TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro ESAELY/220/2018 ASIA Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ILMOITUKSEN TEKIJÄ Yhteyshenkilö Graani Oy c/o YIT Rakennus Oy Graanintie Mikkeli Eemeli Heikkinen Puh: eemeli.heikkinen@yit.fi TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. ILMOITUS Pilaantuneen alueen sijainti Mikkelin kaupunki Graanintie 7-11, Mikkeli Kiinteistötunnus: Kiinteistön omistaja Graani Oy Graanintie Mikkeli ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Mikkeli Jääkärinkatu Mikkeli

2 Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Alue on osa vanhaa Graanin puuteollisuusaluetta. Puuteollisuus on alueella aloitettu vuonna 1890 Tuppuralan höyrysahan toimesta. Kohdealueella on sijainnut Graanin vaneritehdas, jossa toiminta on päättynyt Vanhat tehdasrakennukset on purettu 1990-luvulla. Alueen maaperässä sijaitsee tehdasrakennusten perustuksia sekä purkujätteitä. Kiinteistöillä ei ole nykyisellään rakennuksia tai päällystettyjä alueita. Kohdealue sijoittuu hyväksytylle Graaninrannan osayleiskaava-alueelle. Yleiskaavassa kohdealue on kaavoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK). Voimassa olevassa asemakaavassa alue on kokonaisuudessaan merkitty tunnuksella TK-1, teollisuus- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Kohdealueella on vireillä Graanin rannan asemakaavan muutos. Kaavamuunnosten tavoitteena on mahdollistaa alueella asuin- ja palvelurakentaminen. Kunnostusalueet tulevat toimimaan jatkossa kaavan mukaisessa asuin-, pysäköinti- ja katualuekäytössä. Kunnostettava alue rajautuu etelästä Graaninaukioon (kaavassa katuaukio tai tori) sekä Graanintien tiealueeseen. Muutoin kunnostettavat alueet rajautuvat entisen Graanin vaneritehtaan alueeseen. Nykyisen kiinteistön ( ) ympäristössä noin m etäisyydellä sijaitsevat itäpuolella toimitiloja, eteläpuolella asuinrakentamista ja kaakkoispuolella palvelutalo. Pohjoispuoli on rakentamatonta aluetta. Koko Graanin entiselle sahateollisuuden alueelle on laadittu riskinarviointi Esko Rossi Oy:n toimesta vuonna Osa-alueen 1 osalta (vanha vaneritehtaan alue) kunnostustoimenpiteiksi on esitetty nurmikoiden ja leikkialueiden pintamaiden osalta massanvaihto (syvyydellä 0-30 cm). Päällystettävillä alueilla kunnostuksen tavoitetasona on raja-arvotasot (nykyiset VNa:214/2007 ylemmät ohjearvotasot). Rakennusten kohdilta massanvaihto pohjaveden pintaan asti, mikäli maassa on orgaanista ainesta. Rakennusten alapuolelle ei myöskään saa jättää orgaanisia haitta-aineita. Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Kunnostusalueen maanpinta laskee Graaninpuiston ja Graanintien alueelta pohjoiseen (N2000). Suunnitellun asuinrakennuksen alueella maanpinta on tasolla ja Sahalinjan katualueella viettäen idästä länteen. Alue on humus- ja sorapintainen. Rakennuskohteessa alkuvuodesta 2017 suoritettujen tutkimusten perusteella maaperä koostuu 3,0 4,0 m syvyydelle maanpinnasta täyttömaakerroksista. Syvyydellä 0 1,5 m maanpinnasta on sekalaista maata sisältävä peittomaakerros. Alueen eteläosassa, syvyydellä 1,0 3,0 m maanpinnasta, sijaitsee rakennusjätettä sisältävä täyttökerros. Koko rakennusalueella perusmaan päällä, syvyydellä 1,5 4,0 m maanpinnasta, sijaitsee noin 0,5 1,0 m paksuinen, puujätettä (purua, kuorta, rimoja) sisältävä täyttökerros. Täyttömaakerrosten alapuolella on noin 0,7 1,6 m paksuinen savea ja silttiä sisältävä kerros ja tämän alapuolella noin 5,1 7,5 m paksuinen silttiä sisältävä kerros. Silttikerroksen alla on kalliota peittävä sora-/hiekkamoreenikerros. Geoteknisten tutkimusten kairaukset päättyivät tasolle Kalliota ei varmistettu poraamalla. Alueen sadevedet imeytyvät maastoon tai kulkeutuvat pintavaluntana kohti Saimaata. Saimaan Savilahti sijaitsee noin 10 m etäisyydellä lännessä. Saimaan vedenpinnantaso tutkimuksen aikaan oli (N2000). Kohde ei sijaitse vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 600 m etäisyydellä

