ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME OPPILAAN MATERIAALI LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME OPPILAAN MATERIAALI LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT"

Transkriptio

1 REHEVÖITYMISESTÄ ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT

2 Elokuvantekijä ja freelance-toimittaja Folke Rydén ja valokuvaaja Mattias Klum aloittivat kymmenen vuotta kestävän Baltic Sea Media Project -hankkeen vuonna Se on yksi Ruotsin pitkäaikaisimmista journalistisista elokuva- ja mediapanostuksista tähän mennessä. Itämeren rannikkovaltioiden 85 miljoonalle asukkaalle halutaan kertoa innovatiivisesti, viihteellisesti ja informatiivisesti, millaisia uhkia sisämereen kohdistuu. Projekti päättyy vuonna 2017 pitkään elokuvaan, joka kuvaa Itämerta, sen asukkaita ja luontoa kymmenen vuoden ajanjakson aikana. Lisätietoa projektista on osoitteessa BalticSea2020 on yksityinen säätiö, jonka tavoitteena on kääntää Itämeren negatiivinen kehitys toiseen suuntaan vuoteen 2020 mennessä. Se saavutetaan käyttämällä 500 miljoonan kruunun lahjoitusvarat konkreettisiin tutkimustoimenpiteisiin, mielipidemuokkaukseen ja aktiiviseen projektisitoutumiseen. Sitä tarvitaan, sillä muussa tapauksessa Itämeren rannikkovaltioiden noin 85 miljoonan asukkaan elinolot huononevat merkittävästi. Säätiön puheenjohtaja Björn Carlson uskoo vakaasti, että tässä onnistutaan. Hän haluaa lahjoituksellaan luoda toimintakykyisen toimijan, joka voi ilman politiikkaa ja byrokratiaa puuttua asioihin nopeasti ja huolehtia siitä, että Itämeren olosuhteita parantavat asiat myös toteutetaan. Baltic Sea Media Project on BalticSea2020-säätiön tukema hanke. Lue lisää BalticSea2020-säätiöstä osoitteesta:

3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA Sanasto Karttatyöskentely The Big Picture Miten pelastamme Itämeren? ELOKUVAN KATSOMISEN AIKANA Elokuvan pääsanoma ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN Ravinteiden reitti Vaikea dilemma Parhaat pellot Kosteikot Elämän edellytykset Omat valintamme Totta vai tarua Politiikkojen valinnat MITÄ ON TAPAHTUNUT ELOKUVIEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN? LÄHTEET

4 ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA SANASTO Elokuva Saastunut meremme käsittelee rehevöitymistä jolla tarkoitetaan ravinteiden lisääntymistä järvissä ja merissä. Rehevöitymistä voidaan kutsua myös kasviravinteiden ylitarjonnaksi. Typpi ja fosfori kaksi yleisintä ja tärkeintä ravinnetta. Levät ovat primitiivisiä klorofylliä sisältäviä, vedessä eläviä organismeja, joilla ei ole varsinaista vartta, juurta tai lehtiä. Murtovesi on vettä, jonka suolapitoisuus on alhainen, yleensä suolaveden ja makean veden sekoitusta, kuten Itämeren vesi. Merta, jonka ympärillä on paljon maata, ja joka on yhteydessä valtameriin vain kapean salmen kautta kutsutaan sisämereksi. Kuollut merenpohja laajenee Itämerellä. Kuollut merenpohja laajenee Itämerellä. Itämeren pohjassa on alueita, joilla ei ole ollenkaan happea, eivätkä pohjaeläimet silloin elä siellä. Syanobakteerit ovat levää muistuttavia bakteereita, jotka aiheuttavat Itämeren runsaat leväkukinnat keväällä ja kesällä. Niitä kutsuttiin aiemmin myös sinileviksi. Nodularia on yleisin syanobakteeri Itämeressä. Plankton eli keijusto tarkoittaa järvissä tai merissä kelluvaa eliöstöä, joka liikkuu veden mukana. KARTTATYÖSKENTELY Kun sataa vettä, sadevesi imeytyy maaperään ja edelleen puroihin ja jokiin, ellei se haihdu tai jää kasvillisuuteen. Valuma-alue on maa-alue, jolta kaikki vesi kulkeutuu yhteen vesistöön. Laakso voi olla sen keskellä sijaitsevan järven valumaalue. Tutki kartasta Itäveden valuma-aluetta ja vastaa kartan perusteella seuraaviin kysymyksiin: Millä maalla on Itämeren pisin rannikko? Missä Itämeren rannikolla olevassa maassa on eniten yli asukkaan kaupunkeja? Mistä maasta virtaa eniten jokia Itämereen? 4

5 ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA THE BIG PICTURE Käytä The Big Picture -sovellusta (vain englanninkielinen) osoitteessa: ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. Tutustukaa myös pohdittavaakysymyksiin ja keskustelkaa vastauksista luokassa. Oikeat vastaukset ovat liitteessä. 1. Kuinka korkea suolapitoisuus on Kööpenhaminan rannikolla? 2. Kuinka korkea suolapitoisuus on Tallinnan rannikolla? Pohdittavaa: Miksi Itämeren suolapitoisuus vaihtelee sen eri osissa? 3. Oliko vedessä enemmän klorofylliä vuonna 2005 kuin vuonna 2000? Pohdittavaa: Miksi Itämeressä on runsaampia kasviplanktonin kukintoja kuin Atlantin valtameressä? 4. Millä havaintoasemalla mitattiin Itämeren laajin kuollut merenpohja vuonna 2010? 5. Minä mittausvuonna Itämeressä oli eniten kuolleita pohja-alueita? Pohdittavaa: Miksi merenpohja kuolee? Sanoja, joista voi olla apua: Dead Zone = Kuollut merenpohja Salt Levels = Suolapitoisuus Chlorophyll = Klorofylli Phytoplankton = Kasviplankton Phosphate Levels = Fosfaattitaso Nitrate Levels = Nitraattitaso Manure = Lanta Nitrogen = Typpi Phosphorous = Fosfori 6. Kuinka paljon enemmän typpeä pääsi mereen vuonna 2010 verrattuna vuoteen 1995 mitattuna havaintoasemalla F3? 7. Kuinka paljon fosforia oli Landskronan rannikolla vuonna 1995? Pohdittavaa: Mistä eri lähteistä tulee ravinnepäästöjä? Mistä ravinnepäästöt tulevat? 5

6 ELOKUVAN KATSOMISEN AIKANA KUINKA PELASTAMME ITÄMEREN? Vaikka sisämertamme uhkaavatkin monet ympäristömuutokset, tehdään sen pelastamiseksi paljon työtä. Mitä hankkeita on meneillään? Eri valtioilla, viranomaistahoilla ja intressiryhmillä, kuten BalticSea2020, on hankkeita Itämeren ympäristön parantamiseksi. Saat lisätietoa näistä hankkeista käymällä ympäristöviraston, Helcomin ja BalticSea2020:n kotisivuilla. Kotisivut löytyvät seuraavista osoitteista: www. helcom.fi och Jakautukaa kolmen hengen ryhmiin ja valitkaa jokaiselle ryhmälle jokin projekteista tarkasteltavaksi. Ottakaa selvää: Mitä projekti koskee? Mikä on projektin tavoite? Minkälaisia tuloksia projektista on tähän mennessä saatu? Kun olette löytäneet vastaukset, esittäkää ne yhdeksän hengen ryhmille (kolme projektiryhmää). Valitkaa mieluiten jokaiselle ryhmälle eri projekti. ELOKUVAN KATSOMISEN AIKANA ELOKUVAN PÄÄSANOMA Mikä oli dokumenttielokuvan pääsanoma? Pyydä oppilaita miettimään seuraavia kysymyksiä elokuvan katselun aikana. 1. Mitkä elokuvan asiat olivat uusia sinulle? 2. Mitä pidit tästä elokuvasta kokonaisuutena? 3. Mikä oli elokuvan pääsanoma? 4. Mitä luulet elokuvantekijöiden halunneen sinun ajattelevan? 5. Miten elokuva vaikutti sinuun? 6

7 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN Tietoa ravinteista: Lantaa on käytetty kasvien kasvun parantamiseen aina. Eläinten lanta on erittäin hyvää lannoitetta, koska silloin ei tarvitse käyttää keinotekoisia aineita. Typpi ja fosfori ovat kaksi yleisintä ravinnetta. Niitä tarvitaan, jotta kasvit yleensä kasvavat. Kasvit voivat kuitenkin saada ravinteita myös liikaa. Jos näin käy, ne usein kuolevat. Jos lannoitteita käytetään liikaa, kaikki niiden ravintoaineet eivät imeydy peltoon vaan virtaavat jokiin ja vesistöihin ja niistä edelleen järviin ja meriin. Vesikasvit ja levät käyttävät ravinteet hyväkseen ja kasvavat nopeasti. Lopulta niitä on liikaa, ne varjostavat toisiaan ja kuolevat. Lisääntynyt kasvien hajoaminen kuluttaa kaiken hapen, eivätkä eläimet enää pysty elämään pohjassa. Tällaista merenpohjaa kutsutaan kuolleeksi. Kuolleita merenpohjia on monessa kohdassa Itämerta.. RAVINNON KULKU Kun vesi sataa maahan ja virtaa edelleen mereen, se sisältää monia eri aineita, kuten rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa on sadepisara. Sateen aikana pisarat keräävät itseensä ravinteita eri paikoista. Näitä paikkoja kutsutaan lähteiksi (vesi ottaa ravinteita). Vesi myös luovuttaa ravinteita eri paikkoihin, joita kutsutaan nieluiksi (ravinteet häviävät vedestä). Seuraa sadepisaran matkaa, ja laskekaa tullessanne asemalle, kuinka paljon ravinteita se on ottanut tai kuinka paljon se on niitä luovuttanut. Ravinteiden mittayksikkö on µmol/l (mikromoolia litrassa), joka kuvaa ravinnemolekyylien määrää litrassa vettä. Laskuesimerkki: Sadepisara, joka laskeutuu vain vähän lannoitetulle pellolle, kerää ravinteita 2,0 µmol/l. Se valuu edelleen lampeen, jossa on runsaasti kasvillisuutta. Vesikasvit ottavat sadepisarasta ravinteita 1,2 µmol/l. Kun sadepisara jatkaa matkaansa lammesta, siinä on ravinteita enää 0,8 µmol/l (2,0 1,2 = 0,8). Kartalla on kaksi lähtöpistettä, mistä sadepisaran matka voi alkaa, ja kaksi kulkureittiä. Kokeile molemmat reitit (A1 ja A2). Vastaa sitten seuraaviin kysymyksiin: Kuinka paljon ravinteita kulkeutui Itämereen, jos vesi kulki kosteikon kautta? Kuinka paljon ravinteita kulkeutui Itämereen, jos vesi kulki kaupungin kautta? Mistä veteen tuli eniten ravinteita? Onko olemassa mitään tapoja puhdistaa ravinteet vedestä? 7

8 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN A1. Pelto Pellolle satava vesi joutuu suoraan ravinteikkaaseen ympäristöön. Ravinteita on niin paljon, että sadepisara melkein täyttyy niistä. Se ottaa 5,5 µmol/l, ja sittenne kulkeutuvat ojiin. A2. Lantalaguuni Mikäli sadevesi sen sijaan valuu laguuniin, jossa varastoidaan lantaa, ojiin kulkeutuu vielä enemmän ravinteita. Suuressa lanta-altaassa on paljon ravinteita ja sadepisara saa niitä itseensä 8,0 µmol/l, joka sitten kulkeutuu ojiin. B. Oja Ojissa on vain vähän ravinteita käyttäviä kasveja, mutta siellä on typpeä ja fosforia. Ne tulevat pelloilta virtaavan veden mukana. Sadepisara kerää itseensä 4,1 µmol/l lisää ravinteita. C. Joki Joessa vesi virtaa vähän nopeammin kuin ojassa kuljettaen ravinteita pois. Joessa elävät kasvit voisivat ottaa enemmän ravinteita kuin mitä ne nyt ottavat. Sadepisara luovuttaa ravinteita 1,0 µmol/l. Nyt vedellä on kaksi vaihtoehtoa jatkaa matkaa, joko putken kautta tai kosteikon kautta. D1. Toinen oja Maaseutu on täynnä peltoja ja ojia. Useimmat ojat liittyvät toisiinsa, ja yhdessä ojassa kulkenut vesi voi jatkaa seuraavaan ojaan. Jos valitset tämän reitin, pisara ottaa itseensä vieläkin enemmän ravinteita 4,1 µmol/l. E1. Kaupungin läpi virtaava joki Kaupungin ulkopuolelta maataloudesta tuleva vesi kulkee usein reittiä, jossa on vain vähän kasvillisuutta. Meren rannalla olevien kaupunkien läpi virtaa usein joki, koska ihmiset tarvitsevat makeaa vettä. Tässä kaupungissa on muutamia viemäreitä, jotka laskevat vetensä jokeen puhdistamattomina. Tämän takia ravinteita kulkeutuu veteen, ja pisara ottaa itseensä 2,2 µmol/l. F1. Satamat Sataman matalikko on hyvä paikka ravinteille, siellä on paljon auringonvaloa ja kasvillisuutta. Tässä satamassa on kuitenkin hiljattain ruopattu merenpohjaa, josta on vapautunut myrkyllisiä aineita. Pohjakasvillisuutta on erittäin vähän, ja se käyttää vain osan ravinteista. Pisara luovuttaa ravinteita vain 0,9 µmol/l. D2. Kosteikko Kosteikko on paikka, jossa tarvitaan paljon ravinteita. Entisaikaan maaseudulla oli paljon kosteikkoja, mutta ne täytettiin viljelymaan saamiseksi. Se oli virhe, koska kosteikot ovat hyödyllisiä viljelylle ja luonnolle. Nykyään kosteikkoja perustetaan joka vuosi lisää kaikkialla Euroopassa. Ne sitovat ravinteita, jolloin niitä pääsee vähemmän meriin ja järviin. Kosteikkoon sadepisara luovuttaa itsestään ravinteita 3,8 µmol/l. E2. Purot ja luonnonjoet Nämä virtaavat metsissä ja koskemattomilla niityillä. Monet puut saavat vetensä niistä. On paljon pajuja, joiden juuret saattavat ulottua puroon asti. Tänne sadepisara luovuttaa ravinteita 1,6 µmol/l. F2. Jokien suistot/deltat Nämä syntyvät rannikolle, jossa maa on tasaista. Delta syntyy, kun joki tuo mukanaan hiekkaa ja lietettä, joka kasautuu ravinteikkaiksi kerrostumiksi meren rantaan. Delta on eräänlainen kosteikko, jossa kasvaa erilaisia ruohokasveja. Deltan kasvit käyttävät paljon ravinteita. Tänne sadepisara luovuttaa ravinteita 1,8 µmol/l. G. Itämeri Lopultakin meressä. Sadepisaraamme sekoittuu nyt suolaista vettä ja sen ravinteet päätyvät Itämereen. Kuinka paljon ravinteita sadepisara toi mukanaan? 9

9 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN VAIKEAI DILEMMA Sivuston välilehdeltä GET INVOLVED löydät artikkeleita, joista selviää, miten tämä kaikki liittyy yhteen: miksi Itämeri rehevöityy, ja mitä tapahtuu rehevöityneelle vedelle? Lue tekstit ja vastaa seuraaviin viiteen kysymykseen: 1. Mihin kasvit käyttävät fosforia? 2. Onko nodularia fosforirajoitteinen? 3. Miksi ravinteet kulkeutuvat veteen? 4. Miten kuolleet merenpohjat syntyvät? 5. Minkä kolmen eläimen lantaa käytetään yleisimmin? Miksi? 10

10 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN PARHAAT VILJELYSMAAT Monissa paikoissa voi viljellä. Joissakin on syvä maakerros, joissakin matala. Joissakin paikoissa sataa paljon, joissakin vain vähän. Peltojen ympäristöstä riippuu, kuinka paljon niitä pitää lannoittaa. Pellot saattavat tietyssä paikassa säilyttää ravinteet paremmin kuin toisessa paikassa. Tutki alla olevia kuvia. Niiden pellot sijaitsevat eri paikoissa ja ravinteiden säilymisessä maaperässä on eroja. Missä pellossa ravinteet säilyvät mielestäsi parhaiten, jolloin se tarvitsee vähiten lannoitusta? Tutki miltä pelto ja sen ympäristö näyttävät. Voivatko ravinteet valua pois? Sijaitseeko pelto laaksossa tai rinteessä? Onko lähellä puroja, jotka kuljettavat ravinteita pois? Valitse pelto, jonka maaperässä uskot ravinteiden säilyvän parhaiten. Jakautukaa sitten ryhmiin ja kertokaa, miksi valitsemanne pelto on paras. Antakaa kolme perustelua valinnallenne. 11

11 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN KOSTEIKOT Alapuolella on teksti, joka kertoo kosteikoista ja niiden hyödyistä. Tekstistä puuttuu osa sanoista. Ne löytyvät tekstin alapuolella olevasta laatikosta. Täydennä teksti lisäämällä sanat oikeisiin kohtiin. Rätt svar kan du sedan hitta i Facit. Kosteikkoja kuivattiin 1800-luvulla Euroopassa paljon viljelykäyttöön. Järvistä kaivettiin ojia peltojen ympärille, jotta vesi valuisi pois ja maaperästä tulisi kuiva. Nykyään ymmärretään, että kosteikot ovat hyödyllisiä viljelysmaille, niiden ansiosta biologinen monimuotoisuus lisääntyy, ja ne sitovat lannoitteiden liialliset ravinteet. Kosteikko voidaan perustaa joko täyttämällä ojat, luomalla veden patoavia valleja tai kaivamalla maata ojan ympäriltä siten, että siihen tulee lammen kaltainen syvänne. Sateellalampi täyttyy, uusia kasveja ilmestyy ja uusi elinympäristö on luotu. Vanhan kosteikon kohta on paras paikka uudelle kosteikolle. Vanhat kosteikot näkyvät usein vanhoissa kartoissa, valokuvissa tai entisaikojen kuvauksissa. Mikäli kosteikko perustetaan kunnolla, se kasvaa hyvin ja sitoo paljon ravinteita. Jos kosteikkoon tulee liikaa kasvillisuutta, sitä joudutaan ehkä harventamaan. Myös kosteikossa, samoin kuin meressä, useimmat kasvit kuolevat talveksi, ja niiden hajotessa syntyy ravinteita, jotka kulkeutuvat eteenpäin. Kosteikon hoitaminen on tästä syystä tärkeää. Kosteikon voi harventaa koneella ja käyttää poistetun kasvillisuuden eläinrehuna tai jättää harventamisen eläinten tehtäväksi antamalla niiden laiduntaa vedessä. Kumman tahansa valitseekin, ravinteet käytetään hyödyksi, mikä on mereen virtaamista parempi vaihtoehto. Meressä ne vain lisäävät tiettyjä levälajeja. Kosteikko voi sitoa jopa tonnin typpeä hehtaaria kohti vuodessa, mikä on erittäin paljon. Monet villieläimet liikkuvat mielellään kosteikossa. Mättäiden ja saarekkeiden keskellä voi nähdä kahlaajalintuja, kuten isosirrejä ja kuoveja. Kurjet ja hanhet pitävät kosteikoista, samoin kuin myös tiirat ja lokit. Monet sammakkoeläimet viihtyvät hyvin siellä, missä on vettä ja pitkää ruohoa suojaksi. Myös isot eläimet, kuten hirvet ja saksanhirvet ovat usein vedessä syömässä lumpeita tai ojatädykkeitä. Sanoja: Tuotanto Harventaa Kahlaajalinnut Levä Kuivattu Laiduntaa Talvi Sammakkoeläimet Typpi Ravinne Eläinrehu Biologinen monimuotoisuus Elinympäristö Viljelymaa 12

12 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN ELÄMÄN EDELLYTYKSET Itämeren eläimet ja kasvit elävät monissa erilaisissa paikoissa ja pitävät erityyppisestä vedestä, vaikka ovatkin hyvin sopeutuvaisia. Voit lukea seuraavassa neljästä eri eläimestä ja kasvista, joilla kaikilla on erilaiset tarpeet. Merkitse ruutuihin, mitä ne haluavat vedessä olevan. Valittavissa olevat tasot ovat vähän, kohtuullisesti ja paljon. Jos asialla ei ole merkitystä, merkitse ruutuun rasti. Katso esimerkki sinisimpukasta ja viherahdinparrasta. ORGANISMI: SUOLA HAPPI VALO RAVINTO VIHERAHDIN- Kohtuullisesti x Paljon Paljon PARTA (LEVÄ) SINISIMPUKKA Paljon Paljon x Kohtuullisesti KAMPELA NODULARIA KILKKI RAKKOLEVÄ Kampela on Itämeren yleisin litteä kala. Se viihtyy hiekka- ja liejupohjilla ja syö matoja, pieniä äyriäisiä ja simpukoita. Kun kampelan poikaset vielä uivat vedessä, eivätkä ole laskeutuneet pohjaan, ne uivat oikeinpäin, kuten normaalit kalat. Poikasen kasvaessa sen toinen silmä vaeltaa samalle puolelle kuin toinen silmä eli molemmat silmät ovat samalla puolella. Kala asettuu pohjaan kyljelleen ja ui loppuelämänsä tällä tavalla. Nodularia on bakteeri. Silä on kasvien lailla kyky fotosynteesiin. Sen kautta se saa tarvitsemansa energian. Nodularia aiheuttaa runsaat leväkukinnot, jotka värjäävät Itämeren veden kesäisin keltaiseksi tai vihreäksi. Eläimet eivät syö sitä sen sisältämän myrkyn takia. Kilkki on pieni äyriäinen, eräänlainen makean veden maasiira, joka jäi Itämereen viimeisen jääkauden jälkeen. Sitä kutsutaankin jääkauden reliktiksi. Se voi elää jopa 290 metrin syvyydessä, ja se selviytyy monenlaisissa elinympäristöissä, kuten hiekka-, savi- ja kivikkopohjassa. Kilkki on hyvä uimaan myös ylös vedestä. Rakkolevä on yleinen laji Itämeressä. Sillä ei ole lehtiä eikä vartta, ja se kuuluu ruskoleviin. Se selviää jonkin aikaa myös kuivana, ja voi sen takia kasvaa paikoissa, joissa on voimakas vuorovesi. Itämeressä ei ole varsinaista vuorovettä. Rakkolevä on monien pienten eläinten koti. Rakkolevässä on pieniä ilmarakkoja, jotka kannattelevat sitä kohti pintaa ja valoa. Miltä vesi näyttää, jos se on rehevöitynyt? Mieti miten suolan, hapen, valon ja ravinteiden saatavuus muuttuu, jos meri rehevöityy. Onko tilanne erilainen Ruotsin itärannikolla kuin länsirannikolla? 13

13 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN OMAT VALINTAMME Omat valintamme vaikuttavat Itämereen. Syömämme ruoka ja ostamamme ja käyttämämme vaatteet vaikuttavat ympärillämme olevaan luontoon. Seuraavassa on luettelo ruokalajeista tai tuotteista. Ruoan tuottaminen ja valmistaminen vaikuttaa Itämeren ravinnetasapainoon jollakin tavalla, mutta miten? Keskustelkaa asiasta ryhmissä ja pyrkikää löytämään yhteinen vastaus. Kertokaa sitten vastauksenne koko luokalle suuressa ryhmäkeskustelussa. Porsaankyljys Leipä Munakas Sinisimpukat Pirtelö Faktaa lihasta: Euroopassa syödään paljon lihaa, etenkin Itämeren ympäristössä. Sisämeremme rannikkovaltiot tuottavat lihaa myös vientiin. Kaikkien Itämeren rannikkovaltioiden yhteenlaskettu lihantuotanto oli 13 miljoonaa tonnia vuonna Itämeren alueen maissa syödään keskimäärin noin 72 kg lihaa henkeä kohti vuodessa. Ruotsissa syödään yli 84 kg henkeä kohti ja määrä nousee koko ajan. Lihantuotanto on kasvanut tonnilla vuoden 1945 jälkeen pelkästään Ruotsissa. Melkein kaikki lihan ja kananmunien tuotanto vaikuttaa Itämereen jollakin tavalla. Yksi ainut porsas tuottaa 3 kertaa enemmän ulostetta kuin ihminen porsaan sikatila tuottaa valtavia määriä lantaa. TOTTA VAI TARUA Alla olevat rehevöitymistä koskevat väittämät ovat joko totta tai tarua. Merkitse väittämän kohdalla oleviin ruutuihin oma vastauksesi. Valitse väittämistä kolme ja kirjoita perustelut, miksi uskot niiden olevan totta tai tarua! Rehevöityminen vaikuttaa suoraan siihen, että TOTTA TARUA 1. biologinen monimuotoisuus köyhtyy 2. Itämeren rannikoilla on vähemmän uimareita 3. öljypäästöt lisääntyvät 4. Itämeren ympärillä olevat valtiot menettävät rahaa 5. turskat vähentyvät 6. merikotkien määrä lisääntyy 7. peltojen ympärillä olevat puut kuolevat 8. merivesi lämpenee 9. tutkimusaluksilla haisee usein mädältä kananmunalta 10. useammat ihmiset voivat syödä silliä 14

14 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN POLIITIKKOJEN VALINTA Itämeren ympärillä on monia erilaisia valtioita. Kaikilla niillä on omat asukkaansa ja omat intressinsä suojeltavina, mutta kaikki jakavat saman Itämeren. Jakautukaa kolmen hengen ryhmiin. Jokainen ryhmä saa yhden maan esiteltäväksi. Hankkikaa ensin hieman perustietoja tutkimalla karttaa tai käyttämällä Internetiä. Paljonko maassanne on asukkaita? Kuinka pitkä Itämeren rannikko maallanne on? Kuinka pitkälle Itämereen maanne alueellinen ja taloudellinen vyöhyke ulottuu? Kuinka suuri osa maastanne on viljelysmaata (arvioi)? Virtaako maan läpi yhtään suurta jokea? Onko maassanne isoja kaupunkeja, jotka sijaitsevat Itämeren rannalla? Mikä on maanne tärkein tuote? Viljelykasvit? Käyttäkää kysymyksiä apuna ja laatikaakolme argumenttia, miksi maanne pitäisi osallistua alla kuvattuun projektiin (kosteikkojen perustaminen) tai olla osallistumatta. Jos asukkaista iso osa asuu Itämeren rannikolla, kannattaa tehdä palvelus ja auttaa merta. Tästä syystä kannattaa osallistua projektin kustannuksiin. Ottakaa huomioon muiden ryhmien maat, jotka kohtaatte keskustelussa. Voisi olla järkevää miettiä etukäteen argumentteja, miksi näiden maiden pitäisi maksaa projektista (jos niiden mielestänne pitäisi). Faktaa politiikasta: Maatalous, mukaan lukien lihantuotanto, on Itämeren rehevöitymisen suurin syy. Poliitikot tekevät maataloutta koskevia päätöksiä. Itämeren alueen poliitikot tapasivat vuonna 2007 Krakovassa Puolassa päättääkseen Itämeren pelastamisen vaatimista ympäristötoimenpiteistä (Helcom Baltic Sea Action Plan). Silloin päätettiin muun muassa siitä, että typpipäästöjä mereen pienennettäisiin tonnilla vuodessa ja fosforipäästöjä tonnilla muun muassa maataloudesta. Toimenpiteet on otettava käyttöön viimeistään vuonna Sen jälkeen menee vielä monta vuotta ennen kuin ne vaikuttavat mereen! EU:ssa on olemassa myös määräyksiä (direktiivejä), joissa määrätään rajat maatalouden, jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden typpi- ja fosforipäästöille Viime vuosien aikana Itämeren rannikolle on tullut uudenlaista teollisuutta, mm isoja lihantuotantoyrityksiä. Isot navetat tuottavat paljon lantaa, josta pääsee ravinteita ympäröiviin vesistöihin ja niistä mereen. On tärkeää, että EU:lla on selvät ja hyvät säännöt, jotka koskevat myös tällaisia ravinnepäästöjä, ja tehokkaat valvontajärjestelmät määräysten noudattamisen valvontaan. Kaikki ryhmät osallistuvat lopuksi avoimeen keskusteluun. Opettaja toimii puheenjohtajana ja jakaa puheenvuoroja, ja kaikkien tulee saada esittää omat mielipiteensä. Keskustelu: Kenen pitäisi maksaa kosteikkojen perustamisesta sisämeren ympärille? Uusien kosteikkojen perustaminen pelloilta virtaavan veden ravinteiden sitomiseksi on tehokas menetelmä rehevöitymisen vähentämiseksi. Minkä valtioiden pitäisi maksaa maatalousyrittäjille tukea kosteikkojen perustamiseen? Miksi näiden valtioiden pitäisi maksaa? Ovatko kaikki ryhmät samaa mieltä? 15

15 MITÄ ON TAPAHTUNUT ELOKUVIEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN? MITÄ ON TAPAHTUNUT ELOKUVIEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN? KÖYHÄSTÄ RIKAS Itämeri oli alun perin ravinneköyhä meri luvulla valuma-alueen väkiluku kasvoi, elintarviketuotantoa tehostettiin ja maataloudesta, lihantuotannosta, kotitalouksista ja laivaliikenteestä Itämereen päätyvä ravinnekuormitus lisääntyi voimakkaasti. Rehevöitymistä pidetään tällä hetkellä Itämeren pahimpana ympäristöongelmana. Tästä syystä ravinnepäästöjen vähentämistoimenpiteet on priorisoitu korkealle sekä Euroopan unionin tasolla että Itämeren rannikkovaltioiden yhteistyössä (HELCOMyhteistyö 1 ). MITÄ ON TEHTY REHEVÖITYMISEN VÄHENTÄMISEKSI? Sen jälkeen, kun Saastunut meremme valmistui vuonna 2011, on tapahtunut paljon. EU on tehnyt päätöksen lainsäädännön muuttamisesta siten, että fosfaattien määrää kuluttajien käyttämissä pyykinpesu- ja astianpesuaineissa vähennetään. Lisäksi on rakennettu monta uutta jätevedenpuhdistamoa ja vanhoja puhdistamoja on uudistettu. Uusia ja parempia viljelymenetelmiä on otettu käyttöön, viljelijät tuntevat paremmin fosforin ja typen vaikutukset maaperään ja tietävät mitä tapahtuu, jos ravinteita pääsee vesistöihin. 2 MITÄ KUULUU UDARNIK-KANATILALLE? Elokuvassa Saastunut meremme kerrotaan Pietarin lähellä olevasta Udarnik-kanatilasta, josta Itämereen pääsee suuria määriä ravinteita. Elokuvan tekemiseen osallistuneen, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkijan, Seppo Knuuttilan vuonna 2011 ottamat vesinäytteet osoittivat, että Udarnik oli yksi pahimmista päästöjen aiheuttajista Leningradin oblastin (Pietari) eläintilojen joukossa. Sen jälkeen, kun elokuvassa Saastunut meremme kiinnitettiin huomiota näihin ongelmiin, Udarnik aloitti toimenpiteet ravinnevalumien vähentämiseksi ja ympäristöystävällisemmän tuotannon kehittämiseksi. Tila mm. uudistaa kanalat EU:n standardien mukaisiksi, jolloin kanoilla on enemmän tilaa kuin aikaisemmin. Uusi nykyaikaisesti varustettu teurastamo on jo rakennettu. Udarnik sai vanhojen lantaaltaiden tyhjentämiseen ja korjaamiseen taloudellista tukea Suomesta ja Ruotsista. Tila vähentää fosforin ja muiden haitallisten aineiden päästöjä lanta-altaista ja pelloilta, joille lantaa on levitetty, asentamalla suodattimia, lisäämällä lannan säilytyskapasiteettia sekä parantamalla kuljetuksia. Udarnik panostaa jatkossa paljon ympäristönsuojeluun, ja sen yhtenä tavoitteena on lantamäärien vähentäminen. 3 MITÄ PUOLAN PÄÄSTÖILLE ON TAPAHTUNUT? Puola on investoinut yli 12 miljardia euroa jätevedenpuhdistamoiden ja patojärjestelmien uusimiseen vuoden 2011 jälkeen, jolloin elokuva valmistui. Hanke on nyt loppuvaiheessa. Tämä panostus on suurin yksittäinen Itämerta koskeva parannus, joka kohdistuu fosfori- ja typpipäästöjen vähentämiseen. 4 KUKAAN EI VOI TEHDÄ YKSIN KAIKKEA, MUTTA KAIKKI VOIVAT TEHDÄ JOTAKIN Itämeren ongelmat koskettavat sen ympärillä asuvia 85 miljoonaa asukasta. Ongelmista kertominen ja niistä keskustelu on tärkeää, jotta tietämys merta koskevista uhista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista lisääntyy. Elokuvan Saastunut meremme paljastukset Udarnik-kanatilasta saivat aikaan kuumaa keskustelua teollisista eläintiloista ja niiden vaikutuksesta Itämereen. Elokuvan jälkeen kanatila ryhtyi toimenpiteisiin vähentääkseen Itämereen päätyvää ravinnekuormitusta. Mitään ei tapahdu, jos emme saa tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä. HELCOM-yhteistyön tavoitteena on Itämeren ympäristön hyvä ekologinen tila vuoteen mennessä. Itämeren toipuminen ja ympäristöparannusten näkyminen vievät kuitenkin pidemmän ajan. Tähän päivään mennessä on tehty paljon aloitteita, mutta vielä tarvitaan paljon toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Voimme kaikki omilla pienillä toimenpiteillämme vaikuttaa sisämeremme puhtauteen. Itämeri saa siten mahdollisuuden toipua, ja eläimet sekä kasvit palaavat takaisin

16 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN LÄHTEET Kotisivut: Kirjat: Muutokset pinnan alla: Tutkimuksia Ruotsin meriympäristöstä, Monitor 19. Claes Bernes, Ympäristönsuojeluvirasto ISBN Vesitutkimukset: Makean ja suolaisen veden tutkimuksia. Bydén, Larsson, Olsson, Ympäristötieteiden laitos, Göteborgin yliopisto. ISBN

17

ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME OPETTAJAN MATERIAALI LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT

ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME OPETTAJAN MATERIAALI LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT REHEVÖITYMISESTÄ ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT Elokuvantekijä ja freelance-toimittaja Folke Rydén ja valokuvaaja

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät 25/4/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri-tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

/ Miina Mäki

/ Miina Mäki Kuva: Jukka Nurminen 31.1.2008 / Miina Mäki JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Perustettu 1992 vaalimaan suomalaisen merenkulun kulttuuriperintöä. Toiminnan pohjana ovat John Nurminen Oy:n 120-vuotisen historian aikana

Lisätiedot

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Toimintapaketti SUOMENLAHTI-NÄYTTELYN kävijöille

Toimintapaketti SUOMENLAHTI-NÄYTTELYN kävijöille Toimintapaketti SUOMENLAHTI-NÄYTTELYN kävijöille Tämä toimintapaketti on osa Suomenlahti-vuoden näyttelyä. Toimintapaketin tavoitteena on innostaa kävijöitä perehtymään materiaaliin syvällisemmin. Tehtävät

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON MITÄ MIELTÄ OLET? Helsingin yliopisto, Göteborg University, Suomen Ympäristökeskus, Coastal Research and Planning Institute,

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit 1. Itämeren vieraslajeja http://www.itameriportaali.fi/fi/fi_fi/etusivu/ Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit - tunnistusopas, vieraslajikuvataulut ja Itämeri-sanakirja suorat linkkivinkit:

Lisätiedot

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto: LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.

Lisätiedot

Itämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen

Itämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen Itämeri o aiutlaatuie ja uhaalaie Mitä pia alla tapahtuu? Mite ihmistoimita vaikuttaa Itämeree? Mitä siä voit tehdä Itämere pelastamiseksi? 1 Mitä meri meille merkitsee? 2 Toimita valumaalueella vaikuttaa

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki Meren pelastaminen Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta 15.12.2016 Helsinki Sisältö 1. Miksi meri tulee pelastaa? Meren hyödyt 2. Mikä on muuttunut sitten 2009

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Ravinteiden kierrätys Suomessa Ravinteiden kierrätys Suomessa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2015 Dry Toilet konferenssin Suomi-päivänä Tampere 19.8.2015 Kuvat: Eija Hagelberg, Hia Sjöblom, Foodpark

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,

Lisätiedot

Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy

Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä Endev Oy 4.10.2017 MIKSI JÄTEVESILIETE ON (OLLUT) JÄTETTÄ? Yhdyskuntajätevesilietteet sisältävät mm. lääkeainejäämiä, mikromuovia, huumeainejäämiä,

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

Itämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet.

Itämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet. Itämeri Murtovesi Itämeren murtovesi on vesialueen vettä,joka on suolaisempaa kuin kuin makeavesi, mutta suolapitoisuus ei saavuta valtameren veden suolapitoisuutta. Murtovaeden suolapitoisuus on alle

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018 Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämerihaaste pähkinänkuoressa KäynnistettyTurun ja Helsingin kaupunginjohtajien

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi Sisältö Kansainvälisen suojelupolitiikan kohteiden kehityksestä Kansainvälisen suojelupolitiikan

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä?

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä? HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT Mitä minä voin tehdä? Leväpartaiset rantakivet, sinilevämassat ja verkkojen limoittuminen ovat kaikki oireita rehevöitymisestä. Myös vieraslajit uhkaavat herkkää järviluontoa.

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Itämeri meidän yhteinen meremme

Itämeri meidän yhteinen meremme Itämeri meidän yhteinen meremme Lasten Itämeriprotesti Aina sanotaan, että nuoret ovat maamme tulevaisuus. Mutta, mehän olemme siis maamme nykyisyys! Ja lisäksi sen tulevaisuus. Ihannetilanteessa mielipidettäni

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Suomi BEVIS hankealueet A. Engqvist Ruotsi Monikansallisessa BEVIS-hankkeessa on vuosina 2004-2007 laadittu työkaluja, joita voidaan käyttää yhteisten vesiensuojelutoimenpiteiden

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: yläkoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja Marjut Mykrä Piirrokset: Susanna Alakarhu ja Henna Latvala Valokuvat: Katja Haukilehto, Unto Tapio, Susanna Alakarhu, Varpu Rajala ja

Lisätiedot

Ilman vettä ei ole elämää

Ilman vettä ei ole elämää Ilman vettä ei ole elämää Elämä alkoi merestä. Meressä syntyi kaikki kalat ja muut elukat. Meressä on todella hienot maisemat. Suolaista vettä ei kannata juoda koska se on tosi pahaa. Kuolleessa meressä

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset 1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos 1. Tausta Suojelun sosioekonomiaa:

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Vanajavesi Hämeen helmi

Vanajavesi Hämeen helmi Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: alakoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: jokamiehen

Lisätiedot

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 Maatilaintarkastaja Timo Sirkiä Metsänhoitaja Juha Mäkitalo Kiinteistöliikelaitos toimii kaupungin maa/vesiomaisuuden

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi: Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot