OULUN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TITUS-HANKE Loppuraportti

Transkriptio

1 OULUN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TITUS-HANKE Loppuraportti (Sisältää raporttimateriaalin STM:lle valtionavustuksen liitteeksi ) Hyväksytty n seutuhallituksessa

2 2 Tekijät Riitta Pitkänen Julkaisija n seutu Julkaisun nimi n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden TITUS-hanke ; Loppuraportti Julkaisuaika Joulukuu 2008 Tiivistelmä Tämä asiakirja on n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden TITUS-hankkeen toisen rahoituskauden ( ) loppuraportti. Loppuraportin pohjana on tarkennettu hankesuunnitelma II vuosille , ja hankkeen etenemistä kuvataan suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden valossa. Koska hanke on suunniteltu kolmelle vuodelle ( ), on ensimmäisen ja toisen rahoituskauden alkuvaiheen (=valtionavustusaika) aikana saavutettu hankkeelle asetettuja tavoitteita vain osittain. Tässä raportissa on kuvattu talouden toteuma (tilinpäätös) ajanjaksolta , koska se toimii tilinpäätöksenä STM:lle tehtävään valtionavustusselvitykseen. Koko hankkeen toisen rahoituskauden tilinpäätös valmistuu keväällä 2009 ja siitä päätetään erikseen seutuhallituksessa. TITUS-hankkeen tarkoituksena on kehittää n seudun palvelustrategia 2013:n mukaisesti seudun kunnille (Hailuoto,, Kempele,, Liminka, Lumijoki, Muhos,, nsalo ja Tyrnävä) uusi seudullinen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamalli vuosien aikana. Hankkeen tavoitteena on edistää seudun asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä turvata laadukkaiden ja kustannustehokkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus kuntarajoista riippumatta. Hankkeen nimi TITUS tulee valitusta viitekehyksestä: tilaaja-tuottajamalli seudullisena toimintatapana. Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin ja sen aikana valmistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon nykytila-analyysi ja palvelutarvekartoitus n seudulla. Hankkeen toisessa vaiheessa on ollut tarkoitus toteuttaa hankesuunnitelmassa kuvattu strategiaprosessi sekä organisaatiomuutos. Hanke integroitiin lähtien osaksi PARAS-hankkeen mukaista sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueselvitystyötä. Hankkeen toisessa vaiheessa ovat olleet mukana kaikki n seudun kunnat sekä Yli-Iin kunta. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen suunnittelun pohjana on vastuukuntamalli, jossa n kaupunki toimii vastuukuntana. Palveluiden ja organisaation kehittämisessä on hyödynnetty TITUShankkeen ensimmäisen vaiheen selvitystyön tuloksia. Palvelut organisoidaan tilaaja-tuottajamallin mukaisesti ja suunnittelun lähtökohtana on sosiaali- ja perusterveydenhuollon järjestäminen eheänä toiminnallisena kokonaisuutena. Palvelurakenteiden uudistamisen pohjana on palveluprosessien kehittäminen ja tuotteistaminen. Tuotteistamista hyödynnetään palvelutuotannon osalta kuntien välisessä kustannustenjaossa. Hanke on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän roolia erikoissairaanhoidossa ja kehitysvammaisten erityishuollossa. Vuonna 2006 hakkeessa käynnistyi johdon ja henkilöstön muutosvalmennus, jota on toteutettu yhteistyössä n yliopiston koulutus- ja tutkimuskeskuksen, n ammattikorkeakoulun ja n ammattiopiston kanssa saakka. Avainsanat sosiaali- ja terveyspalvelut, yhteistoiminta-alue, vastuukuntamalli, tilaaja-tuottajamalli, palvelurakenne, tuotteistaminen Sivumäärä liitettä

3 SISÄLTÖ 3 1 OULUN SEUTU TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ HANKKEEN TAUSTAA Valtakunnallinen Alueellinen TAVOITTEET TOTEUTUS JA AIKATAULU Hankkeen rahoitus Hankkeen toteutustapa Kehittämistavoitteiden mukaiset painopisteet ja niiden toteuttaminen TULOKSET KUSTANNUSARVIO OHJAUSJÄRJESTELMÄ Hankkeen hallinnointi Yhteistoiminta-alueselvityksen aikataulu Työryhmätyöskentely Tiedottaminen Yhteistyötahot SEURANTA JA ARVIOINTI LIITTEET LIITE 1:SOPIMUS n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden TITUS-hankkeen tarkennetun hankesuunnitelman vuosille HANKKEEN TOTEUTTAMINEN LIITE 2: Hankkeen toteumaraportti LIITE 3: Hankkeen toteumaraportti LIITE 4: Hankkeen toteumaraportti LIITE 5: Hankkeen toteumaraportti LIITE 6:Työvaliokunnan muistiot LIITE 7:Selvitystyöryhmän muistiot LIITE 8:Terveydenhuollon työryhmän muistiot LIITE 9: Vanhustyön työryhmän muistiot LIITE 10:Mielenterveys- ja sosiaalityön työryhmän muistiot LIITE 11:Päivähoidon työryhmän muistiot LIITE 12:Henkilöstöryhmän muistiot LIITE 13:Henkilöstötyöryhmän muistiot LIITE 14:Taloustyöryhmän muistiot LIITE 15:Tietohallintotyöryhmän muistiot LIITE 16:Kiinteistötyöryhmän muistiot LIITE 17:Ateria- ja puhtauspalvelutyöryhmän muistiot LIITE 18:PARAS-ohjausryhmän ohjelmat ja kokousaineisto LIITE 19:Tiedotussuunnitelma ja lehdistötiedotteet LIITE 20:Tiedotustilaisuuksien ohjelmat ja aineisto LIITE 21: Yhteistoimintaraporttiluonnos

4 1 OULUN SEUTU TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ 4 n seutuun kuuluu 10 kuntaa: Hailuoto,, Kempele,, Muhos, Liminka, Lumijoki,, nsalo ja Tyrnävä. Ylikiimingin kunta on tehnyt päätöksen liittymisestä n kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Ylikiimingin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat siirtyneet kaupungille jo vuonna Yli-Iin kunta ja n kaupunki tekevät kuntaliitosselvitystä sekä Haukiputaan kunta ja n kaupunki tekevät syvemmän yhteistyön selvitystä, päätökset molempien selvitysten osalta tehdään maaliskuussa n seudun kuntien tilanne on esimerkki siitä, miten kasvukeskusalueeseen kohdistuu muutoksia, jotka johtuvat niin paikallisista, alueellisista kuin valtakunnallisista ja globaaleistakin tekijöistä. n seudun asukasluku on ollut tasaisessa kasvussa (Kuvio 1), ja väestöennusteen mukaan (kuvio 2) asukkaiden määrä alueella kasvaa nykyisestä noin asukkaasta yli asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Alueen väestörakenne on useimpien kuntien osalta ollut lapsi- ja nuorisovoittoinen johtuen sekä alueelle leimallisesta korkeasta syntyvyydestä että nuorien, pääasiassa opiskelijoiden, tai nuorten perheiden työstä johtuvasta alueelle muuttamisesta. Tästä johtuen palvelujen kehittämisessä ovat kunnissa olleet painopisteinä erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Ikääntyvän väestön määrän lisääntyessä on viime vuosina ryhdytty panostamaan myös ikääntyville kohdistettaviin palveluihin asukasta asukasluku Kuvio 1. n seudun ja Yli-Iin asukaslukujen kehitys vuosina (Lähde: Tilastokeskus).

5 5 Selvitysalueen väkilukuennuste vuosille v v v v Kuvio 2. n seudun ja Yli-Iin väkilukuennuste vuosille (Lähde: Tilastokeskus). Oman erityispiirteensä palvelujen järjestämiselle on tuonut n seudulle tyypillinen pendelöinti-ilmiö, jolloin asuin- ja työpaikka ovat eri paikkakunnilla. Tämä on aiheuttanut pohdintaa siitä, miten alueella asuvat voisivat saada palvelunsa mahdollisimman joustavasti. Kuvio 3. n ja alueen muiden kuntien välinen työssäkäynti asuin- ja työpaikan välillä (ns. pendelöinti-ilmiö) (Lähde: Tilastokeskus). Kiristyvä kuntatalous luo omat haasteensa palveluiden kehittämiselle n seudulla (Kuviot 4-6).

6 6 600 / asukas 500 v uosikate /asukas Kuvio 4. n seudun ja Yli-Iin vuosikatteen muutos ( /asukas) vuosina (Lähde: VM, Kuntaosasto). Muuttuva toimintaympäristö haastaa kunnat kehittämään yhteistoiminnassa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallia alueen asukkaiden tarpeisiin mahdollisimman optimaalisesti ja kustannustehokkaasti. Kuntien viimevuosien lainamäärän kehitys ilmenee kuviosta 5 ja sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen kasvu kuviosta / asukas 1000 lainamäärä /asukas Kuvio 5. Selvityskuntien lainamäärän kehitys ( /asukas) vuosina (Lähde: VM, Kuntaosasto). Seuraavassa kuviossa on esitetty n seudun ja Yli-Iin sosiaali- ja terveyspalveluiden nettomenot vuosina (Kuvio 6).

7 7 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN NETTOMENOT Ylikiiminki Yli-Ii Tyrnävä nsalo Muhos Lumijoki Liminka Kempele Hailuoto Kuvio 6. Selvityskuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden nettomenot vuosina (Lähde: Kuntien- ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto, v Tilastokeskus, v kuntien antama ennakkotieto) 2 HANKKEEN TAUSTAA 2.1 Valtakunnallinen TITUS-hankkeen suunnitteluvaiheessa syksyllä 2005 tiedostettiin valtakunnassa tapahuvat muutokset. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevassa sisäasianministeriön muistiossa ( ) todettiin, että monet aiemmat selvitykset ja tutkimukset sekä toteutetut kehittämishankkeet eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin. Tämän seurauksena valtioneuvoston päätöksellä käynnistettiin valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenneuudistushanke. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007) eli ns. Puitelaki tuli voimaan Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Lisäksi lain tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä on säädetty Puitelain 5 :ssä, jossa sanotaan muun muassa, että Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. n seudun kunnista vain n kaupungin asukasluku ylittää asetetun asukaspohjan ja Haukiputaan kunta saavuttaa sen muutamassa vuodessa. Hailuodon kunta voi poiketa em. velvoitteesta ns. saaristolaisuuspykälän nojalla. Muiden kuntien on ryhdyttävä toimenpiteisiin täyttääkseen puitelain säädökset.

8 Puitelain 6 :n mukaisesti laajaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluita varten maa jaetaan erikoissairaanhoitolain mukaisiin kuntayhtymiin, joiden tulee vastata kuntien osoittamassa laajuudessa erikoissairaanhoidosta ja kehitysvammaisten erityishuollosta. Kunta voi antaa kuntayhtymälle myös muita tehtäviä. Puitelain 7 :ssä on annettu suunnitteluvelvollisuus eräille kaupunkiseuduille. n kaupungin tulee laatia Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, nsalon, Tyrnävän ja Ylikiimingin kanssa suunnitelma siitä, miten mm. palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan Alueellinen n seudun kuntien TITUS-hankkeessa lähdettiin kehittämään alueellisia palveluja ja toteuttamaan niiden edellyttämiä organisaatio- ja toimintatapamuutoksia. TITUS-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytilaanalyysiin ja palvelutarvekartoitukseen. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa (STM:n hankerahoituksen päättymisen jälkeinen aika) on keskitytty erityisesti organisaatiomuutokseen eli n seudun kuntien ja Yli-Iin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustamiseen liittyvään selvitykseen sekä seudullisen palvelurakenteen ja palveluverkon kehittämiseen. TITUS-hankkeen toteuttaminen lukuun ottamatta johdon ja henkilöstön muutosvalmennusta on ostettu n kaupungilta n seutuhallituksen ja n kaupunginhallituksen asiasta tekemillä päätöksillä. TITUS-hanke on käytännössä ollut osa PARAS- hankkeeseen liittyvää n kaupungin hallinnoimaa n seudun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueen selvityshanketta. Hanke toteutusajaksi päätettiin Hankkeen toteuttamisen osalta on sovittu, että se perustuu STM:lle jätettyyn tarkennettuun hankesuunnitelmaan vuosille ja sosiaali- ja terveysministeriön myöntämään lopulliseen hankerahoitukseen. Hankkeessa valmistetaan yhteistoimintaraportti ja yhteistoimintasopimus, joiden tulee olla valmiita mennessä. Hankkeessa ovat mukana kaikki n seudun kunnat: Hailuoto,, Kempele,, Liminka, Lumijoki, Muhos, (ml. Ylikiiminki), nsalo, Tyrnävä sekä näiden lisäksi Yli-Iin kunta. Hankkeen rahoituksesta on vastannut n seutu ja toteutuksesta n kaupunki.

9 Väestö Kuvio 7. Selvityskuntien asukasluvut vuoden 2007 lopussa. 3 TAVOITTEET n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamallia selvittävän ja kehittävän TITUShankkeen tavoitteena on järjestää sosiaali- ja terveystoimen palvelukokonaisuus nykyistä suuremmalla väestöpohjalla. Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa kahteen tavoitetasoon: strategisiin tavoitteisiin ja kehittämistavoitteisiin. Strategiset tavoitteet ovat toiminnan päämääriin liittyviä tavoitteita, kun taas kehittämistavoitteilla pyritään edistämään strategisten tavoitteiden toteutumista ja parantamaan organisaation toimintaa. TITUS-hankkeen strategiset tavoitteet: Kuntalaisten hyvinvointi ja terveys Laadukkaiden palvelujen saatavuus Kustannustehokas palvelurakenne ja prosessit Osaava henkilöstö TITUS-hankkeen kehittämistavoitteet: Uudet palvelurakenteet ja prosessit Tilaaja-tuottajamalli Teknologiset ratkaisut Johdon ja henkilöstön muutosvalmennus

10 10 TITUS-hankkeen tavoitteena on edistää alueen kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, ja näin osaltaan vaikuttaa Terveys kansanterveysohjelman toteutumiseen. Seudulla asuville ihmisille turvataan kuntarajoista riippumatta laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus niin päivähoidossa, terveydenhuollossa, vanhustenhuollossa, sosiaalityössä kuin erityispalveluissakin. Tavoitteena on selvittää erilaisia palvelumalleja ja kehittää n seudulle yhtenäiset ja kustannustehokkaat palvelurakenteet ja -prosessit. Palvelujen tuottamiseksi kehitetään tehokkaampia sekä alueellisia että keskitettyjä toiminnallisia kokonaisuuksia, joita ovat esimerkiksi palveluverkkosuunnitelma, palveluketjut, palvelukeskukset ja palvelukonseptit. Tavoitteena on kehittää n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamiseen tilaaja-tuottajamallin mukaiset ratkaisut. Yhteistyötavoitteisiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa kuuluvat sekä asiakkaan palveluprosessien että tilaaja-tuottajaratkaisujen näkökulmat. Palvelutuotannossa hyödynnetään teknologisia ratkaisuja, ja tavoitteena on tuottaa yhteinen seudullinen teknologiaohjelma sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kehitetystä toimintamallista ja siihen liittyvistä ratkaisuista on tavoitteena jakaa tietoa muille kunnille ja seuduille, Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sisällä sekä valtakunnallisesti muun muassa aluekeskusohjelman kautta. TITUS-hankkeen tavoitteena on seudullisten henkilöstövoimavarojen vahvistaminen. Kuntien johdon ja henkilöstön valmiuksia omaksua ja toteuttaa uutta seudullista sosiaali- ja terveyspalvelumallia edistetään. Tavoitteena on vahvistaa muutosjohtajuutta n Seudun kunnissa. Lisäksi turvataan osaavan henkilöstön riittävyys seudulla. 4 TOTEUTUS JA AIKATAULU 4.1. Hankkeen rahoitus TITUS-hanke käynnistettiin vuoden 2005 elokuussa hankesuunnitelman valmistelulla. Hankesuunnitelman mukaan haettiin n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamallin selvittämiseksi ja kehittämiseksi Sosiaali- ja terveysministeriöltä valtionavustusta Terveyskeskustoiminnan järjestäminen seudullisina, toiminnallisina kokonaisuuksina -painoalueen hankkerahoituksesta vuosille Hanke sai valtionavustuksena vuodelle 2006, mikä on n. 70% hankkeen kokonaiskustannuksista ( ). Valtionavustusta voitiin käyttää ajanjaksolla STM myönsi TITUS-hankkeelle :n valtionavustuksen vuosille annettu päätös oli kuitenkin ehdollinen ja sen maksamisen edellytyksenä oli, että sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy määräajassa ( mennessä ) toimitetun hankkeen tarkennetun hankesuunnitelman. STM teki hanketta koskevan uuden päätöksen Päätöksessä todettiin, että alueella tapahtuvista kunta- ja palvelurakenne muutoksista johtuen hankkeen tulee toimittaa sosiaalija terveysministeriölle uusi tarkennettu hankesuunnitelma mennessä. Tarkennetun hankesuunnitelman tuli ottaa huomioon valtioneuvoston kunnille joulukuussa 2007 antaman

11 kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelmiin antaman palautteen ja siihen edellyttävät vastaukset. n seutu toimitti STM:lle uuden tarkennetun hankesuunnitelman määräaikaan ( ) mennessä. STM antoi hanketta koskevan seuraavan päätöksen Päätöksessä STM muutti aikaisemmin antamaansa ehdollista valtionavustuspäätöstä siten, että n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamalli, TITUS -hankkeelle myönnetään valtionavustusta asti toteutuneisiin kustannuksiin. Päätöksen mukaisesti n seudun kuntayhtymän tulee toimittaa sosiaali- ja terveysminiseriölle hankkeen valtionavustusselvitys hankkeen kustannuksista asti. n seutuhallitus teki päätöksestä oikaisuvaatimuksen STM:lle. STM antoi asiassa ratkaisunsa , jossa todettiin, että Sosiaali- ja terveysministeriä ei muuta tekemänsä päätöstä TITUS-hankkeelle myönnettävästä valtionavustuksesta. TITUS-hankkeen kirjanpidon mukaiset valtionavustukseen oikeuttavia kustannukset ajanjaksolla olivat yhteensä Valtionavustusta on hankkeeseen saatu (75%) hankkeen kuluista. TITUS-hanketta jatketaan STM:n kielteisestä päätöksestä huolimatta alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti vuoden 2008 loppuun saakka. Hankkeen rahoituksesta on lähtien vastannut seutuhallinto seudun kunnilta saamillaan rahoitusosuuksilla Hankkeen toteutustapa TITUS-hanke suunniteltiin toteutettavaksi vuosien aikana kaikilla sosiaali- ja terveysalan palvelualueilla: päivähoidossa, terveydenhuollossa, vanhustenhuollossa, sosiaalityössä ja erityispalveluissa. Palvelualueilla kehittämistavoitteiden mukaisia osaprosesseja ovat: 1) palvelurakenteiden ja palveluprosessien uudistaminen ja toimeenpano, 2) tilaajatuottajamallin mukaisten palvelukonseptien toteuttaminen, 3) teknologisten ratkaisujen ja sähköisten palveluiden käytön laajentaminen, 4) johdon ja henkilöstön muutosvalmennus. Projektin toteutus eri palvelualueilla suunniteltiin tapahtuvaksi vaiheittain kehittämisestä toimeenpanoon ja arviointiin. Kutakin palvelualuetta suunniteltiin vietävän eteenpäin erillisissä osaprosesseissa joustavasti ja osittain samanaikaisesti. Hankkeen toteutuksessa yleisenä ja ohjaavana ajattelumallina on ollut kokonaishallinta, johon kuuluu toimintaympäristökysymysten, yhteisen strategisen tavoitetilan, johtajuuden ja organisaatiokysymysten, henkilöstön osaamisen ja voimavarojen sekä toimintamallien osa-alueet. Hankesuunnitelmassa todettiin, että hanke on muutosprosessi, jossa edellä mainittuja osa-alueita ja niihin liittyviä asioita pyritään syventämään uuden sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamallin mahdollistamiseksi.

12 12 n seudun TITUS-hanke OSAAVA JA VOIMAANTUNUT HENKILÖSTÖ UUDET TOIMINTAMALLIT VAIHE 2 VAIHE 3 VAIHE 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI STRATEGIAPROSESSI JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO Kuvio 8. n seudun TITUS-hanke muutosprosessina. Hankkeen toinen rahoituskausi: Ajanjakso Hankkeen toinen vaihe (toinen rahoituskausi) alkoi keskeytyksettä ensimmäisen rahoituskauden jälkeen n seutuhallituksen päätöksellä Hankkeessa valmistuneet vanhustyön- ja laitoshoidon, sosiaalityön- ja erityispalveluiden sekä terveydenhuollon raportit käsiteltiin n seudun kehittämisryhmässä ja hyväksyttiin seutuhallituksessa Painatuksen jälkeen raportit lähetettiin kuntiin tiedoksi ja käsiteltäväksi kuntien luottamustoimielimissä. Kesän aikana työstettiin TITUS-hankkeen vuodelle 2006 myönnetyn valtionavustuksen (hankkeen ensimmäinen vaihe) loppuraportti ja valtionavustusselvitys, jotka hyväksyttiin n seutuhallituksessa STM:n vuosille myöntämään valtionavustukseen vaadittu TITUS- hankkeen tarkennettu hankesuunnitelma ja rahoituslaskelma valmisteltiin seutuhallituksen toukokuussa ja kesäkuussa tekemien linjausten mukaisesti kesän aikana. Asiakirjat hyväksyttiin seutuhallituksessa TITUS- hankkeen tarkennetussa hankesuunnitelmassa hankkeen keskeisimmät tavoitteet eli palvelurakenteen uudistaminen, johtamisjärjestelmän ja organisaatiomallin suunnittelu kytkettiin n kaupungin suunnitelmiin aloittaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueselvityksen tekeminen niiden kuntien kanssa, jotka PARAS-hankkeeseen liittyvässä prosessissa olivat ilmaisseet halukkuutensa syvempään yhteistyöhön n kaupungin kanssa. TITUS-hankken projektipäällikkö valmisteli yhdessä n kaupungin edustajien kanssa TI- TUS-hankkeen ja yhteistoiminta-alueselvityshankkeen integrointiin liittyvät asiakirjat.

13 n kaupunginhallitus päätti hyväksyä PARAS-Yhteistoimintaalueselvityksen aloittamisen n seudun kuntien ja Yli-Iin kunnan kanssa. Hankkeeseen päätettiin palkata selvityshenkilö ja taloushallinnon asiantuntija ajanjaksolle TITUS-hankkeen integroinnista yhteistoiminta-alueselvitykseen ja hankkeeseen varattujen määrärahojen käyttämisestä kustannusten kattamiseen päätettiin sopia n seudun kanssa erikseen tehtävällä sopimuksella. n seutuhallitus hyväksyi n seudun ja n kaupungin välisen sopimuksen yhteistoiminta-alueselvityksen ja TITUS -hankkeen yhdistämisestä. n kaupunginhallitus hyväksyi n seudun ja n kaupungin välisen sopimuksen, yhteistoiminta-alueselvitystyön organisaation ja talousarvion. Työryhmien työskentely ja seminaarit: Suurin osa TITUS- hankkeen ensimmäisen rahoituskauden aikaisista työryhmistä lakkasi toimintansa ko. hankekauden aikana. Kesän aikana kokoontui vielä edellisen rahoituskauden aikaisesta organisaatiosta TITUS-työrukkanen15.6. ja MuuTu-työryhmä Laajemmalle luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdolle tarkoitettu TITUS -seminaari järjestettiin Hotelli-ravintola Lasaretissa () , jossa paikalla oli 80 henkilöä. Teemana seminaarissa oli hankkeessa valmistuneet väliraportit. Pääluennoitsijana oli professori Marja Vaarama Lapin yliopistosta. 13 Hankkeen hallinnointi: TITUS-hankkeen ensimmäisen rahoituskauden aikainen ohjausryhmä kokoontui vielä käsittelemään hankkeen loppuraportin, viimeisen maksatushakemuksen, valtionavustusselvityksen sekä uuden rahoituskauden tarkennetun hankesuunnitelman ja rahoituslaskelman jälkeen hankkeen ohjausryhmänä toimii yhteistoiminta-alueselvityksen työvaliokunta. Hankkeen johtoryhmänä toiminut HYVE- tiimi käsitteli TITUS -hankkeeseen ja yhteistoimintaalueselvitykseen liittyviä asioita kokouksissaan ja Hyve-tiimin jäsenet kokoontuivat hankkeen ensimmäisen vaiheen arviointi ja päätösseminaariin n Koivurannassa Arviointiosuus toteutettiin toiminnallisin menetelmin, vetäjänä TRO Teija Veikkola. Hankkeen arviointi: TITUS -hankkeen ensimmäisen vaiheen arviointi suoritettiin kesäkuussa lähettämällä sähköpostitse kyselylomake kaikille hankkeen työryhmien jäsenille, johtoryhmän ja ohjausryhmän jäsenille. Arviointiraportti on esitetty hankkeen ensimmäisen vaiheen loppuraportissa. n lääninhallituksen edustajat (5 henkilöä) tarkastivat TITUS-hankkeen Neuvottelussa oli hankkeesta mu.kana n seudun kehittämispäällikkö, hankkeen projektipäällikkö (toiminnalliset asiat) ja projektisuunnittelija (hankkeen talousasiat).

14 Ajanjakso n seudun hallinnoima TITUS-hanke on integroitu n kaupungin vetovastuulla olevaan PARAS-yhteistoiminta-alueen selvitystyöhön lähtien. Integroinnista on sovittu n seudun ja n kaupungin keskinäisessä sopimuksessa, jonka mukaisesti n kaupunki vastaa TITUS-hankkeen tarkennetun hankesuunnitelman vuosille tavoitteiden toteuttamisesta (lukuun ottamatta johdon ja henkilöstön muutosvalmennuskoulutusta) ja n seutu maksaa hankkeen toteuttamisesta n kaupungille noin ajanjaksolla Hankkeen tavoitteiden osalta on noudatettu TITUS-hankkeen tarkennettua hankesuunnitelmaan ja n seudun ja n kaupungin sopimusta hankeen toteuttamisesta. TITUS-hankkeen ns. kolmas vaihe alkoi lähtien, koska silloin hankkeen rahoitusvastuu siirtyi yksinomaan seutuhallinnolle. 4.3 Kehittämistavoitteiden mukaiset painopisteet ja niiden toteuttaminen 1. Uudet seudulliset palvelurakenteet ja prosessit. TITUS-hankkeen tavoitteeksi asetettiin uusien seudullisten palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen. Yhteistoiminta-alueselvityshankkeessa valmisteltiin uusi seudullinen palvelurakenne. Yhteistoiminta-alueella tuotettavat sosiaali- ja terveyspalvelut luokitellaan seudullisiksi lähipalveluiksi, keskitetyiksi palveluiksi ja laajaa väestöpohjaa vaativiksi palveluiksi. Seudulliset lähipalvelut ovat luonteeltaan sellaisia, että ne tarjotaan asukkaan lähiympäristössä tai tuodaan kotiin, niiden piiriin on helppo hakeutua ja niitä tarvitsee usea henkilö päivittäin tai jatkuvasti. Seudulliset lähipalvelut tuotetaan seudullisilla lähipalvelualueilla kaikille alueella asuville henkilöille yhteneväisin perustein. Seudullisia lähipalvelualueita on suunniteltu koko yhteistoiminta-alueelle neljä ja niiden asukasmäärä tulee olemaan noin asukasta. Esitetyssä mallissa lähipalvelut säilyvät edelleen kunnissa. Avoterveydenhuollon, mielenterveys- ja sosiaalityön seudulliset lähipalvelut kuten lääkärin ja hoitajan vastaanotot, neuvolat ja sosiaalityöntekijän vastaanotot tuotetaan kunnissa olevissa palvelukeskuksissa tai yksiköissä. Ikääntyneiden palvelut tuotetaan kunnissa olevissa ns. monipalvelukeskuksissa, joissa tuotetaan mm. tehostettua palveluasumista, vanhusneuvolapalveluja ja ikääntyneiden kotona asumista tukevia palveluja. Päivähoito tuotetaan kunnissa olevissa päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoito lasten tai hoitajien kotona. Keskitetyt palvelut tarjotaan yhteistoiminta-alueella joko yhdessä, tai useammassa toimipisteessä. Niiden tuottaminen edellyttää riittävän asiakasmäärän, jotta henkilökunnan osaaminen voidaan varmistaa. Useasti palvelu tapahtuu joko moniammatillisen tiimin toimesta tai se edellyttää tehtävään erikoistuneen (erikoiskoulutuksen saaneen) henkilön työpanosta. Palvelujen tuottaminen edellyttää usein erikoistumista myös laitteiston ja tilojen suhteen. Pääosa väestöstä ei käytä palvelua päivittäin tai jatkuvasti. Palvelujen tulee olla ajallisesti ja maantieteellisesti kohtuullisesti saavutettavissa. Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut ovat luonteeltaan palveluja, jotka vaativat erikoisosaamista, kalliita laitteita ja erityisiä tilatarpeita. Palveluntarve esiintyy harvoin. Täl-

15 laisia palveluja ovat tyypillisesti vaativa erikoissairaanhoito ja vaativa kehitysvammaisten erityishuolto. Palveluprosessien osalta on todettu, että ne tullaan yhtenäistämään koko yhteistoimintaalueella. Yhteistoiminta-alueen organisaatiomallia kehitetään prosessiorganisaatioksi Tilaaja-tuottajamalliin liittyvät ratkaisut. TITUS-hankkeen hankesuunnitelmassa esitetään tavoitteena, että yhteiset seudullisesti järjestettävät palvelut tullaan organisoimaan tilaaja-tuottajamallin mukaisesti. Tämä viitekehys on ollut taustalla valmisteltaessa yhteistä seudullista palveluiden järjestämistapaa (yhteistoiminta-alue) n seudulle. Yhteistoiminta-alueen hallintomalli: Yhteistoiminta-alueen luottamushenkilöhallinnon järjestämistä varten esitetään perustettavaksi kuntien yhteiseksi toimielimeksi sosiaali- ja terveyslautakunta, yksilöasioiden jaosto ja tarpeellinen määrä muita jaostoja. Sosiaali- ja terveyslautakunta ja jaostot muodostavat luottamushenkilöhallinnon tilaajatason. Samalla kuntien nykyiset sosiaali- ja terveyslautakunnat ja niiden jaostot lopettavat toimintansa. Suhteellisen laajalla luottamushenkilöhallinnolla, lautakunta 36 ja jaostot 9 jäsentä, on haluttu turvata alueen kaikkien kuntien mahdollisuus osallistua suoraan yhteistoimintaalueen päätöksentekoon. Yhteistoiminta-alueen kuntien asukasluku vaihtelee Hailuodon 987 asukkaasta n kaupungin (ml. Ylikiiminki) asukkaaseen. Suoraan asukasluvun suhteeseen perustuvien mallien toteuttaminen niin, että jokaisella kunnalla on edustus toimielimissä, on hankalaa. Tällöin toimielinten jäsenmäärät kasvaisivat suhteettoman suuriksi. Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että jokainen kunta saa asukasluvusta riippumatta vähintään yhden edustajan yhteistoiminta-alueen luottamushenkilöhallintoon. n kaupunkia lukuun ottamatta jokaisella muulla kunnalla on asukasluvun suhdetta suurempi paikkamäärä yhteislautakunnassa. Edelleen suurehkolla jäsenmäärällä halutaan turvata laajempi poliittinen edustus kuntatasolta. Yhteinen sosiaali- ja terveyslautakunta kokoontuisi harvemmin esim. 4 6 kertaa vuodessa. Jaostot, lukuun ottamatta yksilöasiainjaostoa, olisivat lautakunnan operatiivisia tilaustoiminnan luottamushenkilötoimielimiä. Yksilöasiain jaosto käsittelee palveluista tehdyt oikaisuvaatimukset. n ja Haukiputaan kuntien kokemukset yksilöasioiden jaostosta erikoisjaostona ovat olleet myönteisiä. Yhteistoiminta-alueen palvelujen tuotanto esitetään organisoitavaksi omana tuotantona ja ostopalveluna. Oma tuotanto organisoidaan yhdistämällä sopijakuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto yhteistoiminta-alueen tuotannoksi osaksi vastuukunnan (n kaupunki) organisaatiota. Tuotannon muut organisoitumismahdollisuudet selvitetään vuoden 2012 loppuun mennessä. Selvitettäviä tuotannon organisoimisvaihtoehtoja ovat liikelaitoksen perustaminen koko tai osalle sosiaali- ja terveyspalvelujen perinteistä omaa tuotantoa. Lisäksi selvitetään liikelaitoskuntayhtymän perustamismahdollisuudet mm. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Yhteistoiminta-alueen oman tuotannon hallintoa varten esitetään perustettavaksi kuntien yhteinen palvelutuotantojohtokunta. Palvelutuotantojohtokunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä, joista viisi (5) edustaa n kaupunkia ja neljä (4) muita sopimuskuntia. Palvelutuotantojohtokunta vastaa myös sosiaali- ja ter-

16 veyspalveluihin liittyvien tukipalvelujen hankkimisesta ensisijaisesti n kaupungin nykyisiltä tukipalvelujen liikelaitoksilta. 16 Yhteislautakunta 36 jäsentä Käytössä äänivaltakertoimet Yksilöasioiden jaosto Jaosto Jaosto Jaosto Tarvittava määrä jaostoja Tehtävät ja määrä johtosäännössä Tilaajatiimit Prosessi 1/funktionaalinen Prosessi 2/funktionaalinen Prosessi 3/funktionaalinen Yhteisjohtokunta Liikelaitosjohtokunta Yhtymäkokous Johtokunta Oma palvelutuotanto Kunnallinen liikelaitos Liikelaitoskuntayhtymä -Laboratorio -Röntgen -Lääkekeskus -Apuvälinekeskus Sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään vastuukunnan organisaatioon, jossa palvelut organisoidaan tilaaja-tuottajamallin mukaisesti. * Selvitys organisointitavoista (liikelaitos, liikelaitoskuntayhtymä,osakeyhtiö ) v mennessä Kuvio 9. n seudun yhteistoiminta-alueen hallintomalli. Yhteistoiminta-alueen talous: Yhteistoiminta-alueselvityshankkeessa muodostettiin kuntien talousjohtajista ja asiantuntijoista työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi n kaupungin laskentapäällikkö. Työryhmä selvitti eri vaihtoehtoja ja valmisteli ehdotuksen kuntien (rahoittajakunnat) ja yhteistoiminta-alueen järjestäjän ja tilaajan välisen maksuosuudeksi. Työryhmä myös hahmotteli periaatteita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhtenäiseksi tuotteistamiseksi.

17 17 JÄRJESTÄJÄ/TILAAJA Isäntäkunta/ Vastuukunta Laskutusperuste: Laskennallinen ( /as, /ikävakioitu/lkm, käyttö) RAHOITTAJA Peruskunta Valtionosuudet Laskutusperuste: Suoriteperusteinen ( /tuote, /vuosikustannus) TUOTTAJA Kunnan yksikkö Kuntayhtymän yksikkö Liikelaitos, liikelaitoskuntayhtymä Muu yhteisö tai säätiö Kuvio 10. Yhteistoiminta-alueen toimijoiden eri roolit (Lähde: Kuntaliitto) 3. Teknologiset ratkaisut ja teknologiaohjelma Palvelurakenteiden ja -prosessien uudistamiseen on liitetty hanketyössä sosiaali- ja terveydenhuollon teknologisten ratkaisujen etsiminen ja hyödyntäminen seudullisesti. Hankkeen tavoitteeksi on asetettu, että työryhmätyöskentelyiden yhteydessä määritellään seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisessa merkityksellisiä teknologisia ratkaisuja. Tavoitteeksi asetettiin myös koota yhteiset teknologiatarpeet perustaksi seudulliselle sosiaali- ja terveyspalveluiden teknologiaohjelmalle. Yhteistoiminta-alueselvityshankkeessa on työskennellyt kuntien tietohallinnon asiantuntijoista muodistettu työryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut n kaupungin tietohallintojohtaja. Tietohallintoryhmä kokosi perustietoja kuntien tietohallinnon nykytilanteesta. Kyselyssä kartoitettiin sosiaali- ja terveyspalveluiden tietohallinnon henkilömääriä, työasemaja käyttäjämääriä, käytössä olevia tietojärjestelmiä ja niiden hankintatapaa ja tietoliikenneyhteyksien järjestämistä. Työryhmä valmisteli myöskin ehdotuksen yhteistoiminta-alueen tietohallinnon organisoimiseksi (kuvio 11).

18 18 Yhteistoiminta-alueen tietohallinnon organisointi n keskushallinnon tilaajayksikkö/ Ohjausryhmä/Tietohallintotiimi toimii n Konsernitasolla - strategiat - hankinnat - arkkitehtuuri - infrastruktuurit - tietohallintoprojektit - tietoturva Yksilöasioiden jaosto Prosessi 1/funktionaalinen Sote-yhteislautakunta 36 jäsentä Käytössä äänivaltakertoimet Jaosto Jaosto Jaosto Tilaajatiimit Prosessi 2/funktionaalinen Prosessi 3/funktionaalinen Tilaaja Tilaajajohto/tietohallintovastaava (t) Tuottaja OTT - työasemat - palvelimet - perussofta - tuki - ym. Yhteisjohtokunta Oma palvelutuotanto Liikelaitosjohtokunta Kunnallinen liikelaitos Yhtymäkokous Johtokunta Liikelaitoskuntayhtymä -Laboratorio -Röntgen -Lääkekeskus -Apuvälinekeskus Ryhmä Ryhmä Ryhmä Kuvio 11. Yhteistoiminta-alueen tietohallinnon organisointi. TITUS-hankkeessa asetettiin tavoitteeksi rakentaa seudullinen teknologiaohjelma aiempien hankkeiden pohjalta. n seudulla suunniteltiin hanke SoTe:n sähköinen toimintatapa ja teknologiahanke EU-ohjelmakaudelle Hanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen loppuvuodesta Johdon ja henkilöstön muutosvalmennus TITUS- hankkeen muutosprosessissa on ollut keskeisellä sijalla sekä johdon että henkilöstön osaamisen ja voimavarojen hyödyntäminen uuden toimintamallin aikaansaamiseksi ja uusien käytäntöjen viemiseksi kuntatyöhön. Johdon ja henkilöstön muutosvalmennusta on toteutettu vuosina PALMUhankeessa, jonka rahoittajina ovat olleet Työministeriö (Tykes-rahoitus) ja n seutu. Koulutusosion (muutosvalmennuksen) toteuttajana on ollut n yliopiston koulutus- ja tutkimuskeskus (KOTU) ja n seudun ammattikorkeakoulu (OAMK) sekä n seudun ammattiopisto (OSAO). Hankkeessa on voitu toteuttaa koulutus päivähoidon ja terveydenhuollon lähiesimiehille. Muutosvalmennuksen toteuttaminen vanhustyön ja sosiaalityön- ja erityispalveluiden lähiesimiehille ja henkilöstölle sekä ylemmän johdon ja luottamushenkilökoulutus sisällytettiin TITUS-hankkeen valtionavustushakemukseen vuosille STM:ltä saadun valtionavustuksen jäätyä n. 15%:een haetusta summasta ei muutosvalmennuskoulutusta ole voitu suunnitella ja toteuttaa tavoitteiden mukaisesti.

19 Aikataulu TITUS- hankkeen toteuttamiseksi suunniteltu alkuperäinen aikataulu esitetään seuraavassa kuviossa. Siinä ilmenee palvelualueiden kehittämis- ja toimeenpanovaiheiden tavoiteaikataulu, sekä kuvataan hankkeen osaprosessien läpivienti (Kuvio 12.) Kuvio 12. Alkuperäinen TITUS-hankkeen aikataulu. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on laadittu kaikille palvelualueille toimintaympäristöanalyysi alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Hankkeen toisessa vaiheessa on ollut tarkoitus toteuttaa strategiaprosessi ja suunnitella seudullisten sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisjärjestelmä ja organisaatiomalli. Hankkeen toisessa vaiheessa tavoitteeksi asetettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden ja prosessien uudistaminen. Alkuperäistä aikataulua tarkistettiin vastaamaan PARAS- hankkeen mukaista aikataulua ja Lakia kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (Puitelaki), joka tuli voimaan Tavoitteiden sekä aikataulun osalta hanke integroitiin n seudun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueselvityshankkeeseen.

20 Taulukko 1: Yhteistoiminta-alueselvityshankkeen valmisteluaikataulu Valmistelu Selvitystyön aloittaminen Perustietojen kerääminen, kuntakierrokset Valmistelutason työryhmätyöskentely Selvitysraporttiluonnoksen valmistelu Yhteistoimintasopimusluonnoksen valmistelu Selvitysraportin valmistelu Aika Elo-syyskuu 2007 Loka-marraskuu 2007 Lokakuu 2007-maaliskuu 2008 Huhtikuu-kesäkuu 2008 Huhtikuu-kesäkuu 2008 Elokuu-marraskuu Yhteistoimintasopimuksen valmistelu Valtuustojen kokoukset Elokuu-marraskuu 2008 Tammikuu-maaliskuu 2009 Tarkennetun aikataulun mukaisesti vuoden 2008 loppuun mennessä valmistuu sopimusluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon ja palveluiden järjestämisestä sekä suunnitelma kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden yhteensovittamisesta. Kunnat käsittelevät yhteistoiminta-alueen perustamisasian valtuustoissaan alkuvuonna Yhteistoiminta-alueen toiminta on suunniteltu alkamaan vuoden 2010 alusta. 5 TULOKSET TITUS- hankkeen toisen vaiheen tavoitteeksi asetettiin n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden uusi toimintamalli ja palvelurakenne, joka on Paras -hankkeen puitelain mukainen. Pyrkimyksenä on ollut muodostaa yksi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jossa ovat mukana kaikki n seudun kunnat sekä Yli-Iin kunta. Aikataulullisesti tavoitteeksi asetettiin seudullinen yhteistoiminta-alue vuoden 2010 alusta lukien. Palvelurakenteiden ja prosessien kehittämisessä asetettiin tavoitteeksi se, että lähipalvelut tuotetaan lähellä asiakasta/kuntalaista ja erityispalveluiden osalta tavoitteeksi asetettiin keskittäminen suurempiin kokonaisuuksiin. Toiminta tuli organisoida tilaaja-tuottajamallin mukaisesti. Kuntalaiselle hankkeen tulokset tulee näkyä palvelujen saatavuuden ja laadun parantumisena sekä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksina. Ajanjaksolla ovat n seudun kunnat Hailuoto,, Kempele,, Liminka, Lumijoki, Muhos,, nsalo ja Tyrnävä sekä Yli-Iin kunta selvittäneet Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 5 :n mukaisen yhteistoiminta-alueen muodostamista n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamalli Titus-hankkeessa aikaisemmin vuonna 2007 valmistuneiden raporttien ja tässä yhteistoiminta-alueselvityshankkeessa kerätyn aineiston pohjalta. Hankkeessa valmisteltu malli on esitetty yhteistoimintaraporttiluonnoksessa ja yhteistoimintasopimusluonnoksessa, jotka valmistuivat Luonnokset ovat lausuntokierroksella hankkeessa mukana olevissa kunnissa ja pääsopijajärjestöillä marraskuussa Lausuntokierroksen jälkeen asiakirjoihin tehdään tarvittavat muutokset ja sen jälkeen ne annetaan kunnille päätöksentekoa varten. Kunnat päättävät yhteistoiminta-alueeseen perustamisesta maaliskuussa 2009 alkuperäisen aikataulun mukaisesti.

21 21 Hankkeessa on valmisteltu ehdotus seudulliseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on luokiteltu seudullisiksi lähipalveluiksi, keskitetyiksi palveluiksi ja laajaa väestöpohjaa edellyttäviksi palveluiksi. Seudulliset lähipalvelut tuotetaan yhteistoiminta-alueella olevalla neljällä seudullisella lähipalvelualueella. Keskitetyt palvelut tuotetaan yhteistoiminta-alueella joko yhdessä, tai useammassa yksikössä, ja laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut ostetaan pääsääntöisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Hallinnollisesti yhteistoiminta-alue on suunniteltu vastuukuntamallin mukaisesti. Vastuukuntana toimisi n kaupunki, ja palvelut organisoitaisiin tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti. Yhteistoiminnan järjestämistä varten esitetään perustettavaksi yhteiseksi toimielimeksi sosiaalija terveyslautakunta ja sen alaisuuteen yksilöasioiden jaosto ja tarpeellinen määrä muita jaostoja. Yhteislautakunnan kokoonpanoksi esitetään 36 jäsentä. Tuotannon organisoimiseksi esitetään, että kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto yhdistetään osaksi n kaupungin tuotanto-organisaatiota , ja vuoden 2012 loppuun mennessä selvitetään ja laaditaan tarkempi suunnitelma oman tuotannon organisointitavoista kunnalliseksi liikelaitokseksi tai liikelaitoskuntayhtymäksi. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät tukipalvelut esitetään keskitettäväksi kaupungin ao. liikelaitoksiin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvitsemat kiinteistöt esitetään vuokrattavaksi kunnilta. Selvityksessä esitetään, että kunnat siirtävät sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön n kaupungin palvelukseen työsopimuslain ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain liikkeen luovutusta koskevien määräysten mukaisesti lukien. Henkilöstön irtisanomissuoja taloudellisten tai tuotannollisten tekijöiden vuoksi olisi 5 vuotta henkilöstön siirtämisestä uuden työnantajan palvelukseen. Yhteistoiminta-alueen maksuosuudet esitetään jaettavaksi palvelujen käytön mukaisesti. Tehdyn selvitystyön lähtökohtana on ollut, että suunniteltava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne pohjautuu alueella tehtyyn palvelutarveanalyysiin ja kriittiseen arviointiin nykyisen palvelujärjestelmän heikkouksista. Palvelujärjestelmän kehittämisessä on pyritty löytämään ratkaisuja, joilla voidaan turvata palvelut myös pitkällä aikajänteellä. Selvityksessä esitetyt toiminnalliset muutokset ovat yhdenmukaisia valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyön kanssa. Yhteistoiminta-alueelle esitettävä hallintomalli täyttää Puitelain ja Kuntalain säädökset. TITUS- hankkeen tavoitteeksi asetettiin myös, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehtävän yhteistyön tuloksena toimintamalleihin liitetään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä kehitysvammaisten erityishuollon väliset yhteiset palveluprosessit ja tilaaja-tuottaja-asetelma. n seudun kunnat ovat osallistuneet erikoissairaanhoidon sopimusohjauksen kehittämiseen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa uuden DRG-pohjaisen (Diagnosis Relater Groups) tuotteistuksen pohjalta siten, että laskutus olisi voinut tapahtua jo vuonna DRG-pohjaista laskutusta ei ole ollut vielä vuonna 2008 käytössä. Vuonna 2009 DRGlaskutus toteutuu vuodeosastohoidossa, mutta aikaisempi laskutus (vanhat tuotehinnat) jatkuu avohoidossa, kardiologiassa, psykiatriassa ja kuntoutuksessa. n seudun seutuhallitus teki aloitteen, että Paras-lain 6 :n mukaisten laajaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämistä ja muun yhteistyön kehittämistä varten perustetaan työryhmä, johon kunnat, sairaanhoitopiiri, erityishuoltopiiri ja yliopisto valitsevat kukin yhden jäsenen. Työryhmän tehtävänä on sairaanhoitopiirin omistajastrategian valmiste-

22 lu, omistajaohjauksen ja sopimusmallin kehittäminen tilaaja-tuottaja-mallin pohjalta, esityksen tekeminen sairaanhoitopiirin organisaatio- ja talousarviorakenteen muutoksista sekä esityksen tekeminen sairaanhoitopiirin perussopimukseen tarvittavista muutoksista. Lisäksi työryhmän tehtäväksi esitettiin, että se tekee esityksen erityishuoltopiirin kuntayhtymän purkamisesta perussopimuksen mukaisesti ja palveluiden siirtämisestä sekä sairaanhoitopiirille että peruskunnille. Sairaanhoitopiirin hallituksen nimittämä omistajastrategiatoimikunta on aloittanut työskentelynsä em. asioiden osalta loppuvuodesta TITUS-hankkeen toiminnallisten tulosten aikaansaamiseksi asetettiin tavoitteeksi uudistaa johtamista vastamaan uutta palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tapaa. Johdon ja henkilöstön muutosvalmennus on toteutettu PALMU- hankkeessa, jota on organisoinut n Yliopiston koulutus- ja tutkimuskeskus. Hankkeen rahoitus on pääosin Tykes-rahoitusta. Hanke jaettiin A, B ja C-tasoihin. Hankkeen C-taso, jossa oli tavoitteena tukea johdonmukaisesti esimiesten toteuttamia kehittämisprojekteja kohdeorganisaatiossa, on toteutettu syksystä 2007 lähtien. Hankkeen päätöstilaisuus ja todistusten jako koulutuksen suorittaneille pidettiin Hankkeen A-tasolla on annettu organisaation esimiehille ja henkilöstölle (250 hlöä): 1) perustiedot keskeisistä tietoyhteiskunnassa tapahtuvista palvelutuotannon murrokseen liittyvistä tekijöistä 2) valmiudet hahmottaa palvelutotoantoprosessi palvelutuottajan ja tilaajan, henkilöstön sekä asiakkaan näkökulmasta 3) edellytykset organisaation palvelustrategian luomiselle sekä ymmärrystä strategioiden tehokkaaseen jalkauttamiseen. B-tasolla on annettu organisaation esimiehille (25 hlöä): 1) valmiudet johtaa organisaatiota muutostilanteessa ja sitouttaa organisaatio muutokseen 2) ymmärrys palvelutuotannosta ja -prosesseista sekä niiden kehittämisestä 3) edellytyksiä kehittää organisaation palvelutuotantoprosessia ja palvelutuotteita. 22

23 23 Kuvio 13. OULUN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN UUSI TOIMINTAMALLI, TITUS-HANKE LÄHTÖKOHDAT: TAVOITE: TUOTOS: Kustannustehokkaat ja laadukkaat sosiaali- ja terveystoimen palvelut n seudulla ARVOT: asiakaslähtöisyys luovuus ja rohkeus yhteisöllisyys suvaitsevaisuus oikeudenmukaisuus luottamus kustannustehokkuus 1. Palvelurakenteet ja -prosessit PÄIVÄHOITO MIELENTERVEYS- JA SOSIAALITYÖ TERVEYDENHUOLTO VANHUSTYÖ kehit t äm inen 2007 t oim eenpano 2010 LÄHIPALVELUT ERITYISPALVELUT OULUN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYS PALVELUIDEN UUSI TOIMINTAMALLI SISÄLTÄÄ - PALVELUTUOTANNON OULUN SEUDUN PALVELUSTRATEGIA 2013 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. Tilaaja-tuottajamalli TILAAJA-TUOTTAJARATKAISU kehittäminen toimeenpano Teknologiset ratkaisut SEUDULLINEN SOSIAALI- JA TERVEYS- PALVELUIDEN TEKNOLOGIAOHJELMA Henkilöstön ja johdon muutosvalmennus OSAAMIS- JA VOIMAVARAOHJELMA Palmu-koulutus TILAAMINEN- TUOTANTO TEKNOLOGISET RAT- KAISUT JOHTAMINEN JA OSAAMINEN - TILAAJA-TUOTTAJARATKAISUT - SEUDULLISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUI- DEN TEKNOLOGIA- OHJELMAN - UUDISTUVAN JOHTAJUUDEN JA HENKILÖSTÖN OSAAMISEN OHJEL- MAN

24 6 KUSTANNUSARVIO TITUS-hankkeen alkuperäinen kustannusarvio, tarkennettu kustannusarvio ja tilinpäätöstiedot (valtionavustusselvitys ) esitetään taulukossa 2. Hankkeelle myönnettiin valtionavustusta mennessä syntyneihin kuluihin 75%. TAULUKKO 2. TITUS-hankkeen kustannusarvio, tarkennettu kustannusarvio ja tilinpäätös Muutettu talous- Toteutuneet menot arvio Hankesuunnitelma HENKILÖSTÖMENOT, JOISTA Projektiin palkattava henkilöstö PALVELUJEN OSTOT YHTEENSÄ, JOSTA Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelujen ostot AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT VUOKRAT INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ, JOSTA 1600 Koneet ja kalusto MUUT MENOT MENOT YHTEENSÄ Oma rahoitusosuus 25 % Valtionavustus 75 %

25 7 OHJAUSJÄRJESTELMÄ Hankkeen hallinnointi TITUS-hankkeen toteuttaa n seutu, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää seutuvaltuusto. Seutuhallitus on hankkeen hallinnoija, ja toimii kokeiluseutusopimuksen mukaisesti seutuyhteistyökokeilusta annetun lain (560/2002) 14 a :n mukaisena valtionavustuksen saajana. Seutuvaltuustoa on informoitu hankkeen etenemisestä säännöllisesti. TITUS-hankkeeseen liittyviä asioita käsitelty seutuvaltuuston kokouksissa; , , , , ja ; seudun kehittämisryhmän kokouksissa , , ja ; seutuhallituksessa , , , , , , , , ja n seutuhallituksen päätöksellä on TITUS-hanketta jatkettu keskeytyksettä ensimmäisen rahoituskauden jälkeen kolmen työntekijän työpanoksella. Projektipäällikkö Riitta Pitkäsen työsopimus jatkui , suunnittelija Merja Halosen työsopimus saakka ja projektisuunnittelija Kirsi Paasovaaran saakka. Merja Halosen työpanoksesta myytiin kesäkuussa ja elokuussa 30% n seudun päihdehankkeelle (SePä) ja Kirsi Paasovaaran työpanoksesta myytiin kesäkuussa 50% n kaupungin Tejo-hankkeelle. Työntekijät pitivät hankkeen ensimmäisen rahoitusjakson aikana kertyneet vuosilomat kesä-elokuun aikana. n seutuhallitus sitoutui myös tekemillään sopimuksilla Palvelut muutoksessa - koulutuksen (PALMU) toteuttamiseen vuosina n seutuhallitus hyväksyi ja n kaupunginhallitus n seudun ja n kaupungin välisen sopimuksen yhteistoiminta-alueselvityksen ja TITUS - hankkeen yhdistämisestä. Kaupunginhallitus hyväksyi lisäksi oheisen yhteistoimintaalueselvitystyön organisaation. PARAS-Yhteistoiminta-alueselvitys (/Titus) Kuntien valtuustot n valtuusto Päätöksentekotaso Kuntien hallitukset Kuntien sote-ltk:t n kh n sote-ltk n seutu -Seutuvaltuusto -Seutuhallitus Paras-Ohjausryhmä Työvaliokunta Selvitystyöryhmä Koordinointitaso Henkilöstötyöryhmä Selvityshenkilö Viranhaltijatyöryhmät Valmistelutaso Päivähoito Mielenterveys- ja sosiaalityö Vanhustyö Terveydenhuolto Kiinteistöt Omistus Sisäiset vuokrat Tukipalvelut Ruokahuolto, siivous Laskutus Atk yms. Henkilöstö Yt (sijoitus, asema) Koulutus Taloushallinto Kustannustenjako Kirjanpito Talousseuranta yms. (Kuvio 14: Yhteistoiminta-alueselvityshankkeen selvitysorganisaatio)

26 lähtien TITUS-hanken on integroitu osaksi n kaupungin hallinnoimaa n seudun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueselvityshanketta. Integroinnista sovittiin n seudun ja n kaupungin keskinäisessä sopimuksessa, jonka mukaisesti n kaupunki vastaa TITUS-hankkeen tarkennetun hankesuunnitelman vuosille tavoitteiden toteuttamisesta (lukuun ottamatta johdon ja henkilöstön muutosvalmennuskoulutusta) ja n seutu maksaa hankkeen toteuttamisesta n kaupungille noin ajanjaksolla n kaupunki on laskuttanut n seudulta hankkeen toteutuneet kustannukset kahden kuukauden jaksoina. Laskun liitteeksi on toimitettu sopimuksen mukaisesti talouden toteumatiedot kyseiseltä laskutusajanjaksolta ja ote pääkirjasta sekä kuvaus hankkeen etenemisestä. n kaupunki palkkasi hankkeen selvityshenkilöksi TITUS- hankkeen projektipäällikkö Riitta Pitkäsen, jonka työsuhde siirtyi alkaen n kaupungille. Taloushallinnon asiantuntijan rekrytointi toteutettiin seudullisella sisäisellä haulla nimikkeellä projektisuunnittelija. Tehtävää haki kahdeksan henkilöä, joista neljä haastateltiin. Tehtävään valittiin Tapio Kangas, joka aloitti hankkeessa Projektipäällikön tehtävänä on ollut koordinoida sosiaali- ja terveydenhuollon ns. substanssityöryhmien ja henkilöstötyöryhmän viranhaltijoiden työskentelyä sekä valmistella asiat koordinointitasolle ja päätöksentekotasolle, vastata hankkeen toteuttamisesta päätetyssä aikataulussa sekä vastata kuntiin tehtävästä yhteistyöstä. Projektisuunnittelija on vastannut kiinteistö-, tietohallinto-, taloushallinto- ja ateria- ja puhtauspalveluidentyöryhmien työskentelystä sekä osallistunut yhteistoiminta-alueen hallintoon liittyviä asioiden ja yhteistoimintasopimuksen valmisteluun. Sekä projektipäällikkö että projektisuunnittelija ovat vastanneet Paras-ohjausryhmän kokouksista, hankkeen tiedotustilaisuuksista sekä yhteistoimintaalueselvityshankkeen kunnissa olevista informaatiotilaisuuksista. Projektipäällikkö on tämän lisäksi ollut mukana myös --syvemmän yhteistyön selvityksessä sekä - Yli-Ii kuntaliitosselvityksessä. Hankkeen ohjausryhmä on koostunut kuntien johtajista sekä selvitystyöryhmän puheenjohtajasta, n seudun edustajista sekä projektihenkilöistä seuraavasti: 26 Matti Pennanen Päivi Laajala Timo Kenakkala Jari Parkkonen Leila Kerola Jari Mäki-Runsas Riitta Pitkänen, projektipäällikkö Tapio Kangas, siht. Matti Soronen Jarmo Ronkainen Pasi Vallivaara Kari Ahokas Leila Pekkanen Harri Kantola Hilkka Huusko Pekka Rajala Erkki Kauppinen Jukka Syvävirta Tuomo Räihä Eeva Vanhanen Rauni Nokela Claes Krüger Sonja Manssila Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos nsalo Tyrnävä Yli-Ii n seutu n seutu