Yhteenveto muiden uskonnollisten yhdyskuntien kuulemisten yhteydessä annetuista lausunnoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenveto muiden uskonnollisten yhdyskuntien kuulemisten yhteydessä annetuista lausunnoista"

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖN TYÖRYHMÄMUISTIOITA 9/2002 1SBN: ISSN: Seurakuntien yhteisövero-osuuden korvaamista selvittävän työryhmän Yhteenveto muiden uskonnollisten yhdyskuntien kuulemisten yhteydessä annetuista lausunnoista HELSINKI 2002

2 Julkaisija: Valtiovarainministeriö Budjettiosasto Internet: Tiedustelut: Ritva Okko, puh. (09) Sähköposti: Taitto: Ritva Okko ISSN ISBN Edita Prima Oy Helsinki 2002

3 YHTEENVETO MUIDEN USKONNOLLISTEN YHDYSKUNTIEN KUULEMISTEN YHTEYDESSÄ ANNETUISTA LAUSUNNOISTA Saatesanat Valtiovarainministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja tehdä ehdotus seurakuntien yhteisövero-osuuden korvaamisesta lakisääteisellä valtionapujärjestelmällä. Työryhmän tuli työssään ottaa huomioon uudistettavaan uskonnonvapaus- ja hautaustoimilainsäädäntöön liittyvät näkökohdat. Työryhmän tuli myös ottaa kantaa, miten mahdollinen rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille myönnettävä valtionapu toteutettaisiin. Työryhmä kuuli rekisteröityjä ja rekisteröitymishakemuksen jättäneitä uskonnollisia yhdyskuntia ja järjesti näille kuulemistilaisuuden, johon osallistui edustajia 23 uskonnollisesta yhdyskunnasta. Kuulemistilaisuudessa esitettyjen puheenvuorojen lisäksi tai niiden sijasta yhdyskunnilla oli mahdollisuus esittää kannanottonsa kirjallisesti. Kirjallisia lausuntoja saatiin 23 yhdyskunnalta. Lausuntopyyntö sisälsi eriteltynä työryhmän työn kannalta keskeiset kysymykset, joihin uskonnollisia yhdyskuntia pyydettiin ottamaan kantaa. Lausuntoyhteenvetoon on pyritty kokoamaan näihin kysymyksiin lausunnoissa esitetyt keskeiset näkökohdat. Eri lausunnoissa esitettyjä kantoja ja niiden perusteita ei ole jokaisen lausunnonantajan osalta toistettu erikseen, vaan samanlaisina pidettyjä lausuntoja on osittain käsitelty yhdessä, mikä saattaa joissakin tapauksissa ohittaa perussisällöltään samanlaisiin lausuntoihin sisältyviä erilaisia painotuksia. Evankelis-luterilaisen kirkon edustaja oli työryhmässä pysyvänä asiantuntijana ja ortodoksista kirkkokuntaa työryhmä kuuli erikseen. Kiitämme lausunnonantajia arvokkaasta tuesta työryhmän työlle. Hannu Mäkinen Työryhmän puheenjohtaja Joni Hiitola Työryhmän sihteeri Juha Majanen Työryhmän sihteeri

4 SISÄLLYS YHTEENVETO MUIDEN USKONNOLLISTEN YHDYSKUNTIEN KUULEMISTEN YHTEYDESSÄ ANNETUISTA LAUSUNNOISTA... 3 Saatesanat... 3 MUILLE USKONNOLLISILLE YHDYSKUNNILLE ESITETTY LAUSUNTOPYYNTÖ Yhteiskunnalliset palvelutehtävät Muut perusteet uskonnollisten yhdyskuntien mahdolliselle valtionavulle Mahdollisen valtionavun jakoperusteet Edellytykset valtionavun piiriin pääsemiselle Muita näkökohtia YHTEISKUNNALLISET PALVELUTEHTÄVÄT MUUT PERUSTEET USKONNOLLISTEN YHDYSKUNTIEN MAHDOLLISELLE VALTIONAVULLE MAHDOLLISEN VALTIONAVUN JAKOPERUSTEET EDELLYTYKSET VALTIONAVUN PIIRIIN PÄÄSEMISELLE MUITA NÄKÖKOHTIA LIITE LUETTELO LAUSUNNON ANTAJISTA... 15

5 MUILLE USKONNOLLISILLE YHDYSKUNNILLE ESITETTY LAUSUNTOPYYNTÖ Rekisteröidyille tai rekisteröitymishakemuksen jättäneille uskonnollisille yhdyskunnille esitetyssä lausuntopyynnössä pyydettiin kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1 Yhteiskunnalliset palvelutehtävät Evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien saamaa yhteisövero-osuutta on perusteltu sillä, että nämä osallistuvat laajasti eräiden yhteiskunnallisten palvelujen tuottamiseen. Seurakuntien saamaan yhteisövero-osuuteen ja niiden yhteiskunnallisiin tehtäviin liittyviä kysymyksiä on selvitetty oheisessa muistiossa. Ylläpitävätkö edustamanne yhdyskunta tai sen paikallisseurakunnat hautausmaita? Kuinka monta vainajaa hautausmaalle vuosittain haudataan? Pidetäänkö haudattujen määristä kirjaa ja miten tiedot ovat ulkopuolisten saatavilla? Paljonko toiminnasta aiheutuu vuosittain kustannuksia ja miten toiminta rahoitetaan? Ylläpitävätkö yhdyskunta tai sen paikallisseurakunnat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia? Aiheutuuko näiden ylläpidosta lisäkustannuksia verrattuna tavanomaisten toimitilojen ylläpitoon. Saavatko yhdyskunta tai paikalliseurakunnat tarkoitukseen julkista tukea? Millaisia muita yhteiskunnallisen palvelutoiminnan muotoja yhdyskunta tai sen seurakunnat harjoittavat? Kuinka laajaa toiminta on? Paljonko toiminnasta aiheutuu vuosittain kustannuksia ja miten se rahoitetaan? 2 Muut perusteet uskonnollisten yhdyskuntien mahdolliselle valtionavulle Onko olemassa muita perusteita, joiden perusteella valtion olisi mielestänne perusteltua tukea uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa? 3 Mahdollisen valtionavun jakoperusteet Millä perusteilla mahdollinen valtionapu tulisi jakaa rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille? Tulisiko valtionapu suunnata joidenkin tiettyjen toimintamuotojen tukemiseen vai jakaa kaikille yhdyskunnille esimerkiksi jäsenmäärien suhteessa? 4 Edellytykset valtionavun piiriin pääsemiselle Eri uskonnolliset yhdyskunnat ovat jäsenmäärän ja toiminnan laajuuden suhteen hyvin eri kokoisia. Pienimpien yhdyskuntien osalta mahdollinen valtionapu saattaisi jäädä määrältään merkityksettömän pieneksi suhteessa sen hallinnoimisesta viranomaisille ja yhdyskunnalle itselleen aiheutuviin kustannuksiin. Miten suhtautuisitte siihen, että mahdollisen valtionavun piiriin pääsemiselle asetettaisiin esimerkiksi yhdyskunnan jäsenmäärään tai tuettavan toiminnan laajuuteen liittyviä rajoja.

6 6 Jos mahdollinen tuki jaettaisiin yleisenä toiminta-avustuksena jäsenmäärän perusteella, pitäisikö valtionavun piiriin pääsemiselle asettaa toiminnan aktiivisuuteen liittyviä edellytyksiä? 5 Muita näkökohtia Mitä muita uskonnollisten yhdyskuntien valtionapuun liittyviä näkökohtia haluatte esittää? 1 YHTEISKUNNALLISET PALVELUTEHTÄVÄT Buddhalainen Dharmakeskus kiinnittää lausunnossaan huomiota yhdyskunnan tekemän työn merkitykseen maahanmuuttajien kannalta. Buddhalaisella Dharmakeskuksella on lausuntonsa mukaan maailman pohjoisin stupa ja laaja buddhalaisen ikonografisen taiteen kokoelma. Helsingin Islam Keskus kiinnittää lausunnossaan huomiota yhdyskunnan tehtäviin, jotka liittyvät pyrkimyksiin lisätä yhteisymmärrystä ja kanssakäymistä muslimien ja ei-muslimien välillä Suomessa sekä pyrkimyksiin avustaa muslimeja oman kulttuurin ja identiteetin säilyttämisessä. Lausunnon mukaan Helsingin Islam Keskus järjestää tiedotustilaisuuksia ja luentoja islaminuskosta ja ylläpitää islamilaisten kirjojen ja ääni- ja kuvatallenteiden lainaustoimintaa. Helsingin Islam Keskus toteaa, ettei sillä ole omaa hautausmaata, mutta Kirkkonummella sijaitsevan islamilaisen hautausmaan kapasiteetin rajallisuuden vuoksi uuden islamilaisen hautausmaan hankkiminen on tavoitteena. Helsingin Islam Keskus ilmoittaa harjoittavansa lastentarhatoimintaa, jota on tarkoitus laajentaa. Helsingin juutalainen seurakunta toteaa ylläpitävänsä kahta hautausmaata, joista toinen on yhä käytössä. Hautausmaalla on toteutettu laajennus, josta aiheutui merkittäviä kustannuksia Helsingin juutalaiselle seurakunnalle. Lisäksi laajennusalueesta maksetaan vuokraa Helsingin kaupungille. Hautausmaalle haudataan vuosittain vainajaa. Helsingin juutalainen seurakunta toteaa edelleen, että se ylläpitää kahta kulttuurihistoriallista rakennusta, jotka ovat Helsingin synagoga ja Hietaniemen hautausmaan kappeli. Helsingin juutalainen seurakunta toteaa, että se ei saa näiden ylläpitoon julkista tukea. Muiden yhteiskunnallisten tehtävien osalta Helsingin juutalainen seurakunta ilmoittaa ylläpitävänsä uskonnollisten palvelujen lisäksi kokopäiväistä päiväkotia, yksityistä peruskoulua sekä vanhainkotia ja avustaa useita yhdistyksiä ja seuroja. Helsingin juutalainen seurakunta katsoo yhteiskunnallisiin tehtäviin liittyvän toimintansa olevan jäsenmäärään (1 100) nähden erittäin laajaa ja monipuolista. Toiminnan piiriin kuuluu seurakunnan mukaan jäsenten lisäksi seurakunnan ulkopuolisia perheenjäseniä. Helsingin juutalaisen seurakunnan mukaan voidaan arvioida, että toimintaan osallistuu vähintään kolminkertainen määrä jäsenmäärään nähden. Helsingin juutalainen seurakunta ilmoittaa rahoittavansa toiminnan oman toiminnan tuotoilla ja jäseniltä perimillään seurakuntamaksuilta. Islamic Rahma Center in Finland toteaa harjoittavansa koraanin opettamista lapsille ja ylläpitävänsä rukoustiloja.

7 7 Jehovan todistajat toteaa, ettei yhdyskunta ylläpidä hautausmaita tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Lausunnon mukaan Jehovan todistajat suorittavat evankelioimistoiminnan lisäksi mm. sosiaalisia kotikäyntejä ja antavat perhe- ja nuorisoneuvontaa. Lausunnon mukaan Jehovan todistajien seurakuntien puitteissa annetaan apua myös vanhuksille, vammaisille ja sairaille. Lisäksi Jehovan todistajat tuovat esiin lausunnossaan veretöntä sairaudenhoitoa koskevan tietopalvelutoimintansa. Toimintaa toteutetaan lausunnon mukaan vapaaehtoistyönä ja rahoitetaan lahjoituksin. Katolinen kirkko Suomessa toteaa, että se ylläpitää Turussa sijaitsevaa hautausmaata ja katsoisi tarpeelliseksi uuden hautausmaan perustamisen Helsinkiin. Lausunnon mukaan Katolisen kirkon Suomessa ja sen paikallisseurakuntien rakennukset ja esineistö ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Tässä yhteydessä Katolinen kirkko Suomessa viittaa Helsingissä sijaitsevaan Pyhän Henrikin katedraaliin ja toteaa, että katolisen kirkon esineistöstä vanhimmat ovat luvuilta. Lisäksi Katolinen kirkko Suomessa toteaa ylläpitävänsä useita kaikille lapsille avoinna olevia lastentarhoja sekä harjoittavansa laajaa lapsi- ja nuorisotyötä, johon osallistuu varsinkin kesäisin myös ei-katolisia nuoria. Katolinen kirkko Suomessa ilmoittaa harjoittavansa laajaa kulttuuritoimintaa ja ylläpitävänsä Pohjoismaiden laajimpiin kuuluvaa katolisen tieteellisen kirjallisuuden kokoelmaa. Lisäksi kirkko järjestää ikoninmaalauksen ja ikonografian kursseja. Katolinen kirkko Suomessa kiinnittää huomiota myös toimintansa kansainväliseen ulottuvuuteen ja katolisen kirkon kehitysapujärjestön Suomessa tapahtuvaan pakolaistyöhön. Kimbangun kirkkokunta toteaa, että se osallistuu Afrikan mantereella sijaitsevien kirkkojen, sairaaloiden ja koulujen ylläpitoon. Krishna-liike ISKCON Suomessa toteaa, ettei se ylläpidä hautausmaita tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Sen sijaan Krishna-liike ISKCON Suomessa ilmoittaa muina yhteiskunnallisen palvelutoiminnan muotoina jakavansa kuukausittain ilmaista pyhitettyä kasvisruokaa sitä haluaville Helsingin lisäksi myös muilla paikkakunnilla. Krishna-liike ISCKON Suomessa kiinnittää huomiota lisäksi harjoittamaansa sielunhoitotyöhön, joka käsittää sairaala- ja kotikäyntejä ja jota harjoitetaan tällä hetkellä aktiivisesti noin kymmenen henkilön voimin. Lausunnon mukaan toiminta rahoitetaan lahjoituksin. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko toteaa lausunnossaan, ettei se ylläpidä hautausmaita. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko ei myöskään näkemyksensä mukaan tällä hetkellä ylläpidä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Seurakunnat kokoontuvat 29 rakennuksessa, joista Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko omistaa rakennusta. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko ilmoittaa järjestävänsä järjestöjensä välityksellä lapsi- ja nuorisotyötä sekä ylläpitävänsä sukututkimuskeskusta ja tähän liittyvää tietopalvelua. Lausunnon mukaan seurakunnat järjestävät lisäksi erilaisia palvelutempauksia, joissa kohteina ovat vanhusten ja vammaisten auttaminen ja sekä ulkoalueiden siivoaminen. Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen seurakunta kiinnittää huomiota sielunhoitotyöhön ja muuhun työhön, jota se tekee erityisesti venäjänkielisten maahanmuuttajien parissa. Seurakunnan mukaan tämä työ on omiaan helpottamaan maahanmuuttajien sijoittumista ja sopeutumista Suomessa, mitä kautta seurakunnan toiminta on lausunnon mukaan yhteiskunnallisesti merkittävää. Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen seurakunta ylläpitää hautausmaata Helsingissä ja kiinnittää työryhmän huomiota hautausmaan ylläpidosta viime aikoina aiheutuneisiin suuriin kustannuksiin. Seurakunta toteaa

8 8 edelleen omistavansa kulttuurihistoriallisesti merkityksellisen kirkkorakennuksen, huomattavan määrän ikoneita ja kirkkotekstiilejä. Suomen adventtikirkko, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Metodistikirkko ja Suomen Vapaakirkko (jäljempänä vapaat kirkot) ovat antaneet Suomen vapaan kristillisyyden neuvoston jäsenyhteisöinä yhteisen lausuntonsa, minkä lisäksi kukin on antanut omalta osaltaan täydentävän lausunnon. Vapaat kirkot ilmoittavat ylläpitävänsä yhteisesti tai yksinään toistakymmentä hautausmaata, joiden hoitoa varten kirkot ovat perustaneet hautausmaayhdistyksiä. Lausunnon mukaan muutamat hautausmaista ovat vielä aktiivisessa käytössä. Vapaat kirkot toteavat, että niillä on yhteensä 450 seurakuntaa, joista useimmilla on omat kirkkorakennuksensa. Jotkut kirkkorakennuksista ovat huomattavan suuria (Esim. Helsinki, Kuopio, Pori, Seinäjoki). Lausunnon mukaan eräät seurakunnat omistavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, kuten Andreaskyrkan ja Metodistikirkko Helsingissä sekä Turun Betel-kirkko. Lausuntonsa mukaan vapailla kirkoilla on eräitä lakiin perustuvia väestökirjanpitoon liittyviä velvollisuuksia. Vapaat kirkot toteavat harjoittavansa monipuolista ja jäsenmääriin nähden laajaa sosiaalista avustustoimintaa. Lausunnossa tästä toiminnasta esimerkkeinä mainitaan kotikäynnit vanhusten ja sairaiden luona, sielunhoitotyö vankiloissa ja työlaitoksissa, päihdetyö, vammaistyö, perhetyö, retket, leirit, vanhempain ryhmät, kriisityöryhmät, lähimmäispalvelu, kirpputorit ja tukiasunnot. Lausunnon mukaan vapaiden kirkkojen seurakunnat harjoittavat myös lapsi- ja nuorisotyötä. Suomen Adventtikirkko toteaa täydennyksenä vapaakirkkojen yhteiseen lausuntoon, että sillä ei ole ylläpidettävänään hautausmaita. Sen sijaan Adventtikirkko ilmoittaa hoitavansa väestökirjanpitotehtäviä. Rakennusten osalta Suomen Adventtikirkko ilmoittaa ylläpitävänsä yli viittäkymmentä kirkkorakennusta ja seurakuntasalia, joista merkittävin on Turun Betel-kirkko. Suomen Adventtikirkko ilmoittaa harjoittavansa laajaa avustustoimintaa ja lapsi- ja nuorisotyötä. Suomen Helluntaikirkon lausunnossa viitataan hautausmaiden ja väestökirjanpidon osalta vapaakirkkojen yhteiseen lausuntoon. Rakennusten osalta Suomen Helluntaikirkon lausunnossa todetaan useimmilla sen 230 seurakunnasta olevan omistuksessaan oma seurakuntakeskus kirkkosaleineen. Suomen Helluntaiseurakunta kiinnittää huomiota yhdistysten välityksin tehtävään lausunnon mukaan laajaan lapsi- ja nuorisotyöhön ja alkoholisti- ja narkomaanityöhönsä sekä Helsingin Saalemseurakunnan tekemään romanityöhön. Suomen Islam-seurakunta, joka lausuntonsa mukaan (yhdessä Tampereen islamilaisen seurakunnan kanssa) muodostaa Suomen perinteisen turkkilaissukuisen islaminuskoisen tataariyhteisön, ilmoittaa ylläpitävänsä Helsingin Hietaniemessä islamilaista hautausmaata, johon kohdistuu laajennustarpeita. Lisäksi seurakunnalla on oma käytössä oleva hautausmaa-alue Turussa. Suomen Islam-seurakunta toteaa omistavansa Järvenpään kaupungissa suojellun puurakenteisen moskeijarakennuksen. Lisäksi seurakunta ilmoittaa harjoittavansa sosiaalista toimintaa, uskonnon ja äidinkielen opetusta, veteraanitoimintaa ja kulttuuritoimintaa.

9 9 Suomen Metodistikirkko ilmoittaa ylläpitävänsä omaa hautausmaata Ylämaan kunnassa. Lausunnon mukaan Suomen metodistikirkko ylläpitää Helsingissä kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta, jossa on mm. yhdyskunnan kirkkosali. Suomen metodistikirkko ilmoittaa lisäksi harjoittavansa lapsi-, nuoriso- ja vanhustyötä sekä diakoniatyötä lähinnä vanhusten parissa. Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko (STLK) toteaa, ettei se tai mikään sen jäsenseurakunnista ylläpidä hautausmaita. STLK:n mukaan sen jäsenseurakunta Lahden tunnustuksellinen seurakunta ylläpitää Lahdessa kulttuurihistoriallisesti tärkeäksi luokiteltavaa kirkko- ja pappilarakennusta. Suomen vapaan katolisen kirkon lausunnon mukaan sen tehtävät pienenä kristillisenä uskonnollisena yhdyskuntana painottuvat säännölliseen hengelliseen toimintaan, josta aiheutuu matkakustannuksia ja toimitilakustannuksia. Tehdystä työstä ei Suomen vapaan katolisen kirkon mukaan makseta palkkaa. Lausunnon mukaan kirkon tulot muodostuvat kolehdeista ja satunnaisista lahjoituksista. Suomen Vapaakirkko toteaa täydennyksenä vapaakirkkojen yhteiseen lausuntoon, että se omistaa kolme hautausmaata ja kirkkokunnan seurakunnat omistavat kuusi hautausmaata. Lausunnon mukaan eräässä tapauksessa hautausmaa on muodostunut käytännössä kyläkunnan hautausmaaksi, jota myös evankelis-luterilainen seurakunta käyttää asiasta tehdyn sopimuksen perusteella. Rakennusten osalta lausunnossa todetaan kirkkorakennusten sijaitsevan usein kaupunkien keskustassa keskeisellä paikalla ja ne ovat osa julkista rakennuskantaa. Lausunnon mukaan joissakin tapauksissa kirkkorakennukset ovat suojeltuja. Suomen vapaakirkko käsittelee lausunnossaan muita yhteiskunnallisia palvelutoimintojaan todeten väestörekisteriin liittyvät tehtävät, osallistumisensa EU:n ruoka-avun toimeenpanoon, diakoniatyön, vanhustyön, romanityön, perhe- ja avioliittotyön, lapsi- ja nuorisotyön ja sosiaalityön. Tampereen Islamin Yhdyskunta kiinnittää lausunnossaan huomiota yhdyskunnan tekemän työn merkitykseen maahanmuuttajien sosiaalisena ja kulttuurisena järjestönä. Tampereen Islamin Yhdyskunta ilmoittaa antavansa maahanmuuttajalapsille ja nuorille islamilaisen kulttuurin ja äidinkielen opetusta sekä suomalaisille naisille arabiankielen opetusta. Vörå frikyrkosamling toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole ylläpidettävänään hautausmaata. Yhdyskunnalla ei myöskään ole oman näkemyksensä mukaan vanhoja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, mutta toteaa, että Missionförbundet i Vörå, jonka kanssa Vörå frikyrkosamling tekee yhteistyötä, ylläpitää kulttuurihistoriallisesti tärkeää rukoushuonetta. Vörå frikyrkosamling on lausuntonsa mukaan rakentanut uuden kirkkorakennuksen. Lisäksi Vörå frikyrkosamling harjoittaa lapsi- ja nuorisotyötä partiotyön ja pyhäkoulun myötä sekä pitämällä perjantai-iltaisin nuorisolle eräänlaisia avoimien ovien päiviä katurallin ja päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Viimeksi mainittuun toimintaan Vöyrin kunta ja Svenska kulturfond on myöntänyt taloudellista tukea. Yksityinen kreikkalais-katolinen yhdyskunta Viipurissa toteaa omistavansa hautausmaan yhdessä Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen seurakunnan kanssa. Lausunnon mukaan hautausmaata hoitaa Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta. Lausunnon mukaan yhdyskunnan omistamalla tontilla sijaitseva asuintalo, jota yhdyskunta käyttää, on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus.

10 10 2 MUUT PERUSTEET USKONNOLLISTEN YHDYSKUNTIEN MAHDOLLISELLE VALTIONAVULLE Buddhalainen Dharmakeskus toteaa uskonnollisille yhteisöille suunnatun valtionavun olevan tarpeen yhdyskuntien tasavertaisen kohtelun lisäksi moniarvoisuuden ylläpitämiseksi yhteiskunnassa. Helsingin Islam Keskus toteaa hoitavansa tehtäviä, jotka auttavat maahanmuuttajia sopeutumaan yhteiskuntaan ja joita julkinen valta ei yhteisön näkemyksen mukaan riittävästi pysty tarjoamaan. Helsingin juutalainen seurakunta toteaa harjoittavansa ns. sosiaalista avustustoimintaa ja auttavansa maahanmuuttajia sopeutumaan tukemalla heitä henkisesti ja taloudellisesti ja tarjoamalla esim. koululapsille kuraattoripalveluja sekä ylimääräistä tukiopetusta. Nämä seikat olisi huomioitava valtionavun perusteissa. Katolinen kirkko Suomessa toteaa, että sillä on lukuisia luostareita ja luostariyhteisöjä, jotka rikastuttavat merkittävällä tavalla suomalaista yhteiskuntaa hiljentymisen keskuksina sekä kirkon rikkaan luostarielämän edustajina. Lisäksi Katolinen kirkko suomessa huomauttaa asemastaan Suomessa kauimmin toimineena uskontokuntana ottaen huomioon sen, että keskiajalla Suomi oli lähes kokonaan katolinen. Kirkon mukaan sitä ei tästä näkökulmasta voida rinnastaa mihin tahansa uskontokuntaan, vaan katolinen kirkko on erottamaton osa Suomen yleistä historiaa ja kulttuurihistoriaa. Krishna-liike ISKCON Suomessa esittää, että monet hindupohjaiset yritykset Suomessa olisivat halukkaita maksamaan kirkollisveroa kyseiselle yhdyskunnalle. Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta painottaa maahanmuuttajien parissa tapahtuvaa toimintaansa ja tarvetta antaa uskonnonopetusta maahanmuuttajille näiden omalla äidinkielellä. Lisäksi lausunnossa kiinnitetään huomiota vireillä oleviin kirkko- ja hautausmaahankkeisiin, jotka tulevat edellyttämään merkittäviä taloudellisia ponnistuksia. Suomen Adventtikirkko, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Metodistikirkko ja Suomen Vapaakirkko (jäljempänä vapaat kirkot) huomauttavat yhteisessä lausunnossaan tarpeesta huomioida uskonnonvapaussääntelyn tarkoitus valmisteltaessa valtionavustusjärjestelmää. Lausunnossa kiinnitetään huomiota vapaiden kirkkojen musiikkikasvatustyöhön sekä julkaisutoimintaan, joka kattaa lehtiä ja teologista kirjallisuutta. Suomen Islam-seurakunta kiinnittää huomiota tekemäänsä vanhustyöhön ja vähävaraisille jakamaansa apuun. Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko (STLK) katsoo, että valtion tulisi, jos se katsoo aiheelliseksi, tukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoa ja suojelua. Mikäli valtio katsoo tarpeelliseksi tukea uskonnollisten yhdyskuntien varsinaista toimintaa olisi STLK:n näkemyksen mukaan jäsenmäärä paras jakoperuste. Suomen vapaa katolinen kirkko kiinnittää lausunnossaan huomiota palvelutehtäviensä luonteeseen. Lausunnon mukaan se pyrkii vastaamaan ihmisten uskonnollisiin tarpeisiin avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Suomen Vapaakirkko toteaa, että uskonnollisten yhdyskuntien tuottamat yhteiskunnalliset palvelut olisi otettava huomioon yhteisöveron tuottoa jaettaessa tai valmisteltaessa mahdollista valtionapujärjestelmää.

11 11 Vörå frikyrkosamling toteaa käyvänsä Vöyrin kunnan kanssa neuvotteluja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan aloittamisesta. 3 MAHDOLLISEN VALTIONAVUN JAKOPERUSTEET Buddhalainen Dharmakeskus toteaa, että pelkkään jäsenmäärään perustuvaa jakoa ei voitaisi pitää oikeudenmukaisena. Lausunnon mukaan buddhalaisuus on yksilön oma valinta, mistä johtuen yhdyskunnan jäsenistö on erittäin aktiivista. Finlands svenska metodistkyrka toteaa, että mahdollinen valtionapu olisi jaettava perusosaan ja toiminnan mukaan määräytyvään osaan. Perusosa määräytyisi jäsenmäärään ja palveltujen määrän perusteella, joista paino olisi jäsenmäärällä. Toiminnan mukaan määräytyvässä osassa huomioitaisiin erityisesti luonteeltaan yhteiskunnalliset tehtävät, joissa olisi huomioitava erityisesti pitkäjänteinen yhteiskunnallinen toiminta. Helsingin Islam Keskuksen näkemyksen mukaan uskonnollisia yhdyskuntia tulisi tukea sekä jäsenmäärän että toimintamuotojen perusteella. Helsingin juutalainen seurakunta toteaa lausunnossaan, että pelkän jäsenmäärän suhteen jaettava valtionapu ei ole oikeudenmukainen. Jakoperusteissa tulisi seurakunnan mukaan huomioida toiminnan laajuus ja monipuolisuus sekä sen yhteiskunnalliset ulottuvuus ja tästä koituvat kustannukset. Katolinen kirkko Suomessa toteaa, että valtionavun tulee perustua uskontokunnan viralliseen jäsenmäärään. Valtionavulla tulisi kirkon mielestä olla selkeä objektiivinen jakoperuste. Krishna-liike ISKCON Suomessa kannattaa jäsenmäärän sijasta tiettyjen toimintamuotojen tukemista valtionavun jakoperusteena. Tuettavat toimintamuodot olisi yhdyskunnan mukaan valittava yhdyskuntakohtaisesti ja ao. yhdyskunnan tulisi voida vaikuttaa siihen mitä tuen perustana olevat toimintamuodot sen osalta olisivat. Kristillisten tekojen kirkko esitti näkemyksenään, että valtionavun tulisi antaa kaikille sitä hakeville yhdyskunnille ainakin toiminnan vähimmäismahdollisuudet. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko toteaa, että mahdollinen valtionapu voisi perustua osin yhdyskunnan jäsenmäärään. Tämän lisäksi erikseen nimettyjä palvelutehtäviä voitaisiin tukea niiden laajuuden perusteella. Tältä osin yhdyskunnan olisi voitava osoittaa, että avustus on käytetty nimettyihin palvelutehtäviin. Lisäksi tuen olisi kohdistuttava ensisijaisesti muihin kuin palkkakustannuksiin. Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta esittää harkittavaksi mahdollisuutta huomioida pieniin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien omistamien yritysten yhteisövero-osuus asianomaisen yhdyskunnan hyväksi. Suomen Adventtikirkko, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Metodistikirkko ja Suomen Vapaakirkko (jäljempänä vapaat kirkot) toteavat yhteisessä lausunnossaan, että valtionapua ei tulisi suunnata vain tiettyjen toimintojen tukemiseen. Vapaiden kirkkojen näkemyksen mukaan jäsenmäärä olisi hallinnollisesti helpoin kriteeri. Pelkästään jäsenmäärää ei kuitenkaan voitaisi pitää täysin oikeana jakokriteerinä, koska eri uskonnollisten yhdyskuntien aktiivisuus on hyvin erilaista jäsenmäärään verrattuna. Vapaat kirkot viittaavat tässä yhteydessä Ruotsin valtionapujärjestelmään, jossa merkitystä annetaan jäsenmäärän lisäksi niiden ihmisten määrään, joita kirkko ja

12 12 seurakunta toimillaan palvelee. Vapaiden kirkkojen näkemyksen mukaan jäsenmäärän lisäksi olisi valtionavustusta jaettaessa huomioitava jokin toiminnan aktiivisuutta osoittava indikaattori. Suomen Islam-seurakunta ei pidä oikeudenmukaisena pelkästään jäsenmäärän perusteella tapahtuvaa jakoa. Suomen Islam-seurakunnan näkemyksen mukaan olisi huomioitava yhdyskunnan laajuus, laatu ja yhteiskunnallinen merkitys Lisäksi myönnettäessä valtionavustusta olisi kiinnitettävä huomiota siihen, mihin aiemmin myönnetty avustus on käytetty. Suomen vapaa katolinen kirkko toteaa, että mahdollinen valtionapu tulisi suunnata tiettyjen toimintamuotojen tukemiseen. Sellaisia olisivat kirkon mielestä esimerkiksi jumalanpalvelusmenot, jotka aina edellyttävät toimitiloja, jolloin tarve korreloi myös yhdyskunnan koon kanssa. Suomen Vapaakirkko toteaa, että mikäli käyttöön otetaan evankelis-luterilaisen kirkon yhteisövero-osuusjärjestelmästä tai tämän korvaavasta järjestelmästä erillinen muille uskonnollisille yhdyskunnille suunnattu valtionapujärjestelmä, olisi avustus jaettava yhdyskuntien jäsenmäärien perusteella. Tampereen Islamin Yhdyskunta esittää, että uskonnollisille yhdyskunnille olisi myönnettävä jäsenmäärään perustuva perusavustus, jonka lisäksi olisi myönnettävä toimintokohtaista avustusta. Vörå frikyrkosamling pitää mahdollisena jakaa valtionapu jäsenmäärän perusteella (myös lapset mukaan lukien). Yksityinen kreikkalaiskatolinen yhdyskunta Viipurissa esittää näkemyksenään, että valtionapua ei tulisi jakaa jäsenmäärän suhteessa, vaan valtionavun piiriin pääsemiselle tulisi asettaa toiminnan aktiivisuuteen liittyviä edellytyksiä. 4 EDELLYTYKSET VALTIONAVUN PIIRIIN PÄÄSEMISELLE Buddhalainen Dharmakeskus arvioi, että toiminnan aktiivisuus voisi olla edellytyksenä valtionavun piiriin pääsemiselle. Helsingin Islam Keskus toteaa, että jäsenmäärältään pienenkin yhdyskunnan toimintamuotojen ylläpitäminen edellyttää tukea. Helsingin juutalaisen seurakunnan lausunnon mukaan toiminnan aktiivisuuden, sen laajuuden ja monipuolisuuden sekä yhteiskunnallisen ulottuvuuden tulisi olla keskeisiä kriteerejä valtionavun piiriin pääsemiseksi. Katolinen kirkko Suomessa katsoo, että kaikkien rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien tulisi olla osallisia valtionavusta niiden virallisen jäsenmäärän mukaisesti. Lisäksi kirkko vastustaa toiminnan aktiivisuuteen liittyvien edellytysten asettamista, koska käytännössä valtion olisi käytännössä mahdoton tarkkailla toiminnan aktiivisuutta tai asettaa sille objektiiviset kriteerit loukkaamatta kunkin uskontokunnan erityisluonnetta. Krishna-liike ISKCON Suomessa katsoo, että valtionavun piiriin pääsemiselle olisi asetettava toiminnan aktiivisuutta ja laajuutta koskevat vähimmäisedellytykset. Pelkkä jäsenmäärä ei saisi rajoittaa tuen piiriin pääsemistä. Kristillisten tekojen kirkko esitti näkemyksenään, että muiden uskonnollisten yhdyskuntien valtionavun piiriin pääsemiseksi ei tulisi asettaa jäsenmäärään perustuvaa vähimmäisrajaa. Muutenkin olisi huolehdittava, että valtionavulla ei tulisi olla yhdyskunnan toimintaa suuntaavaa vaikutusta.

13 13 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko toteaa, ettei pienimpien yhdyskuntien rajaaminen valtionavun ulkopuolelle ole oikeudenmukaista. Jäsenmäärän suhteessa jaettu valtionapu on kullekin yhdyskunnalle toiminnan laajuuteen nähden suunnilleen yhtä tärkeä. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon näkemyksen mukaan jaettaessa valtionapua tiettyyn toimintaan, ei pienimuotoistakaan toimintaa saisi sulkea pois avun piiristä. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon mielestä tuen hallinnointiin ja valvontaan liittyvät menettelyt voisivat sen sijaan olla laajuudeltaan suhteessa tuen määrään. Suomen Adventtikirkko, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Metodistikirkko ja Suomen Vapaakirkko (jäljempänä vapaat kirkot) toteavat yhteisessä lausunnossaan, että valtionavun piiriin pääsemiselle voitaisiin asettaa jäsenen vähimmäisraja. Suomen Uusapostolisen Kirkon näkemyksen mukaan valtionavun piiriin pääsemiselle ei tulisi asettaa jäsenmäärän laajuuteen liittyviä alarajoja. Jos vähimmäisvaatimuksia tultaisiin asettamaan toiminnan laajuuden suhteen, olisi huomioitava ainakin lapsi- ja nuorisotyö, diakoniatyö, humanitäärinen aputoiminta, vapaaehtoistyö ja lähetystyö. Suomen vapaan katolisen kirkon mukaan valtionavun piiriin pääsemiselle voitaisiin asettaa tuettavan toiminnan laajuuteen liittyviä rajoja. Myös, jos avustus jaettaisiin yleisenä toimintaavustuksena jäsenmäärän perusteella, voitaisiin asettaa toiminnan aktiivisuuteen liittyviä edellytyksiä. Vörå frikyrkosamling toteaa, ettei ole yhdenmukaista uskonnovapautta koskevan sääntelyn kanssa se, että valtionavustuksen piiriin pääsemiselle asetetaan kovin korkea jäsenmäärää koskeva alaraja. Yksityinen kreikkalaiskatolinen yhdyskunta Viipurissa esittää näkemyksenään, että valtionavun piiriin pääsemiselle tulisi asettaa toiminnan aktiivisuuteen liittyviä edellytyksiä. 5 MUITA NÄKÖKOHTIA Helsingin Islam Keskus toteaa, että sen harjoittamien palvelumuotojen toteutus olisi turvattava sellaisella rahoituksella, joka on säännönmukaista evankelis-luterilaisille ja ortodoksisille seurakunnille. Helsingin juutalainen seurakunta kiinnittää lausunnossaan huomiota uskonnollisiin yhdyskuntiin mahdollisesti kohdistuviin maailmanpoliittisesta tilanteesta tai muista syistä aiheutuviin turvallisuusuhkiin, joihin varautuminen aiheuttaa mm. turvallisuuskulujen lisääntymistä. Jehovan todistajat kiinnittävät lausunnossaan huomiota tarpeeseen pyrkiä tasa-arvoon eri uskonnollisten yhdyskuntien kohtelussa. Katolinen kirkko Suomessa edellyttää lausuntonsa mukaan voimakkaasti, että maassamme toteutetaan Ruotsin ja lukuisten muiden Euroopan valtioiden esimerkin mukaisesti järjestely, jossa myös vähemmistöuskontokuntien jäsenmaksut kerätään valtionverotuksen yhteydessä. Samoin se edellyttää, että katolilaiset voisivat maksaa yhteisöveronsa suoraan omalle kirkolleen. Se ymmärtää kuitenkin, etteivät nämä valitettavasti sisälly nykyisellään valmisteilla olevaan lainsäädäntöön. Katolinen kirkko Suomessa kannattaa ehdotusta, jonka mukaan rekisteröidyille uskonnollisille tehdyt yksityisten lahjoitukset olisivat valtionverotuksessa vähennyskelpoisia, kuten nykyisellään tapahtuu eräissä maissa. Tämä edistäisi yhtenä askeleena merkittävästi uskontokuntien yhteiskunnallista tasavertaisuutta suhteessa evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkokuntaan, joiden

14 14 erityisasemalle ja oikeuksille ei ole perusteita maamme voimassa olevassa perustuslaissa. Katolinen kirkko ymmärtää, että kysymys ei välttämättä liity suoraan yhteisövero-osuuden korvaamista selvittävän työryhmän toimialueeseen. Silti se kannustaa työryhmää voimakkaasti käsittelemään asiaa sekä selvittämään sen juridista toteuttamista, koska se osaltaan edistäisi merkittävällä tavalla uskonnonvapauden toteutumista maassamme. Katolinen kirkko Suomessa kannattaa ehdotusta, että uskonnollisten yhdyskuntien kiinteistöt, mukaan luettuna kirkot ja luostarit, vapautettaisiin kiinteistöverosta. Krishna-liike ISKCON Suomessa kiinnittää huomiota mahdollisen valtionavun käytännössä suureen merkityksen yhdyskunnan yhteiskunnallisen ja muun toiminnan kannalta. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko ehdottaa, että yritysten ja yksityishenkilöiden uskonnollisille yhdyskunnille tekemät lahjoitukset olisi säädettävä vähennyskelpoiseksi verotuksessa. Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta toteaa, että yritysten ja yksityishenkilöiden seurakunnalle tekemät lahjoitukset olisi säädettävä vähennyskelpoiseksi verotuksessa. Suomen Adventtikirkko, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Metodistikirkko ja Suomen Vapaakirkko (jäljempänä vapaat kirkot) huomauttavat yhteisessä lausunnossaan Ruotsissa käytössä olevasta järjestelmästä ja Norjassa meneillään olevasta asiaa koskevasta uudistuksesta. Suomen Islam-seurakunta kiinnittää lausunnossaan huomiota mahdollisiin maailmanpoliittisesta tilanteesta tai muista syistä aiheutuviin turvallisuusuhkiin, joihin varautuminen aiheuttaa mm. turvallisuuskulujen lisääntymistä. Lisäksi Suomen Islam-seurakunta ehdottaa, että kiinteistöverosta tulisi luopua kaikkien niiden uskonnollisten yhdyskuntien omistamien kiinteistöjen osalta, joiden tuotto käytetään uskonnolliseen tai vastaavaan toimintaan. Lisäksi seurakunta kiinnittää huomiota Suomessa historiaan ulottuviin juuriinsa ja pitkäjänteiseen työhönsä prosessissa, jossa perinteinen uskonnollinen ja kielellinen vähemmistö on säilyttänyt neljännessä ja viidennessä sukupolvessa uskontonsa, kielensä ja kulttuuriperintönsä integroituen suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomen vapaan katolisen kirkon näkemyksen mukaan valtionavun ei tulisi olla korvamerkitty tiettyihin tarkoituksiin. Tampereen Islamin Yhdyskunta painottaa työtä, jota se toteaa tekevänsä maahanmuuttajien ja maahanmuuttajanuorten sopeuttamiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan.

15 15 LIITE LUETTELO LAUSUNNON ANTAJISTA Buddhalainen Dharmakeskus Finlands svenska metodistkyrka Helsingin Islam Keskus Helsingin juutalainen seurakunta Islamic Rahma Center in Finland Jehovan todistajat Katolinen kirkko Suomessa Kimbangun kirkkokunta Krishna-liike ISKCON Suomessa Kristillisten tekojen kirkko Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen seurakunta Tampereen Islamin Yhdyskunta Suomen adventtikirkon, Suomen Helluntaikirkon, Suomen Metodistikirkon ja Suomen Vapaakirkon yhteinen lausunto Suomen Adventtikirkko Suomen Helluntaikirkko Suomen Islam-seurakunta Suomen Metodistikirkko Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko Suomen Uusapostolinen Kirkko Suomen vapaa katolinen kirkko Suomen Vapaakirkko Tampereen Islamin Yhdyskunta Vörå frikyrkosamling Yksityinen kreikkalais-katolinen yhdyskunta Viipurissa

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON KULTTUURITOIMINTA. Taija Roiha KANTU-päivät 2015

SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON KULTTUURITOIMINTA. Taija Roiha KANTU-päivät 2015 SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON KULTTUURITOIMINTA Taija Roiha KANTU-päivät 2015 Kolmannen sektorin määrittely Institutionalisoitunut rakenne Ei-julkisia Eivät tavoittele taloudellista voittoa Itsehallinnollisuus

Lisätiedot

HE 247/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 247/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 :n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 :n muuttamisesta

Lisätiedot

3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto

3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 118/2002 vp Torstai 19.12.2002 kello 08.30 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta Ilmoitetaan,

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla Joonas Timonen, Helsingin yliopisto 27.11.2014 Esityksen rakenne A. Selvityksen yleisesittely B. Selvityksen tuloksia

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2031 Kirkkomonitor 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi väestötietolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietolain muuttamisesta annetun lain vo

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2229 Uskonto ja suomalaiset 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta Kaupunginhallitus 181 25.03.2013 Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta 14/10.03.02.01/2013 KH 181 Aloite 7.1.2013: Valmistelija/lisätietoja: EU-asiamies Krista Huovila, puh.

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sivistyslautakunta 26.11.2013 113 KULTTUURIAVUSTUKSET 1. KOHDEAVUSTUS YHTEISÖILLE Kohdeavustusta voidaan myöntää sellaiselle tervolalaiselle yhdistykselle, yhteisölle

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2258 Gallup Ecclesiastica 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017

KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 SEURAKUNNANNEUVOSTON KOKOUS AIKA Torstai 26.1.2017 klo 17.30 19.05 PAIKKA PAIKALLA Neuvostila, Snellmaninkatu 8, Kuopio Honkaselkä Timo, khra, puheenjohtaja

Lisätiedot

Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien valtionavustustyöryhmän mietintö

Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien valtionavustustyöryhmän mietintö Opetusministeriö Hallinto Undervisningsministeriet Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien valtionavustustyöryhmän mietintö Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:15 Opetusministeriön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

Taivaannaulan jäsenkysely 2013

Taivaannaulan jäsenkysely 2013 Taivaannaulan jäsenkysely 2013 Taivaannaulan toiminta on mahdollisimman avointa. Tämän takia uusi hallitus kartoitti ensimmäisen kerran jäsenistön kantoja yhdistyksen toimintaan. Toteutus Kysely toteutettiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 250/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (5) Kiinteistölautakunta To/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (5) Kiinteistölautakunta To/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (5) 181 Helsingin kaupungin 13. kaupunginosassa (Etu-Töölö) sijaitsevan kahden kiinteistön vuokraaminen hautausmaatarkoituksiin HEL 2015-004321 T 10 01 01 02 Kiinteistökartta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien

Lisätiedot

Lippukunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lippukunta voi harjoittaa julkaisutoimintaa voittoa tavoittelematta.

Lippukunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lippukunta voi harjoittaa julkaisutoimintaa voittoa tavoittelematta. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Lapin Kiehiset ja Kivekkäät ry. Yhdistyksen kotipaikka on Sodankylän kunta ja yhdistyksen kielenä on suomi. Jäljempänä näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan

Lisätiedot

TYYn avustukset järjestöille

TYYn avustukset järjestöille TYYn avustukset järjestöille 23.03.2016 Universitas Turku TYY & TY yhteistyössä Opetusta tukevan tai muuten akateemisen toiminnan järjestämiseen Esimerkiksi kurssien tai seminaarien järjestämiseen ja julkaisujen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA 7/2015 Kirkkoneuvosto 9.11.2015

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA 7/2015 Kirkkoneuvosto 9.11.2015 KIRKKONEUVOSTO Kokous 7/2015 Aika Maanantai 9.11.2015 klo 17.30 21.25 Paikka Seurakuntakeskus Läsnä Poissa Jäsenet Ann-Maarit Joenperä, puheenjohtaja Ari Hartonen Kristiina Häkkänen Panu Karjalainen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET Blom Kartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee 57. kaupunginosan kaavatonta aluetta ja asemakaavan

Lisätiedot

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Kunnanvaltuusto 1 26.01.2016 Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Vaikuttavuusvalmentamo Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV

Vaikuttavuusvalmentamo Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV Vaikuttavuusvalmentamo 29.10.2016 Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV Vallitsevia trendejä keskitetyn ja paikallisen julkisen palvelun suhteen muutos, edustuksellisesta demokratiasta osallistavaan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NURMO TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n kaupunginosassa kortteleissa 7077 ja maantie ja kaavoittamattomilla

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA N:o 3/2013

KOKOUSPÖYTÄKIRJA N:o 3/2013 KOKOUSPÖYTÄKIRJA N:o 3/2013 Viranomainen Sivu 13 Kokousaika Torstai 30.5.2013 klo 19.00 21.00 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Seurakuntatalo Airasto Marja Hintsala Kirsti Jauhiainen Jaana Kahila

Lisätiedot

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

Miikka Pyykkönen, Jyväskylän yliopisto (kulttuuripolitiikka), miipyyk@yfi.jyu.fi MAAHANMUUTTAJIEN YHDISTYKSET, KULTTUURI-IDENTITEETTI JA SUKUPUOLI

Miikka Pyykkönen, Jyväskylän yliopisto (kulttuuripolitiikka), miipyyk@yfi.jyu.fi MAAHANMUUTTAJIEN YHDISTYKSET, KULTTUURI-IDENTITEETTI JA SUKUPUOLI Miikka Pyykkönen, Jyväskylän yliopisto (kulttuuripolitiikka), miipyyk@yfi.jyu.fi MAAHANMUUTTAJIEN YHDISTYKSET, KULTTUURI-IDENTITEETTI JA SUKUPUOLI Esitelmä Mies Suomessa, Suomi miehessä - luentosarjassa.

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Yhdistysoikeus 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus

Lisätiedot

HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI

HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Valokuva Henkilötunnus Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero (t) Sähköposti 1 Siviilisääty

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ VA:6/010/2014 AVUSTUKSET YLEISTÄ Kulttuuritoiminnan, nuorisotoiminnan ja liikuntatoiminnan tukemiseksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 10.02.2016 Sivu 1 / 1 522/2016 02.05.00 13 Muutokset lasten yksityisten hoidon tukea koskevaan lainsäädäntöön sekä niiden vaikutus Espoon yksityisen hoidon tuen järjestelyihin ja kuntalisään Valmistelijat

Lisätiedot

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita säätiöissä

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita säätiöissä Vauhtia ja vaarallisia tilanteita säätiöissä Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja! Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry! 13.11.2013 SEB! SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA RY DELEGATIONEN FÖR

Lisätiedot

Lausunto 1 / 115/ / Hämeenlinnan hallinto-oikeus. Raatihuoneenkatu Hämeenlinna

Lausunto 1 / 115/ / Hämeenlinnan hallinto-oikeus. Raatihuoneenkatu Hämeenlinna Lausunto 1 / 27.05.2016 115/02.02.00/2016 Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 Hämeenlinna hameenlinna.hao@oikeus.fi Lausuntopyyntönne 20.5.2016 dnro 01029/16/2204 Lausunto Hämeenlinnan

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille

Lisätiedot

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginhallituksen toimiala NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Nastolan aluejohtokunta 23.02.2016 12 1 NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo Sivu 1. Avustuksen saajat... 2 2. Avustuksen

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 1/2014 Aika Paikka 21.1.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

Koulutyön verkko. Iso Kirja NOSTE-päivät Ui verkkoon Tapani Varuhin

Koulutyön verkko. Iso Kirja NOSTE-päivät Ui verkkoon Tapani Varuhin Koulutyön verkko Iso Kirja NOSTE-päivät Ui verkkoon 23.-25.1.2009 Tapani Varuhin Koulupalvelun verkot Verkostoituminen koululaitoksiin Verkostoituminen opetushallintoon Verkostoituminen seurakuntiin Verkostoituminen

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Valviran asiantuntijan tehtävät ja rooli. Valviran asiantuntijasymposium Arja Myllynpää

Valviran asiantuntijan tehtävät ja rooli. Valviran asiantuntijasymposium Arja Myllynpää Valviran asiantuntijan tehtävät ja rooli Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Arja Myllynpää 1 Asiaryhmiä, joissa Valvira voi pyytää asiantuntijalausuntoa (esim.): Valvontaluonteiset asiat terveydenhuollon

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta 16 02.03.2016 tuen kuntalisä 1.8.2016 alkaen Sivistyslautakunta 02.03.2016 16 Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskevat pääosin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

2016 LIIKUNTA-, NUORISO-

2016 LIIKUNTA-, NUORISO- Julistetaan haettavaksi vuodelle 2016 LIIKUNTA-, NUORISO- ja KULTTUURITOIMINNAN TOIMINTA-AVUSTUKSET - liikuntajärjestöille - nuorisojärjestöille ja nuorten toimintaryhmille - kulttuurijärjestöille Järjestöjen

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KAARINAN SÄDETYTÖT RY:N SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KAARINAN SÄDETYTÖT RY:N SÄÄNNÖT PARTIOLIPPUKUNTA KAARINAN SÄDETYTÖT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on partiolippukunta Kaarinan Sädetytöt, josta voidaan käyttää epävirallista lyhennystä KST, kotipaikka Turku

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2015 Seurakuntaneuvosto Aika ja paikka Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali Huhtala, Kaisa Haanpää, Liisa Halonen, Erkki Harju, Aulikki Ihalainen,

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Asia: LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

Asia: LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTO 1.11.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Asia: LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on

Lisätiedot

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun Uskontojen maailmassa Pelikortit ala- ja yläkouluun JOHDANTO Monikulttuuristuminen on nostanut esille tarpeen uudenlaiseen, käytännönläheiseen uskontodialogiseen keskusteluun ja oman taustansa tuntemiseen.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys. Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008

Suomen Kansanopistoyhdistys. Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008 Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008 10.4.2008 Jyrki Ijäs VOS -työryhmä puheenjohtaja Hannu Salvi rehtori Ville Marjomäki talouspäällikkö Jorma Kallio sihteerit: Jyrki Ijäs,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sääntö 1 (5) Tehtävä 00.01.02 Asianro 76/2013 1.7.2013

Kuopion kaupunki Sääntö 1 (5) Tehtävä 00.01.02 Asianro 76/2013 1.7.2013 Kuopion kaupunki Sääntö 1 (5) Kuopion kaupungin Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö Muutokset hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.5.2008, voimassa 1.7.2008 ja 1.1.2009 lukien. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2 ORTODOKSINEN USKONTO 176 LUOKAT 1-2 : oppilaan ortodoksinen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen; ortodoksiseen kirkkovuoteen, sakramentteihin, kristillisiin peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 204/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle hautaustoimilaiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi hautaustoimilaki, jolla korvattaisiin nykyisessä uskonnonvapauslaissa

Lisätiedot