3 Puhdistussuunnitelma lounaassa (Pursiala, tunnus: ). Tutkimuksissa pohjavesi todettiin noin 3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Tutkimukset Kohteessa on suoritettu maaperän ympäristöteknisiä tutkimuksia SCC Viatek Oy:n toimesta (nykyisin Ramboll Finland Oy) vuonna Tutkimukset olivat osa koko Graanin teollisuusalueen maaperän ympäristöteknistä tutkimusta, jossa entisen vaneritehtaan alue oli nimetty tutkimusten osa-alueeksi 1. Suoritetuissa tutkimuksissa nyt tutkitulle alueelle ei ole sijoittunut yhteään koekuoppaa. Ramboll Finland Oy suoritti alueella helmikuussa 2017 ympäristöteknisen tutkimuksen koekuoppakaivuin (tunnukset: KA1-KA5). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö rakennettavan kiinteistön maaperässä aikaisemmasta teollisesta toiminnasta peräisin olevia haitta-aineita tai jätteitä. Tulokset Täyttömaakerroksissa todettiin dioksiineja/furaaneja kynnysarvotason ylittävissä pitoisuuksissa. Yhden koekuopan pintamaassa (KA3) todettiin alemman ohjearvotason ylittävä pitoisuus raskaita öljyjakeita ja yhdessä rakennusjätetäyttöä sisältävässä näytteessä (KA1) kynnysarvotason ylittävät pitoisuudet sinkkiä ja arseenia. Yhdessä koekuopassa (KA1) todettiin rakennusjätettä sisältävän kerroksen maa-aineksessa asbestia (antofylliittia). Aiemman tutkimuksen perusteella rakennusjätetäyttöä (tiiltä, betonia, metallia, puuta, viemäreitä) esiintyy suunnitellun kerrostalon laajuisella alueella (350 m 2 ) 1,0 1,5 2,5 3,0 m syvyydellä maanpinnasta. Arvio rakennusjätetäyttökerroksen määräksi on noin 750 m 3 krt. Koko kunnostettavalla alueella syvyydellä 1,5 4,0 m maanpinnasta esiintyy puujätettä (puuta, sahanpurua, kuoria, rimoja). Arvio puujätteen määräksi on noin 1900 m 3 krt. Raskailla öljyjakeilla lievästi pilaantuneen maan määräksi arvioidaan noin 20 m 3 ktr / 40 tonnia. Esitys kunnostuksen tavoitteiksi Alueelle laaditun riskinarvioinnin mukaan tulevan kerrostalon alapuolelta tulee poistaa orgaaniset jätteet sekä haihtuvat orgaaniset haitta-aineet. Piha-alueilta tulee kunnostaa pintamaa (0-30 cm) haitta-aineiden osalta VNa:n 214/2007 kynnysarvotasolle tai eristää pilaantunut maa riittävällä maa-aineskerroksella (>30cm). Muutoin kunnostuksen tavoitetasona piha-, pysäköinti- ja katualueilla ovat ylemmät ohjearvotasot. Riskinarvioon perustuen rakennuksen alapuolisen maaperän kunnostuksen tavoitetasoksi esitetään VNa:n 214/2007 kynnysarvotasoja PAH-yhdisteille sekä öljyjakeille (>C10- C40). Metalleille sekä dioksiineille ja furaaneille esitetään kunnostuksen tavoitetasoksi alempia ohjearvotasoja. Piha-, pysäköinti- ja katualueiden maaperän kunnostukselle esitetään kunnostuksen tavoitetasoksi VNa:n 214/2007 ylempiä ohjearvotasoja tutkimuksissa todetuille haittaaineille. Piha-alueiden pintamaa eristetään vähintään 30 cm syvyydelle tulevasta maanpinnasta puhtailla maa-aineksilla. Kunnostuksen toteutus

4 Kunnostusmenetelmä Maaperän kunnostus toteutetaan massanvaihtona. Massanvaihdossa pilaantunut maa-aines poistetaan kaivamalla ja toimitetaan käsiteltäväksi luvanvaraiseen laitokseen. Poistetut maamassat korvataan muualta tuoduilla pilaantumattomilla, kyseiseen rakenteeseen sopivilla maamassoilla. Rakennusjätetäytön jätteet erotellaan maa-aineksesta seulomalla. Rakennusjätteet pyritään lajittelemaan edelleen jakeittain. Seula-alite (pilaantunut maaaines) ja jätteet toimitetaan pitoisuuksittain / jakeittain luvanvaraiseen laitokseen, hyötykäyttöön tai kierrätykseen. Asbestia sisältävä täyttökerros kaivetaan suoraan kuormaauton lavalle ja toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottolaitokseen. Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoitusta ei ole kuulutettu eikä siitä ole pyydetty lausuntoja. ETELÄ-SAVON ELY-KESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Mikkelin kaupungin jättämän, Mikkelin kaupungin alueella sijaitsevan kiinteistön (Graanintie 7-11) pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistöjen puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Tulevan asuinkerrostalon alapuolisesta maaperästä on poistettava jätteet, sekä orgaaninen täyttö. Rakennuksen alapuolelta on poistettava maaainekset, joiden pitoisuus ylittää öljyjakeiden ja PAH yhdisteiden osalta VNa 214/2007 kynnysarvot tai metallien sekä dioksiinien ja furaanien osalta VNa 214/2007 alemmat ohjearvopitoisuudet: - PAH-yhdisteet 15 mg/kg, - Öljyjakeet 300 mg/kg, - arseeni 50 mg/kg, - sinkki 250 mg/kg, - dioksiinit ja furaanit 100 ng/kg. Piha-, pysäköinti- ja katualueilta on poistettava jätteet, orgaaninen täyttö sekä maa-ainekset, joiden pitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 ylemmät ohjearvopitoisuudet: - PAH-yhdisteet 100 mg/kg, - arseeni 100 mg/kg, - sinkki 400 mg/kg, - öljyjakeiden keskitisleet (C 10 -C 40 ) 1000 mg/kg, - raskaat öljyjakeet (C 21 -C 40 ) 2000 mg/kg, - dioksiinit ja furaanit 1500 ng/kg.

5 Jätteen käsittely ja kuljetus Puhdistushankkeen seuranta Puhdistettavien alueiden maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 7, 16, 133 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse vähintään kaksi viikkoa ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 172 ) 3. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (YSL 172, 209 ) 4. Poistettava pilaantunut maa-aines voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (YSL 52, 136 ) 5. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 12 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (YSL 52 ) 6. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haitta-aineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen aikana sekä pölyäminen estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Mikäli poistettuja massoja joudutaan välivarastoimaan, tulee välivarastoalueiden maaperän puhtaus varmistaa ja tarvittaessa kunnostaa maaperä välivarastojen purun jälkeen. (YSL 7, 52 ) 7. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittauksin. Haitta-ainepitoisuudet varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haittaaine-pitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 209 ) 8. Alueelle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 16, 52, 62 )

6 9. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 209 ) 10. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 209 ) 11. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 172 ) 12. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027) (YSL 172 ) 13. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL 133, 134 ) Päätöksen perustelut Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöillä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistöjen maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätyillä alueilla. Pilaantuneen maaperän kunnostamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 14 luvun säännöksiä. Valtioneuvoston asetuksessa /214 on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta-aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta-ainepitoisuuksista ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle.

7 Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle (Määräykset 2-6). Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. ONGELMAJÄTTEEN (NYK. VAARALLINEN JÄTE) SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jäteasetuksen (179/2012) 24, jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. JÄTTEENKULJETTAJIEN REKISTERÖINTI Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus muistuttaa, että jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain Jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille. Rekisteriote on saatavissa Etelä-Savon ELY - keskukselta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011)

8 Jäteasetus (179/2012) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) MAKSU 440 euroa Valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 8 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Graani Oy laskutetaan myöhemmin Mikkelin kaupunki, kaupunginhallitus Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon ELY:n valvoja Suomen ympäristökeskus, sähköisesti MUUTOKSEN HAKU Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä.

9 LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus LIITE 1 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen päätökseen Dnro ESAELY/220/2018 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, PL 204, Vaasa Telefax: Puhelin: Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;

10 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 250 euroa.

11 Tämä asiakirja ESAELY/220/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument ESAELY/220/2018 har godkänts elektroniskt Esittelijä Hämäläinen Jyrki :19 Hyväksyjä Kilpeläinen Marjukka :32