Yhteenveto muiden uskonnollisten yhdyskuntien kuulemisten yhteydessä annetuista lausunnoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenveto muiden uskonnollisten yhdyskuntien kuulemisten yhteydessä annetuista lausunnoista"

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖN TYÖRYHMÄMUISTIOITA 9/2002 1SBN: ISSN: Seurakuntien yhteisövero-osuuden korvaamista selvittävän työryhmän Yhteenveto muiden uskonnollisten yhdyskuntien kuulemisten yhteydessä annetuista lausunnoista HELSINKI 2002

2 Julkaisija: Valtiovarainministeriö Budjettiosasto Internet: Tiedustelut: Ritva Okko, puh. (09) Sähköposti: Taitto: Ritva Okko ISSN ISBN Edita Prima Oy Helsinki 2002

3 YHTEENVETO MUIDEN USKONNOLLISTEN YHDYSKUNTIEN KUULEMISTEN YHTEYDESSÄ ANNETUISTA LAUSUNNOISTA Saatesanat Valtiovarainministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja tehdä ehdotus seurakuntien yhteisövero-osuuden korvaamisesta lakisääteisellä valtionapujärjestelmällä. Työryhmän tuli työssään ottaa huomioon uudistettavaan uskonnonvapaus- ja hautaustoimilainsäädäntöön liittyvät näkökohdat. Työryhmän tuli myös ottaa kantaa, miten mahdollinen rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille myönnettävä valtionapu toteutettaisiin. Työryhmä kuuli rekisteröityjä ja rekisteröitymishakemuksen jättäneitä uskonnollisia yhdyskuntia ja järjesti näille kuulemistilaisuuden, johon osallistui edustajia 23 uskonnollisesta yhdyskunnasta. Kuulemistilaisuudessa esitettyjen puheenvuorojen lisäksi tai niiden sijasta yhdyskunnilla oli mahdollisuus esittää kannanottonsa kirjallisesti. Kirjallisia lausuntoja saatiin 23 yhdyskunnalta. Lausuntopyyntö sisälsi eriteltynä työryhmän työn kannalta keskeiset kysymykset, joihin uskonnollisia yhdyskuntia pyydettiin ottamaan kantaa. Lausuntoyhteenvetoon on pyritty kokoamaan näihin kysymyksiin lausunnoissa esitetyt keskeiset näkökohdat. Eri lausunnoissa esitettyjä kantoja ja niiden perusteita ei ole jokaisen lausunnonantajan osalta toistettu erikseen, vaan samanlaisina pidettyjä lausuntoja on osittain käsitelty yhdessä, mikä saattaa joissakin tapauksissa ohittaa perussisällöltään samanlaisiin lausuntoihin sisältyviä erilaisia painotuksia. Evankelis-luterilaisen kirkon edustaja oli työryhmässä pysyvänä asiantuntijana ja ortodoksista kirkkokuntaa työryhmä kuuli erikseen. Kiitämme lausunnonantajia arvokkaasta tuesta työryhmän työlle. Hannu Mäkinen Työryhmän puheenjohtaja Joni Hiitola Työryhmän sihteeri Juha Majanen Työryhmän sihteeri

4 SISÄLLYS YHTEENVETO MUIDEN USKONNOLLISTEN YHDYSKUNTIEN KUULEMISTEN YHTEYDESSÄ ANNETUISTA LAUSUNNOISTA... 3 Saatesanat... 3 MUILLE USKONNOLLISILLE YHDYSKUNNILLE ESITETTY LAUSUNTOPYYNTÖ Yhteiskunnalliset palvelutehtävät Muut perusteet uskonnollisten yhdyskuntien mahdolliselle valtionavulle Mahdollisen valtionavun jakoperusteet Edellytykset valtionavun piiriin pääsemiselle Muita näkökohtia YHTEISKUNNALLISET PALVELUTEHTÄVÄT MUUT PERUSTEET USKONNOLLISTEN YHDYSKUNTIEN MAHDOLLISELLE VALTIONAVULLE MAHDOLLISEN VALTIONAVUN JAKOPERUSTEET EDELLYTYKSET VALTIONAVUN PIIRIIN PÄÄSEMISELLE MUITA NÄKÖKOHTIA LIITE LUETTELO LAUSUNNON ANTAJISTA... 15

5 MUILLE USKONNOLLISILLE YHDYSKUNNILLE ESITETTY LAUSUNTOPYYNTÖ Rekisteröidyille tai rekisteröitymishakemuksen jättäneille uskonnollisille yhdyskunnille esitetyssä lausuntopyynnössä pyydettiin kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1 Yhteiskunnalliset palvelutehtävät Evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien saamaa yhteisövero-osuutta on perusteltu sillä, että nämä osallistuvat laajasti eräiden yhteiskunnallisten palvelujen tuottamiseen. Seurakuntien saamaan yhteisövero-osuuteen ja niiden yhteiskunnallisiin tehtäviin liittyviä kysymyksiä on selvitetty oheisessa muistiossa. Ylläpitävätkö edustamanne yhdyskunta tai sen paikallisseurakunnat hautausmaita? Kuinka monta vainajaa hautausmaalle vuosittain haudataan? Pidetäänkö haudattujen määristä kirjaa ja miten tiedot ovat ulkopuolisten saatavilla? Paljonko toiminnasta aiheutuu vuosittain kustannuksia ja miten toiminta rahoitetaan? Ylläpitävätkö yhdyskunta tai sen paikallisseurakunnat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia? Aiheutuuko näiden ylläpidosta lisäkustannuksia verrattuna tavanomaisten toimitilojen ylläpitoon. Saavatko yhdyskunta tai paikalliseurakunnat tarkoitukseen julkista tukea? Millaisia muita yhteiskunnallisen palvelutoiminnan muotoja yhdyskunta tai sen seurakunnat harjoittavat? Kuinka laajaa toiminta on? Paljonko toiminnasta aiheutuu vuosittain kustannuksia ja miten se rahoitetaan? 2 Muut perusteet uskonnollisten yhdyskuntien mahdolliselle valtionavulle Onko olemassa muita perusteita, joiden perusteella valtion olisi mielestänne perusteltua tukea uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa? 3 Mahdollisen valtionavun jakoperusteet Millä perusteilla mahdollinen valtionapu tulisi jakaa rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille? Tulisiko valtionapu suunnata joidenkin tiettyjen toimintamuotojen tukemiseen vai jakaa kaikille yhdyskunnille esimerkiksi jäsenmäärien suhteessa? 4 Edellytykset valtionavun piiriin pääsemiselle Eri uskonnolliset yhdyskunnat ovat jäsenmäärän ja toiminnan laajuuden suhteen hyvin eri kokoisia. Pienimpien yhdyskuntien osalta mahdollinen valtionapu saattaisi jäädä määrältään merkityksettömän pieneksi suhteessa sen hallinnoimisesta viranomaisille ja yhdyskunnalle itselleen aiheutuviin kustannuksiin. Miten suhtautuisitte siihen, että mahdollisen valtionavun piiriin pääsemiselle asetettaisiin esimerkiksi yhdyskunnan jäsenmäärään tai tuettavan toiminnan laajuuteen liittyviä rajoja.

