ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME OPPILAAN MATERIAALI LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME OPPILAAN MATERIAALI LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT"

Transkriptio

1 REHEVÖITYMISESTÄ ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT

2 Elokuvantekijä ja freelance-toimittaja Folke Rydén ja valokuvaaja Mattias Klum aloittivat kymmenen vuotta kestävän Baltic Sea Media Project -hankkeen vuonna Se on yksi Ruotsin pitkäaikaisimmista journalistisista elokuva- ja mediapanostuksista tähän mennessä. Itämeren rannikkovaltioiden 85 miljoonalle asukkaalle halutaan kertoa innovatiivisesti, viihteellisesti ja informatiivisesti, millaisia uhkia sisämereen kohdistuu. Projekti päättyy vuonna 2017 pitkään elokuvaan, joka kuvaa Itämerta, sen asukkaita ja luontoa kymmenen vuoden ajanjakson aikana. Lisätietoa projektista on osoitteessa BalticSea2020 on yksityinen säätiö, jonka tavoitteena on kääntää Itämeren negatiivinen kehitys toiseen suuntaan vuoteen 2020 mennessä. Se saavutetaan käyttämällä 500 miljoonan kruunun lahjoitusvarat konkreettisiin tutkimustoimenpiteisiin, mielipidemuokkaukseen ja aktiiviseen projektisitoutumiseen. Sitä tarvitaan, sillä muussa tapauksessa Itämeren rannikkovaltioiden noin 85 miljoonan asukkaan elinolot huononevat merkittävästi. Säätiön puheenjohtaja Björn Carlson uskoo vakaasti, että tässä onnistutaan. Hän haluaa lahjoituksellaan luoda toimintakykyisen toimijan, joka voi ilman politiikkaa ja byrokratiaa puuttua asioihin nopeasti ja huolehtia siitä, että Itämeren olosuhteita parantavat asiat myös toteutetaan. Baltic Sea Media Project on BalticSea2020-säätiön tukema hanke. Lue lisää BalticSea2020-säätiöstä osoitteesta:

3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA Sanasto Karttatyöskentely The Big Picture Miten pelastamme Itämeren? ELOKUVAN KATSOMISEN AIKANA Elokuvan pääsanoma ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN Ravinteiden reitti Vaikea dilemma Parhaat pellot Kosteikot Elämän edellytykset Omat valintamme Totta vai tarua Politiikkojen valinnat MITÄ ON TAPAHTUNUT ELOKUVIEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN? LÄHTEET

4 ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA SANASTO Elokuva Saastunut meremme käsittelee rehevöitymistä jolla tarkoitetaan ravinteiden lisääntymistä järvissä ja merissä. Rehevöitymistä voidaan kutsua myös kasviravinteiden ylitarjonnaksi. Typpi ja fosfori kaksi yleisintä ja tärkeintä ravinnetta. Levät ovat primitiivisiä klorofylliä sisältäviä, vedessä eläviä organismeja, joilla ei ole varsinaista vartta, juurta tai lehtiä. Murtovesi on vettä, jonka suolapitoisuus on alhainen, yleensä suolaveden ja makean veden sekoitusta, kuten Itämeren vesi. Merta, jonka ympärillä on paljon maata, ja joka on yhteydessä valtameriin vain kapean salmen kautta kutsutaan sisämereksi. Kuollut merenpohja laajenee Itämerellä. Kuollut merenpohja laajenee Itämerellä. Itämeren pohjassa on alueita, joilla ei ole ollenkaan happea, eivätkä pohjaeläimet silloin elä siellä. Syanobakteerit ovat levää muistuttavia bakteereita, jotka aiheuttavat Itämeren runsaat leväkukinnat keväällä ja kesällä. Niitä kutsuttiin aiemmin myös sinileviksi. Nodularia on yleisin syanobakteeri Itämeressä. Plankton eli keijusto tarkoittaa järvissä tai merissä kelluvaa eliöstöä, joka liikkuu veden mukana. KARTTATYÖSKENTELY Kun sataa vettä, sadevesi imeytyy maaperään ja edelleen puroihin ja jokiin, ellei se haihdu tai jää kasvillisuuteen. Valuma-alue on maa-alue, jolta kaikki vesi kulkeutuu yhteen vesistöön. Laakso voi olla sen keskellä sijaitsevan järven valumaalue. Tutki kartasta Itäveden valuma-aluetta ja vastaa kartan perusteella seuraaviin kysymyksiin: Millä maalla on Itämeren pisin rannikko? Missä Itämeren rannikolla olevassa maassa on eniten yli asukkaan kaupunkeja? Mistä maasta virtaa eniten jokia Itämereen? 4

