Oulun seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueselvityshanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueselvityshanke"

Transkriptio

1 n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueselvityshanke Yhteistoimintaraportti luonnos

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ JOHDANTO n seutu toimintaympäristönä Yhteistoiminta-alueselvityshankkeen tausta ja ohjaus Hallinto Lähtökohdista Järjestämisen/tilaamisen ja tuottamisen vaihtoehdoista n seudulla Keskitetty tilaaminen/järjestäminen, tuotanto kunnissa (Malli 1) Keskitetty tilaaminen/järjestäminen, tuotanto kunnissa, erityispalvelut ja... tukipalvelut keskitetty (Malli 2) Tilaaminen/järjestäminen ja tuottaminen keskitetty (Malli 3) n seudun yhteistoiminta-alueen hallintomalli SEUDULLISTEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHIPALVELUALUEIDEN MUODOSTAMINEN Palveluiden luokittelu alueiden suunnittelun taustalla Seudullisen lähipalvelualueen muodostamisen periaatteita Seudulliset lähipalvelualueet TERVEYDENHUOLTO Terveydenhuollon järjestämisestä Asiakkaan valinnanvapaus yli kuntarajojen Mielenterveys- ja päihdepalvelut Palvelujen luokittelu yhteistoiminta-alueella Seudulliset lähipalvelut Seudullisten lähipalveluiden tuottaminen Keskitetyt palvelut Perusterveydenhuollon akuutti sairaalahoito Erikoislääkärikonsultaatiot ja erikoissairaanhoidon avohoito Työterveyshuolto Apuvälinekeskus Suun terveydenhuollon päivystys, erikoishammaslääkäripalvelut ja perustason... erikoissairaanhoito Röntgen Lääkehuolto Välinehuolto Sairaankuljetus ja ensihoito Laajaa väestöpohjaa edellyttävät terveydenhuollon palvelut Perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys Erikoissairaanhoidon konsultaatiot Erikoissairaanhoidon vuodeosasto IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT Ikääntyneiden palveluiden järjestämisestä Palveluiden luokittelu yhteistoiminta-alueella Seudulliset lähipalvelut ikääntyneiden palveluissa Seudullisten lähipalveluiden tuottaminen Kotihoito ja avopalvelut...68

3 5.4.2 Omaishoidon tuki Palveluasuminen Ikääntyneiden asumisen malli tulevaisuudessa Asiakkaan palveluntarve keskiössä RAI-järjestelmän hyödyntäminen ikäihmisten. palveluissa Keskitetyt palvelut Gerontologinen sosiaalityö Erityisryhmien päivätoiminta Laitoshoito Henkilöstömäärän tarpeen kasvu ikäihmisten palveluissa MIELENTERVEYS- JA SOSIAALITYÖ Mielenterveys- ja sosiaalityön järjestämisestä Palvelujen luokittelu yhteistoiminta-alueella Seudulliset lähipalvelut Seudulliset lähipalvelut mielenterveys- ja sosiaalityössä Seudullisten mielenterveys- ja sosiaalityön lähipalvelujen tuottaminen Keskitetyt palvelut Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut Hallinnon järjestämisestä Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut mielenterveys- ja sosiaalityössä PÄIVÄHOIDON PALVELUT Päivähoidon palvelujen organisoinnista Päivähoidon tarve Päivähoidon kustannukset ja henkilöstötarve Palvelujen luokittelu yhteistoiminta-alueella Seudullisten lähipalveluiden tuottaminen Päivähoidon keskitetyt palvelut seudullisina Päivähoidon palveluverkko Palveluverkon kehittäminen Lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki HENKILÖSTÖ Yhteistoiminta-alueelle siirtyvä henkilöstö Henkilöstön eläkkeelle siirtyminen Henkilöstötarve tulevaisuudessa Henkilöstön asema yhteistoiminta-alueen perustamisessa Rahoitus Yleistä Mallien laskenta-aineistosta Lasketut mallit ja niiden tulokset Yhteistoiminta-alueen taloudesta Yhteistoiminta-alueen talouden järjestämisestä Maksuosuudet Talouden ohjauksesta Taloustapahtumista Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestäminen Tuotteistuksesta KIINTEISTÖT Nykytilanteesta

