Oulun seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueselvityshanke
|
|
- Juha-Pekka Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueselvityshanke Yhteistoimintaraportti luonnos
2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ JOHDANTO n seutu toimintaympäristönä Yhteistoiminta-alueselvityshankkeen tausta ja ohjaus Hallinto Lähtökohdista Järjestämisen/tilaamisen ja tuottamisen vaihtoehdoista n seudulla Keskitetty tilaaminen/järjestäminen, tuotanto kunnissa (Malli 1) Keskitetty tilaaminen/järjestäminen, tuotanto kunnissa, erityispalvelut ja... tukipalvelut keskitetty (Malli 2) Tilaaminen/järjestäminen ja tuottaminen keskitetty (Malli 3) n seudun yhteistoiminta-alueen hallintomalli SEUDULLISTEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHIPALVELUALUEIDEN MUODOSTAMINEN Palveluiden luokittelu alueiden suunnittelun taustalla Seudullisen lähipalvelualueen muodostamisen periaatteita Seudulliset lähipalvelualueet TERVEYDENHUOLTO Terveydenhuollon järjestämisestä Asiakkaan valinnanvapaus yli kuntarajojen Mielenterveys- ja päihdepalvelut Palvelujen luokittelu yhteistoiminta-alueella Seudulliset lähipalvelut Seudullisten lähipalveluiden tuottaminen Keskitetyt palvelut Perusterveydenhuollon akuutti sairaalahoito Erikoislääkärikonsultaatiot ja erikoissairaanhoidon avohoito Työterveyshuolto Apuvälinekeskus Suun terveydenhuollon päivystys, erikoishammaslääkäripalvelut ja perustason... erikoissairaanhoito Röntgen Lääkehuolto Välinehuolto Sairaankuljetus ja ensihoito Laajaa väestöpohjaa edellyttävät terveydenhuollon palvelut Perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys Erikoissairaanhoidon konsultaatiot Erikoissairaanhoidon vuodeosasto IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT Ikääntyneiden palveluiden järjestämisestä Palveluiden luokittelu yhteistoiminta-alueella Seudulliset lähipalvelut ikääntyneiden palveluissa Seudullisten lähipalveluiden tuottaminen Kotihoito ja avopalvelut...68
3 5.4.2 Omaishoidon tuki Palveluasuminen Ikääntyneiden asumisen malli tulevaisuudessa Asiakkaan palveluntarve keskiössä RAI-järjestelmän hyödyntäminen ikäihmisten. palveluissa Keskitetyt palvelut Gerontologinen sosiaalityö Erityisryhmien päivätoiminta Laitoshoito Henkilöstömäärän tarpeen kasvu ikäihmisten palveluissa MIELENTERVEYS- JA SOSIAALITYÖ Mielenterveys- ja sosiaalityön järjestämisestä Palvelujen luokittelu yhteistoiminta-alueella Seudulliset lähipalvelut Seudulliset lähipalvelut mielenterveys- ja sosiaalityössä Seudullisten mielenterveys- ja sosiaalityön lähipalvelujen tuottaminen Keskitetyt palvelut Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut Hallinnon järjestämisestä Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut mielenterveys- ja sosiaalityössä PÄIVÄHOIDON PALVELUT Päivähoidon palvelujen organisoinnista Päivähoidon tarve Päivähoidon kustannukset ja henkilöstötarve Palvelujen luokittelu yhteistoiminta-alueella Seudullisten lähipalveluiden tuottaminen Päivähoidon keskitetyt palvelut seudullisina Päivähoidon palveluverkko Palveluverkon kehittäminen Lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki HENKILÖSTÖ Yhteistoiminta-alueelle siirtyvä henkilöstö Henkilöstön eläkkeelle siirtyminen Henkilöstötarve tulevaisuudessa Henkilöstön asema yhteistoiminta-alueen perustamisessa Rahoitus Yleistä Mallien laskenta-aineistosta Lasketut mallit ja niiden tulokset Yhteistoiminta-alueen taloudesta Yhteistoiminta-alueen talouden järjestämisestä Maksuosuudet Talouden ohjauksesta Taloustapahtumista Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestäminen Tuotteistuksesta KIINTEISTÖT Nykytilanteesta
4 Kysely Käytössä olevien toimitilojen määrä Tilahallinnon ja kiinteistön pidon järjestäminen kunnissa Yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen investoinnit Tilahallinnon järjestämisen vaihtoehdoista Vaihtoehdot Kunnat omistavat ja vuokraavat tilat Yhdistetty kuntien Tilakeskus Erillinen kiinteistöosakeyhtiö Palveluverkkorakenteen muutosten vaikutus toimitiloihin Ehdotus toimitilojen vuokraamisesta Sisäinen vuokra - kuntien omistamat tilat Kuntien tilaomaisuuden ulkopuolelta vuokratut tilat Vuokrasopimusten kesto ja irtisanomisajat Ehdotukset tilahallinnon järjestämiseksi TIETOHALLINTO Kuntien sosiaali- ja terveystoimen tietohallinnon nykytilanteesta Yleistä Yhteistoiminta-alueen tietohallinnon henkilömäärä Käyttäjä- ja työasemamäärät Yhteistoiminta-alueen tietojärjestelmät Sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojärjestelmien integroinnista Sosiaali- ja terveyspalvelujen tietoliikenneyhteyksistä Palvelimista ja työasemista Kuntien tietojärjestelmien kehittämishankkeet Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tietohallinnon kustannukset Ehdotus yhteistoiminta-alueen tietohallinnon organisoinnista Hallinto Henkilöstö Tietojärjestelmät ja infrastruktuuri Yhteistoiminta-alueen perustamisella saavutettavat edut ja haitat... tietohallinnolle Sosiaali- ja terveystoimen kansalliset tietojärjestelmähankkeet Yleistä Yhteistoiminta-alue ja kansalliset hankkeet Yhteistyö kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen ja erikoissairaanhoidon... tietohallinnossa ATERIA- JA PUHTAUSPALVELUT Kuntien ateria- ja puhtauspalvelujen nykytilanteesta Yleistä Hallinnosta Keittiöiden, aterioiden ja puhdistettavien alojen määristä Ateria- ja puhtauspalvelujen henkilöstö Tietojärjestelmät Tuotteistuksesta ja kustannustietojen laskentatavoista Kuntien ateria- ja puhtauspalveluihin vaikuttavat investoinnit Kuntien nykyisestä yhteistoiminnasta Ateria- ja puhtauspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen yhteistoiminta-alueella Vaihtoehdoista Keskitettyyn tuotanto Seudullinen Serviisi Keskitetyn tuotannon tavoitteet ja toteutuksen pääpiirteet ( Seudullinen Serviisi )173 3
5 Tulevaisuuden haasteita Tavoitteet Organisaatio ja toimintatavat Asiakkuudet Tuotanto ja prosessit Ostotoiminta Henkilöstön asema ja kehittäminen Tietojärjestelmät Viestintä YHTEISTOIMINTASOPIMUS LIITTEET Liite 1. Yhteistoiminta-alueselvityshankkeen työryhmiin osallistuneet henkilöt Liite 2. Yhteistoimintasopimusluonnos Liite 3. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Liite 4. Kuntien taloustilastot Liite 5. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen investointihankkeet Liite 6. Pääsopijajärjestöjen kommentit Karttaliite 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon seudulliset lähipalvelualueet Karttaliite 2. n seudun sosiaali- ja terveyspalvelualueet Karttaliite 3. n kaupungin terveysasemat terveysasemapiireittäin Karttaliite 4. n seudun vanhustyön palvelut Karttaliite 5. n seudun päivähoitopalvelut 4
6 TIIVISTELMÄ Tekijät Riitta Pitkänen, Tapio Kangas ja valmistelutyöryhmien jäsenet (liite 1) Julkaisija n kaupunki Julkaisun nimi n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueselvityshanke, Luonnos yhteistoimintaraportiksi Julkaisuaika Lokakuu 2008 Tiivistelmä n seudun kunnat Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos,, nsalo ja Tyrnävä sekä Yli-Iin kunta ovat selvittäneet Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 5 :n mukaisen yhteistoiminta-alueen muodostamista n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamalli Titus-hankkeessa aikaisemmin vuonna 2007 valmistuneiden raporttien ja tässä yhteistoiminta-alueselvityshankkeessa kerätyn aineiston pohjalta. Hankkeessa on valmisteltu ehdotus seudulliseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on luokiteltu seudullisiksi lähipalveluiksi, keskitetyiksi palveluiksi ja laajaa väestöpohjaa edellyttäviksi palveluiksi. Seudulliset lähipalvelut tuotetaan yhteistoimintaalueella olevalla neljällä seudullisella lähipalvelualueella. Keskitetyt palvelut tuotetaan yhteistoiminta-alueella joko yhdessä, tai useammassa yksikössä, ja laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut ostetaan pääsääntöisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Hallinnollisesti yhteistoiminta-alue on suunniteltu vastuukuntamallin mukaisesti. Vastuukuntana toimisi n kaupunki, ja palvelut organisoitaisiin tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti. Yhteistoiminnan järjestämistä varten esitetään perustettavaksi yhteiseksi toimielimeksi sosiaali- ja terveyslautakunta ja sen alaisuuteen yksilöasioiden jaosto ja tarpeellinen määrä muita jaostoja. Yhteislautakunnan kokoonpanoksi esitetään 36 jäsentä. Tuotannon organisoimiseksi esitetään, että kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto yhdistetään osaksi n kaupungin tuotanto-organisaatiota , ja vuoden 2012 loppuun mennessä selvitetään ja laaditaan tarkempi suunnitelma oman tuotannon organisointitavoista kunnalliseksi liikelaitokseksi tai liikelaitoskuntayhtymäksi. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät tukipalvelut esitetään keskitettäväksi kaupungin ao. liikelaitoksiin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvitsemat kiinteistöt esitetään vuokrattavaksi kunnilta. Selvityksessä esitetään, että kunnat siirtävät sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön n kaupungin palvelukseen työsopimuslain ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain liikkeen luovutusta koskevien määräysten mukaisesti lukien. Henkilöstön irtisanomissuoja taloudellisten tai tuotannollisten tekijöiden vuoksi olisi 5 vuotta henkilöstön siirtämisestä uuden työnantajan palvelukseen. Yhteistoiminta-alueen maksuosuudet esitetään jaettavaksi palvelujen käytön mukaisesti. Tämän selvitystyön lähtökohtana on ollut, että suunniteltava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne pohjautuu alueella tehtyyn palvelutarveanalyysiin ja kriittiseen arviointiin nykyisen palvelujärjestelmän heikkouksista. Palvelujärjestelmän kehittämisessä on pyritty löytämään ratkaisuja, joilla voidaan turvata palvelut myös pitkällä aikajänteellä. Selvityksessä esitetyt toiminnalliset muutokset ovat yhdenmukaisia valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyön kanssa. Yhteistoiminta-alueelle esitettävä hallintomalli täyttää Puitelain ja Kuntalain säädökset. Sivumäärä 177 sivua + liitteet 6 kpl + karttaliitteet 5 kpl 5
7 1 JOHDANTO 1.1 n seutu toimintaympäristönä n seutuun kuuluu 10 kuntaa: Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Muhos, Liminka, Lumijoki,, nsalo ja Tyrnävä. Ylikiimingin kunta on tehnyt päätöksen liittymisestä n kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Ylikiimingin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat siirtyneet kaupungille jo vuonna Yli-Iin kunta ja n kaupunki tekevät kuntaliitosselvitystä, päätökset asiasta tehdään maaliskuussa n seudun kuntien tilanne on esimerkki siitä, miten kasvukeskusalueeseen kohdistuu muutoksia, jotka johtuvat niin paikallisista, alueellisista kuin valtakunnallisista ja globaaleistakin tekijöistä. n seudun asukasluku on ollut tasaisessa kasvussa (Kuvio 1), ja väestöennusteen mukaan (kuvio 2) asukkaiden määrä alueella kasvaa nykyisestä noin asukkaasta yli asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Alueen väestörakenne on useimpien kuntien osalta ollut lapsi- ja nuorisovoittoinen johtuen sekä alueelle leimallisesta korkeasta syntyvyydestä että nuorien, pääasiassa opiskelijoiden, tai nuorten perheiden työstä johtuvasta alueelle muuttamisesta. Tästä johtuen palvelujen kehittämisessä ovat kunnissa olleet painopisteinä erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Ikääntyvän väestön määrän lisääntyessä on viime vuosina ryhdytty panostamaan myös ikääntyville kohdistettaviin palveluihin asukasta asukasluku Kuvio 1. Selvityskuntien asukaslukujen kehitys vuosina (Lähde: Tilastokeskus). 6
8 Selvitysalueen väkilukuennuste vuosille v v v v Kuvio 2. Selvityskuntien väkilukuennuste vuosille (Lähde: Tilastokeskus). Oman erityispiirteensä palvelujen järjestämiselle on tuonut n seudulle tyypillinen pendelöinti-ilmiö, jolloin asuin- ja työpaikka ovat eri paikkakunnilla. Tämä on aiheuttanut pohdintaa siitä, miten alueella asuvat voisivat saada palvelunsa mahdollisimman joustavasti. Kuvio 3. n ja alueen muiden kuntien välinen työssäkäynti asuin- ja työpaikan välillä (ns. pendelöinti-ilmiö) (Lähde: Tilastokeskus). 7
9 Kiristyvä kuntatalous luo omat haasteensa palveluiden kehittämiselle n seudulla (Kuviot 4-6). 600 / asukas v uosikate /asukas Kuvio 4. Selvityskuntien vuosikatteen muutos ( /asukas) vuosina (Lähde: VM, Kuntaosasto). Muuttuva toimintaympäristö haastaa kunnat kehittämään yhteistoiminnassa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallia alueen asukkaiden tarpeisiin mahdollisimman optimaalisesti ja kustannustehokkaasti. Kuntien viimevuosien lainamäärän kehitys ilmenee kuviosta 5 ja sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen kasvu kuviosta / asukas lainamäärä /asukas
10 Kuvio 5. Selvityskuntien lainamäärän kehitys ( /asukas) vuosina (Lähde: VM, Kuntaosasto). SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN NETTOMENOT Ylikiiminki Yli-Ii Tyrnävä nsalo Muhos Lumijoki Liminka Kiiminki Kempele Haukipudas Hailuoto Kuvio 6. Selvityskuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden nettomenot vuosina Yhteistoiminta-alueselvityshankkeen tausta ja ohjaus Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007) eli ns. Puitelaki tuli voimaan Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Lisäksi lain tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä on säädetty Puitelain 5 :ssä, jossa sanotaan muun muassa, että Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. n seudun kunnista vain n kaupungin asukasluku ylittää asetetun asukaspohjan ja Haukiputaan kunta saavuttaa sen muutamassa vuodessa. Hailuodon kunta voi poiketa em. velvoitteesta ns. saaristolaisuuspykälän nojalla. Muiden kuntien on ryhdyttävä toimenpiteisiin täyttääkseen puitelain säädökset. 9
11 2 229 Väestö Kuvio 7. Selvityskuntien asukasluvut vuoden 2007 lopussa. n seudun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen selvityshanke käynnistyi syksyllä 2009 n kaupunginhallituksen ja n seutuhallituksen päätöksillä. Yhteistoiminta-alueselvityshanke integroitiin n seudulla käynnissä olevaan n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamalli Titus-hankkeeseen, ja se päätettiin toteuttaa ajanjaksolla Hankkeessa ovat mukana kaikki n seudun kunnat: Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, (ml. Ylikiiminki), nsalo, Tyrnävä sekä näiden lisäksi Yli-Iin kunta. Hankkeen rahoituksesta on vastannut n seutu ja toteutuksesta n kaupunki. n seudun yhteistoiminta-alueen selvityshanketta varten perustettiin oma valmistelu- ja päätöksenteko-organisaatio. 10
12 PARAS-Yhteistoiminta-alueselvitys (/Titus) Kuntien valtuustot n valtuusto Päätöksentekotaso Kuntien hallitukset Kuntien sote-ltk:t n kh n sote-ltk n seutu -Seutuvaltuusto -Seutuhallitus Paras-Ohjausryhmä Työvaliokunta Selvitystyöryhmä Koordinointitaso Henkilöstötyöryhmä Selvityshenkilö Viranhaltijatyöryhmät Valmistelutaso Päivähoito Mielenterveys- ja sosiaalityö Vanhustyö Terveydenhuolto Kiinteistöt Omistus Sisäiset vuokrat Tukipalvelut Ruokahuolto, siivous Laskutus Atk yms. Henkilöstö Yt (sijoitus, asema) Koulutus Taloushallinto Kustannustenjako Kirjanpito Talousseuranta yms. Kuvio 8. n seudun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueselvityshankkeen valmisteluorganisaatio Jokaiseen valmistelu- ja koordinointitason työryhmään valittiin edustajat mukana olevista kunnista (liite 1). Hankkeen aikana työryhmät ovat työskennelleet aktiivisesti ja tässä yhteistoimintaraportissa esitettävät asiat pohjautuvat työryhmien työn tuloksiin. Titus-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuosina tehtiin n seudun kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytila- ja palvelutarvekartoitukset. Kartoituksen tulokset on raportoitu toimialakohtaisissa Titus-väliraporteissa, jotka löytyvät n seudun verkkosivuilta osoitteesta: Titus-hankkeen tavoitteet ovat ohjanneet myös yhteistoiminta-alueselvityshankkeessa tehtyä valmistelutyötä. Titus-hankkeen tavoitteena on hankesuunnitelman mukaisesti selvittää erilaisia palvelumalleja ja kehittää n seudulle yhtenäiset ja kustannustehokkaat palvelurakenteet ja -prosessit. Palvelujen tuottamiseksi kehitetään tehokkaampia sekä alueellisia että keskitettyjä toiminnallisia kokonaisuuksia, joita ovat esimerkiksi palveluverkkosuunnitelma, palveluketjut, palvelukeskukset ja palvelukonseptit. Tavoitteena on kehittää n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamiseen tilaaja-tuottajamallin mukaiset ratkaisut. Yhteistoiminta-alueselvityshankkeessa ovat olleet mukana kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueet lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintähuoltoa. 11
13 Hankkeen aikana on keskusteltu eri työryhmissä päivähoidon hallinnollisesta sijoittumisesta kunnissa ja yhteistoiminta-alueella. Osa kunnista on siirtänyt päivähoidon opetustoimeen ja osa kunnista on tekemässä vastaavia ratkaisuja vuoden 2009 osalta. Päivähoito on pidetty tässä selvityksessä mukana alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesti, mutta päivähoito kokonaisuudessaan on mahdollista, kuntien niin halutessa, jättää myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ulkopuolelle. 12
14 2 Hallinto 2.1 Lähtökohdista Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 5 3 momentin mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, tulee olla vähintään asukasta. Kuntien, joissa on yli asukkaista, on edelleen mahdollista hoitaa sosiaali- ja terveyspalvelut itsenäisesti. Niiden kuntien, joiden väestöpohja on alle asukasta, tulee yhteistyössä perustaa yhteistoiminta-alue, jonka väestöpohja on yli asukasta. Yhteistoiminta-alueen hallinto voidaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaan järjestää joko ns. vastuukuntamallilla tai perustamalla kuntayhtymä. Molemmissa yhteistoiminta-alueen järjestämisvaihtoehdoissa palvelujen järjestäminen tapahtuu keskistämällä palvelujen organisointi uudelle toimijalle. Vastuukuntamallissa yhteistoiminta-alueen tehtävät annetaan kuntalain (365/1995) 76 :n 2 momentin mukaisesti yhden kunnan, nk. vastuukunnan, järjestettäväksi. Tällöin tehtävien hoitamista varten perustetaan kuntalain 77 :ssä tarkoitettu alueen kuntien yhteinen toimielin ja muita tarvittavia toimielimiä. Jäseninä toimielimessä voivat olla asianomaisten kuntien vastaavan toimielimeen vaalikelpoiset henkilöt. Kunta-yhtymämallissa tehtäviä varten perustetaan kuntalain (365/1995) mukainen kuntayhtymä. Nämä kaksi vaihtoehtoa koskevat palvelujen järjestämisvastuuta. Järjestämisvastuulla tarkoitetaan vastuuta siitä, että palvelut ovat kuntien asukkaiden saatavilla. n seudun kunnista asukaslukuvelvoitteen täyttää vain n kaupunki. Muiden kuntien on lähtökohtaisesti organisoiduttava yhteistoiminta-alueeksi palvelujen järjestämisen osalta. Lähimpänä rajaa, joka mahdollisesti täyttänee vähimmäisvaatimuksen, on Haukiputaan kunta. Hailuodon kunta on saarena erityisasemassa ja sen on mahdollista jäädä tällä perusteella yhteistoiminta-alueen ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rahoittaminen, myös yhteistoiminta-alueella, tapahtuu kuntien toimesta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa lainsäädännössä, kuten ei muussakaan lainsäädännössä, ole määritelty yhteistoiminta-alueen palvelujen rahoitustapaa, vaan kunnat voivat sopia siitä vapaasti. Tilaaja-tuottaja -mallia sovellettaessa järjestämisvelvollisuus on yhteisesti järjestetyillä tilaajatason toimielimillä. Palvelujen tuottamisesta ei kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa ole säädöksiä. 13
15 Yhteistoiminta-alueen tuotanto on mahdollista organisoida perinteisesti kunnan omassa organisaatiossa ja kunnan omana tuotantona. Tuotanto on myös mahdollista toteuttaa kunnallisen liikelaitoksen muodossa. Kunnan perustamasta liikelaitoksesta käytetään nimitystä kunnan liikelaitos ja kuntayhtymän perustamasta liikelaitoksesta kuntayhtymän liikelaitos. Uusin yhteistyömuoto on liikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymän kunnat voivat perustaa yhdessä, kuntayhtymät yhdessä tai yksi tai useampi kunta tai kuntayhtymä yhdessä. Yhteistoiminta-alueen valmistelua ohjanneessa hankesuunnitelmassa on todettu, että yhteistoiminta-alueen palvelutuotantoon sovelletaan tilaaja-tuottajamallia. Malli on tällä hetkellä käytössä n kaupungissa ja Kiimingin kunnassa. Myös Kempeleen ja nsalon kunnat valmistelevat malliin siirtymistä vuoden 2009 alusta. Tilaaja-tuottajamallissa on tärkeää tuottajan itsenäisyyden vahvistaminen, jotta roolit toteutuvat aidosti. Sen vuoksi useat mallia soveltavat yhteistoiminta-alueet ovat liikelaitostaneet myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoa. 2.2 Järjestämisen/tilaamisen ja tuottamisen vaihtoehdoista n seudulla n seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-aluehankkeen hankesuunnitelmassa todettiin yhteistoiminta-alueen palvelujen järjestämisvaihtoehdoista, että suunnittelun pohjana on isäntäkuntamalli, jossa n kaupunki toimii isäntäkuntana. Valmistelun aikana järjestämisen vaihtoja sivuttiin myös hankkeen kahdessa seminaarissa (Innovaatioseminaari ja valmisteluseminaari ). Seminaarikeskusteluissa nousi esille myös vaihtoehto, jossa järjestämisvastuu (ja tilaaminen) olisi hajautettu 2-4 kuntaryhmälle, joiden väestöpohja ylittäisi järjestämisvastuun asukkaan rajan. Tämä vaihtoehto merkitsisi mm. päällekkäisiä tilaaja-organisaatioita, hajanaista palvelujen ostotoimintaa, rajallisia kehittämismahdollisuuksia koko työssäkäyntialuetta käsittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niitä tukeviin investointeihin. Mallin vahvuuksia olisi laajempi luottamushenkilöhallinto ja päätöksenteon pysyminen lähempänä peruskuntia. 14
16 HAJAUTETTU JÄRJESTÄMINEN/TILAAMINEN - SWOT Vahvuudet Heikkoudet: - Luottamushenkilöiden päätöksenteko on lähempänä peruskuntaa kuin kokonaan keskitetyssä tilaaja mallissa. Luottamushenkilöt tuntevat oman kunnan asiat ja asiakkaat paremmin - Luottamushenkilö hallinnossa enemmän paikkoja - Seudulla on päällekkäisiä tilaaja-organisaatioita. Ne elävät omaa elämää omat strategiat, linjaukset ja toimenpiteet. Ei saada optimoitua tilaaja-osaamista, esim. erikoissairaanhoidossa. - Hajanainen ostotoiminta. Esim. palvelujen päällekkäinen kilpailutus. Korkeat transaktiokustannukset, yms. - Ei mahdollista optimaalista seudullisen palveluverkon kehittämistä/rakentamista. Rajalliset kehittämismahdollisuudet koko n seudun työssäkäyntialueen (asiakkaiden, kuntien) näkökulmasta. Seudun kuntien asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa. Kuntapoolit voivat ostaa erilaisia palveluja. Palveluja ei saa tasa-arvoisesti, kun useampi itsenäinen tilaaja. - Hankala toteuttaa seudullisia keskitettyjä palveluja. Esim. seudullinen akuutti vuodeosastohoito. - Mahdollistaa päällekkäiset investoinnit. - Tuotannon ohjaus on hajanaista. Esim. voi olla 4 eri tilaajakäytäntöä, johon tuotannon pitäisi sopeutua. Hankala sopeutua palvelutarpeiden muutoksiin. - Tilaajatason päätöksenteko on hajanainen/epäyhtenäinen. - Sopimusviidakko. Ensin on muodostettava tilaajapoolit sopimusteitse ja sen lisäksi tilaajan ja tuottajan väliset sopimukset. - Monimutkainen rahoitus- ja tuotteistusmalli. Tilaajatasolla voi olla erilaiset rahoitusmallit ja tuotteistus on hankala toteuttaa, koska tilaukset voivat vaihdella eri tilaajakeskuksien välillä. - Ei täytä n seudun palvelustrategian, TITUS-hankkeen ja Paras-lainsäädännön tavoitteita seudullisesta palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Mahdollisuudet - Välivaihe laajemmalle seutukunnalliselle yhteistyölle - Mahdollisuus/paine yhdistää/virtaviivaistaa palveluja. Uhat - Ei löydy tuottajaa, joka uskaltaa ottaa esim. talouteen ja henkilöstöön liittyvät riskit monitahoisesta tilaamisesta. - Tuotanto alkaa elämään omaa elämää ja ohjaa tilaamista, koska isäntiä on useita. - Kustannusten optimointi hankalaa Yhteistoiminta-alueen palvelujen järjestäminen/tilaaminen ja tuotannon organisointi on mahdollista toteuttaa ainakin kolmella (3) vaihtoehdolla. Ne ovat seuraavat: 1. Keskitetty tilaaminen/järjestäminen, tuotanto kunnissa (Malli 1), 2. Keskitetty tilaaminen/järjestäminen, tuotanto kunnissa, erityispalvelut ja tukipalvelut keskitetty (Malli 2) ja 3. Tilaaminen/järjestäminen ja tuottaminen keskitetty (Malli 3). 15
17 Kaikissa vaihtoehdoissa, keskitetyn järjestämisen lisäksi, tilaaja/järjestäjä hankkii sosiaali- ja terveyspalvelujen ostopalvelut koko yhteistoiminta-alueelle (esim. erikoissairaanhoidon Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, ostot yksityisiltä ja III-sektorin palvelun tuottajilta). Vaihtoehdoissa 1 ja 2 lähipalvelujen tuotanto tapahtuu nykyisten kuntien toimesta ja pääosin kuntien rajojen sisällä. Vaihtoehdossa 2 ns. erityis- ja tukipalvelujen tuotanto (esim. röntgentoiminta) keskitetään koko yhteistoiminta-alueella. Vaihtoehdossa 3 koko palvelutuotanto keskitetään yhteistoiminta-alueelle Keskitetty tilaaminen/järjestäminen, tuotanto kunnissa (Malli 1) Keskitetty tilaaminen, tuotanto kunnissa (Malli 1) Yhteislautakunta Vastuukunta Tilaaminen Kuntien rahoitus Haukipudas Kiiminki Kempele SHP nsalo Lumijoki Liminka Muhos Yksityiset Tyrnävä Hailuoto Yli-Ii Järjestöt Sote-palvelujen tuottaminen peruskunnissa nykyiseen tapaan/ kunnissa toimielin esim. kunnanhallitus tai sen alainen johtokunta Kuvio 9. Keskitetty tilaaminen, tuotanto kunnissa (Malli 1). 16
18 Vaihtoehdon swot: VAHVUUDET - tuottaja tuntee oman kunnan asiakaskentät - tilaaminen keskitetään (mm. tilaamisosaaminen paranee, saavutetaan volyymiedut, ei enää päällekkäistä kilpailutusta) - tuotanto säilyy kunnilla MAHDOLLISUUDET - kuntien palvelutuotanto voi erikoistua eri asioihin - tilaaja voi samansisältöisillä sopimuksilla yhtenäistää palvelujen sisältöä, optimoida henkilöstömääriä jne. HEIKKOUDET - malli erittäin vaativa tilaajalle - kirjavuus tuotannossa säilyy (ei laadun ja hinnan suhteen yhtenäisiä) - kunnat ei kykene tuottamaan riittävästi palveluja - ylikunnalliset palvelut hankalia toteuttaa - lukuisia sopimuksia (erillinen sopimus jokaisen tuottajan kanssa) - monenlaisia tuotannon työnantajia - kilpailu henkilöstöstä kuntien välillä säilyy - vaikea tuottaa erityisosaamista vaativia palveluja - hankala toteuttaa kuntalaisten yhdenvertaisuutta - hankalasti toteutettava tuotannonohjaus (tuotannon tehostaminen on vaikeaa) - toimii huonosti muutostilanteissa (jos palvelujen tarve kasvaa tai lisääntyy) - saavutettavissa vain vähäisiä synergiaetuja tuotannon tehostamissa - tuotantokustannukset suuret pienissä tuotantoyksiköissä UHAT - väestö alkaa muuttaa seudulla palvelujen perässä (voimistuu nykyisestään) - ostokartellit - siirtymävaiheessa henkilöstölle uhka, jos ei tilaaja tilaa ko. palveluja - malli on jarru seudulliselle kehittämiselle - sosiaali- ja terveyspalvelut eivät kehity - ei saada organisoitua tehokkaaksi - pienet tuotantoyksiköt eivät saa työntekijöitä 17
19 2.2.2 Keskitetty tilaaminen/järjestäminen, tuotanto kunnissa, erityispalvelut ja tukipalvelut keskitetty (Malli 2) Keskitetty tilaaminen, tuotanto kunnissa, erityispalvelut ja tukipalvelut keskitetty (Malli 2) Yhteislautakunta Vastuukunta Tilaaminen Kuntien rahoitus Erityispalvelut Tukipalvelut RTG, LAB, Apuvälineet, välinehuolto lääkehuolto Haukipudas Kiiminki Kempele SHP nsalo Lumijoki Liminka Muhos Yksityiset Tyrnävä Hailuoto Yli-Ii Järjestöt Sote-lähipalvelujen tuottaminen peruskunnissa nykyiseen tapaan, erityispalvelujen ja tukipalvelujen keskittäminen un/ toimielin esim. kunnanhallitus tai sen alainen johtokunta Kuvio 10. Keskitetty tilaaminen, tuotanto kunnissa, erityispalvelut ja tukipalvelut keskitetty (Malli 2). Vaihtoehdon swot: VAHVUUDET - tuottaja tuntee asiakaskentät - tilaaminen keskitetään (mm. tilaamisosaaminen paranee, saavutetaan volyymiedut, ei enää päällekkäistä kilpailutusta) - tuotanto säilyy kunnilla HEIKKOUDET - malli erittäin vaativa tilaajalle - kirjavuus tuotannossa säilyy (ei laadun ja hinnan suhteen yhtenäisiä) - ei pysty tuottamaan riittävästi palveluja - ylikunnalliset palvelut hankalia toteuttaa - lukuisia sopimuksia (erillinen sopimus jokaisen tuottajan kanssa) - monenlaisia tuotannon työnantajia - kilpailu henkilöstöstä kuntien välillä säilyy - vaikea tuottaa erityisosaamista vaativia palveluja - hankala toteuttaa kuntalaisten yhdenvertaisuutta sotepalveluissa - hankalasti toteutettava tuotannonohjaus (tuotannon tehostaminen on vaikeaa) - toimii huonosti muutostilanteissa (jos palvelujen tarve kasvaa tai lisääntyy) - saavutettavissa vain vähäisiä synergiaetuja tuotannon tehostamissa 18
20 MAHDOLLISUUDET - kuntien palvelutuotanto voi erikoistua eri asioihin - tilaaja voi samansisältöisillä sopimuksilla yhtenäistää palvelujen sisältöä, optimoida henkilöstömääriä jne. - tukipalvelujen ja erityispalvelujen tuottaminen tehostuu - tuotantokustannukset suuret pienissä tuotantoyksiköissä UHAT - väestö alkaa muuttaa seudulla palvelujen perässä (voimistuu nykyisestään) - ostokartellit - siirtymävaiheessa henkilöstölle uhka, jos ei tilaaja tilaa ko. palveluja - malli on jarru seudulliselle kehittämiselle - sosiaali- ja terveyspalvelut eivät kehity - ei saada organisoitua tehokkaaksi - pienet tuotantoyksiköt eivät saa työntekijöitä - erityispalveluiden keskittäminen voi johtaa erityisosaajien siirtymiseen kunnasta pois, jolloin lähipalveluiden tuottaminen voi vaikeutua (esim. sosiaalityö) - osa nykyisistä lähipalveluista luokitellaan erityispalveluksi ja ne siirtyvät asiakkaan kannalta kauemmaksi - erityispalvelut eivät ole kiinteä osa peruspalveluja (erityispalvelut alkaa elää eri elämää) - erityispalvelujen ja tukipalvelujen monopoli - vetovoimaisuus ei lisäänny esim. työvoiman saatavuus Tilaaminen/järjestäminen ja tuottaminen keskitetty (Malli 3). Tilaaminen ja tuottaminen keskitetty (Malli 3) Yhteislautakunta Vastuukunta Tilaaminen Kuntien rahoitus Liikelaitosjohtokunta Keskitetty tuotanto (vastuukunta ), kunnallinen liikelaitos Shp Yksityiset Järjestöt Seudullinen lähipalvelualue Seudullinen lähipalvelualue Keskitetyt palvelut Seudullinen lähipalvelualue Seudullinen lähipalvelualue Etsitään maantieteellisesti (asukkaiden luonnollinen kulku-/työssäkäyntialue) sekä toiminnan että tehokkuuden kannalta optimaalinen alue = osia n kaupungin alueella olevista palveluista siirtyy useamman kunnan muodostamaan tuotantoalueeseen. Kuvio 11. Tilaaminen ja tuottaminen keskitetty (Malli 3). 19
Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa
Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja
LisätiedotSOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen
SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut
LisätiedotHärkätien sosiaali- ja terveyspalvelut
YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen
LisätiedotSOTE rakenneuudistus
SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA
LisätiedotOULUN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TITUS-HANKE 2006 2008. Loppuraportti 1.6. 2007-31.12.2008
OULUN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TITUS-HANKE 2006 2008 Loppuraportti 1.6. 2007-31.12.2008 (Sisältää raporttimateriaalin STM:lle valtionavustuksen liitteeksi 1.6.2007-29.2.2008) Hyväksytty n
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotHyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun
LisätiedotSiun sote tehdään NYT
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-
LisätiedotTerveyttä Lapista Kari Haavisto
Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotSosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset
Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotSiun sote tehdään NYT
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-
LisätiedotSiun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotSote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti
Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen
LisätiedotKanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys
Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta
Lisätiedotterveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotSeudullinen palveluverkkosuunnittelu, case Oulun seutu
Seudullinen palveluverkkosuunnittelu, case Oulun seutu suunnittelija Anne Leskinen 18.12.2013 Oulun seutu 2003-2012 Oulun seudun kunnat 2013: Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä MALPE-yhteistyön
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotPetteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA
LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2
LisätiedotTerveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne
Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset
LisätiedotKERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ
KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu:8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu: 12.3.2012
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotMaakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja
Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin Juha Kinnunen, shp johtaja Viimeinen sopimusohjauksen kehysseminaari? Vuoden 2018 talousarvion suunnittelu viimeinen tässä
LisätiedotHiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista
Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?
LisätiedotKohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018
Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa
Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotHYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?
HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta
Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotPetteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotTerveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa
Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa l Maakuntatilaisuus 22.4.2010 Kouvola Tauno Telaranta Palvelujohtaja Kotkan kaupunki 0400 659925 tauno.telaranta@kotka.fi Etelä-Kymenlaakso 87 371 asukasta 2 279 2,6%
LisätiedotRaision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
LisätiedotIisalmen kaupunki Pöytäkirjanote Dno 267/ Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän
414 Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista Kaupunginhallitus 7.10.2013 414 Valmistelijat: hallintojohtaja Esa Laukkanen ja yhteysjohtaja Kaarina
LisätiedotSiun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK
Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lääkäriliiton Länsipohjan paikallisosaston johtokunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sanna Papunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotTerveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät
Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät 19.5.2008 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Hallintoylilääkäri (tilanteen 6.5.2008 mukaan) Perustuslaista Julkisen vallan, valtion ja kuntien turvattava
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKYSTERI esittäytyy. Rautavaara, Juankoski ja Kaavi Mikko Korhonen, Eija Peltonen ja Juha Kauttonen
KYSTERI esittäytyy Rautavaara, Juankoski ja Kaavi 3.11.2011 Mikko Korhonen, Eija Peltonen ja Juha Kauttonen 04.11.11 1 2 3 KYSTERI PALVELUALUE Keskitetyt palvelut PALVELUYKSIKÖT Seudulliset palvelut Leppävirta
LisätiedotSote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM
Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti
Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
Lisätiedot.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV
16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keuruun kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tarja Ojala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotMuutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen
LisätiedotYhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja
Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja Maakuntauudistuksen aikataulu Lainsäädäntö voimaan /maakuntien
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ
1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Sisällys 1 Palvelualueen tehtävät 2 Palvelualueen rakenne 3 Liikelaitokset 4 Perusturvalautakunta ja sen jaostot 5 Lautakunnan ja jaostojen
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotKERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ
KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus
Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus Palvelujärjestelmä -seminaari 27.5.09 TP 270509 1 Soten toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveystoimi edistää yhdessä kainuulaisten
LisätiedotSelvityshenkilötyöryhmän ehdotukset
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta
LisätiedotKaupunkiseutusuunnitelma Kunnanhallitus 20.8.2007
1/5 Kaupunkiseutusuunnitelma Kunnanhallitus 20.8.2007 Kunnan nimi Oulun kaupunki Perustiedot suunnitelmasta 1) Suunnitelman laadintaan osallistuneet kunnat Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka,
LisätiedotUuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat
Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat Työvaliokunta 6.6.2015 Aulis Laaksonen Uusi Sote Keskeiset tavoitteet Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymä
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotKUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO
Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:
LisätiedotKuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013
Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Avopediatrian jaosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Henrikka Aito 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouni Nummi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotSote ja valinnanvapaus katsaus
Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu
LisätiedotSOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;
SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason
LisätiedotPalvelujen järjestäminen
Palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Pekka Järvinen, STM 1 Palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen perustuu laissa säädetyyn järjestämisvastuuseen.
LisätiedotLÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta
LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotAIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3
AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,
LisätiedotSote ja yleislääkärit
Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki
LisätiedotSOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät
SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi
LisätiedotSosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10
Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Mistä on kysymys Mitä uusia mahdollisuuksia Uusikunta avaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen
LisätiedotMitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mistä Sotessa olikaan kyse? 17.1.20173.1 1.20161 Vammaispa lveluiden neuvottelu
LisätiedotKASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset
LisätiedotMIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotAjankohtaista sote-uudistuksesta
Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen
LisätiedotMiten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
LisätiedotKysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014
0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä
LisätiedotIhanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ
Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Parkanon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuuli Tarukannel 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotLakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM
LisätiedotHämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos
Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan
LisätiedotPerusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta
Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotSote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset
LisätiedotToiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus
Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus Mats Brommels Medical Management Centre 09.06.2017 Agenda Todellisuus Tulevaisuus Tarkoituksenmukaisuus Markkinat Rajat ylittävä hoito kansallisen
LisätiedotMitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa
Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Rääkkylän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Salme Soininen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
Lisätiedot