ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 8 Kunnanhallitus sivu 1. Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 8 Kunnanhallitus sivu 1 Kokousaika Tiistaina , kello Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Haavisto Veli, puheenjohtaja Hautala Salme Knuuttila Kari, II vpj Luhtala Pentti Mäki Jari Ojala Markku, I vpj Reinilä Johanna Vannesluoma Paula Viitamäki Raija Väli-Torala Kai Poissa Muut saapuvilla olleet Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Terhi Pirilä-Porvali sekä varapuheenjohtaja Markku Koskela Esittelijänä kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski Pöytäkirjanpitäjänä hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää Asiat :t Pöytäkirjan allekirjoitus Veli Haavisto puheenjohtaja Mika Sillanpää pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu Kunnantalolla Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Paula Vannesluoma Raija Viitamäki , virka-aikana Hallintotoimistossa Mika Sillanpää hallinto- ja talousjohtaja

2 ILMAJOEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika , kello Kokouspaikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu KH 117 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 KH 118 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 KH 119 KH 120 JATKOTOIMENPITEET SEAMK:N ILMAJOEN YKSIKKÖÖN LIITTYVÄSTÄ LAUSUNNOSTA 3 LAUSUNTO/TULVARISKIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA 4 KH 121 NS. KIVENHAKKAAJANTALON PURKAMINEN 11 KH 122 KH 123 KH 124 KH 125 KH 126 KH 127 KH 128 AHONKYLÄN KUNNANOSAN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN KORTTELISSA 72, PUSKALANTIEN ALUE 12 LAUSUNTO NIINA JA ANTTI YLI-OJANPERÄN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA 15 SILTALAN KUNNANOSAN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN KORTTELEISSA 78 JA 79, HALMEN ALUE 19 VÄSTILÄN KUNNANOSAN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN KORTTELEISSA 7/1, 8 JA 35, VALTATIE 3:N ALUE 21 SILTALAN KUNNANOSAN NAPUSTANMÄEN ALUEEN TONTTIEN MYYNTIHINNAT JA EHDOT 24 TEOLLISUUSTONTTIEN MYYNTIHINNAT JA EHDOT PALON KUNNANOSAN KORTTELIEN 46 JA 69 OSALTA 27 KUNNANVIRASTON PITÄMINEN SULJETTUNA PERJANTAINA KH 129 KUNNANVIRASTON SULKEMINEN KESÄLLÄ KH 130 YMPÄRISTÖSIHTEERIN NIMIKKEEN MUUTOS YMPÄRISTÖINSINÖÖRIKSI 32 KH 131 SOSIAALIJOHTAJAN VIRKA 33 KH 132 KUNNIAMERKKIESITYKSET 35 KH 133 KURIKAN KAUKOLÄMMÖN LAINAN TAKAUS 36

3 ILMAJOEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA KH 134 ENNAKKOÄÄNESTYS KOSKENKORVAN KOULULLA / KOULULAISTEN LIIKUNTATUNTIJÄRJESTELYT 37 KH 135 KH 136 KOSKENKORVA 100-VUOTTA JUHLAVIIKKOON OSALLISTUMINEN 38 NUORISOVALTUUSTON JÄSENHAKEMUKSET SIVISTYS- JA TEKNISEEN LAUTAKUNTAAN 39 KH 137 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 41 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusosoitus ja valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä kunnantalon hallintotoimistossa tiistaina 3. päivänä toukokuuta 2011 virka-aikana. Puheenjohtaja Ilmajoella 20. päivänä huhtikuuta 2011 Veli Haavisto, merk.

4 Kunnanhallitus KH 117 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. KH 118 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Kunnanhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Aakkosjärjestyksen mukaan vuorossa ovat Paula Vannesluoma ja Raija Viitamäki, joita pyydetään varmistamaan, että heillä ei ole estettä pöytäkirjantarkastukseen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Paula Vannesluoma ja Raija Viitamäki.

5 Kunnanhallitus YHT 167/2011/432 KH 119 JATKOTOIMENPITEET SEAMK:N ILMAJOEN YKSIKKÖÖN LIITTYVÄSTÄ LAUSUNNOSTA KH Kunnanhallitus keskustelee ja päättää mahdollisesta lisäselvityksen teetättämisestä. Esittelijä ehdotti, että kunnanhallitus jättää asian pöydälle. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän pöydällepanoehdotuksen. (Lisätietoja: kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski, puh ) KH Päätösehdotus annetaan kokouksessa. Esittelijä teki kokouksessa seuraavansisältöisen päätösehdotuksen: Kunnanhallitus päättää asiasta kokouksessaan koskien ilmajokisille yhtymävaltuutetuille annettavaa ohjetta yhtymäkokoukseen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Paula Vannesluoma jääväsi itsensä (työsuhde) ja poistui kokouksesta tämän :n käsittelyn ajaksi. Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin ja hyväksyttiin heti kokouksessa. (Lisätietoja: kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski, puh )

6 Kunnanhallitus KH 120 LAUSUNTO/TULVARISKIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA YHT 145/2011/514 TEK 63 Yleissuunnitelma koskee aluetta Kurikan rajasta Alajoelle Aavalan kohdalle saakka. Munakkaan ei tämä suunnitelma ulotu. Alueen pohjoisrajaus näkyy alla olevassa kartassa:

7 Kunnanhallitus Ympäristölautakunta on antanut oman lausuntonsa YMP 32 LAUSUNTO TULVARISKIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMAS- TA Tulvat ovat aiheuttaneet EU:n alueella suuria tuhoja viime vuosina. Niiden seurauksena on säädetty vuonna 2007 ns. tulvadirektiivi. Sen mukaan vesistöalueille, joilla todetaan olevan merkittäviä tulvariskialueita, tulee tehdä koko vesistöaluetta koskeva tulvariskien hallintasuunnitelma vuoteen 2015 mennessä. Pyrkimyksenä on vähentää tulvien johdosta ihmisten terveydelle ja hengelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle, taloudelliselle toiminnalle ja infrastruktuurille aiheutuvia vahingollisia seurauksia. Ely-keskuksen vesistöyksikön aloitteesta ja kustannuksella on laadittu Ilmajoen tulvariskien hallinnan yleissuunnitelma. Tämä suunnitelma auttaa koko Kyrönjoen tulvariskien hallinnan yleissuunnitelmien laadinnassa ja sen tarkoituksena on etsiä erilaisia keinoja, joilla voidaan hallita tulvariskejä. Suunnitelman on laatinut Suomen Salaojakeskus Oy. Ohjausryhmään ovat kuuluneet Ely-keskuksen, Ilmajoen kunnan, Kurikan kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen edustajat. Ilmajoen tulvariskien hallinnan yleissuunnitelman tarkoitus on että sen pohjalta voidaan tehdä periaatteelliset ratkaisut tulvantorjunnan toimenpiteistä ja siten laatia yksityiskohtaiset suunnitelmat, joilla vähennetään tulvien aiheuttamia vahinkoja ja haittoja rakennuksille, tiestölle, kunnallistekniikalle ja maataloudelle. Suunnitelmassa selvitetään mm. eri tulvansuojeluvaihtoehtojen soveltuvuuksia Ilmajoen kunnan ja sen yläpuolisella Kyrönjoen vesistöalueella. Tausta-aineisto Yleissuunnitelman laajana tausta-aineistona ovat Kyrönjoen vesistöalueen kuvaus ja hydrologiset tiedot, kaavatilanne, Kyrönjoen tulvat, varautuminen tulviin, suoritetut tulvantorjuntatyöt ja tehdyt tulvasuojelutyöt. Todetaan mm. että Ilmajoen tulvatilanteen hallitsemiseksi vesistörakenteet, pengerrykset ja tekojärvet on suunniteltu siten, että vettä tarvitsee päästää pengerrysten suojaamille peltoalueille vasta vedenkorkeuden ylittäessä Nikkolassa tason (N43), joka vastaa noin kerran 20 vuodessa toistuvaa tulvatilannetta. Riskialuekartoitus Ennen yleissuunnitelman laatimista suunnittelualueelle on laadittu Ely-keskuksen toimesta tulvariskikartoitus. Kartoitus ulottui Kurikan rajasta Alajoelle Aavalan tasolle saakka. Tästä johtuen tulvariskien

8 Kunnanhallitus hallinnan yleissuunnitelma kattaa vain osan kunnan alueesta. Keskustaajama Saarakkalanrinnalle saakka on mukana mutta mm. Munakka ei sisälly vielä tähän suunnitelmaan. Tulvariskikartoituksessa on laadittu tulvavaarakartat joissa on kuvattu tulvan laajuus ja syvyys tulvalle joka laskelmien perusteella toistuu kerran 20, 50, 250 ja 1000 vuodessa. Tulvavaarakartat on julkaistu internetissä osoitteessa Suojaustarpeiden kartoituksessa mitoitustulvana käytettiin asutuksen osalta kerran 100 vuodessa toistuvaa tulvaa ja kohteissa joissa tulvasta voi koitua haittaa ympäristölle tai yhteiskunnalle kerran 250 vuodessa toistuvaa tulvaa. Arviot suurtulvan vahingoista Tulvariskikartoituksen mukaan suunnittelualueella uhkaa kastua 74 rakennusta kerran 100 vuodessa toistuvalla tulvalla. Väestötietojen (2008) mukaan tulvan uhkaamissa asuinrakennuksissa asuu 59 henkilöä. Tulvan peittämä alue on tällöin 1069 hehtaaria. Suurtulvasta voi aiheutua ympäristö- ja terveysuhkia. Ympäristöuhkat liittyvät lähinnä jätevesijärjestelmän toimintakyvyn lamaantumiseen sekä maatalouteen. Toisaalta runsas vesimäärä laimentaa päästöt vähemmän haitallisiksi. Terveysuhkana voi olla esim. jääpadon aiheuttama nopea veden nousu, sähkön saannin keskeytys tai veteen sekoittuva jätevesi Taloudellisiksi vahingoiksi kerran 100 vuodessa toistuvalla tulvalla arvioidaan 3 4 miljoonaa euroa. Vertailtavaksi voidaan ottaa kerran 1000 vuodessa toistuvan tulvan vahingot. Tuolloin uhkana olisi kastua 498 rakennusta. Tulva alue olisi 1830 hehtaaria ja siellä asuu 699 henkilöä. Taloudellisiksi vahingoiksi on arvioitu miljoonaa euroa. Toisaalta pienellä tulvalla eli kerran 20 vuodessa toistuvalla vahinkojen suuruudeksi on arvioitu 0,8 miljoonaa euroa. Edellisen arviot perustuvat siis suunnittelualueen vahinkoihin. Jos alueena olisi Kyrönjoen vaikutus koko Ilmajoen alueella, vahingot olisivat merkittävästi suuremmat. Keinot suurtulvan vahinkojen pienentämiseksi Lähtökohtana suojaustoimenpiteille on että asuinrakennukset suojattaisiin kerran 100 vuodessa toistuvilta tulvilta ja yhteiskunnalle tärkeät kohteet ja ympäristölle vakavaa haittaa aiheuttavat kohteet kerran 250 vuodessa toistuvilta tulvilta. Nollavaihtoehtoa eli nykytilan jatkumista ei pidetä hyvänä koska se mm. aiheuttaa turvattomuutta ja toistuvia taloudellisia riskejä.

9 Kunnanhallitus Suojaaminen tulvapenkereillä Tulvariskikartoituksessa ilmenneitä kohteita on tarkemitattu määrittelemällä niille ns. haittakorko, eli se veden korkeuden taso jolloin kiinteistön rakennuksille alkaa tulla vahinkoja. Sen mukaan suunnittelualueella on kerran 100 vuodessa vaarassa kastua 23 asuinrakennusta. Kohteet voidaan kohtalaisen helposti suojata maarakenteisilla penkereillä. Pääsääntäisesti penkereen korkeus olisi yhden metrin luokkaa. Suunnitelmassa on kohdekohtainen selvitys penkereiden korkeudesta ja pituudesta sekä karttaselvitys niiden sijoittamisesta. Selvitys on alustava ja vaatii luonnollisesti kohdekohtaiset suunnitelmat toteutukseen. Kerran 250 vuodessa toistuvalta tulvalta penkereellä suojattavia kohteita suunnittelualueella on 12. Pääasiassa ne ovat maatalouden eläintuotantotiloja mutta olennaisena kohteena on kunnan jätevedenpuhdistamo. Arvioidut kustannukset penkereillä suojaamisesta ovat 3,5 3 miljoonaa euroa. Säännöstelymuutokset Nikkolan sillan kohdalla padotusrajan nostaminen 0,3 metrillä parantaisi merkittävästi virtaamaa tulvatilanteessa. Nykyisen lupapäätöksen mukaisella vedenkorkeudella virtaama on 254 m3/s. Jos vedenkorkeutta nostetaan 0,3 metriä, virtaama olisi 292 m3/s. Joen välityskyvyn noustessa Tieksin ja Rintalan pengerrysalueille vettä tarvitsee laskea tällöin harvemmin ja toisaalta suurilla tulvilla pengerrysalueiden täyttymisaika pitenee merkittävästi. Haittavaikutuksena vedenpinnan nostolle olisi, että joen varressa olevien kellareiden kuivana pitäminen vaatisi suojaustoimenpiteitä. Muita toimenpiteitä Suunnitelmassa on selvitetty muina toimenpiteinä ruoppauksia, oikaisu- ja ohituskanavaa, Pitkämön tekojärven säännöstelykapasiteetin lisäämistä, tulvien pidättämistä valuma-alueilla. Niillä ei suunnitelman mukaan voida olennaisesti vaikuttaa suunnittelualueen tilanteeseen. Tilapäiset tulvasuojelurakenteet Suunnitelmassa on selvitetty erilaisia tilapäisiä tulvasuojelurakenteita joilla voidaan nopeasti torjua tulvaa. Ne voivat myös olla vaihtoehto tulvapenkereelle silloin kun penkereen käyttö tilanpuutteen tai jonkin muun syyn vuoksi ei ole mahdollista.

10 Kunnanhallitus Sivuhaarojen tulvat Suunnitelmassa on tuotu esille Kyröjokeen laskevien luomien ja ojien tulvavaara taajamalle. Niiden tulvavaara-alueet tulisi kartoittaa tekemällä uomakohtainen kuivatus- / perkaussuunnitelma. Toisaalta sivu-uomien perkaus pahentaa Kyrönjoen tulvatilannetta. Yleissuunnitelman ehdotus jatkotoimiksi suurtulvan varalle Kartoitetaan kiinteistöt, joiden rakenteille ja kellareille saattaa tulla haittaa suunnitellusta Nikkolan padotusrajan nostosta. Niiden suojaamiseksi tehdään tarvittavat suunnitelmat. Tarkemitataan haittakorot niiden kiinteistöjen osalta, joilla pengerrystarve on todettu vähäiseksi. Päätetään onko suojaustarvetta niiden osalta. Tarkennetaan Pitkämön tekojärven ja Tieksin ja Rintalan pengerrysalueiden käyttöä tulvasuojelussa. Toteutetaan asukkaiden kanssa yhteistyössä suunnitellut penkereet Kellareiden suojauksen ja penkereiden rakentamisen jälkeen haetaan lupa Nikkolan padotusrajan nostolle. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä ympäristökeskuksen, kunnan ja alueen asukkaiden kanssa. Tulvantorjunnan suunnitteluun sekä toteutukseen valtio voi myöntää tukea enintään 50 % kustannuksista. Tiedottaminen ja lausunnot suunnitelmasta Liitteenä 1 on Ely-keskuksen 2010 laatima yhteenveto suunnitelmaluonnoksen tiedottamisesta sekä saaduista lausunnoista ja mielipiteistä. Liitteenä 2 on JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä / ympäristöterveydenhuollon lausunto suunnitelmasta. Rakennustarkastajan ehdotus ympäristölautakunnan lausunnoksi: Ympäristölautakunta pitää erittäin tärkeänä että tulvariskien hallintaa kehitetään nykyisestään. Laadittu yleissuunnitelma on hyvä pohja jatkosuunnittelulle. Esitettyjä toimenpiteitä ja niiden tärkeysjärjestystä voidaan pitää pääosin oikeina. Nikkolan padotusrajan nostoon liittyvä kellareiden kartoitus ja toteutuksen suunnittelu tulee olla hyvin kattava. Siinä tulee huomioida myös sivu-uomien vaikutus tilanteeseen. Tulisi harkita, että maatilojen eläinsuojat olisivat asuinrakennusten tapaan suojattavia kohteita eli myös niiden penkereille riittäisi kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan taso.

11 Kunnanhallitus Olisi hyvin tarkoituksenmukaista, että yleissuunnitelma laadittaisiin Ilmajoella koko Kyrönjoen vaikutusalueelle nyt kun tulvariskikartoitus on valmistunut. Silloin myös mm. Munakan alueen suojaustoimenpiteet voitaisiin suunnitella. Omalta osaltaan ympäristölautakunta rakennusvalvontaviranomaisena pyrkii huolehtimaan, että uudisrakentaminen sijoitettaisiin Elykeskuksen lausuntoihin perustuen tulvavaaran kannalta turvallisesti. Myös ympäristölautakunta toivoo, että sivu-uomien tulvavaara ja siten uhkaa asutukselle voitaisiin vähentää. Ympäristölautakunta esittää kunnalle, että se yhdessä Elykeskuksen kanssa ryhtyisi toimeenpanemaan tulvariskien hallinnan yleissuunnitelmaa. On selvää, että tulvariskien hallinnan yleissuunnitelman pohjalta tehtävään tarkempaan suunnitteluun ja toteutukseen kuluu monia vuosia. Yleissuunnitelmasta käy ilmi, että suurtulviin varautuminen on osittain melko puutteellista. Ympäristölautakunta pitää välttämättömänä, että mahdollisimman pian luodaan ja koulutetaan organisaatio joka Ely-keskuksen vesistöyksikön toimien rinnalla huolehtii paikallisesti tulvavahinkojen torjunnasta. Keskeisessä asemassa ovat silloin Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos ja Ilmajoen kunta. Edellä mainittuun toimintaan tulisi olennaisena osana liittää tulva-alueella asuvien kiinteistön omistajien opastaminen ja mahdollisuuksien luominen mm. tarvikevarastoinnilla omatoimiseen tulvavahinkojen torjuntaan. Päätösehdotus hyväksyttiin. (Lisätietoja: rakennustarkastaja, puh , ja pauli.tervonen@ilmajoki.fi) TEK 63 Vt. teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta yhtyy kaikkiin ympäristölautakunnan esittämiin lausunnon kohtiin. Kaavoituksessa ja kunnallistekniikan rakentamisessa kunta pyrkii huolehtimaan siitä, että suunnittelu ja rakentaminen tapahtuvat Elykeskuksen lausuntoihin perustuen tulvavaaran kannalta turvallisesti. Ilmajoen kunta voisi hakeutua valtion rahoittamaksi pilottikohteeksi jatkettaessa suunnittelua siten, että tarkennetaan ja kohdennetaan yleissuunnitelman toimenpiteitä. Olisi tärkeää tehdä sellainen suunnitelma ja toimenpideohjelma, jonka varassa voitaisiin varautua tulviin turvallisesti ja taloudellisesti. Yleissuunnitelman pohjalta on mahdollista edetä yksityiskohtaisiin torjuntatoimiin. Tulvasuojaukseen varau-

12 Kunnanhallitus tuminen sekä asukkaille järjestettävä koulutus tulvatilanteen varalta on taloudellisesti järkevää. Edelleen lautakunta esittää, että tulvavaaran torjunnassa toimii kunnassa valmiussuunnitelmassa määritelty organisaatio päivitettynä nykytilanteeseen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Marjo Pikkumäki saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh ) KH Kunnanhallitus antaa lausuntonsa edellä esitettyjen mukaisena. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh )

13 Kunnanhallitus KH 121 NS. KIVENHAKKAAJANTALON PURKAMINEN YHT 156/2011/55 TEK 64 Ns. Kivenhakkaajantalo sijaitsee osoitteessa Seppälänkuja 1, Kirkonkylä, tila Riihimaa 4:113, kortteli 43, rakennuspaikka 8. Rakennus on hirsirakenteinen yksikerroksinen asuinrakennus, joka on valmistunut 1920-luvun puolivälin paikkeilla. Rakennus käsittää 2h +k huoneistoalaltaan 54 m 2. Rakennus on sähkölämmitteinen. Rakennus on toiminut asuinrakennuksena vuoteen 1993 saakka. Sen jälkeen rakennusta on käytetty Toimintatalon kokoontumis- ja varastotiloina sekä eräiden Toimintatalon asukkaiden kuntoutukseen liittyvään toimintaan. Perusturvalautakunta on esittänyt, että Toimintatalon toiminta voidaan järjestää nykyisten tilojen puitteissa ja rakennus voidaan purkaa. Rakennus on heikkokuntoinen. Sen peruskorjaaminen asuin- tai muuhun käyttöön ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä rakennukselle ole osoittaa muutakaan tarpeellista käyttöä. Toimintatalon nykyiset autopaikoitustilat ovat riittämättömät. Purkamiskustannukset ja alueen rakentamiskustannukset katetaan maanhankintamenoista Vt. teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että ns. Kivenhakkaajantalo (os. Seppälänkuja 1) puretaan pois ja alue tasataan ja rakennetaan Toimintatalon autopaikoitusalueeksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh )

14 Kunnanhallitus KH 122 AHONKYLÄN KUNNANOSAN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN KORTTELISSA 72, PUSKALANTIEN ALUE YHT 122/2010/512 TEK 66 Ilmajoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Asemakaavan tavoitteena on osoittaa alue pääosin omakotirakentamiselle, yleiskaavan mukainen virkistysreitti otetaan suunnittelussa myös huomioon. Kaavoitusprosessi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, lähtötiedot sekä kaavaluonnos on ollut nähtävänä Osallisia on kuultu myös suullisesti ja käydyissä keskusteluissa. Asemakaavan sisältö Asemakaava on esityslistan liitteenä nro 1. Asemakaavalla muodostetaan neljä Puskalantiehen tukeutuvaa erillispientalotonttia sekä lähivirkistys-, tie- ja teknisen huollon alue. Tontit sijaitsevat olemassa olevan asutuksen välissä. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on 1,3759 ha. Rakennusoikeuden määrä on kaikkiaan 2482 k-m 2. Aluetehokkuus on e= 0,18. Virkistysalueita on noin 0,04 ha, tiealueita noin 0,07 ha ja ET-aluetta 0,01 ha Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole esitetty huomautuksia. Lausunnot ja mielipiteet Luonnosvaiheessa on pyydetty lausunnot ELY-keskukselta, Etelä- Pohjanmaan pelastuslaitokselta, rakennustarkastajalta, ympäristösihteeriltä, vesihuoltorakennusmestarilta ja tiemestarilta sekä Fortumilta ja Ahonkylä-seuralta. Viranomaislausunnot pyydettiin mennessä. Lausuntonsa ovat antaneet Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, jolla ei ole huomautettavaa sekä Fortum Sähkönsiirto Oy, joka ilmoitti, ettei sähkön toimittaminen edellytä uuden verkoston rakentamista ja antoi lisäksi ohjeita pienjänniteilmajohdon suositeltavista etäisyyksistä. Mielipiteitä ei ole esitetty, maanomistajan kanssa on neuvoteltu. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi Ahonkylän kunnanosan asemakaavaehdotuksen korttelissa 72 Puskalantien alueella liitteen nro n mukaisena ja

15 Kunnanhallitus asettaisi sen julkisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi Asemakaavaehdotus on ollut virallisesti nähtävillä Tänä aikana on jätetty yksi muistutus asemakaavasta. Muistutus on esityslistan liitteenä 2. Pasi Parikka esittää, että kaavan laajennus ei saa vaikuttaa hänen omistamansa kiinteistön maatalouskäyttöön ja sitä tukevien liitännäiselinkeinojen harjoittamiseen. Lisäksi hän esittää, että alueella sijaitseva riihi tulisi säilyttää osana Ala-Nikkolan talon kokonaisuutta. Muistutuksen huomioon ottaminen Muistutuksen johdosta ei ole tehty muutoksia asemakaavaehdotukseen. Perustelu: Asemakaava, jossa Parikan rakennuspaikka on osoitettu maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi, jolla saa pitää 60 emakon sikalaa tai sitä vastaavan tuotantoluvan sikalaa, on vahvistettu Parikan kiinteistöllä ei ole sikoja nyt eikä niitä ole ollut viimeisten vuosien aikana. Koska asemakaava on yli 21 vuotta vanha, on alueella suoritettava MRL 60 :n mukainen asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi, mikäli alueelle on vireillä uusien kotieläintilojen rakentaminen. 60 emakkoa vastaa 204 eläinyksikköä. Ympäristöministeriön kirjeessä Dno YM4/401/2002, määritellyn etäisyystaulukon mukaan 204 ey vaatii 100 metrin etäisyyden lähimpään häiriintyvään kohteeseen. Nykyisen (ei sikalakäytössä) sikalan lähin etäisyys korttelin 72 lähimmän tontin rajasta on 120 metriä, tätä lähempänä on kaksi olemassa olevaa omakotitaloa. Jos tilalle haluttaisiin sijoittaa uudelleen emakoita porsaineen, tulisi ympäristölautakunnan arvioida asiaa uudelleen ympäristönsuojelulain nojalla vaikka tilalle on aikoinaan myönnetty sijoituspaikkalupa. Toiminta on ympäristönsuojelulain piirissä nykyään, ja siihen olisi pitänyt hakea luvantarveharkintaa aikanaan. Luvan myöntämiseen vaikuttavia lain kohtia ovat 57, 58 ja 59. Oleellista asiassa on se, että toiminta on ollut keskeytyksissä vähintään viisi vuotta. Riihen säilyminen asemakaavan mukaisella tontilla on mahdollista, sitä ei kuitenkaan ole osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy liitteenä 1 olevan asemakaavaehdotuksen ja esittää sen kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

16 Kunnanhallitus (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen ja esittää sitä edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh )

17 Kunnanhallitus YHT 133/2011/615 KH 123 LAUSUNTO NIINA JA ANTTI YLI-OJANPERÄN YMPÄRISTÖLUPAHAKE- MUKSESTA YMP 39 Niina ja Antti Yli-Ojanperä ovat jättäneet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee maidon- ja lihantuotantotoimintaa Ilmajoen kunnan Röyskölän kylässä tilalla Uusitalo RN:o 3:207, osoitteessa Homesojankuja 21, Ilmajoki. Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kunnanhallitukselta mennessä. Hakemus koskee maidon- ja lihantuotantotoimintaa ja sen laajennusta. Tilalla on nykyisin 75 lypsylehmää, 67 hiehoa ja 23 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjayksilöä. Tilan pihattonavettaa laajennetaan siten, että laajennuksen jälkeen siinä tulee olemaan tilat 120 lypsylehmälle, 34 hieholle ja 13 alle kuuden kuukauden ikäiselle nuorkarjayksilölle. Olemassa olevassa nuorkarjapihatossa on tilat 56 hieholle ja 17 alle kuuden kuukauden ikäiselle nuorkarjayksilölle. Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä 120 lypsylehmää, 90 hiehoa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjayksilöä. Lisäksi tilalla on yksi hevonen ja yksi poni, joille on erillinen tallirakennus. Eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu pääasiassa lietelannalla. Kuivikepohjalla on 3 vasikkaa (alle 6 kk) sekä hevonen ja poni. Näiden osalta lanta varastoidaan kuivalantalassa. Lisäksi kuivikepohjalla on vasikoiden juottamo (12 paikkaa), josta kuivalanta johdetaan lietesäiliöön. Tilalla on nykyisin noin m 3 :n ja noin m 3 :n lietesäiliöt, noin 150 m 3 :n ja noin 70 m 3 :n pumppukaivot sekä noin 156 m 3 :n kuivalantala. Lietesäiliöt täytetään alakautta ja ne on katettu peltikatteella. Lietteen pumppukaivot on katettu betonikannella. Tilalle rakennetaan kaksi uutta etälietesäiliötä, joiden tilavuus on noin 750 m 3 /kpl. Rakennettavat etälietesäiliöt katetaan kelluvalla katteella (turpeella) ja täytetään alakautta. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen (85 m 3 ) kanssa noin m 3. Maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan muut pesuvedet ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Laakasiiloista säilörehun puristenesteet johdetaan ensin erilliseen umpikaivoon (noin 4 m 3 ) ja sieltä pumppaamalla lietesäiliöön. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa 154,99 hehtaaria. Eläinsuojat sijaitsevat parin kilometrin etäisyydellä Ilmajoen keskustasta, taajama-alueen reunalla. Eläinsuojien lähiympäristö on osaksi avointa peltoaluetta, mutta eläinsuojien läheisyyteen sijoittuu myös asuinrakennuksia. Alueella sijaitsee muitakin eläinsuojia, ja alue on maatalouspainotteista. Alueelle on asemakaava, jonka mukaan alueelle saa rakentaa lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutukseltaan

18 Kunnanhallitus lypsylehmää ja 170 nuorta nautaa vastaavan tuotantorakennuksen. Lähistöllä ei ole pohjavesialueita. Etäisyyttä lähimpänä sijaitsevaan pohjavesialueeseen on noin 1,3 km (Karrapörrinmäki). Lähin vesistö on Kyrönjoki, johon on etäisyyttä eläinsuojasta noin 600 metriä. Lähialueella (noin 300 metrin etäisyydellä eläinsuojasta) on noin 15 kiinteistöä, joilla sijaitsee rakennuksia. Lähimmät naapurin omistamat asuinrakennukset sijaitsevat noin 130 m:n ja 150 m:n etäisyydellä eläinsuojasta. Etälantaloista on etäisyyttä lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin seuraavasti: - Etälietesäiliö tilalla Kahrakuusi RN:o 7:101 noin 950 metriä - Etälietesäiliö tilalla Kaunismäki RN:o 4:223 noin 200 metriä. Ympäristösihteerin ehdotus: Ympäristölautakunta on tutustunut Niina ja Antti Yli-Ojanperän ympäristölupahakemukseen, ja päättää antaa lausuntonaan seuraavaa: Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä naudanliha- ja maidontuotantotoiminnan laajentamiselle tilalle Uusitalo RN:o 3:207. Toiminnassa tulee kuitenkin pyrkiä huomioimaan eläinsuojien läheisyydessä sijaitsevat asuinrakennukset niin, että naapureille aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pieniä. Ympäristölupahakemuksen mukaista toimintaa voidaan pitää kyseessä olevalla paikalla vakiintuneena toimintana. Ympäristölautakunta katsoo, että eläinsuojan sijaintipaikka esitettyjen suunnitelmien mukaisesti on sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta haittaa naapureille. Käytettäessä Ympäristöministeriön kirjeen Dnro YM4/401/2002 ohjeistusta uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuosituksia häiriintyvästä kohteesta taulukkoa, etäisyydet täyttyvät niukasti. Mikäli kyseessä olisi uusi eläinsuoja, etäisyyttä lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi olla noin 310 metriä. Pienempää etäisyyttä mahdollistavia seikkoja tässä hankkeessa ovat: kyseessä olemassa oleva eläinsuoja, kyseessä on navetta ja lisäksi eläinsuojan lantavarastot on katettu (etälietesäiliöt katetaan kevytkatteella). Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

19 Kunnanhallitus Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Hakemuksessa on esitetty riittävät tiedot jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Lupamääräyksissä tulee huomioida, että lannan kuormaus-, lastausja kuljetustoiminta sekä lannanlevitys voidaan toteuttaa siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Taajaan rakennetun alueen välittömässä läheisyydessä suositellaan, että lannan pintalevitystä vältetään ja lanta kynnetään tai mullataan neljän tunnin kuluessa levityksessä, muilla alueilla vuorokauden kuluessa levityksestä. Kokonaisuudessaan eläinsuojien alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Päätösehdotus hyväksyttiin. (Lisätietoja: ympäristösihteeri puh , ja TEK 67 Aluehallintovirasto pyytää kunnan kaavoitusviranomaisen lausun toa Antti ja Niina Yli-Ojanperän ympäristölupahakemuksesta. Erityisesti lausunnossa pyydetään ottamaan huomioon kaavoitusasia ja tulvasuojelu. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta antaa seuraavan lausunnon. Antti ja Niina Yli-Ojanperän rakennushanke sijoittuu alueelle, jonka asemakaavan on kunnanvaltuusto hyväksynyt Asemakaavassa Yli-Ojanperän alueet on osoitettu kolmella eri merkinnällä: - AM-4, Maatilojen talouskeskusten alue. Alueelle saa sijoittaa enintään kahden hevosen tai lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavan muun kotieläinrakennuksen. - ME-1, Kotieläintalouden suuryksikön alue. Alueelle saa rakentaa enintään 100 lypsylehmän ja 170 nuoren naudan navetan tai lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavan muun kotieläinrakennuksen, ei kuitenkaan sikalaa eikä siipikarjan tuotantohallia. Kotieläinrakennusten ilmanvaihdon ulostuloaukot on sijoitettava katolle. Lietesäiliö tulee rakentaa katettuna. Istutettaville alueen osille tulee istuttaa puita ja pensaita niin, että ne muodostavat näkösuojan asutuksen suuntaan. - MT-1, Maatalousalue. Alue muodostaa kotieläintalouden suuryksikön suoja-alueen. Alueelle ei saa rakentaa.

20 Kunnanhallitus Lisäksi alueelle ME-1 alueelle on rajattu rakennusala ker, jolle saa sijoittaa kotieläinrakennuksen. Kaavamääräyksen mukainen eläinyksikkömäärä on 1017 ey. Navetan laajennus sijoittuu ME-1 korttelialueelle ja sillä olevalle rakennusalalle. Laajennuksen jälkeen eläinyksikkömäärä on 1001,6 ey. Navetan laajennus on asemakaavan mukainen. Herralan kunnanosan asemakaava kortteleissa 107 ja 216 on lainvoimainen ja se ei ole vanhentunut, joten sitä tulee noudattaa alueen toimintoja sijoitettaessa ja rakennettaessa. Asemakaava perustuu lähtötietoaineistoon ja laajaan vaikutusarviointiin, jotka eivät ole muuttuneet kaavan valmistumisen jälkeen. Ympäristöministeriö ei ole antanut uusia määräyksiä, eikä ole olemassa sellaista uutta tutkimusaineistoa, joka vaikuttaisi kaavan ajantasaisuuteen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen julkaisemien yleispiirteisten tulvavaarakarttojen HQ 1/100, 1/250 ja 1/1000 mukaan Yli-Ojanperän hankkeen alueella ei ole tulvariskiä. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) KH Kunnanhallitus antaa lausuntonsa edellä esitettyjen mukaisena. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin ja hyväksyttiin heti kokouksessa. (Lisätietoja: ympäristösihteeri puh , ja sari.peltonen@ilmajoki.fi)

21 Kunnanhallitus YHT 173/2011/512 KH 124 SILTALAN KUNNANOSAN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN KORTTELEISSA 78 JA 79, HALMEN ALUE TEK 75 Ilmajoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Asemakaavan tavoitteena on osoittaa alue pääosin omakotirakentamiselle. Tuoresluoman varrelle osoitetaan virkistysalue. Kaavoitusprosessi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, lähtötiedot sekä neljä vaihtoehtoista kaavaluonnosta on ollut nähtävänä Osallisia on kuultu myös käydyissä keskusteluissa. Asemakaavan sisältö Asemakaava on esityslistan liitteenä nro 2. Asemakaavalla muodostetaan yhdeksän erillispientalotonttia, joista yksi on rakennettu sekä lähivirkistys- ja tiealue. Tontit rajoittuvat pääosin olemassa olevaan asutukseen. Virkistysalue on sijoitettu Tuoresluoman rantaan. Pääsytieksi alueelle on rakennettava n. 140 merin pituinen tie. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 2,21 ha, rakennusoikeuden määrä on 3371 k-m 2 ja aluetehokkuus e= 0,15. Virkistysaluetta on noin 0,35 ha ja tiealuetta noin 0,18 ha. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole esitetty huomautuksia. Lausunnot ja mielipiteet Luonnosvaiheessa on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta ja Fortumilta sekä Ilmajoen kunnan rakennustarkastajalta, tiemestarilta, vesihuoltorakennusmestarilta ja ympäristösihteeriltä. Fortum Sähkönsiirto Oy pitää tärkeänä lausunnossaan verkon kehittämistä ja taajamaympäristössä, tämä hoidetaan maakaapeli- ja puistomuuntamoratkaisuin Mielipiteitä ei ole esitetty, maanomistajan kanssa on neuvoteltu. Lausunnon huomioon ottaminen Lausunnon perusteella puistomuuntamon sijainti tulee uuden kaavatien päähän puistoalueelle.

22 Kunnanhallitus Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi Siltalan kunnanosan asemakaavaehdotuksen kortteleissa 78 ja 79 Halmen alueella liitteen nro 2 mukaisena ja asettaisi sen julkisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pentti Luhtala jääväsi itsensä (sukulaisuus) ja poistui kokouksesta tämän :n käsittelyn ajaksi. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

23 Kunnanhallitus KH 125 VÄSTILÄN KUNNANOSAN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN KORTTELEISSA 7/1, 8 JA 35, VALTATIE 3:N ALUE YHT 174/2011/512 TEK 76 Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Valtatie 3:n alueelle ja asettanut suunnittelun tavoitteeksi leventää liikennealue urheilukentän puolella siten, että pohjaveden suojelu voidaan toteuttaa liikennealueella pääosin ilman kaideratkaisuja. Kaavoitusprosessi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja samaan aikaan oli epävirallisesti nähtävillä asemakaavaluonnos. Kaavoitettavaa aluetta on laajennettu siten, että se ulottuu Jurvantielle saakka yhden korttelin levyisenä. Tämä siitä syystä, että voidaan turvata tiesuunnitelman mukainen olemassa oleva liittymä Jurvantieltä liikekiinteistölle. Asemakaavan sisältö Asemakaava on esityslistan liitteenä nro 3. Valtatien liikennealue on mitoitettu valmistuneen tiesuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan sisältyy tällä tiejaksolla pohjaveden suojaus ja muutamia liittymämuutoksia. Valtatien itäpuolen suojaus toteutetaan kaideratkaisuilla ja länsipuoli ohutmuovibetoniittimattoratkaisulla. Liikennealueen laajentaminen kohdistuu kunnan omistamiin alueisiin urheilukentän kohdalla. Tiesuunnitelman mukaan kaikki muut liittymät valtatielle poistetaan paitsi paloaseman ja huoltoaseman liittymät. Asemakaava on jo aikaisemmin laadittu siten, että tämä on mahdollista myös käytännössä. Korttelialueella muutokset ovat vähäisiä. Suurin muutos tapahtuu, kun paloaseman viereinen nykyisin puistoksi osoitettu alue on muutettu korttelialueeksi. Korttelin 35 muut alueet säilyvät asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueena sekä paloaseman ja huoltoaseman alueina. Urheilualueen pohjoispuoleiselle korttelialueelle on osoitettu samat toiminnat kuin nyt voimassa olevassakin kaavassa. Koko suunnittelualuetta koskee tärkeän pohjavesialueen kaavamääräys. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskus kehottaa täydentämään OAS:aa selvityksillä ja yksilöimään osalliset tarkemmin. Lausunnot ja mielipiteet Asemakaavasta on antaneet lausuntonsa Tiehallinto ja Länsi- Suomen ympäristökeskus. Lausunnot ja mielipide on esityslistan liitteenä. Lisäksi on neuvoteltu maanomistajien kanssa.

24 Kunnanhallitus Tiehallinto esittää, että alikulun parantaminen vaatii lisää liikennealuetta ja huoltoaseman toinen liittymänuoli on poistettava. Länsi-Suomen ympäristökeskus esittää merkintöjä on tarkennettava. Kari Keskinen ja Susanna Keskinen esittävät, että kaava-aluetta tulisi laajentaa yhdistämällä kaksi rakennuspaikkaa yhdeksi, koska toinen heidän omistamansa rakennuspaikka on hankittu lisämaaksi. Mielipiteiden ja lausuntojen huomioon ottaminen Tiehallinnon esityksestä asemakaavaehdotukseen on tehty lausunnon mukaiset muutokset. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon perusteella on tehty pari muutosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma saatetaan ajan tasalle. Susanna ja Kari Keskisen mielipiteen vuoksi ei kaava ole laajennettu, koska kaavan muuttaminen lähinnä supistaisi Keskisten oikeuksia, eikä toisi mitään lisäarvoa tonteille. Neuvottelujen pohjalta on rakennuspaikka 8/5 laajennettu siten, että tontilla toiminen on helpompaa sitten, kun liittymä valtatielle on poistettu. Vastaavasti kunnan omistamaa viereistä rakennuspaikkaa on kavennettu. Rakennuspaikalle 35/4 on osoitettu liittymä Jurvantieltä. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi Västilän kunnanosan asemakaavaehdotuksen kortteleissa 7/1, 8 ja 35 Valtatie 3:n alueella liitteen nro 3 mukaisena ja asettaisi sen julkisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi ja pyytäisi lausunnon Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen liikenne- ja infrastrukstuurin vastuualueelta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen.

25 Kunnanhallitus Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

26 Kunnanhallitus KH 126 SILTALAN KUNNANOSAN NAPUSTANMÄEN ALUEEN TONTTIEN MYYNTIHINNAT JA EHDOT YHT 176/2011/523 TEK 77 Napustanmäen asemakaavan on kunnanvaltuusto hyväksynyt Kunnallistekniikan rakentaminen on tarkoitus aloittaa tänä vuonna. Koko Napustanmäen alueella kunta omistaa 35 omakotitonttia, 4 kokonaista pientalotonttia ja 2 pientalotonttia osittain sekä yhden asuinliike- ja toimistorakennusten tontin lisäalueen. Asemakaavoitetut tontit poikkeavat toisistaan mm. ilmansuunnan, koon ja maaston puolesta sekä siinä, miten ne sijaitsevat teihin, puistoihin ja naapureihin nähden. Arvostetuimpia ja siten kysytyimpiä Ilmajoella ovat olleet tontit, jotka rajoittuvat laajoihin virkistysalueisiin, sijaitsevat mahdollisimman lähellä umpitien päättymistä ja ovat suuria. Vastaavasti viimeisimpinä myydään tontit, jotka sijaitsevat teiden kulmauksessa tai lähellä kokoojatietä ja rajoittuvat kolmelta sivultaan naapureihin. Napustanmäen omakoti- ja pientalotontit on jaettu edellä olevien tekijöiden mukaan sekä sen mukaan, saako tontille rakentaa omakotitalon tai rivitalon, kolmeen hintavyöhykkeeseen: I hinta-alue AO 13 kpl, AO (osa) 2 kpl m 2 II hinta-alue AP 6 kpl, AO 4 kpl, AL (osa) m 2 III hinta-alue AO 18 kpl m 2 yhteensä korttelialuetta m 2 Napustanmäen alueen on kunta ostanut vuosina 1982, 2007, 2008 ja Indeksillä korotettuna maanhankintakustannukset ovat nyt Teiden rakentamiskustannukset alueelle on arvioitu olevan ja puistopolkujen ja muun puistorakentamisen kustannukset arvioidaan olevan Yhteensä kuluja on Korttelimaan keskimääräiseksi neliöhinnaksi tulee siten 5,66. Edellä mainitut kustannukset katetaan hyvin, jos kalleimpien omakotitonttien (hinta-alue III) neliöhinta on 12, keskihintaisten omakotitonttien ja pientalotonttien sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueen (hinta-alue II) neliöhinta on 8 ja halvimpien omakotitonttien (hinta-alue I) neliöhinta on 6. Tonttien kokonaishinnat vaihtelevat näillä neliöhinnoilla seuraavasti: I hinta-alue halvin AO tontti 1280 m 2 x 6 = kallein AO tontti 2457 m 2 x 6 = II hinta-alue

27 Kunnanhallitus halvin AO tontti 1439 m 2 x 8 = kallein AO tontti 2883 m 2 x 8 = halvin AP tontti 2704 m 2 x 8 = kallein AP tontti 3384 m 2 x 8 = III hinta-alue halvin AO tontti 1358 m 2 x 12 = kallein AO tontti 4560 m 2 x 12 = Hinnat on merkitty alla olevaan karttaan. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että ne päättäisivät seuraavaa: 1. Napustanmäen omakotitalojen tonttien myyntihinta on 6 /m 2 seuraavissa kortteleissa: 330 tontit 13,16, 331 tontit 4,5,6 ja osat tonteista 2,7, 332 tontit 2,3, 336 tontti1, 337 tontit 3,4, 339 tontti 4, 340 tontit 1, 2 2. Napustanmäen omakoti- ja pientalotonttien sekä asuin-, liike-, ja toimistorakennusten tontin myyntihinta on 8 /m 2 seuraavissa kortteleissa: 330 tontti 9, 331 tontti 3, 332 tontit 1, 4, 5, 6, 334 tontti 1, 336, tontti 2, 337 tontinosa 5, 339 tontinosat 1, 2

28 Kunnanhallitus Napustanmäen omakoti- ja pientalotonttien myyntihinta on 12 /m 2 seuraavissa kortteleissa: 330 tontit 10,12,14, 333 tontit 1,2, 334 tontit 2,3, 335 tontit 1,2, 336 tontit 3,4, 341 tontit 1,2, 342 tontit 1,2,3, 343 tontit 1,2 4. Omakotitalojen ja pientalojen rakennuspaikkojen myyntiehdot ovat kunnanvaltuuston ja mukaiset. 5. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten tonttien myyntiehdot ovat kunnanvaltuuston ja mukaiset kuitenkin niin, että rakentamisvelvoite ei sisälly kauppakirjaan, koska alue on kaavoitettu lisämaaksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen ja esittää sitä edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Käsittely: Markku Ojala esitti Jari Mäen kannattamana, että kohtien 1 ja 2 tonttien hintoja korotetaan esitetystä 1 /m². Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, suoritettiin kädennostoäänestys. Esittelijän ehdotusta kannattivat Veli Haavisto, Kari Knuuttila, Paula Vannesluoma, Kai Väli-Torala, Pentti Luhtala, Salme Hautala ja Johanna Reinilä. Ojalan esitystä kannattivat Markku Ojala, Jari Mäki ja Raija Viitamäki. Esittelijän ehdotus tuli kunnanhallituksen päätökseksi äänin 7-3. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

29 Kunnanhallitus KH 127 TEOLLISUUSTONTTIEN MYYNTIHINNAT JA EHDOT PALON KUNNANOSAN KORTTELIEN 46 JA 69 OSALTA YHT 187/2011/523 TEK 79 Kunta omistaa kortteleissa 46 ja 69 teollisuudelle varattua aluetta Kaavamerkintä korttelissa 46 on pienteollisuusrakennusten korttelialue ja korttelissa 69 kaavamerkintä on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla saa kerrosalasta käyttää enintään 40% rakennuspaikan pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja varten. Korttelissa 46 kunta omistaa teollisuus-rakennusten korttelialuetta n m 2 ja korttelissa 69 n m 2. Kunnan omistama tonttialue korttelissa 46: Kunnan omistama tonttialue korttelissa 69:

30 Kunnanhallitus Yritysasiamies markkinoi pääasiassa kaikki liike- ja teollisuustontit sekä käy niistä kauppaneuvottelut. Hänen asiantuntemuksensa pohjalta on mietitty oikeita hintoja näille ennestään hinnoittelemattomille tonttien osille. Korttelin 46 sijaintia voitaneen pitää osittain Siltalan kaltaisena, ainakin näkyminen kantatielle on hyvä. Siltalassa myyntihinta on 4 /m 2. Kortteli 69 sijaitsee Palontien varrella vaikka kulku onkin Mattilantieltä, joten se voitaneen hinnoitella Aamukujan tonttien kanssa samaksi. Aamukujalla tonttien hinnat ovat 8 /m 2. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että ne päättäisivät seuraavaa: 1. Korttelin 46 (osa) myyntihinta on 4 /m 2 2. Korttelin 69 (osa) myyntihinta on 8 /m 2 3. Teollisuustonttien myyntiehdot ovat liitteen nro 4 mukaiset. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) KH Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen ja esittää sitä edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi.

31 Kunnanhallitus Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

32 Kunnanhallitus YHT 152/2011/114 KH 128 KUNNANVIRASTON PITÄMINEN SULJETTUNA PERJANTAINA Helatorstain jälkeinen perjantai on varsinainen työpäivä. Tämä päivä tulee olemaan todennäköisesti erittäin hiljainen päivä asiakaspalvelua ajatellen. Kunnanviraston pitäminen suljettuna ko. päivänä olisi perusteltua. Kyse ei ole ylimääräisestä vapaapäivästä, vaan henkilöstö voisi olla oman harkintansa ja työtilanteensa mukaan joko työssä tai lomalla. Kunnanhallitus hyväksyy, että kunnanvirasto pidetään suljettuna helatorstain jälkeisenä perjantaina edellä asiaselostuksessa oleviin perusteisiin viitaten. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ).

33 Kunnanhallitus KH 129 KUNNANVIRASTON SULKEMINEN KESÄLLÄ 2011 YHT 153/2011/114 Kunnanvirasto on pidetty suljettuna heinäkuulla jo useana vuonna kolmen viikon ajan lomien keskittämiseksi. Eri hallintokunnat järjestävät kuntalaisten palvelujen saatavuuden kannalta välttämättömät tehtävät sekä tarvittavat rahaliikenne-, palkanmaksu- ym. tehtävät. Kokonaisuudessaan menettely on osoittautunut toimivaksi etenkin kun kunnanhallituksen päätöstä noudattaen vuosilomat on järjestetty mahdollisuuksien mukaan heinäkuulle. Tällöin lomakausi on saatu supistetuksi tiiviimmäksi ja tehokasta yhteistä työskentelyaikaa on tullut enemmän. Myöskään kuntalaisten taholta ei ole tullut kielteistä palautetta. Johtoryhmässä on päädytty ehdottamaan, että sulkuviikot olisivat heinäkuulla viikot jolloin kunnanvirasto olisi suljettuna ma pe Kunnanhallitus päättää, 1. että tulevana vuosilomakautena kunnanvirasto pidetään suljettuna edellä mainituin poikkeuksin viikoilla siten, että toimistot järjestävät vain välttämättömät tehtävät kunnanjohtajan kanssa sovittavin yksityiskohtaisin järjestelyin ja 2. että vuosilomat järjestetään sulkukauden yhteyteen ja välittömästi sen molemmin puolin niin, että vain välttämättömät tehtävät hoidetaan, jolloin lomakausi saadaan mahdollisimman tiiviiksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ).

34 Kunnanhallitus YHT 190/2011/180 KH 130 YMPÄRISTÖSIHTEERIN NIMIKKEEN MUUTOS YMPÄRISTÖINSINÖÖRIKSI Vt. tekninen johtaja esittää, että ympäristösihteerin virkanimike muutetaan ympäristöinsinöörin nimikkeeksi. Nimikemuutosta perustellaan sillä, että ympäristösihteerin virkanimike viestii ulospäin ympäristösihteeri -nimikettä paremmin kunnan ympäristöviranomaisen toimenkuvasta ja viranhaltijan tehtävistä. Ympäristösuojelun toimialan vaikuttavuus, viranhaltijan vastuu, harkintavallan laajuus ja itsenäisyys ovat ympäristöinsinöörin virkanimikkeen mukaiset Ilmajoen kunnassa. Pelkällä nimikemuutoksella ei ole palkkaukseen vaikutusta, koska tässä yhteydessä ei muuteta tehtäväkuvausta. Kunnanhallitus päättää muuttaa ympäristösihteerin virkanimikkeen ympäristöinsinöörin virkanimikkeeksi lukien. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

35 Kunnanhallitus KH 131 SOSIAALIJOHTAJAN VIRKA YHT 75/2011/180 KH 61 Kunnanvaltuusto on / 101 päättänyt perustaa sosiaali johtajan viran. Sosiaalijohtaja toimii sosiaalitoimen vastuualueen esimiehenä, perusturvalautakunnan esittelijänä ja on kunnan johtoryhmän jäsen. Sosiaalijohtaja vastaa sosiaalitoimen (perusturva) kehittämisestä, hallinnosta ja taloudesta, toimii lastensuojelusta päättävänä johtavana viranhaltijana ja osallistuu sosiaalityöhön. Tehtävään valittavalta vaaditaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 272/ :n mukainen kelpoisuus sosiaalityön ammatillisiin johtotehtäviin sekä riittävä johtamistaito. Tehtävän hoitaminen edellyttää kokemusta sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä hallinto- ja johtotehtävistä. Kunnanhallitus päättää julistaa sosiaalijohtajan viran haettavaksi. Esittelijä täydensi päätösehdotusta seuraavasti: hakuaika päättyy Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän kokouksessa tekemän päätösehdotuksen. (Lisätietoja: kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski, puh ) KH Esityslistan liitteenä lyhennelmä virkaa hakeneiden tärkeimmistä tiedoista. Alkuperäiset hakemukset ovat nähtävillä kokouksessa. Kunnanhallitus päättää haastatteluun kutsuttavista ja haastatteluajankohdasta. Kunnanhallitus päätti kutsua haastatteluun seuraavat: Hannu Happonen, Johanna Kleemola, Tytti Luoto ja Tarja Ruokonen-Varpula. Haastattelu suoritetaan klo alkaen. (Lisätietoja: kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski, puh )

36 Kunnanhallitus KH Kunnanhallituksen jäseniä pyydetään ottamaan mukaan esityslistan mukana toimitettu hakijayhdistelmä. Alkuperäiset hakemukset ovat nähtävillä kokouksessa. Kunnanhallitus suorittaa haastattelut Päätösehdotus annetaan kokouksessa. Esittelijä ehdotti, että Tytti Luoto valitaan sosiaalijohtajan virkaan. Kunnanhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen yksimielisesti ja suoritti sosiaalijohtajan virkavaalin. Valituksi tuli yksimielisesti VTM Tytti Luoto. Alkuperäiset hakemukset olivat nähtävillä kokouksessa. Virassa noudatetaan 6 kk:n koeaikaa. Valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä kunnan työterveyshuollon laatima, hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista sekä esitettävä nähtäväksi rikosrekisterilain 6.2 :n mukainen rikosrekisteriote, minkä jälkeen valinta vahvistetaan. (Lisätietoja: kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski, puh )