4 Kysely Käytössä olevien toimitilojen määrä Tilahallinnon ja kiinteistön pidon järjestäminen kunnissa Yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen investoinnit Tilahallinnon järjestämisen vaihtoehdoista Vaihtoehdot Kunnat omistavat ja vuokraavat tilat Yhdistetty kuntien Tilakeskus Erillinen kiinteistöosakeyhtiö Palveluverkkorakenteen muutosten vaikutus toimitiloihin Ehdotus toimitilojen vuokraamisesta Sisäinen vuokra - kuntien omistamat tilat Kuntien tilaomaisuuden ulkopuolelta vuokratut tilat Vuokrasopimusten kesto ja irtisanomisajat Ehdotukset tilahallinnon järjestämiseksi TIETOHALLINTO Kuntien sosiaali- ja terveystoimen tietohallinnon nykytilanteesta Yleistä Yhteistoiminta-alueen tietohallinnon henkilömäärä Käyttäjä- ja työasemamäärät Yhteistoiminta-alueen tietojärjestelmät Sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojärjestelmien integroinnista Sosiaali- ja terveyspalvelujen tietoliikenneyhteyksistä Palvelimista ja työasemista Kuntien tietojärjestelmien kehittämishankkeet Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tietohallinnon kustannukset Ehdotus yhteistoiminta-alueen tietohallinnon organisoinnista Hallinto Henkilöstö Tietojärjestelmät ja infrastruktuuri Yhteistoiminta-alueen perustamisella saavutettavat edut ja haitat... tietohallinnolle Sosiaali- ja terveystoimen kansalliset tietojärjestelmähankkeet Yleistä Yhteistoiminta-alue ja kansalliset hankkeet Yhteistyö kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen ja erikoissairaanhoidon... tietohallinnossa ATERIA- JA PUHTAUSPALVELUT Kuntien ateria- ja puhtauspalvelujen nykytilanteesta Yleistä Hallinnosta Keittiöiden, aterioiden ja puhdistettavien alojen määristä Ateria- ja puhtauspalvelujen henkilöstö Tietojärjestelmät Tuotteistuksesta ja kustannustietojen laskentatavoista Kuntien ateria- ja puhtauspalveluihin vaikuttavat investoinnit Kuntien nykyisestä yhteistoiminnasta Ateria- ja puhtauspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen yhteistoiminta-alueella Vaihtoehdoista Keskitettyyn tuotanto Seudullinen Serviisi Keskitetyn tuotannon tavoitteet ja toteutuksen pääpiirteet ( Seudullinen Serviisi )173 3

5 Tulevaisuuden haasteita Tavoitteet Organisaatio ja toimintatavat Asiakkuudet Tuotanto ja prosessit Ostotoiminta Henkilöstön asema ja kehittäminen Tietojärjestelmät Viestintä YHTEISTOIMINTASOPIMUS LIITTEET Liite 1. Yhteistoiminta-alueselvityshankkeen työryhmiin osallistuneet henkilöt Liite 2. Yhteistoimintasopimusluonnos Liite 3. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Liite 4. Kuntien taloustilastot Liite 5. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen investointihankkeet Liite 6. Pääsopijajärjestöjen kommentit Karttaliite 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon seudulliset lähipalvelualueet Karttaliite 2. n seudun sosiaali- ja terveyspalvelualueet Karttaliite 3. n kaupungin terveysasemat terveysasemapiireittäin Karttaliite 4. n seudun vanhustyön palvelut Karttaliite 5. n seudun päivähoitopalvelut 4

6 TIIVISTELMÄ Tekijät Riitta Pitkänen, Tapio Kangas ja valmistelutyöryhmien jäsenet (liite 1) Julkaisija n kaupunki Julkaisun nimi n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueselvityshanke, Luonnos yhteistoimintaraportiksi Julkaisuaika Lokakuu 2008 Tiivistelmä n seudun kunnat Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos,, nsalo ja Tyrnävä sekä Yli-Iin kunta ovat selvittäneet Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 5 :n mukaisen yhteistoiminta-alueen muodostamista n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamalli Titus-hankkeessa aikaisemmin vuonna 2007 valmistuneiden raporttien ja tässä yhteistoiminta-alueselvityshankkeessa kerätyn aineiston pohjalta. Hankkeessa on valmisteltu ehdotus seudulliseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on luokiteltu seudullisiksi lähipalveluiksi, keskitetyiksi palveluiksi ja laajaa väestöpohjaa edellyttäviksi palveluiksi. Seudulliset lähipalvelut tuotetaan yhteistoimintaalueella olevalla neljällä seudullisella lähipalvelualueella. Keskitetyt palvelut tuotetaan yhteistoiminta-alueella joko yhdessä, tai useammassa yksikössä, ja laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut ostetaan pääsääntöisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Hallinnollisesti yhteistoiminta-alue on suunniteltu vastuukuntamallin mukaisesti. Vastuukuntana toimisi n kaupunki, ja palvelut organisoitaisiin tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti. Yhteistoiminnan järjestämistä varten esitetään perustettavaksi yhteiseksi toimielimeksi sosiaali- ja terveyslautakunta ja sen alaisuuteen yksilöasioiden jaosto ja tarpeellinen määrä muita jaostoja. Yhteislautakunnan kokoonpanoksi esitetään 36 jäsentä. Tuotannon organisoimiseksi esitetään, että kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto yhdistetään osaksi n kaupungin tuotanto-organisaatiota , ja vuoden 2012 loppuun mennessä selvitetään ja laaditaan tarkempi suunnitelma oman tuotannon organisointitavoista kunnalliseksi liikelaitokseksi tai liikelaitoskuntayhtymäksi. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät tukipalvelut esitetään keskitettäväksi kaupungin ao. liikelaitoksiin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvitsemat kiinteistöt esitetään vuokrattavaksi kunnilta. Selvityksessä esitetään, että kunnat siirtävät sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön n kaupungin palvelukseen työsopimuslain ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain liikkeen luovutusta koskevien määräysten mukaisesti lukien. Henkilöstön irtisanomissuoja taloudellisten tai tuotannollisten tekijöiden vuoksi olisi 5 vuotta henkilöstön siirtämisestä uuden työnantajan palvelukseen. Yhteistoiminta-alueen maksuosuudet esitetään jaettavaksi palvelujen käytön mukaisesti. Tämän selvitystyön lähtökohtana on ollut, että suunniteltava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne pohjautuu alueella tehtyyn palvelutarveanalyysiin ja kriittiseen arviointiin nykyisen palvelujärjestelmän heikkouksista. Palvelujärjestelmän kehittämisessä on pyritty löytämään ratkaisuja, joilla voidaan turvata palvelut myös pitkällä aikajänteellä. Selvityksessä esitetyt toiminnalliset muutokset ovat yhdenmukaisia valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyön kanssa. Yhteistoiminta-alueelle esitettävä hallintomalli täyttää Puitelain ja Kuntalain säädökset. Sivumäärä 177 sivua + liitteet 6 kpl + karttaliitteet 5 kpl 5

7 1 JOHDANTO 1.1 n seutu toimintaympäristönä n seutuun kuuluu 10 kuntaa: Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Muhos, Liminka, Lumijoki,, nsalo ja Tyrnävä. Ylikiimingin kunta on tehnyt päätöksen liittymisestä n kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Ylikiimingin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat siirtyneet kaupungille jo vuonna Yli-Iin kunta ja n kaupunki tekevät kuntaliitosselvitystä, päätökset asiasta tehdään maaliskuussa n seudun kuntien tilanne on esimerkki siitä, miten kasvukeskusalueeseen kohdistuu muutoksia, jotka johtuvat niin paikallisista, alueellisista kuin valtakunnallisista ja globaaleistakin tekijöistä. n seudun asukasluku on ollut tasaisessa kasvussa (Kuvio 1), ja väestöennusteen mukaan (kuvio 2) asukkaiden määrä alueella kasvaa nykyisestä noin asukkaasta yli asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Alueen väestörakenne on useimpien kuntien osalta ollut lapsi- ja nuorisovoittoinen johtuen sekä alueelle leimallisesta korkeasta syntyvyydestä että nuorien, pääasiassa opiskelijoiden, tai nuorten perheiden työstä johtuvasta alueelle muuttamisesta. Tästä johtuen palvelujen kehittämisessä ovat kunnissa olleet painopisteinä erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Ikääntyvän väestön määrän lisääntyessä on viime vuosina ryhdytty panostamaan myös ikääntyville kohdistettaviin palveluihin asukasta asukasluku Kuvio 1. Selvityskuntien asukaslukujen kehitys vuosina (Lähde: Tilastokeskus). 6

8 Selvitysalueen väkilukuennuste vuosille v v v v Kuvio 2. Selvityskuntien väkilukuennuste vuosille (Lähde: Tilastokeskus). Oman erityispiirteensä palvelujen järjestämiselle on tuonut n seudulle tyypillinen pendelöinti-ilmiö, jolloin asuin- ja työpaikka ovat eri paikkakunnilla. Tämä on aiheuttanut pohdintaa siitä, miten alueella asuvat voisivat saada palvelunsa mahdollisimman joustavasti. Kuvio 3. n ja alueen muiden kuntien välinen työssäkäynti asuin- ja työpaikan välillä (ns. pendelöinti-ilmiö) (Lähde: Tilastokeskus). 7

9 Kiristyvä kuntatalous luo omat haasteensa palveluiden kehittämiselle n seudulla (Kuviot 4-6). 600 / asukas v uosikate /asukas Kuvio 4. Selvityskuntien vuosikatteen muutos ( /asukas) vuosina (Lähde: VM, Kuntaosasto). Muuttuva toimintaympäristö haastaa kunnat kehittämään yhteistoiminnassa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallia alueen asukkaiden tarpeisiin mahdollisimman optimaalisesti ja kustannustehokkaasti. Kuntien viimevuosien lainamäärän kehitys ilmenee kuviosta 5 ja sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen kasvu kuviosta / asukas lainamäärä /asukas

10 Kuvio 5. Selvityskuntien lainamäärän kehitys ( /asukas) vuosina (Lähde: VM, Kuntaosasto). SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN NETTOMENOT Ylikiiminki Yli-Ii Tyrnävä nsalo Muhos Lumijoki Liminka Kiiminki Kempele Haukipudas Hailuoto Kuvio 6. Selvityskuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden nettomenot vuosina Yhteistoiminta-alueselvityshankkeen tausta ja ohjaus Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007) eli ns. Puitelaki tuli voimaan Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Lisäksi lain tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä on säädetty Puitelain 5 :ssä, jossa sanotaan muun muassa, että Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. n seudun kunnista vain n kaupungin asukasluku ylittää asetetun asukaspohjan ja Haukiputaan kunta saavuttaa sen muutamassa vuodessa. Hailuodon kunta voi poiketa em. velvoitteesta ns. saaristolaisuuspykälän nojalla. Muiden kuntien on ryhdyttävä toimenpiteisiin täyttääkseen puitelain säädökset. 9

11 2 229 Väestö Kuvio 7. Selvityskuntien asukasluvut vuoden 2007 lopussa. n seudun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen selvityshanke käynnistyi syksyllä 2009 n kaupunginhallituksen ja n seutuhallituksen päätöksillä. Yhteistoiminta-alueselvityshanke integroitiin n seudulla käynnissä olevaan n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamalli Titus-hankkeeseen, ja se päätettiin toteuttaa ajanjaksolla Hankkeessa ovat mukana kaikki n seudun kunnat: Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, (ml. Ylikiiminki), nsalo, Tyrnävä sekä näiden lisäksi Yli-Iin kunta. Hankkeen rahoituksesta on vastannut n seutu ja toteutuksesta n kaupunki. n seudun yhteistoiminta-alueen selvityshanketta varten perustettiin oma valmistelu- ja päätöksenteko-organisaatio. 10

12 PARAS-Yhteistoiminta-alueselvitys (/Titus) Kuntien valtuustot n valtuusto Päätöksentekotaso Kuntien hallitukset Kuntien sote-ltk:t n kh n sote-ltk n seutu -Seutuvaltuusto -Seutuhallitus Paras-Ohjausryhmä Työvaliokunta Selvitystyöryhmä Koordinointitaso Henkilöstötyöryhmä Selvityshenkilö Viranhaltijatyöryhmät Valmistelutaso Päivähoito Mielenterveys- ja sosiaalityö Vanhustyö Terveydenhuolto Kiinteistöt Omistus Sisäiset vuokrat Tukipalvelut Ruokahuolto, siivous Laskutus Atk yms. Henkilöstö Yt (sijoitus, asema) Koulutus Taloushallinto Kustannustenjako Kirjanpito Talousseuranta yms. Kuvio 8. n seudun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueselvityshankkeen valmisteluorganisaatio Jokaiseen valmistelu- ja koordinointitason työryhmään valittiin edustajat mukana olevista kunnista (liite 1). Hankkeen aikana työryhmät ovat työskennelleet aktiivisesti ja tässä yhteistoimintaraportissa esitettävät asiat pohjautuvat työryhmien työn tuloksiin. Titus-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuosina tehtiin n seudun kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytila- ja palvelutarvekartoitukset. Kartoituksen tulokset on raportoitu toimialakohtaisissa Titus-väliraporteissa, jotka löytyvät n seudun verkkosivuilta osoitteesta: Titus-hankkeen tavoitteet ovat ohjanneet myös yhteistoiminta-alueselvityshankkeessa tehtyä valmistelutyötä. Titus-hankkeen tavoitteena on hankesuunnitelman mukaisesti selvittää erilaisia palvelumalleja ja kehittää n seudulle yhtenäiset ja kustannustehokkaat palvelurakenteet ja -prosessit. Palvelujen tuottamiseksi kehitetään tehokkaampia sekä alueellisia että keskitettyjä toiminnallisia kokonaisuuksia, joita ovat esimerkiksi palveluverkkosuunnitelma, palveluketjut, palvelukeskukset ja palvelukonseptit. Tavoitteena on kehittää n seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamiseen tilaaja-tuottajamallin mukaiset ratkaisut. Yhteistoiminta-alueselvityshankkeessa ovat olleet mukana kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueet lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintähuoltoa. 11

13 Hankkeen aikana on keskusteltu eri työryhmissä päivähoidon hallinnollisesta sijoittumisesta kunnissa ja yhteistoiminta-alueella. Osa kunnista on siirtänyt päivähoidon opetustoimeen ja osa kunnista on tekemässä vastaavia ratkaisuja vuoden 2009 osalta. Päivähoito on pidetty tässä selvityksessä mukana alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesti, mutta päivähoito kokonaisuudessaan on mahdollista, kuntien niin halutessa, jättää myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ulkopuolelle. 12

14 2 Hallinto 2.1 Lähtökohdista Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 5 3 momentin mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, tulee olla vähintään asukasta. Kuntien, joissa on yli asukkaista, on edelleen mahdollista hoitaa sosiaali- ja terveyspalvelut itsenäisesti. Niiden kuntien, joiden väestöpohja on alle asukasta, tulee yhteistyössä perustaa yhteistoiminta-alue, jonka väestöpohja on yli asukasta. Yhteistoiminta-alueen hallinto voidaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaan järjestää joko ns. vastuukuntamallilla tai perustamalla kuntayhtymä. Molemmissa yhteistoiminta-alueen järjestämisvaihtoehdoissa palvelujen järjestäminen tapahtuu keskistämällä palvelujen organisointi uudelle toimijalle. Vastuukuntamallissa yhteistoiminta-alueen tehtävät annetaan kuntalain (365/1995) 76 :n 2 momentin mukaisesti yhden kunnan, nk. vastuukunnan, järjestettäväksi. Tällöin tehtävien hoitamista varten perustetaan kuntalain 77 :ssä tarkoitettu alueen kuntien yhteinen toimielin ja muita tarvittavia toimielimiä. Jäseninä toimielimessä voivat olla asianomaisten kuntien vastaavan toimielimeen vaalikelpoiset henkilöt. Kunta-yhtymämallissa tehtäviä varten perustetaan kuntalain (365/1995) mukainen kuntayhtymä. Nämä kaksi vaihtoehtoa koskevat palvelujen järjestämisvastuuta. Järjestämisvastuulla tarkoitetaan vastuuta siitä, että palvelut ovat kuntien asukkaiden saatavilla. n seudun kunnista asukaslukuvelvoitteen täyttää vain n kaupunki. Muiden kuntien on lähtökohtaisesti organisoiduttava yhteistoiminta-alueeksi palvelujen järjestämisen osalta. Lähimpänä rajaa, joka mahdollisesti täyttänee vähimmäisvaatimuksen, on Haukiputaan kunta. Hailuodon kunta on saarena erityisasemassa ja sen on mahdollista jäädä tällä perusteella yhteistoiminta-alueen ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rahoittaminen, myös yhteistoiminta-alueella, tapahtuu kuntien toimesta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa lainsäädännössä, kuten ei muussakaan lainsäädännössä, ole määritelty yhteistoiminta-alueen palvelujen rahoitustapaa, vaan kunnat voivat sopia siitä vapaasti. Tilaaja-tuottaja -mallia sovellettaessa järjestämisvelvollisuus on yhteisesti järjestetyillä tilaajatason toimielimillä. Palvelujen tuottamisesta ei kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa ole säädöksiä. 13

15 Yhteistoiminta-alueen tuotanto on mahdollista organisoida perinteisesti kunnan omassa organisaatiossa ja kunnan omana tuotantona. Tuotanto on myös mahdollista toteuttaa kunnallisen liikelaitoksen muodossa. Kunnan perustamasta liikelaitoksesta käytetään nimitystä kunnan liikelaitos ja kuntayhtymän perustamasta liikelaitoksesta kuntayhtymän liikelaitos. Uusin yhteistyömuoto on liikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymän kunnat voivat perustaa yhdessä, kuntayhtymät yhdessä tai yksi tai useampi kunta tai kuntayhtymä yhdessä. Yhteistoiminta-alueen valmistelua ohjanneessa hankesuunnitelmassa on todettu, että yhteistoiminta-alueen palvelutuotantoon sovelletaan tilaaja-tuottajamallia. Malli on tällä hetkellä käytössä n kaupungissa ja Kiimingin kunnassa. Myös Kempeleen ja nsalon kunnat valmistelevat malliin siirtymistä vuoden 2009 alusta. Tilaaja-tuottajamallissa on tärkeää tuottajan itsenäisyyden vahvistaminen, jotta roolit toteutuvat aidosti. Sen vuoksi useat mallia soveltavat yhteistoiminta-alueet ovat liikelaitostaneet myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoa. 2.2 Järjestämisen/tilaamisen ja tuottamisen vaihtoehdoista n seudulla n seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-aluehankkeen hankesuunnitelmassa todettiin yhteistoiminta-alueen palvelujen järjestämisvaihtoehdoista, että suunnittelun pohjana on isäntäkuntamalli, jossa n kaupunki toimii isäntäkuntana. Valmistelun aikana järjestämisen vaihtoja sivuttiin myös hankkeen kahdessa seminaarissa (Innovaatioseminaari ja valmisteluseminaari ). Seminaarikeskusteluissa nousi esille myös vaihtoehto, jossa järjestämisvastuu (ja tilaaminen) olisi hajautettu 2-4 kuntaryhmälle, joiden väestöpohja ylittäisi järjestämisvastuun asukkaan rajan. Tämä vaihtoehto merkitsisi mm. päällekkäisiä tilaaja-organisaatioita, hajanaista palvelujen ostotoimintaa, rajallisia kehittämismahdollisuuksia koko työssäkäyntialuetta käsittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niitä tukeviin investointeihin. Mallin vahvuuksia olisi laajempi luottamushenkilöhallinto ja päätöksenteon pysyminen lähempänä peruskuntia. 14

16 HAJAUTETTU JÄRJESTÄMINEN/TILAAMINEN - SWOT Vahvuudet Heikkoudet: - Luottamushenkilöiden päätöksenteko on lähempänä peruskuntaa kuin kokonaan keskitetyssä tilaaja mallissa. Luottamushenkilöt tuntevat oman kunnan asiat ja asiakkaat paremmin - Luottamushenkilö hallinnossa enemmän paikkoja - Seudulla on päällekkäisiä tilaaja-organisaatioita. Ne elävät omaa elämää omat strategiat, linjaukset ja toimenpiteet. Ei saada optimoitua tilaaja-osaamista, esim. erikoissairaanhoidossa. - Hajanainen ostotoiminta. Esim. palvelujen päällekkäinen kilpailutus. Korkeat transaktiokustannukset, yms. - Ei mahdollista optimaalista seudullisen palveluverkon kehittämistä/rakentamista. Rajalliset kehittämismahdollisuudet koko n seudun työssäkäyntialueen (asiakkaiden, kuntien) näkökulmasta. Seudun kuntien asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa. Kuntapoolit voivat ostaa erilaisia palveluja. Palveluja ei saa tasa-arvoisesti, kun useampi itsenäinen tilaaja. - Hankala toteuttaa seudullisia keskitettyjä palveluja. Esim. seudullinen akuutti vuodeosastohoito. - Mahdollistaa päällekkäiset investoinnit. - Tuotannon ohjaus on hajanaista. Esim. voi olla 4 eri tilaajakäytäntöä, johon tuotannon pitäisi sopeutua. Hankala sopeutua palvelutarpeiden muutoksiin. - Tilaajatason päätöksenteko on hajanainen/epäyhtenäinen. - Sopimusviidakko. Ensin on muodostettava tilaajapoolit sopimusteitse ja sen lisäksi tilaajan ja tuottajan väliset sopimukset. - Monimutkainen rahoitus- ja tuotteistusmalli. Tilaajatasolla voi olla erilaiset rahoitusmallit ja tuotteistus on hankala toteuttaa, koska tilaukset voivat vaihdella eri tilaajakeskuksien välillä. - Ei täytä n seudun palvelustrategian, TITUS-hankkeen ja Paras-lainsäädännön tavoitteita seudullisesta palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Mahdollisuudet - Välivaihe laajemmalle seutukunnalliselle yhteistyölle - Mahdollisuus/paine yhdistää/virtaviivaistaa palveluja. Uhat - Ei löydy tuottajaa, joka uskaltaa ottaa esim. talouteen ja henkilöstöön liittyvät riskit monitahoisesta tilaamisesta. - Tuotanto alkaa elämään omaa elämää ja ohjaa tilaamista, koska isäntiä on useita. - Kustannusten optimointi hankalaa Yhteistoiminta-alueen palvelujen järjestäminen/tilaaminen ja tuotannon organisointi on mahdollista toteuttaa ainakin kolmella (3) vaihtoehdolla. Ne ovat seuraavat: 1. Keskitetty tilaaminen/järjestäminen, tuotanto kunnissa (Malli 1), 2. Keskitetty tilaaminen/järjestäminen, tuotanto kunnissa, erityispalvelut ja tukipalvelut keskitetty (Malli 2) ja 3. Tilaaminen/järjestäminen ja tuottaminen keskitetty (Malli 3). 15

17 Kaikissa vaihtoehdoissa, keskitetyn järjestämisen lisäksi, tilaaja/järjestäjä hankkii sosiaali- ja terveyspalvelujen ostopalvelut koko yhteistoiminta-alueelle (esim. erikoissairaanhoidon Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, ostot yksityisiltä ja III-sektorin palvelun tuottajilta). Vaihtoehdoissa 1 ja 2 lähipalvelujen tuotanto tapahtuu nykyisten kuntien toimesta ja pääosin kuntien rajojen sisällä. Vaihtoehdossa 2 ns. erityis- ja tukipalvelujen tuotanto (esim. röntgentoiminta) keskitetään koko yhteistoiminta-alueella. Vaihtoehdossa 3 koko palvelutuotanto keskitetään yhteistoiminta-alueelle Keskitetty tilaaminen/järjestäminen, tuotanto kunnissa (Malli 1) Keskitetty tilaaminen, tuotanto kunnissa (Malli 1) Yhteislautakunta Vastuukunta Tilaaminen Kuntien rahoitus Haukipudas Kiiminki Kempele SHP nsalo Lumijoki Liminka Muhos Yksityiset Tyrnävä Hailuoto Yli-Ii Järjestöt Sote-palvelujen tuottaminen peruskunnissa nykyiseen tapaan/ kunnissa toimielin esim. kunnanhallitus tai sen alainen johtokunta Kuvio 9. Keskitetty tilaaminen, tuotanto kunnissa (Malli 1). 16

18 Vaihtoehdon swot: VAHVUUDET - tuottaja tuntee oman kunnan asiakaskentät - tilaaminen keskitetään (mm. tilaamisosaaminen paranee, saavutetaan volyymiedut, ei enää päällekkäistä kilpailutusta) - tuotanto säilyy kunnilla MAHDOLLISUUDET - kuntien palvelutuotanto voi erikoistua eri asioihin - tilaaja voi samansisältöisillä sopimuksilla yhtenäistää palvelujen sisältöä, optimoida henkilöstömääriä jne. HEIKKOUDET - malli erittäin vaativa tilaajalle - kirjavuus tuotannossa säilyy (ei laadun ja hinnan suhteen yhtenäisiä) - kunnat ei kykene tuottamaan riittävästi palveluja - ylikunnalliset palvelut hankalia toteuttaa - lukuisia sopimuksia (erillinen sopimus jokaisen tuottajan kanssa) - monenlaisia tuotannon työnantajia - kilpailu henkilöstöstä kuntien välillä säilyy - vaikea tuottaa erityisosaamista vaativia palveluja - hankala toteuttaa kuntalaisten yhdenvertaisuutta - hankalasti toteutettava tuotannonohjaus (tuotannon tehostaminen on vaikeaa) - toimii huonosti muutostilanteissa (jos palvelujen tarve kasvaa tai lisääntyy) - saavutettavissa vain vähäisiä synergiaetuja tuotannon tehostamissa - tuotantokustannukset suuret pienissä tuotantoyksiköissä UHAT - väestö alkaa muuttaa seudulla palvelujen perässä (voimistuu nykyisestään) - ostokartellit - siirtymävaiheessa henkilöstölle uhka, jos ei tilaaja tilaa ko. palveluja - malli on jarru seudulliselle kehittämiselle - sosiaali- ja terveyspalvelut eivät kehity - ei saada organisoitua tehokkaaksi - pienet tuotantoyksiköt eivät saa työntekijöitä 17

19 2.2.2 Keskitetty tilaaminen/järjestäminen, tuotanto kunnissa, erityispalvelut ja tukipalvelut keskitetty (Malli 2) Keskitetty tilaaminen, tuotanto kunnissa, erityispalvelut ja tukipalvelut keskitetty (Malli 2) Yhteislautakunta Vastuukunta Tilaaminen Kuntien rahoitus Erityispalvelut Tukipalvelut RTG, LAB, Apuvälineet, välinehuolto lääkehuolto Haukipudas Kiiminki Kempele SHP nsalo Lumijoki Liminka Muhos Yksityiset Tyrnävä Hailuoto Yli-Ii Järjestöt Sote-lähipalvelujen tuottaminen peruskunnissa nykyiseen tapaan, erityispalvelujen ja tukipalvelujen keskittäminen un/ toimielin esim. kunnanhallitus tai sen alainen johtokunta Kuvio 10. Keskitetty tilaaminen, tuotanto kunnissa, erityispalvelut ja tukipalvelut keskitetty (Malli 2). Vaihtoehdon swot: VAHVUUDET - tuottaja tuntee asiakaskentät - tilaaminen keskitetään (mm. tilaamisosaaminen paranee, saavutetaan volyymiedut, ei enää päällekkäistä kilpailutusta) - tuotanto säilyy kunnilla HEIKKOUDET - malli erittäin vaativa tilaajalle - kirjavuus tuotannossa säilyy (ei laadun ja hinnan suhteen yhtenäisiä) - ei pysty tuottamaan riittävästi palveluja - ylikunnalliset palvelut hankalia toteuttaa - lukuisia sopimuksia (erillinen sopimus jokaisen tuottajan kanssa) - monenlaisia tuotannon työnantajia - kilpailu henkilöstöstä kuntien välillä säilyy - vaikea tuottaa erityisosaamista vaativia palveluja - hankala toteuttaa kuntalaisten yhdenvertaisuutta sotepalveluissa - hankalasti toteutettava tuotannonohjaus (tuotannon tehostaminen on vaikeaa) - toimii huonosti muutostilanteissa (jos palvelujen tarve kasvaa tai lisääntyy) - saavutettavissa vain vähäisiä synergiaetuja tuotannon tehostamissa 18

20 MAHDOLLISUUDET - kuntien palvelutuotanto voi erikoistua eri asioihin - tilaaja voi samansisältöisillä sopimuksilla yhtenäistää palvelujen sisältöä, optimoida henkilöstömääriä jne. - tukipalvelujen ja erityispalvelujen tuottaminen tehostuu - tuotantokustannukset suuret pienissä tuotantoyksiköissä UHAT - väestö alkaa muuttaa seudulla palvelujen perässä (voimistuu nykyisestään) - ostokartellit - siirtymävaiheessa henkilöstölle uhka, jos ei tilaaja tilaa ko. palveluja - malli on jarru seudulliselle kehittämiselle - sosiaali- ja terveyspalvelut eivät kehity - ei saada organisoitua tehokkaaksi - pienet tuotantoyksiköt eivät saa työntekijöitä - erityispalveluiden keskittäminen voi johtaa erityisosaajien siirtymiseen kunnasta pois, jolloin lähipalveluiden tuottaminen voi vaikeutua (esim. sosiaalityö) - osa nykyisistä lähipalveluista luokitellaan erityispalveluksi ja ne siirtyvät asiakkaan kannalta kauemmaksi - erityispalvelut eivät ole kiinteä osa peruspalveluja (erityispalvelut alkaa elää eri elämää) - erityispalvelujen ja tukipalvelujen monopoli - vetovoimaisuus ei lisäänny esim. työvoiman saatavuus Tilaaminen/järjestäminen ja tuottaminen keskitetty (Malli 3). Tilaaminen ja tuottaminen keskitetty (Malli 3) Yhteislautakunta Vastuukunta Tilaaminen Kuntien rahoitus Liikelaitosjohtokunta Keskitetty tuotanto (vastuukunta ), kunnallinen liikelaitos Shp Yksityiset Järjestöt Seudullinen lähipalvelualue Seudullinen lähipalvelualue Keskitetyt palvelut Seudullinen lähipalvelualue Seudullinen lähipalvelualue Etsitään maantieteellisesti (asukkaiden luonnollinen kulku-/työssäkäyntialue) sekä toiminnan että tehokkuuden kannalta optimaalinen alue = osia n kaupungin alueella olevista palveluista siirtyy useamman kunnan muodostamaan tuotantoalueeseen. Kuvio 11. Tilaaminen ja tuottaminen keskitetty (Malli 3). 19

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

OULUN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TITUS-HANKE 2006 2008. Loppuraportti 1.6. 2007-31.12.2008

OULUN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TITUS-HANKE 2006 2008. Loppuraportti 1.6. 2007-31.12.2008 OULUN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TITUS-HANKE 2006 2008 Loppuraportti 1.6. 2007-31.12.2008 (Sisältää raporttimateriaalin STM:lle valtionavustuksen liitteeksi 1.6.2007-29.2.2008) Hyväksytty n

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Mistä on kysymys Mitä uusia mahdollisuuksia Uusikunta avaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Kaupunkiseutusuunnitelma Kunnanhallitus 20.8.2007

Kaupunkiseutusuunnitelma Kunnanhallitus 20.8.2007 1/5 Kaupunkiseutusuunnitelma Kunnanhallitus 20.8.2007 Kunnan nimi Oulun kaupunki Perustiedot suunnitelmasta 1) Suunnitelman laadintaan osallistuneet kunnat Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka,

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Espoon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Remes Marja-Leena, Paavilainen Mika 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanotto: kiireetön

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Palvelutyöryhmien työn sisältö

Palvelutyöryhmien työn sisältö Palvelutyöryhmien työn sisältö 1. Nykytilakuvaus 2. Palvelujen tavoitteet ja organisointi uudessa kunnassa 3. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista 4. Erityiskysymykset 5. Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOIMIALARYHMÄN LOPPURAPORTTI 2.11.2007 Pj. Jouni Arnberg JOHDANTO Työvaliokunta nimesi 17.9.2007 neljä

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksestä STM090:00/2013

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksestä STM090:00/2013 Sosiaali- ja terveysministeriö Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee PL 33 00023 Valtioneuvosto ASIA Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksestä STM090:00/2013 Lääkäripalveluyritykset

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Palvelujen nykytila, organisointi, palveluverkot ja henkilöstö Perveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Erityiset haasteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu

Lisätiedot

!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0

!#$%&'%()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0 !"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot