Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Transkriptio

1 en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki

2 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut Hämeen ammattikorkeakoulu, Rahoituksesta vastasi Hämeen ELYkeskus EU-osarahoitteinen ja osa Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Hankkeen kohdealuetta ovat Kanta- ja.

3 Hankkeen ohjausryhmä

4 en kestävän energian ohjelma julkaistu en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen E-julkaisu osoitteessa tal/hamk/yleisopalvelut/julkaisut/ Kirjat/Luonto_ja_maaseutu_-_ekirjat

5 Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma julkaistu Kanta-Hämeen monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen E-julkaisu osoitteessa: tal/hamk/yleisopalvelut/julkaisut/ Kirjat/Luonto_ja_maaseutu_-_ekirjat

6 6 Kestävää energiaa Hämeestä Kestävä kehitys = Ekologisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia näkökulmia tasapainottavaa kehitystä Tavoitteena sopeuttaa yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys luonnon asettamiin reunaehtoihin Kestävä energia = Uusiutuvaa energiaa Tuotettu huomioiden luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet, kuljetusmatkat ja ympäristövaikutukset Energiantuotanto ei kilpaile elintarviketuotannon kanssa

7 Energiantuotannon ja -käytön tase 2008

8 Energialähteet vuonna 2008 Tuontisähköstä 21 % tuotettu uusiutuvilla energialähteillä

9 Uusiutuvat energialähteet vuonna % uusiutuvasta energiasta pohjautuu metsiin

10 Vuonna 2008 uusiutuvia energialähteiden osuus essä kaikista energialähteistä 23%. Hämeen ympäristöstrategian tavoite 20% vuoteen 2020 mennessä Kansallinen tavoite 38% vuoteen 2020 mennessä

11 Kestävän energian visio Kanta-Hämeen monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen

12 Tavoitetila 2020 Vuonna 2020 essä uusiutuvien energialähteiden osuus loppukulutuksesta on 38 % ja liikenteen energialähteistä 20 % on biopolttoaineita. en energiankulutus kehittyy Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoiteuran mukaisesti siten, että energian loppukulutus kasvaa yhden prosentin ja sähkönkulutus 12% vuoden 2008 tasosta. Maakunnan sähköntuotannon omavaraisuus pyritään nostamaan vuoden 2008 tasosta (31 %) vuoteen 2020 mennessä 50 prosenttiin. Vuonna 2020 kuluttajat, yritykset ja kunnat ovat tietoisia omasta energiankulutuksestaan ja käyttämistään energialähteistä sekä vaikuttavat tietoisesti valinnoillaan toimintansa muuttamiseen kestävämpään suuntaan.

13 en energiankulutuksen kehittyminen

14 Uusiutuvan energian käytön lisäämistarve

15 Uusiutuvan energian käytön lisäämistarve + 68 % + 90 %

16 Tavoitteiden saavuttaminen Energiankulutuksen kääntämine laskuun TEM:n tavoitteiden mukaisesti (10 %) Vähentää uusiutuvan energian käytön lisäämistarvetta Paikallisten energialähteiden hyödyntäminen Metsäenergia (44 %) Pienläpimittainen energiapuu, hakkuu tähteet ja kantobiomassat Maakunnassa tuotetun pelletin hyödyntäminen paikallisesti selluteollisuuden puuntarpeen pienentyminen Tuulivoima (27 %) Peltoenergia (14 %) Olki viljan viljelystä ja biomassa kesannoilta Energiantuotantoon soveltuvat jätteet (4 %) Lanta (1 %)

17 Kestävää energiaa Koko toimintaketjun aikana toimitaan ympäristöystävällisesti ja energiatehokkaasti siten, että energiantuotannon raaka-aineet tuotetaan kestävällä tavalla mahdollisimman läheltä käyttöpaikkoja, energiantuotanto tapahtuu hyvällä hyötysuhteella, energiansiirto on tehokasta, loppukulutus on säästävää.

18 Kestävän energian potentiaali ja uusiutuvan energian käytön lisäämistarve vuoteen 2020 mennessä

19 Kestävän energian lisäämispotentiaali Realistinen lisäämispotentiaali muodostuu teoreettisesta potentiaalista seuraavalla tavalla: 30 % tuulivoimapuistoille soveltuvista alueista hyödynnetään eli pystytetään 110 kpl 3 MW:n tuulivoimalaa. 50 % lannasta hyödynnetään energian tuotannossa kesannoista 70 % on energiakasvien viljelyssä oljesta hyödynnetään keskimäärin 50 % korjuuajan sääriskin johdosta energiantuotantoon soveltuvat yhdyskuntajätteet hyödynnetään täysimääräisesti 80 % aiemmin vientiin päätyneestä pelletistä hyödynnetään maakunnassa kuitupuusta 20 % ohjautuu energiakäyttöön selluteollisuuden puuntarpeen pienentyessä metsätähteiden ja harvennushakkuiden kestävästä energiasta hyödynnetään 80 %

20 Metsäenergian potentiaali

21 Peltoenergian potentiaali

22 Alueita 160 kpl, 1128 km² 0 aluetta 10p 0 aluetta 9p 10 aluetta 8p, 41 km² 10 aluetta 7p, 65 km² 53 aluetta 6p, 707 km² 48 aluetta 5p, 205 km² 69 aluetta 4p tai vähemmän, 110 km² Keskituulennopeus 6-6,5 m/s Lähde: Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys)

23 Tuulivoima Tuulivoiman teoreettinen tuotantopotentiaali määrittely: esiselvityksessä 7 8 pistettä saaneista alueista 50 % soveltuu tuulivoimalle 5 6 pistettä saaneesta alueista 10 % todettaisiin jatkoselvityksien jälkeen soveltuvaksi tuulivoimalle (Etelä-Suomen yhteistoiminta alueen tuulivoima esiselvitys vähintään 7 pisteen alueilla on selkeästi suotuisat olosuhteet tuulivoiman tuotannolle. 5 6 pisteen alueiden joukosta saattaa löytyä sopiviakin alueita etenkin kun huomioidaan maastonmuodot ja jos tiestön ja sähkölinjojen sijaintiin ja vaatimuksiin liittyen nousee esiin jotain uutta tietoa, mikä muuttaa ratkaisevasti pisteytysperusteita. korkeintaan 4 pisteen alueet eivät sovellu tuulivoiman tuotantoon.)

24 Energiantuotannon ja -käytön tase 2020

25 Energiantuotannon ja -käytön tase 2008

26 Yrittäjyys ja aluetalous Erilaisia energialähteitä tulee hyödyntää laajasti Energiantuotannon rakenteen tulee olla monipuolinen ja muodostua sekä pienen, keskisuuren että suuren mittakaavan ratkaisuista. Paikallistalouden näkökulmasta toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa ja lisätä alueella yrittäjyyttä sekä työllisyyttä.

27 Kehittämisen painopistealueet Uusiutuvat energialähteet Metsäenergia Peltoenergia Energiantuotantoon soveltuvat jätteet Peltoenergia ja lanta Tuulivoima Liikenteen biopolttoaineet Muut (aurinkoenergia, lämpöpumput) Energiantuotannon rakenne Logistiikka ja energiansiirto Energiansäästö ja energiatehokkuus Liikenne Asuminen Yhteistyö ja maankäytönsuunnittelu Neuvonta, tiedotus, koulutus ja tutkimus Kestävän energian teknologian ja yrittäjyyden edistäminen

28 Kehittämisen painopistealueet Uusiutuvat energialähteet Peltoenergia Liikennebiopolttoaineet Ympäristövaikutukset Energiantuotannon rakenne Pienen ja keskisuuren mittakaavan sähkön- ja lämmöntuotannon lisääminen suuren mittakaavan ratkaisujen rinnalla Rakennetaan pilottilaitoksia oppilaitosten yhteyteen tutkimus- ja oppimisympäristöiksi Logistiikka ja energiansiirto Energiansäästö, energiatehokkuus ja energianeuvonta Koulutus, tutkimus, energiateknologian ja yrittäjyyden edistäminen

29 n seuranta on asiantuntijaohjelma, joka toimii pohjana kuntien ja maakuntien ilmasto ja energia-asioiden kehittämiselle. n vaikutusten arviointi ja seuranta ehdotetaan liitettäväksi nykyisten ympäristö-, energia- ja ilmastostrategioiden laadinnan ja seurannan osaksi. maakunnallinen energiantuotannon ja -käytön taseen päivittäminen 3-5 vuoden välein. Jallinojan (2010) Hämeen ympäristöstrategian seurantaa varten esittämien indikaattoreiden seuraaminen 1-2 vuoden välein Selvitys Hämeen jätteet indikaattorien valossa (valtion ympäristöhallinnon www-sivut) antaa vuosittain tietoa jätteiden hyödyntämisen kehittymisestä Energia-alan yritysten määrän ja työllistävyyden kehittymisen seuraaminen

30 Lopuksi Hämeessä on laajat ja monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Raaka-aineita tulee kuitenkin ensisijaisesti käyttää aineena ja vasta tämän jälkeen energianlähteenä. Hämeen tulee pyrkiä hyödyntämään alueen luonnonvaroja paikallisesti lähienergiana alueen energiaomavaraisuutta kehittäen, jolloin ne ovat hyödyksi alueen taloudelle.

31 KIITOS Lauri Kaivosoja projektipäällikkö puh , Antti Peltola tutkimuspäällikkö puh , Hämeen ammattikorkeakoulu Biotalouden KT-keskus Visamäentie HÄMEENLINNA Kestävän energian visio en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen

32 Muuta Ympäristövaikutukset Todellinen huomiointi Tavoitteena ratkaisujen löytäminen Kanta-Hämeen paikallinen sähköntuotanto 340 GWh (vuonna 2008) Voimavapriikin suunnittelma tuulivoimapuistolle Lounais- Hämeessä Rakennustyöt alkamassa keväällä 2012, tuotanto käynnistynee vuonna en&newsid= kpl 2-3 MW tuulivoimalaa, sähköntuotanto 220 GWh Lisäystä maakunnan sähköntuotantoon 65% 17 kpl Tammela, 4 kpl Forssa, 11 kpl Humppila -> yht. 32 kpl