Seksuaaliterveyden käsite luotiin muutama vuosikymmen. Naisten seksuaalinen haluttomuus. lääketiede. Katsausartikkeli. Tärkein tieto.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seksuaaliterveyden käsite luotiin muutama vuosikymmen. Naisten seksuaalinen haluttomuus. lääketiede. Katsausartikkeli. Tärkein tieto."

Transkriptio

1 Katsausartikkeli Mia Venhola, Pirkko Brusila Naisten seksuaalinen haluttomuus Tärkein tieto K Seksuaaliterveys on tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Useimmilla meistä on kaipaus läheisyyteen, hellyyteen ja rakkauteen, siis hyvään seksuaaliseen parisuhteeseen. K Naisten seksuaalinen haluttomuus on tavallista. K Halukkuus voi olla vähentynyt monesta syystä, kuten seksuaalisen kiinnostuksen puutteesta, parisuhteen muista ongelmista tai muista taustatekijöistä. Monet sairaudet, niin fyysiset kuin psyykkiset, voivat vaikuttaa ihmisen seksuaaliseen halukkuuteen. K Hormonaalisilla tekijöillä on merkitystä naisen seksuaaliseen käyttäytymiseen. Haluttomuuden korjaavaa täsmälääkettä ei toistaiseksi ole saatavilla. K Parisuhteen seksuaalisia ongelmia voidaan ratkoa seksuaaliterapian avulla. Seksuaaliterveyden käsite luotiin muutama vuosikymmen sitten. Aikaisemmin keskityttiin lähinnä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Naiset halusivat lisääntymisterveyden käsitteen perhesuunnitteluun, ja pian alettiin puhua seksuaali- ja lisääntymisoikeudesta. Seksuaaliterveyden päämäärä on elämänlaadun ja ihmissuhteiden vaaliminen (1). Miesten erektiohäiriöiden uudet hoidot PDE5-estäjillä (sildenafiili, tadalafiili ja vardenafiili) ovat tuoneet parisuhteeseen mahdollisuuden jatkaa yhteistä rakastelua miehen ikääntymisestä ja sairauksista huolimatta. Nämä lääkkeet toimivat kiihottumishäiriön hoitona, ja niillä saattaa olla hyötyvaikutusta joidenkin naisten kiihottumisen ongelmissa, koska naisen paisuvaiskudoksissa näillä lääkkeillä on sama vaikutus kuin peniksenkin paisuvaiskudoksissa (2). Varsinaisen seksuaalisen haluttomuuden hoidossa niillä ei näytä olevan sijaa. Määritelmä Masters ja Johnson tutkivat 1960-luvulla ihmisen seksuaalifysiologiaa lukuisten vapaaehtoisten parien yhdyntöjä seuraamalla. Heidän tutkimustensa mukaan seksuaalireaktiot koostuvat kiihottumisesta, tasannevaiheesta, orgasmista ja laukeamisesta. Kiihottuminen käsitti elimistön fysiologiset reaktiot, mutta sitä edeltävää emotionaalista puolta ei otettu huomioon. Kaplanin malli vuodelta 1979 käsittää ajatuksen seksuaalisesta halusta, sitä seuraavasta kiihottumisesta ja seksuaalisen toiminnan seurauksena tulevasta orgasmista. Sittemmin hän liitti ongelmakenttään myös kivun ja lihastoiminnan häiriöt (3). Nykyään naisten seksuaaliset toimintahäiriöt (Female Sexual Dysfunction, FSD) jaotellaan DSM-IV:n mukaisesti kiihottumisen häiriöihin, orgasmihäiriöihin, seksuaaliseen kipuun ja seksuaalisen halun häiriöihin (4). Naisen kiihottumisen ja seksuaalisen halun ymmärtäminen on muuttunut suoraviivaisesta ajattelusta ymmärrykseksi monien tekijöiden yhteisvaikutuksista. Näitä ovat naisen oma terveys, erilaiset elämäntilanteet, kumppanin suhtautuminen ja tyytyväisyys omaan seksuaalielämään (5,6). ICD-10-tautiluokituksessa toimintahäiriöt kuuluvat diagnoosiryhmään F52, joista F52.0 on varsinainen primääri seksuaalinen haluttomuus (Hypoactive Sexual Desire Disorder, HSDD), eikä se ole seurausta muista sukupuolielämän vaikeuksista. F52.1 on taas seksuaalinen aversio tai sukupuolisen nautinnon puute, jolloin ihminen ei kykene nauttimaan seksuaalisuudestaan, vaikkakin seksuaalireaktiot sinänsä ovat yleensä normaalit. Ahdistus ja pelko ovat tällöin tavallisia hallitsevia oireita. Seksuaalinen halu jaotellaan usein kolmikantaiseksi käsittäen sukupuolivietin, seksuaaliset toiveet ja odotukset sekä 4703

2 sukupuolisen motivaation. Viettitoiminnat ovat perusta, toiveet ja odotukset elämän varrella opittuja, kuten myös motivaatio (7). Lapsuuden merkitys Lapsuuden kasvatus, asenteet ja elinympäristökin vaikuttavat seksuaaliseen halukkuuteen erittäin paljon. Positiivinen suhtautuminen lapsuuden terveeseen uteliaisuuteen seksuaalisuutta kohtaan luo yleensä hyvän pohjan normaalille seksuaalielämälle. Seksuaalikielteinen kasvatusmalli on usein syynä monenlaisiin seksuaalielämän ongelmiin, joista naisilla tavallisia ovat haluttomuus ja orgasmiongelmat. Lapsuuden seksuaalinen riisto vaurioittaa aina lasta ja hänen normaalia seksuaalista kehitystään. Seksuaalifantasiat alkavat usein lapsuudessa, mutta niiden seksuaalinen merkitys konkretisoituu vasta aikuisena ja usein tiedostamatta. Lapsuuden lääkärileikit luovat pohjan aikuisena toteutettavaan esileikkiin. Yleisyys Taulukko 1. Naisten seksuaalisia toimintahäiriötä on kuvattu esiintyvän jopa 60 %:lla parisuhteessa olevista naisista. Haluttomuus on varsin tavallinen naisten ongelma (8). Osmo Kontula ja Elina Haavio-Mannila mainitsevat, että %:lla suomalaisista naisista on haluttomuutta parisuhteessaan (9). Haluttomuusongelmat ovat olleet lisääntymässä viime vuosina. Professori Juha Mäkisen tutkimusryhmän selvityksen mukaan jopa 70 %:lla menopaussi-ikäisistä naisista esiintyi seksuaalista haluttomuutta. Haluttomuus koettiin yhdeksi tärkeimmistä vaihdevuosioireista. Myös miesten haluttomuus on selkeästi lisääntynyt. Pienten lasten perheissä 40 % naisista kertoo seksuaalisen halukkuuden vähentyneen ennen raskautta olleeseen tilanteeseen nähden, kun nuorimman lapsen synnytyksestä on vielä alle vuosi aikaa (10). Naisten seksuaalinen haluttomuus on siis riippuvainen naisen iästä, jonka karttuessa seksuaalinen aktiivisuus saattaa vähetä. Samankin persoonan kohdalla voi seksuaalinen halukkuus vaihdella erilaisissa elämänvaiheissa. Siihen vaikuttavat monet seikat, erityisesti oma fyysinen ja psyykkinen terveys ja myös kumppanin tila. Aikaisemman parisuhteen ongelmat saattavat heijastua nykysuhteeseen, jossa saattaa myös olla aivan uudenlaisia seksuaaliongelmia (11,12). Seksuaalinen haluttomuus saattaa kohdistua vain yhteen Lääkärin avaavia kysymyksiä. Oletteko tyytyväinen seksuaalielämäänne? Kuinka siellä kotona kumppanin kanssa sujuu? Kiinnostaako rakasteleminen lainkaan, vai onko käyntiin pääseminen työläämpää kuin ennen? Haluaisitteko kertoa, onko teillä intiimejä asioita, jotka askarruttavat mieltänne? Teidän ikäisillänne naisilla seksuaalinen haluttomuus on tavallista, haluaisitteko keskustella asiasta? tiettyyn kumppaniin tai olla yleistynyttä haluttomuutta seksuaalisiin toimintoihin. Tavallisimmin hoitoon hakeutuva nainen elää parisuhteessa ja tulee siinä olevan ongelman vuoksi vastaanotolle, joskus kumppanin painostuksesta. Primääri haluttomuus Kiinnostus seksuaalisiin toimintoihin on pysyvästi alentunut, libido on heikko, eikä nainen koe tarvetta hakea apua haluttomuuteensa. Tämä voi olla naiselle varsin normaali tila; hän ei koe jäävänsä mistään paitsi. Seksi ei häntä yksinkertaisesti kiinnosta. Halukkuuden normaaliuden tarkka määrittäminen on liki mahdotonta. Jotkut haluavat elää yksin ilman kumppania, ja se olkoon heidän oikeutensa. Useimmat toivovat rinnalleen toista ihmistä. Parisuhteessa kumppanin toiveitten ja tarpeiden tyydyttäminen kuuluu ottaa huomioon. Systeemisen terapian näkökulma David Schnarch miettii haluttomuutta systeemisenä prosessina, vähäisen ja voimakkaan halun välisenä suhteena. Parisuhteen haluttomampi osapuoli kontrolloi seksuaalista aktiviteettia ja sen toteutumista haluamallaan tavalla (13). Haluttomuuden uusi määrittely ISSWISH (International Society for the Study of Women's Sexual Health) on halunnut muuttaa haluttomuuden määrittelyä. Perinteisesti seksuaalisuuteen liittyviä konkreettisia ongelmia on tarkasteltu kategorisesti ja siis suorituskeskeisestä näkökulmasta. Jos nainen ei toimi odotetulla tavalla, on kyse toiminnan häiriöstä, jollaiseksi haluttomuuskin on nähty. Viime kongressissaan Amsterdamissa 2002 ISSWISH ehdotti haluttomuusongelmat nimettäväksi uudelleen taustatekijöihinsä suhteutettuina. Halukkuuden häiriöihin katsottaisiin siten kuuluviksi vähentyneet tai puuttuvat seksuaalisen kiinnostuksen tunteet, seksuaaliset ajatukset ja fantasiat tai vähäinen tai täysin puuttuva halu kiihottua seksuaalisesti. Seksuaaliongelmille tulisi löytää myös taustatekijöitä, kuten sosiokulttuuriset, taloudelliset tai uskonnolliset tekijät, parisuhteen tilanne, mahdolliset psyykkiset vaikuttajat ja terveyteen liittyvät tekijät. Taustatekijöiden moninaisuuden vuoksi haluttomuusongelman hoitaminen vaatii huolellista kokonaistilanteen kartoitusta ja asiaan paneutumista. Suomalaisnäkökulma Tässä artikkelissa tarkastellaan naisen seksuaalista haluttomuutta suomalaisnäkökulmasta. Kulttuuriset käsitykset ja tavat sekä uskonnolliset vakaumukset heijastuvat varsin vahvasti ihmisen seksuaalikäyttäytymiseen, vaikkakin monet seksuaaliongelmat ovat samanlaisia maapallon eri puolilla. Tavallisesti suomalainen hoitoon hakeutunut nainen kokee haluttomuuden syyksi uupumuksen ja väsymyksen, ristiriidan kodin ja työn välillä. Pienet lapset tarvitsevat runsaasti hoivaa ja huolenpitoa ja näissä askareissa parisuhteen ylläpito kärsii. 4704

3 Tapausselostus Matti ja Maija ovat nelikymppisiä. Heillä on kaksi lasta, toinen ala-asteella ja toinen vielä päiväkoti-iässä. Molemmat vanhemmat käyvät töissä, ja Maijalla on joskus myös iltaan asti ulottuvia vuoroja. Matti harrastaa liikuntaa. Suhteen alussa, kuten tavallista, rakastelua oli lähes päivittäin. Matin mielestä Maija välttelee nyt kaikenlaista seksuaalista toimintaa, ja siksi hän on harkinnut muuttamista pois yhteisestä kodista. Maijan mielestä hänen halunsa ovat ennallaan, mutta hän on uupunut ja väsynyt pitkistä työpäivistä sekä kotihommista, joissa Matti ei juurikaan auta. Usein kun Maija tulee töistä, Matti makaa sohvalla lukemassa lehteä ja lapset leikkivät omiaan. Taloudellisissa asioissa ei ole ongelmia, vain seksistä riidellään. Matti vonkaa, ja Maija torjuu. Terapeutti kohtaa ensin Maijan, joka on varannut ajan haluttomuuden vuoksi. Sitten Matin yksin, minkä jälkeen jatketaan kolmisin. Maija on tilanteesta ymmällään. Matti on tarpeineen kuin teini-ikäinen poika. Terapeutti kysyy: Maija, miten Matista voisi tulla haluttava? Maija vastaa: Jos se edes joskus keittäis mulle kupin kahvia, kun tuun kotiin. Parisuhteen ristiriitojen käsittelemisen vaikeus ja yhteisten tunteiden viileneminen arkipäivän aherruksessa saattaa johtaa kyllästymiseen. Suhteen alkuvaiheen intohimo katoaa, ja rakastamisen taidon puute ja kommunikaatiovaikeudet johtavat haluttomuuteen. Rakkaus kuolee, ja tilalle tulee viha. Tästä tilanteesta on helppo lähteä hakemaan uutta ihastusta. Tavallisia syitä naisten seksuaaliseen haluttomuuteen ovat puutteellinen esileikki ja miehen nopea laukeaminen, jolloin nainen jää tyydytystä vaille. Naiset tarvitsevat yleensä halunsa heräämiseen seksuaalisia virikkeitä, hellyyttä, läheisyyttä ja koskettelua, puhumattakaan kauniista sanoista. Miehet ovat yleensä visuaalisiin ärsykkeisiin reagoivampia kuin naiskumppaninsa. Mies saattaa yrittää innostaa naistaan pornofilmeillä, jotka taas useimmat naiset kokevat alistaviksi eivätkä lainkaan seksuaalisesti kiihottaviksi. Hormonit ja haluttomuus Estrogeenilla on tärkeä merkitys naisten seksuaalitoiminnoille niin genitaalien kuin hermostonkin alueella. Estrogeeni hoitaa naisen limakalvot, mutta sen määrä elimistössä ei korreloi seksuaaliseen halukkuuteen. Progestiinin merkitys naisen seksuaalisuudelle on edelleen epäselvä. Kuukautiskierrolla sinänsä on vaikutusta naisten seksuaaliseen käyttäytymiseen (6). Testosteronia on pidetty halukkuuden hormonina, ja vähäiset testosteronipitoisuudet on yhdistetty libidon heikkouteen. Suomessa ei ole markkinoilla saatavilla naisille sopivaa testosteronivalmistetta haluttomuushoitoihin. Tutkimukset testosteronin ja dehydroepiandrosteronin (DHEA) käytöstä naisten haluttomuuden hoidossa ovat toistaiseksi ristiriitaisia ja tieteellisesti puutteellisiakin (14). Testosteronitutkimukset ovat keskittyneet pääasiassa fertiili-ikäisiin naisiin, joilta on poistettu munasarjat ja menopausaalisiin naisiin, joilla on kuitenkin adekvaatti estrogeenikorvaushoito. Ei tiedetä naisten testosteronin viitearvoja, jotka osoittaisivat hoidon tarpeellisuuden tai sen tehoa voitaisiin seurata (15). Pitkäaikaiskäytön turvallisuudesta ei ole luotettavaa tietoa. Lupaavimmalta näyttää postmenopausaaliseen tai ovarioiden poiston jälkeiseen seksuaaliseen haluttomuuteen toimivan kahdesti viikossa vaihdettava testosteronilaastari, josta erittyy 300 µg/vrk hormonia (16,17). Rinta- ja kohtusyöpäpotilailla testosteronihoito on kontraindisoitu (18). Naisten postmenopausaalisena hormonihoitona käytettävä tiboloni ei ole estrogeeni eikä progestiinikaan, mutta saattaa androgeenisten ominaisuuksiensa ansiosta parantaa seksuaalista halukkuutta (19). On kuitenkin muistettava, etteivät mitkään temput tai hormonit lisää halukkuutta, jollei parisuhde toimi henkisellä tasolla. Hormonaaliset raskaudenehkäisyvalmisteet saattavat vähentää naisten seksuaalista halukkuutta. Tämä on yksilöllistä ja vaikeasti ennakoitavissa ensimmäistä ehkäisyvalmistetta valittaessa. Haluttomuus on helppo laittaa lääkkeen aiheuttamaksi ja jättää miettimättä mahdolliset parisuhteen muut ongelmat. Ehkäisyvalmisteen progestiinilla näyttää olevan estrogeeniosaa enemmän merkitystä haluttomuuden aiheuttajana ja valmisteen vaihtoa toiseen progestiiniosioon kannattaa tällöin harkita. Luotettavan raskauden ehkäisyn puute voi aiheuttaa haluttomuutta, koska pelätään ei-toivottua raskautta. Oksitosiini on tärkeä laktaatiossa, ja sillä on mahdollisesti merkitystä myös kiihottumisessa sekä orgasmissa (20). Prolaktiini vähentää seksuaalista kiinnostusta serotoniinireseptoreita inhiboimalla ja vaikuttamalla limbiseen järjestelmään, jonka häiriöitä esiintyy myös hypotyreoosissa (6). Sairaudet Monet somaattiset ja psyykkiset sairaudet saattavat vaikuttaa seksuaaliseen käyttäytymiseen. Sairastumisvaiheessa seksuaalinen kiinnostus hiipuu, mutta palaa yleensä ajan mittaan. Mitä vaikeammasta sairaudesta on kyse, sitä voimakkaampia haluttomuusvaikutuksia sillä voi olla. Ulkosynnytinten tulehdukset ja ihottumat saattavat aiheuttaa kipua tai häpeää, ja erityisesti vaikea vestibuliitti estää aktin yrityksenkin. Monet gynekologiset sairaudet johtavat välttämiskäyttäytymiseen ja aiheuttavat siten välillisesti seksuaalista haluttomuutta. Näiden sairauksien hyvä hoito on ensiarvoisen tärkeää. Virtsankarkailu varsinkin yhdynnän aikana johtaa nopeasti haluttomuuteen noloksi koetun tilanteen välttämiseksi. Kohdun laskeumalla, erityisesti vaikea-asteisena, on haluttomuutta aiheuttava vaikutus. Kohdun poistolla tai alatiekorjauksella inkontinenssileikkausten ohella voi olla halua virkistävä vaikutus, kun kiusallinen vaiva on menestyksekkäästi korjattu. Endometrioosin vaikeat muodot ovat ongelmallisia. Niihin liittyy yhdyntäkipuja sairauden itsensä aiheuttamina, ja leikkausten jälkeen voi taas tulla kiinnikekipuja. Tällaisissa tilanteissa olisikin aivan erityisen tärkeää vaalia tietoisesti suhteen fyysistä puolta perinteistä yhdyntää korvaavilla keinoilla käyttäen hyväksi mielikuvitusta ja luovuutta. Rintasyövän ablaatioleikkauksen jälkeen naisen kehon kuva muuttuu, jolloin hän voi nähdä itsensä epäviehättäväksi torjuen oman seksuaalisuutensa, tarpeensa ja kump- 4705

4 paninkin tarpeet. Vaikeat sairaudet vievät usein ajatukset pois seksistä ja sen seurauksena halukin katoaa, esimerkiksi somaattisen kivun tai sairauden aiheuttaman psyykkisen kuormituksen vuoksi. Tosin jotkut ihmiset kokevat äärimmäistä läheisyyden tarvetta ja toivovat hyvää seksuaalista vuorovaikutusta ja rentoutumista mukavan parisuhdeaktin avulla erilaisten sairauksien kiusatessa. Haluttomuusongelmat ovat tavallisia kivuliaitten yhdyntäasentojen vuoksi, mutta silloin haluttomuuden aiheuttaja on seksuaalinen kipu ja haluttomuus on sekundääri. Vaikeaa ja keskivaikeaa masennusta sairastavista ihmisistä jopa 70 %:lla on kuvattu olevan seksuaalielämän häiriöitä, tavallisesti libidon laskua, haluttomuutta ja orgasmiongelmia. Nämä saattavat liittyä myös käytettyihin lääkkeisiin. SSRI-lääkkeillä on varsin usein epäsuotuisia vaikutuksia seksuaalitoimintoihin. Toisaalta ne parantavat psyykkistä tilaa ja auttavat siten myös seksuaaliasioissa. Tämän ryhmän lääkkeitä käytettäessä on syytä muistaa mainita potilaalle mahdollisista haitoista ja myös keskustella asiasta seurantakäynneillä (5). Alkoholi on pienenä määränä seksuaalisesti stimuloiva, mutta suurina annoksina ja kroonisessa päihdekäytössä seksuaalitoimintoja voimakkaasti heikentävä aine. Naisilla pienikin alkoholimäärä aiheuttaa testosteronilisän, mistä voi herätä halu yhdyntään ilman estojen höltymistäkin. Samalla orgasmin kokeminen puolestaan vaikeutuu. Amfetamiinin, heroiinin ja metadonin pitkäaikaisen käytön tiedetään aiheuttavan seksuaalista haluttomuutta. Tupakalta tai alkoholilta voimakkaasti haiseva kumppani voi olla näitä aineita käyttämättömälle vähemmän haluttava tympeine tuoksuineen. Raskaus Naisen ollessa raskaana saattaa parisuhteen yhteinen seksi häiriintyä. On tavallista, että pari rakastelee muuten entiseen tapaan, mutta usein kuulee parin lopettaneen yhteiset aktit raskauden edetessä. Kyseessä ei ole siis primääri haluttomuus, vaan se on sekundääri, hormonaaliseen ja elämänvaiheeseen liittyvä. Miehen haluttomuus on myös varsin tavallista vaimon raskauden aikana ja varsinkin jos hän pelkää vahingoittavansa äitiä tai lasta yhdynnän seurauksena. Raskaudenaikaisen haluttomuuden salliminen on olennainen osa hoitoa, ja pari itse päättää keskenään rakastelun taajudesta. Äitiysneuvolassa lääkärin on otettava tämäkin asia tahdikkaasti keskusteltavaksi. Vaginaalisen yhdynnän kieltämiselle pitää olla perustelu, kuten cervixiä avaavat supistelut, mutta tämä täytyy myös sanoa odottavalle naiselle selkein sanoin. Loppuraskauden aikana naisen kokema kehon kömpelyys saattaa vähentää kiinnostusta rakastelemiseen. Tyynyjen ja pehmikkeiden käyttö uusien rakasteluasentojen ohella voi olla hyvä ratkaisu. Jälkitarkastuksessa parisuhteen yhteiseen seksiin on syytä ottaa kannustava asenne. Erityisesti on muistutettava liukasteiden käytöstä ja emättimen limakalvojen hoitamisesta tarvittaessa paikallisilla estrogeenivalmisteilla oman hormonitoiminnan palautumiseen saakka. Hoito Naiset kertovat seksuaaliongelmistaan tavallisesti gynekologin vastaanotolla tai muissa paikoissa, joissa käsitellään gynekologisia asioita. On tärkeää kuunnella potilasta ja varsinkin olla mitätöimättä hänen ongelmaansa. Joskus potilas alkaa kertoa omalle lääkärilleen vasta usean vuoden jälkeen luottamuksen synnyttyä isosta ongelmastaan, jota hän ei ole tohtinut aikaisemmin tuoda esiin. Seksuaalinen kipu on tärkeä haluttomuuden aiheuttaja, ja sen syyt ovat usein gynekologisia sairauksia. Kipu nujertaa yleensä aina nautinnon. Gynekologisia potilaita hoitavan lääkärin pitää uskaltaa kysyä aktiivisesti potilaan seksuaalielämästä. Potilas päättää, haluaako hän kertoa intiimeistä asioistaan. Lääkärin velvollisuus on kehittää omia vuorovaikutustaitojaan aiheesta puhumiseen. Kokemuksemme mukaan lyhytkin keskustelu potilaan ongelmasta voi auttaa, kun potilas kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Lievät oireet helpottuvat usein puhumalla, ja puhumisen aloittamista helpottaa tuttu ja turvallinen lääkäri. Joskus auttavat yksinkertaiset ohjeet esimerkiksi yhdyntäajankohdan siirtämisestä hetkeen, jolloin molemmat ovat levänneitä. Joidenkin potilaiden kanssa kommunikoidessa sopii suora kysymyksenasettelu, toisille taas tarvitaan vähän pehmentävää johdantoa. Näitä mahdollisia aloituslauseita on taulukossa 1. Lääkärin on hyvä miettiä ja muokata omaan tyyliinsä sopivat sanat. Potilaan on helppo jatkaa vaikeaakin aihetta, kun siihen on annettu mahdollisuus. Jos parin tilanne on jo kaikenlaisen koskettamisen välttämistä ja suhde vaikeiden ristiriitojen sävyttämä, tarvitaan laajempia terapeuttisia interventioita ja aikaa niiden toteuttamiseen, edellyttäen, että parilla on motivaatiota tähän. Haluttomuuden hoitona käytetään seksuaaliterapeuttisia ohjelmia, jotka sisältävät parin haastattelun. Tavallisesti vastaanotolle tulee ensin haluttomampi osapuoli ja hänen jälkeensä haluavampi kumppani. Yleensä on hyvä tavata aluksi molemmat erikseen. Tämän jälkeen istunnot jatkuvat pariterapiana. Hyödyllisiä ovat erilaiset hellyysharjoitukset ja ratkaisukeskeiset interventiot. Tavallisimmin vastaanotto kestää minuuttia kerrallaan, yhteensä neljästä kahdeksaan istuntoa. Mistä apua? Lääkäreiden peruskoulutukseen kuuluu valitettavasti varsin vähän seksologiaan liittyvää aihepiiriä. Seksuaalisuuden intiimiys herättää usein työntekijässä ahdistusta tai häpeää, ja siksi aihe on helpompi sivuuttaa kuin kohdata. Haluttomuusongelmissa voidaan tarvita erikoisosaajia. Suomessa on olemassa koulutettuja seksologeja ja seksuaaliterapeutteja, joiden yhteystietoja löytyy Suomen Seksologisen Seuran sivuilta paikkakunnittain osoitteesta Muitakin asiansa osaavia terapeutteja on maassamme niin erilaisissa järjestöissä kuin yksityisvastaanotoilla. Julkishallinnollinen erikoissairaanhoito ei valitettavasti kykene vielä vastaamaan seksologian aihepiirin haasteisiin. 4706

5 Kirjallisuutta 1 Kontula O, Lottes I. Seksuaaliterveys Suomessa. Tampere: Tammi Caruso S, Rugolo S, Agnello C, Intelisano G, Di Mari L, Cianci. Fertil Steril 2006;85: Epub 2006 Mar Kaplan HS. The Sexual Desire Disorders. Bristol: Brunner/Mazel Inc Pauls RN, Kleeman SD, Karram MM. Female Sexual Dysfunction: Principles of Diagnosis and Therapy. CME 2005;3: Basson R, Brotto LA, Laan E, Redmond G, Hultian WH. Assessement and Management of Women s Sexual Dysfunctions: Problematic Desire and Arousal. J Sex Med 2005;2: Räsänen M. Naisen seksuaalitoimintojen häiriöt. Duodecim 2003;47: Virtanen J. Kliininen Seksologia. Vantaa: WSOY Berman JR. Physiology of female sexual function and dysfunction. Int J of Impotence Research 2005;17:S44 S51 9 Kontula O, Haavio-Mannila E. Suomalainen seksi. Juva: WSOY Reinholm M. Kupeitten kuuma vai kadonnut kaipaus? Pikkulasten vanhempien kokemuksia seksielämästä perhekoon kasvaessa. Perheverkko. Väestöliitto. Helsinki: Nykypaino Weeks GR, Gambescia N. Hypoactive Sexual Desire. New York: WW. Norton & Company Regan PC, Berscheis E. Lust. London, New Delhi: Sage Publications Inc. Thousand Oaks Leiblum SR, Rosen RC. Principles and Practice of Sex Therapy. New York: The Guilford Press Verit FF, Yeni E, Kafali H. Progress in Female Sexual Dysfunction. Urol Int 2006;76: Davis SR, Guay AT, Shifren JL, Mazer NA. Endocrine aspects of female sexual dysfunction. J Sex Med 2004;1: Simon J, Braunstein G, Nachtigall L, Utian W, Katz M, Miller S, Waldbaum A, Bouchard C, Derzko C, Buch A, Rodenberg C, Lucas J, Davis S. J Clin Endocrin Metab 2005;90: Nappi RE, Wawra K, Schmitt S. Hypoactive sexual desire in postmenopausal women. Gynecol Endocrinol 2006;22: Position statement of The North American Menopause Society. The role of testeosterone therapy in postmenopausal women. Menopause 2005;12: Kenemans P, Speroff L. Tibolone: Clinical recommendations and practical guidelines. Maturitas 2005;51: Bancroft J. The endocrinolgy of sexual arousal. J Endocrinology 2005;186: Mia Venhola LL, terveyskeskuslääkäri, kliininen seksologi NACS, vaativa erityistaso Myyrmäen terveysasema Pirkko Brusila LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, pari- ja seksuaaliterapeutti Väestöliitto English summary Hypoactive Sexual Desire, HSD Female Sexual Dysfunction, FSD, is categorized as sexual arousal or orgasmic disorders and sexual pain or hypoactive sexual disorder. Lack of sexual desire is common and can be either primary or secondary. In the primary form of HSD, the libido and the desire for sexual activity have decreased but this is not associated with other sexual problems. In the secondary forms of HSD many different physiological, psychological or social factors can be associated with the problem. Female sexual dysfunction is common, and lack of sexual desire is one of the most common reasons for relationship problems. During research interviews, 15 30% of Finnish women admitted experiencing a lack of sexual desire and the figures were as high as 70% in women going through the menopause. Sexual desire generally decreases with age, but may also vary significantly depending upon the individual s current life situation. Issues such as possible changes in a relationship, the woman s own health-related issues or those of her partner, and socioeconomic or cultural-religious issues can be contributing factors. It may be said that a conflict between responsibilities at work and at home is the common factor in sexual dysfunction. In families with small children, up to 40% of the mothers admitted that their sexual drive had decreased significantly compared with the situation prior to pregnancy. Sexual experiences outside of the relationship tend to lead to a decline in sexual desire. Also, a lack of foreplay or ejaculatio praecox can be limiting factors. Several gynaecological diseases e.g. cancers, infertility, vestibulitis etc. can have a negative impact on sexual desire. Physical and psychological factors as well as several medicines can lead to a decline in libido. Determining hormone levels is not usually relevant in HSD treatment, nor does a specific medicine to treat lack of sexual desire exist. Couples suffering from this problem can be helped, but the most important thing is to bring up this issue and discuss it in an understanding and supportive atmosphere. Mia Venhola M.D., General Practitioner, Clinical Sexologist Myyrmäki Health Centre Pirkko Brusila 4707

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18 Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Asitretiini on erittäin teratogeenistä ja

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Naisten orgasmihäiriö. Leena Hattunen psykoterapeutti kliininen seksologi (nacs)

Naisten orgasmihäiriö. Leena Hattunen psykoterapeutti kliininen seksologi (nacs) Naisten orgasmihäiriö Leena Hattunen psykoterapeutti kliininen seksologi (nacs) Mikä on orgasmi? Häiriöt orgasmissa Mikä avuksi? Mikä on orgasmi? turvota nesteillä orgaein hekumallinen kiihtymys orgasmos

Lisätiedot

Seksi. Seksi on tekemistä eli toimintaa ja sen tarkoitus on tuottaa mielihyvää.

Seksi. Seksi on tekemistä eli toimintaa ja sen tarkoitus on tuottaa mielihyvää. Seksi Seksi on tekemistä eli toimintaa ja sen tarkoitus on tuottaa mielihyvää. Seksi tuntuu hyvälle kehossa ja siitä voi nauttia yksin, kaksin tai monen ihmisen kanssa. Seksin halu vaihtelee eli se on

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

JAKSO 4. Kolmenlaista seksiä

JAKSO 4. Kolmenlaista seksiä JAKSO 4 Kolmenlaista seksiä Parisuhteeseen kuuluu tunneside, toisesta huolehtiminen sekä seksuaalisuus. Nämä kaikki voivat toteutua myös toisistaan irrallaan. Voimme ensinnäkin harrastaa seksiä satunnaisen

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Mies ilman parisuhdetta

Mies ilman parisuhdetta Mies ilman parisuhdetta Suomalaisten yksinäisyys hanke Yksinäisyys elämänkulussa -työpaja Seinäjoella 18.2.2016 Anu Kinnunen Yksin eläminen vaikuttaa terveyteen Eliniän odotteen laskeminen Parisuhteettomat

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet

Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet Naistentaudit ja synnytykset Naistentautien poliklinikka Noora Puhakka, kätilö AMK, seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti Seksuaalineuvonta ja RAISEK - palvelun mahdollisuudet

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Apteekkihenkilökunnan

Apteekkihenkilökunnan Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Apteekkihenkilökunnan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Johdanto Neotigason sisältää vaikuttavana aineena asitretiinia, joka on

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Fetisismi ja Sadomasokismi. J. Tuomas Harviainen TRIM, Tampereen yliopisto

Fetisismi ja Sadomasokismi. J. Tuomas Harviainen TRIM, Tampereen yliopisto Fetisismi ja Sadomasokismi J. Tuomas Harviainen TRIM, Tampereen yliopisto 0. Unohtakaa: Freud, Krafft-Ebing ja muut tutut. (Toisella lähteinä valmiiksi diagnosoidut potilaat, toisella lähinnä kaunokirjallisuus.

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

Seksuaaliterveyden hoitopolku ja hyvän seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistaminen

Seksuaaliterveyden hoitopolku ja hyvän seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistaminen Seksuaaliterveyden hoitopolku ja hyvän seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistaminen Helena Seutu Kätilö, seksuaalineuvoja ja terapeutti, NACS PKSSK, naistentautien ja synnytysten toiminta-alue Sirkka

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Lääkäri ja potilas - muutoksessa

Lääkäri ja potilas - muutoksessa HELSINGIN YLIOPISTO Lääkäri ja potilas - muutoksessa Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori, HY Sidonnaisuudet: Työpaikat HY ja HUS; vastaanotto Aava. Tutkimusyhteistyö Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Martta Forsell, the Finnish Focal Point 26/11/2013 Martta Forsell 1 Primary drug (n= 2 688) Hypnotics,

Lisätiedot

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa Yksinäisyys FINSEXaineistoissa, tutkimusprofessori Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Aineistot FINSEX-aineistot 1992 (N=22), 1999(N=196), 7 (N=29) ja 1 (N=21). Heille on esitetty muiden joukossa kysymys:

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Näkökulmista käytäntöön

Näkökulmista käytäntöön Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat

Lisätiedot

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein.

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomi Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomia kutsutaan myös kortsuksi tai kumiksi. Kondomeja myydään monessa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Seksioppaan. lisälehdet. Mitä terveydenhoitajasi ei kertonut

Seksioppaan. lisälehdet. Mitä terveydenhoitajasi ei kertonut Seksioppaan lisälehdet Mitä terveydenhoitajasi ei kertonut Alkusanat Seksi on mukava ja terveellinen harrastus. Koska perusasiat, kuten ehkäisy ja seksitaudit, on jo käsitelty terveydenhoitajan antamissa

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Toimiva vuorovaikutus: yhteinen vastuu

Toimiva vuorovaikutus: yhteinen vastuu Tervetuloa! Toimiva vuorovaikutus: yhteinen vastuu Parisuhdekouluttaja Sari Liljeström, Kataja Parisuhdekeskus ry sari.liljestrom@parisuhdekeskus.fi Vuorovaikutus = vaikuttaminen+ vaikuttuminen + vuorot

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot