Yhteenveto muiden uskonnollisten yhdyskuntien kuulemisten yhteydessä annetuista lausunnoista

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖN TYÖRYHMÄMUISTIOITA 9/2002 1SBN: ISSN: Seurakuntien yhteisövero-osuuden korvaamista selvittävän työryhmän Yhteenveto muiden uskonnollisten yhdyskuntien kuulemisten yhteydessä annetuista lausunnoista HELSINKI 2002

2 Julkaisija: Valtiovarainministeriö Budjettiosasto Internet: Tiedustelut: Ritva Okko, puh. (09) Sähköposti: Taitto: Ritva Okko ISSN ISBN Edita Prima Oy Helsinki 2002

3 YHTEENVETO MUIDEN USKONNOLLISTEN YHDYSKUNTIEN KUULEMISTEN YHTEYDESSÄ ANNETUISTA LAUSUNNOISTA Saatesanat Valtiovarainministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja tehdä ehdotus seurakuntien yhteisövero-osuuden korvaamisesta lakisääteisellä valtionapujärjestelmällä. Työryhmän tuli työssään ottaa huomioon uudistettavaan uskonnonvapaus- ja hautaustoimilainsäädäntöön liittyvät näkökohdat. Työryhmän tuli myös ottaa kantaa, miten mahdollinen rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille myönnettävä valtionapu toteutettaisiin. Työryhmä kuuli rekisteröityjä ja rekisteröitymishakemuksen jättäneitä uskonnollisia yhdyskuntia ja järjesti näille kuulemistilaisuuden, johon osallistui edustajia 23 uskonnollisesta yhdyskunnasta. Kuulemistilaisuudessa esitettyjen puheenvuorojen lisäksi tai niiden sijasta yhdyskunnilla oli mahdollisuus esittää kannanottonsa kirjallisesti. Kirjallisia lausuntoja saatiin 23 yhdyskunnalta. Lausuntopyyntö sisälsi eriteltynä työryhmän työn kannalta keskeiset kysymykset, joihin uskonnollisia yhdyskuntia pyydettiin ottamaan kantaa. Lausuntoyhteenvetoon on pyritty kokoamaan näihin kysymyksiin lausunnoissa esitetyt keskeiset näkökohdat. Eri lausunnoissa esitettyjä kantoja ja niiden perusteita ei ole jokaisen lausunnonantajan osalta toistettu erikseen, vaan samanlaisina pidettyjä lausuntoja on osittain käsitelty yhdessä, mikä saattaa joissakin tapauksissa ohittaa perussisällöltään samanlaisiin lausuntoihin sisältyviä erilaisia painotuksia. Evankelis-luterilaisen kirkon edustaja oli työryhmässä pysyvänä asiantuntijana ja ortodoksista kirkkokuntaa työryhmä kuuli erikseen. Kiitämme lausunnonantajia arvokkaasta tuesta työryhmän työlle. Hannu Mäkinen Työryhmän puheenjohtaja Joni Hiitola Työryhmän sihteeri Juha Majanen Työryhmän sihteeri

4 SISÄLLYS YHTEENVETO MUIDEN USKONNOLLISTEN YHDYSKUNTIEN KUULEMISTEN YHTEYDESSÄ ANNETUISTA LAUSUNNOISTA... 3 Saatesanat... 3 MUILLE USKONNOLLISILLE YHDYSKUNNILLE ESITETTY LAUSUNTOPYYNTÖ Yhteiskunnalliset palvelutehtävät Muut perusteet uskonnollisten yhdyskuntien mahdolliselle valtionavulle Mahdollisen valtionavun jakoperusteet Edellytykset valtionavun piiriin pääsemiselle Muita näkökohtia YHTEISKUNNALLISET PALVELUTEHTÄVÄT MUUT PERUSTEET USKONNOLLISTEN YHDYSKUNTIEN MAHDOLLISELLE VALTIONAVULLE MAHDOLLISEN VALTIONAVUN JAKOPERUSTEET EDELLYTYKSET VALTIONAVUN PIIRIIN PÄÄSEMISELLE MUITA NÄKÖKOHTIA LIITE LUETTELO LAUSUNNON ANTAJISTA... 15

5 MUILLE USKONNOLLISILLE YHDYSKUNNILLE ESITETTY LAUSUNTOPYYNTÖ Rekisteröidyille tai rekisteröitymishakemuksen jättäneille uskonnollisille yhdyskunnille esitetyssä lausuntopyynnössä pyydettiin kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1 Yhteiskunnalliset palvelutehtävät Evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien saamaa yhteisövero-osuutta on perusteltu sillä, että nämä osallistuvat laajasti eräiden yhteiskunnallisten palvelujen tuottamiseen. Seurakuntien saamaan yhteisövero-osuuteen ja niiden yhteiskunnallisiin tehtäviin liittyviä kysymyksiä on selvitetty oheisessa muistiossa. Ylläpitävätkö edustamanne yhdyskunta tai sen paikallisseurakunnat hautausmaita? Kuinka monta vainajaa hautausmaalle vuosittain haudataan? Pidetäänkö haudattujen määristä kirjaa ja miten tiedot ovat ulkopuolisten saatavilla? Paljonko toiminnasta aiheutuu vuosittain kustannuksia ja miten toiminta rahoitetaan? Ylläpitävätkö yhdyskunta tai sen paikallisseurakunnat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia? Aiheutuuko näiden ylläpidosta lisäkustannuksia verrattuna tavanomaisten toimitilojen ylläpitoon. Saavatko yhdyskunta tai paikalliseurakunnat tarkoitukseen julkista tukea? Millaisia muita yhteiskunnallisen palvelutoiminnan muotoja yhdyskunta tai sen seurakunnat harjoittavat? Kuinka laajaa toiminta on? Paljonko toiminnasta aiheutuu vuosittain kustannuksia ja miten se rahoitetaan? 2 Muut perusteet uskonnollisten yhdyskuntien mahdolliselle valtionavulle Onko olemassa muita perusteita, joiden perusteella valtion olisi mielestänne perusteltua tukea uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa? 3 Mahdollisen valtionavun jakoperusteet Millä perusteilla mahdollinen valtionapu tulisi jakaa rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille? Tulisiko valtionapu suunnata joidenkin tiettyjen toimintamuotojen tukemiseen vai jakaa kaikille yhdyskunnille esimerkiksi jäsenmäärien suhteessa? 4 Edellytykset valtionavun piiriin pääsemiselle Eri uskonnolliset yhdyskunnat ovat jäsenmäärän ja toiminnan laajuuden suhteen hyvin eri kokoisia. Pienimpien yhdyskuntien osalta mahdollinen valtionapu saattaisi jäädä määrältään merkityksettömän pieneksi suhteessa sen hallinnoimisesta viranomaisille ja yhdyskunnalle itselleen aiheutuviin kustannuksiin. Miten suhtautuisitte siihen, että mahdollisen valtionavun piiriin pääsemiselle asetettaisiin esimerkiksi yhdyskunnan jäsenmäärään tai tuettavan toiminnan laajuuteen liittyviä rajoja.

6 6 Jos mahdollinen tuki jaettaisiin yleisenä toiminta-avustuksena jäsenmäärän perusteella, pitäisikö valtionavun piiriin pääsemiselle asettaa toiminnan aktiivisuuteen liittyviä edellytyksiä? 5 Muita näkökohtia Mitä muita uskonnollisten yhdyskuntien valtionapuun liittyviä näkökohtia haluatte esittää? 1 YHTEISKUNNALLISET PALVELUTEHTÄVÄT Buddhalainen Dharmakeskus kiinnittää lausunnossaan huomiota yhdyskunnan tekemän työn merkitykseen maahanmuuttajien kannalta. Buddhalaisella Dharmakeskuksella on lausuntonsa mukaan maailman pohjoisin stupa ja laaja buddhalaisen ikonografisen taiteen kokoelma. Helsingin Islam Keskus kiinnittää lausunnossaan huomiota yhdyskunnan tehtäviin, jotka liittyvät pyrkimyksiin lisätä yhteisymmärrystä ja kanssakäymistä muslimien ja ei-muslimien välillä Suomessa sekä pyrkimyksiin avustaa muslimeja oman kulttuurin ja identiteetin säilyttämisessä. Lausunnon mukaan Helsingin Islam Keskus järjestää tiedotustilaisuuksia ja luentoja islaminuskosta ja ylläpitää islamilaisten kirjojen ja ääni- ja kuvatallenteiden lainaustoimintaa. Helsingin Islam Keskus toteaa, ettei sillä ole omaa hautausmaata, mutta Kirkkonummella sijaitsevan islamilaisen hautausmaan kapasiteetin rajallisuuden vuoksi uuden islamilaisen hautausmaan hankkiminen on tavoitteena. Helsingin Islam Keskus ilmoittaa harjoittavansa lastentarhatoimintaa, jota on tarkoitus laajentaa. Helsingin juutalainen seurakunta toteaa ylläpitävänsä kahta hautausmaata, joista toinen on yhä käytössä. Hautausmaalla on toteutettu laajennus, josta aiheutui merkittäviä kustannuksia Helsingin juutalaiselle seurakunnalle. Lisäksi laajennusalueesta maksetaan vuokraa Helsingin kaupungille. Hautausmaalle haudataan vuosittain vainajaa. Helsingin juutalainen seurakunta toteaa edelleen, että se ylläpitää kahta kulttuurihistoriallista rakennusta, jotka ovat Helsingin synagoga ja Hietaniemen hautausmaan kappeli. Helsingin juutalainen seurakunta toteaa, että se ei saa näiden ylläpitoon julkista tukea. Muiden yhteiskunnallisten tehtävien osalta Helsingin juutalainen seurakunta ilmoittaa ylläpitävänsä uskonnollisten palvelujen lisäksi kokopäiväistä päiväkotia, yksityistä peruskoulua sekä vanhainkotia ja avustaa useita yhdistyksiä ja seuroja. Helsingin juutalainen seurakunta katsoo yhteiskunnallisiin tehtäviin liittyvän toimintansa olevan jäsenmäärään (1 100) nähden erittäin laajaa ja monipuolista. Toiminnan piiriin kuuluu seurakunnan mukaan jäsenten lisäksi seurakunnan ulkopuolisia perheenjäseniä. Helsingin juutalaisen seurakunnan mukaan voidaan arvioida, että toimintaan osallistuu vähintään kolminkertainen määrä jäsenmäärään nähden. Helsingin juutalainen seurakunta ilmoittaa rahoittavansa toiminnan oman toiminnan tuotoilla ja jäseniltä perimillään seurakuntamaksuilta. Islamic Rahma Center in Finland toteaa harjoittavansa koraanin opettamista lapsille ja ylläpitävänsä rukoustiloja.

7 7 Jehovan todistajat toteaa, ettei yhdyskunta ylläpidä hautausmaita tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Lausunnon mukaan Jehovan todistajat suorittavat evankelioimistoiminnan lisäksi mm. sosiaalisia kotikäyntejä ja antavat perhe- ja nuorisoneuvontaa. Lausunnon mukaan Jehovan todistajien seurakuntien puitteissa annetaan apua myös vanhuksille, vammaisille ja sairaille. Lisäksi Jehovan todistajat tuovat esiin lausunnossaan veretöntä sairaudenhoitoa koskevan tietopalvelutoimintansa. Toimintaa toteutetaan lausunnon mukaan vapaaehtoistyönä ja rahoitetaan lahjoituksin. Katolinen kirkko Suomessa toteaa, että se ylläpitää Turussa sijaitsevaa hautausmaata ja katsoisi tarpeelliseksi uuden hautausmaan perustamisen Helsinkiin. Lausunnon mukaan Katolisen kirkon Suomessa ja sen paikallisseurakuntien rakennukset ja esineistö ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Tässä yhteydessä Katolinen kirkko Suomessa viittaa Helsingissä sijaitsevaan Pyhän Henrikin katedraaliin ja toteaa, että katolisen kirkon esineistöstä vanhimmat ovat luvuilta. Lisäksi Katolinen kirkko Suomessa toteaa ylläpitävänsä useita kaikille lapsille avoinna olevia lastentarhoja sekä harjoittavansa laajaa lapsi- ja nuorisotyötä, johon osallistuu varsinkin kesäisin myös ei-katolisia nuoria. Katolinen kirkko Suomessa ilmoittaa harjoittavansa laajaa kulttuuritoimintaa ja ylläpitävänsä Pohjoismaiden laajimpiin kuuluvaa katolisen tieteellisen kirjallisuuden kokoelmaa. Lisäksi kirkko järjestää ikoninmaalauksen ja ikonografian kursseja. Katolinen kirkko Suomessa kiinnittää huomiota myös toimintansa kansainväliseen ulottuvuuteen ja katolisen kirkon kehitysapujärjestön Suomessa tapahtuvaan pakolaistyöhön. Kimbangun kirkkokunta toteaa, että se osallistuu Afrikan mantereella sijaitsevien kirkkojen, sairaaloiden ja koulujen ylläpitoon. Krishna-liike ISKCON Suomessa toteaa, ettei se ylläpidä hautausmaita tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Sen sijaan Krishna-liike ISKCON Suomessa ilmoittaa muina yhteiskunnallisen palvelutoiminnan muotoina jakavansa kuukausittain ilmaista pyhitettyä kasvisruokaa sitä haluaville Helsingin lisäksi myös muilla paikkakunnilla. Krishna-liike ISCKON Suomessa kiinnittää huomiota lisäksi harjoittamaansa sielunhoitotyöhön, joka käsittää sairaala- ja kotikäyntejä ja jota harjoitetaan tällä hetkellä aktiivisesti noin kymmenen henkilön voimin. Lausunnon mukaan toiminta rahoitetaan lahjoituksin. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko toteaa lausunnossaan, ettei se ylläpidä hautausmaita. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko ei myöskään näkemyksensä mukaan tällä hetkellä ylläpidä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Seurakunnat kokoontuvat 29 rakennuksessa, joista Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko omistaa rakennusta. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko ilmoittaa järjestävänsä järjestöjensä välityksellä lapsi- ja nuorisotyötä sekä ylläpitävänsä sukututkimuskeskusta ja tähän liittyvää tietopalvelua. Lausunnon mukaan seurakunnat järjestävät lisäksi erilaisia palvelutempauksia, joissa kohteina ovat vanhusten ja vammaisten auttaminen ja sekä ulkoalueiden siivoaminen. Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen seurakunta kiinnittää huomiota sielunhoitotyöhön ja muuhun työhön, jota se tekee erityisesti venäjänkielisten maahanmuuttajien parissa. Seurakunnan mukaan tämä työ on omiaan helpottamaan maahanmuuttajien sijoittumista ja sopeutumista Suomessa, mitä kautta seurakunnan toiminta on lausunnon mukaan yhteiskunnallisesti merkittävää. Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen seurakunta ylläpitää hautausmaata Helsingissä ja kiinnittää työryhmän huomiota hautausmaan ylläpidosta viime aikoina aiheutuneisiin suuriin kustannuksiin. Seurakunta toteaa

8 8 edelleen omistavansa kulttuurihistoriallisesti merkityksellisen kirkkorakennuksen, huomattavan määrän ikoneita ja kirkkotekstiilejä. Suomen adventtikirkko, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Metodistikirkko ja Suomen Vapaakirkko (jäljempänä vapaat kirkot) ovat antaneet Suomen vapaan kristillisyyden neuvoston jäsenyhteisöinä yhteisen lausuntonsa, minkä lisäksi kukin on antanut omalta osaltaan täydentävän lausunnon. Vapaat kirkot ilmoittavat ylläpitävänsä yhteisesti tai yksinään toistakymmentä hautausmaata, joiden hoitoa varten kirkot ovat perustaneet hautausmaayhdistyksiä. Lausunnon mukaan muutamat hautausmaista ovat vielä aktiivisessa käytössä. Vapaat kirkot toteavat, että niillä on yhteensä 450 seurakuntaa, joista useimmilla on omat kirkkorakennuksensa. Jotkut kirkkorakennuksista ovat huomattavan suuria (Esim. Helsinki, Kuopio, Pori, Seinäjoki). Lausunnon mukaan eräät seurakunnat omistavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, kuten Andreaskyrkan ja Metodistikirkko Helsingissä sekä Turun Betel-kirkko. Lausuntonsa mukaan vapailla kirkoilla on eräitä lakiin perustuvia väestökirjanpitoon liittyviä velvollisuuksia. Vapaat kirkot toteavat harjoittavansa monipuolista ja jäsenmääriin nähden laajaa sosiaalista avustustoimintaa. Lausunnossa tästä toiminnasta esimerkkeinä mainitaan kotikäynnit vanhusten ja sairaiden luona, sielunhoitotyö vankiloissa ja työlaitoksissa, päihdetyö, vammaistyö, perhetyö, retket, leirit, vanhempain ryhmät, kriisityöryhmät, lähimmäispalvelu, kirpputorit ja tukiasunnot. Lausunnon mukaan vapaiden kirkkojen seurakunnat harjoittavat myös lapsi- ja nuorisotyötä. Suomen Adventtikirkko toteaa täydennyksenä vapaakirkkojen yhteiseen lausuntoon, että sillä ei ole ylläpidettävänään hautausmaita. Sen sijaan Adventtikirkko ilmoittaa hoitavansa väestökirjanpitotehtäviä. Rakennusten osalta Suomen Adventtikirkko ilmoittaa ylläpitävänsä yli viittäkymmentä kirkkorakennusta ja seurakuntasalia, joista merkittävin on Turun Betel-kirkko. Suomen Adventtikirkko ilmoittaa harjoittavansa laajaa avustustoimintaa ja lapsi- ja nuorisotyötä. Suomen Helluntaikirkon lausunnossa viitataan hautausmaiden ja väestökirjanpidon osalta vapaakirkkojen yhteiseen lausuntoon. Rakennusten osalta Suomen Helluntaikirkon lausunnossa todetaan useimmilla sen 230 seurakunnasta olevan omistuksessaan oma seurakuntakeskus kirkkosaleineen. Suomen Helluntaiseurakunta kiinnittää huomiota yhdistysten välityksin tehtävään lausunnon mukaan laajaan lapsi- ja nuorisotyöhön ja alkoholisti- ja narkomaanityöhönsä sekä Helsingin Saalemseurakunnan tekemään romanityöhön. Suomen Islam-seurakunta, joka lausuntonsa mukaan (yhdessä Tampereen islamilaisen seurakunnan kanssa) muodostaa Suomen perinteisen turkkilaissukuisen islaminuskoisen tataariyhteisön, ilmoittaa ylläpitävänsä Helsingin Hietaniemessä islamilaista hautausmaata, johon kohdistuu laajennustarpeita. Lisäksi seurakunnalla on oma käytössä oleva hautausmaa-alue Turussa. Suomen Islam-seurakunta toteaa omistavansa Järvenpään kaupungissa suojellun puurakenteisen moskeijarakennuksen. Lisäksi seurakunta ilmoittaa harjoittavansa sosiaalista toimintaa, uskonnon ja äidinkielen opetusta, veteraanitoimintaa ja kulttuuritoimintaa.

9 9 Suomen Metodistikirkko ilmoittaa ylläpitävänsä omaa hautausmaata Ylämaan kunnassa. Lausunnon mukaan Suomen metodistikirkko ylläpitää Helsingissä kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta, jossa on mm. yhdyskunnan kirkkosali. Suomen metodistikirkko ilmoittaa lisäksi harjoittavansa lapsi-, nuoriso- ja vanhustyötä sekä diakoniatyötä lähinnä vanhusten parissa. Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko (STLK) toteaa, ettei se tai mikään sen jäsenseurakunnista ylläpidä hautausmaita. STLK:n mukaan sen jäsenseurakunta Lahden tunnustuksellinen seurakunta ylläpitää Lahdessa kulttuurihistoriallisesti tärkeäksi luokiteltavaa kirkko- ja pappilarakennusta. Suomen vapaan katolisen kirkon lausunnon mukaan sen tehtävät pienenä kristillisenä uskonnollisena yhdyskuntana painottuvat säännölliseen hengelliseen toimintaan, josta aiheutuu matkakustannuksia ja toimitilakustannuksia. Tehdystä työstä ei Suomen vapaan katolisen kirkon mukaan makseta palkkaa. Lausunnon mukaan kirkon tulot muodostuvat kolehdeista ja satunnaisista lahjoituksista. Suomen Vapaakirkko toteaa täydennyksenä vapaakirkkojen yhteiseen lausuntoon, että se omistaa kolme hautausmaata ja kirkkokunnan seurakunnat omistavat kuusi hautausmaata. Lausunnon mukaan eräässä tapauksessa hautausmaa on muodostunut käytännössä kyläkunnan hautausmaaksi, jota myös evankelis-luterilainen seurakunta käyttää asiasta tehdyn sopimuksen perusteella. Rakennusten osalta lausunnossa todetaan kirkkorakennusten sijaitsevan usein kaupunkien keskustassa keskeisellä paikalla ja ne ovat osa julkista rakennuskantaa. Lausunnon mukaan joissakin tapauksissa kirkkorakennukset ovat suojeltuja. Suomen vapaakirkko käsittelee lausunnossaan muita yhteiskunnallisia palvelutoimintojaan todeten väestörekisteriin liittyvät tehtävät, osallistumisensa EU:n ruoka-avun toimeenpanoon, diakoniatyön, vanhustyön, romanityön, perhe- ja avioliittotyön, lapsi- ja nuorisotyön ja sosiaalityön. Tampereen Islamin Yhdyskunta kiinnittää lausunnossaan huomiota yhdyskunnan tekemän työn merkitykseen maahanmuuttajien sosiaalisena ja kulttuurisena järjestönä. Tampereen Islamin Yhdyskunta ilmoittaa antavansa maahanmuuttajalapsille ja nuorille islamilaisen kulttuurin ja äidinkielen opetusta sekä suomalaisille naisille arabiankielen opetusta. Vörå frikyrkosamling toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole ylläpidettävänään hautausmaata. Yhdyskunnalla ei myöskään ole oman näkemyksensä mukaan vanhoja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, mutta toteaa, että Missionförbundet i Vörå, jonka kanssa Vörå frikyrkosamling tekee yhteistyötä, ylläpitää kulttuurihistoriallisesti tärkeää rukoushuonetta. Vörå frikyrkosamling on lausuntonsa mukaan rakentanut uuden kirkkorakennuksen. Lisäksi Vörå frikyrkosamling harjoittaa lapsi- ja nuorisotyötä partiotyön ja pyhäkoulun myötä sekä pitämällä perjantai-iltaisin nuorisolle eräänlaisia avoimien ovien päiviä katurallin ja päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Viimeksi mainittuun toimintaan Vöyrin kunta ja Svenska kulturfond on myöntänyt taloudellista tukea. Yksityinen kreikkalais-katolinen yhdyskunta Viipurissa toteaa omistavansa hautausmaan yhdessä Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen seurakunnan kanssa. Lausunnon mukaan hautausmaata hoitaa Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta. Lausunnon mukaan yhdyskunnan omistamalla tontilla sijaitseva asuintalo, jota yhdyskunta käyttää, on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus.

10 10 2 MUUT PERUSTEET USKONNOLLISTEN YHDYSKUNTIEN MAHDOLLISELLE VALTIONAVULLE Buddhalainen Dharmakeskus toteaa uskonnollisille yhteisöille suunnatun valtionavun olevan tarpeen yhdyskuntien tasavertaisen kohtelun lisäksi moniarvoisuuden ylläpitämiseksi yhteiskunnassa. Helsingin Islam Keskus toteaa hoitavansa tehtäviä, jotka auttavat maahanmuuttajia sopeutumaan yhteiskuntaan ja joita julkinen valta ei yhteisön näkemyksen mukaan riittävästi pysty tarjoamaan. Helsingin juutalainen seurakunta toteaa harjoittavansa ns. sosiaalista avustustoimintaa ja auttavansa maahanmuuttajia sopeutumaan tukemalla heitä henkisesti ja taloudellisesti ja tarjoamalla esim. koululapsille kuraattoripalveluja sekä ylimääräistä tukiopetusta. Nämä seikat olisi huomioitava valtionavun perusteissa. Katolinen kirkko Suomessa toteaa, että sillä on lukuisia luostareita ja luostariyhteisöjä, jotka rikastuttavat merkittävällä tavalla suomalaista yhteiskuntaa hiljentymisen keskuksina sekä kirkon rikkaan luostarielämän edustajina. Lisäksi Katolinen kirkko suomessa huomauttaa asemastaan Suomessa kauimmin toimineena uskontokuntana ottaen huomioon sen, että keskiajalla Suomi oli lähes kokonaan katolinen. Kirkon mukaan sitä ei tästä näkökulmasta voida rinnastaa mihin tahansa uskontokuntaan, vaan katolinen kirkko on erottamaton osa Suomen yleistä historiaa ja kulttuurihistoriaa. Krishna-liike ISKCON Suomessa esittää, että monet hindupohjaiset yritykset Suomessa olisivat halukkaita maksamaan kirkollisveroa kyseiselle yhdyskunnalle. Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta painottaa maahanmuuttajien parissa tapahtuvaa toimintaansa ja tarvetta antaa uskonnonopetusta maahanmuuttajille näiden omalla äidinkielellä. Lisäksi lausunnossa kiinnitetään huomiota vireillä oleviin kirkko- ja hautausmaahankkeisiin, jotka tulevat edellyttämään merkittäviä taloudellisia ponnistuksia. Suomen Adventtikirkko, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Metodistikirkko ja Suomen Vapaakirkko (jäljempänä vapaat kirkot) huomauttavat yhteisessä lausunnossaan tarpeesta huomioida uskonnonvapaussääntelyn tarkoitus valmisteltaessa valtionavustusjärjestelmää. Lausunnossa kiinnitetään huomiota vapaiden kirkkojen musiikkikasvatustyöhön sekä julkaisutoimintaan, joka kattaa lehtiä ja teologista kirjallisuutta. Suomen Islam-seurakunta kiinnittää huomiota tekemäänsä vanhustyöhön ja vähävaraisille jakamaansa apuun. Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko (STLK) katsoo, että valtion tulisi, jos se katsoo aiheelliseksi, tukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoa ja suojelua. Mikäli valtio katsoo tarpeelliseksi tukea uskonnollisten yhdyskuntien varsinaista toimintaa olisi STLK:n näkemyksen mukaan jäsenmäärä paras jakoperuste. Suomen vapaa katolinen kirkko kiinnittää lausunnossaan huomiota palvelutehtäviensä luonteeseen. Lausunnon mukaan se pyrkii vastaamaan ihmisten uskonnollisiin tarpeisiin avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Suomen Vapaakirkko toteaa, että uskonnollisten yhdyskuntien tuottamat yhteiskunnalliset palvelut olisi otettava huomioon yhteisöveron tuottoa jaettaessa tai valmisteltaessa mahdollista valtionapujärjestelmää.

11 11 Vörå frikyrkosamling toteaa käyvänsä Vöyrin kunnan kanssa neuvotteluja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan aloittamisesta. 3 MAHDOLLISEN VALTIONAVUN JAKOPERUSTEET Buddhalainen Dharmakeskus toteaa, että pelkkään jäsenmäärään perustuvaa jakoa ei voitaisi pitää oikeudenmukaisena. Lausunnon mukaan buddhalaisuus on yksilön oma valinta, mistä johtuen yhdyskunnan jäsenistö on erittäin aktiivista. Finlands svenska metodistkyrka toteaa, että mahdollinen valtionapu olisi jaettava perusosaan ja toiminnan mukaan määräytyvään osaan. Perusosa määräytyisi jäsenmäärään ja palveltujen määrän perusteella, joista paino olisi jäsenmäärällä. Toiminnan mukaan määräytyvässä osassa huomioitaisiin erityisesti luonteeltaan yhteiskunnalliset tehtävät, joissa olisi huomioitava erityisesti pitkäjänteinen yhteiskunnallinen toiminta. Helsingin Islam Keskuksen näkemyksen mukaan uskonnollisia yhdyskuntia tulisi tukea sekä jäsenmäärän että toimintamuotojen perusteella. Helsingin juutalainen seurakunta toteaa lausunnossaan, että pelkän jäsenmäärän suhteen jaettava valtionapu ei ole oikeudenmukainen. Jakoperusteissa tulisi seurakunnan mukaan huomioida toiminnan laajuus ja monipuolisuus sekä sen yhteiskunnalliset ulottuvuus ja tästä koituvat kustannukset. Katolinen kirkko Suomessa toteaa, että valtionavun tulee perustua uskontokunnan viralliseen jäsenmäärään. Valtionavulla tulisi kirkon mielestä olla selkeä objektiivinen jakoperuste. Krishna-liike ISKCON Suomessa kannattaa jäsenmäärän sijasta tiettyjen toimintamuotojen tukemista valtionavun jakoperusteena. Tuettavat toimintamuodot olisi yhdyskunnan mukaan valittava yhdyskuntakohtaisesti ja ao. yhdyskunnan tulisi voida vaikuttaa siihen mitä tuen perustana olevat toimintamuodot sen osalta olisivat. Kristillisten tekojen kirkko esitti näkemyksenään, että valtionavun tulisi antaa kaikille sitä hakeville yhdyskunnille ainakin toiminnan vähimmäismahdollisuudet. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko toteaa, että mahdollinen valtionapu voisi perustua osin yhdyskunnan jäsenmäärään. Tämän lisäksi erikseen nimettyjä palvelutehtäviä voitaisiin tukea niiden laajuuden perusteella. Tältä osin yhdyskunnan olisi voitava osoittaa, että avustus on käytetty nimettyihin palvelutehtäviin. Lisäksi tuen olisi kohdistuttava ensisijaisesti muihin kuin palkkakustannuksiin. Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta esittää harkittavaksi mahdollisuutta huomioida pieniin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien omistamien yritysten yhteisövero-osuus asianomaisen yhdyskunnan hyväksi. Suomen Adventtikirkko, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Metodistikirkko ja Suomen Vapaakirkko (jäljempänä vapaat kirkot) toteavat yhteisessä lausunnossaan, että valtionapua ei tulisi suunnata vain tiettyjen toimintojen tukemiseen. Vapaiden kirkkojen näkemyksen mukaan jäsenmäärä olisi hallinnollisesti helpoin kriteeri. Pelkästään jäsenmäärää ei kuitenkaan voitaisi pitää täysin oikeana jakokriteerinä, koska eri uskonnollisten yhdyskuntien aktiivisuus on hyvin erilaista jäsenmäärään verrattuna. Vapaat kirkot viittaavat tässä yhteydessä Ruotsin valtionapujärjestelmään, jossa merkitystä annetaan jäsenmäärän lisäksi niiden ihmisten määrään, joita kirkko ja

12 12 seurakunta toimillaan palvelee. Vapaiden kirkkojen näkemyksen mukaan jäsenmäärän lisäksi olisi valtionavustusta jaettaessa huomioitava jokin toiminnan aktiivisuutta osoittava indikaattori. Suomen Islam-seurakunta ei pidä oikeudenmukaisena pelkästään jäsenmäärän perusteella tapahtuvaa jakoa. Suomen Islam-seurakunnan näkemyksen mukaan olisi huomioitava yhdyskunnan laajuus, laatu ja yhteiskunnallinen merkitys Lisäksi myönnettäessä valtionavustusta olisi kiinnitettävä huomiota siihen, mihin aiemmin myönnetty avustus on käytetty. Suomen vapaa katolinen kirkko toteaa, että mahdollinen valtionapu tulisi suunnata tiettyjen toimintamuotojen tukemiseen. Sellaisia olisivat kirkon mielestä esimerkiksi jumalanpalvelusmenot, jotka aina edellyttävät toimitiloja, jolloin tarve korreloi myös yhdyskunnan koon kanssa. Suomen Vapaakirkko toteaa, että mikäli käyttöön otetaan evankelis-luterilaisen kirkon yhteisövero-osuusjärjestelmästä tai tämän korvaavasta järjestelmästä erillinen muille uskonnollisille yhdyskunnille suunnattu valtionapujärjestelmä, olisi avustus jaettava yhdyskuntien jäsenmäärien perusteella. Tampereen Islamin Yhdyskunta esittää, että uskonnollisille yhdyskunnille olisi myönnettävä jäsenmäärään perustuva perusavustus, jonka lisäksi olisi myönnettävä toimintokohtaista avustusta. Vörå frikyrkosamling pitää mahdollisena jakaa valtionapu jäsenmäärän perusteella (myös lapset mukaan lukien). Yksityinen kreikkalaiskatolinen yhdyskunta Viipurissa esittää näkemyksenään, että valtionapua ei tulisi jakaa jäsenmäärän suhteessa, vaan valtionavun piiriin pääsemiselle tulisi asettaa toiminnan aktiivisuuteen liittyviä edellytyksiä. 4 EDELLYTYKSET VALTIONAVUN PIIRIIN PÄÄSEMISELLE Buddhalainen Dharmakeskus arvioi, että toiminnan aktiivisuus voisi olla edellytyksenä valtionavun piiriin pääsemiselle. Helsingin Islam Keskus toteaa, että jäsenmäärältään pienenkin yhdyskunnan toimintamuotojen ylläpitäminen edellyttää tukea. Helsingin juutalaisen seurakunnan lausunnon mukaan toiminnan aktiivisuuden, sen laajuuden ja monipuolisuuden sekä yhteiskunnallisen ulottuvuuden tulisi olla keskeisiä kriteerejä valtionavun piiriin pääsemiseksi. Katolinen kirkko Suomessa katsoo, että kaikkien rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien tulisi olla osallisia valtionavusta niiden virallisen jäsenmäärän mukaisesti. Lisäksi kirkko vastustaa toiminnan aktiivisuuteen liittyvien edellytysten asettamista, koska käytännössä valtion olisi käytännössä mahdoton tarkkailla toiminnan aktiivisuutta tai asettaa sille objektiiviset kriteerit loukkaamatta kunkin uskontokunnan erityisluonnetta. Krishna-liike ISKCON Suomessa katsoo, että valtionavun piiriin pääsemiselle olisi asetettava toiminnan aktiivisuutta ja laajuutta koskevat vähimmäisedellytykset. Pelkkä jäsenmäärä ei saisi rajoittaa tuen piiriin pääsemistä. Kristillisten tekojen kirkko esitti näkemyksenään, että muiden uskonnollisten yhdyskuntien valtionavun piiriin pääsemiseksi ei tulisi asettaa jäsenmäärään perustuvaa vähimmäisrajaa. Muutenkin olisi huolehdittava, että valtionavulla ei tulisi olla yhdyskunnan toimintaa suuntaavaa vaikutusta.

13 13 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko toteaa, ettei pienimpien yhdyskuntien rajaaminen valtionavun ulkopuolelle ole oikeudenmukaista. Jäsenmäärän suhteessa jaettu valtionapu on kullekin yhdyskunnalle toiminnan laajuuteen nähden suunnilleen yhtä tärkeä. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon näkemyksen mukaan jaettaessa valtionapua tiettyyn toimintaan, ei pienimuotoistakaan toimintaa saisi sulkea pois avun piiristä. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon mielestä tuen hallinnointiin ja valvontaan liittyvät menettelyt voisivat sen sijaan olla laajuudeltaan suhteessa tuen määrään. Suomen Adventtikirkko, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Metodistikirkko ja Suomen Vapaakirkko (jäljempänä vapaat kirkot) toteavat yhteisessä lausunnossaan, että valtionavun piiriin pääsemiselle voitaisiin asettaa jäsenen vähimmäisraja. Suomen Uusapostolisen Kirkon näkemyksen mukaan valtionavun piiriin pääsemiselle ei tulisi asettaa jäsenmäärän laajuuteen liittyviä alarajoja. Jos vähimmäisvaatimuksia tultaisiin asettamaan toiminnan laajuuden suhteen, olisi huomioitava ainakin lapsi- ja nuorisotyö, diakoniatyö, humanitäärinen aputoiminta, vapaaehtoistyö ja lähetystyö. Suomen vapaan katolisen kirkon mukaan valtionavun piiriin pääsemiselle voitaisiin asettaa tuettavan toiminnan laajuuteen liittyviä rajoja. Myös, jos avustus jaettaisiin yleisenä toimintaavustuksena jäsenmäärän perusteella, voitaisiin asettaa toiminnan aktiivisuuteen liittyviä edellytyksiä. Vörå frikyrkosamling toteaa, ettei ole yhdenmukaista uskonnovapautta koskevan sääntelyn kanssa se, että valtionavustuksen piiriin pääsemiselle asetetaan kovin korkea jäsenmäärää koskeva alaraja. Yksityinen kreikkalaiskatolinen yhdyskunta Viipurissa esittää näkemyksenään, että valtionavun piiriin pääsemiselle tulisi asettaa toiminnan aktiivisuuteen liittyviä edellytyksiä. 5 MUITA NÄKÖKOHTIA Helsingin Islam Keskus toteaa, että sen harjoittamien palvelumuotojen toteutus olisi turvattava sellaisella rahoituksella, joka on säännönmukaista evankelis-luterilaisille ja ortodoksisille seurakunnille. Helsingin juutalainen seurakunta kiinnittää lausunnossaan huomiota uskonnollisiin yhdyskuntiin mahdollisesti kohdistuviin maailmanpoliittisesta tilanteesta tai muista syistä aiheutuviin turvallisuusuhkiin, joihin varautuminen aiheuttaa mm. turvallisuuskulujen lisääntymistä. Jehovan todistajat kiinnittävät lausunnossaan huomiota tarpeeseen pyrkiä tasa-arvoon eri uskonnollisten yhdyskuntien kohtelussa. Katolinen kirkko Suomessa edellyttää lausuntonsa mukaan voimakkaasti, että maassamme toteutetaan Ruotsin ja lukuisten muiden Euroopan valtioiden esimerkin mukaisesti järjestely, jossa myös vähemmistöuskontokuntien jäsenmaksut kerätään valtionverotuksen yhteydessä. Samoin se edellyttää, että katolilaiset voisivat maksaa yhteisöveronsa suoraan omalle kirkolleen. Se ymmärtää kuitenkin, etteivät nämä valitettavasti sisälly nykyisellään valmisteilla olevaan lainsäädäntöön. Katolinen kirkko Suomessa kannattaa ehdotusta, jonka mukaan rekisteröidyille uskonnollisille tehdyt yksityisten lahjoitukset olisivat valtionverotuksessa vähennyskelpoisia, kuten nykyisellään tapahtuu eräissä maissa. Tämä edistäisi yhtenä askeleena merkittävästi uskontokuntien yhteiskunnallista tasavertaisuutta suhteessa evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkokuntaan, joiden

14 14 erityisasemalle ja oikeuksille ei ole perusteita maamme voimassa olevassa perustuslaissa. Katolinen kirkko ymmärtää, että kysymys ei välttämättä liity suoraan yhteisövero-osuuden korvaamista selvittävän työryhmän toimialueeseen. Silti se kannustaa työryhmää voimakkaasti käsittelemään asiaa sekä selvittämään sen juridista toteuttamista, koska se osaltaan edistäisi merkittävällä tavalla uskonnonvapauden toteutumista maassamme. Katolinen kirkko Suomessa kannattaa ehdotusta, että uskonnollisten yhdyskuntien kiinteistöt, mukaan luettuna kirkot ja luostarit, vapautettaisiin kiinteistöverosta. Krishna-liike ISKCON Suomessa kiinnittää huomiota mahdollisen valtionavun käytännössä suureen merkityksen yhdyskunnan yhteiskunnallisen ja muun toiminnan kannalta. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko ehdottaa, että yritysten ja yksityishenkilöiden uskonnollisille yhdyskunnille tekemät lahjoitukset olisi säädettävä vähennyskelpoiseksi verotuksessa. Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta toteaa, että yritysten ja yksityishenkilöiden seurakunnalle tekemät lahjoitukset olisi säädettävä vähennyskelpoiseksi verotuksessa. Suomen Adventtikirkko, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Metodistikirkko ja Suomen Vapaakirkko (jäljempänä vapaat kirkot) huomauttavat yhteisessä lausunnossaan Ruotsissa käytössä olevasta järjestelmästä ja Norjassa meneillään olevasta asiaa koskevasta uudistuksesta. Suomen Islam-seurakunta kiinnittää lausunnossaan huomiota mahdollisiin maailmanpoliittisesta tilanteesta tai muista syistä aiheutuviin turvallisuusuhkiin, joihin varautuminen aiheuttaa mm. turvallisuuskulujen lisääntymistä. Lisäksi Suomen Islam-seurakunta ehdottaa, että kiinteistöverosta tulisi luopua kaikkien niiden uskonnollisten yhdyskuntien omistamien kiinteistöjen osalta, joiden tuotto käytetään uskonnolliseen tai vastaavaan toimintaan. Lisäksi seurakunta kiinnittää huomiota Suomessa historiaan ulottuviin juuriinsa ja pitkäjänteiseen työhönsä prosessissa, jossa perinteinen uskonnollinen ja kielellinen vähemmistö on säilyttänyt neljännessä ja viidennessä sukupolvessa uskontonsa, kielensä ja kulttuuriperintönsä integroituen suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomen vapaan katolisen kirkon näkemyksen mukaan valtionavun ei tulisi olla korvamerkitty tiettyihin tarkoituksiin. Tampereen Islamin Yhdyskunta painottaa työtä, jota se toteaa tekevänsä maahanmuuttajien ja maahanmuuttajanuorten sopeuttamiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan.

15 15 LIITE LUETTELO LAUSUNNON ANTAJISTA Buddhalainen Dharmakeskus Finlands svenska metodistkyrka Helsingin Islam Keskus Helsingin juutalainen seurakunta Islamic Rahma Center in Finland Jehovan todistajat Katolinen kirkko Suomessa Kimbangun kirkkokunta Krishna-liike ISKCON Suomessa Kristillisten tekojen kirkko Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen seurakunta Tampereen Islamin Yhdyskunta Suomen adventtikirkon, Suomen Helluntaikirkon, Suomen Metodistikirkon ja Suomen Vapaakirkon yhteinen lausunto Suomen Adventtikirkko Suomen Helluntaikirkko Suomen Islam-seurakunta Suomen Metodistikirkko Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko Suomen Uusapostolinen Kirkko Suomen vapaa katolinen kirkko Suomen Vapaakirkko Tampereen Islamin Yhdyskunta Vörå frikyrkosamling Yksityinen kreikkalais-katolinen yhdyskunta Viipurissa