5 ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA THE BIG PICTURE Käytä The Big Picture -sovellusta (vain englanninkielinen) osoitteessa: ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. Tutustukaa myös pohdittavaakysymyksiin ja keskustelkaa vastauksista luokassa. Oikeat vastaukset ovat liitteessä. 1. Kuinka korkea suolapitoisuus on Kööpenhaminan rannikolla? 2. Kuinka korkea suolapitoisuus on Tallinnan rannikolla? Pohdittavaa: Miksi Itämeren suolapitoisuus vaihtelee sen eri osissa? 3. Oliko vedessä enemmän klorofylliä vuonna 2005 kuin vuonna 2000? Pohdittavaa: Miksi Itämeressä on runsaampia kasviplanktonin kukintoja kuin Atlantin valtameressä? 4. Millä havaintoasemalla mitattiin Itämeren laajin kuollut merenpohja vuonna 2010? 5. Minä mittausvuonna Itämeressä oli eniten kuolleita pohja-alueita? Pohdittavaa: Miksi merenpohja kuolee? Sanoja, joista voi olla apua: Dead Zone = Kuollut merenpohja Salt Levels = Suolapitoisuus Chlorophyll = Klorofylli Phytoplankton = Kasviplankton Phosphate Levels = Fosfaattitaso Nitrate Levels = Nitraattitaso Manure = Lanta Nitrogen = Typpi Phosphorous = Fosfori 6. Kuinka paljon enemmän typpeä pääsi mereen vuonna 2010 verrattuna vuoteen 1995 mitattuna havaintoasemalla F3? 7. Kuinka paljon fosforia oli Landskronan rannikolla vuonna 1995? Pohdittavaa: Mistä eri lähteistä tulee ravinnepäästöjä? Mistä ravinnepäästöt tulevat? 5

6 ELOKUVAN KATSOMISEN AIKANA KUINKA PELASTAMME ITÄMEREN? Vaikka sisämertamme uhkaavatkin monet ympäristömuutokset, tehdään sen pelastamiseksi paljon työtä. Mitä hankkeita on meneillään? Eri valtioilla, viranomaistahoilla ja intressiryhmillä, kuten BalticSea2020, on hankkeita Itämeren ympäristön parantamiseksi. Saat lisätietoa näistä hankkeista käymällä ympäristöviraston, Helcomin ja BalticSea2020:n kotisivuilla. Kotisivut löytyvät seuraavista osoitteista: www. helcom.fi och Jakautukaa kolmen hengen ryhmiin ja valitkaa jokaiselle ryhmälle jokin projekteista tarkasteltavaksi. Ottakaa selvää: Mitä projekti koskee? Mikä on projektin tavoite? Minkälaisia tuloksia projektista on tähän mennessä saatu? Kun olette löytäneet vastaukset, esittäkää ne yhdeksän hengen ryhmille (kolme projektiryhmää). Valitkaa mieluiten jokaiselle ryhmälle eri projekti. ELOKUVAN KATSOMISEN AIKANA ELOKUVAN PÄÄSANOMA Mikä oli dokumenttielokuvan pääsanoma? Pyydä oppilaita miettimään seuraavia kysymyksiä elokuvan katselun aikana. 1. Mitkä elokuvan asiat olivat uusia sinulle? 2. Mitä pidit tästä elokuvasta kokonaisuutena? 3. Mikä oli elokuvan pääsanoma? 4. Mitä luulet elokuvantekijöiden halunneen sinun ajattelevan? 5. Miten elokuva vaikutti sinuun? 6

7 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN Tietoa ravinteista: Lantaa on käytetty kasvien kasvun parantamiseen aina. Eläinten lanta on erittäin hyvää lannoitetta, koska silloin ei tarvitse käyttää keinotekoisia aineita. Typpi ja fosfori ovat kaksi yleisintä ravinnetta. Niitä tarvitaan, jotta kasvit yleensä kasvavat. Kasvit voivat kuitenkin saada ravinteita myös liikaa. Jos näin käy, ne usein kuolevat. Jos lannoitteita käytetään liikaa, kaikki niiden ravintoaineet eivät imeydy peltoon vaan virtaavat jokiin ja vesistöihin ja niistä edelleen järviin ja meriin. Vesikasvit ja levät käyttävät ravinteet hyväkseen ja kasvavat nopeasti. Lopulta niitä on liikaa, ne varjostavat toisiaan ja kuolevat. Lisääntynyt kasvien hajoaminen kuluttaa kaiken hapen, eivätkä eläimet enää pysty elämään pohjassa. Tällaista merenpohjaa kutsutaan kuolleeksi. Kuolleita merenpohjia on monessa kohdassa Itämerta.. RAVINNON KULKU Kun vesi sataa maahan ja virtaa edelleen mereen, se sisältää monia eri aineita, kuten rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa on sadepisara. Sateen aikana pisarat keräävät itseensä ravinteita eri paikoista. Näitä paikkoja kutsutaan lähteiksi (vesi ottaa ravinteita). Vesi myös luovuttaa ravinteita eri paikkoihin, joita kutsutaan nieluiksi (ravinteet häviävät vedestä). Seuraa sadepisaran matkaa, ja laskekaa tullessanne asemalle, kuinka paljon ravinteita se on ottanut tai kuinka paljon se on niitä luovuttanut. Ravinteiden mittayksikkö on µmol/l (mikromoolia litrassa), joka kuvaa ravinnemolekyylien määrää litrassa vettä. Laskuesimerkki: Sadepisara, joka laskeutuu vain vähän lannoitetulle pellolle, kerää ravinteita 2,0 µmol/l. Se valuu edelleen lampeen, jossa on runsaasti kasvillisuutta. Vesikasvit ottavat sadepisarasta ravinteita 1,2 µmol/l. Kun sadepisara jatkaa matkaansa lammesta, siinä on ravinteita enää 0,8 µmol/l (2,0 1,2 = 0,8). Kartalla on kaksi lähtöpistettä, mistä sadepisaran matka voi alkaa, ja kaksi kulkureittiä. Kokeile molemmat reitit (A1 ja A2). Vastaa sitten seuraaviin kysymyksiin: Kuinka paljon ravinteita kulkeutui Itämereen, jos vesi kulki kosteikon kautta? Kuinka paljon ravinteita kulkeutui Itämereen, jos vesi kulki kaupungin kautta? Mistä veteen tuli eniten ravinteita? Onko olemassa mitään tapoja puhdistaa ravinteet vedestä? 7

8 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN A1. Pelto Pellolle satava vesi joutuu suoraan ravinteikkaaseen ympäristöön. Ravinteita on niin paljon, että sadepisara melkein täyttyy niistä. Se ottaa 5,5 µmol/l, ja sittenne kulkeutuvat ojiin. A2. Lantalaguuni Mikäli sadevesi sen sijaan valuu laguuniin, jossa varastoidaan lantaa, ojiin kulkeutuu vielä enemmän ravinteita. Suuressa lanta-altaassa on paljon ravinteita ja sadepisara saa niitä itseensä 8,0 µmol/l, joka sitten kulkeutuu ojiin. B. Oja Ojissa on vain vähän ravinteita käyttäviä kasveja, mutta siellä on typpeä ja fosforia. Ne tulevat pelloilta virtaavan veden mukana. Sadepisara kerää itseensä 4,1 µmol/l lisää ravinteita. C. Joki Joessa vesi virtaa vähän nopeammin kuin ojassa kuljettaen ravinteita pois. Joessa elävät kasvit voisivat ottaa enemmän ravinteita kuin mitä ne nyt ottavat. Sadepisara luovuttaa ravinteita 1,0 µmol/l. Nyt vedellä on kaksi vaihtoehtoa jatkaa matkaa, joko putken kautta tai kosteikon kautta. D1. Toinen oja Maaseutu on täynnä peltoja ja ojia. Useimmat ojat liittyvät toisiinsa, ja yhdessä ojassa kulkenut vesi voi jatkaa seuraavaan ojaan. Jos valitset tämän reitin, pisara ottaa itseensä vieläkin enemmän ravinteita 4,1 µmol/l. E1. Kaupungin läpi virtaava joki Kaupungin ulkopuolelta maataloudesta tuleva vesi kulkee usein reittiä, jossa on vain vähän kasvillisuutta. Meren rannalla olevien kaupunkien läpi virtaa usein joki, koska ihmiset tarvitsevat makeaa vettä. Tässä kaupungissa on muutamia viemäreitä, jotka laskevat vetensä jokeen puhdistamattomina. Tämän takia ravinteita kulkeutuu veteen, ja pisara ottaa itseensä 2,2 µmol/l. F1. Satamat Sataman matalikko on hyvä paikka ravinteille, siellä on paljon auringonvaloa ja kasvillisuutta. Tässä satamassa on kuitenkin hiljattain ruopattu merenpohjaa, josta on vapautunut myrkyllisiä aineita. Pohjakasvillisuutta on erittäin vähän, ja se käyttää vain osan ravinteista. Pisara luovuttaa ravinteita vain 0,9 µmol/l. D2. Kosteikko Kosteikko on paikka, jossa tarvitaan paljon ravinteita. Entisaikaan maaseudulla oli paljon kosteikkoja, mutta ne täytettiin viljelymaan saamiseksi. Se oli virhe, koska kosteikot ovat hyödyllisiä viljelylle ja luonnolle. Nykyään kosteikkoja perustetaan joka vuosi lisää kaikkialla Euroopassa. Ne sitovat ravinteita, jolloin niitä pääsee vähemmän meriin ja järviin. Kosteikkoon sadepisara luovuttaa itsestään ravinteita 3,8 µmol/l. E2. Purot ja luonnonjoet Nämä virtaavat metsissä ja koskemattomilla niityillä. Monet puut saavat vetensä niistä. On paljon pajuja, joiden juuret saattavat ulottua puroon asti. Tänne sadepisara luovuttaa ravinteita 1,6 µmol/l. F2. Jokien suistot/deltat Nämä syntyvät rannikolle, jossa maa on tasaista. Delta syntyy, kun joki tuo mukanaan hiekkaa ja lietettä, joka kasautuu ravinteikkaiksi kerrostumiksi meren rantaan. Delta on eräänlainen kosteikko, jossa kasvaa erilaisia ruohokasveja. Deltan kasvit käyttävät paljon ravinteita. Tänne sadepisara luovuttaa ravinteita 1,8 µmol/l. G. Itämeri Lopultakin meressä. Sadepisaraamme sekoittuu nyt suolaista vettä ja sen ravinteet päätyvät Itämereen. Kuinka paljon ravinteita sadepisara toi mukanaan? 9

9 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN VAIKEAI DILEMMA Sivuston välilehdeltä GET INVOLVED löydät artikkeleita, joista selviää, miten tämä kaikki liittyy yhteen: miksi Itämeri rehevöityy, ja mitä tapahtuu rehevöityneelle vedelle? Lue tekstit ja vastaa seuraaviin viiteen kysymykseen: 1. Mihin kasvit käyttävät fosforia? 2. Onko nodularia fosforirajoitteinen? 3. Miksi ravinteet kulkeutuvat veteen? 4. Miten kuolleet merenpohjat syntyvät? 5. Minkä kolmen eläimen lantaa käytetään yleisimmin? Miksi? 10

10 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN PARHAAT VILJELYSMAAT Monissa paikoissa voi viljellä. Joissakin on syvä maakerros, joissakin matala. Joissakin paikoissa sataa paljon, joissakin vain vähän. Peltojen ympäristöstä riippuu, kuinka paljon niitä pitää lannoittaa. Pellot saattavat tietyssä paikassa säilyttää ravinteet paremmin kuin toisessa paikassa. Tutki alla olevia kuvia. Niiden pellot sijaitsevat eri paikoissa ja ravinteiden säilymisessä maaperässä on eroja. Missä pellossa ravinteet säilyvät mielestäsi parhaiten, jolloin se tarvitsee vähiten lannoitusta? Tutki miltä pelto ja sen ympäristö näyttävät. Voivatko ravinteet valua pois? Sijaitseeko pelto laaksossa tai rinteessä? Onko lähellä puroja, jotka kuljettavat ravinteita pois? Valitse pelto, jonka maaperässä uskot ravinteiden säilyvän parhaiten. Jakautukaa sitten ryhmiin ja kertokaa, miksi valitsemanne pelto on paras. Antakaa kolme perustelua valinnallenne. 11

11 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN KOSTEIKOT Alapuolella on teksti, joka kertoo kosteikoista ja niiden hyödyistä. Tekstistä puuttuu osa sanoista. Ne löytyvät tekstin alapuolella olevasta laatikosta. Täydennä teksti lisäämällä sanat oikeisiin kohtiin. Rätt svar kan du sedan hitta i Facit. Kosteikkoja kuivattiin 1800-luvulla Euroopassa paljon viljelykäyttöön. Järvistä kaivettiin ojia peltojen ympärille, jotta vesi valuisi pois ja maaperästä tulisi kuiva. Nykyään ymmärretään, että kosteikot ovat hyödyllisiä viljelysmaille, niiden ansiosta biologinen monimuotoisuus lisääntyy, ja ne sitovat lannoitteiden liialliset ravinteet. Kosteikko voidaan perustaa joko täyttämällä ojat, luomalla veden patoavia valleja tai kaivamalla maata ojan ympäriltä siten, että siihen tulee lammen kaltainen syvänne. Sateellalampi täyttyy, uusia kasveja ilmestyy ja uusi elinympäristö on luotu. Vanhan kosteikon kohta on paras paikka uudelle kosteikolle. Vanhat kosteikot näkyvät usein vanhoissa kartoissa, valokuvissa tai entisaikojen kuvauksissa. Mikäli kosteikko perustetaan kunnolla, se kasvaa hyvin ja sitoo paljon ravinteita. Jos kosteikkoon tulee liikaa kasvillisuutta, sitä joudutaan ehkä harventamaan. Myös kosteikossa, samoin kuin meressä, useimmat kasvit kuolevat talveksi, ja niiden hajotessa syntyy ravinteita, jotka kulkeutuvat eteenpäin. Kosteikon hoitaminen on tästä syystä tärkeää. Kosteikon voi harventaa koneella ja käyttää poistetun kasvillisuuden eläinrehuna tai jättää harventamisen eläinten tehtäväksi antamalla niiden laiduntaa vedessä. Kumman tahansa valitseekin, ravinteet käytetään hyödyksi, mikä on mereen virtaamista parempi vaihtoehto. Meressä ne vain lisäävät tiettyjä levälajeja. Kosteikko voi sitoa jopa tonnin typpeä hehtaaria kohti vuodessa, mikä on erittäin paljon. Monet villieläimet liikkuvat mielellään kosteikossa. Mättäiden ja saarekkeiden keskellä voi nähdä kahlaajalintuja, kuten isosirrejä ja kuoveja. Kurjet ja hanhet pitävät kosteikoista, samoin kuin myös tiirat ja lokit. Monet sammakkoeläimet viihtyvät hyvin siellä, missä on vettä ja pitkää ruohoa suojaksi. Myös isot eläimet, kuten hirvet ja saksanhirvet ovat usein vedessä syömässä lumpeita tai ojatädykkeitä. Sanoja: Tuotanto Harventaa Kahlaajalinnut Levä Kuivattu Laiduntaa Talvi Sammakkoeläimet Typpi Ravinne Eläinrehu Biologinen monimuotoisuus Elinympäristö Viljelymaa 12

12 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN ELÄMÄN EDELLYTYKSET Itämeren eläimet ja kasvit elävät monissa erilaisissa paikoissa ja pitävät erityyppisestä vedestä, vaikka ovatkin hyvin sopeutuvaisia. Voit lukea seuraavassa neljästä eri eläimestä ja kasvista, joilla kaikilla on erilaiset tarpeet. Merkitse ruutuihin, mitä ne haluavat vedessä olevan. Valittavissa olevat tasot ovat vähän, kohtuullisesti ja paljon. Jos asialla ei ole merkitystä, merkitse ruutuun rasti. Katso esimerkki sinisimpukasta ja viherahdinparrasta. ORGANISMI: SUOLA HAPPI VALO RAVINTO VIHERAHDIN- Kohtuullisesti x Paljon Paljon PARTA (LEVÄ) SINISIMPUKKA Paljon Paljon x Kohtuullisesti KAMPELA NODULARIA KILKKI RAKKOLEVÄ Kampela on Itämeren yleisin litteä kala. Se viihtyy hiekka- ja liejupohjilla ja syö matoja, pieniä äyriäisiä ja simpukoita. Kun kampelan poikaset vielä uivat vedessä, eivätkä ole laskeutuneet pohjaan, ne uivat oikeinpäin, kuten normaalit kalat. Poikasen kasvaessa sen toinen silmä vaeltaa samalle puolelle kuin toinen silmä eli molemmat silmät ovat samalla puolella. Kala asettuu pohjaan kyljelleen ja ui loppuelämänsä tällä tavalla. Nodularia on bakteeri. Silä on kasvien lailla kyky fotosynteesiin. Sen kautta se saa tarvitsemansa energian. Nodularia aiheuttaa runsaat leväkukinnot, jotka värjäävät Itämeren veden kesäisin keltaiseksi tai vihreäksi. Eläimet eivät syö sitä sen sisältämän myrkyn takia. Kilkki on pieni äyriäinen, eräänlainen makean veden maasiira, joka jäi Itämereen viimeisen jääkauden jälkeen. Sitä kutsutaankin jääkauden reliktiksi. Se voi elää jopa 290 metrin syvyydessä, ja se selviytyy monenlaisissa elinympäristöissä, kuten hiekka-, savi- ja kivikkopohjassa. Kilkki on hyvä uimaan myös ylös vedestä. Rakkolevä on yleinen laji Itämeressä. Sillä ei ole lehtiä eikä vartta, ja se kuuluu ruskoleviin. Se selviää jonkin aikaa myös kuivana, ja voi sen takia kasvaa paikoissa, joissa on voimakas vuorovesi. Itämeressä ei ole varsinaista vuorovettä. Rakkolevä on monien pienten eläinten koti. Rakkolevässä on pieniä ilmarakkoja, jotka kannattelevat sitä kohti pintaa ja valoa. Miltä vesi näyttää, jos se on rehevöitynyt? Mieti miten suolan, hapen, valon ja ravinteiden saatavuus muuttuu, jos meri rehevöityy. Onko tilanne erilainen Ruotsin itärannikolla kuin länsirannikolla? 13

13 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN OMAT VALINTAMME Omat valintamme vaikuttavat Itämereen. Syömämme ruoka ja ostamamme ja käyttämämme vaatteet vaikuttavat ympärillämme olevaan luontoon. Seuraavassa on luettelo ruokalajeista tai tuotteista. Ruoan tuottaminen ja valmistaminen vaikuttaa Itämeren ravinnetasapainoon jollakin tavalla, mutta miten? Keskustelkaa asiasta ryhmissä ja pyrkikää löytämään yhteinen vastaus. Kertokaa sitten vastauksenne koko luokalle suuressa ryhmäkeskustelussa. Porsaankyljys Leipä Munakas Sinisimpukat Pirtelö Faktaa lihasta: Euroopassa syödään paljon lihaa, etenkin Itämeren ympäristössä. Sisämeremme rannikkovaltiot tuottavat lihaa myös vientiin. Kaikkien Itämeren rannikkovaltioiden yhteenlaskettu lihantuotanto oli 13 miljoonaa tonnia vuonna Itämeren alueen maissa syödään keskimäärin noin 72 kg lihaa henkeä kohti vuodessa. Ruotsissa syödään yli 84 kg henkeä kohti ja määrä nousee koko ajan. Lihantuotanto on kasvanut tonnilla vuoden 1945 jälkeen pelkästään Ruotsissa. Melkein kaikki lihan ja kananmunien tuotanto vaikuttaa Itämereen jollakin tavalla. Yksi ainut porsas tuottaa 3 kertaa enemmän ulostetta kuin ihminen porsaan sikatila tuottaa valtavia määriä lantaa. TOTTA VAI TARUA Alla olevat rehevöitymistä koskevat väittämät ovat joko totta tai tarua. Merkitse väittämän kohdalla oleviin ruutuihin oma vastauksesi. Valitse väittämistä kolme ja kirjoita perustelut, miksi uskot niiden olevan totta tai tarua! Rehevöityminen vaikuttaa suoraan siihen, että TOTTA TARUA 1. biologinen monimuotoisuus köyhtyy 2. Itämeren rannikoilla on vähemmän uimareita 3. öljypäästöt lisääntyvät 4. Itämeren ympärillä olevat valtiot menettävät rahaa 5. turskat vähentyvät 6. merikotkien määrä lisääntyy 7. peltojen ympärillä olevat puut kuolevat 8. merivesi lämpenee 9. tutkimusaluksilla haisee usein mädältä kananmunalta 10. useammat ihmiset voivat syödä silliä 14

14 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN POLIITIKKOJEN VALINTA Itämeren ympärillä on monia erilaisia valtioita. Kaikilla niillä on omat asukkaansa ja omat intressinsä suojeltavina, mutta kaikki jakavat saman Itämeren. Jakautukaa kolmen hengen ryhmiin. Jokainen ryhmä saa yhden maan esiteltäväksi. Hankkikaa ensin hieman perustietoja tutkimalla karttaa tai käyttämällä Internetiä. Paljonko maassanne on asukkaita? Kuinka pitkä Itämeren rannikko maallanne on? Kuinka pitkälle Itämereen maanne alueellinen ja taloudellinen vyöhyke ulottuu? Kuinka suuri osa maastanne on viljelysmaata (arvioi)? Virtaako maan läpi yhtään suurta jokea? Onko maassanne isoja kaupunkeja, jotka sijaitsevat Itämeren rannalla? Mikä on maanne tärkein tuote? Viljelykasvit? Käyttäkää kysymyksiä apuna ja laatikaakolme argumenttia, miksi maanne pitäisi osallistua alla kuvattuun projektiin (kosteikkojen perustaminen) tai olla osallistumatta. Jos asukkaista iso osa asuu Itämeren rannikolla, kannattaa tehdä palvelus ja auttaa merta. Tästä syystä kannattaa osallistua projektin kustannuksiin. Ottakaa huomioon muiden ryhmien maat, jotka kohtaatte keskustelussa. Voisi olla järkevää miettiä etukäteen argumentteja, miksi näiden maiden pitäisi maksaa projektista (jos niiden mielestänne pitäisi). Faktaa politiikasta: Maatalous, mukaan lukien lihantuotanto, on Itämeren rehevöitymisen suurin syy. Poliitikot tekevät maataloutta koskevia päätöksiä. Itämeren alueen poliitikot tapasivat vuonna 2007 Krakovassa Puolassa päättääkseen Itämeren pelastamisen vaatimista ympäristötoimenpiteistä (Helcom Baltic Sea Action Plan). Silloin päätettiin muun muassa siitä, että typpipäästöjä mereen pienennettäisiin tonnilla vuodessa ja fosforipäästöjä tonnilla muun muassa maataloudesta. Toimenpiteet on otettava käyttöön viimeistään vuonna Sen jälkeen menee vielä monta vuotta ennen kuin ne vaikuttavat mereen! EU:ssa on olemassa myös määräyksiä (direktiivejä), joissa määrätään rajat maatalouden, jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden typpi- ja fosforipäästöille Viime vuosien aikana Itämeren rannikolle on tullut uudenlaista teollisuutta, mm isoja lihantuotantoyrityksiä. Isot navetat tuottavat paljon lantaa, josta pääsee ravinteita ympäröiviin vesistöihin ja niistä mereen. On tärkeää, että EU:lla on selvät ja hyvät säännöt, jotka koskevat myös tällaisia ravinnepäästöjä, ja tehokkaat valvontajärjestelmät määräysten noudattamisen valvontaan. Kaikki ryhmät osallistuvat lopuksi avoimeen keskusteluun. Opettaja toimii puheenjohtajana ja jakaa puheenvuoroja, ja kaikkien tulee saada esittää omat mielipiteensä. Keskustelu: Kenen pitäisi maksaa kosteikkojen perustamisesta sisämeren ympärille? Uusien kosteikkojen perustaminen pelloilta virtaavan veden ravinteiden sitomiseksi on tehokas menetelmä rehevöitymisen vähentämiseksi. Minkä valtioiden pitäisi maksaa maatalousyrittäjille tukea kosteikkojen perustamiseen? Miksi näiden valtioiden pitäisi maksaa? Ovatko kaikki ryhmät samaa mieltä? 15

15 MITÄ ON TAPAHTUNUT ELOKUVIEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN? MITÄ ON TAPAHTUNUT ELOKUVIEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN? KÖYHÄSTÄ RIKAS Itämeri oli alun perin ravinneköyhä meri luvulla valuma-alueen väkiluku kasvoi, elintarviketuotantoa tehostettiin ja maataloudesta, lihantuotannosta, kotitalouksista ja laivaliikenteestä Itämereen päätyvä ravinnekuormitus lisääntyi voimakkaasti. Rehevöitymistä pidetään tällä hetkellä Itämeren pahimpana ympäristöongelmana. Tästä syystä ravinnepäästöjen vähentämistoimenpiteet on priorisoitu korkealle sekä Euroopan unionin tasolla että Itämeren rannikkovaltioiden yhteistyössä (HELCOMyhteistyö 1 ). MITÄ ON TEHTY REHEVÖITYMISEN VÄHENTÄMISEKSI? Sen jälkeen, kun Saastunut meremme valmistui vuonna 2011, on tapahtunut paljon. EU on tehnyt päätöksen lainsäädännön muuttamisesta siten, että fosfaattien määrää kuluttajien käyttämissä pyykinpesu- ja astianpesuaineissa vähennetään. Lisäksi on rakennettu monta uutta jätevedenpuhdistamoa ja vanhoja puhdistamoja on uudistettu. Uusia ja parempia viljelymenetelmiä on otettu käyttöön, viljelijät tuntevat paremmin fosforin ja typen vaikutukset maaperään ja tietävät mitä tapahtuu, jos ravinteita pääsee vesistöihin. 2 MITÄ KUULUU UDARNIK-KANATILALLE? Elokuvassa Saastunut meremme kerrotaan Pietarin lähellä olevasta Udarnik-kanatilasta, josta Itämereen pääsee suuria määriä ravinteita. Elokuvan tekemiseen osallistuneen, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkijan, Seppo Knuuttilan vuonna 2011 ottamat vesinäytteet osoittivat, että Udarnik oli yksi pahimmista päästöjen aiheuttajista Leningradin oblastin (Pietari) eläintilojen joukossa. Sen jälkeen, kun elokuvassa Saastunut meremme kiinnitettiin huomiota näihin ongelmiin, Udarnik aloitti toimenpiteet ravinnevalumien vähentämiseksi ja ympäristöystävällisemmän tuotannon kehittämiseksi. Tila mm. uudistaa kanalat EU:n standardien mukaisiksi, jolloin kanoilla on enemmän tilaa kuin aikaisemmin. Uusi nykyaikaisesti varustettu teurastamo on jo rakennettu. Udarnik sai vanhojen lantaaltaiden tyhjentämiseen ja korjaamiseen taloudellista tukea Suomesta ja Ruotsista. Tila vähentää fosforin ja muiden haitallisten aineiden päästöjä lanta-altaista ja pelloilta, joille lantaa on levitetty, asentamalla suodattimia, lisäämällä lannan säilytyskapasiteettia sekä parantamalla kuljetuksia. Udarnik panostaa jatkossa paljon ympäristönsuojeluun, ja sen yhtenä tavoitteena on lantamäärien vähentäminen. 3 MITÄ PUOLAN PÄÄSTÖILLE ON TAPAHTUNUT? Puola on investoinut yli 12 miljardia euroa jätevedenpuhdistamoiden ja patojärjestelmien uusimiseen vuoden 2011 jälkeen, jolloin elokuva valmistui. Hanke on nyt loppuvaiheessa. Tämä panostus on suurin yksittäinen Itämerta koskeva parannus, joka kohdistuu fosfori- ja typpipäästöjen vähentämiseen. 4 KUKAAN EI VOI TEHDÄ YKSIN KAIKKEA, MUTTA KAIKKI VOIVAT TEHDÄ JOTAKIN Itämeren ongelmat koskettavat sen ympärillä asuvia 85 miljoonaa asukasta. Ongelmista kertominen ja niistä keskustelu on tärkeää, jotta tietämys merta koskevista uhista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista lisääntyy. Elokuvan Saastunut meremme paljastukset Udarnik-kanatilasta saivat aikaan kuumaa keskustelua teollisista eläintiloista ja niiden vaikutuksesta Itämereen. Elokuvan jälkeen kanatila ryhtyi toimenpiteisiin vähentääkseen Itämereen päätyvää ravinnekuormitusta. Mitään ei tapahdu, jos emme saa tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä. HELCOM-yhteistyön tavoitteena on Itämeren ympäristön hyvä ekologinen tila vuoteen mennessä. Itämeren toipuminen ja ympäristöparannusten näkyminen vievät kuitenkin pidemmän ajan. Tähän päivään mennessä on tehty paljon aloitteita, mutta vielä tarvitaan paljon toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Voimme kaikki omilla pienillä toimenpiteillämme vaikuttaa sisämeremme puhtauteen. Itämeri saa siten mahdollisuuden toipua, ja eläimet sekä kasvit palaavat takaisin

16 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN LÄHTEET Kotisivut: Kirjat: Muutokset pinnan alla: Tutkimuksia Ruotsin meriympäristöstä, Monitor 19. Claes Bernes, Ympäristönsuojeluvirasto ISBN Vesitutkimukset: Makean ja suolaisen veden tutkimuksia. Bydén, Larsson, Olsson, Ympäristötieteiden laitos, Göteborgin yliopisto. ISBN

17

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät 25/4/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri-tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,

Lisätiedot

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä?

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä? HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT Mitä minä voin tehdä? Leväpartaiset rantakivet, sinilevämassat ja verkkojen limoittuminen ovat kaikki oireita rehevöitymisestä. Myös vieraslajit uhkaavat herkkää järviluontoa.

Lisätiedot

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset 1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos 1. Tausta Suojelun sosioekonomiaa:

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Vanajavesi Hämeen helmi

Vanajavesi Hämeen helmi Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi

Lisätiedot

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen

Lisätiedot

Itämeri meidän yhteinen meremme

Itämeri meidän yhteinen meremme Itämeri meidän yhteinen meremme Lasten Itämeriprotesti Aina sanotaan, että nuoret ovat maamme tulevaisuus. Mutta, mehän olemme siis maamme nykyisyys! Ja lisäksi sen tulevaisuus. Ihannetilanteessa mielipidettäni

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA UIMAVESIPROFIILI Kuvaus uimaveden ominaisuuksista sekä sen laatuun haitallisesti vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä. HAKALANRANTA Hakalanranta 21 337200 RITVALA UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön luonnonvara Ympäristösihteeri Jukka Mustajärvi Biotalous tänään ja huomenna seminaari Saarijärvi 28.1.2016 Rehevöityvät umpeutuvat vesialueet Kasvibiomassaa

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

ZA4735. Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4735. Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland ZA4735 Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on biodiversity Flash 219 questionnaire Q1. Oletteko tietoinen ilmaisusta biologinen monimuotoisuus?

Lisätiedot

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen Johdanto Itämeren ja valumaalueen tutkimukseen: taloustieteellinen näkökulma Kari Hyytiäinen www.helsinki.fi/yliopisto 15.5.2014 1 Kuvamateriaali: Janne Artell, Ærtebjerg et al. 2003, HELCOM, YLE, MTV3,

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Perämeriseminaari Luulaja 16.-17.10.2007 Sisältö EU:n hallinnolliset keinot vähentää rannikkovesien rehevöitymistä

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta?

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? VASTUULLINEN LEIPÄ Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? Varsinkin täysjyväleipä on osa ympäristöystävällistä ruokavaliota. Suurin osa leivistä valmistetaan käyttämällä vain kasvipohjaisia raaka-aineita.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Painolastivedet hallintaan

Painolastivedet hallintaan Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön

Lisätiedot

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo

Uimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo 8.5.2015 UIMAVESIPROFIILI LOKKISAARI Valtimo Uimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo Kuva: TimoKarreinen UIMAVESIPROFIILI Lokkisaaren uimaranta Valtimo 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Tehtävät lukuun 11 Symbioosi 3. 1. Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin

Tehtävät lukuun 11 Symbioosi 3. 1. Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin 1. Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin Ohessa on kolme virkettä lehtiartikkelista: Tuulet eivät tuo Itämerelle suolapulssia Ravinnekuormat ovat polttaneet hapen pois. Itämeri kaipaa

Lisätiedot

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI SAAREN UIMARANTA MÄNTSÄLÄN KUNTA

UIMAVESIPROFIILI SAAREN UIMARANTA MÄNTSÄLÄN KUNTA UIMAVESIPROFIILI SAAREN UIMARANTA MÄNTSÄLÄN KUNTA UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot