Sisällysluettelo. 1. Johdanto Toimintaympäristö Bioenergiaohjelman toteuttaminen ja ohjelman tavoitteet 10

Transkriptio

1 Lapin bioenergiaohjelma

2 Sisällysluettelo sivu 1. Johdanto 3 2. Toimintaympäristö 4 3. Bioenergiaohjelman toteuttaminen ja ohjelman tavoitteet Kehittämistoiminnan painopisteet Puuperäiset biopolttoaineet ja turve Muut uusiutuvat energianlähteet Koulutus ja neuvonta Tutkimus- ja kehitystoiminta Yhteenveto 18 Lähteet 2

3 1. Johdanto Lapin bioenergiaohjelma on laadittu yhteistyössä alueen bioenergia-alan toimijoiden kanssa. Bioenergiaohjelma pohjautuu osittain Lapin metsäkeskuksen vuonna 2004 laatimaan Lapin bioenergiastrategiaan vuosille sekä Bioenergian käytön ja tuottamisen toteutettavuus Lapissa -hankkeen tuloksiin. Vuosien ohjelmaan on otettu mukaan laajemmin koko bioenergiaklusteri, johon kuuluvat puupohjaiset biopolttoaineet ja turve, muut uusiutuvat energialähteet, tutkimus ja tuotekehitys sekä koulutus ja neuvonta. Biopohjaisten polttoaineiden ja uusiutuvien energianlähteiden merkitys on jatkuvasti lisääntymässä. Tämä näkyy paitsi Euroopan Unionin strategisissa kehittämislinjauksissa, myös kansallisissa - ja maakunnallisissa kehittämisohjelmissa. Bioenergiaklusterin merkitys alueellisena taloudellisen lisäarvon tuottajana on merkittävä: biopolttoaineiden tuotanto on paikallista ja loppukäyttäjät ovat usein maakunnan alueella. Lapin olosuhteiden erityispiirteet, kuten erittäin pitkät välimatkat, harva asutus ja kylmät olosuhteet merkitsevät myös sitä, että bioenergiantuotantoon liittyvä tutkimus, tuotekehitys ja koulutus on toteutettava maakunnan alueella. Euroopan Unioni on asettanut tavoitteekseen komission ehdotuksen mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen vähintään kahdellakymmenellä prosentilla vuoteen 2020 mennessä, samoin uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämisen tavoite on vähintään kaksikymmentä prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Hallitusohjelmassa tavoitteena on lisätä merkittävästi uusiutuvan energian käyttöä, tavoitteeseen pyritään paitsi tukitasojen nostamisen avulla myös valtakunnallista neuvontaa kehittämällä. Hallitusohjelmassa tavoitteena on hajautetun sähkön pientuotannon edellytysten parantaminen syöttötariffin toteuttamisen avulla. Lapin maaseutustrategiassa, ja sitä toteuttavassa maaseutuohjelmassa bioenergiaklusteri on vahvasti esillä: bioenergian käytön lisäämiseen, bioenergiaalan tutkimukseen, tuotekehitykseen, koulutukseen ja neuvontaan on varattu maaseutuohjelman toteuttamissuunnitelmassa resursseja, bioenergia-alan pienyritysten investointien tukeminen on myös vahvasti esillä. Lapissa käytettiin energiantuotantoon, vesivoimaa ja metsäteollisuuden energiantuotantoa lukuun ottamatta, vuonna 2008 noin 2 TWh biopohjaisia polttoaineita ja muita uusiutuvia energianlähteitä. Tämän ohjelman tavoitteena on nostaa bioenergiaklusterin tuottama energiamäärä noin 4 TWh:n vuoteen 2013 mennessä. 3

4 2. Toimintaympäristö METSÄENERGIA Puupolttoaineet ovat hiilidioksidipäästöjen ja uusiutuvan energian tavoitteen kannalta ihanteellinen ja alueellinen polttoaine. Suurimmat haasteet liittyvät riittävien energiapuu- ja polttopuukorjuukohteiden saatavuuteen, tehokkaiden sekä ympäristöystävällisten hankintaketjujen kehittämiseen ja kilpailukykyiseen puusta maksettavaan hintaan. Lapissa suurimmat bioenergian käyttäjät ovat metsäteollisuus sekä suurimpien asutuskeskuksien alue- ja kaukolämpölaitokset, joissa voidaan jyrsin- ja palaturve osittain korvata metsähakkeella. Metsähaketta käytetään myös maatiloilla, kouluilla sekä muissa kiinteistöissä. Uusia bioenergiaa käyttäviä lämpökeskuksia on vielä mahdollista rakentaa, jolloin energiavaroja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin. Kauko- ja aluelämpölaitokset ovat suurelta osin kaupunkien ja kuntien omistuksessa. Suurimmat laitokset on yhtiöitetty. Lämpölaitoksissa käytetään sopivinta ja halvinta saatavilla olevaa polttoainetta. Edullisin polttoaine ei tulevaisuudessa olekaan helposti määritettävissä, koska kustannuksissa on otettava huomioon energiaverotuksen lisäksi ns. vihreän sähkön direktiivi ja päästökauppa. Puun energiakäytöllä on positiivisia ympäristövaikutuksia rikki- ja hiilidioksidipäästöjen pienentyessä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Alue- ja kaukolämpölaitoksien lämmöntuotannosta n. 60 % tuotetaan turpeella ja kolmannes puuenergialla (hake, puru, mustalipeä, kuori, kutterinlastu ym.) sekä loput öljyllä. Polttoaine alue- ja kaukolämpölaitoksiin ja voimalaitoksiin saadaan pääasiassa Lapista. Turvetta tuodaan vähäisiä määriä Oulun läänin alueelta. Lapissa tuotetaan sähköä vuosittain yli 6 TWh:a, josta bioenergialla (hake, kuori, puru, mustalipeä, tuulivoima ja puu) yli 20 %. Maakunta on omavarainen sähkön tuotannon suhteen. Ensiharvennushakkuista kertyvän energiapuun hyödyntäminen on tällä hetkellä vielä vahvasti sidoksissa kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella myönnettäviin korjuu- ja haketustukiin, joita v Lapissa käytettiin n. 4,1milj. euroa. Lapin alue- ja kaukolämpölaitoksien puuraaka-aineen käyttö kasvoi edelleen v Metsähakkeen käyttöä voidaan lisätä lähes nelinkertaiseksi nykyisestä ilman merkittäviä laitosinvestointeja. Lapissa alue- ja kaukolämpölaitoksiin metsästä tuleva hake tulee pääasiassa kohteista, joissa energiapuunkorjuuta on rahoitettu kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella. Keminmaan, Simon, Tervolan ja Tornion kuntien alueelta kerätään pieniä määriä hakkuutähdehaketta energiaksi. Sahoilta sivutuotteena saatava kuori ja sahanpuru päätyvät lähes kokonaisuutenaan energiaksi. Puunjalostusteollisuuden sivutuotteet menevät pelletin raaka-aineeksi tai kaukolämpölaitoksien energiatuotantoon. Lapissa olevissa pientaloissa käytettiin puuta vuonna 2007 yhteensä noin m³ eli 4,8 m³ / talo/vuosi. Lämpöyrittäjäkohteiksi soveltuvien kiinteistöjen muuttaminen bioenergiaa käyttäviksi edellyttää lämpöjärjestelmäinvestointeja. Lapissa kohteita on noin 400 kappaletta. Jos muutetaan niiden kohteiden polttoaineen käyttö kokonaan puulle, lisäisi se puun käyttöä noin m³:iin eli noin i-m³:iin vuodessa. 4

5 Energiapuun ja hakkuutähteen kokonaismäärä Lapissa on metsävaratietojen mukaan noin 1,63 milj.m³ (ilman vihermassaa). Teknis-taloudellinen energiapuun määrä on metsävaratietojen mukaan ilman vihermassaa 0,548 milj. m³ ja vihermassa mukaan lukien 0,679 milj. m³. TURVE Suomessa on eniten soita Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Suomen teknisesti käyttökelpoisista turvevaroista kolmannes sijaitsee Lapin läänissä. Eniten soita on Sodankylässä, ha, Kittilässä on ha, Pudasjärvellä ha ja Rovaniemen kaupungissa ha. Tällä hetkellä turvetta käytetään (muuhun kuin suurteollisuuden), energiantuotantoon Lapin alueella noin 1 TWh:n verran. Turpeen käyttöä on mahdollista lisätä vuoteen 2013 mennessä noin 1,2 TWh:iin. BIOKAASU Lapin työvoima ja elinkeinokeskuksen tilastojen mukaan Lapissa oli v yhteensä 1905 maatilaa, joista maitotiloja 622, naudanlihan tuotantotiloja 153 kpl ja lammastiloja 124 kappaletta. Maitoa tuotettiin 93,8 milj. litraa, tilakohtaisen tuotantomäärän ollessa litraa. Lapin läänissä ei ole toistaiseksi toiminnassa yhtään maatilan biokaasureaktoria. Tällä hetkellä ainoastaan Rovaniemellä Mäntyvaaran kaatopaikalla hyödynnetään syntyvää biokaasua kaukolämpölaitoksessa. Lämmöntuotto on ollut vuonna 2006 noin MWh (vastaa noin 150 omakotitalon vuotuista lämmitysenergiamäärää). Tornion Ruikkajängän kaatopaikalta kerättävä biokaasu (määrä lähes sama kuin Rovaniemellä) poltetaan toistaiseksi soihtupolttimessa. Karjalannan kohdalla käytetty 20 % hyödyntämisaste johtuu karjatilojen keskittymisestä isoihin yksiköihin. Yli 80 naudan tiloilla on hieman yli 23 % koko Lapin läänin nautamäärästä. Tilan omalla lannalla tai pienellä peltobiomassasta koostuvalla lisäsyötteellä (yli 80 naudan tilat) ja eri maatilojen lannan yhteiskäsittelyllä (yli 30 naudan tilat) Lapin läänin alueelle olisi mahdollista perustaa biokaasulaitosta. Arviossa ei ole kuitenkaan oleellista lähtötietoa pienten tuotantoyksiköiden etäisyyksistä (lannan kuljetusmatka) tai esim. lämmön hyödyntämismahdollisuuksista, joten realistinen taloudellinen maatilojen biokaasulaitosten lukumäärä jäänee maksimissaan yksikköön. Hyödynnettävissä oleva maksimaalinen energiamäärä karjanlannassa Lapissa on MWh, josta hyödynnettävissä olisi 20 prosentin hyödyntämisasteella MWh. Energiapotentiaalilaskelmia tarkasteltaessa todettiin, että lannan sisältämä energiapotentiaali on tulevaisuudessa suurempi kuin laskennallisella 20 % hyödyntämisasteella saatu tulos, koska Lapissa tilakoot tulevat kasvamaan huomattavasti ja samanaikaisesti nautamäärät pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Toisin sanoen yksiköiden kasvu parantaa lannan hyödyntämismahdollisuuksia. PELTOBIOMASSAT Viljeltyjen peltojen pinta-ala Lapissa vuonna 2006 oli hehtaaria. Pinta-alasta viljakasvien viljelyssä oli ha, nurmiviljelyssä ha, perunan viljelyssä 200 ha ja muut ha. Lapin lääni kuuluu Perämeren aluetta lukuun ottamatta viljelyvyöhyke 5 alueeseen, mitä pidetään pääasiassa nurmikasvien viljelyalueena Vajaakäytöllä oli noin 850 ha. Viljelykeskittymien ulkopuolisille alueille voi lähitulevaisuudessa vapautua yhtenäi- 5

6 siäkin peltopinta-aloja energiatuotannon käyttöön viljelijöiden eläköitymisen vuoksi, mikäli raaka-aineelle on kysyntää. Kerättyjen tilastojen (TIKE 2006) perusteella lasketun energiakäyttöön vapautuvan peltopinta-alan (sisältää tilapäisesti viljelemättömän ja muun viljelemättömän pellon, kesannon ja yli 5-vuotiset nurmet) kokonaismäärä on vaihdellut viime vuosien aikana hehtaarin molemmin puolin. Mikäli olemassa olevia peltoaloja tarkastellaan bioenergiatuotannon näkökulmasta, on muistettava, ettei hyödyntämisessä pidä lähteä vastakkainasetteluun bioenergian ja rehuntuotannon välillä. Suurimman yhtenäisen peltopinta-alapotentiaalin muodostavat todennäköisesti turvetuotannosta vapautuvat suoalueet, koska ko. alueilla on valmiit kuivatusojat ja tiestö. Turveruukilla on tuotannossa Lapin läänin alueella noin ha; pääosa sijoittuu Ranualle (600 ha) ja loput Tervolaan (245 ha) sekä Sodankylään (230 ha). Suot siirtyvät pääosiltaan jälkihoitovaiheeseen vuonna 2015, joskin noin 50 ha Sodankylän tuotantoalasta on joko poistumassa tuotannosta tai osin jo jälkihoitovaiheessa. Soiden jatkokäyttö on maanomistajien harkinnassa. Lisäksi Vapo Oy:llä on merkittävä turvetuotantopinta-ala Lapin läänissä ( noin ha). ELINTARVIKEJÄTE Kemin, Tornion ja ennen kaikkea Rovaniemen alue erottuu asukaslukunsa ansiosta selvästi myös muita kuntia selvästi suurempina elintarvike- ja YH-jätemäärinä. Väestömäärän mukaan laskettua biohajoavaa elintarvikejätettä syntyy 73 kg/henkilö vuodessa eli keskimäärin 0,2 kg/henkilö vuorokaudessa. Tulokset on jouduttu laskemaan Etelä-Suomessa tehtyjen selvitysten keskimääräisten tulosten ja mm. tilastokeskuksen matkailijamäärien sekä Lapin läänin kuntien väestötietojen perusteella. Hotellien ja ravintoloiden tuottamat elintarvikejätemäärät on laskettu yritysten henkilöstömäärien tai liikevaihdon perusteella ja kirjallisuudesta saatujen keskimääräisten jätemäärien mukaan. Pohjois-Suomen vastaavista jätemääristä tai virroista ei ole toistaiseksi tutkimustietoa saatavilla. Matkailun osalta vuorokautisena jätemääränä on käytetty laskelmissa 0,5 kg/henkilö. Matkailun oletetaan tuottavan enemmän jätettä kuin normaali asuminen. Jätemääriä tarkasteltaessa on muistettava, että matkailun, ravintoloiden ja hotellien kohdalla näkyvät vain merkittävimmät keskittymät. Käytettyjen ruokaöljyjen kokonaismäärä on Lapin läänissä pikaruokaloille tehtyjen kyselyjen perusteella suuruusluokkaa m 3 vuodessa. Kokonaismääräkin jäänee alle sadan kuution, kun kauppojen ja pienten elintarvikepisteiden öljytkin lasketaan mukaan. Pääosa öljyjätteestä tuotetaan suurimmissa taajamissa, mikä helpottaa öljyjen paikallisen hyödyntämisen suunnittelua. Tällä hetkellä käytännössä kaikki ruokaöljyt menevät kuitenkin kierrätykseen Suomen kasviöljykeräyksen toimesta. Laskennallinen elintarvikejätteiden kokonaismäärä on Lapin alueella noin tonnia vuodessa. Elintarvikejätteen energiatuoton osalta on käytetty 50 % hyödyntämisastetta. Tällä laskentaperusteella elintarvikejätteestä saatava kokonaisenergiamäärä on MWh, josta hyödynnettävissä oleva energiamäärä on MWh. YHDYSKUNTAJÄTE JA ELÄINPERÄISET SIVUTUOTTEET Nykytilan kartoituksen yhteydessä yhdyskuntajätteen laskennallisina määrinä vuositasolla käytettiin 73 kg/ asukas (kokonaisjätemäärä 220 kg/ asukas, mistä 33 % on biohajoavaa 6

7 elintarvikejätettä), hotelleissa 646 kg/ työntekijä, ravintoloissa ja pitserioissa 413 kg/ työntekijä, päivittäistavarakaupoissa 864 kg/ työntekijä sekä oppilaitoksissa 14 kg/ opiskelija. Kalajätteen osalta laskennallisena vuosittain poistettavana kalamääränä käytettiin 4 kg/ ha, mikä on ainakin hoitokalastuskohteissa selvästi alimitoitettu (tehopyynnin suositukset kg/ ha). Poron teurasjätteen osalta jätemäärät saatiin aiheesta tehdyn julkaisun (Niemelä 2003) perusteella. Alueellisesti yhdyskuntajätettä tuotetaan eniten väestömääriensä takia Rovaniemellä ja Kemi-Tornion alueella. Lapin alueella on kolme yhdyskuntajätettä vastaanottavaa ja kaksi teollisuuslaitosten yhteydessä olevaa kaatopaikkaa. Viime vuodesta lähtien Lapin läänin yhdyskuntajätteiden kuljetus on keskitetty Tornion Riukkajängän kaatopaikalle. Vuonna 2008 yhdyskuntajätteen ja eloperäisen sivutuotteen yhteenlaskettu määrä oli noin tonnia. Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on liki kolminkertainen verrattuna esim. elintarvikejätteisiin. Yhdyskuntajätteestä saatava kokonaisenergiamäärä on MWh, josta hyödynnettävissä oleva energiamäärä on 90 %:n hyödyntämisasteella on MWh. TUULIENERGIA Lapin Liitto on laatinut meri- ja rannikkoalueidensa tuulivoiman hyödyntämistä varten maakuntakaavan (Lapin Liitto 2004)(hyväksytty Ympäristöministeriössä vuonna 2005) ja selvittänyt Lapin läänin sisämaa-alueiden (tunturit ja vaarat) tuulivoiman hyödyntämismahdollisuudet (Sigmakonsultit ja Electrowatt Ekono 2003). Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavaan kuuluvat Kemin, Keminmaan, Simon ja Tornion meri- ja rannikkoalueet. Alue rajautuu merellä Suomen aluemerirajaan ja mantereella Oulusta Tornioon menevään rautatiehen. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti maakunta-kaavoituksessa on rannikko- ja tunturialueilla osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Potentiaaliset tuulivoimala-alueet on otettu mukaan maakuntakaavan tarkasteluihin, mikäli se täytti seuraavat ehdot: -arvioitu keskituulennopeus vähintään luokkaa 7,5 m/s 50 m korkeudella -maksimi vesisyvyys 20 m, -sijainti suojelualuevarausten ulkopuolella -alueelle mahtuu vähintään 100 MW tuulivoimaa (pinta-ala yli 10 km 2 ) -etäisyys asutuista rannoista vähintään 5 8 km. Teollisuus- ja satamainfrastruktuurin lähellä sijaitsevilla alueilla on tingitty minimietäisyyksistä. Selvityksen tuloksena maakuntakaavassa on osoitettu neljä erillistä tuulivoimala-aluetta: Torniossa Röyttä (15-20 tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho on MW), Kemissä Ajos (15-20 tuulivoimalaa, yhteensä MW), Simossa Maakrunnin matalikko, joka jatkuu Kuivaniemelle (60-80 tuulivoimalaa, yhteensä 200 MW) sekä Kemissä ja Simossa Pitkämatala, joka jatkuu Iissä ( tuulivoimalaa, joiden yhteisteho olisi MW). Maakuntakaavassa osoitetuilla tuulivoimala-alueilla on taloudellista merkitystä: alueiden kokonaisteho olisi lähtökohtaolettamusten perusteella noin MW (ilman Pitkämatalaa MW) ja vuosituotanto 4,2-4,3 milj. MWh (ilman Pitkämatalaa 0,8-0,9 milj MWh). Tunturi- ja vaara-alueiden tuulivoimalaselvityksessä (Sigmakonsultit ja Electrowatt Ekono 2005) on löytynyt neljä rakentamiskohteiksi selkeästi soveltuvaa aluetta ja kolme lisäselvi- 7

8 tystä vaativaa potentiaalista aluetta Utsjoella, Muoniossa ja Savukoskella. Alueiden arvioitu tuulivoimapotentiaali on yhteensä MW. Lapin tunturialueiden teoreettiseksi tuulivoimapotentiaaliksi on arvioitu lähes 14 TWh vuodessa. Soveltuvuusarvioinnissa on kiinnitetty huomiota paitsi teknisiin rakentamis- ja tuulioloihin, myös alueen luonto- ja maisema-arvoihin. Käytännössä kuitenkin monet tekijät rajoittavat tämän valtavan potentiaalin hyödyntämistä: sekä tie- että sähköverkko on erittäin harva, joten suurin osa potentiaalisista alueista on liian kaukana ollakseen taloudellisesti toteutuskelpoisia. Sähköverkon siirtokapasiteetti rajoittaa usein toteutuskelpoista potentiaalia myös olemassa olevan verkon läheisyydessä. Tunturialueella toteuttamiskelpoiseksi potentiaaliksi voidaan laskea 250 MWh, mikä vastaa 0,5-0,6 TWh vuosituotantoa eli < 5 % teoreettisesta potentiaalista. Tästä noin puolet voidaan liittää nykyiseen sähköverkkoon ilman verkkovahvistuksia tai > 5 km pituisia linjanjatkamisia. Muutamille parhaille paikoille voidaan rakentaa yli 20 MW tuulipuistoja, mutta useimmat kohteet tunturialueilla soveltuvat pienten 2-5 laitoksesta koostuvien ryhmien rakentamiseen. Viime vuoden lopussa Lapissa oli toiminnassa 17 tuulivoimalaa, joiden kapasiteetti oli noin 24 MW ja tuotanto 40 MWh luokkaa. Rakenteilla, suunnitteilla tai viereillä on yhteensä 25 tuulivoimalahanketta, joiden kapasiteetti on noin MW. Pientuulivoimaloiden markkinoiden yleistyminen on laskenut hintoja selvästi viime vuosien aikana. Lisäksi tuotetun sähkön hyödyntäminen suoraan lämmitykseen laskee investointikustannuksia (ei akkutarvetta). Pientuulivoimaloiden määristä ei ole saatavilla tilastoja; Lapin läänissä sijaitsevien maatila-/ omakotikäytössä toimivien voimaloiden tämänhetkiset määrät jäänevät kymmeneen-kahteenkymmeneen kappaleeseen. Omakoti- ja maatilakohtaisten pientuulivoimaloiden (1-5 kw) potentiaaliseksi kokonaismääräksi koko Suomessa on esitetty jopa sata tuhatta voimalaa. Tuulivoima on vuonna 2008 valmistuneen selvityksen perusteella bioenergialähteistä ylivoimaisesti tärkein vajaalla 500 GWh:n energiapotentiaalillaan, joskin pääosa energiapotentiaalista sijoittuu Perämeren alueelle suunniteltuihin 3 MW:n yksiköihin. Tunturialueiden em. mittakaavaista tuulivoiman hyödyntämistä rajoittavat mm maisemalliset tekijät. AURINKOENERGIA Ilmatieteen laitoksen kokonaissäteily-tilastojen perusteella Sodankylän alueella auringon säteilyenergian hyödyntäminen on järkevää maaliskuulta syyskuulle, eli hyödyntämisaika on kaksi kuukautta Etelä-Suomen tilannetta lyhyempi. Säteilymäärien erot eteläpohjoissuunnassa eivät ole kuitenkaan kesäkuukausina Lapissa merkittäviä, joten jäljempänä Sodankylän ja Kevon energiatuottolaskelmia voidaan soveltaa käytännössä koko Lapin alueelle. Maaliskuun ja syyskuun välisenä aikana kokonaisenergiamääräksi tulee Ilmatieteen laitoksen vuosien tilastojen mukaan Sodankylässä keskimäärin 750 kwh/m 2 ja Kevolla 700 kwh/m 2. Paras aurinkoisuus on huhtikuun puolivälistä syyskuun alkuun. Aurinkolämmön varaan ei siis voida rakentaa talviajan energian käyttöä. Lisäksi on muistettava, että sähköä tuottavan aurinkokennon teho riippuu huomattavassa määrin paitsi säteilyn tulokulmasta suhteessa kennoihin, myös kennojen pintalämpötilasta. Myös eri menetelmien suhteellisen alhainen hyötysuhde pudottaa hyödynnettävän säteilyenergian sähköntuotannossa noin %:iin ja lämmöntuotannossa noin 35 %:iin teoreettisesta maksimimäärästä. Tällöin Sodankylässä auringon säteilyenergiasta saatava sähköenergia olisi em. aikavälillä noin 75 kwh/m 2 ja lämpöenergia 263 kwh/m 2. 8

9 Komulainen (2006) on selvittänyt aurinkolämmön mahdollisuuksia suomalaisten pientalojen lämmityksessä Keski-Suomessa. Esimerkkitapauksena hän käytti nelihenkistä perhettä, joka asuu 100 m 2 :n kokoisessa talossa, missä lämmityskulut olivat käyttöveden tuoton osalta noin 300 kwh/kuukausi ja tilojen lämmitykseen tarvittava energia oli noin kwh/vuosi. Aurinkolämpöjärjestelmällä tuotettava hyötylämpö vuodessa oli noin 1,8 MWh, kun keräinpinta-ala on 6 m 2 ja noin 3,5 MWh, kun keräinpinta-ala on 12 m 2. Lapissa päästää Sodankylän keskimääräisillä lähtötiedoilla vastaavasti 1,6 ja 3,1 MWh:iin, eli ero on yllättävän pieni. Pienemmällä aurinkolämpöjärjestelmällä (6 m 2 ) aurinkolämpö korvaa Lapissa lämpimän veden tuottoon tarvittavasta energiasta kesä- ja heinäkuussa 100 % ja vielä loka- ja helmikuussakin 20 %. Koko vuoden aikana lämpimän veden tuottoon käytetystä energiasta aurinkolämpö korvaa puolet. Suuremmalla aurinkolämpöjärjestelmällä (12 m 2 ) korvataan käyttöveden lämmitykseen tarvittavasta energiasta maalis-syyskuun ajalta 100 % ja helmija lokakuussa 40 %. Koko vuoden aikana aurinkolämpö korvaa 70 % käyttöveden lämmitysenergiasta. Lisäksi aurinkolämpö korvaa tilojen lämmitykseen tarvittavasta energiasta kesä- ja heinäkuussa 100 %, elokuussa 70 %, toukokuussa 40 % ja syyskuussa 20 %. LÄMPÖPUMPUT Lämpöpumppujen määrä on Suomessa kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Hyödyntämätöntä potentiaalia riittää Suomessa on lähes öljyllä ja runsaat sähköllä lämpiävää pientaloa. Lämpöpumppuja on käytetty jo 30 vuoden ajan, mutta vasta viimeisten kymmenen vuoden aikana niiden määrä on merkittävästi kasvanut. Suomessa on lämpöpumppua, joilla uusiutuvaa energiaa otetaan talon ympäriltä jo 1-2 TWh/a. Lämpöpumppujen käytöllä voidaan lisätä uusiutuvan energian määrää 5-10 TWh/a, mikä on neljännes Suomen noin 30 TWh:n lisäystavoitteesta. Suomen talokannan siirtyminen sähkö- ja öljylämmityksestä lämpöpumppuihin merkitsee sekä öljyn- että sähkönkäytön vähenemistä. Ruotsissa vastaavat luvut ovat pumppua, joilla käytetään uusiutuvaa energiaa 14 TWh/a talojen ja käyttöveden lämmitykseen. Lämpöpumppujen ansiosta Ruotsin sekä öljyn että sähkön lämmitykseen käyttö on ollut vahvasti laskusuunnassa jo viimeiset parikymmentä vuotta ja samalla uusiutuvan energian käyttö lisääntynyt. Tilastotietojen mukaan Lapin rakennuskannasta noin talon lämmitysjärjestelmä perustuu öljyyn tai sähköön (vesikiertojärjestelmä). Suoran sähkölämmityksen varassa on taloa. Vuoden 2007 lopussa Lapissa oli 450 taloa, joissa lämmitysjärjestelmänä oli maalämpöpumppu. KOTITALOUDET: PASSIIVINEN ENERGIANSÄÄSTÄMINEN Kotitaloudet ja maatilat muodostavat merkittävän kohteen puhuttaessa energian säästöstä, öljyn ja sähkön kulutuksen vähentämisestä, asuntojen lämmityksen ja liikenteen päästöjen vähentämisestä sekä energiaa säästävien materiaalien ja tuotteiden valinnasta rakentamisessa. Lapin läänissä omakoti- ja paritalojen määrä on noin kpl ja vapaa-ajan asuntojen määrä noin kpl. Vuoden 2008 alussa astui voimaan rakennusten energiatehokkuustodistus. Tämän vuoden alusta lähtien se on pakollinen suurissa rakennuksissa, myös vanhoissa, aina myyn- 9

10 nin/ vuokrauksen yhteydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että energiasyöppörakennukset eivät ole enää jatkossa hyvää kauppatavaraa. Vuonna 2010 energiatehokkuusvaatimukset tulevat kiristymään edelleen laajalla taholla prosenttia (U-arvot, lämmön talteenotto, tiiviys). Etelä-Suomessa tarvitaan energiaa tilojen lämmittämiseen neljänneksen nykyisten uusien talojen kulutuksesta, eli 20 kwh neliömetriä kohden. Pohjoisessa tarve on 30 kwh. Edelleen vuonna 2015, jos jäsenmaissa näin sovitaan, rakennetaan EU:n alueella vain ns. passiivitaloja. Passiivitalo on energiaa säästävän talon malliratkaisu. Tällainen talo on optimoitu säästämään energiaa. Energiansäästö perustuu yksinkertaiseen energiansäästöteknologiaan: lämpöhäviöiden pienentämiseen lämmöneristämisen, rakenteiden ilmanpitävyyden ja ilmanvaihdon lämmön talteenoton avulla. Hyvin eristetty talo voi käyttää hyödyksi myös ikkunoiden kautta saatavaa auringon energiaa ja kodinkoneista ja laitteista syntyvää lämpöä. 3. Bioenergiaohjelman toteuttaminen ja ohjelman tavoitteet Seuraavan sivun kaaviokuvassa on esitetty, miten Lapin bioenergiaohjelmassa määriteltyihin tavoitteisiin pyritään. Tavoitteiden määrittely on tehty laajassa yhteistyössä alueen bioenergiaklusterin toimijoiden kanssa, samoin kuin ohjelman toteuttamismalli ja ohjelman toteuttamisesta vastaava koordinaatiohanke. Bioenergiaohjelman painopisteiksi valittiin puuperäiset biopolttoaineet ja turve, muut uusiutuvat energialähteet, koulutus ja neuvonta sekä tutkimus ja kehittäminen. Painopisteiden välinen vuorovaikutus ja yhteistoiminta on kuvattu seuraavan sivun kuvassa. Bioenergiaohjelman käytännön toteuttamisesta vastaavat Lapin metsäkeskus, Proagria, Metla, Lapin yliopisto, Metsähallitus, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, GTK, MTT, laitevalmistajat ja yrittäjät. Ohjelmassa määriteltyihin tavoitteisiin pyritään kehittämis-, koulutus- ja tutkimushankkeiden avulla. Näiden yleisen tason hankkeiden avulla edistetään myös yritysryhmä- ja yrityshankkeiden syntymistä, ja tätä kautta vaikutetaan uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiseen. Hyödynsaajina ovat maatilat, maaseudun pienyritykset, metsänomistajat, kunnat, maaseudun yritystoimintaa kehittävät toimijat sekä maaseudun koulutus-, neuvonta- ja asiantuntijaorganisaatiot. Koordinaatiohankkeen tehtävänä on paitsi vastata ohjelman toteutumisesta, osallistua koko strategian rahoituksen järjestämiseen, tiedottaa hanketoiminnasta, aktivoida hanketoimintaa, järjestää hankkeiden välinen yhteydenpito, vastata koko bioenergiaklusterin tiedottamisesta sekä järjestää koulutusta hankevetäjille ja klusterin muille toimijoille. Koordinaatiohankkeen ohjausryhmä antaa hankkeiden rahoitushakemusten liitteeksi lausunnon, josta käy ilmi, toteuttaako hanke Lapin bioenergiaohjelman tavoitteita. Ohjausryhmä myös tarvittaessa priorisoi hankkeet TE-keskuksen maaseutuosaston antaman rahoituskehyksen puitteissa. 10

11 LAPIN BIOENERGIAOHJELMA Painopisteet OHJELMAN TOTEUTTAMINEN Koulutus, neuvonta T & K, teknologia Puuperäiset biopolttoaineet, turve, yms. Muut uusiutuvat energialähteet TOIMIJAT: Metsäkeskus, Proagria, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Metla, Yliopisto, Metsähallitus, GTK, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, MTT, laitevalmistajat, yrittäjät, ympäristökeskus, rahoittajat Kehittämishankkeet Yritysryhmät, Yritykset Yrityshankkeet Työ- Työpaikat, v v hake, pelletti 0,3 TWh -polttopuu 0,8 TWh -turve 1 TWh -muut 0,1 TWh -ohjelman rahoituksen järjestäminen, hankevalmistelu -osahankkeiden välinen yhteydenpito -koulutusten järjestäminen -uusien kehittämistarpeiden kokoaminen -hankkeen ohjausryhmältä puoltavat tai kielteiset lausunnot rahoittajalle HYÖDYNSAAJAT: maatilat, metsänomistajat, (maaseudun) pienyritykset, kunnat, maaseudun yritystoimintaa kehittävät toimijat, maaseudun koulutus-, neuvonta- ja asiantuntijaorganisaatiot -hake, pelletti 1,2 TWh -polttopuu 1,1 TWh -turve 1,2 TWh -muut 0,7 TWh KOORDINAATIOHANKE, Lapin metsäkeskus 11

12 Bioenergiaohjelman päätavoitteena on lisästä Lapin bioenergiaklusterin tuottamaa energiamäärää vuoden 2013 loppuun mennessä 2,0 TW:lla. Seuraavassa taulukossa on esitetty bioenergiaohjelman määrälliset tavoitteet, joiden avulla 2,0TWh:n lisäys saavutetaan. Kehittämishanketoiminta suunnataan siten, että taulukossa olevat tavoitteet tulevat toteutetuiksi. Taulukko 1. Lapin bioenergiaohjelman määrälliset tavoitteet vuoteen 2013 Indikaattori Lapin bioenergiaklusterin tuottama energiamäärä puuraaka-aineen käyttö lisääntyy kiintokuutiometriin, metsänhoito- ja bioenergian korjuutyöt Tavoitetaso 4,2 TWh kiintokuutiometriä ha /v 50 % kaikista energiapuun korjuukohteista tulee käytön piiriin polttopuupörssin tuotanto ja käyttö kasvaa 25% polttopuun vienti kasvaa kaksinkertaiseksi uudet maatilojen biolämpölaitokset turvatut työpaikat energia- ja polttopuun kasvatus-, korjuu-, tuotanto- ja käyttömäärien lisääntymisen myötä 100 kpl 120 kpl puuraaka-aineen kasvatuksen, korjuun, haketuksen, kuljetuksen ja lämmöntuotannon uudet työpaikat lämpöyrittäjäkohteet lämpöyrittäjät 100 kpl kaikkiin Lapin kuntiin ja 50 %:lle aktiivitiloista on tehty energiakatselmus ja kuntakohtaisten energiataseiden ja energiastrategioiden laatiminen on käynnistetty

13 turpeella tuotettavan energian määrä biokaasulaitoksen ja hygienisointiyksikön investointipilotti maatilojen biokaasulaitosinvestoinnit ruokohelven viljelypinta-alan lisäys 1,2 TWh 1 kpl 3-4 kpl ha yhdyskuntajätteitä käyttävän biokaasulaitoksen käynnistysedellytysten kuntakohtaiset selvitykset elintarvikejätettä käyttävän biokaasulaitoksen käynnistysedellytysten kuntakohtaiset selvitykset yhdyskuntajätteitä käyttävän biokaasulaitoksen investoinnit pientuulivoimalat tutkimuskäyttöön maatilakohtaiset tuulivoimalat omakotitalokohtaiset pientuulivoimalat aurinkopaneelijärjestelmä vedelle opetusmaatilalle aurinkopaneelijärjestelmä sähköntuotantoon opetusmaatilalle maatila- ja omakotitalokohtaiset aurinkopaneelijärjestelmät uudet pitkäkestoisen koulutuksen tuotteet uudet täsmäkoulutustuotteet neuvontatuotteisto 1 kpl 1-2 kpl 1-2 kpl 4-6 kpl 50 kpl kpl 1 kpl 1 kpl 300 kpl 5 kpl 10 kpl 1 srj 13

14 4. Kehittämistoiminnan painopisteet Bioenergian käytön kestävä lisääminen määriteltiin erääksi kärkihankkeeksi vuonna 2009 laaditussa Lapin energiastrategiassa. Bioenergiaohjelman toiminnalla edistetään seuraavia strategiassa mainittuja tavoitteita: -korjuu- ja logistiikkaketjujen sekä paikallisten yrittäjien sitoutumisen ja osaamisen kehittäminen -puupolttoaineiden terminaalien kehittäminen siten, että niiden toiminta perustuu innovatiivisiin ja tietointensiivisiin tuotannonohjausmenetelmiin -uusien tuotteiden kehittäminen, erityisesti biodiesel ja biokemikaalit -yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon laitoshankkeet -paikallisen lämpöyrittäjyyden edistäminen -biokaasun tuotannon edistäminen -peltoenergian käytön lisääminen -jätteen energiahyödyntäminen -neuvonnan ja koulutuksen lisääminen -uusien tekniikoiden pilottihankkeiden käynnistäminen Bioenergiaohjelmaa toteutettavat toimenpiteet ja tätä kautta hankkeet on suunnattu niin, että ne tukevat Lapin energiastrategiaa. Lapin bioenergiaohjelman painopisteiksi valittiin toimijoiden yhteisissä kokoontumisissa seuraavat: 1. puupohjaiset biopolttoaineet ja turve, 2. muut uusiutuvat energialähteet, 3. koulutus ja neuvonta, 4. tutkimus, tuotekehitys ja teknologiat. Painopistealueittaiset vastuutahot ovat: 1. Lapin metsäkeskus, 2.Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, 3. Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja 4. Metsäntutkimuslaitos Puuperäiset biopolttoaineet ja turve Painopisteen tavoitteena on lisätä puupohjaisten biopolttoaineiden ja turpeen tuotantoa, korjuuta ja käyttöä 2, 1 TWh:sta 3,5 TWh:n vuoteen 2013 mennessä. Painopistealueen yksilöidyt määrälliset tavoitteet ovat: bioenergian tuottamisessa puuraaka-aineen käyttö lisääntyy kiintokuutiometriin, jolloin fossiilisten polttoaineiden käyttöä voidaan vähentää 120 miljoonaa litraa öljyä vastaava määrä metsänhoito- ja bioenergian korjuutöitä tehdään vähintään hehtaaria vuodessa 50 % kaikista energiapuun korjuukohteista tulee käytön piiriin Lapin metsäkeskuksen lanseeraaman polttopuupörssin tuotanto ja käyttö kasvaa 25%, jolloin Lappi alueena on johtava polttopuun valmistaja Suomessa polttopuun vienti kasvaa kaksinkertaiseksi maatilojen biolämpölaitosten määrä kasvaa sadalla uudella tilalla energia- ja polttopuun kasvatus-, korjuu-, tuotanto- ja käyttömäärien lisääntyminen turvaa kokonaan tai osaksi 20 metsäkoneurakoitsijan ja 100 maatilayrittäjän, metsurin sekä hake- ja kuljetusyrittäjän toimeentulon. Alalle saadaan 100 uutta työpaikkaa puuraaka-aineen kasvatukseen, korjuuseen, haketukseen, kuljetukseen ja lämmöntuotantoon 14

15 vuonna 2013 Lapissa on 20 lämpöyrittäjäkohdetta ja 10 lämpöyrittäjää kaikkiin Lapin kuntiin ja 50 %:lle aktiivitiloista on tehty energiakatselmus ja kuntakohtaisten energiataseiden ja energiastrategioiden laatiminen on käynnistetty. turpeella tuotettavan energian määrä kasvaa 0,2 TWh.lla Hankkeet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että edellä mainittuihin tavoitteisiin päästään. Hankkeiden sisältönä on seuraavaa: - uusien bioenergiakohteiden (lämmitysjärjestelmän muutos) hankkiminen (kunnat, muut kiinteistönomistajat) - uusien bioenergiakohteiden käynnistämisen ja toiminnan tuki - matkailun bioenergiapuiston suunnittelu ja toteutukseen osallistuminen - Kevitsan bioenergiastrategian tekeminen yhdessä kaivoshankkeen edustajien kanssa - muu yritystoiminnan kehittämisen tukeminen (uudet yritysmallit). - hajautetun energiantuotannon hankkeiden tuki ja niihin osallistuminen - suunnittelun ja toteutuksen tuki eri alueiden hankkeissa - matkailualueen lämpö ja sähkö (pienchp-pilotti tai -pilotteja) - taajaman reuna-alueen lämpökontti ja miniverkosto - muut hajautetun energiantuotannon kokeilukohteet - energiapuun hankinnan logistiikka, energiapuun korjuu ja metsänhoitotöiden edistäminen, kattilat ja tulisijat - uusiutuvan energian yhteisten hankkeiden suunnittelu ja toteutus 4.2 Muut uusiutuvat energialähteet Tähän painopistealueeseen kuuluvat biokaasu, peltobiomassat, elintarvikejäte, yhdyskuntajäte, tuulienergia, aurinkoenergia ja lämpöpumput. Tavoitteena on lisätä edellä mainittujen energialähteiden käyttöä vuoden 2009 noin 0,1 TWh:sta vuoden 2013 loppuun mennessä 0, 7 TWh:n. Painopistealueen yksilöidyt määrälliset tavoitteet ovat: käynnistetään yksi opetusmaatilan yhteyteen tuleva pilotti biokaasulaitoksen ja hygienisointiyksikön investointi käynnistetään 3-4 maatilalle biokaasulaitosinvestointi lisätään ruokohelven viljelypinta-alaa hehtaarilla vuoteen 2013 mennessä selvitetään yhden kunnan osalta elintarvikejätteitä käyttävän biokaasulaitoksen käynnistysedellytykset selvitetään yhden kunnan osalta yhdyskuntajätteitä käyttävän biokaasulaitoksen käynnistysedellytykset käynnistetään 1-2 kuntakohtaisen elintarvikejätettä käyttävän biokaasulaitoksen investoinnit käynnistetään 1-2 kuntakohtaisen yhdyskuntajätteitä käyttävän biokaasulaitoksen investoinnit rakennetaan 2-3 pientuulivoimalaa tutkimuskäyttöön Louelle ja Rovaniemelle 50 maatilakohtaista tuulivoimalaa omakotitalokohtaista pientuulivoimalaa 15

16 rakennetaan yksi lämpimän veden tuottamiseen tarkoitettu pilotti aurinkopaneelijärjestelmä opetusmaatilan yhteyteen rakennetaan yksi sähköntuotantoon tarkoitettu pilotti aurinkopaneelijärjestelmä opetusmaatilan yhteyteen Rakennetaan 300 kpl maatila- ja omakotitalokohtaista aurinkopaneelijärjestelmää Painopistealueen tavoitteisiin päästään seuraavilla hankkeissa toteutettavilla toimenpiteillä: - muokataan toimintaympäristöä neuvonnan ja imagon parantamisen kautta bioenergialle myönteiseksi - kehitetään liiketoimintamallikomponentti lappilaisille toimijoille - etsitään ja kartoitetaan biokaasun tuottamisesta kiinnostuneita maatilayrittäjiä - nurmikasvien tuotannon tehostaminen, satotasojen nostaminen ja tuotantoketjujen kehittäminen - ilmastonmuutoksen vaikutuksen selvittäminen uusien energiakasvien viljelemiseen Lapissa - jätteiden käsittelyliiketoiminnan kehittäminen - neuvontatyön käynnistäminen jätteiden lajitteluun liittyen - biojätteen keräilyn organisointi ja liiketoimintamallien kehittäminen - toimintaympäristön muokkaaminen tuulivoimalle myönteiseksi - pientuulivoimaloiden rakentamisesta kiinnostuneiden lappilaisten yritysten kartoittaminen - keskitetyn jätteenpolttolaitoksen perustamismahdollisuuksien ja vaikutusten selvittäminen 4.3 Koulutus ja neuvonta Tähän painopistealueeseen kuuluvat amk-tutkintojen bioenergiaosuudet, avoimen korkeakoulun bioenergiatuotteet, ylemmän amk-tutkinnon bioenergiasisällöt, 2. asteen tutkinnot yhteistyössä Lapin ammattiopistojen ja valtakunnan muiden koulutusten järjestäjien kesken, muu pitkäkestoinen lisäkoulutus, lyhytkurssit sekä neuvontatuotteet eri kohderyhmille. Koulutuksella tuotetaan bioenergiaklusterin tarvitsemia ammattilaisia tuotantoketjujen eri vaiheisiin. Koulutettavien henkilöiden osalta määrälliset tavoitteet voidaan johtaa edellä olleiden kahden ensimmäisen painopisteen tavoitteista: energia- ja polttopuun kasvatus-, korjuu-, tuotanto- ja käyttömäärien lisääntyminen turvaa kokonaan tai osaksi 20 metsäkoneurakoitsijan ja 100 maatilayrittäjän, metsurin sekä hake- ja kuljetusyrittäjän toimeentulon. Alalle saadaan 100 uutta työpaikkaa puuraaka-aineen kasvatukseen, korjuuseen, haketukseen, kuljetukseen ja lämmöntuotantoon vuonna 2013 Lapissa on 20 lämpöyrittäjäkohdetta ja 10 lämpöyrittäjää Muut tavoitteet: koulutus- ja neuvontatuotteet bioenergia-alalle kehitetty ja ylläpidossa (jatkuva parantaminen) - amk-tutkintojen bioenergiaosuudet (mm. ohjaus bioenergia-alan opinnäytetöihin) 16

17 - avoimen korkeakouluopetuksen bioenergiatuotteet - ylemmän amk-tutkinnon bioenergiasisällöt - 2. asteen tutkinnot yhteistyönä Lapin ammattiopistojen ja valtakunnan muiden koulutuksen järjestäjien kesken - muu pitkäkestoinen lisäkoulutus - täsmäkoulutukset ja lyhytkurssit - neuvontatuotteet eri kohderyhmille ja sektoreille, yhteinen verkkosivusto maakunnallinen energianeuvontamalli suunniteltu ja toiminta käynnistetty - yhteistoiminta neuvontajärjestöjen, kuntien ja energiayhtiöiden kanssa - Rovaniemi (Napapiiri) keskuspaikkana, kytkentä matkailuun ja perusopetukseen - kunnat ja matkailukeskukset filiaaleina - rahoitusmalli - henkilöresurssit kuntakohtaiset energiataseet on laadittu koko Lappiin, kuntakiinteistöjen energiakatselmukset koko Lapissa on tehty Edellä mainittuihin tavoitteisiin pyritään seuraavin keinoin: - energiatehokkuuden ja energiansäästön painottaminen opetuksessa ja neuvonnassa sekä laaja tiedottaminen energia-asioista. - kuntien energiatehokkuusohjelmien toteuttaminen - ekotehokkuuden kehittäminen energiahankinta- ja tuotantoketjussa. - neuvonta- ja palvelukoulutuksen lisääminen yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville. - opetuksen, koulutuksen ja neuvonnan avulla edistetään myös muiden, etenkin aurinko- ja tuulienergian hyödyntämistä haja-asutusalueilla, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja tuotantoa - bioenergia-alan täsmäkoulutuksen ja lyhytkestoisen kurssitoiminnan avulla saadaan tietoa vietyä eri puolille maakuntaa - maatilojen tarpeisiin suunnatun materiaalin suunnittelu ja tuotanto - energiakatselmukset, maatilojen katselmuksista osan tekevät ProAgrian akkreditoidut katselmoijat - maatiloille annettava energiatehokkuuden kehittämiseen liittyvä neuvonta ja koulutus Maakunnallisen energiatoimiston perustamisesta tulisi tehdä selvitys ja mahdollinen perustamissuunnitelma. Energiatoimiston kautta tiedottaminen onnistuisi laajalle kuulijakunnalle. Koulutuksen, opetuksen ja neuvonnan avulla tehostetaan energiakäytön tehostamista ja uusien lämmitysratkaisujen käyttöönottamista. Energianeuvonta tehdään selkeäksi ja kuntalaisille helposti saatavaksi. Bioenergiaverkkopalveluja käytetään apuna opetuksessa ja neuvonnassa. Bioenergiaverkkopalvelu palvelee toimijoiden ja yritysten esille tuloa, markkinointia sekä yhteistyömahdollisuuksia eri tahojen välillä. Verkkopalvelun avulla opetus, koulutus, tiedotus ja neuvonta voidaan toteuttaa etäopetuksena pitkienkin välimatkojen päähän. Energianeuvonta toimii yhteistyössä kuntien viranomaisten kanssa sekä yhteistyössä muiden energia-alojen hankkeiden kanssa. Bioenergiaverkkopalvelu ja energiaopas toimivat apuna laajassa energianeuvonnassa. Tulevaisuuden energianeuvonnassa on tärkeä tehdä yhteistyötä myös muiden maakuntien ja toimijoiden kanssa laajentaen yhteistoimintaverkkoa myös kansainväliselle tasolle. 17

18 4.4 Tutkimus- ja kehitystoiminta Tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla tuotetaan tietoa ja toimintamalleja bioenergiantuotantotavoitteiden saavuttamiseksi maakunnassa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen tavoitteena on tuottaa ajanmukaista ja välittömästi käytäntöön sovellettavaa tietoa alan toimijoille, jotka puolestaan voivat entistä tehokkaammin työskennellä bioenergiantuotantoprosessissa maakunnassa. Tämän painopistealueen osalta suoranaisten määrällisten tavoitteiden määritteleminen on vaikeaa, tutkimuksella ja tuotekehityksellä luodaan pohjaa ja mahdollisuuksia käytännön toiminnalle. Toiminnassa tehdään yhteistyötä käynnissä olevien valtakunnallisten bioenergia-alan ohjelmien kanssa, ja hyödynnetään niiden tuloksia maakunnallisesti. Laadulliset tavoitteet ja toteutettavat toimenpiteet ovat: bioenergiayrittäjillä on ajanmukainen ja innovatiivinen tieto käytettävissä tuotantotoiminnassa, mikä luo edellytykset toimia kustannustehokkaasti bioenergian tuotannossa maakunnan alueella => bioenergiantuotanto kannattavaksi tehdään bioenergian saatavuustarkastelu, jossa selvitetään maakunnan bioenergian hyödyntämispotentiaali selvitetään bioenergian tuotantoprosessiin osallistuvien toimijoiden taloudelliset kannustimet selvitetään bioenergian tuotantoketjujen aluetaloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset verrattuna tilanteeseen, jossa maakunnan bioenergiavaroja ei hyödynnettäisi yhtä laajaalaisesti 5. Yhteenveto Lapin bioenergiaohjelma laadittiin yhteistyössä Lapin bioenergia-alan toimijoiden kanssa, ja sen tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat Lapin Liiton teettämään Lapin energiastrategiaan. Lapin bioenergiaohjelman tavoitteiden toteutumisesta vastaa omalta osaltaan Lapin metsäkeskuksen hallinnoima Lapin maaseudun bioenergian alueellinen koordinaatiohanke. Koordinaatiohankkeen tehtävänä on edesauttaa bioenergiaohjelman mukaisten hankkeiden syntymistä, yhteensovittaa näiden hankkeiden toimenpiteitä ja edistää bioenergiaalan toimijoiden välistä yhteistyötä. Koordinaatiohankkeen ohjausryhmä käsittelee bioenergiaohjelman mukaiset hankesuunnitelmat, ja tekee niistä lausunnot rahoittajaviranomaisille. Lapin bioenergiaohjelman painopisteiksi valittiin puuperäiset biopolttoaineet ja turve, muut uusiutuvat energianlähteet, koulutus ja neuvonta sekä tutkimus- ja kehitystoiminta. Ohjelman tavoitteiden toteutumisen pohjana on kaikkien painopisteiden välinen aito yhteistyö ja avoimuus sekä hankkeiden suunnittelussa että toteuttamisessa. 18

19 Lähteet: Bioenergian käytön ja tuottamisen toteutettavuus Lapissa hanke. Saatavilla wwwmuodossa: Energiakäyttöön tarkoitetun metsäbiomassan hankinnan, tuotannon ja käytön edistämisen mahdollisuudet ja edellytykset. Saatavilla www-muodossa: uraportti_metsa.pdf Esiselvitys hajautetun pienimuotoisen sähköntuotannon liiketoiminnallisista toimintaedellytyksistä Lapissa. Saatavilla www-muodossa: Lapin bioenergiastrategia vuosille Lapin metsäkeskus. Saatavilla wwwmuodossa: Maatalouden, yhdyskuntien ja elintarvikesektorin sekä tuulivoiman bioenergiapotentiaali Lapin läänissä. Saatavilla www-muodossa: uraportti_metsa.pdf 19