6 6 Jos mahdollinen tuki jaettaisiin yleisenä toiminta-avustuksena jäsenmäärän perusteella, pitäisikö valtionavun piiriin pääsemiselle asettaa toiminnan aktiivisuuteen liittyviä edellytyksiä? 5 Muita näkökohtia Mitä muita uskonnollisten yhdyskuntien valtionapuun liittyviä näkökohtia haluatte esittää? 1 YHTEISKUNNALLISET PALVELUTEHTÄVÄT Buddhalainen Dharmakeskus kiinnittää lausunnossaan huomiota yhdyskunnan tekemän työn merkitykseen maahanmuuttajien kannalta. Buddhalaisella Dharmakeskuksella on lausuntonsa mukaan maailman pohjoisin stupa ja laaja buddhalaisen ikonografisen taiteen kokoelma. Helsingin Islam Keskus kiinnittää lausunnossaan huomiota yhdyskunnan tehtäviin, jotka liittyvät pyrkimyksiin lisätä yhteisymmärrystä ja kanssakäymistä muslimien ja ei-muslimien välillä Suomessa sekä pyrkimyksiin avustaa muslimeja oman kulttuurin ja identiteetin säilyttämisessä. Lausunnon mukaan Helsingin Islam Keskus järjestää tiedotustilaisuuksia ja luentoja islaminuskosta ja ylläpitää islamilaisten kirjojen ja ääni- ja kuvatallenteiden lainaustoimintaa. Helsingin Islam Keskus toteaa, ettei sillä ole omaa hautausmaata, mutta Kirkkonummella sijaitsevan islamilaisen hautausmaan kapasiteetin rajallisuuden vuoksi uuden islamilaisen hautausmaan hankkiminen on tavoitteena. Helsingin Islam Keskus ilmoittaa harjoittavansa lastentarhatoimintaa, jota on tarkoitus laajentaa. Helsingin juutalainen seurakunta toteaa ylläpitävänsä kahta hautausmaata, joista toinen on yhä käytössä. Hautausmaalla on toteutettu laajennus, josta aiheutui merkittäviä kustannuksia Helsingin juutalaiselle seurakunnalle. Lisäksi laajennusalueesta maksetaan vuokraa Helsingin kaupungille. Hautausmaalle haudataan vuosittain vainajaa. Helsingin juutalainen seurakunta toteaa edelleen, että se ylläpitää kahta kulttuurihistoriallista rakennusta, jotka ovat Helsingin synagoga ja Hietaniemen hautausmaan kappeli. Helsingin juutalainen seurakunta toteaa, että se ei saa näiden ylläpitoon julkista tukea. Muiden yhteiskunnallisten tehtävien osalta Helsingin juutalainen seurakunta ilmoittaa ylläpitävänsä uskonnollisten palvelujen lisäksi kokopäiväistä päiväkotia, yksityistä peruskoulua sekä vanhainkotia ja avustaa useita yhdistyksiä ja seuroja. Helsingin juutalainen seurakunta katsoo yhteiskunnallisiin tehtäviin liittyvän toimintansa olevan jäsenmäärään (1 100) nähden erittäin laajaa ja monipuolista. Toiminnan piiriin kuuluu seurakunnan mukaan jäsenten lisäksi seurakunnan ulkopuolisia perheenjäseniä. Helsingin juutalaisen seurakunnan mukaan voidaan arvioida, että toimintaan osallistuu vähintään kolminkertainen määrä jäsenmäärään nähden. Helsingin juutalainen seurakunta ilmoittaa rahoittavansa toiminnan oman toiminnan tuotoilla ja jäseniltä perimillään seurakuntamaksuilta. Islamic Rahma Center in Finland toteaa harjoittavansa koraanin opettamista lapsille ja ylläpitävänsä rukoustiloja.

7 7 Jehovan todistajat toteaa, ettei yhdyskunta ylläpidä hautausmaita tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Lausunnon mukaan Jehovan todistajat suorittavat evankelioimistoiminnan lisäksi mm. sosiaalisia kotikäyntejä ja antavat perhe- ja nuorisoneuvontaa. Lausunnon mukaan Jehovan todistajien seurakuntien puitteissa annetaan apua myös vanhuksille, vammaisille ja sairaille. Lisäksi Jehovan todistajat tuovat esiin lausunnossaan veretöntä sairaudenhoitoa koskevan tietopalvelutoimintansa. Toimintaa toteutetaan lausunnon mukaan vapaaehtoistyönä ja rahoitetaan lahjoituksin. Katolinen kirkko Suomessa toteaa, että se ylläpitää Turussa sijaitsevaa hautausmaata ja katsoisi tarpeelliseksi uuden hautausmaan perustamisen Helsinkiin. Lausunnon mukaan Katolisen kirkon Suomessa ja sen paikallisseurakuntien rakennukset ja esineistö ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Tässä yhteydessä Katolinen kirkko Suomessa viittaa Helsingissä sijaitsevaan Pyhän Henrikin katedraaliin ja toteaa, että katolisen kirkon esineistöstä vanhimmat ovat luvuilta. Lisäksi Katolinen kirkko Suomessa toteaa ylläpitävänsä useita kaikille lapsille avoinna olevia lastentarhoja sekä harjoittavansa laajaa lapsi- ja nuorisotyötä, johon osallistuu varsinkin kesäisin myös ei-katolisia nuoria. Katolinen kirkko Suomessa ilmoittaa harjoittavansa laajaa kulttuuritoimintaa ja ylläpitävänsä Pohjoismaiden laajimpiin kuuluvaa katolisen tieteellisen kirjallisuuden kokoelmaa. Lisäksi kirkko järjestää ikoninmaalauksen ja ikonografian kursseja. Katolinen kirkko Suomessa kiinnittää huomiota myös toimintansa kansainväliseen ulottuvuuteen ja katolisen kirkon kehitysapujärjestön Suomessa tapahtuvaan pakolaistyöhön. Kimbangun kirkkokunta toteaa, että se osallistuu Afrikan mantereella sijaitsevien kirkkojen, sairaaloiden ja koulujen ylläpitoon. Krishna-liike ISKCON Suomessa toteaa, ettei se ylläpidä hautausmaita tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Sen sijaan Krishna-liike ISKCON Suomessa ilmoittaa muina yhteiskunnallisen palvelutoiminnan muotoina jakavansa kuukausittain ilmaista pyhitettyä kasvisruokaa sitä haluaville Helsingin lisäksi myös muilla paikkakunnilla. Krishna-liike ISCKON Suomessa kiinnittää huomiota lisäksi harjoittamaansa sielunhoitotyöhön, joka käsittää sairaala- ja kotikäyntejä ja jota harjoitetaan tällä hetkellä aktiivisesti noin kymmenen henkilön voimin. Lausunnon mukaan toiminta rahoitetaan lahjoituksin. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko toteaa lausunnossaan, ettei se ylläpidä hautausmaita. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko ei myöskään näkemyksensä mukaan tällä hetkellä ylläpidä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Seurakunnat kokoontuvat 29 rakennuksessa, joista Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko omistaa rakennusta. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko ilmoittaa järjestävänsä järjestöjensä välityksellä lapsi- ja nuorisotyötä sekä ylläpitävänsä sukututkimuskeskusta ja tähän liittyvää tietopalvelua. Lausunnon mukaan seurakunnat järjestävät lisäksi erilaisia palvelutempauksia, joissa kohteina ovat vanhusten ja vammaisten auttaminen ja sekä ulkoalueiden siivoaminen. Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen seurakunta kiinnittää huomiota sielunhoitotyöhön ja muuhun työhön, jota se tekee erityisesti venäjänkielisten maahanmuuttajien parissa. Seurakunnan mukaan tämä työ on omiaan helpottamaan maahanmuuttajien sijoittumista ja sopeutumista Suomessa, mitä kautta seurakunnan toiminta on lausunnon mukaan yhteiskunnallisesti merkittävää. Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen seurakunta ylläpitää hautausmaata Helsingissä ja kiinnittää työryhmän huomiota hautausmaan ylläpidosta viime aikoina aiheutuneisiin suuriin kustannuksiin. Seurakunta toteaa

8 8 edelleen omistavansa kulttuurihistoriallisesti merkityksellisen kirkkorakennuksen, huomattavan määrän ikoneita ja kirkkotekstiilejä. Suomen adventtikirkko, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Metodistikirkko ja Suomen Vapaakirkko (jäljempänä vapaat kirkot) ovat antaneet Suomen vapaan kristillisyyden neuvoston jäsenyhteisöinä yhteisen lausuntonsa, minkä lisäksi kukin on antanut omalta osaltaan täydentävän lausunnon. Vapaat kirkot ilmoittavat ylläpitävänsä yhteisesti tai yksinään toistakymmentä hautausmaata, joiden hoitoa varten kirkot ovat perustaneet hautausmaayhdistyksiä. Lausunnon mukaan muutamat hautausmaista ovat vielä aktiivisessa käytössä. Vapaat kirkot toteavat, että niillä on yhteensä 450 seurakuntaa, joista useimmilla on omat kirkkorakennuksensa. Jotkut kirkkorakennuksista ovat huomattavan suuria (Esim. Helsinki, Kuopio, Pori, Seinäjoki). Lausunnon mukaan eräät seurakunnat omistavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, kuten Andreaskyrkan ja Metodistikirkko Helsingissä sekä Turun Betel-kirkko. Lausuntonsa mukaan vapailla kirkoilla on eräitä lakiin perustuvia väestökirjanpitoon liittyviä velvollisuuksia. Vapaat kirkot toteavat harjoittavansa monipuolista ja jäsenmääriin nähden laajaa sosiaalista avustustoimintaa. Lausunnossa tästä toiminnasta esimerkkeinä mainitaan kotikäynnit vanhusten ja sairaiden luona, sielunhoitotyö vankiloissa ja työlaitoksissa, päihdetyö, vammaistyö, perhetyö, retket, leirit, vanhempain ryhmät, kriisityöryhmät, lähimmäispalvelu, kirpputorit ja tukiasunnot. Lausunnon mukaan vapaiden kirkkojen seurakunnat harjoittavat myös lapsi- ja nuorisotyötä. Suomen Adventtikirkko toteaa täydennyksenä vapaakirkkojen yhteiseen lausuntoon, että sillä ei ole ylläpidettävänään hautausmaita. Sen sijaan Adventtikirkko ilmoittaa hoitavansa väestökirjanpitotehtäviä. Rakennusten osalta Suomen Adventtikirkko ilmoittaa ylläpitävänsä yli viittäkymmentä kirkkorakennusta ja seurakuntasalia, joista merkittävin on Turun Betel-kirkko. Suomen Adventtikirkko ilmoittaa harjoittavansa laajaa avustustoimintaa ja lapsi- ja nuorisotyötä. Suomen Helluntaikirkon lausunnossa viitataan hautausmaiden ja väestökirjanpidon osalta vapaakirkkojen yhteiseen lausuntoon. Rakennusten osalta Suomen Helluntaikirkon lausunnossa todetaan useimmilla sen 230 seurakunnasta olevan omistuksessaan oma seurakuntakeskus kirkkosaleineen. Suomen Helluntaiseurakunta kiinnittää huomiota yhdistysten välityksin tehtävään lausunnon mukaan laajaan lapsi- ja nuorisotyöhön ja alkoholisti- ja narkomaanityöhönsä sekä Helsingin Saalemseurakunnan tekemään romanityöhön. Suomen Islam-seurakunta, joka lausuntonsa mukaan (yhdessä Tampereen islamilaisen seurakunnan kanssa) muodostaa Suomen perinteisen turkkilaissukuisen islaminuskoisen tataariyhteisön, ilmoittaa ylläpitävänsä Helsingin Hietaniemessä islamilaista hautausmaata, johon kohdistuu laajennustarpeita. Lisäksi seurakunnalla on oma käytössä oleva hautausmaa-alue Turussa. Suomen Islam-seurakunta toteaa omistavansa Järvenpään kaupungissa suojellun puurakenteisen moskeijarakennuksen. Lisäksi seurakunta ilmoittaa harjoittavansa sosiaalista toimintaa, uskonnon ja äidinkielen opetusta, veteraanitoimintaa ja kulttuuritoimintaa.

9 9 Suomen Metodistikirkko ilmoittaa ylläpitävänsä omaa hautausmaata Ylämaan kunnassa. Lausunnon mukaan Suomen metodistikirkko ylläpitää Helsingissä kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta, jossa on mm. yhdyskunnan kirkkosali. Suomen metodistikirkko ilmoittaa lisäksi harjoittavansa lapsi-, nuoriso- ja vanhustyötä sekä diakoniatyötä lähinnä vanhusten parissa. Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko (STLK) toteaa, ettei se tai mikään sen jäsenseurakunnista ylläpidä hautausmaita. STLK:n mukaan sen jäsenseurakunta Lahden tunnustuksellinen seurakunta ylläpitää Lahdessa kulttuurihistoriallisesti tärkeäksi luokiteltavaa kirkko- ja pappilarakennusta. Suomen vapaan katolisen kirkon lausunnon mukaan sen tehtävät pienenä kristillisenä uskonnollisena yhdyskuntana painottuvat säännölliseen hengelliseen toimintaan, josta aiheutuu matkakustannuksia ja toimitilakustannuksia. Tehdystä työstä ei Suomen vapaan katolisen kirkon mukaan makseta palkkaa. Lausunnon mukaan kirkon tulot muodostuvat kolehdeista ja satunnaisista lahjoituksista. Suomen Vapaakirkko toteaa täydennyksenä vapaakirkkojen yhteiseen lausuntoon, että se omistaa kolme hautausmaata ja kirkkokunnan seurakunnat omistavat kuusi hautausmaata. Lausunnon mukaan eräässä tapauksessa hautausmaa on muodostunut käytännössä kyläkunnan hautausmaaksi, jota myös evankelis-luterilainen seurakunta käyttää asiasta tehdyn sopimuksen perusteella. Rakennusten osalta lausunnossa todetaan kirkkorakennusten sijaitsevan usein kaupunkien keskustassa keskeisellä paikalla ja ne ovat osa julkista rakennuskantaa. Lausunnon mukaan joissakin tapauksissa kirkkorakennukset ovat suojeltuja. Suomen vapaakirkko käsittelee lausunnossaan muita yhteiskunnallisia palvelutoimintojaan todeten väestörekisteriin liittyvät tehtävät, osallistumisensa EU:n ruoka-avun toimeenpanoon, diakoniatyön, vanhustyön, romanityön, perhe- ja avioliittotyön, lapsi- ja nuorisotyön ja sosiaalityön. Tampereen Islamin Yhdyskunta kiinnittää lausunnossaan huomiota yhdyskunnan tekemän työn merkitykseen maahanmuuttajien sosiaalisena ja kulttuurisena järjestönä. Tampereen Islamin Yhdyskunta ilmoittaa antavansa maahanmuuttajalapsille ja nuorille islamilaisen kulttuurin ja äidinkielen opetusta sekä suomalaisille naisille arabiankielen opetusta. Vörå frikyrkosamling toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole ylläpidettävänään hautausmaata. Yhdyskunnalla ei myöskään ole oman näkemyksensä mukaan vanhoja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, mutta toteaa, että Missionförbundet i Vörå, jonka kanssa Vörå frikyrkosamling tekee yhteistyötä, ylläpitää kulttuurihistoriallisesti tärkeää rukoushuonetta. Vörå frikyrkosamling on lausuntonsa mukaan rakentanut uuden kirkkorakennuksen. Lisäksi Vörå frikyrkosamling harjoittaa lapsi- ja nuorisotyötä partiotyön ja pyhäkoulun myötä sekä pitämällä perjantai-iltaisin nuorisolle eräänlaisia avoimien ovien päiviä katurallin ja päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Viimeksi mainittuun toimintaan Vöyrin kunta ja Svenska kulturfond on myöntänyt taloudellista tukea. Yksityinen kreikkalais-katolinen yhdyskunta Viipurissa toteaa omistavansa hautausmaan yhdessä Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen seurakunnan kanssa. Lausunnon mukaan hautausmaata hoitaa Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta. Lausunnon mukaan yhdyskunnan omistamalla tontilla sijaitseva asuintalo, jota yhdyskunta käyttää, on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus.

10 10 2 MUUT PERUSTEET USKONNOLLISTEN YHDYSKUNTIEN MAHDOLLISELLE VALTIONAVULLE Buddhalainen Dharmakeskus toteaa uskonnollisille yhteisöille suunnatun valtionavun olevan tarpeen yhdyskuntien tasavertaisen kohtelun lisäksi moniarvoisuuden ylläpitämiseksi yhteiskunnassa. Helsingin Islam Keskus toteaa hoitavansa tehtäviä, jotka auttavat maahanmuuttajia sopeutumaan yhteiskuntaan ja joita julkinen valta ei yhteisön näkemyksen mukaan riittävästi pysty tarjoamaan. Helsingin juutalainen seurakunta toteaa harjoittavansa ns. sosiaalista avustustoimintaa ja auttavansa maahanmuuttajia sopeutumaan tukemalla heitä henkisesti ja taloudellisesti ja tarjoamalla esim. koululapsille kuraattoripalveluja sekä ylimääräistä tukiopetusta. Nämä seikat olisi huomioitava valtionavun perusteissa. Katolinen kirkko Suomessa toteaa, että sillä on lukuisia luostareita ja luostariyhteisöjä, jotka rikastuttavat merkittävällä tavalla suomalaista yhteiskuntaa hiljentymisen keskuksina sekä kirkon rikkaan luostarielämän edustajina. Lisäksi Katolinen kirkko suomessa huomauttaa asemastaan Suomessa kauimmin toimineena uskontokuntana ottaen huomioon sen, että keskiajalla Suomi oli lähes kokonaan katolinen. Kirkon mukaan sitä ei tästä näkökulmasta voida rinnastaa mihin tahansa uskontokuntaan, vaan katolinen kirkko on erottamaton osa Suomen yleistä historiaa ja kulttuurihistoriaa. Krishna-liike ISKCON Suomessa esittää, että monet hindupohjaiset yritykset Suomessa olisivat halukkaita maksamaan kirkollisveroa kyseiselle yhdyskunnalle. Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta painottaa maahanmuuttajien parissa tapahtuvaa toimintaansa ja tarvetta antaa uskonnonopetusta maahanmuuttajille näiden omalla äidinkielellä. Lisäksi lausunnossa kiinnitetään huomiota vireillä oleviin kirkko- ja hautausmaahankkeisiin, jotka tulevat edellyttämään merkittäviä taloudellisia ponnistuksia. Suomen Adventtikirkko, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Metodistikirkko ja Suomen Vapaakirkko (jäljempänä vapaat kirkot) huomauttavat yhteisessä lausunnossaan tarpeesta huomioida uskonnonvapaussääntelyn tarkoitus valmisteltaessa valtionavustusjärjestelmää. Lausunnossa kiinnitetään huomiota vapaiden kirkkojen musiikkikasvatustyöhön sekä julkaisutoimintaan, joka kattaa lehtiä ja teologista kirjallisuutta. Suomen Islam-seurakunta kiinnittää huomiota tekemäänsä vanhustyöhön ja vähävaraisille jakamaansa apuun. Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko (STLK) katsoo, että valtion tulisi, jos se katsoo aiheelliseksi, tukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoa ja suojelua. Mikäli valtio katsoo tarpeelliseksi tukea uskonnollisten yhdyskuntien varsinaista toimintaa olisi STLK:n näkemyksen mukaan jäsenmäärä paras jakoperuste. Suomen vapaa katolinen kirkko kiinnittää lausunnossaan huomiota palvelutehtäviensä luonteeseen. Lausunnon mukaan se pyrkii vastaamaan ihmisten uskonnollisiin tarpeisiin avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Suomen Vapaakirkko toteaa, että uskonnollisten yhdyskuntien tuottamat yhteiskunnalliset palvelut olisi otettava huomioon yhteisöveron tuottoa jaettaessa tai valmisteltaessa mahdollista valtionapujärjestelmää.

11 11 Vörå frikyrkosamling toteaa käyvänsä Vöyrin kunnan kanssa neuvotteluja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan aloittamisesta. 3 MAHDOLLISEN VALTIONAVUN JAKOPERUSTEET Buddhalainen Dharmakeskus toteaa, että pelkkään jäsenmäärään perustuvaa jakoa ei voitaisi pitää oikeudenmukaisena. Lausunnon mukaan buddhalaisuus on yksilön oma valinta, mistä johtuen yhdyskunnan jäsenistö on erittäin aktiivista. Finlands svenska metodistkyrka toteaa, että mahdollinen valtionapu olisi jaettava perusosaan ja toiminnan mukaan määräytyvään osaan. Perusosa määräytyisi jäsenmäärään ja palveltujen määrän perusteella, joista paino olisi jäsenmäärällä. Toiminnan mukaan määräytyvässä osassa huomioitaisiin erityisesti luonteeltaan yhteiskunnalliset tehtävät, joissa olisi huomioitava erityisesti pitkäjänteinen yhteiskunnallinen toiminta. Helsingin Islam Keskuksen näkemyksen mukaan uskonnollisia yhdyskuntia tulisi tukea sekä jäsenmäärän että toimintamuotojen perusteella. Helsingin juutalainen seurakunta toteaa lausunnossaan, että pelkän jäsenmäärän suhteen jaettava valtionapu ei ole oikeudenmukainen. Jakoperusteissa tulisi seurakunnan mukaan huomioida toiminnan laajuus ja monipuolisuus sekä sen yhteiskunnalliset ulottuvuus ja tästä koituvat kustannukset. Katolinen kirkko Suomessa toteaa, että valtionavun tulee perustua uskontokunnan viralliseen jäsenmäärään. Valtionavulla tulisi kirkon mielestä olla selkeä objektiivinen jakoperuste. Krishna-liike ISKCON Suomessa kannattaa jäsenmäärän sijasta tiettyjen toimintamuotojen tukemista valtionavun jakoperusteena. Tuettavat toimintamuodot olisi yhdyskunnan mukaan valittava yhdyskuntakohtaisesti ja ao. yhdyskunnan tulisi voida vaikuttaa siihen mitä tuen perustana olevat toimintamuodot sen osalta olisivat. Kristillisten tekojen kirkko esitti näkemyksenään, että valtionavun tulisi antaa kaikille sitä hakeville yhdyskunnille ainakin toiminnan vähimmäismahdollisuudet. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko toteaa, että mahdollinen valtionapu voisi perustua osin yhdyskunnan jäsenmäärään. Tämän lisäksi erikseen nimettyjä palvelutehtäviä voitaisiin tukea niiden laajuuden perusteella. Tältä osin yhdyskunnan olisi voitava osoittaa, että avustus on käytetty nimettyihin palvelutehtäviin. Lisäksi tuen olisi kohdistuttava ensisijaisesti muihin kuin palkkakustannuksiin. Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta esittää harkittavaksi mahdollisuutta huomioida pieniin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien omistamien yritysten yhteisövero-osuus asianomaisen yhdyskunnan hyväksi. Suomen Adventtikirkko, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Metodistikirkko ja Suomen Vapaakirkko (jäljempänä vapaat kirkot) toteavat yhteisessä lausunnossaan, että valtionapua ei tulisi suunnata vain tiettyjen toimintojen tukemiseen. Vapaiden kirkkojen näkemyksen mukaan jäsenmäärä olisi hallinnollisesti helpoin kriteeri. Pelkästään jäsenmäärää ei kuitenkaan voitaisi pitää täysin oikeana jakokriteerinä, koska eri uskonnollisten yhdyskuntien aktiivisuus on hyvin erilaista jäsenmäärään verrattuna. Vapaat kirkot viittaavat tässä yhteydessä Ruotsin valtionapujärjestelmään, jossa merkitystä annetaan jäsenmäärän lisäksi niiden ihmisten määrään, joita kirkko ja

12 12 seurakunta toimillaan palvelee. Vapaiden kirkkojen näkemyksen mukaan jäsenmäärän lisäksi olisi valtionavustusta jaettaessa huomioitava jokin toiminnan aktiivisuutta osoittava indikaattori. Suomen Islam-seurakunta ei pidä oikeudenmukaisena pelkästään jäsenmäärän perusteella tapahtuvaa jakoa. Suomen Islam-seurakunnan näkemyksen mukaan olisi huomioitava yhdyskunnan laajuus, laatu ja yhteiskunnallinen merkitys Lisäksi myönnettäessä valtionavustusta olisi kiinnitettävä huomiota siihen, mihin aiemmin myönnetty avustus on käytetty. Suomen vapaa katolinen kirkko toteaa, että mahdollinen valtionapu tulisi suunnata tiettyjen toimintamuotojen tukemiseen. Sellaisia olisivat kirkon mielestä esimerkiksi jumalanpalvelusmenot, jotka aina edellyttävät toimitiloja, jolloin tarve korreloi myös yhdyskunnan koon kanssa. Suomen Vapaakirkko toteaa, että mikäli käyttöön otetaan evankelis-luterilaisen kirkon yhteisövero-osuusjärjestelmästä tai tämän korvaavasta järjestelmästä erillinen muille uskonnollisille yhdyskunnille suunnattu valtionapujärjestelmä, olisi avustus jaettava yhdyskuntien jäsenmäärien perusteella. Tampereen Islamin Yhdyskunta esittää, että uskonnollisille yhdyskunnille olisi myönnettävä jäsenmäärään perustuva perusavustus, jonka lisäksi olisi myönnettävä toimintokohtaista avustusta. Vörå frikyrkosamling pitää mahdollisena jakaa valtionapu jäsenmäärän perusteella (myös lapset mukaan lukien). Yksityinen kreikkalaiskatolinen yhdyskunta Viipurissa esittää näkemyksenään, että valtionapua ei tulisi jakaa jäsenmäärän suhteessa, vaan valtionavun piiriin pääsemiselle tulisi asettaa toiminnan aktiivisuuteen liittyviä edellytyksiä. 4 EDELLYTYKSET VALTIONAVUN PIIRIIN PÄÄSEMISELLE Buddhalainen Dharmakeskus arvioi, että toiminnan aktiivisuus voisi olla edellytyksenä valtionavun piiriin pääsemiselle. Helsingin Islam Keskus toteaa, että jäsenmäärältään pienenkin yhdyskunnan toimintamuotojen ylläpitäminen edellyttää tukea. Helsingin juutalaisen seurakunnan lausunnon mukaan toiminnan aktiivisuuden, sen laajuuden ja monipuolisuuden sekä yhteiskunnallisen ulottuvuuden tulisi olla keskeisiä kriteerejä valtionavun piiriin pääsemiseksi. Katolinen kirkko Suomessa katsoo, että kaikkien rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien tulisi olla osallisia valtionavusta niiden virallisen jäsenmäärän mukaisesti. Lisäksi kirkko vastustaa toiminnan aktiivisuuteen liittyvien edellytysten asettamista, koska käytännössä valtion olisi käytännössä mahdoton tarkkailla toiminnan aktiivisuutta tai asettaa sille objektiiviset kriteerit loukkaamatta kunkin uskontokunnan erityisluonnetta. Krishna-liike ISKCON Suomessa katsoo, että valtionavun piiriin pääsemiselle olisi asetettava toiminnan aktiivisuutta ja laajuutta koskevat vähimmäisedellytykset. Pelkkä jäsenmäärä ei saisi rajoittaa tuen piiriin pääsemistä. Kristillisten tekojen kirkko esitti näkemyksenään, että muiden uskonnollisten yhdyskuntien valtionavun piiriin pääsemiseksi ei tulisi asettaa jäsenmäärään perustuvaa vähimmäisrajaa. Muutenkin olisi huolehdittava, että valtionavulla ei tulisi olla yhdyskunnan toimintaa suuntaavaa vaikutusta.

13 13 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko toteaa, ettei pienimpien yhdyskuntien rajaaminen valtionavun ulkopuolelle ole oikeudenmukaista. Jäsenmäärän suhteessa jaettu valtionapu on kullekin yhdyskunnalle toiminnan laajuuteen nähden suunnilleen yhtä tärkeä. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon näkemyksen mukaan jaettaessa valtionapua tiettyyn toimintaan, ei pienimuotoistakaan toimintaa saisi sulkea pois avun piiristä. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon mielestä tuen hallinnointiin ja valvontaan liittyvät menettelyt voisivat sen sijaan olla laajuudeltaan suhteessa tuen määrään. Suomen Adventtikirkko, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Metodistikirkko ja Suomen Vapaakirkko (jäljempänä vapaat kirkot) toteavat yhteisessä lausunnossaan, että valtionavun piiriin pääsemiselle voitaisiin asettaa jäsenen vähimmäisraja. Suomen Uusapostolisen Kirkon näkemyksen mukaan valtionavun piiriin pääsemiselle ei tulisi asettaa jäsenmäärän laajuuteen liittyviä alarajoja. Jos vähimmäisvaatimuksia tultaisiin asettamaan toiminnan laajuuden suhteen, olisi huomioitava ainakin lapsi- ja nuorisotyö, diakoniatyö, humanitäärinen aputoiminta, vapaaehtoistyö ja lähetystyö. Suomen vapaan katolisen kirkon mukaan valtionavun piiriin pääsemiselle voitaisiin asettaa tuettavan toiminnan laajuuteen liittyviä rajoja. Myös, jos avustus jaettaisiin yleisenä toimintaavustuksena jäsenmäärän perusteella, voitaisiin asettaa toiminnan aktiivisuuteen liittyviä edellytyksiä. Vörå frikyrkosamling toteaa, ettei ole yhdenmukaista uskonnovapautta koskevan sääntelyn kanssa se, että valtionavustuksen piiriin pääsemiselle asetetaan kovin korkea jäsenmäärää koskeva alaraja. Yksityinen kreikkalaiskatolinen yhdyskunta Viipurissa esittää näkemyksenään, että valtionavun piiriin pääsemiselle tulisi asettaa toiminnan aktiivisuuteen liittyviä edellytyksiä. 5 MUITA NÄKÖKOHTIA Helsingin Islam Keskus toteaa, että sen harjoittamien palvelumuotojen toteutus olisi turvattava sellaisella rahoituksella, joka on säännönmukaista evankelis-luterilaisille ja ortodoksisille seurakunnille. Helsingin juutalainen seurakunta kiinnittää lausunnossaan huomiota uskonnollisiin yhdyskuntiin mahdollisesti kohdistuviin maailmanpoliittisesta tilanteesta tai muista syistä aiheutuviin turvallisuusuhkiin, joihin varautuminen aiheuttaa mm. turvallisuuskulujen lisääntymistä. Jehovan todistajat kiinnittävät lausunnossaan huomiota tarpeeseen pyrkiä tasa-arvoon eri uskonnollisten yhdyskuntien kohtelussa. Katolinen kirkko Suomessa edellyttää lausuntonsa mukaan voimakkaasti, että maassamme toteutetaan Ruotsin ja lukuisten muiden Euroopan valtioiden esimerkin mukaisesti järjestely, jossa myös vähemmistöuskontokuntien jäsenmaksut kerätään valtionverotuksen yhteydessä. Samoin se edellyttää, että katolilaiset voisivat maksaa yhteisöveronsa suoraan omalle kirkolleen. Se ymmärtää kuitenkin, etteivät nämä valitettavasti sisälly nykyisellään valmisteilla olevaan lainsäädäntöön. Katolinen kirkko Suomessa kannattaa ehdotusta, jonka mukaan rekisteröidyille uskonnollisille tehdyt yksityisten lahjoitukset olisivat valtionverotuksessa vähennyskelpoisia, kuten nykyisellään tapahtuu eräissä maissa. Tämä edistäisi yhtenä askeleena merkittävästi uskontokuntien yhteiskunnallista tasavertaisuutta suhteessa evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkokuntaan, joiden

14 14 erityisasemalle ja oikeuksille ei ole perusteita maamme voimassa olevassa perustuslaissa. Katolinen kirkko ymmärtää, että kysymys ei välttämättä liity suoraan yhteisövero-osuuden korvaamista selvittävän työryhmän toimialueeseen. Silti se kannustaa työryhmää voimakkaasti käsittelemään asiaa sekä selvittämään sen juridista toteuttamista, koska se osaltaan edistäisi merkittävällä tavalla uskonnonvapauden toteutumista maassamme. Katolinen kirkko Suomessa kannattaa ehdotusta, että uskonnollisten yhdyskuntien kiinteistöt, mukaan luettuna kirkot ja luostarit, vapautettaisiin kiinteistöverosta. Krishna-liike ISKCON Suomessa kiinnittää huomiota mahdollisen valtionavun käytännössä suureen merkityksen yhdyskunnan yhteiskunnallisen ja muun toiminnan kannalta. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko ehdottaa, että yritysten ja yksityishenkilöiden uskonnollisille yhdyskunnille tekemät lahjoitukset olisi säädettävä vähennyskelpoiseksi verotuksessa. Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta toteaa, että yritysten ja yksityishenkilöiden seurakunnalle tekemät lahjoitukset olisi säädettävä vähennyskelpoiseksi verotuksessa. Suomen Adventtikirkko, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Metodistikirkko ja Suomen Vapaakirkko (jäljempänä vapaat kirkot) huomauttavat yhteisessä lausunnossaan Ruotsissa käytössä olevasta järjestelmästä ja Norjassa meneillään olevasta asiaa koskevasta uudistuksesta. Suomen Islam-seurakunta kiinnittää lausunnossaan huomiota mahdollisiin maailmanpoliittisesta tilanteesta tai muista syistä aiheutuviin turvallisuusuhkiin, joihin varautuminen aiheuttaa mm. turvallisuuskulujen lisääntymistä. Lisäksi Suomen Islam-seurakunta ehdottaa, että kiinteistöverosta tulisi luopua kaikkien niiden uskonnollisten yhdyskuntien omistamien kiinteistöjen osalta, joiden tuotto käytetään uskonnolliseen tai vastaavaan toimintaan. Lisäksi seurakunta kiinnittää huomiota Suomessa historiaan ulottuviin juuriinsa ja pitkäjänteiseen työhönsä prosessissa, jossa perinteinen uskonnollinen ja kielellinen vähemmistö on säilyttänyt neljännessä ja viidennessä sukupolvessa uskontonsa, kielensä ja kulttuuriperintönsä integroituen suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomen vapaan katolisen kirkon näkemyksen mukaan valtionavun ei tulisi olla korvamerkitty tiettyihin tarkoituksiin. Tampereen Islamin Yhdyskunta painottaa työtä, jota se toteaa tekevänsä maahanmuuttajien ja maahanmuuttajanuorten sopeuttamiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan.

15 15 LIITE LUETTELO LAUSUNNON ANTAJISTA Buddhalainen Dharmakeskus Finlands svenska metodistkyrka Helsingin Islam Keskus Helsingin juutalainen seurakunta Islamic Rahma Center in Finland Jehovan todistajat Katolinen kirkko Suomessa Kimbangun kirkkokunta Krishna-liike ISKCON Suomessa Kristillisten tekojen kirkko Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen seurakunta Tampereen Islamin Yhdyskunta Suomen adventtikirkon, Suomen Helluntaikirkon, Suomen Metodistikirkon ja Suomen Vapaakirkon yhteinen lausunto Suomen Adventtikirkko Suomen Helluntaikirkko Suomen Islam-seurakunta Suomen Metodistikirkko Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko Suomen Uusapostolinen Kirkko Suomen vapaa katolinen kirkko Suomen Vapaakirkko Tampereen Islamin Yhdyskunta Vörå frikyrkosamling Yksityinen kreikkalais-katolinen yhdyskunta Viipurissa

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA Tässä ohjeessa kuvataan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta sekä lukiossa järjestettäviä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle perusopetuslain 13 :n ja lukiolain 9 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perusopetuslakia ja lukiolakia siten, että muita uskontoja kuin evankelis-luterilaista

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY VIRTAIN KAUPUNKI Liikunta- ja nuorisotoimi 15.02.2012 LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY Virtain kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi myöntää vuosittain liikuntatoimintaan

Lisätiedot

Evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten

Evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten Evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten korvaaminen Lokakuu 2013 Evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten

Lisätiedot

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Tässä ohjeessa kuvataan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta sekä koulussa

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN AVUSTUSTEN JAKOPERUSTEET JA HAKUOHJEET VUODELLE 2015

LIIKUNTATOIMEN AVUSTUSTEN JAKOPERUSTEET JA HAKUOHJEET VUODELLE 2015 Sivistyslautakunta/liikuntatoimi 1/1 LIIKUNTATOIMEN AVUSTUSTEN JAKOPERUSTEET JA HAKUOHJEET VUODELLE 2015 Avustusten jako tapahtuu kunnanvaltuuston vuosittain myöntämien määrärahojen puitteissa. Avustukset

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2258 Gallup Ecclesiastica 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset

HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Kulttuurijärjestöjen avustukset TOIMIALOJEN AVUSTUSTEN YHTEISET JAKOPERUSTEET Kouvolan kaupunki

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

6.6.2003 PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN

6.6.2003 PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN TIEDOTE 20/2003 6.6.2003 Perusopetuksen järjestäjät ja perusopetusta antavat koulut PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Kumppanuuden korit kutsuvat monipuoliseen yhteistyöhön. Niiden avulla kerrotaan yhteistyön tarkoituksesta ja pelisäännöistä. Esite on suunnattu

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa.

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa. ORTODOKSINEN OPISKELIJALIITTO ORTODOXA STUDENTFÖRBUNDET ry:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Ortodoksinen Opiskelijaliitto - Ortodoxa Studentförbundet ry. Liiton

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla RAPORTTEJA 95 2014 Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla JOONAS TIMONEN Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ

Lisätiedot

TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015

TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015 TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015 Universitas Turku TYY & TY yhteistyössä Opetusta tukevan tai muuten akateemisen toiminnan järjestämiseen Esimerkiksi kurssien tai seminaarien järjestämiseen

Lisätiedot

164 Lähetykselle ja Kirkon Ulkomaanavulle myönnettävien talousarviomäärärahojen

164 Lähetykselle ja Kirkon Ulkomaanavulle myönnettävien talousarviomäärärahojen 58/2015 164 Lähetykselle ja Kirkon Ulkomaanavulle myönnettävien talousarviomäärärahojen jakoperusteet vuosille 2016-2019 Päätösehdotus Yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen Yhteinen kirkkoneuvosto

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Malleja ja kokemuksia islamin työntekijöiden koulutuksesta muista Euroopan maista

Malleja ja kokemuksia islamin työntekijöiden koulutuksesta muista Euroopan maista SEMINAARI 11.9.2012, Eurooppasali, Helsinki Koulutustarveselvitys imaameille ja islamilaisten yhteisöjen työntekijöille Malleja ja kokemuksia islamin työntekijöiden koulutuksesta muista Euroopan maista

Lisätiedot

Seurakunnallisten toimitusten kirja

Seurakunnallisten toimitusten kirja Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkko Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 5 2015 Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta Kaupunginhallitus 181 25.03.2013 Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta 14/10.03.02.01/2013 KH 181 Aloite 7.1.2013: Valmistelija/lisätietoja: EU-asiamies Krista Huovila, puh.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton

Lisätiedot

Taivaannaulan jäsenkysely 2013

Taivaannaulan jäsenkysely 2013 Taivaannaulan jäsenkysely 2013 Taivaannaulan toiminta on mahdollisimman avointa. Tämän takia uusi hallitus kartoitti ensimmäisen kerran jäsenistön kantoja yhdistyksen toimintaan. Toteutus Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA N:o 3/2013

KOKOUSPÖYTÄKIRJA N:o 3/2013 KOKOUSPÖYTÄKIRJA N:o 3/2013 Viranomainen Sivu 13 Kokousaika Torstai 30.5.2013 klo 19.00 21.00 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Seurakuntatalo Airasto Marja Hintsala Kirsti Jauhiainen Jaana Kahila

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET 1. YLEISTÄ Mäntsälässä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja muuta toimintaa harjoittavien yhdistysten tukemisesta ja avustamisesta vastaa

Lisätiedot

Miikka Pyykkönen, Jyväskylän yliopisto (kulttuuripolitiikka), miipyyk@yfi.jyu.fi MAAHANMUUTTAJIEN YHDISTYKSET, KULTTUURI-IDENTITEETTI JA SUKUPUOLI

Miikka Pyykkönen, Jyväskylän yliopisto (kulttuuripolitiikka), miipyyk@yfi.jyu.fi MAAHANMUUTTAJIEN YHDISTYKSET, KULTTUURI-IDENTITEETTI JA SUKUPUOLI Miikka Pyykkönen, Jyväskylän yliopisto (kulttuuripolitiikka), miipyyk@yfi.jyu.fi MAAHANMUUTTAJIEN YHDISTYKSET, KULTTUURI-IDENTITEETTI JA SUKUPUOLI Esitelmä Mies Suomessa, Suomi miehessä - luentosarjassa.

Lisätiedot

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 5.11. Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Vaasan Islamilainen yhdyskunta - perustuslakia

Vaasan Islamilainen yhdyskunta - perustuslakia Vaasan Islamilainen yhdyskunta - perustuslakia 1 (Nimi, asema ja osoite) 1.1 Yhdyskunnan nimi on Vaasan Islamilainen yhdyskunta (Vaasa Islamic society). Lyhennettynä VIS. VIS on Suomen Islamilaisen Neuvoston

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ VA:6/010/2014 AVUSTUKSET YLEISTÄ Kulttuuritoiminnan, nuorisotoiminnan ja liikuntatoiminnan tukemiseksi

Lisätiedot

Vainajan ruumis on ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava.

Vainajan ruumis on ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava. Hautaustoimilaki 6.6.2003/457 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tässä laissa säädetään ihmisen ruumiin hautaamisesta ja tuhkaamisesta, tuhkan käsittelystä

Lisätiedot

MUISTIO PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN

MUISTIO PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN MUISTIO PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN Opetushallitus käsittelee tässä tiedotteessa uskonnon

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS yhdistyksen sääntömääräisen toiminnan tukemiseen

YLEISAVUSTUS yhdistyksen sääntömääräisen toiminnan tukemiseen ASIKKALAN KUNNAN AVUSTUKSET Asikkalan vapaa-aikalautakunta hyväksytty 4.3.2009 4 1 Kunnan vapaa-aikalautakunnan tehtävänä mm. on huolehtia nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukemisesta ja kehittämisestä.

Lisätiedot

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU Miksi viides palveluväylä (uudet sukupolvet palvelu) - Mahdollistaa tehokkaan väylän paikkakunnan nuorten tukemiseen - Tarvitaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 204/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle hautaustoimilaiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi hautaustoimilaki, jolla korvattaisiin nykyisessä uskonnonvapauslaissa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Uskonnonvapauslaki. Teologinen aikakauskirja 6/2001

Uskonnonvapauslaki. Teologinen aikakauskirja 6/2001 Uskonnonvapauslaki Teologinen aikakauskirja 6/2001 Julkaisija: Helsinki. Teologinen julkaisuseura, 1896-. Sarja: Teologinen aikakauskirja 6/2001. 106. vuosikerta. ISSN 0040-3555. s. 487-500. Verkkojulkaisu:

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto

7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto 1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen

Lisätiedot

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2 ORTODOKSINEN USKONTO 176 LUOKAT 1-2 : oppilaan ortodoksinen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen; ortodoksiseen kirkkovuoteen, sakramentteihin, kristillisiin peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan

Lisätiedot

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NURMO TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n kaupunginosassa kortteleissa 7077 ja maantie ja kaavoittamattomilla

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1 (5) KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1. Lähetysjärjestö kirkon lähetystyön toteuttajana 1a. Miten järjestönne ymmärtää asemansa kirkon virallisena lähetysjärjestönä?

Lisätiedot

LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI

LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - On vuonna 1935 perustettu yleishyödyllinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - Suomen Hostelljärjestö ja verkoston yli 40

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

TÖÖLÖN SEURAKUNNAN VERKKOPÖYTÄKIRJA 5/2014 [1] SEURAKUNTANEUVOSTO

TÖÖLÖN SEURAKUNNAN VERKKOPÖYTÄKIRJA 5/2014 [1] SEURAKUNTANEUVOSTO TÖÖLÖN SEURAKUNNAN VERKKOPÖYTÄKIRJA 5/2014 [1] Aika 4.6.2014 Paikka Läsnä Seurakuntakoti, Runeberginkatu 39 A Naukkarinen Auvo, puheenjohtaja Akaan-Penttilä Aulikki Hirvonen-Nurmi Katri Kiviluoto Hilkka

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2015 Seurakuntaneuvosto Aika ja paikka Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali Huhtala, Kaisa Haanpää, Liisa Halonen, Erkki Harju, Aulikki Ihalainen,

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta Angervotie 4 F 59 15.6.2001 1 (8) 00320 Helsinki

Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta Angervotie 4 F 59 15.6.2001 1 (8) 00320 Helsinki TOTUUDEN YSTÄVÄT LAUSUNTO Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta Angervotie 4 F 59 15.6.2001 1 (8) 00320 Helsinki Opetusministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö 6.4.2001 Dnro 34/041/1998 LAUSUNTO

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Aika: Keskiviikko 25.3.2015 klo 11.45 14.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

asiassa, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat

asiassa, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat Muistio/Jouni Luukkainen 7.11.2006 Helsingin kaupungin opetusviraston perusopetuslinjalle: Vaatimus katsomusaineiden opetusjärjestelyistä Esitän ensin vaatimukseni yleisen perustan, sitten vaatimukseni

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64 Sisällys Johdanto 7 1 Lapsityöntoimijan turvallisuusohjeet 11 1.1 Valinta ja soveltuvuus 11 1.2 Turvallinen käyttäytyminen 14 1.3 Erityistilanteet ja niiden kohtaaminen 16 1.4 Salassapitovelvollisuus 28

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

USKONTO. Opetuksen tavoitteet

USKONTO. Opetuksen tavoitteet USKONTO Uskonnonopetuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin, uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin ja uskonnottomuuteen.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Rinnakkaispäätös Sivu 1. Nuorisolautakunta 26.10.2010 3 3 13 4174 / 522 / 2010

Espoon kaupunki Rinnakkaispäätös Sivu 1. Nuorisolautakunta 26.10.2010 3 3 13 4174 / 522 / 2010 Espoon kaupunki Rinnakkaispäätös Sivu 1 Nuorisolautakunta 08.12.2010 Nuorisolautakunta 26.10.2010 3 3 13 4174 / 522 / 2010 Nuorisolautakunnan lausunto leirikeskusten tarpeesta ja kunnosta (palautettu 26.10.2010)

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET Blom Kartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee 57. kaupunginosan kaavatonta aluetta ja asemakaavan

Lisätiedot

Apurahojen verotuksesta

Apurahojen verotuksesta Apurahojen verotuksesta Jukka Puolakanaho Veroasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto Esityksen sisältö apurahoja koskeva verolainsäädäntö verovapaat ja veronalaiset apurahat / suoritukset vähennykset

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 1/2014 Aika Paikka 21.1.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA 7/2015 Kirkkoneuvosto 9.11.2015

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA 7/2015 Kirkkoneuvosto 9.11.2015 KIRKKONEUVOSTO Kokous 7/2015 Aika Maanantai 9.11.2015 klo 17.30 21.25 Paikka Seurakuntakeskus Läsnä Poissa Jäsenet Ann-Maarit Joenperä, puheenjohtaja Ari Hartonen Kristiina Häkkänen Panu Karjalainen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 n näkökulma Maahanmuuttajien järjestötoimintaan Matti Forsberg järjestökonsultti n toiminnot Avoimia koulutuksia yhdistystoiminnasta Henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Koulun uskonnonopetus ev.lut.kirkon näkökulmasta

Koulun uskonnonopetus ev.lut.kirkon näkökulmasta 1 Markku Holma 24.8.2009 kouluasiainsihteeri Kirkkohallitus/ kasvatus ja nuorisotyö Koulun uskonnonopetus ev.lut.kirkon näkökulmasta Opetusministeri Henna Virkkusen esiin nostama ajatus yhteisen uskonto-oppiaineen

Lisätiedot