti Palola när han pejlar det ekonomiska läget i Finland på Skeppsbefälsförbundets förtroendemannakurs. Privat och offentlig Palola orkar även på STTK alltid lyfta fram att en maritim synvinkel på saker och ting inte är något onödigt. Jag döljer inte att jag har fått mina viktigaste lärdomar till sjöss och i mässen. Om man dessutom lägger till att jag inte bara är sjökapten, utan även österbottning och oxe så har jag inga problem att klara mig i förhandlingar, skämtar Palola. När Palola ska arrangera verksamheten i STTK stöter han ständigt på frågan om vilken som är bäst av den offentliga eller privata sektorn. Båda är bättre. Sektorerna kompletterar varandra, de konkurrerar inte med varandra. Medborgarna har förstått att det ekonomiska läget i Finland är mycket tufft. Den vanliga människan har blivit medveten om krisen. Nu ser man att inte bara exportindustrin står och stampar, utan att även handeln och tjänsterna har det svårt. Ingen konjunkturkris Vi lever inte i någon konjunkturkris, utan i en strukturkris. Värst drabbar krisen IT-branschen, pappers- och skogsindustrin och därmed även transporter. Vi måste göra strukturella förnyelser i vårt samhälle. Omstruktureringen ska synas i pensionerna, budgeten, nästa regering, hanteringen av sysselsättningen och hushållen. Bristen på pengar försvårar vår ekonomi på bred front: kommunstrukturen, pensionerna, hållbarhetsgapet. Vi slösar helt enkelt mer än vi tjänar, betonar Palola. Problemet i Finland är befolkningsstrukturen. Vi blir allt äldre och befolkningen som är i arbetsför ålder minskar. Därför måste vi ta tag i strukturerna och därför satt det så hårt åt i pensionsförhandlingarna. Exportländerna är också på tillbakagående Exportindustrins problem förvärras av att våra exportländer också är på tillbakagående. Krisen i Ryssland kom vid en riktigt dålig tidpunkt. Ryssland har inte råd med våra produkter och krisen i Ukraina straffar vår ekonomi genom sanktioner. Den tio år långa goda ekonomiska tillväxten i exporten till öst är förbi. Nu får vi vänja oss vid noll tillväxt. En tillväxt på högst 1 2 procent förväntas de närmaste åren. Finlands ställning i detta virrvarr är dålig, sämre än t.ex. Italiens och andra EU-länders. Vi har redan sett vad sanktionerna har gjort med livsmedelsbranschen i Österbotten, som hade goda handelsrelationer med Ryssland i flera år. Man kan bara föreställa sig hur länderna utanför EU och USA lyckligt gnuggar sina händer. Vi förlorar handelsrelationer för en lång tid framöver, en del kanske helt och hållet. Prognoserna gick åt skogen Antti Palola efterlyser realism, vilket inte är detsamma som pessimism. 2,5 miljoner finländare har ett avlönat arbete. För produktivitetens del vore det bra om denna siffra steg och arbetskarriärerna förlängdes. Endast tillväxt ger utrymme för löneförhöjningar. Vi har mist vår konkurrensställning. Därför måste vi agera nu istället för att skjuta upp saker och ting. Vi kan hoppas att lönelösningarna i Sverige och Tyskland blir dyra. Om lönerna ökar mycket där men förblir rimliga här skulle vi få tillbaka vår konkurrensfördel skedde en bedrövlig vändning i ekonomin precis när vi hade förhandlat fram kännbara löneförhöjningar rasade ekonomin och prognoserna gick åt skogen. Man har inte längre råd med överdimensionerade löneförhöjningar. Nu fick vi förhandlat fram en ynklig höjning på 20 euro. Det grämer många, men vi måste lära oss att leva i den nya situationen. Sysselsättningsläget är uselt, långtidsarbetslösheten ökar och om det inte finns arbete spelar det ingen roll vilka avtal vi får till stånd, ryter Palola till. Ett finansieringsproblem håller dessvärre på att växa fram i Finland. Arbetslösheten kommer att bli dyr för samhället. Om det inte finns arbete prövas handeln, tjänster och den offentliga sektorn, alltså hela samhällets finansieringsgrund. Rikta blicken mot norr Var hittar man framtidstro om pessimismen gör att vi inte går framåt? Palola har funderat febrilt på frågan. 20 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2008 vp Ylimääräisen opintotuen myöhästyneestä takaisinmaksusta perittävän koron alentaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijat maksavat ylimääräisiä opintotukiaan takaisin vuosi

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN Joka neljäs vuosi pidettävissä edustajiston vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajistoon 50 edustajaa. Edustajisto toimii osuuskaupan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 953/2001 vp Kemira Oy:n työpaikkojen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kemira Oy:n kohdalla ollaan tekemässä omistusjärjestelyjä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä.

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2003 vp Oikeus irtisanomisajan palkkaan konkurssitilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Konkurssitapauksissa irtisanomisajan palkkamääräykset jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. Useimmissa

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. Anders R. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2011 vp Linja-auton muuttaminen matkailuautoksi Eduskunnan puhemiehelle Liikenne- ja viestintäministeriö on hylännyt 22.11.2011 hakijan poikkeuslupapyynnön (LVM/2207/08/2011) linja-auton

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 804/2012 vp Alkoholin myynti-ikärajoista Eduskunnan puhemiehelle Nuorten päihteiden käyttö ja humalahakuinen juominen toimivat usein nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot