KIRJASTO MAHDOLLISTAJANA, IHMISET TEKIJÖINÄ Keskustakirjaston pelisäännöt

Transkriptio

1 KIRJASTO MAHDOLLISTAJANA, IHMISET TEKIJÖINÄ Keskustakirjaston pelisäännöt Keskustakirjaston kaverit/ Teemaryhmä 2 Keskustakirjasto yhteisöjen yhteinen kirjasto

2 Keskustakirjaston halutaan olevan paitsi tila, myös väline, alusta ja julkaisukanava kaupunkilaisten yksilöllisille ja erilaisten kollektiivien tekemiselle. Vapaata tilaa juuri sinulle, teille, yhdistyksellenne, järjestöllenne, yhteisöllenne, porukallenne. Tulkaa täyttämään tila, tehkää siitä elävä, ottakaa omaksenne, antakaa toisillenne, olkaa yhdessä. Ehkä keskustakirjasto voisi mainostaa esimerkiksi näin sitä mahdollisuutta, mitä julkinen kaupunkitila tarjoaa kansalaisille, käyttäjille, tekijöille ja kokijoille.

3 Keskustakirjaston kavereiden mielestä esimerkiksi Kalasataman alue toimii esikuvana siitä, miten julkinen sektori voi tarjota alustan kaupunkilaisten tuottamille mielenkiintoisille sisällöille (placemaking), vaikka siellä tekemisen reunaehdot ovatkin toisenlaiset kuin keskustakirjastossa.

4 Keskustakirjaston kaverit asiakaskehittäjäyhteisö/ KIRJASTO MAHDOLLISTAJANA, IHMISET TEKIJÖINÄ Keskustakirjasto-hankkeessa luvassa on yli m2 kansalaisten uutta olohuonetta, toimintaa kolmessa kerroksessa Helsingin paraatipaikalla, kymmeniä tuhansia kävijöitä, useita kumppaneita ja kymmeniä kirjastotyöntekijöitä - miten koordinoida eri toimijoiden synnyttämiä sisältöjä ja toimintaa? Kavereiden mielestä alusta saakka tulisi löytää hyvä tasapaino sen välille, miten paljon kirjasto ohjailee sisältöjä ja kuinka paljon valtaa jätetään asiakkaille ja kumppanitoimijoille. Tasapainon löytyminen edellyttää kokeiluja ja pilotteja sekä valmiutta suunnata toimintaa niistä saatujen kokemusten perusteella. Kaverit korostivat, että kirjaston ja kaupunkilaisten kannattaa tehdä yhteistyötä, koska molemmilla on jotain, mitä toiselta puuttuu: ruohonjuuritasolla on ennakkoluulottomia ideoita ja toimintaenergiaa, kirjastolla taas pysyvyyttä ja vakautta. Näiden yhdistelmästä, luovuudesta ja luotettavuudesta löytyvät ainekset tulevaisuuden kukoistavaan kirjastoon.

5 Keskustakirjaston kaverit asiakaskehittäjäyhteisö/ KIRJASTO MAHDOLLISTAJANA, IHMISET TEKIJÖINÄ TEEMAKYSYMYKSIÄ TYÖSKENTELYN AIKANA OLIVAT: Miten keskustakirjastosta rakennetaan hengeltään avoimesti ympäristönsä kanssa kommunikoiva, erilaista tekemistä mahdollistava paikka? Millaiset reunaehdot ja pelisäännöt kannattaisi laatia kirjaston ja muiden tekijäyhteisöjen välille, jotta toiminta pääsisi kasvamaan täyteen kukoistukseensa? Millaiset selkeät ja helpot toimintamallit luodaan asiakkaiden ja tekijäyhteisöjen omaehtoisen toiminnan, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiselle? Miten erilaisten toimijoiden yhteistyö koordinoidaan ja miten kirjasto omaksuu uuden roolinsa mahdollistajana? Millaisia painopistealueita kirjaston tulisi valita? Miten pelisäännöistä viestitään hyvässä hengessä? Miten varmistetaan, ettei mikään asiakasryhmä tai toimijayhteisö dominoi tiloja tai työvälineiden käyttöä?

6 Kirjasto on sydämen asiq kampanja ALUSTAVAA HAHMOTTELUA

7 Nyt olisi aika tehdä näkyväksi se, että kirjasto on ihmisille sydämen asia. Se toisi esiin uudesta näkökulmasta millainen urbaani jokamiehenoikeus kirjasto voi olla nykypäivän kaupungissa

8 Enemmistöllä helsinkiläisistä ja suomalaisista on kirjastoon henkilökohtainen suhde - jokin kirjaston tunnelmaan ja palveluihin liittyvä läpieletty kokemus tai omakohtainen tarina. Annetaan siis asiakkaille ääni ja valtaa toimia kirjaston sanansaattajina. Kirjaston asiakkaiden kokemuksista viestitään kampanjan muodossa keskustakirjaston tiloissa esim. nk. tapauskertomuksina asiakkaiden suulla (puhekuplat, omilla kasvoilla esiin jne.)

9 Kirjasto on sydämen asiq kampanja ESIMERKKI/ Erään asiakkaan puhekupla-/ tapauskertomus

10 Kirjasto on suomalaisen sivistyksen rakentaja, ja Suomessa sivistys on ollut selviytymisstrategia. Siihen on kuulunut kaikki mukaan -henki eli koko väestöllä on ollut pääsy tietoon ja kulttuuriin, kun kirjastopalvelut ovat alusta alkaen olleet avoinna kaikille. Kirjasto on maassamme kaikkein käytetyin kulttuuripalvelu ja rakastettu toimija.

11 Kirjastojulistus/ DIY Manifestit ALUSTAVAA HAHMOTTELUA

12

13

14

15

16 Keskustakirjaston kaverit asiakaskehittäjäyhteisö/ DIY MANIFESTEISTA MALLIA KIRJASTOON Keskustakirjaston kaverit näkivät paljon samankaltaisuuksia DIYkulttuurin ja keskustakirjaston välillä: Yhteisöllisyyden mahdollistaminen ja vahvistaminen Kaikille avointa, konkreettista ja helppoa Kokeilevaa ja uutta luovaa, tavoitteena synnyttää tekoja parempaan yhteiskuntaan Tuo yhteen erilaisia osaajia nörteistä marttoihin Kansalaisaktiivisuutta edistävää, perustuu ihmisten toimintavapauteen Yhteistoiminnallisuus & vertaisuus (me)/ itse-tekeminen & yksilöllisyys (minä) Kavereiden mielestä keskustakirjaston pelisäännöistä pitäisi viestiä DIY manifestien tyylillä. Maailma muuttuu tekemällä. Alustan sille tarjoaa keskustakirjasto. DIY Manifesto is a vivid portrait of those who build the society of tomorrow

17 ESIMERKKI/ KIRJASTOJULISTUKSEN ALKU Me asiakkaat päätimme ryhtyä tuumasta toimeen ja kirjoittaa kirjastojulistuksen. Kuka ikinä keksikään kirjaston mahtava juttu! Kuten Albert Einstein sanoo All you need to know is the location of the local library. Huomisen helsinkiläisillä on halu tehdä kaupungistaan maailman paras ja kirjasto voi auttaa meitä siinä. Uusi kirjasto on osoitus siitä, että myös byrokratian sisällä on ymmärretty eri-ikäisten ja taustaisten ihmisten merkitys kaupungille. Kirjastoon voimme kokoontua sekä virkamiehet että kaupunkilaiset ja tuoda mukanamme tietomme, taitomme ja tarinamme, testata ideoitamme ja oppia toinen toiseltamme

18 Tee kirjastoarjesta kivaa ja kieltokyltit tarpeettomiksi / Periaatteet TOP 4 ALUSTAVAA HAHMOTTELUA

19 TOP 4 ( 1 ) Keskustakirjasto on paljon muutakin kuin rakennuksen kuoret ja sisustus sen tunnelman muodostamme me, kaupungin asukkaat. Hyvän kaupunkilaisuuden pelisäännöt alkavat meidän jokaisen omasta sydämestä ja niitä voi treenata täällä. Tämä on paikka, jossa voit kohdata yli puoli miljoonaa kotikaupunkilaistasi ja tehdä kanssaeläjiesi kirjastoarjesta kivaa. Kirjasto haluaa olla mahdollistava, palveleva ja auttava miten sinä voisit auttaa muita ja ottaa heidät huomioon kaikessa tekemisessäsi?

20 TOP 4 ( 2 ) Yhteisöllisyys, yhteinen omaisuus ja yhteiset tilat eivät ole itsestään selviä asioita. Tilat, työvälineet ja laitteet ovat meitä kaikkia varten: älä vahingoita niitä vahingoitat samalla ystäviesi, muiden kaupunkilaisten ja omia mahdollisuuksiasi. Toisten huomiointi on oikeastaan aika simppeliä. Siisti jälkesi, jotta seuraava voi nauttia työskentelystä yhtä paljon kuin sinä. Tee tilaa viereesi työskentelypisteessä, jos käsillä on ruuhkahuippu. Hymyile jonossa tai laula vaikka laulu..

21 TOP 4 ( 3 ) Ajatella, että kirjastossa käyvät kaikki vauvasta vaariin ja sinäkin olet täällä. Jokaisella kävijällä on mielessään erilaisia odotuksia ja toiveita, joiden he haluaisivat täyttyvän tässä samassa osoitteessa, yhteisessä olohuoneessamme. Yksi saapuu etsimään työskentelyn rauhaa, toinen vilkkaita tapahtumia. Kunnioita siis eri tilojen tunnelmia ja yhteiseloa. Kirjaston katon alle mahtuu ääntä ja hiljaisuutta, piippailevaa tekniikkaa ja vanhoja klassikoita, lasten puuhailua ja työssäkäyvien aherrusta meidän tekemää joka päivä muotoaan muuttavaa kuhinaa..

22 TOP 4 ( 4 ) Ota selvää, mitä kirjasto voi tarjota ja ehdota uusia toimintamuotoja rohkeasti. Tule mukaan vaikuttamaan kirjaston sisältöihin keskustakirjaston asiakaskehittäjiin. Tuo esiin, mitä voisimme tehdä uudella tavalla, tai kuinka parantaa palveluitamme. Pelisäännöt ovat meitä kaikkia varten ja meidän kaikkien parhaaksi. Säännöistä voidaan keskustella ja niitä voidaan yhteisellä päätöksellä muuttaa..

23 Näillä asioilla täytämme keskustakirjaston / Painopistealueet ja prioriteetit ALUSTAVAA HAHMOTTELUA

24 JOKAINEN VOI OLLA LUOVA, OPPIA JA OSATA Keskustakirjastossa on helppo olla luova ja oppia. Jokainen kävijä tuo omat ideansa mukanaan yhteisölliseen taitojen, tietojen ja tarinoiden taloon. Vahvuus on erilaisten ihmisten yhdessä tekemisessä. Keskustakirjastossa käyttäjien luomasta sisällöstä jalostuu ratkaisuja toimivampaan yhteiskuntaan...

25 KIRJAN UUSI ELÄMÄ Keskustakirjasto tiivistää erilaisten kirjallisten yhteisöjen toimintaa yksien seinien ja kansien sisään, yhdistävänä tekijänä on kiinnostus kirjaan, kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen. Monille kirjallisuus tarkoittaa rauhaa ja hiljaisuutta. Keskustakirjastossa se saisi myös äänen. Siellä kritiikillä, monenlaisella fiktiolla, tutkimuksella ja kirjallisella taidolla on tilaa olla vuorovaikutuksessa keskenään..

26 KULTTUURIN AARRESAARI Keskustakirjaston sijaitsee entisen saaren päällä se on hyvä pohja tälle keskustasta löytyvälle kulttuurin aarresaarelle. Näyttelyt, elokuvat, kaupunki- ja kirjallisuustapahtumat, työpajat, keskustelut ja luennot ovat suurimmaksi osaksi avoimia kaikille. Keskustakirjasto on myös hyvä ponnahduslauta aloitteleville luoville kyvyille ja haluamme nostaa nuoria taiteilijoita esille

27 KESKUSTAKIRJASTO NÄYTTÄÄ VIHREÄÄ Keskustakirjasto on ekotehokas nollaenergiatalo. Haluamme olla mukana tekemässä Helsingistä vihreämpää ja ympäristöystävällisempää kaupunkia. Kirjasto ei tuota mitään fyysistä kulutettava tai ostettavaa, vaan toimii pikemminkin kulutusta hillitsevänä voimana ja tavaran omistamisen vaihtoehtona.

28 RAKKAUDELLA HELSINKI KESKUSTAKIRJASTO EDISTÄÄ TASA-ARVOA JA SUVAITSEVAISUUTTA Kirjasto yhdistää ja eheyttää - se on tasa-arvoinen erilaisten ihmisten avoin kohtaamispaikka, joka kannustaa keskusteluun, kohtaamiseen ja erilaisuuden ymmärryksen lisäämiseen..

29 HAUSKA HELSINKI ON YHTEISÖLLINEN Helsingissä nautitaan asukaslähtöisistä, arkea rikastuttavista tapahtumista ja tempauksista. Kaupunkikulttuuri haastaa hauskalla tavalla ajattelemaan julkista tilaa uusiksi. Keskustakirjasto haluaa olla mukana tukemassa kaupunkikulttuurin tekijöitä lainaa meiltä tilaa, välineitä tai osaamista...

30 VAPAATA JÄLKEÄ - ASUKASLÄHTÖISTÄ TOIMINTAA KAUPUNKIIN Keskustakirjasto on aktiivisen kaupunkilaisuuden toimintakeskus, missä erilaiset yksilöt ja ryhmät toteuttavat monipuolista, kaikille avointa ohjelmaa. Täällä kehitetään yhdessä parempaa lähiympäristöä, kaupunkia ja yhteiskuntaa

31 Reunaehtoja ja toimintatapaehdotuksia ALUSTAVAA HAHMOTTELUA

32 Reunaehtoja ja toimintatapaehdotuksia ALUSTAVAA HAHMOTTELUA Tilojen, välineiden ja laitteiden käyttöä ohjaavat varausjärjestelmään kytkeytyvät kysymykset: Kuinka pitkiksi ajoiksi voi tehdä varauksia tiloihin ja työkaluihin? Voiko joku varata studio-tilaa viikoksi putkeen? Miten pitkiä toistuvia varauksia voi tehdä? Miten varmistetaan, että kaikki asiakasryhmät huomioidaan tasapuolisesti? Miten varmistetaan, ettei missään tilassa ole yhden ikäluokan/asiakasryhmän dominanssia? Voiko kirjasto priorisoida ja depriorisoida varauksia (jopa peruuttaa asiakkaan tekemiä varauksia force majeure-tapauksissa)? Kuinka aikaisin pitää/voi varata tiloja/laitteita? Milloin varauksensa menettää jos ei ole paikalla sen alussa/ siihen mennessä? Sakotetaanko siitä? Ovatko kaikki tilat ja laitteet maksuttomia kaikille toimijoille?

33 Reunaehtoja ja toimintatapaehdotuksia ALUSTAVAA HAHMOTTELUA Kavereiden kehittelyä ja vastauksia (1): Mikä on mahdollista tekniikan avulla? Kuinka joustavasti tilavarausjärjestelmään voi rakentaa sisään rajoituksia/ mahdollisuuksia? Mitkä ovat kerralla varattavat aikaslotit per tila? Esim. onko hyvä käytäntö, että studiotilojen kohdalla mahdollisuus varata puolikkaita päiviä, työpajatiloja 2 h kerrallaan, monitoimisalia maksimissaan yhdeksi päiväksi? Yksi toimija ei voi tehdä pitkiä, yhtäjaksoisia varauksia, järjestelmän pitäisi toimia niin, että siihen voi syöttää vain jonkin tietyn maksimimäärän varauksia kerrallaan Kuinka viime tingassa tiloja ja laitteita voi varata? Tai kuinka paljon ennakkoon ne pitää olla varattuina? Onko tämä koodattu sisään tilavarausjärjestelmään? Miten huomioidaan ne asiakkaat, jotka eivät osaa käyttää tila/laitevarausjärjestelmää? Saavatko he henkilökohtaista opastusta?

34 Reunaehtoja ja toimintatapaehdotuksia ALUSTAVAA HAHMOTTELUA Kavereiden kehittelyä ja vastauksia (2): Miten toimitaan, jos johonkin tilaan ei ole varauksia? Voiko sen siinä tapauksessa saada käyttöönsä tavallista pidemmäksi ajaksi? Tilojen ja laitteiden tarve vaihtelee varmasti paljon vuodenaikojen ja päivärytmin mukaan, esim. 3D-printterit voivat helposti olla vapaina keskellä päivää ennen kuin työssäkäyvät varaavat ne käyttöönsä virka-ajan jälkeen Entä miten toimitaan, jos joku yhteisö haluaa varata tietyn tilan toistuvasti esim. joka torstai-ilta koko kevätkauden ajaksi? Kulkevatko nämäkin varaukset tilavarausjärjestelmän kautta, vai haetaanko niitä erikseen? Vrt. Toimintakeskus Hapen käytäntö: missä vakituinen vuoro tulee hakea sovittuun päivämäärään mennessä syys- ja kevätlukukaudeksi Kirjaston pitäisi pystyä suosimaan ja valitsemaan sisältöjä ja toimijoita omien painopistealueidensa ja arvojensa mukaan, onko myös tämä näkökulma mahdollista tuoda osaksi tilavarausjärjestelmää, vai tarvitaanko kirjastohenkilökunnan erillistä panosta/ moderointia?

35 Reunaehtoja ja toimintatapaehdotuksia ALUSTAVAA HAHMOTTELUA Kavereiden kehittelyä ja vastauksia (3): Tilavarausjärjestelmään tarvitaan myös selkeä infopaketti sen sisältämistä toiminnoista/ rajoituksista/ mahdollisuuksista sekä niistä teemoista ja sisällöistä, jotka ovat kirjaston prioriteetteja/ painopistealueita Kirjasto voi valikoida ja painottaa sisältöjä, jos asiakkaille on kerrottu prioriteetit/ painopisteet/ arvot avoimesti etukäteen (ks. aiemmat slidet). Jos tulee ruuhkaa tai kiperiä tilanteita, tilaisuuksia ja työpajoja voi asiakkaan suostumuksesta siirtää tilasta toiseen, mutta peruminen voi horjuttaa luottamusta liikaa. On tärkeää, että tekijät ja toimijayhteisöt pystyvät luottamaan kirjastoon toimijana ja yhteistyökumppanina. Myöhästymistapauksissa: vartti aikaa myöhästyä, sitten varaus raukeaa Peruutukset: jos iso tila jää käyttämättä sanktio 50 euroa Porrastetaan maksuja, eri hinnat erityyppisille toimijoille: Pienet yleishyödylliset yhdistykset ja toimijat ilmainen Keskisuuret toimijat vähän kalliimpi Isot yritykset ja kaupalliset toimijat - kallein

36 Reunaehtoja ja toimintatapaehdotuksia ALUSTAVAA HAHMOTTELUA Miten tilojen varauskäytön pitäisi suhteutua tilojen spontaaniin käyttöön? Case pelitilat Osan tiloista ja laitteista tulisi olla varausjärjestelmän ulkopuolella, ikään kuin walk-in - periaatteella Pelitiloissa ongelmat saattavat helposti kärjistyä, monta eri käyttäjäryhmää ja suhteellisen pienet tilat Pelitiloissa tulisi olla käytössä systeemi, jossa myös muut voivat seurata paljonko pelaajalla on vielä peliaikaa jäljellä, esim. liikennevalo-tyyppinen varausjärjestelmä Pelitiloissa voisi olla eri aikoina erilaisia toistuvia slotteja/teemakokonaisuuksia: Perheet pelaa ilta (perjantai) Tule pelaamaan yhdessä perheen kanssa! Näissä illoissa kukaan ei ole liian nuori tai liian vanha Game Jam/ Tee oma pelisi (torstai) Luo oma pelisi! Illassa työskennellään pienryhmissä ammattitaitoisten ohjaajien opastuksella Demokerho (keskiviikko) Tule tekemään demoja, eli tietokoneella ohjelmoituja visuaalisia taideteosohjelmia. Demoja luomalla oppii ohjelmointia vauhdilla. Rails Girls/ Tyttöjen ja naisten peli- ja koodausklubi (maanantai) Ohjelmointitaito on tulevaisuudessa yhtä tärkeää kuin luku- ja kirjoitustaito. Tule opettelemaan sitä naisille ja tytöille tarkoitettuun koko illan työpajaan, jossa voit kokeilla verkkosovellusten tekemistä. Pelitiloihin syntyy hyvää tunnelmaa kannustamalla eri ryhmiä (myös nuorten) järjestämään itse tapahtumia ja jakamalla vastuuta suoraan tekijöille.

37 Reunaehtoja ja toimintatapaehdotuksia ALUSTAVAA HAHMOTTELUA Millaista apua tarvitset kirjaston henkilökunnalta? Case tapahtumanjärjestäminen (1) Tässä on paljon aste-eroja, vrt. satunnainen käyttäjä tai kokenut järjestäjätaho, joka tuo tapahtumansa keskustakirjastoon Keskustakirjastoon tarvitaan selkeä tapahtumajärjestäjän ohjeistus, vrt. Kirjasto 10:n ohjeistus FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut/Jarjesta_tapahtuma_Kirjasto_10ssa(297 66) Ohjeistuksen lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että tapatumajärjestäminen on helppoa jos käytäntö takkuaa, kumppanitoimijoiden kiinnostus lopahtaa nopeasti, vaikka tilat olisivat miten hienot Onko tarkoituksena, että keskustakirjastolla on Tapahtuma-aivot -tiimi, joka huolehtii tapahtumakokonaisuuksista (tekniikka, roudaus, tilojen hallinta, markkinointi & tiedotus)? Osa tapahtumajärjestäjistä on kokeneita, osa vasta keltanokkia tämä tulisi huomioida Kirjasto voisi järjestää esim. kerran kuukaudessa Sparrausilta tapahtumajärjestäjälle infon, jossa keltanokkien olisi mahdollista kuulla kaikki perusinfo ja tavata kirjaston tapahtumatoiminnasta vastaava työntekijä Kokeneemmat tapahtumajärjestäjät eivät tarvitse vastaavaa kädestäpitämistä, vaan heille riittää, että he saavat tietää käytännön asiat (esim. tekniikka, saapuminen, varastotilat, markkinointi kirjaston kanavissa)

38 Reunaehtoja ja toimintatapaehdotuksia ALUSTAVAA HAHMOTTELUA Millaista apua tarvitset kirjaston henkilökunnalta? Case tapahtumanjärjestäminen (2) Ulkopuoliset tapahtumajärjestäjät tarvitsevat myös jonkinlaiset kulkuluvat kirjaston tiloihin, myös lukittavat kaapit/ lokerikot olisivat plussaa Kaikkien henkilökunnan jäsenien tulisi joka päivä tietää, mitä kirjaston tapahtumakalenteri sisältää, jotta keneltä tahansa voisi kysyä perusasiat Useimmat tapahtumajärjestäjät haluavat vähimmäisvaatimuksena, että tapahtumien markkinointi kirjaston kanavissa toimii tehokkaasti IDEOITA: Voisiko keskustakirjastossa järjestää Tuotantosparraus -iltoja kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden tapahtumille/ projekteille? Näin hyvistä ideoista saataisiin hiottuja timantteja myös toteutukseltaan ja järjestelyiltään Voisiko keskustakirjasto toimia kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden tapahtumajärjestämisen välinelainaamona (keskustakirjastossa järjestettävien tapahtumien osalta)? Tapahtumien järjestämisessä tarvitaan mikkejä, mikkitelineitä, rollup banderolleja, liikuteltavaa valkokangasta, myyntikylttejä, fläppitauluja, tusseja etc.

39 Reunaehtoja ja toimintatapaehdotuksia ALUSTAVAA HAHMOTTELUA Millaista roolinottoa toivot henkilökunnalta? Kaverit muotoilivat asian näin: Kun perinteinen kirjasto toimii kirjan ja ihmisen välisenä foorumina, keskustakirjastosta on tulossa ihmisten kohtaamispaikka. Työntekijät ovat silloin se fasilitoiva voima, joka mahdollistaa erilaisten ihmisten kohtaamisen ja tekee minusta me. Mikä on henkilökunnan palveluasenne ja rooli? Työntekijöiltä pitää edellyttää aktiivista asennetta, he ovat kätilöitä sille, että kirjastosta tulee rikastamo sille, että ihmiset jakavat tietojaan, taitojaan ja tarinoitaan. Työntekijöiden näkyvät työasut tärkeitä, sillä silloin he erottuvat mutta ennen kaikkea toivottavaa on se, että työntekijät ovat lähestyttäviä ja ottavat kontaktia Benchmarkkaus: monissa yrityksissä/liikkeissä on otettu se käytäntö, että asiakasta tervehditään iloisesti hänen astuessaan sisään, sitten hänelle annetaan vapaus tutustua ja etsiä haluamaansa, ja jonkin ajan päästä lähestytään vielä aktiivisesti kysyen esim. Voinko auttaa, etsitkö jotakin tiettyä? - > tämän soisi tapahtuvan myös kirjastossa Joka kerroksessa voisi olla yksi kiinteä asiakaspalvelutiski, mutta muuten paljon panostusta liikkuvaan ja mobiiliin asiakaspalveluun. Kiinteillä tiskeillä voisi olla jokin nappi tai muu käyttöliittymä, jolla saisi hälytettyä kirjastonhoitajan paikalle. Olisi hyvä, ettei henkilökunnan tarvitsisi jatkuvasti päivystää asiakaspalvelutiskeillä.

40 Tule mukaan! keskustakirjasto.fi Facebook.com/keskustakirjasto Twitter.com/keskustakirj