PYSÄKÖINTI JOENSUUN KESKUSTA-ALUEELLA

Transkriptio

1 PYSÄKÖINTI JOENSUUN KESKUSTA-ALUEELLA Maaliskuu 2015

2 PYSÄKÖINTI JOENSUUN KESKUSTA-ALUEELLA Ramboll Finland Oy Kirjastokatu KUOPIO T

3 ESIPUHE Pysäköintiratkaisuilla on suuri vaikutus siihen, kuinka houkuttelevana ja viihtyisänä alue koetaan asumisen, asioinnin ja työ- tai opiskelupaikkojen sijoittumisen kannalta. Alueen ja toimintojen saavutettavuus ja toisaalta liikenneympäristön turvallisuus ja viihtyisyys ovat pysäköintijärjestelyjen keskeisiä tavoitteita. Pysäköinnistä aiheutuvaa liikennettä ja sen aiheuttamia haittoja pyritään aina vähentämään tarkoituksenmukaisesti. Pysäköinti vaatii runsaasti tilaa. Suuri osa autoista vaatii kaksi autopaikkaa pelkästään työmatkapysäköinnin vuoksi. Lisäksi tarvitaan runsaasti pysäköintipaikkoja eri asiointikohteissa. Yksityiskäytössä olevat henkilöautot ovat pysäköityinä yli 95 % käyttöajastaan. Tässä suunnitelmassa on tarkasteltu pysäköintiä Joensuun keskustassa ja Niinivaaralla lähialueineen. Suunnitelman pohjaksi on kuvattu pysäköinnin nykytila ja kehittämistarpeet. Suunnitelmassa on käyty läpi, miten pysäköintitarve otetaan huomioon kaavoituksessa. Pysäköintijärjestelyjen kehittämistä on käsitelty alueittain sekä erilaisten käyttäjäryhmien kannalta. Suunnitelmassa on otettu kantaa pysäköinnin maksujärjestelmien ja opastuksen kehittämiseen sekä uusien älyliikenneratkaisujen hyödyntämismahdollisuuksiin. Lisäksi on käsitelty kaupungin pysäköintiyhtiön ja pysäköinninvalvonnan tehtäviä ja toimintaa. Suunnitelma on laadittu Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön toimeksiannosta. Ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Jarmo Tihmala, Ari Varonen ja Juha-Pekka Vartiainen Joensuun kaupungilta sekä Pertti Dahl Joensuun Pysäköinti Oy:stä. Ryhmä on pitänyt 5 kokousta. Suunnitelmaa laadittaessa on kuultu Joensuun pysäköinninvalvojia. Suunnitelman työohjelmaa on käsitelty kesäkuussa 2014 Joensuun vammaisneuvostossa, joka on evästänyt suunnittelua. Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työhön ovat osallistuneet Olli Mäkelä, Jukka Räsänen, Tuomas Lehteinen, Mikko Ruokolainen, Pilvi Lesch ja Susanna Kukkonen. Joensuussa maaliskuussa 2015 Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö

4 SISÄLTÖ 1. Työn sisältö ja tavoitteet Suunnittelualue ja -kohteet Pysäköinnin nykytila ja kehittämistarpeet Autojen määrä ja autotiheys Pysäköintipaikkojen lukumäärä Kiinteistöjen pysäköintipaikat Kadunvarsipysäköinti Pysäköintitalot Pysäköintialueet Maksullinen katupysäköinti Asukaspysäköintijärjestelmä Pysäköintiluvat Pysäköintipaikkojen käyttöasteet Pyörä- ja mopopysäköinti Linja- ja kuorma-autojen pysäköinti Huoltoliikenne Liikuntarajoitteisten pysäköinti Pysäköinnin ohjaus Pysäköinnin tavoitteet (pysäköintipolitiikka) Pysäköintiratkaisut kaavoituksessa Autopaikkanormit Pyöräpysäköintinormit Erityiskysymyksiä Pysäköinnin kehittämismalleja Katujen käyttö pysäköintiin Suosituksia Pysäköinnin kehittämisperiaatteet Pysäköintilaitokset Pysäköinnin säätely Pysäköinnin maksullisuus ja hinnoittelu Mobiilimaksaminen käyttöön Kadunvarsipysäköinnin rajoitukset Asukaspysäköintijärjestelmän uusiminen Erityisryhmien pysäköinti Linja- ja kuorma-autojen pysäköinti Huoltoliikenteen pysäköinti Liikuntarajoitteisten pysäköinti Pyöräpysäköinti Varautuminen erityispalveluihin Autojen yhteiskäyttö Sähköautojen lataus Pysäköinnin järjestäminen eri alueilla Ydinkeskusta Muu ruutukaava-alue Mehtimäen urheilupuisto - Tiedepuisto - yliopistokampus Otsola Penttilänranta - Aittaranta - Itäranta Niinivaara Kaupungin pysäköintiyhtiön asema Nykytila Pysäköintiyhtiön kehittäminen Pysäköinnin valvonta Pysäköinnin opastus Älykkäät pysäköintipalvelut Toimenpideohjelma... 70

5 LÄHTÖAINEISTO LIITTEET Liite 1. Liite 2. Pysäköintialueet. Pysäköintipaikkanormit eri kaupungeissa.

6 KÄSITTEET Asiointipysäköinti Asukaspysäköinti Asukaspysäköintijärjestelmä Autotiheys Erityisryhmien pysäköinti Liityntäpysäköinti LPA-alue Työpaikkapysäköinti Pysäköintialue Pysäköintilaitos Pysäköintinormi Pysäköintitalo Vuoropysäköinti Vuorottaispysäköinti, autopaikkojen yhteiskäyttö Kaupoissa ja toimistoissa sekä työpaikoilla vierailevien asiakkaiden pysäköinti. Asukkaiden ja heidän vieraidensa pysäköinti omalla asuinalueellaan. Maksulliseen lupaan perustuva järjestelmä, jossa luvan lunastaneille asukkaille tai yrityksille annetaan vapautuksia pysäköintirajoituksista. Alueen autojen määrä asukasta kohti (yleensä autoa/1000 as.). Liikuntavammaisten, tilauslinja-autojen, kuorma-autojen ym. erikoisajoneuvojen pysäköinti Pysäköinti joukkoliikenneaseman tai -pysäkin yhteyteen järjestetyllä pysäköintipaikalla siksi aikaa, kun autoilija tai pyöräilijä käyttää joukkoliikenteen palvelua. Asemakaavassa autopaikkojen korttelialueeksi osoitettu alue. Työpaikan työntekijöiden pysäköinti. Yleiseen pysäköintiin tarkoitettu merkitty kattamaton alue. Yleiseen pysäköintiin tarkoitettu pysäköintialue tai -talo. Asemakaavassa ilmoitettu autopaikkojen tai pyöräpaikkojen määrä paikkaa/asunto tai paikkaa/kerros-m 2. Yleiseen pysäköintiin tarkoitettu talo tai muu katettu rakenne. Liikennemerkein osoitettu pysäköintikielto vuoropäivin kadun eri puolilla. Autopaikkojen yhteiskäyttö eri käyttäjäryhmien kesken esim. päiväaikaan työntekijöiden ja muulloin asukkaiden käytössä.

7 1 1. TYÖN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET Työssä selvitetään Joensuun keskusta-alueen pysäköinnin nykytila ja kehittämistarpeet sekä tehdään esitykset pysäköinnin kehittämiseksi. Pysäköintijärjestelyjen kehittämistä tarkastellaan osaalueittain. Työssä käsitellään sekä autojen että polkupyörien pysäköintiä. Kaavoitusta varten arvioidaan nykyisten autopaikkanormien sopivuus. Pyöräpysäköinnin osalta selvitetään, miten pyöräpysäköintiä on tarpeen kaavoituksessa ohjata. Yhtenä selvityskohteena on, millä periaatteilla lisääntyvä pysäköintitarve voidaan ratkaista, kun ruutukaavan asuntokortteleiden rakentamistehokkuutta nostetaan. Työ sisältää pysäköinnin hallinnan ja valvonnan nykytilan ja kehittämistarpeiden tarkastelun. Pysäköinnin hinnoittelu, maksuvyöhykkeet ja maksutekniikat kuuluvat selvitykseen. Lisäksi työssä arvioidaan pysäköinnin ohjauksen kehittämistarvetta. Pysäköinnin tavoitteet on koottu esitykseksi Joensuussa noudatettavasta pysäköintipolitiikasta. Pysäköintipolitiikalla pyritään tukemaan kaupungin kehittämistavoitteita, jotka on kuvattu mm. kaupunkistrategiassa, kaupunkirakenneohjelmassa ja Symmetrisen kaupungin kehitysvisiossa. Kuva 1-1. Pysäköintilaitosten ja kadunvarsipysäköinnin käyttöastetutkimusten perusteella arvioidaan uusien pysäköintilaitosten tarvetta. Kuvalähde: Fonectan helikopterikuvat.

8 2 2. SUUNNITTELUALUE JA -KOHTEET Suunnittelualue käsittää Joensuun keskeisen kaupunkialueen (kuva 2-1). Suunnittelualueeseen sisältyvät: - ruutukaavakeskusta - Mehtimäen urheilupuiston, yliopiston ja Tiedepuiston alue - Linnunlahti Yliopistokadun vaikutusalueelta (yliopistokampuksen pysäköinnin vaikutukset) - Otsola (yliopiston ja ammatillisen oppilaitoksen pysäköinnin vaikutukset) - Penttilän - Aittarannan - Itärannan alueet sekä rautatie- ja linja-autoasemat - Niinivaaran läntiset alueet. Oppilaitosten osalta tässä selvityksessä on käsitelty Karelia-ammattikorkeakoulun Tikkarinnekampuksen ja Wärtsilä-kampuksen pysäköintiä. Yliopistokampusta on käsitelty v tehdyn Mehtimäen liikennesuunnitelman perusteella. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Peltolan ja Otsolan kampusalueita ei ole tarkemmin käsitelty, koska pysäköintiongelmia ei ole ilmennyt. Kuva 2-1. Pysäköintisuunnitelman suunnittelualue. Pysäköintijärjestelyjen osalta suunnittelu koskee lähinnä katuja ja yleisiä pysäköintialueita. Yksittäisten kiinteistöjen pysäköintipaikkojen määrää tai riittävyyttä ei ole tätä suunnitelmaa laadittaessa inventoitu, vaan niiltä osin on tukeuduttu aikaisempien selvitysten tietoihin. Tässä suunnitelmassa ei oteta kantaa yksityisten kiinteistöjen tai pysäköintitalojen sisäisiin pysäköintijärjestelyihin.

9 3 3. PYSÄKÖINNIN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Autojen määrä ja autotiheys Koko Joensuun kaupungin autotiheys asukasta kohti vastaa valtakunnan keskiarvoa. Ruutukaavakeskustassa autotiheys on selvästi keskimääräistä pienempi eli 73 % koko kaupungin keskiarvosta (taulukko 3-1). Ydinkeskustassa ja Niinivaaran kerrostaloalueella henkilöautotiheys jää alle 400 autoon/1000 asukasta, mutta matalamman asukastehokkuuden alueilla henkilöautotiheys on yleensä suurempi (kuva 3-1). Taulukko 3-1. Henkilöautotiheys eri alueilla v lopun tilanteessa. Henkilöautotiheys (autoa/1000 asukasta) Koko maa Pohjois-Karjala Joensuu Joensuun keskusta (I - IV kaupunginosat) Kuva 3-1. Henkilöautotiheys Joensuun keskusta-alueella 250x250 m ruuduissa. Autonomistukseen yleensä ja keskustan alhaisempaan autotiheyteen vaikuttavat monet seikat. Keskustassa palvelut ovat jalankulkuetäisyydellä, mikä mahdollistaa autottomuuden. Pienten ruokakuntien, opiskelijoiden ja iäkkäiden eli vähemmän autoja omistavien ryhmien osuus on keskustassa suuri. Runsaammin autoja omistavat lapsiperheet asuvat keskustan ulkopuolisilla asuntoalueilla. Haja-asutusalueella asuville auto on lähes välttämätön (kuva 3-2). Keskustan jalankulkuvyöhykkeellä autottomien asuntokuntien osuus 45 % on selvästi muuta kaupunkia suurempi ja moniautollisten asuntokuntien osuus 10 % taas selvästi keskimääräistä pienempi. Pitkän aikavälin kehitystrendinä keskustan autottomien asuntokuntien osuus on hitaasti vähentynyt ja moniautollisten asuntokuntien osuus hieman kasvanut (kuva 3-3).

10 4 Kuva 3-2. Autonomistus ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Joensuussa (Ristimäki ym. 2013). Kuva 3-3. Moniautoisten ja autottomien asuntokuntien osuudet eri vyöhykkeillä Joensuussa (Ristimäki ym. 2013).

11 5 Autojen määrän ja autotiheyden kehitysennuste Autojen määrän kehitysnäkymiä on käsitelty mm. useissa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin selvityksissä, mutta numeerisia kehitysennusteita ei ole laadittu. Yleisen käsityksen mukaan autojen määrä Suomessa tulee vielä kasvamaan, joskin kasvu hidastuu kyllästymisasteen lähestyessä. Pysäköintipaikkatarpeen kannalta oleellista on suhteuttaa autojen määrä rakennetun kerrosalan tai asukkaiden määrään. Pysäköintipaikkatarpeen suhteen on nähtävissä kaksi toisiaan kompensoivaa trendiä: autotiheyden kasvu asukasta kohti lisää autojen määrää, mutta toisaalta asumisväljyyden kasvu vähentää asukkaiden määrää asuntoa tai kerrosneliömetriä kohti. Suomen kaupunkiseuduilla asumisväljyys on vuosina noussut yli 30 % runsaasta 28 neliömetristä yli 37 neliömetriin/asukas. Kasvutahti on kuitenkin hidastunut 2000-luvun loppupuolella, erityisesti keskustojen jalankulkuvyöhykkeillä (kuva 3-4). Tulotason lisäksi asumisväljyyden kasvu liittyy asuntokuntien keskikoon pienenemiseen. Kuva 3-4. Asumisväljyys Suomen kaupunkiseuduilla yhteensä vuosina (Ristimäki ym. 2013). Vaikka sekä autotiheyden kasvu että asumisväljyyden lisääntyminen näyttävät olevan tasaantumassa, voidaan olettaa, että nämä kehityskulut jatkossakin kompensoivat toisiaan. Tällöin pysäköintipaikkojen määrässä/asumiskerrosala ei ole tarvetta varautua kasvuun. Eli nykyisen rakennuskannan osalta ei ole tarvetta varautua autopaikkanormin kasvattamiseen. Joensuun keskusta-alueella tavoite rakentamistehokkuuden kasvattamiseen lisää uusien autopaikkojen tarvetta. Lisäksi autopaikkojen tarpeeseen vaikuttaa se, kuinka pysäköintipaikkojen saatavuudella halutaan vaikuttaa alueelle suuntautuvan ostos-, asiointi- ja työpaikkaliikenteen määrään. Autokannan määrään vaikuttavia ilmiöitä ovat autojen yhteiskäytön yleistyminen ja pitkällä aikavälillä automaattisesti ohjattavien ns. robottiautojen tulo markkinoille. Sähköautojen ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös vetyä polttoaineenaan käyttävien autojen yleistyminen vaikuttavat pysäköintiratkaisuihin.

12 6 Kun joukko toisistaan riippumattomia ihmisiä käyttää yhtä tai useampaa autoa yhteisten sääntöjen ja korvausten mukaisesti, puhutaan autojen yhteiskäytöstä. Pääkaupunkiseudulla on useampia yhteiskäyttöä tarjoavia yrityksiä. Yksi yhteiskäyttöauto korvaa eri tutkimusten mukaan 8-10 yksityisautoa ja yksi yhteiskäyttöautopaikka lähes 20 yksityisautopaikkaa. Ilman kuljettajaa liikkuvat robottiautot mahdollistavat varsinkin kaupungeissa luopumisen omasta autosta. Tällä on dramaattinen vaikutus pysäköintipaikkatarpeeseen. Kysymyksessä on kuitenkin hyvin pitkän aikavälin visio, joka vaikuttaa vasta usean vuosikymmenen päästä. 3.2 Pysäköintipaikkojen lukumäärä Erilaisten pysäköintipaikkojen määrät osa-alueittain on esitetty kuvassa 3-5 ja liitteessä 1. Rakentamisen ja muiden muutosten myötä pysäköintipaikkojen määrä muuttuu koko ajan. Kuva 3-5. Pysäköintipaikkojen määrä kadunvarsilla ja tonteilla osa-alueittain sekä pysäköintialueilla ja pysäköintitaloissa. Tonttipaikkojen määrä perustuu v tehtyyn inventointiin.

13 7 Ruutukaavakeskustan alueella on noin asukasta ja pysäköintipaikkaa. Näistä on - maantasaisilla pysäköintialueilla runsaat 1000 paikkaa - pysäköintitaloissa n paikkaa - kadunvarsilla n paikkaa - tonteilla n paikkaa (v tilanne). Mehtimäen urheilupuiston alueella on runsaat pysäköintipaikkaa. Näistä 504 paikkaa on Hallitien pysäköintitalossa ja 232 paikkaa Kenttämiehentien maksullisella pysäköintialueella. Raviradan kahdella sorapintaisella pysäköintialueella on yhteensä noin 410 paikkaa. Alueella ei ole juurikaan kadunvarsipaikkoja. Tiedepuiston työpaikkapysäköintiä ja alueen suurten tapahtumien pysäköintiä tapahtuu Länsikadulla ja muilla lähikaduilla. Tiedepuistossa on noin työpaikkaa ja noin opiskelijapaikkaa. Muutoin Mehtimäen pysäköinti liittyy siellä olevien urheilulaitosten käyttöön ja erilaisten tapahtumien liikenteeseen. Yliopistokampuksen alueella on noin työpaikkaa. Opiskelijoita on kirjoilla noin 8 000, joista noin on aktiiviopiskelijoita. Metsäntutkimuslaitos mukaan lukien alueella on yhteensä noin 780 pysäköintipaikkaa. Näistä noin 290 paikkaa on Siltakadun ja Tulliportinkadun välisellä alueella ja noin 490 paikkaa Siltakadun ja Urheilupuiston välisellä alueella. Paikoista noin 220 on vapaan pysäköinnin käytössä. Pääosa on lupapaikkoja alueella työskentelevien käyttöön. Yliopiston paikoista noin 150 on lämmitystolppapaikkoja. Yliopistorakennusten osalta on käynnissä rakennusten saneerausta ja yksiköiden muuttoja, mikä heijastuu myös pysäköintijärjestelyihin. Yliopistoalueelle laaditaan kehitysvisiota, joka voi tuoda muutostarpeita alueelle. Yliopistokampuksen alueella ei ole kadunvarsipaikkoja. Työpaikkapysäköinnin estämiseksi on lähimpänä yliopistoa, sen pohjoispuolella sijaitseville asuntokaduille asetettu päiväaikaisia pysäköintirajoituksia. Toisaalta yliopistoalueen vapaan pysäköinnin paikoilla on havaittu vähäistä alueen ulkopuolisten työpaikkapysäköintiä. Niinivaaran asukasluku on noin henkeä. Alueella ei ole tehty kattavaa pysäköintipaikkojen inventointia. Keskussairaalan pysäköinti tapahtuu kahdessa yhteensä runsaat paikkaa sisältävässä pysäköintitalossa sekä osittain sairaalan piha-alueilla. Suvikadun liikekeskuksen alueella on noin 150 pysäköintipaikkaa, joista osa on henkilökunnan käytössä. Karelia-ammattikorkeakoulun Wärtsilä-kampuksen alueella on noin 170 pysäköintipaikkaa ja Tikkarinteen kampusalueella runsaat 200 pysäköintipaikkaa. Lisäksi alueella on joitakin pieniä pysäköintialueita. Pääosin asukaspysäköinti on tonteilla, mutta pohjoisosan kerrostaloalueella on myös kadunvarsipysäköintiä. Penttilän - Aittarannan alueen asukasluku oli v noin henkeä, mutta kasvaa asuntorakentamisen myötä jatkuvasti. Asukas- ja työpaikkapysäköinti on pääosin kiinteistökohtaisena tonttipysäköintinä. Jokikadulla on 94-paikkainen pysäköintitalo, jonka paikat on tarkoitettu lähikiinteistöjen sopimuskäyttöön. Penttilän ratapihan tuntumassa Suvantosillan alla on pienehkö yleinen pysäköintialue. Rautatie- ja linja-autoasemien alueella on maksullinen 74-paikkainen pysäköintialue sekä lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja saattoliikenteelle. 3.3 Kiinteistöjen pysäköintipaikat Ruutukaava-alueen kiinteistöjen pysäköintipaikkoja (kuva 3-5 edellä) on selvitetty v tehdyssä opinnäytetyössä (Timo Ritala: Joensuun keskustan pysäköintiselvitys). Kiinteistöjen pysäköintipaikat selvitettiin inventoimalla piha-alueet ja laskemalla kellaripaikat rakennusluvista. Tonttikohtaisia autopaikkamääriä verrattiin tontille rekisteröityjen autojen määrään. Vertailu tehtiin pelkästään kerrostalotonteilla. Rekisteröityjen autojen määrä ylitti autopaikkojen määrän 33 tontilla 264 tontista, joten 13 %:lla kiinteistöistä oli vajausta autopaikoista tonteilla. Korttelikohtaisesti tarkasteltuna autopaikoista oli puutetta kolmessa korttelissa ruutukaava-alueen eteläosassa (korttelit 56, 69 ja 71). Kokonaisuudessaan tonttien autopaikkatilanne ei vuonna 2006 vaikuta kovin hankalalta. Tosin osa autoista on rekisteröity yritysten nimiin, jolloin ne eivät välttämättä kohdistu käyttäjän osoitteen mukaisesti.

14 8 Tilanne vuodesta 2006 lienee jonkin verran muuttunut. Ruutukaava-alueen omakotitonteille on rakennettu kerrostaloja, mutta autopaikkoja on samalla toteutettu autopaikkanormin mukaisesti. Autokanta on kasvanut, joskaan autotiheys (autoa/asukas) ei keskustassa ole välttämättä lisääntynyt samassa suhteessa. 3.4 Kadunvarsipysäköinti Keskustan ruutukaava-alueella on noin pysäköintipaikkaa kadunvarsilla. Paikkojen määrä osa-alueittain on esitetty edellä kuvassa 3-5. Ruutukaava-alueen pysäköintirajoitukset käyvät ilmi kuvasta 3-6. Pääkaduilla ja kokoojakaduilla pysäköinti on yleensä kielletty. Ydinkeskustassa kadunvarsipaikat ovat maksullisia. Pysäköintikieltoa aikarajoituksin on käytetty lähinnä katuosuuksilla, joilla halutaan estää työpaikkapysäköinti, mutta mahdollistaa ostos- ja asiointipysäköinti. Kuva 3-6. Ruutukaava-alueen pysäköintirajoitukset. Pysäköinnintarkastajien haastattelussa tuli esiin joitakin kadunvarsipysäköinnin aikarajoituksiin liittyviä kehittämistarpeita. Saman kadun eri puolilla aikarajoitusten tulisi mielellään olla yhtenäisiä (esimerkiksi Torikadun pohjoisosa). Pysäköintipaikkojen niukkuus johtaa siihen, että aikarajoitettuja pysäköintipaikkoja käytetään työpaikkapysäköintiin ja käydään kääntämässä pysäköintikiekkoja useaan kertaan työpäivän mittaan, esimerkiksi Kauppakadun pohjoisosassa. Ympärivuotinen vuoropysäköinti on laajalti käytössä asuntokaduilla erityisesti kaupunginosissa I (ruutukaavan luoteisosa) ja IV (ruutukaavan lounaisosa). Vuoropysäköinti helpottaa ja sujuvoittaa talvikunnossapitoa. Joensuussa on totuttu pitkään käytössä olleeseen vuoropysäköintiin (kuva 3-7) eikä siitä juurikaan tule negatiivista palautetta. Suuri osa kaduista on niin kapeita, ettei vuoropysäköintiä ole tarkoituksenmukaista poistaa kesäajaksi. Vuoropysäköinti estää pitkäaikaisen pysäköinnin, koska autoa on siirrettävä pysäköintipaikalta päivittäin.

15 9 Kuva 3-7. Ruutukaavakeskustassa laajalti käytössä oleva vuoropysäköinti helpottaa katujen talvikunnossapitoa. Varsinkin etelä-pohjoissuuntaiset asuntokadut ovat niin kapeita, että vuoropysäköinti on tarpeen pitää ympärivuotisena. Kuva Sepänkadulta. Eteläkaupungissa Kalastajankadulla, Malmikadulla ja Koulukadulla on käytössä pysäköintikielto talvikauden huoltopäivinä (kuva 3-8). Tämä helpottaa ja nopeuttaa lumen poistoa ja muuta talvihoitoa. Kokemukset ratkaisusta ovat hyviä. Kuva 3-8. Pysäköintikielto talvikauden huoltopäivinä. Kuva Malmikadulta.

16 10 Kadunvarsipysäköintiä ajoradan ja jalkakäytävän välisellä istutuskaistalla on toteutettu mm. Länsikadun pohjoisosassa (kuva 3-9), Koulukadun eteläosassa ja Yläsatamakadulla. Kapeilla asuntokaduilla tämä on pysäköinnin kannalta ja ulkonäöllisesti hyvin toimiva ratkaisu, mutta talvikunnossapidon kannalta työläs ja hankala. Pohjoiskadulla kadunvarsipysäköinti on lyhyellä osuudella siirretty korotetulle pysäköintikaistalle (kuva 3-10). Kuva 3-9. Kadunvarsipysäköintiä ajoradan ja jalkakäytävän välisellä istutuskaistalla. Kuva Länsikadun pohjoisosasta. Kuva Kadunvarsipysäköintiä korotetulla pysäköintikaistalla. Kuva Pohjoiskadulta.

17 Pysäköintitalot Joensuussa on 12 pysäköintitaloa, joista 7 sijaitsee ruutukaava-alueella (kuva 3-5 edellä ja taulukko 3-2). Pysäköintitaloissa on yhteensä noin pysäköintipaikkaa, joista ruutukaavaalueella on noin paikkaa. Taulukko 3-2. Joensuun pysäköintitalot. Pysäköintitalo Osoite Autopaikat Haltija Huomautukset Anttilan pysäköintitalo Torikatu 29b 406 Joensuun Pysäköinti Oy Kauppakadun pysäköintitalo (P-Ykkönen) Kauppakatu Joensuun Ykköspaikoitus Oy Sisäänajo Kirkkokadulta. P-Centrum Kirkkokatu P-talo Kirkkokatu 26 B Oy Iso Myyn parkki Torikatu Kauppakeskus Iso Myy Sokoksen pysäköintitalo Torikatu Pohjois-Karjalan Osuuskauppa Carlsonin pysäköintikellari Torikatu Tavaratalo Carlson Citymarketin pysäköintitalo Kauppakatu K-Citymarket Joensuu Ruutukaavakeskusta yhteensä 1727 Hallitien pysäköintitalo Hallitie Joensuun Pysäköinti Oy Tiedepuiston P-talo. Tikkapysäköinti-pysäköintitalo Tikkamäentie Tikkamäen Palvelut Oy Keskussairaalan asiakkaille 352 ap ja henkilökunnalle 159 ap. Pysäköintitalo PH Tikkamäentie Tikkamäen Palvelut Oy Keskussairaalan henkilökunnalle. Prisman pysäköintitalo Voimatie 760 P-Karjalan Osuuskauppa Rantaparkin pysäköintitalo Jokikatu 5 94 Joensuun Rantaparkki Oy Vain sopimuskäyttäjille. Keskustan ulkopuolella yhteensä 2369 Kaikki yhteensä 4096 Suurin osa pysäköintitaloista on kauppaliikkeiden yhteydessä ja tarkoitettu lähinnä niiden asiakaspysäköintiin. Tiedepuiston pysäköintitalo on tarkoitettu työpaikka- ja asiakaskäyttöön. Keskussairaalan pysäköintitalo PH on tarkoitettu pelkästään henkilökunnalle, joiden paikkoja on myös Tikkapysäköinnissä. Rantaparkin pysäköintitalo Jokikadulla on pelkästään lähikiinteistöjen asukas- ja työpaikkapysäköintiin. 3.6 Pysäköintialueet Suunnittelualueella on noin pysäköintipaikkaa erilaisilla pysäköintialueilla. Näistä runsaat paikkaa sijaitsee ruutukaava-alueella. Pysäköintialueiden sijainti on esitetty edellä kuvassa 3-5 ja tietoja pysäköintialueista löytyy liitteestä 1. Pääosa pysäköintialueista on yleisiä kaikille avoimia paikkoja, mutta osa alueista tai niiden pysäköintipaikoista on varattu lähikiinteistöille tai työpaikkapysäköintiin. Pysäköintialueiden paikoista on maksullisia ruutukaava-alueella noin 460 paikkaa. Lisäksi maksullisia ovat Kenttämiehentien ja rautatieaseman pysäköintialueet.

18 Maksullinen katupysäköinti Ydinkeskustassa kadunvarsipysäköinti on maksullista. Maksulliset ja aikarajoitetut kadunvarsipaikat ovat lähinnä lyhytaikaista asiointipysäköintiä varten. Maksullisia kadunvarsipaikkoja oli v keskustassa 495 paikkaa (kuva 3-11). Alue on jaettu kolmeen maksuvyöhykkeeseen. Maksuvyöhykkeet ja taksat on tarkistettu alkaen. Suhteessa eräisiin vertailukaupunkeihin taksat ovat näitä vastaavalla tasolla (taulukko 3-3). Kuva Pysäköinnin maksuvyöhykkeet ja pysäköintitaksat keskustassa alkaen. Taulukko 3-3. Kadunvarsipysäköinnin taksat eräissä kaupungeissa v Vyöhyke Joensuu Kuopio Jyväskylä Mikkeli Helsinki I 2,00 /h 2,40 /h 2,00 /h 1,00 /h 4,00 /h II 1,50 /h 1,60 /h 2,00/1,00/0,50 /h - 2,00 /h III 1,30 /h ,00 /h

19 13 Pysäköintimaksut kerätään lipukeautomaateilla, joita on yleensä yksi kadun kortteliosuudella. Lipukeautomaattien hankinnasta ja ylläpidosta vastaa Joensuun Pysäköinti Oy, joka ostaa automaattien huollon ja puhtaanapidon ulkopuolisilta palvelutuottajilta. Kaupungin pysäköinnintarkastajat seuraavat automaattien toimintaa ja tekevät korvausta vastaan pieniä huoltotoimenpiteitä, kuten lipukepaperinauhan vaihtoa. Joensuun Pysäköinti Oy:llä on yhteensä 36 lipukeautomaattia kadunvarsilla ja pysäköintialueilla. Automaatit toimivat kolikoilla. Kolmessa automaatissa (rautatieasema, tori ja Pienteollisuustalon edusta Kirkkokadulla) pysäköinti voidaan lisäksi maksaa matkapuhelimella. Tällöinkin laite tulostaa pysäköintilipukkeen, joka viedään näkyville auton tuulilasin taakse. Muissa kaupungeissa yleinen korttimaksumahdollisuus lipukeautomaateissa edellyttää tietoliikenneyhteyksiä, jotka ovat häiriöalttiita ja vaativat enemmän huoltoa. Joensuussa ei toistaiseksi ole käytössä mobiilimaksamista, jossa maksaminen ja maksuvalvonta tapahtuvat sovellusohjelmilla matkapuhelimen tai muiden mobiilisovellusten avulla ilman pysäköintilipuketta. 3.8 Asukaspysäköintijärjestelmä Joensuun keskustan asuntokortteleiden alueella on käytössä asukaspysäköintijärjestelmä. Järjestelmä palvelee ensisijaisesti vanhoja kiinteistöjä, joille ei asemakaavassa ole velvoitetta autopaikkojen rakentamisesta tai velvoite on hyvin pieni. Kiinteistö voi hakea pääsyä asukaspysäköinnin piiriin kaupunkirakenneyksiköltä. Asukaspysäköintipaikkoja voidaan käyttää vain nykyisen autopaikkanormin vähimmäispaikkamäärän saavuttamiseen. Normin ylittävää pysäköintitilaa on hankittava muualta, esimerkiksi vuokraamalla lisäpaikkoja pysäköintilaitoksista. Asukaspysäköinnin piiriin hyväksytyn kiinteistön asukkaat voivat lunastaa pysäköintitunnuksen. Tunnuksia luovutetaan kiinteistökohtaisesti enintään normia vastaava määrä ja korkeintaan yksi tunnus huoneistoa kohden. Tunnus oikeuttaa pysäköimään liikennemerkein merkityllä, tunnusta vastaavalla asukaspysäköinnin alueella. Asukaspysäköintiluvan hinta v oli 25,42 /vuosi. Ruutukaavakeskustan asuntokorttelit on jaettu kuuteen asukaspysäköintipiiriin, joista kahdessa ei nykyisellään ole lainkaan asukaspysäköintiä (kuva 3-12). Vuonna 2013 asukaspysäköintijärjestelmän piirissä oli 17 tonttia. Asukaspysäköintiä oli seitsemällä katuosuudella. Alkuvuonna 2013 lunastetut 42 lupaa jakautuivat siten, että alueella A oli 20, alueella B 4, alueella C 14 ja alueella D 4 lupaa.

20 14 Kuva Nykyinen asukaspysäköintijärjestelmä. Nykyisellään asukaspysäköintijärjestelmän käyttö Joensuussa on vähäistä. Sillä on merkitystä ainoastaan muutamien kortteleiden pysäköinnin helpottamisessa. Vuonna 2006 tehdyn selvityksen mukaan rekisteröityjen autojen määrä ylittää autopaikkojen määrän vain 13 % tonteista, mikä selittää asukaspysäköinnin vähäistä kysyntää. Joensuussa asukaspysäköinnin piiriin pääsy edellyttää kiinteistökohtaista sopimusta. Sopimusmahdollisuus on vain kiinteistöillä, jotka eivät voi toteuttaa vähimmäisautopaikkavaatimusta omalla tontillaan. Muissa kaupungeissa yleisenä käytäntönä on, että kaikilla asukaspysäköintialueen asukkailla ja yrityksillä on mahdollisuus lunastaa rajoitettu määrä pysäköintitunnuksia. Kiinteistöjen kanssa ei yleensä tehdä sopimuksia.

21 15 Kuva Asukaspysäköintitunnus oikeuttaa pysäköimään pysäköintirajoituksista välittämättä. Kuva Kirkkokadun pohjoispäästä. Joensuussa asukaspysäköintitunnuksen hinta 25,42 /vuosi on halpa verrattuna muihin kaupunkeihin (taulukko 3-4). Nykyinen hinta ei vastaa edes lupakäsittelyn kustannuksia. Esimerkiksi Helsingissä asukas- ja yrityspysäköinnin hintaa on päätetty nostaa, ja laajentaa sitä uusille alueille. Taulukko 3-4. Kaupunkien asukaspysäköintilupien hinnat sekä pysäköintitunnusalueiden määrät keskustoissa keväällä Taulukon oikeanpuoleisin sarake kuvaa, monelleko autolle yhdellä luvalla saadaan pysäköintitunnus (Karhula ym. 2013). Nykyisellään asukaspysäköintijärjestelmän merkitys Joensuussa on pieni. Järjestelmän tulevaisuus tulisi ratkaista osana muita pysäköintiratkaisuja.

22 Pysäköintiluvat Pysäköintiä varten on käytössä erilaisia maksullisia pysäköintilupia: - Yleispysäköintilupa oikeuttaa pysäköimään maksutta keskustan yleisillä pysäköintipaikoilla ja maksullisilla kadunvarsipaikoilla. - Yritysten huoltoautojen pysäköintilupa oikeuttaa pysäköimään yrityksen huoltoajossa olevan huoltoauton keskustan maksullisella kadunvarsipaikalla yhden tunnin ajaksi. - Asukaspysäköintilupa oikeuttaa pysäköimään asukaspysäköintijärjestelmän piirissä olevilla katuosuuksilla. Pysäköintitunnuksen voivat lunastaa asukaspysäköinnin piiriin hyväksyttyjen kiinteistöjen asukkaat. - Poliisi voi myöntää vaikeasti vammaiselle henkilölle tai vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten pysäköintiluvan. - Kaupunki myöntää ilmaisen pysäköintiluvan Joensuun alueella asuville sotaveteraaneille. Kaupungin pysäköintilupapalvelu on keskitetty kaupungin palvelupisteeseen Carelicumiin. Vammaisten pysäköintiluvat myöntää poliisi. Taulukko 3-5. Kaupungin myöntämien pysäköintilupien hinnat ja määrät vuonna Pysäköintilupatyyppi Luvan hinta v Lupamäärä v Yleispysäköintiluvat - vuosiluvat - kuukausiluvat 545,60 /vuosi 65,10 /kk 244 kpl 129 kpl Yritysten huoltoautojen pysäköintiluvat 322,40 /vuosi 128 kpl Asukaspysäköintiluvat 25,42 /vuosi 43 kpl Uusia veteraanien ilmaispysäköintilupia ei enää juuri haeta. Myönnettyihin lupiin tehdään muutoksia 3-5 kpl/vuosi mm. rekisteritunnuksen vaihdon vuoksi. Asukaspysäköintiluvat tilitetään kaupungille ja lupien myyntitulo v oli noin Muiden lupien myyntitulot tilitetään Joensuun Pysäköinti Oy:lle ja näistä Carelicumin palvelupiste saa 10 % myyntiprovision. Muiden lupien myyntitulot v olivat noin Pysäköintipaikkojen käyttöasteet Joensuussa on tehty vuosien mittaan runsaasti pysäköintilaskentoja katupysäköinnistä, pysäköintilaitoksista ja keskustan polkupyöräpysäköinnistä. Tutkimukset on tehty yleensä ns. partiomenetelmällä, jolloin pysäköityjen ajoneuvojen määrä on laskettu tietyn ajankohdan kertalaskentana, päivälaskentana yleensä kahden tunnin välein (tuntivaihtelu) tai laajimmillaan viikon mittaisena laskentana (viikonpäivä- ja tuntivaihtelu). Koska laskennat on yleensä tehty kesäkaudella, tämän selvityksen yhteydessä tehtiin katu- ja pysäköintilaitoslaskennat talvikaudella huhtikuussa Kuvaan 3-14 on koottu katupysäköinnin käyttöasteita eri pysäköintilaskennoista. Kuvan 3-15 kartoissa on kuvattu kaduille pysäköityjen autojen sijainti tarkemmin kahtena työpäivänä. Käyttöasteet ovat suurimpia ydinkeskustaa ympäröivillä osa-alueilla, joilla katupaikat alkavat paikoin olla käytännössä täyskäytössä. Erityisen kuormitettuja ovat ruutukaavan kaakkoisosassa Kauppakatu, Torikatu ja Kalastajankatu, ruutukaavan koillisosassa Kauppakatu, Torikatu, Sairaalakatu ja Pohjoiskatu (alueen virastotalojen pysäköinti) sekä Tiedepuiston lähistöllä Länsikatu ja sen poikkikadut. Ruutukaavan ulkopuolisilla pientaloalueilla katupysäköinti on vähäistä. Pysäköintilaitosten keskimääräiset käyttöasteet käyvät ilmi kuvasta Käyttöasteiden tuntivaihtelu pysäköintitaloissa on kuvassa 3-17 ja pysäköintialueilla kuvassa Korkeimmat käyttöasteet ovat Kanavarannan, Niskakadun, Sokoksen ja kauppakeskus Iso Myyn pysäköintilaitoksissa. Joidenkin pysäköintilaitosten käyttöasteet ovat kovin matalia. Suurimmat käyttöasteet ovat yleensä alkuiltapäivästä, mutta tuntivaihtelussa on laitoskohtaisia eroja. Yleensä laitoksissa on tilaa; ainoastaan Kanavaranta on loppuiltapäivästä täynnä. Tuntivaihtelun suhteen muista poikkeaa Rantaparkki Jokikatu 5:ssä, jossa pysäköintitalon omistavien kiinteistöjen sopimuspysäköinti on hallitseva käyttötapa.

23 17 Kuva Kadunvarsipaikkojen käyttöasteet osa-alueittain eri pysäköintilaskennoissa vv Laskennat ovat olleet kertalaskentoja keskipäivällä. Käyttöasteessa on otettu huomioon vuoropysäköinnin paikkamäärää vähentävä vaikutus. Kuva 3-15 Kadun varteen pysäköidyt autot (piste/auto) kortteleittain ja suunnittain alkuiltapäivästä torstaina ja keskiviikkona

24 18 Kuva Pysäköintitalojen ja -alueiden keskimääräiset käyttöasteet arkipäivisin. Kuva Pysäköintitalojen käyttöasteiden tuntivaihtelu keskiviikkona

25 19 Kuva Pysäköintialueiden käyttöasteiden tuntivaihtelu keskiviikkona Pysäköintilaitosten alhaiset käyttöasteet mahdollistaisivat keskusta-alueella ahtaaksi käyvän kadunvarsipysäköinnin ohjaamisen pysäköintilaitoksiin kadunvarsipaikoituksen aikarajoituksia tiukentamalla ja maksullisuutta laajentamalla. Myös Tiedepuiston ympäristössä kadunvarsipysäköintiä tulisi pyrkiä siirtämään Hallitien pysäköintitaloon. Mehtimäen urheilupuisto ja yliopistokampus Mehtimäen urheilupuiston ja yliopistokampuksen (Siltakadun eteläpuoli) alueella on kaikkiaan runsaat 2100 pysäköintipaikkaa (kuva 3-19): paikkaa Mehtimäen urheilualueen pysäköintialueilla (sis. Kenttämiehentien ja Vesikon pysäköintialueet) paikkaa Hallitien pysäköintitalossa paikkaa raviradan pysäköintialueilla paikkaa yliopistorakennusten ja Metsäntutkimuslaitoksen pysäköintialueilla Länsikadun kadunvarsipaikkoja. Hallitien pysäköintitaloa lukuun ottamatta pysäköintipaikat ovat avopaikkoja. Raviradan pysäköintialueet ovat sorapintaisia, mutta muut paikat ovat päällystettyjä.

26 Kuva Mehtimäen urheilupuiston ja yliopistokampuksen pysäköintialueiden sijainti, paikkamäärät ja käyttörajoitukset sekä pysäköintitutkimuksen suuralueet. 20

27 21 Vuonna 2013 alueelle laaditun liikennesuunnitelman yhteydessä tehtiin pysäköintitutkimus. Yhteenveto pysäköintipaikkojen käyttöasteista osa-alueittain on kuvassa Kuva Yliopistokampuksen (alue A) ja Mehtimäen urheilupuiston (alue B) pysäköintipaikkojen keskimääräiset käyttöasteet normaalina työpäivänä syyskuussa Yliopistokampuksen (alue A) pysäköintialueiden, jotka pääosin ovat erillisluvilla alueen työntekijöiden käytössä, käyttöaste työpäivän aikaan klo 8-16 on korkea. Aurora-rakennuksen edustapaikat ovat lähes täynnä ja useat muutkin pysäköintipaikat ovat yli 80 %:sesti täynnä. Kenttämiehentien maksullinen pysäköintialue on kuitenkin vain %:sesti käytössä huolimatta alhaisesta tuntihinnasta. Urheilupuiston (alue B) pysäköintialueiden käyttöaste työpäivinä on selvästi yliopistokampusta alhaisempi keskimäärin vain 30 %. Jäähallin eteläpuolinen vapaa pysäköintialue on puolillaan, mutta muut eteläosan urheilurakennusten pysäköintipaikat ovat päiväaikaan melko vähällä käytöllä. Raviradan pysäköintialue on lähes tyhjä. Länsikadun kadunvarsipaikat erityisesti Tiedepuiston läheisyydessä ovat varsin kuormitettuja, mutta Hallitien pysäköintitalo on vain puoliksi täynnä. Urheilupuiston pysäköintipaikoille on tyypillistä, että niiden käyttö on vilkkaampaa iltaisin ja viikonloppuisin. Pysäköintipaikkojen mitoituksessa on otettu huomioon ottelutapahtumien pysäköintitarpeet. Normaalisti alueen pysäköintipaikat ovat tällöinkin riittäviä, mutta päällekkäiset ottelut tai messut ja muut erityistapahtumat ylittävät joskus alueen pysäköintikapasiteetin Pyörä- ja mopopysäköinti Joensuussa pyöräilyn osuus on perinteisesti suuri. Tähän vaikuttavat mm. kaupungin pyöräilylle sopiva koko, tasainen maasto, hyvät pyöräilyolosuhteet ja väestön opiskelijapainotteisuus. Pysäköityjä pyöriä on runsaimmin Kauppakadun kävelykadulla välillä Siltakatu - Niskakatu ja Siltakadun pohjoislaidalla välillä Rantakatu - Kauppakatu (kuvat 3-21 ja 3-22). Muutoinkin ydinkeskustassa on pyöräpysäköintiä runsaasti, mutta se jakautuu tasaisemmin. Keskustan ulkopuolella pyöräpysäköintiä on runsaasti rautatieasemalla ja yliopistokampuksella. Vaikka pyörätelineitä on ydinkeskustassa runsaasti, sesonkiaikaan pysäköidyt pyörät eivät mahdu telineisiin. Myös rautatieasemalla on tarpeen järjestellä runsasta pyöräpysäköintiä (kuva 3-23). Mopoille on varattu pysäköintipaikat Keskuskujalta ja Siltakadun varrelta Vapaudenpuiston laidalta. Näistä jälkimmäinen on tarkoitettu myös moottoripyörien pysäköintiin (kuva 3-24). Mopoautoja on Joensuussa 118 kpl (tilanne ), kun mopoja on noin kpl. Pysäköidessään mopoautot käyttävät henkilöautolle merkittyjä pysäköintipaikkoja. Mopoautojen pysäköintiin on tarpeen varautua joidenkin koulujen pihoilla, mutta mopoautojen pysäköinti ei toistaiseksi ole Joensuussa erityinen ongelma.

28 22 Kuva Pysäköityjen pyörien määrä perjantaina klo Kuva Sesonkiaikaan eivät runsaat pyörätelineet riitä Kauppakadun kävelykadulla (kuva) tai Siltakadulla.

29 23 Kuva Rautatieasemalla on selvää tarvetta parantaa pyöräpysäköinnin olosuhteita. Kuva Moottoripyörien ja mopojen pysäköintipaikka Siltakadulla Vapaudenpuiston kohdalla on tehokkaassa käytössä.

30 24 Kuva Liikuntarajoitteisten invapaikat, linja-autojen, kuorma-autojen, matkailuajoneuvojen sekä mopojen ja moottoripyörien pysäköintipaikat keskustassa Linja- ja kuorma-autojen pysäköinti Torikadulla torin itälaidalla on paikka tilauslinja-autojen lyhytaikaista pysäköintiä varten (kuva 3-26). Koskikadulla Koulukadun ja Kirkkokadun välillä on paikka linja-autojen ja kuorma-autojen lyhytaikaiselle pysäköinnille. Kalevankatu välillä Siltakatu - Koskikatu on varattu matkailuajoneuvojen ja linja-autojen enintään 3 tunnin pysäköinnille. Kaupungintalon lähistöllä on tullut esiin tarve teatterikävijöiden tilauslinja-autojen pysäköintipaikalle. Torikauppiaille on varattu pysäköintimahdollisuus Urheilutalon pysäköintialueelta. Markkinakauppiaiden pysäköinti on järjestetty Rantakadulle ja Koivuniemen kentälle. Kuva Torikadulla torin reunalla on pysäköintipaikka tilauslinja-autoille.

31 Huoltoliikenne Huoltoliikenteen pysäköinti on ongelma erityisesti Kauppakadun kävelykadulla, Siltakadun joukkoliikenneosuudella ja muualla torin ympäristössä. Kauppakadun kävelykadulla huoltoajo on rajoitettu klo 6-10 väliseen aikaan (kuva 3-27). Kävelykatu-liikennemerkin mukaan moottoriajoneuvon pysäköinti ja pysäyttäminen kävelykadulla on kielletty lukuun ottamatta huoltoajoon liittyvää pysäyttämistä silloin, kun huoltoajo on sallittu. Pysäyttäminen tarkoittaa ajoneuvon lyhytaikaista seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista tahi ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten. Siltakadun joukkoliikenneosuudella on aluepysäköintikielto, joka mahdollistaa huoltoajon pysäyttämisen, mutta kieltää pysäköinnin. Kuva Kauppakadun kävelykadulla huoltoajo on rajoitettu klo 6-10 väliseen aikaan. Kävelykatu-liikennemerkki kieltää moottoriajoneuvon pysäköinnin ja pysäyttämisen lukuun ottamatta huoltoajoon liittyvää pysäyttämistä silloin, kun huoltoajo on liikennemerkin mukaan sallittu. Kauppakadun kävelykadulla huoltoliikenne ei noudata sille asetettua aikarajoitusta eikä myöskään kävelykatu-merkkiin sisältyvää pysäköintikieltoa. Siltakadulla huoltoliikenne pysäyttää jalkakäytävälle tai pyöräkaistalle tukkien ja haitaten muuta liikennettä. Huoltoajoneuvot saattavat viipyä pysäköintikieltoalueilla selvästi pitempään kuin ajoneuvon purkamiseen tai kuormaamiseen tarvittavan ajan Liikuntarajoitteisten pysäköinti Poliisin myöntämällä vammaisen pysäköintiluvalla saa pysäköidä (tieliikennelain 28b ): vammaisten pysäköintiin erikseen merkityllä invapaikalla maksullisella pysäköintipaikalla ilman maksua alueella, jossa pysäköinti on liikennemerkein kielletty (pysäköinti kielletty- ja pysäköintikieltoalue-merkit), mutta tällöin auto ei saa olla esteenä muulle liikenteelle ilman aikarajoitusta pysäköintipaikalla, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on liikennemerkein rajoitettu.

32 26 Kadunvarsilla liikuntarajoitteisten invapaikkoja on eri puolilla keskustaa (kuva 3-25 edellä). Invapaikkoja on myös pysäköintitaloissa ja -alueilla eri puolilla kaupunkia. Joidenkin yksittäisten invapaikkojen osalta on ongelmana niiden käyttäminen jatkuvaan pysäköintiin. Tällöin nämä lähellä asiointikohteen ulko-ovea sijaitsevat paikat eivät ole alkuperäisen tarkoituksen mukaan käytettävissä liikuntarajoitteisten asiointipysäköintiin Pysäköinnin ohjaus Pysäköintipaikkojen tehokas käyttö edellyttää informaatiota autoilijoille sekä ennakkoon että matkan aikana kohdetta lähestyttäessä. Hyvin järjestetyllä pysäköinnin ohjauksella parannetaan liikenteen sujuvuutta ja vähennetään tarpeetonta pysäköintipaikkojen hakuliikennettä katuverkossa. Keskustan kehä Suvantokatu - Koulukatu - Yläsatamakatu - Rantakatu toimii pysäköintikehänä, jolta yksittäisiin pysäköintilaitoksiin opastetaan sekä viittaopastuksena että portaaliopastein (kuva 3-28). Keskustan kehän sisällä on opasteita yksittäisiin pysäköintilaitoksiin (kuva 3-29). Keskustan kehältä alkavaa pysäköintiopastusta on v parannettu, kun Yläsatamakadulle on tehty Sirkkalan sillan valmistumiseen liittyviä muutoksia. Kuva Keskustan kehältä Suvantokatu - Koulukatu - Yläsatamakatu - Rantakatu opastetaan yksittäisiin pysäköintilaitoksiin sekä portaaliopastein että viittaopastein. Kuva Suvantokadulta.

33 27 Kuva Pysäköintilaitosten opastusta katuverkolla. Pysäköintitaloissa on sisäänajon yhteydessä Tilaa/Täynnä -vaihtuvat opasteet (kuva 3-30). Keskussairaalan uudessa henkilökunnan pysäköintitalossa on myös talon sisäinen vapaiden paikkojen opastus. Kuva Pysäköintitaloissa on sisäänajon yhteydessä Tilaa/Täynnä -vaihtuva opastus. Joensuun kaupungin internet-sivuilla on omat sivunsa pysäköinnille. Näillä on lueteltu pysäköintilaitokset ja niiden pysäköintitaksat. Kadunvarsipysäköinnistä taksavyöhykkeineen on oma karttansa. Samoin on omat karttansa invapaikkojen sijainnista, mopo- ja moottoripyöräparkeista sekä linja-autojen pysäköintipaikoista.

34 28 4. PYSÄKÖINNIN TAVOITTEET (PYSÄKÖINTIPOLI- TIIKKA) Lähtökohdat Pysäköintiratkaisuilla pyritään tukemaan Joensuun kaupungin kehittämistavoitteita. Pysäköinti liikennejärjestelmän osana ei sinänsä ole kenenkään tavoitteena vaan keino muiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Pysäköintipaikkojen järjestämisvelvollisuudet on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 156 ). Tontin omistaja vastaa tontilla olevien toimintojen tarvitsemien pysäköintipaikkojen rakentamisesta, ja kunta vastaa yleiseen pysäköintiin tarvittavien pysäköintipaikkojen järjestämisestä. Joensuun kaupungin strategian neljä kriittisintä strategista päämäärää ovat tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa tuetaan asukkaiden hyvinvointia uudistetaan toimintatapoja luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Strategiaan sisältyvä täydennysrakentamisen tavoite edellyttää uusia pysäköintiratkaisuja. Pysäköintiratkaisuilla pyritään tukemaan täydennysrakentamista ja kaupungin vetovoimaa kaupallisten ja muiden palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuuden osalta, jolloin luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Symmetrisen kaupungin kehitysvisiossa (kaupunginvaltuusto ) asia esitettiin näin: Kaupunkikeskustaan on helppo tulla kaikkina vuodenaikoina, liikkuipa millä tahansa. Joensuu on siltojen kaupunki, jossa on houkuttelevia kävely-ympäristöjä, kattava pyörätieverkosto, hyvin toimiva joukkoliikenne, älykäs pysäköintijärjestelmä ja toimiva logistiikka. Joensuun keskustan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Osayleiskaavan yksi keskeinen tavoite on mahdollistaa asumisen merkittävää täydennysrakentamista ruutukaavakeskustan alueella. Toinen tärkeä tavoite on jäsentää keskustan katuverkko uudelleen siten, että ajoneuvoliikenne ohjautuu pää- ja kokoojakaduille, jolloin asuntokatuja voidaan rauhoittaa läpiajavalta liikenteeltä. Samalla tavoitellaan kevyen liikenteen olosuhteiden merkittävää parantamista. Osayleiskaavan liiteaineistossa ovat mm. Joensuun keskustan liikennesuunnitelma ja täydennysrakentamisen viitesuunnitelmat. Oheisaineistona kaavaan liittyy esiselvitys Joensuun kaupungin keskustan asuntokatujen pysäköinnin tehostamisesta. Nämä ovat keskeisiä pysäköinnin järjestämistä ohjaavia aineistoja. Yleistavoite Joensuun keskustaa kehitetään vetovoimaisena kaikilla kulkutavoilla hyvin saavutettavana palvelukeskuksena. Pysäköintiratkaisuilla tuetaan keskusta-alueen elinvoimaisuutta asumisen, palveluiden ja työpaikkojen osalta. Pysäköintijärjestelyt toteutetaan kaupunkiympäristöä ja viihtyisyyttä parantavilla ratkaisuilla mm. vapauttamalla katutilaa pysäköinniltä kävelyn ja pyöräilyn käyttöön. Riittävällä ja käyttäjäystävällisellä pyöräpysäköinnillä suositaan tätä kulkumuotoa. Pysäköintiratkaisuissa otetaan huomioon erityisryhmien tarpeet (invapaikat, huolto- ja jakeluliikenne). Asukaspysäköinti Keskustan asemakaavojen autopaikkanormilla mahdollistetaan auton omistus ja sitä kautta keskustan houkuttelevuus asuinpaikkana. Autopaikkanormin riittävällä tiukkuudella pyritään lisäämään jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä. Keskustassa ei edellytetä autopaikan järjestämistä jokaiselle asunnolle. Asumisväljyyden kasvu kompensoi autoistumiskehitystä, joten autotiheyden kasvuun ei ole tarpeen varautua. Ydinkeskustassa (keskustakehän sisäpuolella) asukaspysäköintiä ohjataan pysäköintilaitoksiin. Kaavoissa hyväksytään pienempi autopaikkamäärä, mikäli pysäköintiä sijoitetaan pysäköintilai-

35 29 toksiin. Yhteistyössä Joensuun Pysäköinti Oy:n ja muiden pysäköintilaitosrakentajien kanssa varmistetaan riittävä pysäköintipaikkatarjonta. Pyöräilyä suositaan siten, että asuntotonteilla pyörien pysäköintipaikkojen määrään ja laatuun panostetaan sekä pihoilla että sisätiloissa. Taajama-asemakaavoissa asetetaan normi pyöräpysäköintipaikkojen määrälle. Pyöräpysäköintiratkaisujen toimivuus varmistetaan rakennuslupavaiheessa. Asiointipysäköinti Keskustan kilpailukykyisyys kaupallisten ja muiden palveluiden tarjoajana varmistetaan riittävillä pysäköintimahdollisuuksilla. Joensuu on laajan alueen kaupallinen ja hallinnollinen keskus, mikä näkyy liikenteessä ja pysäköintitarpeessa. Kaupat ja muut palveluntuottajat ovat ensisijaisesti itse vastuussa riittävästä pysäköintipaikkatarjonnasta. Kaupunki mahdollistaa pysäköintipaikkojen toteuttamisen kaavoituksella ja muilla toimilla. Keskustassa asiointipysäköinti ohjataan ensisijaisesti pysäköintitaloihin. Lyhytaikaista asiointipysäköintiä varten varataan tarvittaessa kadunvarsipaikkoja. Maksullisessa kadunvarsipysäköinnissä suositaan lyhytaikaista asiointipysäköintiä mm. progressiivisella hinnoittelulla, jolloin pysäköinnin minuuttihinta kasvaa pysäköinnin keston myötä. Tällaisen hinnoittelun järjestäminen on helpointa mobiilimaksamiseen perustuvissa järjestelmissä, mutta on toteutettavissa myös perinteisillä maksuautomaateilla. Monipuolisella pysäköinninohjauksella helpotetaan erityisesti asiointipysäköintiä. Pyöräilyä suositaan siten, että riittävät ja tasokkaat pyöräpysäköintipaikat sijoitetaan rakennusten sisäänkäyntien läheisyyteen. Työpaikkapysäköinti Työpaikkapysäköinti on työpaikkakiinteistöjen vastuulla. Pysäköinti pyritään keskittämään pysäköintilaitoksiin ja tonttipysäköintiin. Kadunvarsipaikat varataan ensisijaisesti lyhytkestoisempaan asiointipysäköintiin ja asukaspysäköintiin. Työpaikkapysäköinnissä vältetään nimikkopaikkojen käyttöä, koska nämä lisäävät pysäköintipaikkatarvetta keskimäärin 20 %. Pysäköintipaikoilla tämä edellyttää yhteiskäyttöisiä lämpötolppia. Työpaikkojen pysäköintitalojen toteuttamisessa Joensuun Pysäköinti Oy:llä on aktiivinen rooli, mikä mahdollistaa useiden työpaikkakiinteistöjen yhteisratkaisut ja edistää pysäköintipaikkojen yhteiskäyttöä. Pyöräilyä suositaan siten, että työpaikkojen ja erityisesti oppilaitosten pyöräpysäköinnille järjestetään sijainniltaan ja tasoltaan hyvät ratkaisut. Keskitetyn pysäköinnin ja pysäköintipaikkojen vuorottaiskäytön edistäminen Keskusta-alueilla edistetään keskitettyjä pysäköintiratkaisuja ja pysäköintipaikkojen vuorottaiskäyttöä. Koska vuorottaiskäyttö vähentää autopaikkatarvetta %, kaavoissa mahdollistetaan pienempi autopaikkojen kokonaismäärä, mikäli osa paikoista sijoitetaan pysäköintilaitoksiin. Joensuun Pysäköinti Oy:n avulla ja yhteistyössä muiden pysäköintilaitosrakentajien kanssa kaupunki varmistaa riittävän pysäköintipaikkatarjonnan keskustan keskitetyn pysäköinnin alueella ns. rasitepaikkojen sijoittamiseksi. Autopaikkojen enimmäisetäisyytenä pidetään metriä asunnosta. Työpaikka- ja vapaa-ajan pysäköinnin vuorottaiskäyttöä edistetään kaikilla työpaikka-alueilla, erityisesti Mehtimäen urheilupuiston, Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun kampusten ja yliopistokampuksen alueella. Asukaspysäköintijärjestelmä uusitaan Kadunvarsipaikat varataan lyhytaikaiseen pysäköintiin, mutta pysäköintitunnusjärjestelmällä varmistetaan asukkaiden ja myös alueen työpaikkojen työntekijöiden pysäköintimahdollisuudet siellä, missä pysäköintipaikkoja muutoin ei ole riittävästi. Asuntokaduilla, joilla on työpaikkojen tai oppilaitosten pysäköintiin liittyviä ongelmia, kielletään pitempiaikainen yli 2 tunnin pysäköinti muilta kuin pysäköintitunnuksen haltijoilta. Näin ohjataan työpaikka- ja oppilaitospysäköintiä py-

36 30 säköintilaitoksiin sekä suositaan jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä työ- ja koulumatkojen kulkumuotona. Uusittu pysäköintitunnusjärjestelmä toteutetaan katukohtaisesti suunniteltuna ruutukaavaalueella ydinkeskustaa lukuun ottamatta sekä Tikkamäellä. Alueella asuvat voivat saada yhden vyöhykekohtaisen pysäköintitunnuksen/asunto ja alueella työssäkäyvät voivat saada yhden vyöhykekohtaisen pysäköintitunnuksen/työntekijä. Pysäköintitunnuksen hinta sisältää korvauksen katualueen käytöstä ja järjestelmän ylläpidosta. Työntekijöiden tunnukset ovat asukastunnuksia kalliimpia. Lupahallinta annetaan Joensuun Pysäköinti Oy:lle. Tavoitteena on, että pysäköintitunnuksen voi hankkia ja maksaa verkkopalveluna. Asuntokortteleiden pysäköintiratkaisut Ruutukaavakeskustassa asuntokatujen aluetta voidaan käyttää osana kiinteistöjen pysäköintiratkaisuja samalla huolehtien, että kadut säilyvät riittävästi liikennöitävinä, kevyen liikenteen olosuhteet paranevat, katutila on viihtyisä ja ratkaisun kustannukset kohdentuvat autopaikkojen tarvitsijoille (Joensuun keskustan osayleiskaava 2012). Merkittävän täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi autopaikkojen järjestämisen tapaa muutetaan. Mahdollisia keinoja autopaikkojen määrän lisäämiseksi tinkimättä vapaaksi jäävien kortteliviheralueiden määrästä voivat olla nykyisiä ratkaisuja täydentäen seuraavat: - asuinrakennusten ensimmäisten kerrosten käyttäminen tehokkaasti pysäköintiin esim. avoimina pysäköintikerroksina, - autopaikkojen sijoittaminen nykyisille katualueille (vain asuntokadut) ja - rakenteelliset pysäköintiratkaisut (pysäköintikannet, pysäköintitalot, pysäköintikellarit). Asuntokatujen pysäköintikäytön tehostamiselle asetetaan reunaehtoja useasta näkökulmasta (mm. liikenteen järjestäminen, kaupunkikuva ja viihtyisyys, katujen talvikunnossapito, teknisten verkkojen toteuttamismahdollisuus ja kustannusvaikutukset). Pääsääntöisesti asuntokaduista muodostetaan asukaspysäköintikatuja ainoastaan niissä tilanteissa, joissa asemakaavan muutoksella mahdollistetaan merkittäviä täydennysrakentamishankkeita asuntokatuun rajautuvissa kiinteistöissä. Alustavan ratkaisumallin mukaan asuntokadut säilytetään katuina ja pidetään kaupungin omistuksessa ja hallinnassa. Toteutukseen tulevista katuväleistä perustetaan kiinteistöteknisesti erillisiä yleisiä alueita, joille autopaikkarasitteet kohdistetaan. Kaupunki vastaa alueiden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä sopii kustannusten korvauksista autopaikkoihin oikeutettujen kiinteistöjen kanssa. Katupysäköinnin hinnoittelu sekä maksutekniikat Katupysäköinnin aikarajoituksilla ja pysäköintimaksuilla suositaan liikekeskustan kadunvarsipysäköinnissä asiointipysäköintiä ja varmistetaan lyhytaikaisten paikkojen riittävyys. Hinnoittelulla ohjataan kadunvarsipysäköintiä pysäköintilaitoksiin. Kadunvarsipysäköinnissä mobiilimaksaminen otetaan lipukeautomaattien rinnalla kattavasti käyttöön. Pysäköintilupien hankinta ja maksaminen internetin kautta mahdollistetaan. Pysäköintiopastus Tehokkaalla kiinteällä pysäköintiopastuksella vähennetään turhaa pysäköintipaikan hakuliikennettä. Ydinkeskustan kiinteä pysäköintiohjaus toteutetaan keskustan kehältä alkavalla yhtenäisellä liikennemerkki- ja portaaliohjauksella. Mehtimäen urheilupuiston ja yksittäisten pysäköintilaitosten kiinteää opastusta parannetaan käyttämällä P-tunnusta viitoissa ja portaaleissa. Pysäköintitalojen ja -alueiden opastukseen tarvitaan ajantasainen informaatiopalvelu, joka kertoo pysäköintilaitoskohtaisesti vapaiden autopaikkojen määrän. Tietopalvelua varten kootaan pysäköintilaitosten ajantasaiset käyttäjämäärätiedot yhteen avoimeen tietojärjestelmään. Tämän pohjalta palveluntuottajat voivat toteuttaa informaatio- ja opastusjärjestelmiä internetiin, navigaattoreihin ja muihin mobiililaitteisiin. Tietojärjestelmän toteuttamis- ja ylläpitovastuu osoitetaan Joensuun Pysäköinti Oy:lle.