ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME OPPILAAN MATERIAALI LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT

Transkriptio

1 REHEVÖITYMISESTÄ ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT

2 Elokuvantekijä ja freelance-toimittaja Folke Rydén ja valokuvaaja Mattias Klum aloittivat kymmenen vuotta kestävän Baltic Sea Media Project -hankkeen vuonna Se on yksi Ruotsin pitkäaikaisimmista journalistisista elokuva- ja mediapanostuksista tähän mennessä. Itämeren rannikkovaltioiden 85 miljoonalle asukkaalle halutaan kertoa innovatiivisesti, viihteellisesti ja informatiivisesti, millaisia uhkia sisämereen kohdistuu. Projekti päättyy vuonna 2017 pitkään elokuvaan, joka kuvaa Itämerta, sen asukkaita ja luontoa kymmenen vuoden ajanjakson aikana. Lisätietoa projektista on osoitteessa BalticSea2020 on yksityinen säätiö, jonka tavoitteena on kääntää Itämeren negatiivinen kehitys toiseen suuntaan vuoteen 2020 mennessä. Se saavutetaan käyttämällä 500 miljoonan kruunun lahjoitusvarat konkreettisiin tutkimustoimenpiteisiin, mielipidemuokkaukseen ja aktiiviseen projektisitoutumiseen. Sitä tarvitaan, sillä muussa tapauksessa Itämeren rannikkovaltioiden noin 85 miljoonan asukkaan elinolot huononevat merkittävästi. Säätiön puheenjohtaja Björn Carlson uskoo vakaasti, että tässä onnistutaan. Hän haluaa lahjoituksellaan luoda toimintakykyisen toimijan, joka voi ilman politiikkaa ja byrokratiaa puuttua asioihin nopeasti ja huolehtia siitä, että Itämeren olosuhteita parantavat asiat myös toteutetaan. Baltic Sea Media Project on BalticSea2020-säätiön tukema hanke. Lue lisää BalticSea2020-säätiöstä osoitteesta:

3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA Sanasto Karttatyöskentely The Big Picture Miten pelastamme Itämeren? ELOKUVAN KATSOMISEN AIKANA Elokuvan pääsanoma ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN Ravinteiden reitti Vaikea dilemma Parhaat pellot Kosteikot Elämän edellytykset Omat valintamme Totta vai tarua Politiikkojen valinnat MITÄ ON TAPAHTUNUT ELOKUVIEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN? LÄHTEET

4 ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA SANASTO Elokuva Saastunut meremme käsittelee rehevöitymistä jolla tarkoitetaan ravinteiden lisääntymistä järvissä ja merissä. Rehevöitymistä voidaan kutsua myös kasviravinteiden ylitarjonnaksi. Typpi ja fosfori kaksi yleisintä ja tärkeintä ravinnetta. Levät ovat primitiivisiä klorofylliä sisältäviä, vedessä eläviä organismeja, joilla ei ole varsinaista vartta, juurta tai lehtiä. Murtovesi on vettä, jonka suolapitoisuus on alhainen, yleensä suolaveden ja makean veden sekoitusta, kuten Itämeren vesi. Merta, jonka ympärillä on paljon maata, ja joka on yhteydessä valtameriin vain kapean salmen kautta kutsutaan sisämereksi. Kuollut merenpohja laajenee Itämerellä. Kuollut merenpohja laajenee Itämerellä. Itämeren pohjassa on alueita, joilla ei ole ollenkaan happea, eivätkä pohjaeläimet silloin elä siellä. Syanobakteerit ovat levää muistuttavia bakteereita, jotka aiheuttavat Itämeren runsaat leväkukinnat keväällä ja kesällä. Niitä kutsuttiin aiemmin myös sinileviksi. Nodularia on yleisin syanobakteeri Itämeressä. Plankton eli keijusto tarkoittaa järvissä tai merissä kelluvaa eliöstöä, joka liikkuu veden mukana. KARTTATYÖSKENTELY Kun sataa vettä, sadevesi imeytyy maaperään ja edelleen puroihin ja jokiin, ellei se haihdu tai jää kasvillisuuteen. Valuma-alue on maa-alue, jolta kaikki vesi kulkeutuu yhteen vesistöön. Laakso voi olla sen keskellä sijaitsevan järven valumaalue. Tutki kartasta Itäveden valuma-aluetta ja vastaa kartan perusteella seuraaviin kysymyksiin: Millä maalla on Itämeren pisin rannikko? Missä Itämeren rannikolla olevassa maassa on eniten yli asukkaan kaupunkeja? Mistä maasta virtaa eniten jokia Itämereen? 4

