Teollisuuden toimipaikkapaneeli LDPM

Transkriptio

1 Aineistokuvaus Teollisuuden toimipaikkapaneeli LDPM Sisältökuvaus Longitudinal Database on Plants in Finnish Manufacturing (LDPM) -aineisto on vuodet käsittävä paneeli teollisuuden toimipaikoista. Paneeli sisältää toimipaikkatason tietoja tuotantopanoksista ja tuotoksesta sekä lukuisia taustamuuttujia. Aineisto on koottu teollisuustilastokyselystä (vuodet ) ja rakennetilaston teollisuustoimipaikkoja koskevista tiedoista (vuodet 1995-). Aineistossa on tästä syystä katkoskohta vuosien 1994 ja 1995 välillä sekä otoskehikon että muuttujasisällön osalta. Vuoteen 1994 kysely kattoi periaatteessa kaikki vähintään 5 hengen toimipaikat. Vuoden 1995 jälkeen mukana ovat kaikki vähintään 20 hengen yritysten toimipaikat (myös sellaiset, joiden koko on alle 5 henkeä). Aineiston otoskehikkoon sisältyy siis jokaisena vuotena vähintään 20 henkeä työllistäneet toimipaikat. Aineiston rahamääräiset muuttujat on ilmaistu tuhansissa euroissa. Pääosin tiedot on otettu rekisteristä sellaisena kuin ne olivat. Aineistossa ei pitäisi olla katoa (tai puuttuvia tietoja). Toisin sanoen, jos muuttujaa on kysytty kyseisenä vuotena, puuttuvan tiedon pitäisi tarkoittaa nollaa. Kaikissa tilanteissa tästä ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta, joten kannattaa tapauskohtaisesti miettiä, tarkoittaako puuttuva tieto nollaa vai onko mahdollista, että oikeaa arvoa ei tiedetä. Aineiston pääomamuuttuja on laskettu perpetual inventory method (PIM) -menetelmällä. Pääomamuuttujan laskentakaava on muotoa K(t) = (1-s)K(t-1) + I(t), jossa K(t) on pääomakanta vuonna t, s poistoaste ja I(t) investointi vuonna t. Pääomakantaa laskettaessa poistoasteen s arvona on käytetty 0,10. Laskettaessa pääomakantaa tällä menetelmällä tarvitaan tiedot toimipaikan investoinneista joka vuodelta toimipaikan perustamisvuodesta lähtien. Tämän kriteerin täyttävät vuonna 1974 ja sen jälkeen aloittaneet toimipaikat, joiden investointiaikasarjassa ei ole aukkoja. Ennen vuotta 1974 aloittaneille toimipaikoille investointiaikasarjan alkupäätä ei ole havaittu ja niiden kohdalla pääoman alkuarvon laskennassa on käytetty käyttöomaisuuden palovakuutusarvoa. Lähtöaineiston tuotanto- ja kustannustiedot ovat nimellisarvoisia. Joitakin muuttujia (tuotanto, arvonlisä, välipanokset ja investoinnit) on muunnettu reaaliarvoisiksi käyttämällä vastaavia kansantalouden tilinpidon implisiittisiä hintaindeksejä. Lisätietoja Tilastokeskuksen tutkijapalveluista: tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi. Kohdejoukko Teollisuuden toimipaikat Lähdeaineisto Teollisuustilastokyselyt ja rakennetilaston teollisuuden toimipaikkatiedot Muuttujia 107 Muuttujaluettelo stopc Longitudinal corrected code stop Original plant code stptunn Business register code syrtun Firm code vuosi Year Kunta Toimipaikan sijaintikunta TOL2008 Nace 2 tol2008_2 Nace 2, 2-digit, empiirinen avain TOL2002 Nace 1 tol2002_2 Nace 1, 2-digit, empiirinen avain tol95 ISIC rev 3 TOL88 tol88 TOL79 ISIC rev 2 alvuosi Ensimmäinen esiintymisvuosi lopvuosi Viimeinen esiintymisvuosi TOIMYHT Deliveries JALTEOL Teollinen jalostusarvo 1 (13)

