KOUVOLAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN INVENTOINTI. Valkeala Kuusankoski Kouvola. Elimäki 1 / 15

Transkriptio

1 KOUVOLAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN INVENTOINTI Valkeala Kuusankoski Kouvola Elimäki 1 / 15

2 Sijainti Kunta 286 Kouvola Kylä/kaupunginosa 01 Kangas Pienalue X-koordinaatti numero Y-koordinaatti numero Taustatiedot Aluetyyppi Kaupunkiympäristö Ajoitus Historia Kaavoitushistoria Rautatieyhdyskunnan kartta vuodelta 1905 Kouvolan keskustan runkorakenne on jo selvästi havaittavissa rautatieyhdyskunnan kartalla vuodelta Asemayhdyskunnan kokonaissuunnitelman junaliikennettä ja henkilökunnan asumista palvelevine rakennuksineen on todennäköisesti laatinut rautateiden arkkitehti Bruno F. 1/ss Granholm. Asemakaava, Jussi Paatela, vahv Keskustan pääakseli Rautatienkatu-Kauppalankatu alkaa etelässä rautatieasemalta ja päättyy pohjoisessa Kunnallisaukeaan julkisine rakennuksineen. Tärkeimmät itä-länsisuuntaiset kadut ovat etelästä lukien Valtakatu, Salpausselänkatu ja Hallituskatu, joka päättyy lännessä kahdeksankulmaiseen Hallituspuistoon. Katuverkko noudattaa keskialueella radan koordinaatistoa muuttuen lännessä ja idässä ilmeisesti maanomistusrajoja mukaillen lounais-koillis-suuntaiseksi. Kunnallisaukean lisäksi keskustan tärkeimmät aukiot ovat läntinen Kauppatori ja itäinen Ruskeasuontori. 2 Asemakaava, O-I. Meurman, vahv Paatelan kaavassa itä-länsisuuntainen pääväylä, Salpausselänkatu, halkaisee keskustan nykyisen Välikadun kohdalla ja lävistää Käpylän länsiosan nähtävästi maanomistusrajoista välittämättä. Meurman yhdistelee osia Paatelan Salpausselänkadusta ja Hallituskadusta nykyiseksi, keskustan kehäväylänä toimivaksi Salpausselänkaduksi. Se noudattaa osittain Vanhan maantien linjaa. Länsiosan hän muotoilee sujuvammin muuhun katuun yhtyväksi, mikä edellyttää entisten maanomistusrajojen rikkomista ja lunastuksia. Paatelan kaavan varsin pieniä kortteleita yhdistetään suuremmiksi. Pieniä puistoja ja risteysaukioita poistetaan. Myös Ruskeasuon tori (nykyinen Jaakonpuisto) poistetaan. Rakennusalat ovat keskustassa jonkin verran suurempia suhteessa tonttikokoon ja osittain liitetty yhteen jatkuviksi rakennusrivistöiksi, etenkin Kauppalankadun varrella. 3-kerroksiset rakennusalat ovat kaikki Kauppalankadun ja Valtakadun varrella. 2-kerroksiset rakennusalat reunustavat muita keskustan pääkatuja ja tärkeimpiä aukioita. Muuten tontit on suunniteltu 1-kerroksisille erillistaloille. 3 Asemakaavamuutoksia Sodan jälkeen keskustan kaavoitusta säädetään jatkuvasti pienillä täsmäkaavoilla, joita laativat Otto-I. Meurman ja kulloinenkin kauppalaninsinööri käyden keskenään vilkasta kirjeenvaihtoa. Kaavojen perusteluissa toistuvat liikeelämän tarpeet. Mm. kerroslukua halutaan nostaa. Alueen viemäröinti tekee perinteiset erilliset piharakennukset epäkäytännöllisiksi. Yksittäisenä, merkittävämpänä kaavamuutoksena mainittakoon O-I. Meurmanin tekemä asemakaavan muutos koskien kortteleita Hotelli ja Torinpää vuodelta Valtakadun varren korttelit Hotelli ja Pankki ovat 1931 vahvistetun asemakaavan raskaimmin rakennetut korttelit ja ainoat, missä rakennusalat muodostavat perinteisiä umpikortteleita. Muutoksessa Valtakatu linjataan korttelin Hotelli läpi siten, että se sujuvammin yhtyy Liikemiehenkadun kautta Salpausselänkatuun. Korttelin eteläosa liitetään kortteliin Torinpää. Muu osa korttelia jaetaan 2 / 15

3 huoltokadulla kortteliin Hissipoika, jolle merkitään kolmikerroksisen asuinrakennuksen ala ja kortteliin Hotelli, joka varataan liikerakennuksille. Rakennusmassojen muotoilu uudistuu täysin. Hotellin itäpäähän tulee 7- kerroksinen liiketalo. Muu osa korttelia täyttyy yksikerroksisella rakennusmassalla, josta kohoaa neljä pistetaloa. Korttelin länsikärjen pistetalo muodostuu katulinjoja myötäillen kiilamaiseksi. Hissipojan rakennusmassat puolestaan porrastetaan ja sijoitetaan katuun nähden viistoon. Näin syntyy varsin vilkas, modernin liikekaupungin sykettä ilmentävä sommitelma. 4 Yleiskaava, Otto-I. Meurman, Inkeri Siltavuori 1954 Meurmanin terminologiassa kaikki kaupunginosat ovat lähiöitä, niin myös keskusta: Lähiötä edelleen rakennettaessa olisi varottava sitä, ettei se tulisi liian tiiviisti rakennetuksi ja että vähitellen päästäisiin enemmän ja enemmän siihen, että asunnot poistuisivat lähiön keskeisimmistä osista. rajoittuen lopuksi vain siihen, mitä kiinteistöjen huollon takia tonteilla tarvitaan. Enintään nelikerroksista rakentamista perustellaan sillä, että kerrosten arvo liike-elämän ja vuokratuoton kannalta vähenee jyrkästi ylöspäin mentäessä, jolloin ylempiin kerroksiin sijoittunee lähinnä konttori- ja asuinhuoneistoja. Keskuksen rakentamisessa olisi mikäli mahdollista noudatettava avointa rakennustapaa, joka tekee mahdolliseksi rakentaa tontit yksilöllisesti tarpeitansa tyydyttäviksi vapauttaen ne siitä kahleesta, minkä naapurin rakennuksen sijoitus ja muoto muuten antaa. Rakennus voi siten myös paremmin seurata aikansa vaatimuksia. Nykyaikaisen väljyysasteen saavuttamiseksi olisi erityisesti pyrittävä vapautumaan pihojen perille rakennettavista talous-, varasto- yms. rakennuksista. Päädytään selvästi parempaan tulokseen, jos tällaisia tai suurehkojen salihuoneiden tms. vaatimia matalia rakennusosia tarvittaessa sovitetaan päärakennuksen siipiosiksi. Meurman puhui jo tuolloin kävelykadun puolesta: Keskuksen katuverkon jäsentelyä kehitettäessä olisi pyrittävä etenkin jalankulkua suojaamaan ja parhaana ratkaisuna tavoiteltava yksinomaan jalankululle omistettua vähittäismyymäläkatua. Yleiskaavaselostuksessa olevassa osapiirustuksessa on hahmoteltu keskustan rakennetta. Siinä on vielä huomattavan paljon pieniä tontteja ja niiden keskellä sijaitsevia rakennuksia. Korttelien sisäosiin on suunniteltu useita puistoja. Meurmanin aiemmin hylkäämä Jaakonpuisto on tullut takaisin korttelin sisäisenä, talojen välissä kiemurtelevana vihervyöhykkeenä. Avoimeen rakennustapaan on pyritty sikäli kuin jo toteutunut rakentaminen ei sitä estä. Korttelikompleksi Hotelli-Hissipoika-Torinpää on, kuten huomataan, lievässä ristiriidassa yleiskaavaselostuksessa ilmaistujen tavoitteiden kanssa: Hissipojan puhdas asuinkerrostalo ahtaine pihoineen ja 7-kerroksinen Pilvenpiirtäjä. Kompleksi on kuitenkin, osittain jo toteutuneena, integroitu luonnokseen lukuun ottamatta korttelin Hotelli länsikärkeä, joka on katkaistu kääntämällä Kivimiehenkadun länsipää etelään toisin kuin aiemmin laaditussa asemakaavamuutoksessa. 5 Ajantasa-asemakaava 1961 Keskustan lukuisista asemakaavamuutoksista on laadittu yhteenveto 1961 pidettyä keskustan suunnittelukilpailua varten. Tämä asiakirja kuvannee hyvin vuosien varrella tehtyjen asemakaavamuutosten yhteisvaikutusta. Kaikkia yleiskaavan modernistisia piirteitä ei ole viety asemakaavatasolle. Esimerkiksi katuun nähden vinottain tai poikittain sijoittuvia rakennusmassoja on vähemmän. Vuoden 1932 asemakaavan henki on vielä vahvasti läsnä. Jonkin verran tiivistymistä on tapahtunut. Pieniä puistoja ja pysäköintialueita on poistunut. Rakennusaloja on yhdistetty pareittain tontinrajan yli. 6 Asemakaavaluonnos / 15

4 Keskustan suunnittelukilpailun voitti arkkitehti Reino Koivula. Koivulan kilpailuehdotuksesta ei ole säilynyt dokumenttia. Kilpailuvoiton perusteella Koivula laati lukuisia pieniä osakaavoja. Keskustasuunnitelman pienoismalli ja kaupungintalon suunnittelukilpailun liitteenä julkaistu asemakaavaluonnos kuvannevat varsin hyvin näiden yhteisvaikutusta. Voimakkaasti kasvavaa pysäköintitarvetta tyydyttämään on Kauppalankadun länsi- ja itäpuolelle suunniteltu laajat pysäköintialueet. Uudessa asemakaavassa on tonttien ja kortteleiden uusimisen yhteydessä pyritty johdonmukaisesti kolmikerroksiseen rakennustapaan Kun kuitenkin kaupunkikuva vaatii cityalueelle kohokohtia, joissa horisontaalisen rakentamisen sijasta on selvät ryhdikkäät vertikaalit nousut, on sommitelmaan sijoitettu kaksi tornitalojen ryhmää Näiden korkeampien rakennusten sijainti on valittu niin, että niiden ympärillä on vastaavasti enemmän väljyyttä puiston ja parkkeerausalueen muodossa. Läntisestä tornitaloryhmästä todetaan edelleen, että korttelissa n:o 1042 on kolme 12-kerroksista tornitaloa kehystämässä vapaa-alueiltaan puistomaista hallinto- ja kulttuurikeskusta. Näiden korkeiden rakennusten sijainti on erikoisella huolella valittu, jotta ne muodostaisivat myöskin mielenkiintoisen rakennustaiteellisen kohteen heti lännestä kaupunkiin saavuttaessa. Itäisestä ryhmästä todetaan: Eräänä oleellisena syynä on myöskin ollut pyrkimys sitoa Kauppalankadun ja Salpausselänkadun seitsenkerroksinen lamellitalo sellaiseen kompositioon, jossa sen poikkeukselliset dimensiot sulautuvat enemmän vertikaaleihin rakennusyksiköihin. Tässä viitataan samana vuonna valmistuneeseen Salaman taloon (arkkitehti Harry W. Schreck). Mainittu hallinto- ja kulttuurikeskus, jota läntiset tornitalot kehystävät koostuu Salpausselänkadun molemmin puolin sijoitetuista kaupungintalosta, kirkosta ja kirjastosta. Valtion virastotalolle on varattu Y-tontti rautatieaseman itäpuolelle. Puistoalueita on lisätty noin 2 hehtaarilla yhteensä 5 hehtaariin, minkä lisäksi tulevat kulttuurikeskuksen puistomaiset tontit ja sisääntuloteiden istutetut suojaalueet. 7,8 Kouvolan keskusta, toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen yleissuunnitelma, esiraportti Arkkitehti Reino Koivulan 1960-luvun alun keskustasuunnitelmaa toteutettiin määrätietoisesti ja keskustan kuva muotoutui pitkälti sen mukaan. Vähitellen autoistuminen ja kaupan painopisteen siirtyminen ydinkeskustan ulkopuolelle aiheuttivat keskustan näivettymistä. Uutta keskustasuunnitelmaa laatimaan kutsuttiin professori Antero Markelin vuonna Hänen johdollaan valmistui keskustan rakenteellinen analyysi ja toimenpide-ehdotuksia, ns. Markelinin visio. Lähtötilanteen analyysissa todetaan mm. että keskustan väljä rakenne yhdessä hallitsemattoman ajoneuvoliikenteen kanssa tuottaa autojen, liikennemerkkien, huoltokatujen, ajoramppien ja laajojen, epämääräisten risteysalueiden hallitsemaa ympäristöä. Kritiikkiä saa osakseen rakenteen hajanaisuus: erikorkuisten rakennusten sekamelska, selvien rajojen puute sekä keskeisiä palveluja sisältävien Pohjolatalon ja Kouvola-talon sijainti erillään muusta rakenteesta. Kansille sijoitettu tori ja kaupungintalon aukio todetaan toimimattomiksi. Toimenpide-ehdotusten rungon muodostaa laaja jalankululle pyhitetty alue, joka sitoo yhteen erillään olevat osat. Ajoneuvoliikenteen päävirrat ohjataan keskustaa kiertävälle kehäväylälle, jonka muodostavat Salpausselänkatu, Koulukatu ja Hallituskatu. Eteläistä tuloväylää, Kymenlaaksonkatua, on käännetty siten, että se yhtyy sujuvasti Hallituskatuun. Kehältä pääsee pysäköintilaitoksiin, jotka sijoitetaan pääosin maan alle. Jalankulkualueen pääakseli on Kauppalankatu asemalta kaupungintalolle. Kumpaankin päähän muodostetaan autoliikenteeltä vapaat aukiot. Aseman liittämiseksi jalankulkuverkostoon ehdotetaan että uusi asema-aukio alittaisi Hallituskadun maaston luontaisia korkeuseroja hyväksi käyttäen. Korkean maamerkkirakennuksen avulla luodaan 4 / 15

5 akselille eteläinen pääte ja annetaan aukiolle selkeämpi hahmo. Pohjolatalon läpi Kymenlaaksontien yli Kouvola-talolle. Itäisten liiketornien torsoksi jäänyttä kansimiljöötä ehdotetaan täydennettäväksi toisella, matalammalla ja vanhoihin torneihin nähden limitetyllä tornirivillä. Tuulisella kannella sijaitseva kauppatori siirretään Hansakeskuksen viereen, jossa se liittyy kiinteämmin keskustan ytimeen. Vanhaa toria rajataan rakennuksilla. Myös kaupungintalon aukiota ehdotetaan rajattavaksi Salpausselänkatua vasten lisärakentamisella. Hansakeskukseen esitetään matalien paviljonkien tilalle tiiviimpää rakentamista. Radan varteen, aseman länsipuolelle esitetään huomattavaa lisärakentamista. Suunnitellut järjestelyt ovat varsin mittavat ja resursseja kysyvät. Toisaalta suunnitelmassa on osoitettu runsaasti lisärakentamismahdollisuuksia, joilla toimenpiteet on mahdollista rahoittaa. Johdonmukainen suunnitelma saavutti laajan hyväksynnän ja se otettiin vastaisen keskustan kaavoituksen ohjenuoraksi. Keskustan osayleiskaava 1996 ja ydinkeskustan oikeusvaikutteinen osatarkistus 2001 Keskustan osayleiskaava vahvistettiin 1996 ja ydinkeskustan oikeusvaikutteinen osatarkistus hyväksyttiin 2001: Yleiskaavojen tavoitteena on täydennysrakentamisella keskusta-asumisen lisääminen sekä kaupan ja hallinnon palvelualueiden varaaminen kaupungin keskustason vaatimusten mukaisesti pitkän aikavälin tarpeita varten. Tavoitteena on kehittää kaupungin keskustaa sellaiseksi, että se pystyy täyttämään sekä liike-elämän että asukkaiden vaatimukset. Tämä edellyttää sitä, että keskustassa liikkuminen ja oleskeleminen voi tapahtua miellyttävästi ja turvallisesti. Tavoitteena onkin jatkuvan, kävelykaduista, korttelien sisäisistä, katetuista jalankulkuväylistä, toreista, aukioista ja puistoista rakentuvan, koko ydinkeskustan kattavan jalankulkuverkoston aikaansaaminen vaiheittain täydentyvänä rakenteena. Keskustan liikenteen yleissuunnitelmassa on esitetty kokonaisvaltainen liikenneja pysäköintiratkaisu, jonka mukaan ydinkeskustaan suuntautuva liikenne keskitetään keskustaa kiertävälle kehäväylälle, jolta on helppo pääsy keskustan pysäköintitiloihin ja keskustan tonttikaduille. Liikenneratkaisu luo edellytykset keskustan kehittämiselle tiiviiksi jalankulkijoita suosivaksi liikekeskukseksi, jossa myös asuminen ja oleskelu on miellyttävää ja turvallista. Suunnittelualuetta sivuava Kauppamiehenkatu - Hallituskatu on osa keskustan kehäväylää. Hallituskatu on suunnitelmassa esitetty kaistaisena. Asemankoulun asemakaavoittamiseen liittyvä suunnittelukilpailu 2005 Oka Oy:n ja Kouvolan kaupungin järjestämä kutsukilpailu ratkaistiin Kilpailun tarkoituksena oli löytää korkeatasoinen ehdotus asemakaavan laatimisen pohjaksi matkakeskuksen ja ydinkeskustan väliselle alueelle. Tavoitteina oli kaupunkirakenteen täydentäminen, toiminnallisen ja kaupunkikuvallisen vetovoimaisuuden sekä viihtyisyyden lisääminen asumisen sekä keskustatoimintojen osalta. Voittajaksi valikoitui ehdotus Kolmiapila, jonka laatijaksi osoittautui Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy. Halkotorin alueen arkkitehtuurikilpailu 2006 Kouvolan kaupunki järjesti yhdessä Oka Oy:n kanssa asemakaavallisen kutsukilpailun Pohjolatalon lounaispuolella sijaitsevan ns. Halkotorin alueen suunnittelusta Kilpailun tarkoituksena oli löytää alueen kaavoituksen ja rakentamisen pohjaksi toimiva kaupunkirakenteellinen ratkaisu ja lisäksi korkeatasoisia kortteli- ja asuntoratkaisuja, jotka soveltuvat eri asukasryhmille. Pohjolatalon ja radan väliin jäävä kolmiomainen alue muodostaa portin rautateitse Kouvolan keskustaa lännestä lähestyttäessä ja antaa tulijalle ensivaikutelman Kouvolan keskustasta. Tavoitteena on ydinkeskustan reunan vahvistaminen ja keskustan rajaaminen lännen suuntaan. Suunnittelutavoitteena on Pohjola-talon rakennusmassan liittäminen uudisrakennuksilla paremmin osaksi ydinkeskustan rakennettua ympäristöä. Voittajaksi selviytyi ehdotus Suvanto, tekijöinä arkkitehdit Pia Sopanen ja Ilkka 5 / 15

6 Svärd. Kauppakeskus Manskin ja Keskuspuiston reunan arkkitehtuurikilpailu 2008 Kilpailun tarkoitus on ollut löytää korkeatasoinen ehdotus, joka lisäisi ja aktivoisi olemassa olevan kiinteistön kaupallista vetovoimaa arkkitehtuurin keinoin, huomioisi kiinteistöön liittyvän käyttämättömän rakennusoikeuden sekä käsittelisi nykyistä pysäköintialuetta asuntorakentamisen ja liikerakentamisen kasvuvarana. Kutsukilpailun voittajaksi valittiin ehdotus Syksyn sävel, tekijöinä Pia Sopanen ja Ilkka Svärd. Ominaisuudet Kuvaus Maankäyttösuunnitelmien jäljet kaupunkirakenteessa Rautatieyhdyskunnan kartta 1905 Alueen perusakselit periytyvät ko. ajalta. Liikennettä itä-länsisuunnassa välittävä Välimaantie vastaa kutakuinkin nykyistä Hallituskadun linjausta. Suunniteltu alue rajautuu pohjoisessa Valtatiehen, joka taas vastaa suunnilleen nykyisen Valtakadun linjausta. Myös nykyisen Asemakatu-Manski-Kauppalankatu-akselin eteläpää on jo olemassa Rautatienkatu-nimisenä. Paatelan asemakaava 1922 Keskustan katuverkko muotoutuu Paatelan kaavassa perusrakenteeltaan nykyistä vastaavaksi. Keskustalle pariisilaisen leiman antava diagonaaliverkosto rautatien koordinaatistoon asettuvan keskikohdan molemmin puolin on hahmottunut. Suurimmat erot ovat itä-länsisuuntaisten pääkatujen linjauksessa ja katuverkon tiheydessä. Kauppatori on nykyisen kansitorin paikalla. Ruskeasuonaukea vastaa nykyistä Jaakonpuistoa suppeampana. Tuleva Kymen Lukon aukio on kutakuinkin nykyisellä paikallaan, mutta liittyy nykytilanteesta poiketen mittavaan julkisten rakennusten ja puistoaukioiden sommitelmaan. Meurmanin asemakaava, vahv Meurmanin kaavan katuverkosto ja Kymen lukon aukion hahmo vastaavat pääosin nykytilannetta. Meurmanin kaavan rakennusalojen mataluus ja pienimittakaavaisuus luonnollisesti poikkeaa suuresti nykyrakenteesta. Toteutuneen, massiivisemman rakentamisen vastapainona nykyrakenteessa on vastaavasti enemmän puistoja niin, että Paatelan kaavan puisto- ja aukiorunsaus on määrällisessä mielessä osittain palannut. Meurmanin asemakaavamuutos kortteleihin Hotelli, Hissipoika ja Torinpää Korttelikompleksi on toteutunut Meurmanin kaavamuutoksen mukaan. Hotellin länsikärjen rakennusmassa on tehty 4-kerroksisena kaavamuutoksen esittämän 3 kerroksen sijaan. Meurman-Siltavuoren yleiskaava 1954 Yleiskaavaselostuksessa esitetty keskustan rakenneluonnos tuo uutena elementtinä avoimen rakennustavan keskustan kortteleihin. Keskustan itäosan asuinkerrostalovaltainen rakentaminen on pitkälti toteutunut yleiskaavan hengen mukaan. Meurmanin vielä kovin pienipiirteinen rakennushahmottelu, varsinkin keskustan luoteisosassa, vastaa huonosti nykytilannetta. Katuverkon osalta Käsityöläiskatu on muuttunut nykyisen pituiseksi. Ajantasa-asemakaava 1961 Yhdistelmäkartta ei tuo merkittävää uutta vaan osoittaa, että keskustan rakenne kilpailun edellä on vielä paljolti vuoden 1931 asemakaavan henkinen huolimatta lukuisista pienistä asemakaavamuutoksista ja yleiskaavasta. Asemakaavaluonnos1964 Keskusta on pitkälti rakentunut ko. asemakaavaluonnoksen mukaisesti. Voi sanoa, että kaavan mittakaava ja henki on vahvasti läsnä Kouvolan keskustan 6 / 15

7 nykyrakenteessa. Eräänlaisen selkärangan muodostavat Salpausselänkadun varren kaksi kolmen tornitalon ryhmää. Nykytilanteen kaupunkikuvan kannalta merkittävimmät erot asemakaavaluonnokseen nähden ovat Pohjolatalo ja Hansatornit, jotka korkeudeltaan ja kooltaan ovat samaa luokkaa tai suurempia kuin Koivulan suunnittelemat tornit. Kauppakadun varrella olevat korttelit on kaavaluonnoksesta poiketen osittain rakennettu umpeen pysäköintilaitoksin. Kaupungintaloa vastapäätä oleva kirkkotontti on toteutunut pysäköintipuistona. Keskuskirkko on rakennettu ko. paikasta luoteeseen. Torikadun tornitalojen kaakkoispuolelle merkitty paikoitusalue on muuttunut toriksi. Muuten kaavaluonnoksen mukaisesti toteutuneen Välikadun, Keskikadun, Käsityöläiskadun ja Koulukadun rajaamassa puistossa on säilynyt pieni kaksikerroksinen asuintalo vuodelta Kouvolan keskusta, toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen yleissuunnitelma, esiraportti Markelinin vision tavoitteita ja linjauksia on pääosin noudatettu keskustan viime vuosikymmenten kaupunkisuunnittelussa. Ensimmäinen merkittävä saavutus oli kävelykatu Manski, joka avattiin Hansakeskuksen uusiminen aloitettiin 1997 ja uusi, liiketiloja sekä noin 90 asuntoa sisältävä kompleksi valmistui vuonna Tori siirrettiin Markelinin esityksen mukaisesti Hansakeskuksen viereen. Aseman ympäristön eheyttäminen aloitettiin vuona 2005 Aseman koulun korttelin suunnittelukilpailulla. Useita parhaillaan vireillä olevia osaaluesuunnitelmia voidaan pitää Markelinin suunnitelman jatkeina. Pohjolatalon lounaispuolella sijaitsevan ns. Halkotorin alueen suunnittelukilpailu pidettiin vuonna 2006, kauppakeskus Manskin ja Keskuspuiston reunan arkkitehtuurikilpailu vuonna Tuorein hanke on Matkakeskuksen yhteyteen suunniteltu kauppa- ja palvelukeskus, josta ensimmäisiä luonnoksia nähtiin julkisuudessa vuonna Asemankoulun asemakaavoittamiseen liittyvä suunnittelukilpailu 2005, toteutunut 1. palkinto Kolmiapila Kilpailuehdotuksesta on toteutunut Asemakadun länsipuolinen osa ja Hotelli Cumuluksen laajennus. Hallituskadun varteen suunniteltu asuinrakennusrivi on toistaiseksi rakentamatta. Asemankoulun tontin ratkaisu perustuu kolmeen liiketilajalustalta nousevaan noppamaiseen asuntomassaan. Massoitteluperiaate muistuttaa Kouvolan I apteekin hahmoa, johon rakennukset on pyritty sitomaan myös värityksellä. Yhtälailla voidaan nähdä viitteitä kortteli Hotellin noppamaisiin massoihin. Rakennusmassat reunustavat tonttia sekä Hallituskadun että Asemakadun puolelta siten, että Aseman koulu jää suljettuun pihatilaan. Nykyinen rakenne Ydinkeskustan rakenteessa on säilynyt jälkiä kaikista edellä luetelluista suunnitteluvaiheista. Keskustan pääakselin muodostaa Asemakatu-Manski- Kauppalankatu. Se on 1930-luvulta lähtien vähitellen rakentunut tiiviisti yhtenäisin molemminpuolisin rakennusrintamin. Sen eteläpäätteen muodostaa rautatieasema edusta-aukioineen. Pohjoisessa Kymen lukon aukiota voidaan pitää siirtymäkohtana keskustan ja ulomman kantakaupungin välillä. Kauppalankadun linjasta länteen ja itään kaupunkirakenne muuttuu asteittain avoimemmaksi. Ydinkeskustan laitamilla sijaitsevat laajahkot puistot. Kouvolan keskustan rakennuskannasta löytyvät kaikki kaupungin rakennusvaiheet rautatieyhdyskunnan alkuvuosikymmenistä saakka. Vanhinta kerrostumaa edustavat Aseman koulu ja vanha kaupungintalo. Kaava- ja suojelutilanne Rakennussuojelulaki ei Asetus valtion rak. suojelusta ei Kirkkolaki ei Maakunta/seutukaava tunnus, pvm merkintä, määräys 7 / 15

8 Yleiskaava tunnus, pvm merkintä, määräys Asemakaava tunnus, pvm merkintä, määräys Listaus Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt: Kouvolan hallintokeskus: Kouvolan keskuskirkko, kaupungintalo ja Kymen läänin virastotalo sekä näitä ympäröivät puistot muodostavat edustavan nuoren kaupungin modernin hallintokeskuksen. Kouvolan kaupungintalo sisältyy kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. 14 Keskuskirkko puistoineen: katso alue Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma: 2. Vanha kaupungintalo. Apteekkari Ludvig Åkerstedt rakennutti talon luvulla. Apteekkari Lars Winter osti ja korotutti sen osittain kaksikerroksiseksi arkkitehti Walter Thomén piirustusten mukaan. Kouvolan kauppala osti sen 1923 kauppalantaloksi toimitusjohtaja Gustav A. Sulinilta ja rouva Anna Haikalalta. 1/ss Rakennus toimi kauppalan- ja kaupungintalona vuoteen Nykyään järjestötalona Tuulensuoja. 3. Aseman koulu, valm Rakennuttaja: Rautatiehallitus. 1/s.156. Lokakuussa 1894 aloittanut Kouvolan aseman kansakoulu toimi aluksi vuokratiloissa. Uusi koulutalo valmistui aseman läheisyyteen vuonna Alkuaan rakennuksessa oli kaksi luokkahuonetta, veisto- ja voimistelusali sekä kaksi opettajan asuntoa. 2/s Kouvolan kirja- ja kivipaino Oy, valm Suunnittelija ja urakoitsija: rkm Uuno Immonen. 9 Lisärakennus Kouvolan Puhelin Oy:lle 1929 (arkkitehti Bertel Liljeqvist). 10 Väliosan korotus 1>3 krs, rakennustoimisto Veli Huhtala Autovaja Kirjapaino toimi ensimmäisessä kerroksessa. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa oli asuntoja henkilökuntaa varten. Tontille valmistui vuonna 1929 kolmikerroksinen kivitalo, johon sijoittui Kouvolan Puhelin Oy:n puhelinkeskus. Kirjapainon ja puhelinkeskuksen välinen osa korotettiin kolmikerroksiseksi 1930-luvun lopulla. Kirjapaino siirtyi Kymiyhtiön omistukseen 1920-luvun puolivälissä. Siellä painettiin Kouvolan Sanomia vuodesta 1921 lähtien. 11/s Kankaan koulu, uusi osa, valm Rakennuttaja: Kouvolan kauppala. Suunnittelija: kouluhallituksen tarkastaja, arkkitehti Toivo Salervo. Rakentaja rkm Eemeli Elo. 1/s. 532 Aseman ja Kankaan koulupiirien yhdistyttyä rakennettiin monumentaalinen 20-luokkainen koulutalo vanhan koulun 11/s. 178 viereen. 9. Kymenmaan liike- ja konttorirakennus, valm Rakennuttaja: Kuusankosken Osuusliike. Suunnittelija: Kulutusosuuskuntien Keskusliiton arkkitehti Georg Jägerroos. Urakoitsija: J. Kalho, K.Horsma ja E. Espo Voikkaalta. 1/s. 497 Kymintehtaalaisten Osuuskauppa ja Voikkaan Osuuskauppa yhdistyivät vuonna 1922 Kuusankosken Osuusliikkeeksi. Konttoritalon laajennusten yhteydessä siihen kuulunut punatiilinen 1/s. 179 keskusvarasto purettiin. 13. Kymen Lukko, valm Rakennuttaja: Kymenlaakson suojeluskuntapiiri. 1/ s. Suunnittelija: arkkitehti Bertel Liljeqvist. Urakoitsija: rkm Uuno Immonen. 608 Entinen suojeluskuntapiirin keskustalo. Kauppalankadun siipi korotettiin nelikerroksiseksi vuonna 1948 Liljequistin suunnitelmien mukaan. Rakennuksen edustalla olevalla aukiolla on itsenäisyystaistelun muistomerkki. Sen sijoituspaikka perustuu O-I. Meurmanin ehdotukseen. 11/s. 179 Kokonaisuudella on keskeinen asema kaupunkikuvassa. 14. Kymen lääninvirastotalo, valm Rakennuttaja: Suomen valtio. Suunnittelija: Rakennushallituksen arkkitehti Helmi Pakkala-Väinölä. 12/s.74 Suuri rakennusmassa on jäsennelty useampaan erikorkuiseen siipeen. Tämä yhdessä ajalle tyypillisten hyvien materiaalien ja kauniiden, huolella suunniteltujen yksityiskohtien sekä puistoympäristön kanssa muodostaa inhimillistä virastomiljöötä. Korkea pääty hallitsee Salpausselänkadun näkymää lännestä saavuttaessa. Aula muodostuu polveilevasta tilasarjasta, jota sitoo yhteen suuren ikkunan valaisema porrashalli. 15. Kauppahalli, valm Suunnittelija: arkkitehti Martti Välikangas. Suomen uusin toiminnassa oleva kauppahalli. Harjakattoisen päämassan 8 / 15

9 vastapainona on matala, kahdeksankulmainen ravintolapaviljonki. Sisätilaa hallitsee valoisa keskikäytävä. 16. As Oy Torinportti, valm Suunnittelija: arkkitehti Erkki Virkkunen. Kuuluu Meurmanin suunnittelemaan korttelikompleksiin luvun liiketaloarkkitehtuuria, jossa matalaan myymäläosaan liittyy nelikerroksinen asuintorni. Asuinhuoneistot ovat ryhmittyneet keskiportaan ympärille. 11/s.180 Rakennuksen tunnusomainen, tontin muodon heittämään haasteeseen vastaava, porrastettu hahmo on Kouvolan omintakeisimpia ja mieleen jäävimpiä. 17. Sivistys- ja urheilutalo sekä teatteri, valm. 3 vaiheessa Rakennuttaja: Kouvolan Sivistys- ja Urheilutalo Säätiö. Suunnittelija: arkkitehti Eero A. Kajava suunnittelukilpailuvoiton perusteella. 12/s.462 Muutoksia Rautatieasema ja posti, valm Suunnittelija: arkkitehti Eero A. Kajava. Rakennuskompleksi jakautuu kolmeen osaan: varsinaiseen rautatieasemaan, ns. jaksojen (kone-,liikenne- ja ratajakso) toimisto-osaan ja postiin. Oman kokonaisuutensa muodostavat vielä laiturikatokset, jotka valmistuivat vuosina insinööritoimisto Pentti Kaista & Co:n suunnitelmien mukaan. Rakennus on tyypillinen aikansa edustaja keveine julkisivuineen, lasiseinineen ja nauhaikkunoineen. Ulkoverhouksena on käytetty vaaleaksimaalattuja betonilaattoja, eloksoitua alumiinia ja asbestisementtilevyä. Käsittelemättömästä betonista lautamuottiin valetut, lennokkaasti muotoillut laiturikatokset muodostavat vastakohdan suorakaiteen muotoisille valkeille rakennusmassoille. Uudet laiturit ja hissit valmistuivat 2010 arkkitehtitoimisto Esa Piironen Oy:n suunnitelmien mukaan. Museoviraston vaatimuksesta katokset tehtiin entisten mallin mukaan betonista. Avaran ja valoisan asemahallin vaaleita pintoja jäsentävät katon betonipalkisto sekä kaiteiden ja lasiseinien teräsrakenteiden muodostama hento tumma viivasto. Ikkunaseinää vastapäätä on verhouksena käytetty valkoista akryylia. Kokonaisvaikutelma on eteerisen kevyt. Valitettavasti myöhemmät, improvisoidun näköiset, lisäykset ovat hämärtäneet alkuperäisen tilan luonteen. Se olisi kuitenkin palautettavissa suhteellisen vähin toimenpitein. Toimistosiiven aula on säilynyt alkuperäisessä asussa. Kolmikerroksista, ylhäältä valaistua tilaa kiertävät kevein pinnakaitein varustetut kulkutasot. Kerroksia yhdistää avoporras, jonka ulokeaskelmat melkein näyttävät leijuvan ilmassa. Valkoisiin pintoihin kontrastoivat taustan toimistohuoneiden punatiilestä muuratut seinät ja 15, 16 lämpimän sävyiset puuovet. 19. Kaupungintalo, valm Suunnittelijat: arkkitehdit Bertel Saarnio ja Juha Leiviskä, suunnittelukilpailun voitto Etuaukio, sisäpiha ja kansalaistori muodostavat nousevan ulkotilasarjan. Tilat kiertyvät sisäpihan ympärille. Ulkosivun säännöllinen rasteri muuttuu sisäpihan julkisivuissa monimuotoiseksi umpi- ja lasipintojen kudelmaksi. Itä-, etelä- ja länsisiivissä toimistotiloja, pohjoissiivessä sali- ja kokoustiloja. Sisäiset käytävät laajenevat paikoin sisäpihalle aukeaviksi, valoisiksi aulatiloiksi. Tilallisesti vaihtelevaa, juhlavaa mutta inhimillistä virastotaloarkkitehtuuria. 25. Maaherrantalo, valm Nelikerroksisen kerrostalon yläkerrassa sijaitsi maaherran asunto. 27. Pilvenpiirtäjä, valm Suunnittelija: Arkkitehti Kaarlo Könönen. Kuuluu Meurmanin suunnittelemaan korttelikompleksiin. Kauppalankadun laajentuman kohdalle sijoitettu 7-kerroksinen solakka rakennusmassa on keskustan tärkeä ryhdistäjä. Ajalle tyypillisiä, laadukkaan rakentamisen piirteitä ovat terastirappaus, sirot, pinnakaiteiset parvekkeet, ulosvedetty toinen kerros ja alaosan kiviverhous. 28. Liiketalo Kauppalankatu 3, arkkitehti Unto Ojonen Alun perin Askon huonekalumyymälä ja Mannerin baari terasseineen. Modernia ja korkeatasoista liiketaloarkkitehtuuria, jota myöhemmät lisäykset hämärtävät. 29. Asuin- ja liiketalo Valtakatu 20, Kääriäisen kulma Suunnittelija: arkkitehti Runar Finnilä. Urakoitsija: rkm Uuno Immonen. 30. Asuin- ja liiketalo Valtakatu 26, As Oy Oikokulma Suunnittelija: 9 / 15

10 arkkitehti A. Lindqvist. 31. Kouvolan I Apteekki Suunnittelija Georg Jägerroos. Urakoitsija rkm Uuno Immonen. Laadukas esimerkki viipyvän klassisismin (katujulkisivut) ja täysfunktionalismin sekoituksesta (massoittelu, pihajulkisivut) Liiketornit Salpausselänkatu (As Oy Salpausselänkatu 27, As Oy Salpausselänkatu 29, As Oy Eerikinkulma). Arkkitehdit E. Muoniovaara ja Unto Toikkanen Osa Koivulan keskustasuunnitelman selkärankaa. Yksikerroksinen, lasijulkisivuinen liikerakennus muodostaa jalustan, jolta kohoavat kolme asuntotornia. Sommitelmaa täydentää erillinen lasipaviljonki Salpausselänkadun ja Käsityöläiskadun kulmassa. Kokonaisuus on arvokas 1960-luvun liikekeskusrakentamisen edustaja. 35. Torikadun tornitalot Suunnittelija: arkkitehti Reino Koivula. Osa Koivulan keskustasuunnitelman selkärankaa. Kaksikerroksiselta liikejalustalta nousevat tornit on muotoiltu siipimäisesti siten, että niiden massavaikutus pienenee. Laadukas luvun asuinliikerakentamisen edustaja. 37. Hotelli Cumulus, vanha osa Hotelli-ravintola Kymen Kartano valmistui Kuusankosken Osuusliikkeen myymälän yhteyteen Valtakadun ja Kauppalankadun kulmaan. 38. Kortteli Hotelli. Osa Meurmanin suunnittelemaa uudentyyppistä keskustakorttelikompleksia. Osuuskassan liiketalo, arkkitehtuuritoimisto Eero Jokilehto 1952, Kouvolan Rauta Oy ja As Oy Valtakouvo, arkkitehti Viljo Revell As Oy Torinportti ks. kohde 16, Pilvenpiirtäjä, ks. kohde Kortteli Hissipoika. Keskikatu 1, 1954 ja Keskikatu : arkkitehti Unto Ojonen, Keskikatu 5, 1950: Eero Eerikäinen. Osa Meurmanin suunnittelemaa uudentyyppistä keskustakorttelikompleksia. Portaittain porrastettu asuinkerrostalo huolella ja huumorillakin muotoiltuine yksityiskohtineen edustaa 1950-luvun kerrostaloarkkitehtuuria parhaimmillaan. Myöhemmät ikkuna- ja ovimuutokset ovat osittain tuhonneet talon arkkitehtuuria. 42. Pääkirjasto 1970, arkkitehti Juhani Kivikoski. Kilpailuvoiton perusteella toteutunut rakennus edustaa rationaalista kirjastosuunnittelua, jossa rakenteellinen järjestelmällisyys ja muuntojousto on viety äärimmilleen. 44. VR:n asuintalot Kotosenmäki : Puolakantie 3, rivitalot 1947 Puolakantie 5, asuintalo 1940 Puolakantie 7, asuintalo 1953 sauna maakellari Rautatieläisten puutaloista koostuva kokonaisuus. komeassa puistoympäristössä. Rivitalot ovat Kouvolassa harvinainen rakennustyyppi ja rautatiepuistoperinnettä edustava pihapiiri vanhoine puineen on harvinaisen viehättävä. Arvokas jäänne vanhasta rautatieyhdyskunnan miljööstä. Aiempi inventointi Lausunto Arvotus Arviointi Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26, 1992 sivut Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma. Kymenlaakson liiton julkaisu B:90 Museovirasto RHO, Niskanen Riitta, Lehtinen Pekka. Matkakertomus: Kouvolan rautatieaseman alue Kouvolan keskusta on melko tiivis ja selvärajainen, urbaani kokonaisuus. Sen kehitys maalaismaisesta taajamasta kaupunkikeskukseksi on hyvin luettavissa kaavoista ja jokainen suunnitteluvaihe on jättänyt jälkensä keskustan rakenteeseen. Selvä murros kaavoitustyylissä tapahtuu sodan jälkeen kun hylätään perinteinen umpikortteli ja siirrytään avoimempaan rakennustapaan Kauppalankatuun rajautuvien korttelien ulkopuolella. Tämän kehityksen huipentumana voidaan nähdä Reino Koivulan keskustasuunnitelma, jossa alue saa selvän liike- ja hallintokeskuksen leiman. Suunnitelma toteutui varsin pitkälle valmistunut massiivinen Pohjolatalo rikkoi harkiten sijoitettuihin torneihin perustuvan visuaalisen hierarkian. Samoin teki vuonna 2000 valmistunut uusi 10 / 15

11 Hansakeskus joka huomiota herättävine kaarevine peilijulkisivuineen varjostaa kaupungintaloa ja kilpailee Torikadun tornien kanssa luvulla alkanut uhkaava autioitumiskehitys on edellyttänyt keskustan rakenteen tiivistämistä ja uudelleenjärjestelyä. Tämän työn pohjana ollutta Markelinin visiota on viime vuosina pääosin johdonmukaisesti viety eteenpäin. Toiminnallisesti on pyritty monipuoliseen rakenteeseen sekä asumisen ja liikeelämän sekoittumiseen keskustassa, mikä pitää alueen elävänä kaikkina vuorokauden aikoina luvulla toteutettu Kauppalankadun kävelyosuus, Manski on toimiva, viihtyisä ja huoliteltu. Kävelykatuja usein vaivaavaa yksityiskohtien sekavuutta ja kadunkalusteiden ylimuotoilua esiintyy täälläkin mutta verraten kohtuullisissa rajoissa. Liike-elämän väkisinkin tuoman kirjavuuden vastapainoksi julkiset tilat tulee muotoilla rauhallisiksi. Suunnittelukilpailun perusteella toteutettu taideteos Sadeseinät on osittaisesta pienipiirteisyydestään huolimatta onnistunut. Vesiaihe on hyvin paikallaan kyseisessä ympäristössä. Vanhassa umpikorttelirakenteessa oli se etu, että huoltotoiminnat pysyvät paremmin piilossa julkisesta katutilasta, joskin niiden saavutettavuus voi olla ongelmallista. Kouvolan kaltaisessa, vaiheittain rakentuneessa keskustassa avoin rakennustapa tuo helposti mukanaan ankeita takapihamaisia ympäristöjä ramppeineen, lastauslaitureineen, jätesäiliöineen ym. Ne vaikuttavat väkisinkin jalankulkumiljööseen vaikka ne pyritäänkin erottamaan muusta kaupunkirakenteesta. Tällaisia ovat esim. Kauppalankadun länsipuoliset Huoltokatu ja Tavarakatu. Aukioita ja puistoja on varsin tyydyttävä määrä. Salpausselänkadun luoteispuolen pysäköintipuistossa on harvinaisen onnistuneesti yhdistetty kaupungin vihreä keuhko ja sen vastakohta, autojen paikoitusalue niin, että se samalla purkaa ydinkeskustaan kohdistuvia paineita kun se muodostaa viihtyisää kävelymiljöötä. Salpausselänkadun itäisen tornikolmikon eteläpuolinen pysäköintialue on ongelmallisempi. Pysäköintikenttä on laaja ja jäsentymätön. Ongelman toinen osapuoli on itse tornitalokiinteistö. Sinänsä kohtuullisen viihtyisä ja huolella muotoiltu kansimiljöö istutuksineen ja kulmapaviljonkeineen vaikuttaa torsolta päättyessään pysäköintipaikalle laskeutuviin portaisiin ja kellarin huoltoramppeihin. Liiketalon ankea huoltojulkisivu Käsityöläiskadulle pahentaa ongelmaa. Koivula piti viereistä puistoa paikoitusalueen potentiaalisena laajentumisalueena. Ympäristön kannalta parempi ratkaisu olisi päinvastoin laajentaa puistoa siten, että se liittyisi välittömästi liiketornien miljööseen. Tämä vaatisi huoltoliikenteen ja paikoituksen ratkaisemista maanalaisena tai pysäköintitalona, mikä ei liene taloudellisesti mahdollista muuta kuin lisärakentamisen yhteydessä. Muitakin aukioita vaivaa paikoin tilallinen epämääräisyys ja epäviihtyisyys. Ongelmallisin on tässä suhteessa Kauppahallin luoteispuolella oleva, vilkkaan liikenteen saartama kansi, joka yleensä vaikuttaa autiolta, suojattomalta ja tuuliselta. Kaupungintalon kupeessa oleva kansalaistori on niinikään lähes aina tyhjä mutta viereinen puisto, kaupungintalon arkkitehtuurin korkeatasoisuus, huoliteltu muotoilu ja selvä rajaus tekevät siitä kuitenkin positiivisen elementin. Tornitalojen eteläpuolinen aukio on muodostunut kaupungin varsinaiseksi toriksi, joka vähän Manskin kävelykadun tapaan toimii kaupunkilaisten olohuoneena. Tori sijaitsee Manskiin nähden poikittaisen Hansakujan kauppapasaasin läntisen sisäänkäynnin luona ja sen ympärillä on runsaasti liikkeitä. Sen mittakaava on ihmismääriin nähden oikea ja se on suhteellisen sopivissa suhteissa suojainen ja avoin. Näin se muodostaa luontevan ja toimivan oleskelupaikan asukkaiden ja asiakkaiden kulkureittien varrelle. Kuten muutkin kaupunkikeskustat, Kouvolan keskusta taistelee autoliikenteen ja pysäköinnin paineissa. Pysäköintitalot ovat tehokas ratkaisu mutta niiden kaupunkikuvallinen vaikutus on ongelmallinen. Esim. Hallituskadulla ne ovat liian 11 / 15

12 hallitsevia elementtejä rautatieasemalta saapuvan silmissä. Rautatieaseman edusta-aukio bussikenttineen, taksilenkkeineen ja pysäköintipaikkoineen onkin ollut monien pohdintojen kohteena eikä se ole vielä saanut tyydyttävää hahmoa. Rautatieasemaa vastapäätä rakennettu kilpailuvoittoon perustuva asuinliiketaloryhmä ja Hotelli Cumuluksen laajennus on arkkitehtonisesti ansiokkaine julkisivuineen ja selkeine hahmoineen kuitenkin askel oikeaan suuntaan. On toivottavaa, että samaan noppamaiseen massoitteluun perustuva Asemakadun itäpuolinen osa toteutuisi, jolloin ankea pysäköintitaloarkkitehtuuri peittyisi. Rautatieaseman länsipuolelle Suunnitteilla oleva suuri Matka-, palveluja kauppakeskus muuttaa aseman ympäristön Tulevaisuudennäkymiä Kouvolan keskustaa on määrätietoisesti kehitetty. Vähemmän onnistuneista ratkaisuista (Pohjolatalo, Hansatornit, Kymenhovin purku) huolimatta suunta on ollut yhä enenevässä määrin elpyvä ja eheytyvä. Keskustan kipupisteitä pyritään korjaamaan. Tärkeä työväline on ollut ja on edelleen suunnittelukilpailut. Halkotorin alueen asemakaava on tekeillä voittaneeseen kilpailuehdotukseen perustuen. Kilpailun arvostelupöytäkirjassa todetaan mm. seuraavaa: Erityisvahvuuksina ehdotuksessa esiin nousevat sen virikkeellisyys ja elämyksellisyys. Ehdotusta hallitusti muokaten on Kouvolaan toteutettavissa korkealaatuinen, persoonallisen identiteetin omaava kaupunkimiljöö. Ehdotuksessa Kouvolan ydinkeskustan länsiosa saa identiteetiltään omaleimaisen ja kylämäisen ilmeen Rautatienkadusta on kehitetty aluetta pehmeän kaarevasti halkova asuntokatu, jonka varrelta ajo pihoille ja paikoitusalueille tapahtuu kortteleiden pihaliittymistä. Paikoitusta on myös osoitettu kadunvarrelle. Ehdotettu liikenneratkaisu on selkeä ja kannettomana alue mahdollistaa vehreän asuntoympäristön syntymisen. Ulkokehälle asettuvat paikoitusalueet on maisemoitu maavallein. Ehdotuksen julkisen tilan painopiste asettuu luontevasti uuden Halkotorin yhteyteen. Kevyen liikenteen reitistö on ohjattu dynaamisen ja mielenkiintoisen tilasarjan läpi alueen ytimeen Torin varren rakentamiseen on osoitettu liike- ja palvelutilojen ohella palveluasumista. Torialueen rakennettu maisema luo tarvittavan vastaparin muun asuntoalueen puistomaiselle vehreydelle. Arkkitehtuuri saa innoituksensa mm. radan vastakkaisen puolen punatiilisistä veturitalleista. Muotokieli saa kuitenkin vapaan ja modernin tulkintansa vailla kirjaimellista ja yksiulotteista kopiointia. Osoitettu rakennuskanta on pohjimmiltaan rationaalisti toteutettavaa. Se koostuu suorien lamellien ja keskitettyihin kohtiin sommiteltujen kaarevien nivelosien vuoropuhelusta. Arkkitehtuurin yleisote on erittäin hallittua, mielenkiintoista ja raikkaan hyväsuhteista. Punatiilen, rapattujen pintojen, puun ja sisäpuolisen maailman tunnistevärien muodostama materiaalipaletti on herkullinen. Kauppakeskus Manskin ja Keskuspuiston pohjoisreunan suunnittelukilpailun voittanut ehdotus käsittelee kulkureittejä ja näkymiä oivaltavasti. Toteutuessaan se poistanee alueen tilallisen epämääräisyyden ja parantanee alueen viihtyisyyttä ratkaisevasti. Ehdotuksessa kauppakeskus Manskin liikekeskuskortteli on korvattu uudella liikerakennuksella ja hoikalla asuintornilla. Itäisen tornitalokolmikon ja Keskuspuiston väliselle pysäköintialueelle on suunniteltu bumeranginmuotoinen asuinrakennus, joka johdattelee kulkua ja näkymiä kohti kirjastoa sekä uuden asuintornin ja uuden liikerakennuksen välisen solan kautta Manskille. Uusin tulokas projektien virrassa on rautatieaseman länsipuolelle suunniteltu varsin mittava matka-, palvelu- ja kauppakeskus. Hanke nojaa Helsinki-Pietariradan kasvavaan merkitykseen ja sen mukanaan tuomaan potentiaaliseen asiakaspohjaan. Hankkeessa linja-autoliikenne ja pysäköinti integroidaan urbaaniin rakennuskompleksiin hävittäen aseman länsipuoliset laajat bussi- ja 12 / 15

13 pysäköintikentät ratkoen näin osa asemanseudun miljööongelmista. Tämänkin projektin luonnoksissa on nähtävissä noppamaista massoittelua, joka viittaa mm. Meurmanin vuoden 1948 laatimaan kolmen korttelin asemakaavamuutokseen ja Aseman koulun korttelin uudisrakennuksiin vuodelta Ehdotus on linjassa Markelinin vision kanssa ja jatkaa keskustan kaupunkirakenteen tiivistämistrendiä. Rakennuskanta Kouvolan keskustan rakennuskannasta löytyvät kaikki kaupungin rakennusvaiheet rautatieyhdyskunnan alkuvuosikymmenistä saakka. Vanhinta kerrostumaa ovat Aseman koulu ja vanha kaupungintalo. Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelmassa on lueteltu osa merkittävimmistä kohteista, joiden säilyminen tulisi turvata, katso kohta listaus. Näiden lisäksi tulisi nostaa esille ainakin seuraavat kohteet: 47. As Oy Pikku-Tyynelä Puistomiljööseen sopiva jäänne Meurmanin asemakaavan aikaisesta pienimittakaavaisesta kaupunkirakenteesta. Tunnusomainen rappauskuvio. 48. As Oy Satosalpa, arkkitehti Väinö Vuorinen Rakennuksen voimakkaasti porrastettu ja artikuloitu hahmo on huolellisesti suunniteltuine yksityiskohtineen arvokas 1950-luvun laadukkaan ja yksilöllisen kerrostalorakentamisen edustaja keskeisellä paikalla. 49. As Oy Salpa-Kaleva, arkkitehti Mauri Karkulahti Kadun käännettä juohevasti myötäilevä, Salpausselänkadun itäisen haaran päätteenä toimiva linjakas, rapattu julkisivu. Arvokas esimerkki 1950-luvun laadukkaasta ja yksilöllisestä kerrostalorakentamisesta keskeisellä paikalla. 50. Valtion virastotalo, arkkitehti Eero A. Kajava Rakennus sopii kolossaalisesta mittakaavasta ja uuvuttavasta toistosta huolimatta paikalleen liikenneympäristöön. Siipiosa keventää päämassan luomaa tyrmäävää vaikutelmaa. Edustaa ryhdikkäästi virastotaloarkkitehtuurin ahtaassa mielessä rationaalisinta aikaa. 51. Paloasema, muutospiir. 1948, ei suunnittelijatietoa. VPK:n talona edelleen toimiva rakennus torneineen on linjakas funkisrakennus. 52. Oppikujan koulu Suunnittelija ja rakentaja: rkm Kaarle Ketomaa. Muutos ja laajennus Toivo Salervo Olennainen osa Kouvolan kouluhistoriaa. Funkishenkinen nykyasu on tärkeä osa Kauppalankadun ja Kymen lukon aukion julkisivua. 53. Vanha postitalo, Väinö Toivio Aikansa vähäeleisen toimitilaarkkitehtuurin edustaja. 54. Huoltoasema Harvinaisiksi käyneiden funkistyylisten huoltoasemien tyylikäs edustaja. 55. Kauppaoppilaitos, arkkitehti Väinö Vuorinen Hallitus- ja Salpausselänkatujen risteystä hallitseva, plastinen rakennusmassa. Koko rakennuksen korkuinen, ylävalaistu iso keskiaula ja siihen liittyvä lasiseinäinen sivuaula hallitsevat sisätilaa. Suurpiirteistä, varmaotteista ja selkeää muotoilua. 56. Rautatieläiskerrostalo Ei suunnittelijatietoa. Hallituskadun maisemassa hallitseva, korkea, kapea rakennusrunko. Aikansa vähäeleistä kerrostaloarkkitehtuuria edustava yksilö. Myöhemmin tehdyn ylimmän kerroksen kaarevakattoinen poikkipäätyaihe ristiriidassa muun arkkitehtuurin kanssa. 57. Rautatieläiskerrostalo Ei suunnittelijatietoa. Aikansa vähäeleistä kerrostaloarkkitehtuuria edustava yksilö. 58. Kouvolan yhteiskoulu, valm. 1963, arkkitehti Väinö Vuorinen. Kadun puolelle sijoitettu koulupiha jatkaa Urheilu- ja teatteritalon edusta-aukiota. Rinteeseen rakennetun talon massa jakautuu kadun puolen kaksikerroksiseen osaan ja urheilukentän puoleiseen korkeampaan siipeen. Sisätilaa hallitsee suuri, ylävalaistu aula puisine kattoristikoineen. 59. Kerrostaloryhmä As Oy Reijola (arkkitehti Veikko Voutilainen 1964), As Oy 13 / 15

14 Maailmanperintö Sahatalo II ja As Oy Kankaanpalsta (E. Laasonen 1963). Katuun nähden vinottain asetetut rakennukset istutettuine etupihoineen muodostavat yhdessä Salpausselänkadun toisella puolella olevien, samaan aikaan rakennettujen talojen ja kadun puurivien kanssa omaleimaista puistokatumiljöötä. 65. Rakennustoimisto ja vesilaitoksen työpaja, rkm Kaarlo Ritvola Jyhkeä aumakattoinen rakennus on vankkaa sodanjälkeistä hyötyarkkitehtuuria, joka toimii yhdessä VPK:n ja osuusliikkeen rakennuksen kanssa. 78. Asuinliikekerrostalo Salpausselänkatu 28, arkkitehti Helge Lindström Aikansa laadukasta kerrostaloarkkitehtuuria edustava terastirapattu asuinliikekerrostalo keskustan kadunkulmassa. Sisääntuloaulassa marmorimukailumaalauksia. 79. Asunto Oy Satokulma, Sato Asuinliikekerrostalo keskustan kadunkulmassa. Edustaa aikansa laadukasta kerrostaloarkkitehtuuria. 80. As Oy Esikunta, Sato / H. Särkijärvi Pieni kerrostalo autotallisiipineen edustaa aikansa laadukasta kerrostaloarkkitehtuuria. Reino Koivulan keskustasuunnitelmassa talo oli itäisten liiketornien eräs lähtökohta. 81. Salaman talo, arkkitehti Harry Schreck Keskeisellä paikalla sijaitseva, korkea asuinliikerakennus. Harkitut julkisivusuhteet ja laadukkaat materiaalit. Tunnusomainen kuparikatto hissikonehuoneiden muodostamine korvineen. 91. Asuin-liikekerrostalo Salpausselänkatu 37, Rönkönharju Porrastettuine päätyineen ja yksikerroksisine myymäläsiipineen rakennus edustaa aikansa laadukasta kerrostaloarkkitehtuuria. ei Valtakunnall. merkittävä Kymenlaakson Hallintotoimien alue, rautatieasema kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma Maakunnall. merkittävä Kymenlaakson Luetellut kohteet kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma Paikallisesti merkittävä Kohta arvotus Luetellut kohteet Luokitus Suositus ei Inventointitiedot Inventoija Rurik Wasastjerna Inventointipvm Lähteet Lähdeviitteen puuttuessa tieto on peräisin Kouvolan kaupungin arkistoista ja kenttähavainnoista. 1. Veikko Talvi: Kouvolan historia, toinen osa. Lehtikanta Oy, Kouvola ISBN Kouvolan asemakaava, Kouvolan Kirja ja Kivipaino O.Y. 3. Kouvolan kauppalan asemakaava, 1. ja 5. kauppalanosa. Viipurissa tammikuulla 1931, Otto-I. Meurman. Vahvistettu , Selostus: Otto-I. Meurman Viipurissa 1 p. marraskuuta Kouvolan kaupungin arkisto. 4. I kauppalanosa, korttelit Hotelli, Hissipoika ja Torinpää, asemakaavan muutos. Helsingissä helmik. 20 p. 1948, Otto-I. Meurman. Kouvolan kaupungin arkisto. 5. Kouvolan kauppalan yleiskaava, Otto-I. Meurman ja Inkeri Siltavuori, Kouvolan Kirja- ja Kivipaino Kouvolan kaupungin arkisto. 6. Kouvolan keskustan asemakaavakilpailu , karttaliite: Ajantasaasemakaava. Suomen Rakennustaiteen Museo. 7. Kouvolan kaupungintalon arkkitehtuurikilpailu 1964, karttaliite 2: Keskustan asemakaavaluonnos. Suomen Rakennustaiteen Museo. 8. Kouvolan kaupungin keskustan uuteen asemakaavaan liittyvä selostus. Helsingissä maaliskuulla 1962, Reino Koivula, arkkitehti SAFA. Kouvolan kaupunkisuunnittelun arkisto. 9. Kouvolan Sanomat , Mirja Turunen. 10. Eija Rauske, tutkija, Suomen Rakennustaiteen Museo. 14 / 15

15 Päivittäjä Päivityspvm 11. Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26, Kotka 1992, ss Jaana Juvonen: Kouvola kauppala, läänin pääkaupunki ja aluekeskus. WS Bookwell Oy, Porvoo ISBN Halkotorin alue, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Kouvolan hallintokeskus Piironen Esa: Kouvolan aseman laiturikatokset ja hissit. Selostus. Arkkitehtitoimisto Esa Piironen Oy. 16. Niskanen Riitta, Lehtinen, Pekka. Matkakertomus: Kouvolan rautatieaseman alue Museovirasto, RHO. Muuta Muistiinpanot Suosituksia? Toimenpideohjelman luokitukset otettava mukaan? Puistojen nimiä puuttuu 15 / 15

16 KAAVAOTTEITA Asemanseudun kartta vuodelta Veikko Talvi, Kouvolan historia 2 Kouvolan asemakaava, Jussi Paatela / 4

17 Kouvolan asemakaava, Otto-I. Meurman, vahv Asemakaavan muutos, korttelit Hissipoika, Hotelli ja Torinpää, Meurman / 4

18 Yleiskaava, keskustan osasuunnitelma, Otto-I. Meurman ja Inkeri Siltavuori 1954 Keskustan ajantasa-asemakaava 1961, Kouvolan keskustan suunnittelukilpailun liite, Suomen Rakennustaiteen Museo 3 / 4

19 Keskustan asemakaavaluonnos 1964, Kouvolan kaupungintalon suunnittelukilpailun liite, Suomen Rakennustaiteen Museo 4 / 4