Kotouttamisen kumppanuusohjelma: kotouttamisen tehostaminen

Transkriptio

1 Kotouttamisen kumppanuusohjelma: kotouttamisen tehostaminen Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/maahanmuuttajien kotouttaminen Kotouttamisen kumppanuusohjelman työpaja,

2 Kotoutumislaki (1386/2010) ohjaa maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä ja pakolaisten kuntaan osoittamista Kotoutumislain soveltamisalana kaikki Suomessa asuvat maahanmuuttajat Määrittelee kotoutumisprosessia, joka pitkälti toteutuu kuntien peruspalveluina ja TE-toimiston palveluina Määrittelee viranomaisten vastuut ja yhteistyön: valtion kotouttamisohjelma valtioneuvoston tasolla, kunnan kotouttamisohjelma (joka voidaan tehdään useamman kunnan yhteistyönä) paikallistasolla Määrittelee pakolaisten kuntaan osoittamisen ja kotoutumisen tukemisen keskeiset välineet: Kuntakorvausjärjestelmä, n. 100 milj. /v Korvausten edellytyksenä on: Sopimus ELY-keskuksen kanssa kuntaan osoittamisesta kotouttamisohjelma 2

3 Keskeiset viranomaistoimijat TEM:llä vastuu kotouttamispolitiikan suunnittelusta, kehittämisestä ja ohjauksesta, sekä koordinoinnista valtionhallinnon tasolla Välineinä valtion kotouttamisohjelma (KotoutumisL 34 ), ja ylijohtajatasoinen kotouttamisen yhteistyöryhmä (KotoutumisL 36 ) ELY-keskuksilla on alueellinen vastuu koordinoida ja kehittää kotoutumista edistävää työtä alueillaan, ohjata TE-toimistoja, sekä sopia kuntien kanssa kansainvälistä suojelua TE-toimistot vastaavat niiden asiakkaina olevien maahanmuuttajien kotoutumista edistävistä työvoimapalveluista Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu paikallistasolla kotoutumista edistävästä toiminnasta, välineena paikallinen kotouttamisohjelma Suositus: kirjataan myös kumppanuudet kolmannen sektorin ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa 3

4 Kotoutumislain 2 luvun mukainen kotoutumisprosessi

5 Valtion kotouttamisohjelma Kotouttamisen kumppanuusohjelma Tehokas kotoutuminen-työpaja Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman

6 Hallituksen maahanmuuttopoliittiset linjaukset kansalliset kotouttamistoimet Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoisesti edistetään Sosiaaliturva: rakenteet, asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut, asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentuminen kansainvälisissä tilanteissa Oma kotouttamisjärjestelmä oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille: Poissuljenta asumisperusteisesta sosiaaliturvajärjestelmästä, erilliset tukitasot ja tukien myöntämisperusteet, ilmoittautumisvelvollisuus työvoimaviranomaisille, pitkittyneestä sosiaaliturvasta ilmoittautumisvelvollisuus Maahanmuuttoviranomaisille Kuntapaikkojen varmistaminen Taloudellista lisäresursointia toimenpiteiden järjestämiseen, nopea pääsy kielikoulutukseen, kielitestit kielibonus, TE-toimistoissa varauduttava lisääntyviin asiakasmääriin Osallistumispakko kotouttamistoimenpiteisiin

7 Valtion kotouttamisohjelma VALKO II Kotoutumislain 34 :ään perustuva Valmistellaan KYHRYn yhdyshenkilöverkostossa (TEM, OKM, OM, SM, STM, YM, VM) Kirjataan hallituksen kotouttamisen prioriteetit, toimenpiteet ja resurssikohdennukset valtion TA:n eri pääluokissa sekä seuranta Esitellään maahanmuuton ministerityöryhmälle joulukuussa 2015 > VN:n esittely tammikuussa 2016 aikatauluun vaikuttaa turvapaikkatilanteen kehittyminen Hallituksen linjausten mukaisesti: Neljä HO:n maahanmuuttopoliittisten linjausten mukaista tavoitealuetta: o Ihmisoikeuksia kunnioittava keskusteluilmapiiri, rasismia ei sallita ( ) o Maahanmuuttajien vahvuudet osaltaan vahvistamaan Suomen innovaatiokykyä ( ) o Kotouttamisen tehostaminen poikkihallinnollisesti ( ) o Kiintiöpakolaisten määrä ainakin viime vuosien tasolla, valtio lisää yhteistoimintaa kuntien kanssa ( ) Hallituksen kotouttamispoliittiset toimenpiteet

8 Kotouttamisen kumppanuusohjelma Kotouttamisen kumppanuusohjelma valmistellaan VALKO II:n rinnalla ja kytketään samoihin teemoihin, mutta on erillinen ohjelma Tavoitteena o Nivoa yhteen ja tehdä näkyväksi eri kotouttamiskumppaneiden näkemykset kotoutumisen edistämisestä uudessa tilanteessa o Aktivoida eri toimijoita ideoimaan uusia aloitteita ja sitoutumaan kotoutumisen edistämiseen Keskeisimmät kumppanit: kunnat, yritykset, työmarkkinajärjestöt, muut elinkeinoelämän toimijat, kansalaisjärjestöt, maahanmuuttajajärjestöt, uskonnolliset yhteisöt, oppilaitokset Kanavoidaan kotouttamisen uusia aloitteita ja haetaan organisaatioiden lupauksia kotouttamiseen osallistumisesta sivustolle

9 Kumppanuusohjelmaa valmistellaan neljässä työpajassa Ihmisoikeuksia kunnioittava keskusteluilmapiiri, rasismia ei sallita ( ) Maahanmuuttajien vahvuudet osaltaan vahvistamaan Suomen innovaatiokykyä ( ) Kiintiöpakolaisten määrä ainakin viime vuosien tasolla, valtio lisää yhteistoimintaa kuntien kanssa ( ) Kotouttamisen tehostaminen poikkihallinnollisesti ( ) Lasten, nuorten ja perheiden kotoutumisen vahvistaminen ( ) Työpajojen tuloksiin ja kumppanuuskampanjaan perustuva kooste valmistuu raporttina marraskuussa, jonka jälkeen viimeistely kumppanuusverkostossa

10 Hankehaku kumppanuusohjelman tukena Tavoitteena koordinoida kotoutumisen tueksi tehtävää vapaaehtoistoimintaa laajentaa ja vahvistaa kotouttavan työn alalla toimivien yhdistysten verkostoa vertaisoppimisen avulla Hakukelpoisia ovat: vakiintuneet, kotoutumista tukevaa työtä tekevät valtakunnalliset järjestöt Hankkeiden tarkoitus: edistää kotoutumista sosiaalisen integraation ja väestöryhmien välisen vuoropuhelun edistämiseen sekä syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseen hakijataho tukee maahanmuuttajayhdistysten omaa hankesuunnittelua Kaksi hakulinjaa: Vapaaehtoistyön koordinoiminen Ruohonjuuritason yhdistysten osaamisen tukeminen Sovitettu yhteen RAY- ja AMIF-rahoituksen kanssa

11 Myös muita tärkeitä rahoituskanavia kotoutumista edistävään työhön: Rakennerahastot: Euroopan sosiaalirahasto ESR, Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Hallintoviranomainen: TEM EU:n sisäasioiden rahastojen turvapaikka- maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF) Hallintoviranomainen: SM Raha-automaattiyhdistys 11

12 Lisätietoa kumppanuuskampanjasta ja tehdyistä lupauksista osoitteessa:

13 TILANNEKUVA 13

14 Maahanmuuttajat Suomessa: tilanne ennen turvapaikanhaun kasvua Kansalaisuus Henkilöitä, Viro Venäjä Ruotsi 8288 Kiina 7559 Somalia 7381 Thaimaa 6864 Irak 6795 Intia 4728 Turkki 4508 Britannia 4280 YHT

15 Ennen turvapaikanhaun kasvua: ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit vuonna

16 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu turvapaikanhakijaa, joista Irakilaisia 71 % (n ) Somalialaisia 8 % Afganistanilaisia 6 % Albanialaisia 3 % (kielteiset päätökset) Syyrialaisia 2 % Turvapaikkahakemus, mukana alaikäinen lapsi Yksin tulleet alaikäiset, päätöstä odottavat Vastaanottokeskusten käyttöaste % Hakijaennuste: hakijaa

17 Tornio järjestelykeskus Kemi Tornio Kemijärvi Rovaniemi Oulu Vaasa Lieksa Pudasjärvi Ruukki Pietarsaari Oravainen Ylihärmä Kauhava Seinäjoki Kristiinankaupunki Saarijärvi Kajaani Turku Harjavalta Tampere Mänttä-Vilppula Ruovesi Punkalaidun Forssa Kotka Kouvola Helsinki Espoo Vantaa Lahti Lammi Hämeenlinna Joutseno Kangasala Kokemäki Hamina Muhos Jyväskylä Pori Eno Kontiolahti Suonenjoki Laitila Sundom Maalahti Keuruu Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset ja hätämajoituspaikat Nurmijärvi Kuusamo Kuopio Raasepori Vihti Suolahti Liperi Salo Orivesi Kirkkonummi Kitee Porvoo Siilinjärvi Iittala Renko Kolari Parikkala Heinola Liminka Nauvo Lappajärvi Kihniö

18 Kotouttamisen tehostaminen? 18

19 Yleiskuva: kasvavan maahanmuuton hyödyntäminen ja palvelutarpeen kasvuun varautuminen Valtaosa turvapaikanhakijoista, 80,9 %, on työikäisiä nuoria miehiä, joukossa myös korkean koulutustaustan omaavia => henkilön lisäys työvoiman tarjontaan merkitsee mahdollisuutta hyödyntää maahanmuuttoa Suomen huoltosuhteen heikkenemiseen sekä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin vastaamisessa, edellyttäen että tulijat pääsevät työmarkkinoille =>Tulijaprofiili merkitsee, että oleskeluluvan saavien palvelutarpeeseen varautumisessa painottuu TE-palveluiden tarve Myös kunnan peruspalveluissa oleellista varautua, etenkin asuminen, sotepalvelut ja lasten koulunkäynti merkittävässä asemassa => Eri ministeriöissä valmistaudutaan, koordinaatio lakisääteisessä Kotouttamisen yhteistyöryhmässä Oleskeluluvan saaneiden hallittu ja mahdollisimman nopea kuntiin sijoittuminen keskeistä Yksin tulleet alaikäiset ovat tärkeä erityiskysymys => sujuva siirtyminen vastanottovaiheesta perheryhmäkoteihin sekä hoiva ja huolenpito varmistettava

20 Maahanmuuttajien työllistyminen TE- hallinnossa varaudutaan sekä resurssien lisäystarpeeseen että palveluiden asemoimiseen vastaamaan kasvaneeseen asiakasmäärään => Kotoutumislain mukaisen palvelumallin keventämisen ja kokeilujen kautta Ottamalla maahanmuuttajat huomioon TE- palveluiden eri kehittämishankkeissa, niin hallituksen kärkihankkeiden kuin muiden kehittämistoimenpiteiden osalta Tehostamalla TE- palveluiden vaikuttavuuden arviointia ja suuntaamalla resurssit nykyistä tulosperusteisimmin Kumppanuuksien tehostaminen: kymmenien tuhansien henkilöiden lisäys työmarkkinoille edellyttää vahvaa yhteistyötä ja kumppanuutta etenkin työelämä- ja yrittäjäjärjestöjen ja muiden toimijoiden kuten keskuskauppakamarin ja maahanmuuttajien omien järjestöjen kanssa työllistymisen edistämiseksi. Eri politiikan lohkojen yhteensovittaminen: työllisyys- ja kotoutumispolitiikka tulee entistä tehokkaammin yhteen sovittaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sekä koulutus- ja kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa, jotta maahanmuuttajien työmarkkinoille siirtymisessä ja osaamisen monipuolisessa käytössä voidaan täysipainoisesti hyödyntää myös näiden politiikan lohkojen keinoja

21 Maahanmuuttajat TE-palveluissa Tunnistetut kriittiset kohdat: TE- palveluiden riittävyys ja soveltuvuus maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien pääsy mm. palkkatuettuun työhön ja työkokeiluihin Maahanmuuttajien nopea työmarkkinoille pääsy Alkukartoitusta sekä osaamisen tunnustamista ja tunnistamista tehostamalla Lisäämällä sähköisiä palveluita Kehittämällä toimenpiteiden työelämälähtöisyyttä ja työelämäkumppanuuksia Kotoutumiskoulutuksen riittävyys, hankintaprosessit, olemassa olevan ammatillisen pätevyyden tunnistaminen sekä kotoutumiskoulutuksen räätälöinti ja työelämäkytkennän vahvistaminen TE- hallinnon henkilöstön osaamisen kehittäminen Resurssien lisäyksestä ja palveluiden kehittämisestä huolimatta suurella osalla maahanmuuttajista pitkä tie työelämään, joten tarvitaan myös pitempikestoisia työllistymispolkuja Yhteiskunnan ja työelämän asenteiden vastaanottavuus työllistymisen tukena

22 ANTOISIA KESKUSTELUJA! 22