2 JALKOK Kokonaisjalostusarvo BRAKOK kokonaisbruttoarvo mater Aineet ja tarvikkeet ener Energiapanokset serv Palvelupanokset RAKOTIM Käytetyt raaka-aineet, kotimaiset RAULKOM Käytetyt raaka-aineet, ulkomaiset tlaji Toiminnan laji BRAEU EU:n mukainen tuotannon bruttoarvo JALEU EU:n mukainen tuotannon jalostusarvo KULPOLT Polttoaineiden hankintakulut KULSAHKO Sähkön hankinta omaan käyttöön KULLAMPO Lämmön hankinta omaan käyttöön toimyhtr Kokonaistoimitukset, 2000 hinnoin (KT) jalteolr Teollinen jalostusarvo, 2000 hinnoin (KT) jalkokr Kokonaisjalostusarvo, 2000 hinnoin (KT) jaleur Jalostusarvo (EU), 2000 hinnoin (KT) brakokr Bruttotuotanto, 2000 hinnoin (KT) braeur Bruttotuotanto (EU), 2000 hinnoin (KT) materr Aineet ja tarvikkeet, 2000 hinnoin servr Palvelupanokset, 2000 hinnoin enerr Energiapanokset, 2000 hinnoin empb Työntekijöitä empw Toimihenkilöitä emp Palkansaajat, persons Henkilöt, hourb Työntekijöiden työtunnit hourw Toimihenkilöiden työtunnit houremp Palkansaajien tunnit avhour Kesk.työaika, tuhatta hourtot Tehdyt työtunnit wageb Työntekijöiden palkat, sospayb Työntekijöiden sosiaalikulut, wagew Toimihenkilöiden palkat, sospayw Toimihenkilöiden sosiaalikulut, wage Palkat sospay Sosiaalikulut PAPALKAT Maksetut palkat yhteensä PASOSKUL Palkatun henkilöstön sosiaalikulut yhteensä HENUPPI Henkilömäärä, adj PALKMFTE Palkansaajat, full-time eq, based on hours worked PANUPPI Palkansaaja määrä, adj YRNUPPI Yrittäjien määrä HELKMFTE Henkilöt, full-time eq, based on hours worked komhank Investoinnit, nimellinen komjha Pääomakanta, käyvin hinnoin (-85) vuokrat Vuokrat komhankr Investoinnit, 2000 hinnoin komjhar Pääomakanta, 2000 (-85) k00pim Pääomakanta PIM, 2000 hinnoin KATOIM Saatu korvaus korjauksista ja asennuksista PTTOIM Palkkiotöiden toimitusten arvo PATOIM Saatu bruttokorvaus muista palveluista export teollisuuden oma vienti KUSTTE Teolliset kustannukset KUSTKOK Kokonaiskustannukset evalue Hankitun sähkön arvo PALVHANK Palvelujen hankinta KAHANK Korjaus-, asennus- ja kunnossapitotyö PTHANK Teetetty palkkiotyö emwh Sähköenergian käyttö 2 (13)

3 FOR50 Ulk omist 50- (IS) (-94) FOR20_50 Ulk omist (IS) (-94) DOMPRIV Omistajatyyppi: Kotimainen yksityinen (-94) DOMGOV Omistajatyyppi: Kotimainen ei-yksityinen (-94) HEADUNIT Toimipaikkatyyppi: Pääkonttori INVUNIT Toimipaikkatyyppi: Investointitoimipaikka inventor Toimipaikkatyyppi: Varasto RDUNIT Toimipaikkatyyppi: T&K-yksikkö produnit Tuotantotoimipaikka tyyppi=3 tai 4 SALESUNI Toimipaikkatyyppi: Myyntikonttori servunit Toimipaikkatyyppi: Tehdaspalveluosasto ULKOPALV Ulkopuoliset palvelut (95-) KULKORAS Teetetyt korjaus-, kunnossapito- ja asennustyöt (95-) KULPATY Teetettyjen palkkatöiden kulut (95-) KULALIUR Aliurakointikulut (95-) KULTYVUO Työvoiman vuokrauskulut (95-) KULTUTKE Tutkimus- ja kehittämispalveluiden kulut (95-) KULKULJE Kuljetus- ja varastointikulut (95-) KULMAINO Mainos-, markkinointi- ja myyntipalvelukulut (95-) KULATK Atk-suunnit.- ja ohjelmointipalvelukulut (95-) KULPATEN Patenttien ja lisenssien kulut (95-) KULUMUUT Muut kuin edellä mainitut kulut (95-) exporteu Vienti EU-maihin ( ) MAA Omistajayrityksen maa (YREK, 86, 88-) OIK Oikeudellinen muoto (YREK, 86, 88-) ISL Institutionaalinen muoto (YREK, 86, 88-92) isl95 Institutionaalinen muoto 95 (YREK, 93-99) oty95 Oty95 (YREK, 93-) ulkomi Ulk. omist., % (YREK, 86, 88-) Muuttujat Longitudinal corrected code stopc Suojattu pitkittäiskorjattu STOP. Yksityiskohtaisissa tarkasteluissa on käynyt ilmi, että 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa alkuperäisissä toimipaikkatunnuksissa on esiintynyt jonkin verran katkoksia. Aineiston pitkittäisominaisuuden parantamiseksi näitä katkoksia on pyritty korjaamaan. Apuna on käytetty toimipaikan sijaintia, omistajuutta ja toimialaa koskevia tietoja. Identifioinnissa ja korjauksissa on pyritty noudattamaan konservatiivista linjaa siten, ettei kahta eri toimipaikkaa tulkittaisi erheellisesti samaksi. Erityisen paljon katkoksia esiintyy vuonna 1979; tuona vuonna kaikkiaan 660 tapausta kyettiin identifioimaan taustatietojen perusteella. Näyttää siltä, että kaikkia katkoksia ei kuitenkaan pystytty tunnistamaan. Tähän viittaa se, että aineiston mukaan tuona vuonna oli selvästi normaalia enemmän uusia sekä poistuvia toimipaikkoja. Tämä on syytä ottaa huomioon, kun tutkitaan esimerkiksi toimipaikkojen vaihtuvuutta tai työpaikkojen syntymis- ja tuhoutumisasteita. Vuodesta 1980 lähtien toimipaikkatunnukset näyttäisivät olevan pääasiassa kunnossa. Original plant code stop Suojattu alkuperäinen toimipaikkatunnus Business register code stptunn Suojattu toimipaikan tunnus yritysrekisterissä Tämän tunnuksen avulla toimipaikalle voi liittää yritysrekisterin toimipaikkatason tietoja. Firm code syrtun 3 (13)

4 Suojattu yritystunnus Year vuosi Tilastovuosi Toimipaikan sijaintikunta Kunta Nace 2 TOL2008 Toimialakoodi, 2008 luokitus (Nace rev. 2), vuodesta 1995 alkaen Nace 2, 2-digit, empiirinen avain tol2008_2 Henkilöstömäärän mukaan luotu empiirinen toimiala-avain tol numerotasolla (suositeltava) Nace 1 TOL2002 Toimialakoodi, 2002 luokitus (Nace rev. 1), täydennetty luokituskannan avaimella Nace 1, 2-digit, empiirinen avain tol2002_2 Henkilöstömäärän mukaan luotu empiirinen toimiala-avain tol numerotasolla (suositeltava) ISIC rev 3 tol95 Toimialakoodi, 1995 luokitus (ISIC rev 3), täydennetty luokituskannan avaimella tol88 TOL88 Toimialakoodi, 1988 luokitus, vuoteen 1994 asti ISIC rev 2 TOL79 Toimialakoodi, 1979 luokitus (ISIC rev 2), vuoteen 1994 asti Ensimmäinen esiintymisvuosi alvuosi Toimipaikan ensimmäinen esiitymisvuosi aineistossa Viimeinen esiintymisvuosi lopvuosi Toimipaikan viimeinen esiintymisvuosi aineistossa Deliveries TOIMYHT Kokonaistoimitukset Teollinen jalostusarvo JALTEOL Poikkeaa kokonaisjalostusarvosta siinä, että tuotannon puolella eikä välipanoksista ole otettu huomioon ei-teollisia palveluja, vuodesta ei ole vertailukelpoinen aiempiin vuosiin. 4 (13)

5 Kokonaisjalostusarvo JALKOK Kokonaisjalostusarvo vuoteen 2008 asti. Jalostusarvo mittaa eri tuotannontekijöiden yhteenlaskettua jalostusarvoa toimipaikan/yrityksen liiketoiminnasta. Jalostusarvon tarkoituksena on kuvata yksikön arvonlisäystä, joka syntyy tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja tuotantotoimintaa varten hankittujen tuotantopanoskustannusten erotuksena. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä työvoimasta aiheutuvia kustannuksia. Tuotannon bruttoarvon avulla voidaan laskea jalostusarvo seuraavasti: BRUTTOARVO aine- ja tarvikeostot ostot yrityksen muilta toimipaikoilta varastojen muutos ulkopuoliset palvelut muut kiinteät ja muuttuvat kulut pl. henkilöstökulut + kaup-patavaroiden hankinta = JALOSTUSARVO kokonaisbruttoarvo BRAKOK Kokonaisbruttoarvo vuoteen 2008 asti. Tuotannon bruttoarvo mittaa yrityksen tai toimipaikan oman tuotannon arvoa, sen tosiasiallista tuotantoa. Tuotannon bruttoarvon kaava on seuraava: Liikevaihto + toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot käyttöomaisuuden luovutusvoitot kauppatavaroiden hankinta = BRUTTOARVO Aineet ja tarvikkeet mater Energiapanokset ener Palvelupanokset serv Käytetyt raaka-aineet, kotimaiset RAKOTIM Vuoteen 1984 asti Käytetyt raaka-aineet, ulkomaiset RAULKOM Vuoteen 1984 asti Toiminnan laji tlaji Toiminnan laji 1 = pääkonttori tms. 2 = rakenteilla oleva toimipaikka eli investointitoimipaikka 3 = varsinainen toimipaikka (rakennetilasto) 4 = voimalaitokset 5 = hallintayhtiö 6 = keskusvarasto 7 = tutkimusyksikkö 8 = erillinen myyntikonttori 9 = tehdaspalveluosasto 0/ NULL/ tyhjä = haaraliike EU:n mukainen tuotannon bruttoarvo BRAEU 5 (13)

6 Tuotannon bruttoarvo (EU:n määritelmän mukainen, sisältää tukipalkkiot). Vuoteen 1994 asti braeu=brakok. Tuotannon bruttoarvo mittaa yrityksen tai toimipaikan oman tuotannon arvoa, sen tosiasiallista tuotantoa. Tuotantotoimintaan lasketaan mukaan kaikki tuotantoon liittyvät tuotot ( toimitukset yrityksen ulkopuolelle ja toimitukset yrityksen muille oimipaikoille) ja niitä oikaistaan käyttöomaisuuden luovutusvoitoilla. Käyttöomaisuuden luovutusvoittoja ei pidetä tuotannollisina erinä vaan satunnaisina tuottoina. Kauppatavaroiden hankinta vähennetään tuotantotoiminnan tuotoista, jotta tuotantotoimintaan saadaan mukaan vain kauppatavaroiden myynnistä yritykselle/ toimipaikalle syntyvä marginaali. Tuotannon bruttoarvo lasketaan toimipaikan/yrityksen ilmoittaman laskennallisen käyttökatteen avulla. Tuotannon bruttoarvon kaava on seuraava: Liikevaihto + toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön +valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot käyttöomaisuuden luovutusvoitot - kauppatavaroiden hankinta = BRUTTOARVO EU:n mukainen tuotannon jalostusarvo JALEU Tuotannon jalostusarvo (EU:n arvonlisäys perushintaan, sisältää tukipalkkiot). Vuoteen 1994 asti jaleu=jalkok. Jalostusarvo mittaa eri tuotannontekijöiden yhteenlaskettua jalostusarvoa toimipaikan/ yrityksen liiketoiminnasta. Jalostusarvon tarkoituksena on kuvata yksikön arvonlisäystä, joka syntyy tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja tuotantotoimintaa varten hankittujen tuotantopanoskustannusten erotuksena. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä työvoimasta aiheutuvia kustannuksia. Tuotannon bruttoarvon avulla voidaan laskea jalostusarvo seuraavasti: BRUTTOARVO - aine- ja tarvikeostot - ostot yrityksen muilta toimipaikoilta - varastojen muutos - ulkopuoliset palvelut muut kiinteät ja muuttuvat kulut pl. henkilöstökulut + kauppatavaroiden hankinta = JALOSTUSARVO Polttoaineiden hankintakulut KULPOLT Polttoaineiden hankinta. Polttoaineiksi luetaan yrityksen tuotannollisen toiminnan tai sen ajoneuvojen energialähteiksi hankitut aineet. Saatavissa vuodesta 1995 lähtien. Sähkön hankinta omaan käyttöön KULSAHKO Sähkön hankinta omaan käyttöön (pl. välityssähkö). Sähköenergian hankinta käsittää tuotantoprosessissa käytetyn sähkön lisäksi myös yrityksen tilojen valaistukseen, tuuletukseen, lämmitykseen ym. käytetyn sähkön, mutta ei myytäväksi hankittua sähköä. Saatavissa vuodesta 1995 lähtien. Lämmön hankinta omaan käyttöön KULLAMPO Lämmön hankinta omaan käyttöön (pl. välityslämpö). Lämpöenergian hankintaan luetaan yrityksen tuotantoprosessissa käytetyn lämmön lisäksi myös tilojen lämmitykseen käytetty energia, mutta ei myytäväksi hankittua lämpöä. Saatavissa vuodesta 1995 lähtien. Kokonaistoimitukset, 2000 hinnoin (KT) toimyhtr Teollinen jalostusarvo, 2000 hinnoin (KT) jalteolr Kokonaisjalostusarvo, 2000 hinnoin (KT) jalkokr Jalostusarvo (EU), 2000 hinnoin (KT) jaleur Saatavissa vuoteen 2008 asti. Vuoteen 1994 asti jaleur=jalkokr. 6 (13)

7 Bruttotuotanto, 2000 hinnoin (KT) brakokr Bruttotuotanto (EU), 2000 hinnoin (KT) braeur Saatavissa vuoteen 2008 asti. Vuoteen 1994 asti braeur=brakokr. Aineet ja tarvikkeet, 2000 hinnoin materr Palvelupanokset, 2000 hinnoin servr Energiapanokset, 2000 hinnoin enerr Työntekijöitä empb Työntekijöiden lukumäärä (B viittaa sanaan blue-collar ) vuoteen 2008 asti Työntekijöiksi luetaan välittömästi teollisuuden valmistusprosessiin osallistuvat henkilöt, apuosastojen työntekijät kuten pakkaajat, huolto- ja kunnossapitotyöntekijät, rakennusosastojen työntekijät, koneenkäyttäjät, lämmittäjät, siivoojat jne. Myös sellaiset työnjohtajat, jotka osallistuvat myös varsinaiseen valmistustyöhön, luetaan työntekijöiksi. Henkilöiden lukumäärät ilmoitetaan tilikauden keskimääräisinä lukuina. Luvut voidaan laskea esim. jakamalla kuukausikeskimäärien summa tilikauden kuukausimäärällä. Ks. myös henkilöstön lukumäärän määritelmä. Toimihenkilöitä empw Toimihenkilöiden lukumäärä (W viittaa sanaan white-collar ) vuoteen 2008 asti Toimihenkilöiksi luetaan muut kuin yrittäjät ja työntekijät. Henkilöiden lukumäärät ilmoitetaan tilikauden keskimääräisinä lukuina. Luvut voidaan laskea esim. jakamalla kuukausikeskimäärien summa tilikauden kuukausimäärällä. Ks. myös henkilöstön lukumäärän määritelmä. Palkansaajat, emp emp=empb+empw, vuoteen 2008 asti. Henkilöt, persons Yrityksen työvoimaan luetaan kaikki henkilöt, jotka työskentelevät siinä tai sen lukuun. Työvoima luokitellaan itsenäisiin yrittäjiin (omistajiin), toimihenkilöihin ja työntekijöihin Henkilöiden lukumäärät ilmoitetaan tilikauden keskimääräisinä lukuina. Luvut voidaan laskea esim. jakamalla kuukausikeskimäärien summa tilikauden kuukausimäärällä. Henkilöiden lukumääriin lasketaan 1) kaikki tilastoyksikön palveluksessa olevat, myös harjoittelijat, tilapäiset ja osa-aikaiset (osa-aikaiset ilmoitetaan muuntamatta heitä kokopäiväisiksi), 2) vuosilomalla olevat, 3) sairaslomalla olevat, 4) äitiyslomalla olevat, 5) lakossa tai määräaikaisesti lomautetut, 6) kertausharjoituksissa olevat ja 7) kotityöntekijät. Työntekijöiden työtunnit hourb 7 (13)

8 Toimihenkilöiden työtunnit hourw Palkansaajien tunnit houremp Kesk.työaika, tuhatta avhour Keskimääräinen työaika per henkilö, tuhatta. Tehdyt työtunnit hourtot Suositeltava työpanoksen mittari, jos tarkasteluperiodi päättyy 2008 tai ennen. Työtunnit ovat tilikauden aikana tehtyjen todellisten työtuntien summa. Työtunneista on vähennettävä poissaoloajat (sairasloma, vuosiloma, pekkaspäivät tms.) sekä ns. ylityökorotukset. (Odotusajan työtunnit lasketaan mukaan, jos niistä on maksettu palkkaa). Huom. Työtuntitiedoissa on laadullisia ongelmia ja noin puolet tiedoista on imputoitu. Työntekijöiden palkat, wageb Työntekijöiden sosiaalikulut, sospayb Erä sisältää maksettuihin palkkoihin perustuvat lakisääteiset ja vapaaehtoiset sosiaalivakuutusmaksut. Työnantajan lakisääteisiin sosiaalivakuutusmaksuihin luetaan: 1) sosiaaliturvamaksu, 2) työttömyysvakuutusmaksu, 3) LEL- ja TEL-vakuutusmaksu, 4) tapaturmavakuutusmaksu, 5) ryhmähenkivakuutusmaksu. Vapaaehtoisiin sosiaalivakuutusmaksuihin luetaan: 1) LEL- ja TEL-lisäturvamaksut, 2) henki- ja eläkevakuutusyhtiöille maksetut ryhmähenkija ryhmäeläkevakuutusmaksut, 3) työpaikkojen avustuskassoihin (eläke-, hautaus-, eroavustus- sekä sairausvakuutuskassoihin) maksetut kannatus-maksut sekä maksetut eläkkeet. Erään eivät sisälly henkilöstön koulutus-, virkistys-, harrastustoiminnan tai muut vastaavat kulut. Toimihenkilöiden palkat, wagew Toimihenkilöiden sosiaalikulut, sospayw Palkat wage Sosiaalikulut sospay Maksetut palkat yhteensä PAPALKAT Vuodesta 1995 alkaen. Palkatun henkilöstön sosiaalikulut yhteensä PASOSKUL 8 (13)

9 Vuodesta 1995 alkaen. Henkilömäärä, adj HENUPPI Vuoteen 2007 asti henuppi=persons*1,051 (kerroin laskettu vuoden 2008 perusteella). Palkansaajat, full-time eq, based on hours worked PALKMFTE Vuoteen 2005 asti palkmfte=(hourb+hourw)*0.607 (kerroin laskettu vuosien perusteella). Palkansaaja määrä, adj PANUPPI Vuoteen 2007 asti panuppi=(empb+empw)*1.051 (kerroin laskettu vuoden 2008 perusteella). Yrittäjien määrä YRNUPPI 2008 lähtien. Henkilöt, full-time eq, based on hours worked HELKMFTE Vuoteen 2005 asti helkmfte = hourtot*0.607 (kerroin laskettu vuosien perusteella). Arvioitu myöhempien tietojen perusteella. Ensisijainen henkilöstömuuttuja, jos käytössä periodi tai koko ajanjakso Hourtot on suositeltava työpanoksen mittari, jos tarkasteltava ajanjakso päättyy vuoteen 2008 tai ennen. Investoinnit, nimellinen komhank Käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit yhteensä Pääomakanta, käyvin hinnoin (-85) komjha Käyttöomaisuuden jälleenhankinta-arvo (palovakuutusarvo) käyvin hinnoin ( , ) Vuokrat vuokrat Vuokrakulut yhteensä. Puuttuu Erä sisältää vuokrakulut maa- ja vesialueista, leasingeistä ja muista vuokrista. Maa- ja vesialueita ovat mm. maa- ja metsäalueet, rakennetut ja rakentamattomat tontit, koskitilat, vesijätöt ja vesialueet. Yritys voi hankkia käyttöomaisuutta joko käyttöleasing-sopimuksella tai rahoitusleasing-sopimuksella. Käyttöleasing-sopimuksessa laitteen vuokraava yritys tekee sopimuksen suoraan laitetta käyttävän yrityksen kanssa. Rahoitusleasing-sopimuksessa laitteen tarvitsija sopii, että rahoitusyhtiö ostaa laitteen ja vuokraa sen laitetta tarvitsevalle. Leasingkulut kattavat siten yrityksen leasing-sopimuksilla vuokraamien käyttöomaisuushyödykkeiden vuokrakulut. Muita vuokria ovat asuinrakennusten ja huoneistojen sekä liike-, tehdas-, konttori-, varasto- ym. rakennusten sekä koneiden ja laitteiden vuokrakulut sekä sorakuopista, malmi- ja mineraaliesiintymistä, kivilouhoksista, turvesoista ym. maksetut vuokrat. Investoinnit, 2000 hinnoin komhankr Deflatoinnissa käytetty kansantalouden tilinpidon implisiittistä investointien hintaindeksiä Pääomakanta, 2000 (-85) komjhar Käyttöomaisuuden jälleenhankinta-arvo (palovakuutusarvo) vuoden 2000 hinnoin ( , ). Deflatoinnissa käytetty kansantalouden tilinpidon implisiittistä investointien hintaindeksiä. 9 (13)

10 Pääomakanta PIM, 2000 hinnoin k00pim Pääomakanta saatavissa vuodesta 1975 alkaen. Aineiston pääomamuuttuja on laskettu perpetual inventory method (PIM) -menetelmällä. Pääomamuuttujan laskentakaava on muotoa K(t) = (1-s)K(t-1) + I(t), jossa K(t) on pääomakanta vuonna t, s poistoaste ja I(t) investointi vuonna t. Pääomakantaa laskettaessa poistoasteen s arvona on käytetty 0,10. Laskettaessa pääomakantaa tällä menetelmällä tarvitaan tiedot toimipaikan investoinneista joka vuodelta toimipaikan perustamisvuodesta lähtien. Tämän kriteerin täyttävät vuonna 1974 ja sen jälkeen aloittaneet toimipaikat joiden investointiaikasarjassa ei ole aukkoja. Ennen vuotta 1974 aloittaneille toimipaikoille investointiaikasarjan alkupäätä ei ole havaittu ja niiden kohdalla pääoman alkuarvon laskennassa on käytetty käyttöomaisuuden palovakuutusarvoa. Pääomakannan deflatoinnissa on käytetty kansantalouden tilinpidon implisiittistä investointien hintaindeksiä Saatu korvaus korjauksista ja asennuksista KATOIM Palkkiotöiden toimitusten arvo PTTOIM Saatu bruttokorvaus muista palveluista PATOIM teollisuuden oma vienti export Toimipaikan vienti yhteensä, saatavissa vuoteen 2007 asti. Erään sisältyy vienti EU-maihin ja EU:n ulkopuolisiin maihin. Tavaroiden vientiä on kotimaisten ja ulkomaisten talousyksiköiden välillä tapahtunut muutos tavaroiden omistuksessa. Toimitukset ulkomaiselle tytäryhtiölle tai haaraliikkeelle katsotaan tässä omistajan vaihdokseksi. Vientiin sisällytetään myös palkkatyöjalostuksen jälkeen palautetut tavarat jalostusarvolla lisättynä, vaikkei omistajuus vaihdukaan. Kauttakulkutavarat eivät sisälly vientiin. Tavaraviennin arvona käytetään EU:n sisä- ja ulkokaupassa verotonta myyntihintaa. Arvoon sisällytetään kuljetus- ja vakuutuskustannukset Suomen rajalla olevaan vientipaikkaan asti. Palvelujen vienti koostuu kaikista ulkomaisten talousyksiköiden kotimaisille talousyksiköille suorittamista palveluista. Teolliset kustannukset KUSTTE Kokonaiskustannukset KUSTKOK Hankitun sähkön arvo evalue Palvelujen hankinta PALVHANK Korjaus-, asennus- ja kunnossapitotyö 10 (13)

11 KAHANK Teetetty palkkiotyö PTHANK Sähköenergian käyttö emwh Ulk omist 50- (IS) (-94) FOR50 Ulkomainen omistus yli 50 prosenttia (IS). Mittayksikkö Prosenttia Lyhenne % Ulk omist (IS) (-94) FOR20_50 Ulkomainen omistus prosenttia (IS). Mittayksikkö Prosenttia Lyhenne % Omistajatyyppi: Kotimainen yksityinen (-94) DOMPRIV Omistajatyyppi: Kotimainen ei-yksityinen (-94) DOMGOV Toimipaikkatyyppi: Pääkonttori HEADUNIT Toimipaikkatyyppi: Investointitoimipaikka INVUNIT Toimipaikkatyyppi: Varasto inventor Toimipaikkatyyppi: T&K-yksikkö RDUNIT Tuotantotoimipaikka tyyppi=3 tai 4 produnit Toimipaikkatyyppi: Myyntikonttori SALESUNI Toimipaikkatyyppi: Tehdaspalveluosasto servunit Ulkopuoliset palvelut (95-) 11 (13)

12 ULKOPALV Vuodesta 1995 lähtien. Teetetyt korjaus-, kunnossapito- ja asennustyöt (95-) KULKORAS Ulkopuolisilla teetettyjen korjaus-, kunnossapito- ja asennustöiden arvo mukaan luettuna laskutettujen materiaalien arvo. Vuodesta 1995 lähtien. Teetettyjen palkkatöiden kulut (95-) Aliurakointikulut (95-) KULPATY Palkkatyö on tuotteiden valmistuttamista toisella talousyksiköllä. Käytettävät aineet ja tarvikkeet ovat pääosin valmistuttajan omistuksessa tai hallinnassa. Vuodesta 1995 lähtien. KULALIUR Vuodesta 1995 lähtien. Työvoiman vuokrauskulut (95-) KULTYVUO Vuodesta 1995 lähtien. Tutkimus- ja kehittämispalveluiden kulut (95-) KULTUTKE Tutkimusmenoilla tarkoitetaan ulkopuolisilta yrityksiltä hankittuja tutkimus- ja kehittämispalveluja. Tutkimus- ja kehittämispalvelut ovat uuden tieteellisen tai teknisen tiedon tuottamiseksi tarpeellisesta suunnitelmallisesta tutkimustoiminnasta aiheutuneita menoja. Vuodesta 1995 lähtien. Kuljetus- ja varastointikulut (95-) KULKULJE Erä sisältää yrityksen ulkopuolelta ostetut kuljetus- ja varastointipalvelut, terminaali- ja lastinkäsittelypalvelut. Varastointipalveluilla tarkoitetaan tässä itsenäisinä palveluina tarjottuja varastointipalveluja. Tähän sisältyvät esim. välivarastointipalvelut kylmävarastoissa ja tullivarastoissa sekä konttien säilytys jne. Jonkin tietyn alueen tai rakennuksen tai sen osan vuokraus varastoksi ei sisälly tähän. Vuodesta 1995 lähtien. Mainos-, markkinointi- ja myyntipalvelukulut (95-) KULMAINO Erä sisältää yrityksen ulkopuolelta hankitut mainos-, myynti- ja markkinointikulut. Tällaisia eri ovat esimerkiksi: tuotteiden markkinoinnin ja myynnin aiheuttamat kulut, mainonnan sekä myyntinäyttelyiden kulut, mainostoimistojen palvelut, markkinoinnin, viestinnän ja suhdetoiminnan konsultointiin, markkinatutkimuksiin ja mielipideselvityksiin liittyvät kulut, ulko- ja liikennemainosten pystyttämiseen ja hoitoon liittyvät kulut, näyteikkunoiden somistukseen ja näyttelytilojen suunnitteluun liittyvät kulut, urheilumainontaan, puhelinmainontaan, ilmamainontaan jne. liittyvät kulut sekä messujen yms. tuoteesittelytilaisuuksien järjestämisestä aiheutuvat kulut. Vuodesta 1995 lähtien. Atk-suunnit.- ja ohjelmointipalvelukulut (95-) KULATK Erä sisältää yrityksen ulkopuolelta hankitut, asiakkaan laskuun tapahtuvat atk-palvelut. Tällaisia palveluja ovat automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyvä laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus, tietokone- ja käsittelypalvelutoiminta, tietokantaisännöinti, konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto, muu tietojenkäsittelypalvelu, esim. systeemityöpalvelu, atk-ohjelmistojen ylläpitopalvelu sekä atk-ohjelmistokonsultointi. Vuodesta 1995 lähtien. Patenttien ja lisenssien kulut (95-) KULPATEN 12 (13)

13 Kulut rojalteista, patenteista ja lisensseistä. Erä sisältää muille maksetut korvaukset patenttien ja lisenssien käyttöoikeuksista. Vuodesta 1995 lähtien. Muut kuin edellä mainitut kulut (95-) KULUMUUT Vuodesta 1995 lähtien. Vienti EU-maihin ( ) exporteu Omistajayrityksen maa (YREK, 86, 88-) MAA Omistajayrityksen maa (yritysrekisterin tieto, 1986, 1988-). Oikeudellinen muoto (YREK, 86, 88-) OIK Oikeudellinen muoto (YREK, 1986, 1988-) 11 = luonnollinen henkilö, 12 = kuolinpesä, perikunta, 13 = verotusyhtymä (esim. rekisteröimätön osakeyhtiö tai rakennustyöyhteenliit-tymä), 14 = avoin yhtiö, 15 = konkurssipesä, 21 = kommandiittiyhtiö, 22 = laivanisännistöyhtiö ( ei osakeyhtiö), 31 = osakeyhtiö, 32 = keskinäinen vakuutusyhtiö, 33 = säästöpankki, 34 = eläkesäätiö tai -kassa, työeläkelaitos, työttömyys- tai avustuskassa, 35 = asunto-osakeyhtiö, 41 = osuuskunta, 51 = säätiö, rahasto, 52 = aatteellinen yhdistys (ry., rekisteröiyty yhdistys), 53 = keskinäinen vahinkovakuutusyhdistys (joskus myös keskinäinen vakuutusyh-tiö), 54 = taloudellinen yhdistys (juridisesti usein aatteellinen yhdistys, jonka liiketoi-minata on yrek:ssä todettu merkittäväksi), 61 = julkinen viranomainen, 62 = julkinen liikelaitos, 63 = julkisoikeudellinen yhtei-sö, 71 = valtionkirkko, 72 = muu uskonnollinen yhteisö, 90 = muu oikeudellinen muoto (esim. ulkomaisen talousyksikön suomessa oleva sivuliike tai sen muu epäitsenäinen osa). Institutionaalinen muoto (YREK, 86, 88-92) ISL Institutionaalinen muoto (yritysrekisteri, 1986, ) Institutionaalinen muoto 95 (YREK, 93-99) isl95 Institutionaalinen muoto 1995 luokituksen mukaan, yritysrekisteri ( ) Oty95 (YREK, 93-) oty95 Omistajatyyppi, yritysrekisteri (1993-) Ulk. omist., % (YREK, 86, 88-) ulkomi Ulkomainen omistus, prosenttia (yritysrekisterin tieto, vuosille 1986, ) 13 (13)