ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME OPPILAAN MATERIAALI LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME OPPILAAN MATERIAALI LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT"

Transkriptio

1 REHEVÖITYMISESTÄ ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT

2 Elokuvantekijä ja freelance-toimittaja Folke Rydén ja valokuvaaja Mattias Klum aloittivat kymmenen vuotta kestävän Baltic Sea Media Project -hankkeen vuonna Se on yksi Ruotsin pitkäaikaisimmista journalistisista elokuva- ja mediapanostuksista tähän mennessä. Itämeren rannikkovaltioiden 85 miljoonalle asukkaalle halutaan kertoa innovatiivisesti, viihteellisesti ja informatiivisesti, millaisia uhkia sisämereen kohdistuu. Projekti päättyy vuonna 2017 pitkään elokuvaan, joka kuvaa Itämerta, sen asukkaita ja luontoa kymmenen vuoden ajanjakson aikana. Lisätietoa projektista on osoitteessa BalticSea2020 on yksityinen säätiö, jonka tavoitteena on kääntää Itämeren negatiivinen kehitys toiseen suuntaan vuoteen 2020 mennessä. Se saavutetaan käyttämällä 500 miljoonan kruunun lahjoitusvarat konkreettisiin tutkimustoimenpiteisiin, mielipidemuokkaukseen ja aktiiviseen projektisitoutumiseen. Sitä tarvitaan, sillä muussa tapauksessa Itämeren rannikkovaltioiden noin 85 miljoonan asukkaan elinolot huononevat merkittävästi. Säätiön puheenjohtaja Björn Carlson uskoo vakaasti, että tässä onnistutaan. Hän haluaa lahjoituksellaan luoda toimintakykyisen toimijan, joka voi ilman politiikkaa ja byrokratiaa puuttua asioihin nopeasti ja huolehtia siitä, että Itämeren olosuhteita parantavat asiat myös toteutetaan. Baltic Sea Media Project on BalticSea2020-säätiön tukema hanke. Lue lisää BalticSea2020-säätiöstä osoitteesta:

3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA Sanasto Karttatyöskentely The Big Picture Miten pelastamme Itämeren? ELOKUVAN KATSOMISEN AIKANA Elokuvan pääsanoma ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN Ravinteiden reitti Vaikea dilemma Parhaat pellot Kosteikot Elämän edellytykset Omat valintamme Totta vai tarua Politiikkojen valinnat MITÄ ON TAPAHTUNUT ELOKUVIEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN? LÄHTEET

4 ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA SANASTO Elokuva Saastunut meremme käsittelee rehevöitymistä jolla tarkoitetaan ravinteiden lisääntymistä järvissä ja merissä. Rehevöitymistä voidaan kutsua myös kasviravinteiden ylitarjonnaksi. Typpi ja fosfori kaksi yleisintä ja tärkeintä ravinnetta. Levät ovat primitiivisiä klorofylliä sisältäviä, vedessä eläviä organismeja, joilla ei ole varsinaista vartta, juurta tai lehtiä. Murtovesi on vettä, jonka suolapitoisuus on alhainen, yleensä suolaveden ja makean veden sekoitusta, kuten Itämeren vesi. Merta, jonka ympärillä on paljon maata, ja joka on yhteydessä valtameriin vain kapean salmen kautta kutsutaan sisämereksi. Kuollut merenpohja laajenee Itämerellä. Kuollut merenpohja laajenee Itämerellä. Itämeren pohjassa on alueita, joilla ei ole ollenkaan happea, eivätkä pohjaeläimet silloin elä siellä. Syanobakteerit ovat levää muistuttavia bakteereita, jotka aiheuttavat Itämeren runsaat leväkukinnat keväällä ja kesällä. Niitä kutsuttiin aiemmin myös sinileviksi. Nodularia on yleisin syanobakteeri Itämeressä. Plankton eli keijusto tarkoittaa järvissä tai merissä kelluvaa eliöstöä, joka liikkuu veden mukana. KARTTATYÖSKENTELY Kun sataa vettä, sadevesi imeytyy maaperään ja edelleen puroihin ja jokiin, ellei se haihdu tai jää kasvillisuuteen. Valuma-alue on maa-alue, jolta kaikki vesi kulkeutuu yhteen vesistöön. Laakso voi olla sen keskellä sijaitsevan järven valumaalue. Tutki kartasta Itäveden valuma-aluetta ja vastaa kartan perusteella seuraaviin kysymyksiin: Millä maalla on Itämeren pisin rannikko? Missä Itämeren rannikolla olevassa maassa on eniten yli asukkaan kaupunkeja? Mistä maasta virtaa eniten jokia Itämereen? 4

5 ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA THE BIG PICTURE Käytä The Big Picture -sovellusta (vain englanninkielinen) osoitteessa: ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. Tutustukaa myös pohdittavaakysymyksiin ja keskustelkaa vastauksista luokassa. Oikeat vastaukset ovat liitteessä. 1. Kuinka korkea suolapitoisuus on Kööpenhaminan rannikolla? 2. Kuinka korkea suolapitoisuus on Tallinnan rannikolla? Pohdittavaa: Miksi Itämeren suolapitoisuus vaihtelee sen eri osissa? 3. Oliko vedessä enemmän klorofylliä vuonna 2005 kuin vuonna 2000? Pohdittavaa: Miksi Itämeressä on runsaampia kasviplanktonin kukintoja kuin Atlantin valtameressä? 4. Millä havaintoasemalla mitattiin Itämeren laajin kuollut merenpohja vuonna 2010? 5. Minä mittausvuonna Itämeressä oli eniten kuolleita pohja-alueita? Pohdittavaa: Miksi merenpohja kuolee? Sanoja, joista voi olla apua: Dead Zone = Kuollut merenpohja Salt Levels = Suolapitoisuus Chlorophyll = Klorofylli Phytoplankton = Kasviplankton Phosphate Levels = Fosfaattitaso Nitrate Levels = Nitraattitaso Manure = Lanta Nitrogen = Typpi Phosphorous = Fosfori 6. Kuinka paljon enemmän typpeä pääsi mereen vuonna 2010 verrattuna vuoteen 1995 mitattuna havaintoasemalla F3? 7. Kuinka paljon fosforia oli Landskronan rannikolla vuonna 1995? Pohdittavaa: Mistä eri lähteistä tulee ravinnepäästöjä? Mistä ravinnepäästöt tulevat? 5

6 ELOKUVAN KATSOMISEN AIKANA KUINKA PELASTAMME ITÄMEREN? Vaikka sisämertamme uhkaavatkin monet ympäristömuutokset, tehdään sen pelastamiseksi paljon työtä. Mitä hankkeita on meneillään? Eri valtioilla, viranomaistahoilla ja intressiryhmillä, kuten BalticSea2020, on hankkeita Itämeren ympäristön parantamiseksi. Saat lisätietoa näistä hankkeista käymällä ympäristöviraston, Helcomin ja BalticSea2020:n kotisivuilla. Kotisivut löytyvät seuraavista osoitteista: www. helcom.fi och Jakautukaa kolmen hengen ryhmiin ja valitkaa jokaiselle ryhmälle jokin projekteista tarkasteltavaksi. Ottakaa selvää: Mitä projekti koskee? Mikä on projektin tavoite? Minkälaisia tuloksia projektista on tähän mennessä saatu? Kun olette löytäneet vastaukset, esittäkää ne yhdeksän hengen ryhmille (kolme projektiryhmää). Valitkaa mieluiten jokaiselle ryhmälle eri projekti. ELOKUVAN KATSOMISEN AIKANA ELOKUVAN PÄÄSANOMA Mikä oli dokumenttielokuvan pääsanoma? Pyydä oppilaita miettimään seuraavia kysymyksiä elokuvan katselun aikana. 1. Mitkä elokuvan asiat olivat uusia sinulle? 2. Mitä pidit tästä elokuvasta kokonaisuutena? 3. Mikä oli elokuvan pääsanoma? 4. Mitä luulet elokuvantekijöiden halunneen sinun ajattelevan? 5. Miten elokuva vaikutti sinuun? 6

7 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN Tietoa ravinteista: Lantaa on käytetty kasvien kasvun parantamiseen aina. Eläinten lanta on erittäin hyvää lannoitetta, koska silloin ei tarvitse käyttää keinotekoisia aineita. Typpi ja fosfori ovat kaksi yleisintä ravinnetta. Niitä tarvitaan, jotta kasvit yleensä kasvavat. Kasvit voivat kuitenkin saada ravinteita myös liikaa. Jos näin käy, ne usein kuolevat. Jos lannoitteita käytetään liikaa, kaikki niiden ravintoaineet eivät imeydy peltoon vaan virtaavat jokiin ja vesistöihin ja niistä edelleen järviin ja meriin. Vesikasvit ja levät käyttävät ravinteet hyväkseen ja kasvavat nopeasti. Lopulta niitä on liikaa, ne varjostavat toisiaan ja kuolevat. Lisääntynyt kasvien hajoaminen kuluttaa kaiken hapen, eivätkä eläimet enää pysty elämään pohjassa. Tällaista merenpohjaa kutsutaan kuolleeksi. Kuolleita merenpohjia on monessa kohdassa Itämerta.. RAVINNON KULKU Kun vesi sataa maahan ja virtaa edelleen mereen, se sisältää monia eri aineita, kuten rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa on sadepisara. Sateen aikana pisarat keräävät itseensä ravinteita eri paikoista. Näitä paikkoja kutsutaan lähteiksi (vesi ottaa ravinteita). Vesi myös luovuttaa ravinteita eri paikkoihin, joita kutsutaan nieluiksi (ravinteet häviävät vedestä). Seuraa sadepisaran matkaa, ja laskekaa tullessanne asemalle, kuinka paljon ravinteita se on ottanut tai kuinka paljon se on niitä luovuttanut. Ravinteiden mittayksikkö on µmol/l (mikromoolia litrassa), joka kuvaa ravinnemolekyylien määrää litrassa vettä. Laskuesimerkki: Sadepisara, joka laskeutuu vain vähän lannoitetulle pellolle, kerää ravinteita 2,0 µmol/l. Se valuu edelleen lampeen, jossa on runsaasti kasvillisuutta. Vesikasvit ottavat sadepisarasta ravinteita 1,2 µmol/l. Kun sadepisara jatkaa matkaansa lammesta, siinä on ravinteita enää 0,8 µmol/l (2,0 1,2 = 0,8). Kartalla on kaksi lähtöpistettä, mistä sadepisaran matka voi alkaa, ja kaksi kulkureittiä. Kokeile molemmat reitit (A1 ja A2). Vastaa sitten seuraaviin kysymyksiin: Kuinka paljon ravinteita kulkeutui Itämereen, jos vesi kulki kosteikon kautta? Kuinka paljon ravinteita kulkeutui Itämereen, jos vesi kulki kaupungin kautta? Mistä veteen tuli eniten ravinteita? Onko olemassa mitään tapoja puhdistaa ravinteet vedestä? 7

8 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN A1. Pelto Pellolle satava vesi joutuu suoraan ravinteikkaaseen ympäristöön. Ravinteita on niin paljon, että sadepisara melkein täyttyy niistä. Se ottaa 5,5 µmol/l, ja sittenne kulkeutuvat ojiin. A2. Lantalaguuni Mikäli sadevesi sen sijaan valuu laguuniin, jossa varastoidaan lantaa, ojiin kulkeutuu vielä enemmän ravinteita. Suuressa lanta-altaassa on paljon ravinteita ja sadepisara saa niitä itseensä 8,0 µmol/l, joka sitten kulkeutuu ojiin. B. Oja Ojissa on vain vähän ravinteita käyttäviä kasveja, mutta siellä on typpeä ja fosforia. Ne tulevat pelloilta virtaavan veden mukana. Sadepisara kerää itseensä 4,1 µmol/l lisää ravinteita. C. Joki Joessa vesi virtaa vähän nopeammin kuin ojassa kuljettaen ravinteita pois. Joessa elävät kasvit voisivat ottaa enemmän ravinteita kuin mitä ne nyt ottavat. Sadepisara luovuttaa ravinteita 1,0 µmol/l. Nyt vedellä on kaksi vaihtoehtoa jatkaa matkaa, joko putken kautta tai kosteikon kautta. D1. Toinen oja Maaseutu on täynnä peltoja ja ojia. Useimmat ojat liittyvät toisiinsa, ja yhdessä ojassa kulkenut vesi voi jatkaa seuraavaan ojaan. Jos valitset tämän reitin, pisara ottaa itseensä vieläkin enemmän ravinteita 4,1 µmol/l. E1. Kaupungin läpi virtaava joki Kaupungin ulkopuolelta maataloudesta tuleva vesi kulkee usein reittiä, jossa on vain vähän kasvillisuutta. Meren rannalla olevien kaupunkien läpi virtaa usein joki, koska ihmiset tarvitsevat makeaa vettä. Tässä kaupungissa on muutamia viemäreitä, jotka laskevat vetensä jokeen puhdistamattomina. Tämän takia ravinteita kulkeutuu veteen, ja pisara ottaa itseensä 2,2 µmol/l. F1. Satamat Sataman matalikko on hyvä paikka ravinteille, siellä on paljon auringonvaloa ja kasvillisuutta. Tässä satamassa on kuitenkin hiljattain ruopattu merenpohjaa, josta on vapautunut myrkyllisiä aineita. Pohjakasvillisuutta on erittäin vähän, ja se käyttää vain osan ravinteista. Pisara luovuttaa ravinteita vain 0,9 µmol/l. D2. Kosteikko Kosteikko on paikka, jossa tarvitaan paljon ravinteita. Entisaikaan maaseudulla oli paljon kosteikkoja, mutta ne täytettiin viljelymaan saamiseksi. Se oli virhe, koska kosteikot ovat hyödyllisiä viljelylle ja luonnolle. Nykyään kosteikkoja perustetaan joka vuosi lisää kaikkialla Euroopassa. Ne sitovat ravinteita, jolloin niitä pääsee vähemmän meriin ja järviin. Kosteikkoon sadepisara luovuttaa itsestään ravinteita 3,8 µmol/l. E2. Purot ja luonnonjoet Nämä virtaavat metsissä ja koskemattomilla niityillä. Monet puut saavat vetensä niistä. On paljon pajuja, joiden juuret saattavat ulottua puroon asti. Tänne sadepisara luovuttaa ravinteita 1,6 µmol/l. F2. Jokien suistot/deltat Nämä syntyvät rannikolle, jossa maa on tasaista. Delta syntyy, kun joki tuo mukanaan hiekkaa ja lietettä, joka kasautuu ravinteikkaiksi kerrostumiksi meren rantaan. Delta on eräänlainen kosteikko, jossa kasvaa erilaisia ruohokasveja. Deltan kasvit käyttävät paljon ravinteita. Tänne sadepisara luovuttaa ravinteita 1,8 µmol/l. G. Itämeri Lopultakin meressä. Sadepisaraamme sekoittuu nyt suolaista vettä ja sen ravinteet päätyvät Itämereen. Kuinka paljon ravinteita sadepisara toi mukanaan? 9

9 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN VAIKEAI DILEMMA Sivuston välilehdeltä GET INVOLVED löydät artikkeleita, joista selviää, miten tämä kaikki liittyy yhteen: miksi Itämeri rehevöityy, ja mitä tapahtuu rehevöityneelle vedelle? Lue tekstit ja vastaa seuraaviin viiteen kysymykseen: 1. Mihin kasvit käyttävät fosforia? 2. Onko nodularia fosforirajoitteinen? 3. Miksi ravinteet kulkeutuvat veteen? 4. Miten kuolleet merenpohjat syntyvät? 5. Minkä kolmen eläimen lantaa käytetään yleisimmin? Miksi? 10

10 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN PARHAAT VILJELYSMAAT Monissa paikoissa voi viljellä. Joissakin on syvä maakerros, joissakin matala. Joissakin paikoissa sataa paljon, joissakin vain vähän. Peltojen ympäristöstä riippuu, kuinka paljon niitä pitää lannoittaa. Pellot saattavat tietyssä paikassa säilyttää ravinteet paremmin kuin toisessa paikassa. Tutki alla olevia kuvia. Niiden pellot sijaitsevat eri paikoissa ja ravinteiden säilymisessä maaperässä on eroja. Missä pellossa ravinteet säilyvät mielestäsi parhaiten, jolloin se tarvitsee vähiten lannoitusta? Tutki miltä pelto ja sen ympäristö näyttävät. Voivatko ravinteet valua pois? Sijaitseeko pelto laaksossa tai rinteessä? Onko lähellä puroja, jotka kuljettavat ravinteita pois? Valitse pelto, jonka maaperässä uskot ravinteiden säilyvän parhaiten. Jakautukaa sitten ryhmiin ja kertokaa, miksi valitsemanne pelto on paras. Antakaa kolme perustelua valinnallenne. 11

11 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN KOSTEIKOT Alapuolella on teksti, joka kertoo kosteikoista ja niiden hyödyistä. Tekstistä puuttuu osa sanoista. Ne löytyvät tekstin alapuolella olevasta laatikosta. Täydennä teksti lisäämällä sanat oikeisiin kohtiin. Rätt svar kan du sedan hitta i Facit. Kosteikkoja kuivattiin 1800-luvulla Euroopassa paljon viljelykäyttöön. Järvistä kaivettiin ojia peltojen ympärille, jotta vesi valuisi pois ja maaperästä tulisi kuiva. Nykyään ymmärretään, että kosteikot ovat hyödyllisiä viljelysmaille, niiden ansiosta biologinen monimuotoisuus lisääntyy, ja ne sitovat lannoitteiden liialliset ravinteet. Kosteikko voidaan perustaa joko täyttämällä ojat, luomalla veden patoavia valleja tai kaivamalla maata ojan ympäriltä siten, että siihen tulee lammen kaltainen syvänne. Sateellalampi täyttyy, uusia kasveja ilmestyy ja uusi elinympäristö on luotu. Vanhan kosteikon kohta on paras paikka uudelle kosteikolle. Vanhat kosteikot näkyvät usein vanhoissa kartoissa, valokuvissa tai entisaikojen kuvauksissa. Mikäli kosteikko perustetaan kunnolla, se kasvaa hyvin ja sitoo paljon ravinteita. Jos kosteikkoon tulee liikaa kasvillisuutta, sitä joudutaan ehkä harventamaan. Myös kosteikossa, samoin kuin meressä, useimmat kasvit kuolevat talveksi, ja niiden hajotessa syntyy ravinteita, jotka kulkeutuvat eteenpäin. Kosteikon hoitaminen on tästä syystä tärkeää. Kosteikon voi harventaa koneella ja käyttää poistetun kasvillisuuden eläinrehuna tai jättää harventamisen eläinten tehtäväksi antamalla niiden laiduntaa vedessä. Kumman tahansa valitseekin, ravinteet käytetään hyödyksi, mikä on mereen virtaamista parempi vaihtoehto. Meressä ne vain lisäävät tiettyjä levälajeja. Kosteikko voi sitoa jopa tonnin typpeä hehtaaria kohti vuodessa, mikä on erittäin paljon. Monet villieläimet liikkuvat mielellään kosteikossa. Mättäiden ja saarekkeiden keskellä voi nähdä kahlaajalintuja, kuten isosirrejä ja kuoveja. Kurjet ja hanhet pitävät kosteikoista, samoin kuin myös tiirat ja lokit. Monet sammakkoeläimet viihtyvät hyvin siellä, missä on vettä ja pitkää ruohoa suojaksi. Myös isot eläimet, kuten hirvet ja saksanhirvet ovat usein vedessä syömässä lumpeita tai ojatädykkeitä. Sanoja: Tuotanto Harventaa Kahlaajalinnut Levä Kuivattu Laiduntaa Talvi Sammakkoeläimet Typpi Ravinne Eläinrehu Biologinen monimuotoisuus Elinympäristö Viljelymaa 12

12 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN ELÄMÄN EDELLYTYKSET Itämeren eläimet ja kasvit elävät monissa erilaisissa paikoissa ja pitävät erityyppisestä vedestä, vaikka ovatkin hyvin sopeutuvaisia. Voit lukea seuraavassa neljästä eri eläimestä ja kasvista, joilla kaikilla on erilaiset tarpeet. Merkitse ruutuihin, mitä ne haluavat vedessä olevan. Valittavissa olevat tasot ovat vähän, kohtuullisesti ja paljon. Jos asialla ei ole merkitystä, merkitse ruutuun rasti. Katso esimerkki sinisimpukasta ja viherahdinparrasta. ORGANISMI: SUOLA HAPPI VALO RAVINTO VIHERAHDIN- Kohtuullisesti x Paljon Paljon PARTA (LEVÄ) SINISIMPUKKA Paljon Paljon x Kohtuullisesti KAMPELA NODULARIA KILKKI RAKKOLEVÄ Kampela on Itämeren yleisin litteä kala. Se viihtyy hiekka- ja liejupohjilla ja syö matoja, pieniä äyriäisiä ja simpukoita. Kun kampelan poikaset vielä uivat vedessä, eivätkä ole laskeutuneet pohjaan, ne uivat oikeinpäin, kuten normaalit kalat. Poikasen kasvaessa sen toinen silmä vaeltaa samalle puolelle kuin toinen silmä eli molemmat silmät ovat samalla puolella. Kala asettuu pohjaan kyljelleen ja ui loppuelämänsä tällä tavalla. Nodularia on bakteeri. Silä on kasvien lailla kyky fotosynteesiin. Sen kautta se saa tarvitsemansa energian. Nodularia aiheuttaa runsaat leväkukinnot, jotka värjäävät Itämeren veden kesäisin keltaiseksi tai vihreäksi. Eläimet eivät syö sitä sen sisältämän myrkyn takia. Kilkki on pieni äyriäinen, eräänlainen makean veden maasiira, joka jäi Itämereen viimeisen jääkauden jälkeen. Sitä kutsutaankin jääkauden reliktiksi. Se voi elää jopa 290 metrin syvyydessä, ja se selviytyy monenlaisissa elinympäristöissä, kuten hiekka-, savi- ja kivikkopohjassa. Kilkki on hyvä uimaan myös ylös vedestä. Rakkolevä on yleinen laji Itämeressä. Sillä ei ole lehtiä eikä vartta, ja se kuuluu ruskoleviin. Se selviää jonkin aikaa myös kuivana, ja voi sen takia kasvaa paikoissa, joissa on voimakas vuorovesi. Itämeressä ei ole varsinaista vuorovettä. Rakkolevä on monien pienten eläinten koti. Rakkolevässä on pieniä ilmarakkoja, jotka kannattelevat sitä kohti pintaa ja valoa. Miltä vesi näyttää, jos se on rehevöitynyt? Mieti miten suolan, hapen, valon ja ravinteiden saatavuus muuttuu, jos meri rehevöityy. Onko tilanne erilainen Ruotsin itärannikolla kuin länsirannikolla? 13

13 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN OMAT VALINTAMME Omat valintamme vaikuttavat Itämereen. Syömämme ruoka ja ostamamme ja käyttämämme vaatteet vaikuttavat ympärillämme olevaan luontoon. Seuraavassa on luettelo ruokalajeista tai tuotteista. Ruoan tuottaminen ja valmistaminen vaikuttaa Itämeren ravinnetasapainoon jollakin tavalla, mutta miten? Keskustelkaa asiasta ryhmissä ja pyrkikää löytämään yhteinen vastaus. Kertokaa sitten vastauksenne koko luokalle suuressa ryhmäkeskustelussa. Porsaankyljys Leipä Munakas Sinisimpukat Pirtelö Faktaa lihasta: Euroopassa syödään paljon lihaa, etenkin Itämeren ympäristössä. Sisämeremme rannikkovaltiot tuottavat lihaa myös vientiin. Kaikkien Itämeren rannikkovaltioiden yhteenlaskettu lihantuotanto oli 13 miljoonaa tonnia vuonna Itämeren alueen maissa syödään keskimäärin noin 72 kg lihaa henkeä kohti vuodessa. Ruotsissa syödään yli 84 kg henkeä kohti ja määrä nousee koko ajan. Lihantuotanto on kasvanut tonnilla vuoden 1945 jälkeen pelkästään Ruotsissa. Melkein kaikki lihan ja kananmunien tuotanto vaikuttaa Itämereen jollakin tavalla. Yksi ainut porsas tuottaa 3 kertaa enemmän ulostetta kuin ihminen porsaan sikatila tuottaa valtavia määriä lantaa. TOTTA VAI TARUA Alla olevat rehevöitymistä koskevat väittämät ovat joko totta tai tarua. Merkitse väittämän kohdalla oleviin ruutuihin oma vastauksesi. Valitse väittämistä kolme ja kirjoita perustelut, miksi uskot niiden olevan totta tai tarua! Rehevöityminen vaikuttaa suoraan siihen, että TOTTA TARUA 1. biologinen monimuotoisuus köyhtyy 2. Itämeren rannikoilla on vähemmän uimareita 3. öljypäästöt lisääntyvät 4. Itämeren ympärillä olevat valtiot menettävät rahaa 5. turskat vähentyvät 6. merikotkien määrä lisääntyy 7. peltojen ympärillä olevat puut kuolevat 8. merivesi lämpenee 9. tutkimusaluksilla haisee usein mädältä kananmunalta 10. useammat ihmiset voivat syödä silliä 14

14 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN POLIITIKKOJEN VALINTA Itämeren ympärillä on monia erilaisia valtioita. Kaikilla niillä on omat asukkaansa ja omat intressinsä suojeltavina, mutta kaikki jakavat saman Itämeren. Jakautukaa kolmen hengen ryhmiin. Jokainen ryhmä saa yhden maan esiteltäväksi. Hankkikaa ensin hieman perustietoja tutkimalla karttaa tai käyttämällä Internetiä. Paljonko maassanne on asukkaita? Kuinka pitkä Itämeren rannikko maallanne on? Kuinka pitkälle Itämereen maanne alueellinen ja taloudellinen vyöhyke ulottuu? Kuinka suuri osa maastanne on viljelysmaata (arvioi)? Virtaako maan läpi yhtään suurta jokea? Onko maassanne isoja kaupunkeja, jotka sijaitsevat Itämeren rannalla? Mikä on maanne tärkein tuote? Viljelykasvit? Käyttäkää kysymyksiä apuna ja laatikaakolme argumenttia, miksi maanne pitäisi osallistua alla kuvattuun projektiin (kosteikkojen perustaminen) tai olla osallistumatta. Jos asukkaista iso osa asuu Itämeren rannikolla, kannattaa tehdä palvelus ja auttaa merta. Tästä syystä kannattaa osallistua projektin kustannuksiin. Ottakaa huomioon muiden ryhmien maat, jotka kohtaatte keskustelussa. Voisi olla järkevää miettiä etukäteen argumentteja, miksi näiden maiden pitäisi maksaa projektista (jos niiden mielestänne pitäisi). Faktaa politiikasta: Maatalous, mukaan lukien lihantuotanto, on Itämeren rehevöitymisen suurin syy. Poliitikot tekevät maataloutta koskevia päätöksiä. Itämeren alueen poliitikot tapasivat vuonna 2007 Krakovassa Puolassa päättääkseen Itämeren pelastamisen vaatimista ympäristötoimenpiteistä (Helcom Baltic Sea Action Plan). Silloin päätettiin muun muassa siitä, että typpipäästöjä mereen pienennettäisiin tonnilla vuodessa ja fosforipäästöjä tonnilla muun muassa maataloudesta. Toimenpiteet on otettava käyttöön viimeistään vuonna Sen jälkeen menee vielä monta vuotta ennen kuin ne vaikuttavat mereen! EU:ssa on olemassa myös määräyksiä (direktiivejä), joissa määrätään rajat maatalouden, jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden typpi- ja fosforipäästöille Viime vuosien aikana Itämeren rannikolle on tullut uudenlaista teollisuutta, mm isoja lihantuotantoyrityksiä. Isot navetat tuottavat paljon lantaa, josta pääsee ravinteita ympäröiviin vesistöihin ja niistä mereen. On tärkeää, että EU:lla on selvät ja hyvät säännöt, jotka koskevat myös tällaisia ravinnepäästöjä, ja tehokkaat valvontajärjestelmät määräysten noudattamisen valvontaan. Kaikki ryhmät osallistuvat lopuksi avoimeen keskusteluun. Opettaja toimii puheenjohtajana ja jakaa puheenvuoroja, ja kaikkien tulee saada esittää omat mielipiteensä. Keskustelu: Kenen pitäisi maksaa kosteikkojen perustamisesta sisämeren ympärille? Uusien kosteikkojen perustaminen pelloilta virtaavan veden ravinteiden sitomiseksi on tehokas menetelmä rehevöitymisen vähentämiseksi. Minkä valtioiden pitäisi maksaa maatalousyrittäjille tukea kosteikkojen perustamiseen? Miksi näiden valtioiden pitäisi maksaa? Ovatko kaikki ryhmät samaa mieltä? 15

15 MITÄ ON TAPAHTUNUT ELOKUVIEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN? MITÄ ON TAPAHTUNUT ELOKUVIEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN? KÖYHÄSTÄ RIKAS Itämeri oli alun perin ravinneköyhä meri luvulla valuma-alueen väkiluku kasvoi, elintarviketuotantoa tehostettiin ja maataloudesta, lihantuotannosta, kotitalouksista ja laivaliikenteestä Itämereen päätyvä ravinnekuormitus lisääntyi voimakkaasti. Rehevöitymistä pidetään tällä hetkellä Itämeren pahimpana ympäristöongelmana. Tästä syystä ravinnepäästöjen vähentämistoimenpiteet on priorisoitu korkealle sekä Euroopan unionin tasolla että Itämeren rannikkovaltioiden yhteistyössä (HELCOMyhteistyö 1 ). MITÄ ON TEHTY REHEVÖITYMISEN VÄHENTÄMISEKSI? Sen jälkeen, kun Saastunut meremme valmistui vuonna 2011, on tapahtunut paljon. EU on tehnyt päätöksen lainsäädännön muuttamisesta siten, että fosfaattien määrää kuluttajien käyttämissä pyykinpesu- ja astianpesuaineissa vähennetään. Lisäksi on rakennettu monta uutta jätevedenpuhdistamoa ja vanhoja puhdistamoja on uudistettu. Uusia ja parempia viljelymenetelmiä on otettu käyttöön, viljelijät tuntevat paremmin fosforin ja typen vaikutukset maaperään ja tietävät mitä tapahtuu, jos ravinteita pääsee vesistöihin. 2 MITÄ KUULUU UDARNIK-KANATILALLE? Elokuvassa Saastunut meremme kerrotaan Pietarin lähellä olevasta Udarnik-kanatilasta, josta Itämereen pääsee suuria määriä ravinteita. Elokuvan tekemiseen osallistuneen, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkijan, Seppo Knuuttilan vuonna 2011 ottamat vesinäytteet osoittivat, että Udarnik oli yksi pahimmista päästöjen aiheuttajista Leningradin oblastin (Pietari) eläintilojen joukossa. Sen jälkeen, kun elokuvassa Saastunut meremme kiinnitettiin huomiota näihin ongelmiin, Udarnik aloitti toimenpiteet ravinnevalumien vähentämiseksi ja ympäristöystävällisemmän tuotannon kehittämiseksi. Tila mm. uudistaa kanalat EU:n standardien mukaisiksi, jolloin kanoilla on enemmän tilaa kuin aikaisemmin. Uusi nykyaikaisesti varustettu teurastamo on jo rakennettu. Udarnik sai vanhojen lantaaltaiden tyhjentämiseen ja korjaamiseen taloudellista tukea Suomesta ja Ruotsista. Tila vähentää fosforin ja muiden haitallisten aineiden päästöjä lanta-altaista ja pelloilta, joille lantaa on levitetty, asentamalla suodattimia, lisäämällä lannan säilytyskapasiteettia sekä parantamalla kuljetuksia. Udarnik panostaa jatkossa paljon ympäristönsuojeluun, ja sen yhtenä tavoitteena on lantamäärien vähentäminen. 3 MITÄ PUOLAN PÄÄSTÖILLE ON TAPAHTUNUT? Puola on investoinut yli 12 miljardia euroa jätevedenpuhdistamoiden ja patojärjestelmien uusimiseen vuoden 2011 jälkeen, jolloin elokuva valmistui. Hanke on nyt loppuvaiheessa. Tämä panostus on suurin yksittäinen Itämerta koskeva parannus, joka kohdistuu fosfori- ja typpipäästöjen vähentämiseen. 4 KUKAAN EI VOI TEHDÄ YKSIN KAIKKEA, MUTTA KAIKKI VOIVAT TEHDÄ JOTAKIN Itämeren ongelmat koskettavat sen ympärillä asuvia 85 miljoonaa asukasta. Ongelmista kertominen ja niistä keskustelu on tärkeää, jotta tietämys merta koskevista uhista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista lisääntyy. Elokuvan Saastunut meremme paljastukset Udarnik-kanatilasta saivat aikaan kuumaa keskustelua teollisista eläintiloista ja niiden vaikutuksesta Itämereen. Elokuvan jälkeen kanatila ryhtyi toimenpiteisiin vähentääkseen Itämereen päätyvää ravinnekuormitusta. Mitään ei tapahdu, jos emme saa tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä. HELCOM-yhteistyön tavoitteena on Itämeren ympäristön hyvä ekologinen tila vuoteen mennessä. Itämeren toipuminen ja ympäristöparannusten näkyminen vievät kuitenkin pidemmän ajan. Tähän päivään mennessä on tehty paljon aloitteita, mutta vielä tarvitaan paljon toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Voimme kaikki omilla pienillä toimenpiteillämme vaikuttaa sisämeremme puhtauteen. Itämeri saa siten mahdollisuuden toipua, ja eläimet sekä kasvit palaavat takaisin

16 ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN LÄHTEET Kotisivut: Kirjat: Muutokset pinnan alla: Tutkimuksia Ruotsin meriympäristöstä, Monitor 19. Claes Bernes, Ympäristönsuojeluvirasto ISBN Vesitutkimukset: Makean ja suolaisen veden tutkimuksia. Bydén, Larsson, Olsson, Ympäristötieteiden laitos, Göteborgin yliopisto. ISBN

17

ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME OPETTAJAN MATERIAALI LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT

ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME OPETTAJAN MATERIAALI LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT REHEVÖITYMISESTÄ ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT Elokuvantekijä ja freelance-toimittaja Folke Rydén ja valokuvaaja

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Toimintapaketti SUOMENLAHTI-NÄYTTELYN kävijöille

Toimintapaketti SUOMENLAHTI-NÄYTTELYN kävijöille Toimintapaketti SUOMENLAHTI-NÄYTTELYN kävijöille Tämä toimintapaketti on osa Suomenlahti-vuoden näyttelyä. Toimintapaketin tavoitteena on innostaa kävijöitä perehtymään materiaaliin syvällisemmin. Tehtävät

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON MITÄ MIELTÄ OLET? Helsingin yliopisto, Göteborg University, Suomen Ympäristökeskus, Coastal Research and Planning Institute,

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Itämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen

Itämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen Itämeri o aiutlaatuie ja uhaalaie Mitä pia alla tapahtuu? Mite ihmistoimita vaikuttaa Itämeree? Mitä siä voit tehdä Itämere pelastamiseksi? 1 Mitä meri meille merkitsee? 2 Toimita valumaalueella vaikuttaa

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi Sisältö Kansainvälisen suojelupolitiikan kohteiden kehityksestä Kansainvälisen suojelupolitiikan

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Ravinteiden kierrätys Suomessa Ravinteiden kierrätys Suomessa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2015 Dry Toilet konferenssin Suomi-päivänä Tampere 19.8.2015 Kuvat: Eija Hagelberg, Hia Sjöblom, Foodpark

Lisätiedot

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018 Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämerihaaste pähkinänkuoressa KäynnistettyTurun ja Helsingin kaupunginjohtajien

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit 1. Itämeren vieraslajeja http://www.itameriportaali.fi/fi/fi_fi/etusivu/ Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit - tunnistusopas, vieraslajikuvataulut ja Itämeri-sanakirja suorat linkkivinkit:

Lisätiedot

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä?

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä? HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT Mitä minä voin tehdä? Leväpartaiset rantakivet, sinilevämassat ja verkkojen limoittuminen ovat kaikki oireita rehevöitymisestä. Myös vieraslajit uhkaavat herkkää järviluontoa.

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 Maatilaintarkastaja Timo Sirkiä Metsänhoitaja Juha Mäkitalo Kiinteistöliikelaitos toimii kaupungin maa/vesiomaisuuden

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja Marjut Mykrä Piirrokset: Susanna Alakarhu ja Henna Latvala Valokuvat: Katja Haukilehto, Unto Tapio, Susanna Alakarhu, Varpu Rajala ja

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Sisältö. Teksti: Elisa Halmeenmäki, Eeva Hammar, Malva Green ja Marjo Soulanto / Pleistoseeni Taitto: Jan Rosström. Luonto-Liitto 2014

Sisältö. Teksti: Elisa Halmeenmäki, Eeva Hammar, Malva Green ja Marjo Soulanto / Pleistoseeni Taitto: Jan Rosström. Luonto-Liitto 2014 Ihmeellinen Itämeri Sisältö Ihmeellinen itämeri...5 Miksi Itämeressä on...5 vähäsuolaista murtovettä?...5 Miksi vain harvat lajit...6 voivat elää Itämeressä?...6 Millaista elämää erilaisilla rannoilla

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset 1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos 1. Tausta Suojelun sosioekonomiaa:

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Ilman vettä ei ole elämää

Ilman vettä ei ole elämää Ilman vettä ei ole elämää Elämä alkoi merestä. Meressä syntyi kaikki kalat ja muut elukat. Meressä on todella hienot maisemat. Suolaista vettä ei kannata juoda koska se on tosi pahaa. Kuolleessa meressä

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: alakoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: jokamiehen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA UIMAVESIPROFIILI Kuvaus uimaveden ominaisuuksista sekä sen laatuun haitallisesti vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä. HAKALANRANTA Hakalanranta 21 337200 RITVALA UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: yläkoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Rengaspaineet pysyvät kun käytät typpeä Ilma ympärillämme koostuu pääosin hapesta ja typestä. Erottamalla nämä kaasumaiset alkuaineet toisistaan

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa FT Anita Mäkinen, Meriohjelman päällikkö, WWF Finland 16.05.2009 Kuva: Lisse Tarnanen / WWF WWF, Maailman luonnonsäätiö Kansainvälinen, poliittisesti riippumaton

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

ITÄMERI - KALASTUSTIETOA

ITÄMERI - KALASTUSTIETOA ALATU ITÄMERI - ALATUTIETOA TURAN TARINA - DOUMENTTIELOUVAN OPPIMATERIAALI ULLA ARNBY OUR BALTIC EA MEDIA PROJECT Elokuvantekijä ja freelance-toimittaja Folke Rydén ja valokuvaaja Mattias lum aloittivat

Lisätiedot

Puhtaamman Itämeren puolesta!

Puhtaamman Itämeren puolesta! Puhtaamman Itämeren puolesta! Maatalouden vesiensuojelu Lähes 80 % Suomessa syödystä ruoasta tuotetaan kotimaassa. Kotimaisen ruoan kasvattavat suomalaiset maanviljelijät, jotka tekevät työtään maata ja

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville

Lisätiedot