ENERGIA-ALAN KEHITTÄMISEN VIITEKEHYS LAPISSA

Transkriptio

1 ENERGIA-ALAN KEHITTÄMISEN VIITEKEHYS LAPISSA EU:N JA VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA OHJELMAT, LAIT JA MÄÄRÄYKSET LAPIN MAAKUNTAOHJELMA, TOTEUTUSSUUNNITELMAT JA MUUT YLEISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET LAPIN ENERGIASTRATEGIA (LAPIN LIITTO) LAPIN BIOENERGIAOHJELMA (KOORDINAATIO METSÄKESKUS, LAPPI) Ohjelman rahoituksen järjestäminen, hankevalmistelu - Osahankkeiden välinen yhteydenpito - Koulutuksen järjestäminen - Uusien kehittämistarpeiden kokoaminen - Hankkeen ohjausryhmän puoltavat tai kielteiset lausunnot rahoittajille 1. PUUPERÄISET POLTTOAINEET JA TURVE 2. MUUT UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET 3. KOULUTUS JA NEUVONTA 4. TUTKIMUS JA KEHITYS, TEKNOLOGIA

2 1. BIOKAASU

3 1.1 BIOKAASU Yhdyskuntajätteestä TS% VS% TS:stä m3/tvs m3/t raakaainetta CH4 m3/tvs mekaanisesti lajiteltu biojae1) Suomalainen biojae Syntypaikkalajiteltu biojäte Jätevesiliete, esikuivattu Naudan lietelanta Sian lietelanta Turkiseläinlanta Kanan lanta Kasvibiomassa Perunan kuoret Perunateollisuuden liete Teurastamon mahalanta Teurastamon flotaatioliete Teurasjäte Taulukko 1. WABIO-biokaasuesitteen mukaiset metaanintuottopotentiaalit eri raakaainevaihtoehdoilla ( TS= kokonaiskiintoainepitoisuus VS= orgaaninen kuiva-ainepitoisuus

4 1.2 BIOKAASU KUNTA ASUKKAAT MATKAILU OPPILAIT. KAUPPA RUOKAJÄTE YHTEENSÄ KEMI KEMINMAA SIMO TERVOLA TORNIO KEMIJÄRVI PELKOSENNIEMI POSIO SALLA SAVUKOSKI PELLO YLITORNIO INARI SODANKYLÄ UTSJOKI RANUA ROVANIEMI ENONTEKIÖ KITTILÄ KOLARI MUONIO YHTEENSÄ Taulukko 2. Laskennallinen elintarvikejätteen määrä (tonnia/vuosi) kunnittain ja lähteittäin. Matkailun jätemäärälaskuihin on otettu mukaan vain matkailukeskukset.

5 1.3 BIOKAASU KUNTA POROTEUR. KALAJÄTE YH-JÄTE YHTEENSÄ KEMI KEMINMAA SIMO TERVOLA TORNIO KEMIJÄRVI PELKOSENNIEMI POSIO SALLA SAVUKOSKI PELLO YLITORNIO 0 INARI SODANKYLÄ UTSJOKI RANUA ROVANIEMI ENONTEKIÖ KITTILÄ KOLARI MUONIO YHTEENSÄ Taulukko 3. Eläinperäiset sivutuotteet ja yhdyskuntajätemäärät (YH-jäte) kunnittain (tonnia/vuosi). Kalajätteeseen on laskettu sekä kalanjalostusjäte että hoitokalastusten kalamassa. Pienten taajamien yhdyskuntajätettä ei ole erikseen laskettu.

6 1.4 BIOKAASU KUNTA ELINT. YH-JÄTE TEUR. YM. LANTA PELTOBIOM. TUULIV. YHTEENSÄ KEMI KEMINMAA SIMO TERVOLA TORNIO KEMIJÄRVI PELKOSENNIEMI POSIO SALLA SAVUKOSKI PELLO YLITORNIO INARI SODANKYLÄ UTSJOKI RANUA ROVANIEMI ENONTEKIÖ KITTILÄ KOLARI MUONIO YHTEENSÄ Taulukko 4. Laskennallinen hyödynnettävissä oleva bioenergiapotentiaali (MWh) raaka-ainelähteittäin ja kuntakohtaisesti eriteltynä. Hyödyntämisasteet: elintarvike- Jäte 50 %, yhdyskuntajäte 90 %, eloperäiset sivutuotteet 50 %, karjanlanta 20 % ja peltobiomassat 70 %.

7 1.5 BIOENERGIAOHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET BIOKAASUN OSALTA - Käynnistetään yksi opetusmaatilan yhteyteen tuleva pilotti biokaasulaitoksen ja hygienisointiyksikön investointi - Käynnistetään 3-4 maatilalle biokaasulaitosinvestointi - Selvitetään yhden kunnan osalta elintarvikejätteitä käyttävän biokaasulaitoksen käynnistysedellytykset - Selvitetään yhden kunnan osalta yhdyskuntajätteitä käyttävän biokaasulaitoksen käynnistysedellytykset - Käynnistetään 1-2 kuntakohtaisen elintarvikejätettä käyttävän biokaasulaitoksen investoinnit - Käynnistetään 1-2 kuntakohtaisen yhdyskuntajätteitä käyttävän biokaasulaitoksen investoinnit - Lisätään ruokohelven viljelypinta-alaa hehtaarilla vuoteen 2013 mennessä

8 1.6 BIOKAASU; HANKKEISSA TOTEUTETTAVAT TOIMENPITEET - Muokataan toimintaympäristöä neuvonnan ja imagon parantamisen kautta bioenergialle myönteiseksi - Etsitään ja kartoitetaan biokaasun tuottamisesta kiinnostuneita maatilayrittäjiä - Nurmikasvien tuotannon tehostaminen, satotasojen nostaminen ja tuotantoketjujen kehittäminen - Ilmastonmuutoksen vaikutuksen selvittäminen uusien energiakasvien viljelemiseen Lapissa - Jätteiden käsittelyliiketoiminnan kehittäminen - Neuvontatyön käynnistäminen jätteiden lajitteluun liittyen - Biojätteen keräilyn organisointi ja liiketoimintamallien kehittäminen - Kehitetään liiketoimintamallikomponentti lappilaisille toimijoille - Keskitetyn jätteenpolttolaitoksen perustamismahdollisuuksien ja vaikutusten selvittäminen

9 AMMATTIOPISTO LAPPIA OPETUSMAATILAN PILOTTI BIOKAASULAITOS Hiilidioksidi Biokaasun hyödyntäminen: Lämpöä, sähköä, liikennepolttoainetta Biokaasu Eläintuotanto Eläinten lanta Peltobiomassan tuotanto Esikäsittely Varastointi Esikäsittely, sekoitus Biokaasureaktori Muut biomassat Jäännöksen käsittely Jäännöksen varastointi ja jälkikaasutus

10 2. MUUT UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET OPPIMISYMPÄRISTÖ, AMMATTIOPISTO LAPPIA, LOUE - Biokaasulaitos - Pientuulivoimalat 3 kpl - Aurinkopaneelijärjestelmät 2 kpl

11 LÄHTÖTIEDOT PILOTTI BIOKAASULAITOS, LOUE 1. TAUSTAA - Louen toimipaikan vuotuinen sähkönkulutus kwh - Lämpöenergiaa kuluu 2 015,5 MWh/ vuosi - Vedenkulutus m3/ vuosi - Peltoa 130 ha (luomu) 2. BIOKAASULAITOS - Käytettävissä olevat syötteet: - lietelanta 8,4 tn/vrk - kuivalantaa 0,2 tn/vrk - vihermassoja 0,1 tn/vrk - ruokohelpeä 0,8 tn/vrk ---> yhteensä 9,5 tn/vrk - Kaksi reaktoria: m3 märkäreaktori termofiili - prosessi (+55 C) m3 kuivareaktori mesofiili prosessi ( C) - Energian tuotto: - Lämpöenergiaa 182 MWh - Sähköenergiaa kwh - Investoinnit : - Biokaasulaitos Liikennepolttoaineen (metaani) tankkauskontti Lisäsyötteiden hygienisointiyksikkö

12 BIOKAASULAITOS LAYOUT Biokaasun tankkausasema Rejekti- ja kaasuvarasto m3 Nykyinen lieteallas Navetta Ulkopuoliset syötteet Peltobiomassat Hygienisointi yksikkö Kuivarejekti Kuivareaktori 110 m3 Märkä Reaktori 190 m3 Pumppukaivo = Lieteputket = Kaasuputket = Rejektiputki = Väliputki = Sähkö- ja lämpöenergia Sähkö/ Autom. Generaattori Kaasupoltin/ -kattila

13 2. TUULIVOIMA Nykyiset ja rakenteilla, suunnitteilla ja vireillä olevat tuulivoimalat Lapissa

14 MWh MUUT UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET 2.1 TUULIVOIMA ENERGIAPOTENTIAALI TUULIV. PELTOBIOM. LANTA TEURASJ. + KALAJ. YH-JÄTE ELINTARVIKEJÄTE KEMI-TORNIO ITÄ-LAPPI TORNIONLAAKSO POHJOIS-LAPPI ROVASEUTU TUNTURI-LAPPI

15 2.3 BIOENERGIAOHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET TUULIVOIMAN OSALTA - Rakennetaan 2-3 pientuulivoimalaa tutkimuskäyttöön opetusmaatilalle Louelle - 50 maatilakohtaista tuulivoimalaa omakotitalokohtaista pientuulivoimalaa 2.4 TUULIVOIMA; HANKKEISSA TOTEUTETTAVAT TOIMENPITEET - Toimintaympäristön muokkaaminen tuulivoimalle myönteiseksi - Pientuulivoimaloiden rakentamisesta kiinnostuneiden lappilaisten yritysten kartoittaminen

16 3. AURINKOENERGIA tam hel maa huh tou kes hei elo syys loka marras jou Utsjoki Enontekiö Ivalo Muonio Sodankylä Salla Pello Rovaniemi Kemi KESKIM Taulukko 5. Auringon kokonaissäteily Lapissa kwh/m2 - Aurinkokennojen hyötysuhteet: - Piikennot 20 % - Väriainekenno (Grätzel kenno. Uusi innovaatio; ohut, värikäs muovikalvo. Suomen oloissa noin 40 m2 paneli tuottaa vuoden kotitaloussähköt) 10 % - Avaruuskäyttöön kehitetyt gallium-arsenidikennot 40 %

17 3.1 BIOENERGIAOHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET AURINKOENERGIAN OSALTA - Rakennetaan yksi lämpimän veden tuottamiseen tarkoitettu pilotti aurinkopaneelijärjestelmä opetusmaatilan yhteyteen - Rakennetaan yksi sähköntuotantoon tarkoitettu pilotti aurinkopaneelijärjestelmä opetusmaatilan yhteyteen - Rakennetaan 300 kpl maatila- ja omakotitalokohtaista aurinkopaneelijärjestelmää 3.2 AURINKOENERGIA; HANKKEISSA TOTEUTETTAVAT TOIMENPITEET - Muokataan toimintaympäristöä neuvonnan ja imagon parantamisen kautta aurinkoenergialle myönteiseksi

18 4. MAALÄMPÖ JA LÄMPÖPUMPUT - Maalämpökohteita Lapissa v kpl (12 GWh) - Uudisrakennuskohteissa maalämmön suosio on noussut sähkölämmityksen rinnalle (30 %) - Lapissa on noin rakennusta öljyyn tai sähköön perustuvassa varaavassa lämmityksessä (520 GWh) - Suorassa sähkölämmityksessä olevia rakennuksia Lapissa noin kpl (550 GWh) - Vapaa-ajan asuntoja Lapissa noin kpl - Uutta teknologiaa ns. hybridijärjestelmät, jossa maalämpöjärjestelmään kytketään aurinkopanelit - Poistoilmapumpuissa lämmönlähteenä käytetään rakennuksesta ilmanvaihtolaitteella poistettavaa sisäilmaa tuloilman, käyttöveden ja lämmitysverkosto veden lämmittykseen - Ilmalämpöpumput ottavat lämmön ulkoilmasta ja siirtävät lämmön sisäilmaan. Soveltuu parhaiten käytettäväksi suoran sähkölämmityksen kanssa säästämään sähköä keväällä ja syksyllä - Ilma-vesilämpöpumppu siirtää ulkoilmasta talteen otetun lämmön käyttöveteen

19 4.1 MAALÄMPÖ Sijainti Savi Hiekka HUOM. Etelä-Suomi¹ ¹ Linjan Kokkola - Keski-Suomi Savonlinna eteläpuoli Pohjois-Suomi² ² Lappia lukuun ottamatta Taulukko 6. Ohjeellisia arvoja maasta vuotuisesta saatavalle lämpöenergialle (kwh/m) ( Maaperä Putkea m Maa-ala m2 Etelä-Suomi savi hiekka Pohjois-Suomi savi hiekka Taulukko 7. Pientalon maalämpöpumpun putkiston tarvitsemia maa-aloja, kun vuosienergian tarve on kWh ja lämpöpumpun lämpökerroin 2,5

20 GWh/vuosi MUUT UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET Lapin rakennusten energiankulutus lämmitykseen (oletus 120 kwh/m2/a) ,6 533,4 Kaikki rakennukset yht GWh/a sis. Omakoti- ja paritalot Omakoti- ja paritalot yht. 781 GWh/a ,8 372, , ,4 199, ,1 25,4 13,1 8,0 7,4 Kauko- ja aluelämpö Öljy Sähkö Puu Maalämpö Muu, tuntematon - Lapin rakennusten energiankulutus lämmitykseen. HUOM. Kuvan tiedot on laskettu tilastokeskuksen tiedoista. Tiedot lämmitysjärjestelmien muutoksista, jotka eivät tarvitse rakennuslupaa, eivät välity tilaston ylläpitäjälle. Lähde Markus Auniola.