5 ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA THE BIG PICTURE Käytä The Big Picture -sovellusta (vain englanninkielinen) osoitteessa: ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. Tutustukaa myös pohdittavaakysymyksiin ja keskustelkaa vastauksista luokassa. Oikeat vastaukset ovat liitteessä. 1. Kuinka korkea suolapitoisuus on Kööpenhaminan rannikolla? 2. Kuinka korkea suolapitoisuus on Tallinnan rannikolla? Pohdittavaa: Miksi Itämeren suolapitoisuus vaihtelee sen eri osissa? 3. Oliko vedessä enemmän klorofylliä vuonna 2005 kuin vuonna 2000? Pohdittavaa: Miksi Itämeressä on runsaampia kasviplanktonin kukintoja kuin Atlantin valtameressä? 4. Millä havaintoasemalla mitattiin Itämeren laajin kuollut merenpohja vuonna 2010? 5. Minä mittausvuonna Itämeressä oli eniten kuolleita pohja-alueita? Pohdittavaa: Miksi merenpohja kuolee? Sanoja, joista voi olla apua: Dead Zone = Kuollut merenpohja Salt Levels = Suolapitoisuus Chlorophyll = Klorofylli Phytoplankton = Kasviplankton Phosphate Levels = Fosfaattitaso Nitrate Levels = Nitraattitaso Manure = Lanta Nitrogen = Typpi Phosphorous = Fosfori 6. Kuinka paljon enemmän typpeä pääsi mereen vuonna 2010 verrattuna vuoteen 1995 mitattuna havaintoasemalla F3? 7. Kuinka paljon fosforia oli Landskronan rannikolla vuonna 1995? Pohdittavaa: Mistä eri lähteistä tulee ravinnepäästöjä? Mistä ravinnepäästöt tulevat? 5

6 ELOKUVAN KATSOMISEN AIKANA KUINKA PELASTAMME ITÄMEREN? Vaikka sisämertamme uhkaavatkin monet ympäristömuutokset, tehdään sen pelastamiseksi paljon työtä. Mitä hankkeita on meneillään? Eri valtioilla, viranomaistahoilla ja intressiryhmillä, kuten BalticSea2020, on hankkeita Itämeren ympäristön parantamiseksi. Saat lisätietoa näistä hankkeista käymällä ympäristöviraston, Helcomin ja BalticSea2020:n kotisivuilla. Kotisivut löytyvät seuraavista osoitteista: www. helcom.fi och Jakautukaa kolmen hengen ryhmiin ja valitkaa jokaiselle ryhmälle jokin projekteista tarkasteltavaksi. Ottakaa selvää: Mitä projekti koskee? Mikä on projektin tavoite? Minkälaisia tuloksia projektista on tähän mennessä saatu? Kun olette löytäneet vastaukset, esittäkää ne yhdeksän hengen ryhmille (kolme projektiryhmää). Valitkaa mieluiten jokaiselle ryhmälle eri projekti. ELOKUVAN KATSOMISEN AIKANA ELOKUVAN PÄÄSANOMA Mikä oli dokumenttielokuvan pääsanoma? Pyydä oppilaita miettimään seuraavia kysymyksiä elokuvan katselun aikana. 1. Mitkä elokuvan asiat olivat uusia sinulle? 2. Mitä pidit tästä elokuvasta kokonaisuutena? 3. Mikä oli elokuvan pääsanoma? 4. Mitä luulet elokuvantekijöiden halunneen sinun ajattelevan? 5. Miten elokuva vaikutti sinuun? 6

7 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN Tietoa ravinteista: Lantaa on käytetty kasvien kasvun parantamiseen aina. Eläinten lanta on erittäin hyvää lannoitetta, koska silloin ei tarvitse käyttää keinotekoisia aineita. Typpi ja fosfori ovat kaksi yleisintä ravinnetta. Niitä tarvitaan, jotta kasvit yleensä kasvavat. Kasvit voivat kuitenkin saada ravinteita myös liikaa. Jos näin käy, ne usein kuolevat. Jos lannoitteita käytetään liikaa, kaikki niiden ravintoaineet eivät imeydy peltoon vaan virtaavat jokiin ja vesistöihin ja niistä edelleen järviin ja meriin. Vesikasvit ja levät käyttävät ravinteet hyväkseen ja kasvavat nopeasti. Lopulta niitä on liikaa, ne varjostavat toisiaan ja kuolevat. Lisääntynyt kasvien hajoaminen kuluttaa kaiken hapen, eivätkä eläimet enää pysty elämään pohjassa. Tällaista merenpohjaa kutsutaan kuolleeksi. Kuolleita merenpohjia on monessa kohdassa Itämerta.. RAVINNON KULKU Kun vesi sataa maahan ja virtaa edelleen mereen, se sisältää monia eri aineita, kuten rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa on sadepisara. Sateen aikana pisarat keräävät itseensä ravinteita eri paikoista. Näitä paikkoja kutsutaan lähteiksi (vesi ottaa ravinteita). Vesi myös luovuttaa ravinteita eri paikkoihin, joita kutsutaan nieluiksi (ravinteet häviävät vedestä). Seuraa sadepisaran matkaa, ja laskekaa tullessanne asemalle, kuinka paljon ravinteita se on ottanut tai kuinka paljon se on niitä luovuttanut. Ravinteiden mittayksikkö on µmol/l (mikromoolia litrassa), joka kuvaa ravinnemolekyylien määrää litrassa vettä. Laskuesimerkki: Sadepisara, joka laskeutuu vain vähän lannoitetulle pellolle, kerää ravinteita 2,0 µmol/l. Se valuu edelleen lampeen, jossa on runsaasti kasvillisuutta. Vesikasvit ottavat sadepisarasta ravinteita 1,2 µmol/l. Kun sadepisara jatkaa matkaansa lammesta, siinä on ravinteita enää 0,8 µmol/l (2,0 1,2 = 0,8). Kartalla on kaksi lähtöpistettä, mistä sadepisaran matka voi alkaa, ja kaksi kulkureittiä. Kokeile molemmat reitit (A1 ja A2). Vastaa sitten seuraaviin kysymyksiin: Kuinka paljon ravinteita kulkeutui Itämereen, jos vesi kulki kosteikon kautta? Kuinka paljon ravinteita kulkeutui Itämereen, jos vesi kulki kaupungin kautta? Mistä veteen tuli eniten ravinteita? Onko olemassa mitään tapoja puhdistaa ravinteet vedestä? 7

8 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN A1. Pelto Pellolle satava vesi joutuu suoraan ravinteikkaaseen ympäristöön. Ravinteita on niin paljon, että sadepisara melkein täyttyy niistä. Se ottaa 5,5 µmol/l, ja sittenne kulkeutuvat ojiin. A2. Lantalaguuni Mikäli sadevesi sen sijaan valuu laguuniin, jossa varastoidaan lantaa, ojiin kulkeutuu vielä enemmän ravinteita. Suuressa lanta-altaassa on paljon ravinteita ja sadepisara saa niitä itseensä 8,0 µmol/l, joka sitten kulkeutuu ojiin. B. Oja Ojissa on vain vähän ravinteita käyttäviä kasveja, mutta siellä on typpeä ja fosforia. Ne tulevat pelloilta virtaavan veden mukana. Sadepisara kerää itseensä 4,1 µmol/l lisää ravinteita. C. Joki Joessa vesi virtaa vähän nopeammin kuin ojassa kuljettaen ravinteita pois. Joessa elävät kasvit voisivat ottaa enemmän ravinteita kuin mitä ne nyt ottavat. Sadepisara luovuttaa ravinteita 1,0 µmol/l. Nyt vedellä on kaksi vaihtoehtoa jatkaa matkaa, joko putken kautta tai kosteikon kautta. D1. Toinen oja Maaseutu on täynnä peltoja ja ojia. Useimmat ojat liittyvät toisiinsa, ja yhdessä ojassa kulkenut vesi voi jatkaa seuraavaan ojaan. Jos valitset tämän reitin, pisara ottaa itseensä vieläkin enemmän ravinteita 4,1 µmol/l. E1. Kaupungin läpi virtaava joki Kaupungin ulkopuolelta maataloudesta tuleva vesi kulkee usein reittiä, jossa on vain vähän kasvillisuutta. Meren rannalla olevien kaupunkien läpi virtaa usein joki, koska ihmiset tarvitsevat makeaa vettä. Tässä kaupungissa on muutamia viemäreitä, jotka laskevat vetensä jokeen puhdistamattomina. Tämän takia ravinteita kulkeutuu veteen, ja pisara ottaa itseensä 2,2 µmol/l. F1. Satamat Sataman matalikko on hyvä paikka ravinteille, siellä on paljon auringonvaloa ja kasvillisuutta. Tässä satamassa on kuitenkin hiljattain ruopattu merenpohjaa, josta on vapautunut myrkyllisiä aineita. Pohjakasvillisuutta on erittäin vähän, ja se käyttää vain osan ravinteista. Pisara luovuttaa ravinteita vain 0,9 µmol/l. D2. Kosteikko Kosteikko on paikka, jossa tarvitaan paljon ravinteita. Entisaikaan maaseudulla oli paljon kosteikkoja, mutta ne täytettiin viljelymaan saamiseksi. Se oli virhe, koska kosteikot ovat hyödyllisiä viljelylle ja luonnolle. Nykyään kosteikkoja perustetaan joka vuosi lisää kaikkialla Euroopassa. Ne sitovat ravinteita, jolloin niitä pääsee vähemmän meriin ja järviin. Kosteikkoon sadepisara luovuttaa itsestään ravinteita 3,8 µmol/l. E2. Purot ja luonnonjoet Nämä virtaavat metsissä ja koskemattomilla niityillä. Monet puut saavat vetensä niistä. On paljon pajuja, joiden juuret saattavat ulottua puroon asti. Tänne sadepisara luovuttaa ravinteita 1,6 µmol/l. F2. Jokien suistot/deltat Nämä syntyvät rannikolle, jossa maa on tasaista. Delta syntyy, kun joki tuo mukanaan hiekkaa ja lietettä, joka kasautuu ravinteikkaiksi kerrostumiksi meren rantaan. Delta on eräänlainen kosteikko, jossa kasvaa erilaisia ruohokasveja. Deltan kasvit käyttävät paljon ravinteita. Tänne sadepisara luovuttaa ravinteita 1,8 µmol/l. G. Itämeri Lopultakin meressä. Sadepisaraamme sekoittuu nyt suolaista vettä ja sen ravinteet päätyvät Itämereen. Kuinka paljon ravinteita sadepisara toi mukanaan? 9

9 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN VAIKEAI DILEMMA Sivuston välilehdeltä GET INVOLVED löydät artikkeleita, joista selviää, miten tämä kaikki liittyy yhteen: miksi Itämeri rehevöityy, ja mitä tapahtuu rehevöityneelle vedelle? Lue tekstit ja vastaa seuraaviin viiteen kysymykseen: 1. Mihin kasvit käyttävät fosforia? 2. Onko nodularia fosforirajoitteinen? 3. Miksi ravinteet kulkeutuvat veteen? 4. Miten kuolleet merenpohjat syntyvät? 5. Minkä kolmen eläimen lantaa käytetään yleisimmin? Miksi? 10

10 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN PARHAAT VILJELYSMAAT Monissa paikoissa voi viljellä. Joissakin on syvä maakerros, joissakin matala. Joissakin paikoissa sataa paljon, joissakin vain vähän. Peltojen ympäristöstä riippuu, kuinka paljon niitä pitää lannoittaa. Pellot saattavat tietyssä paikassa säilyttää ravinteet paremmin kuin toisessa paikassa. Tutki alla olevia kuvia. Niiden pellot sijaitsevat eri paikoissa ja ravinteiden säilymisessä maaperässä on eroja. Missä pellossa ravinteet säilyvät mielestäsi parhaiten, jolloin se tarvitsee vähiten lannoitusta? Tutki miltä pelto ja sen ympäristö näyttävät. Voivatko ravinteet valua pois? Sijaitseeko pelto laaksossa tai rinteessä? Onko lähellä puroja, jotka kuljettavat ravinteita pois? Valitse pelto, jonka maaperässä uskot ravinteiden säilyvän parhaiten. Jakautukaa sitten ryhmiin ja kertokaa, miksi valitsemanne pelto on paras. Antakaa kolme perustelua valinnallenne. 11

11 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN KOSTEIKOT Alapuolella on teksti, joka kertoo kosteikoista ja niiden hyödyistä. Tekstistä puuttuu osa sanoista. Ne löytyvät tekstin alapuolella olevasta laatikosta. Täydennä teksti lisäämällä sanat oikeisiin kohtiin. Rätt svar kan du sedan hitta i Facit. Kosteikkoja kuivattiin 1800-luvulla Euroopassa paljon viljelykäyttöön. Järvistä kaivettiin ojia peltojen ympärille, jotta vesi valuisi pois ja maaperästä tulisi kuiva. Nykyään ymmärretään, että kosteikot ovat hyödyllisiä viljelysmaille, niiden ansiosta biologinen monimuotoisuus lisääntyy, ja ne sitovat lannoitteiden liialliset ravinteet. Kosteikko voidaan perustaa joko täyttämällä ojat, luomalla veden patoavia valleja tai kaivamalla maata ojan ympäriltä siten, että siihen tulee lammen kaltainen syvänne. Sateellalampi täyttyy, uusia kasveja ilmestyy ja uusi elinympäristö on luotu. Vanhan kosteikon kohta on paras paikka uudelle kosteikolle. Vanhat kosteikot näkyvät usein vanhoissa kartoissa, valokuvissa tai entisaikojen kuvauksissa. Mikäli kosteikko perustetaan kunnolla, se kasvaa hyvin ja sitoo paljon ravinteita. Jos kosteikkoon tulee liikaa kasvillisuutta, sitä joudutaan ehkä harventamaan. Myös kosteikossa, samoin kuin meressä, useimmat kasvit kuolevat talveksi, ja niiden hajotessa syntyy ravinteita, jotka kulkeutuvat eteenpäin. Kosteikon hoitaminen on tästä syystä tärkeää. Kosteikon voi harventaa koneella ja käyttää poistetun kasvillisuuden eläinrehuna tai jättää harventamisen eläinten tehtäväksi antamalla niiden laiduntaa vedessä. Kumman tahansa valitseekin, ravinteet käytetään hyödyksi, mikä on mereen virtaamista parempi vaihtoehto. Meressä ne vain lisäävät tiettyjä levälajeja. Kosteikko voi sitoa jopa tonnin typpeä hehtaaria kohti vuodessa, mikä on erittäin paljon. Monet villieläimet liikkuvat mielellään kosteikossa. Mättäiden ja saarekkeiden keskellä voi nähdä kahlaajalintuja, kuten isosirrejä ja kuoveja. Kurjet ja hanhet pitävät kosteikoista, samoin kuin myös tiirat ja lokit. Monet sammakkoeläimet viihtyvät hyvin siellä, missä on vettä ja pitkää ruohoa suojaksi. Myös isot eläimet, kuten hirvet ja saksanhirvet ovat usein vedessä syömässä lumpeita tai ojatädykkeitä. Sanoja: Tuotanto Harventaa Kahlaajalinnut Levä Kuivattu Laiduntaa Talvi Sammakkoeläimet Typpi Ravinne Eläinrehu Biologinen monimuotoisuus Elinympäristö Viljelymaa 12

12 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN ELÄMÄN EDELLYTYKSET Itämeren eläimet ja kasvit elävät monissa erilaisissa paikoissa ja pitävät erityyppisestä vedestä, vaikka ovatkin hyvin sopeutuvaisia. Voit lukea seuraavassa neljästä eri eläimestä ja kasvista, joilla kaikilla on erilaiset tarpeet. Merkitse ruutuihin, mitä ne haluavat vedessä olevan. Valittavissa olevat tasot ovat vähän, kohtuullisesti ja paljon. Jos asialla ei ole merkitystä, merkitse ruutuun rasti. Katso esimerkki sinisimpukasta ja viherahdinparrasta. ORGANISMI: SUOLA HAPPI VALO RAVINTO VIHERAHDIN- Kohtuullisesti x Paljon Paljon PARTA (LEVÄ) SINISIMPUKKA Paljon Paljon x Kohtuullisesti KAMPELA NODULARIA KILKKI RAKKOLEVÄ Kampela on Itämeren yleisin litteä kala. Se viihtyy hiekka- ja liejupohjilla ja syö matoja, pieniä äyriäisiä ja simpukoita. Kun kampelan poikaset vielä uivat vedessä, eivätkä ole laskeutuneet pohjaan, ne uivat oikeinpäin, kuten normaalit kalat. Poikasen kasvaessa sen toinen silmä vaeltaa samalle puolelle kuin toinen silmä eli molemmat silmät ovat samalla puolella. Kala asettuu pohjaan kyljelleen ja ui loppuelämänsä tällä tavalla. Nodularia on bakteeri. Silä on kasvien lailla kyky fotosynteesiin. Sen kautta se saa tarvitsemansa energian. Nodularia aiheuttaa runsaat leväkukinnot, jotka värjäävät Itämeren veden kesäisin keltaiseksi tai vihreäksi. Eläimet eivät syö sitä sen sisältämän myrkyn takia. Kilkki on pieni äyriäinen, eräänlainen makean veden maasiira, joka jäi Itämereen viimeisen jääkauden jälkeen. Sitä kutsutaankin jääkauden reliktiksi. Se voi elää jopa 290 metrin syvyydessä, ja se selviytyy monenlaisissa elinympäristöissä, kuten hiekka-, savi- ja kivikkopohjassa. Kilkki on hyvä uimaan myös ylös vedestä. Rakkolevä on yleinen laji Itämeressä. Sillä ei ole lehtiä eikä vartta, ja se kuuluu ruskoleviin. Se selviää jonkin aikaa myös kuivana, ja voi sen takia kasvaa paikoissa, joissa on voimakas vuorovesi. Itämeressä ei ole varsinaista vuorovettä. Rakkolevä on monien pienten eläinten koti. Rakkolevässä on pieniä ilmarakkoja, jotka kannattelevat sitä kohti pintaa ja valoa. Miltä vesi näyttää, jos se on rehevöitynyt? Mieti miten suolan, hapen, valon ja ravinteiden saatavuus muuttuu, jos meri rehevöityy. Onko tilanne erilainen Ruotsin itärannikolla kuin länsirannikolla? 13

13 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN OMAT VALINTAMME Omat valintamme vaikuttavat Itämereen. Syömämme ruoka ja ostamamme ja käyttämämme vaatteet vaikuttavat ympärillämme olevaan luontoon. Seuraavassa on luettelo ruokalajeista tai tuotteista. Ruoan tuottaminen ja valmistaminen vaikuttaa Itämeren ravinnetasapainoon jollakin tavalla, mutta miten? Keskustelkaa asiasta ryhmissä ja pyrkikää löytämään yhteinen vastaus. Kertokaa sitten vastauksenne koko luokalle suuressa ryhmäkeskustelussa. Porsaankyljys Leipä Munakas Sinisimpukat Pirtelö Faktaa lihasta: Euroopassa syödään paljon lihaa, etenkin Itämeren ympäristössä. Sisämeremme rannikkovaltiot tuottavat lihaa myös vientiin. Kaikkien Itämeren rannikkovaltioiden yhteenlaskettu lihantuotanto oli 13 miljoonaa tonnia vuonna Itämeren alueen maissa syödään keskimäärin noin 72 kg lihaa henkeä kohti vuodessa. Ruotsissa syödään yli 84 kg henkeä kohti ja määrä nousee koko ajan. Lihantuotanto on kasvanut tonnilla vuoden 1945 jälkeen pelkästään Ruotsissa. Melkein kaikki lihan ja kananmunien tuotanto vaikuttaa Itämereen jollakin tavalla. Yksi ainut porsas tuottaa 3 kertaa enemmän ulostetta kuin ihminen porsaan sikatila tuottaa valtavia määriä lantaa. TOTTA VAI TARUA Alla olevat rehevöitymistä koskevat väittämät ovat joko totta tai tarua. Merkitse väittämän kohdalla oleviin ruutuihin oma vastauksesi. Valitse väittämistä kolme ja kirjoita perustelut, miksi uskot niiden olevan totta tai tarua! Rehevöityminen vaikuttaa suoraan siihen, että TOTTA TARUA 1. biologinen monimuotoisuus köyhtyy 2. Itämeren rannikoilla on vähemmän uimareita 3. öljypäästöt lisääntyvät 4. Itämeren ympärillä olevat valtiot menettävät rahaa 5. turskat vähentyvät 6. merikotkien määrä lisääntyy 7. peltojen ympärillä olevat puut kuolevat 8. merivesi lämpenee 9. tutkimusaluksilla haisee usein mädältä kananmunalta 10. useammat ihmiset voivat syödä silliä 14

14 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN POLIITIKKOJEN VALINTA Itämeren ympärillä on monia erilaisia valtioita. Kaikilla niillä on omat asukkaansa ja omat intressinsä suojeltavina, mutta kaikki jakavat saman Itämeren. Jakautukaa kolmen hengen ryhmiin. Jokainen ryhmä saa yhden maan esiteltäväksi. Hankkikaa ensin hieman perustietoja tutkimalla karttaa tai käyttämällä Internetiä. Paljonko maassanne on asukkaita? Kuinka pitkä Itämeren rannikko maallanne on? Kuinka pitkälle Itämereen maanne alueellinen ja taloudellinen vyöhyke ulottuu? Kuinka suuri osa maastanne on viljelysmaata (arvioi)? Virtaako maan läpi yhtään suurta jokea? Onko maassanne isoja kaupunkeja, jotka sijaitsevat Itämeren rannalla? Mikä on maanne tärkein tuote? Viljelykasvit? Käyttäkää kysymyksiä apuna ja laatikaakolme argumenttia, miksi maanne pitäisi osallistua alla kuvattuun projektiin (kosteikkojen perustaminen) tai olla osallistumatta. Jos asukkaista iso osa asuu Itämeren rannikolla, kannattaa tehdä palvelus ja auttaa merta. Tästä syystä kannattaa osallistua projektin kustannuksiin. Ottakaa huomioon muiden ryhmien maat, jotka kohtaatte keskustelussa. Voisi olla järkevää miettiä etukäteen argumentteja, miksi näiden maiden pitäisi maksaa projektista (jos niiden mielestänne pitäisi). Faktaa politiikasta: Maatalous, mukaan lukien lihantuotanto, on Itämeren rehevöitymisen suurin syy. Poliitikot tekevät maataloutta koskevia päätöksiä. Itämeren alueen poliitikot tapasivat vuonna 2007 Krakovassa Puolassa päättääkseen Itämeren pelastamisen vaatimista ympäristötoimenpiteistä (Helcom Baltic Sea Action Plan). Silloin päätettiin muun muassa siitä, että typpipäästöjä mereen pienennettäisiin tonnilla vuodessa ja fosforipäästöjä tonnilla muun muassa maataloudesta. Toimenpiteet on otettava käyttöön viimeistään vuonna Sen jälkeen menee vielä monta vuotta ennen kuin ne vaikuttavat mereen! EU:ssa on olemassa myös määräyksiä (direktiivejä), joissa määrätään rajat maatalouden, jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden typpi- ja fosforipäästöille Viime vuosien aikana Itämeren rannikolle on tullut uudenlaista teollisuutta, mm isoja lihantuotantoyrityksiä. Isot navetat tuottavat paljon lantaa, josta pääsee ravinteita ympäröiviin vesistöihin ja niistä mereen. On tärkeää, että EU:lla on selvät ja hyvät säännöt, jotka koskevat myös tällaisia ravinnepäästöjä, ja tehokkaat valvontajärjestelmät määräysten noudattamisen valvontaan. Kaikki ryhmät osallistuvat lopuksi avoimeen keskusteluun. Opettaja toimii puheenjohtajana ja jakaa puheenvuoroja, ja kaikkien tulee saada esittää omat mielipiteensä. Keskustelu: Kenen pitäisi maksaa kosteikkojen perustamisesta sisämeren ympärille? Uusien kosteikkojen perustaminen pelloilta virtaavan veden ravinteiden sitomiseksi on tehokas menetelmä rehevöitymisen vähentämiseksi. Minkä valtioiden pitäisi maksaa maatalousyrittäjille tukea kosteikkojen perustamiseen? Miksi näiden valtioiden pitäisi maksaa? Ovatko kaikki ryhmät samaa mieltä? 15

15 MITÄ ON TAPAHTUNUT ELOKUVIEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN? MITÄ ON TAPAHTUNUT ELOKUVIEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN? KÖYHÄSTÄ RIKAS Itämeri oli alun perin ravinneköyhä meri luvulla valuma-alueen väkiluku kasvoi, elintarviketuotantoa tehostettiin ja maataloudesta, lihantuotannosta, kotitalouksista ja laivaliikenteestä Itämereen päätyvä ravinnekuormitus lisääntyi voimakkaasti. Rehevöitymistä pidetään tällä hetkellä Itämeren pahimpana ympäristöongelmana. Tästä syystä ravinnepäästöjen vähentämistoimenpiteet on priorisoitu korkealle sekä Euroopan unionin tasolla että Itämeren rannikkovaltioiden yhteistyössä (HELCOMyhteistyö 1 ). MITÄ ON TEHTY REHEVÖITYMISEN VÄHENTÄMISEKSI? Sen jälkeen, kun Saastunut meremme valmistui vuonna 2011, on tapahtunut paljon. EU on tehnyt päätöksen lainsäädännön muuttamisesta siten, että fosfaattien määrää kuluttajien käyttämissä pyykinpesu- ja astianpesuaineissa vähennetään. Lisäksi on rakennettu monta uutta jätevedenpuhdistamoa ja vanhoja puhdistamoja on uudistettu. Uusia ja parempia viljelymenetelmiä on otettu käyttöön, viljelijät tuntevat paremmin fosforin ja typen vaikutukset maaperään ja tietävät mitä tapahtuu, jos ravinteita pääsee vesistöihin. 2 MITÄ KUULUU UDARNIK-KANATILALLE? Elokuvassa Saastunut meremme kerrotaan Pietarin lähellä olevasta Udarnik-kanatilasta, josta Itämereen pääsee suuria määriä ravinteita. Elokuvan tekemiseen osallistuneen, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkijan, Seppo Knuuttilan vuonna 2011 ottamat vesinäytteet osoittivat, että Udarnik oli yksi pahimmista päästöjen aiheuttajista Leningradin oblastin (Pietari) eläintilojen joukossa. Sen jälkeen, kun elokuvassa Saastunut meremme kiinnitettiin huomiota näihin ongelmiin, Udarnik aloitti toimenpiteet ravinnevalumien vähentämiseksi ja ympäristöystävällisemmän tuotannon kehittämiseksi. Tila mm. uudistaa kanalat EU:n standardien mukaisiksi, jolloin kanoilla on enemmän tilaa kuin aikaisemmin. Uusi nykyaikaisesti varustettu teurastamo on jo rakennettu. Udarnik sai vanhojen lantaaltaiden tyhjentämiseen ja korjaamiseen taloudellista tukea Suomesta ja Ruotsista. Tila vähentää fosforin ja muiden haitallisten aineiden päästöjä lanta-altaista ja pelloilta, joille lantaa on levitetty, asentamalla suodattimia, lisäämällä lannan säilytyskapasiteettia sekä parantamalla kuljetuksia. Udarnik panostaa jatkossa paljon ympäristönsuojeluun, ja sen yhtenä tavoitteena on lantamäärien vähentäminen. 3 MITÄ PUOLAN PÄÄSTÖILLE ON TAPAHTUNUT? Puola on investoinut yli 12 miljardia euroa jätevedenpuhdistamoiden ja patojärjestelmien uusimiseen vuoden 2011 jälkeen, jolloin elokuva valmistui. Hanke on nyt loppuvaiheessa. Tämä panostus on suurin yksittäinen Itämerta koskeva parannus, joka kohdistuu fosfori- ja typpipäästöjen vähentämiseen. 4 KUKAAN EI VOI TEHDÄ YKSIN KAIKKEA, MUTTA KAIKKI VOIVAT TEHDÄ JOTAKIN Itämeren ongelmat koskettavat sen ympärillä asuvia 85 miljoonaa asukasta. Ongelmista kertominen ja niistä keskustelu on tärkeää, jotta tietämys merta koskevista uhista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista lisääntyy. Elokuvan Saastunut meremme paljastukset Udarnik-kanatilasta saivat aikaan kuumaa keskustelua teollisista eläintiloista ja niiden vaikutuksesta Itämereen. Elokuvan jälkeen kanatila ryhtyi toimenpiteisiin vähentääkseen Itämereen päätyvää ravinnekuormitusta. Mitään ei tapahdu, jos emme saa tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä. HELCOM-yhteistyön tavoitteena on Itämeren ympäristön hyvä ekologinen tila vuoteen mennessä. Itämeren toipuminen ja ympäristöparannusten näkyminen vievät kuitenkin pidemmän ajan. Tähän päivään mennessä on tehty paljon aloitteita, mutta vielä tarvitaan paljon toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Voimme kaikki omilla pienillä toimenpiteillämme vaikuttaa sisämeremme puhtauteen. Itämeri saa siten mahdollisuuden toipua, ja eläimet sekä kasvit palaavat takaisin

16 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN LÄHTEET Kotisivut: Kirjat: Muutokset pinnan alla: Tutkimuksia Ruotsin meriympäristöstä, Monitor 19. Claes Bernes, Ympäristönsuojeluvirasto ISBN Vesitutkimukset: Makean ja suolaisen veden tutkimuksia. Bydén, Larsson, Olsson, Ympäristötieteiden laitos, Göteborgin yliopisto. ISBN

17