Lääkeinformaatio lääkehoidon tukena - Lääkeinformaatioverkoston tutkimusstrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lääkeinformaatio lääkehoidon tukena - Lääkeinformaatioverkoston tutkimusstrategia"

Transkriptio

1 1 Lääkeinformaatio lääkehoidon tukena - Lääkeinformaatioverkoston tutkimusstrategia 1. Tausta Lääkeinformaatiolla tarkoitetaan sellaista tietoa lääkehoidoista ja lääkkeistä, joka on kuluttajien ja terveydenhuollon ammattilaisten saatavilla eri tietolähteistä joko kasvotusten, kirjallisesti tai sähköisten palveluiden (puhelin, internet, televisio ja radio) kautta. Lääkeinformaatiota tuottavat esimerkiksi viranomaiset, terveydenhuollon ammattilaiset, lääketeollisuus ja potilasjärjestöt (Sosiaalija terveysministeriö 2011). Lääkeinformaatio tunnistettiin niin tärkeäksi lääkehuollon osa-alueeksi sosiaali- ja terveysministeriön laatiessa lääkepolitiikka-asiakirjaa vuoteen 2020, että sille haluttiin oma strategia (Sosiaali- ja terveysministeriö 2011, HE 74/2009). Lääkeinformaatiostrategia Tiedolla järkevään lääkkeiden käyttöön valmistui 2012 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen laatimana (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012). Valmistelussa oli mukana keskeiset lääkeinformaatiota tuottavat ja käyttävät sidosryhmät (Hämeen-Anttila ym. 2013). Strategian toteutusta ja lääkeinformaatiotoiminnan koordinointia varten Fimea perusti lääkeinformaatioverkoston. Verkostossa on viisi työryhmää, jotka koordinoivat strategiassa esitettyjen toimenpide-ehdotusten toteutusta. Yksi näistä työryhmistä keskittyy lääkeinformaatiotoimintaa tukevan tutkimuksen koordinointiin. Tutkimuksella on tärkeä merkitys lääkeinformaatiotoiminnan kehittämiskohteiden tunnistamisessa ja strategian toteutuksen seurannassa. Lääkeinformaatioverkoston tutkimustyöryhmän tehtävänä on lääkeinformaatioon liittyvän tutkimuksen painoalojen määrittely vastaamaan lääkeinformaatiostrategian keskeisiä kehittämiskohteita, tutkimuksen koordinointi ja tutkijoiden verkostoitumisen edistäminen sekä kansallisen ja kansainvälisen lääkeinformaatiotutkimuksen seuraaminen ja keskeisten tutkimustulosten välittäminen koordinaatioryhmän ja lääkeinformaatioverkoston käyttöön. Lisäksi tutkimustyöryhmä seuraa ja arvioi koko lääkeinformaatiostrategian toteutumista ja koordinoi lääkeinformaatioverkoston tutkimustoimintaa yhteistyössä koordinaatioryhmän kanssa. Tutkimustyöryhmä ei kuitenkaan ryhmänä toteuta tutkimusta. Tutkimustyöryhmässä ovat edustettuina farmasian, lääketieteen ja hoitotieteen koulutusyksiköt. Lisäksi mukana ovat Fimean, Kelan, THL:n, yliopistojen apteekkien, Kliinisen Farmasian Seuran, Kliinisen Farmakologian yhdistyksen, Suomen Farmakologiyhdistyksen sekä Duodecimin edustajat (liite 1). Suomessa tehtävän tutkimuksen on hyvä verkottua myös EU:ssa tehtävään lääkeinformaatiotutkimukseen. Parhaillaan tutkimusta tehdään erityisesti kirjallisen lääkeinformaation, kuten pakkausselosteiden ja julkisten arviointilausuntojen (EPAR), kehittämiseksi

2 2 potilaslähtöisemmäksi (kts. esim. European Medicines Agency 2009, Gardner ym. 2011, Knapp ym. 2011, Raynor 2013, Raynor ym. 2013). Tutkimus osana lääkeinformaatioverkoston toimintaa Verkoston tavoitteena on tukea yhteistyötä ja monitieteisyyttä lääkeinformaatiotutkimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi pyritään varmistamaan asiakkaiden/potilaiden näkökulman huomioiminen tutkimushankkeissa jo suunnitteluvaiheessa, jotta tuetaan asiakas/potilaskeskeisyyden toteutumista (vrt. Sosiaali- ja terveysministeriö 2011). Käytännössä tutkimushankkeet toteutetaan verkostoitumalla lääkeinformaatiotutkimusta toteuttavien tutkimusryhmien kanssa. Tutkimus on käytännönläheistä ja tähtää lääkeinformaatiotoiminnan kehittämiseen. Tutkimusstrategian tavoite Tutkimusstrategian tavoitteena on tunnistaa ja kuvata lääkeinformaation keskeisimmät tutkimuskohteet ja -aiheet toimia lääkeinformaatioon liittyvien tutkimusaiheiden koontina, jota lääkeinformaatiotutkimuksesta kiinnostuneet tutkimusryhmät ja tutkijat voivat hyödyntää tutkimusaiheiden valinnassa ja yhteistyön pohjana muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa. toimia tiedottamisen kanavana esimerkiksi siten, että strategiassa kuvattuja aihepiirejä tutkivat tiedottaisivat hankkeistaan ja tuloksistaan tutkimustyöryhmää, jotta lääkeinformaatioverkosto voisi hyödyntää tutkimustietoa toimintansa pohjana. Lääkeinformaatioverkoston toiminnan kannalta merkittävimmät tutkimusaiheet esitellään taulukoissa 1 8. Strategian toteutumisen seuranta on kuvattu kussakin taulukossa sarakkeessa Aikataulu ja julkaiseminen. Tutkimusstrategiassa kuvataan myös tutkimustyöryhmän ja muiden työryhmien rooli strategian toteuttamisessa, kohdassa 3. Lääkeinformaatioverkoston tutkimusstrategia arvioidaan ja päivitetään vuonna Nykytilanne tutkimuksen valossa Lääkeinformaatioverkoston toiminnan tueksi ja tämän tutkimusstrategian pohjaksi laadittiin selvitys suomalaisista lääkeinformaatioon liittyvistä tieteellisistä julkaisuista, jotka oli julkaistu joko suomeksi tai englanniksi vuosina (Järvinen ym. 2013). Selvityksen keskeisimpiä tuloksia olivat: Lääkeinformaatioon liittyvää tutkimusta on tehty Suomessa paljon eri näkökulmista ja aiheista. Eniten tutkimuksia on avoapteekki-kontekstista ja farmasian näkökulmasta. Myös potilasryhmien lääketiedonlähteistä ja tiedon tarpeista on tehty runsaasti tutkimusta. Tutkimus kuitenkin painottuu 2000-luvun alkuun. Vähiten tutkimuksia on väestön terveyden lukutaidosta, terveydenhuollon ammattilaisten tiedontarpeista ja -lähteistä sekä sähköisten tiedonlähteiden käytöstä (pl. puhelinpalvelut). Terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta on jatkossa tärkeää selvittää luotettavan lääkeinformaation käytön esteitä, jotta voidaan edistää luotettavien lähteiden käyttöä. Lisäksi tutkimuksen tulisi jatkossa painottua lääkeinformaation (ml. lääkeneuvonnan) vaikuttavuuden tutkimiseen osana laajempia tutkimuskokonaisuuksia. Lääkkeiden käyttäjien näkökulmasta jatkossa on tärkeää fokusoida tutkimus erityisryhmiin, joista ei ole toistaiseksi julkaistua tutkimustietoa. Tällaisia erityisryhmiä ovat esimerkiksi näkövammaiset, kuurot ja huonokuuloiset, iäkkäät ja maahanmuuttajat. Lääkeinformaation kehittämisen näkökulmasta olisi tärkeää tutkia konkreettisella tasolla, mitä tietoa lääkkeistä tarvitaan ja millaisessa muodossa.

3 3 Lääkeinformaatioverkoston toiminta on uutta Suomessa ja kansainvälisestikin, ja sitä on syytä seurata tutkimuksin. Tutkimusjulkaisut voivat kiinnostaa myös kansainvälisiä tieteellisiä julkaisusarjoja. Voimavarat ja rahoitus Tutkimustoimintaan ja sen koordinointiin ei ole varattu erillistä rahoitusta, vaan verkostoon osallistuvat tahot vastaavat omista kustannuksistaan. Verkoston tutkimushankkeissa hyödynnetään yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävää tutkimusta ja osaamista. Tutkijat ja tutkimusryhmät voivat hakea yksittäisiin tutkimushankkeisiin rahoitusta yleisistä rahoituslähteistä. Tarkoituksena ei ole hakea rahoitusta tätä tutkimusstrategiaa käyttäen, vaan strategiassa tunnistettuihin aihepiireihin erikseen. Tarkoituksenmukaista on liittää lääkeinformaationäkökulma osaksi laajempia tutkimushankkeita, esimerkiksi lääkitysturvallisuutta tai rationaalista lääkkeiden käyttöä tutkittaessa. Julkaisemisen periaatteet Verkoston tutkimustoimintaa kuvaaviin julkaisuihin voivat osallistua kaikki tutkimustyöryhmän jäsenet yleisten tutkimusjulkaisujen periaatteiden mukaisesti (International Committee of Medical Journal Editors 2006). Osallistumisesta päätetään työryhmän kokouksessa. Erillisissä hankkeissa sovitaan julkaisuperiaatteista hankkeeseen aktiivisesti osallistuvien kesken jo suunnitteluvaiheessa. 2. Lääkeinformaatiotutkimuksen päälinjat vuoteen 2020 Lääkeinformaatiostrategiassa on kuusi päätavoitetta, joissa kussakin on yksilöity toimenpideehdotuksia tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä tutkimusstrategia noudattaa pääosin ko. jaottelua ja ehdotuksia. Lisäksi tavoitteena 7 kuvataan, miten Lääkepolitiikka indikaattorityöryhmässä luotujen, lääkeinformaation liittyvien indikaattoreiden kehittämistä jatketaan lääkeinformaatiotoiminnan seuraamiseksi. Tavoite 1. Suomessa on toimiva moniammatillinen lääkeinformaatioverkosto Lääkeinformaatioverkoston toiminnan perustana on tutkimustieto ja olemassa olevat hyvät käytännöt. Sen vuoksi toiminnan alkuvaiheessa laadittiin selvitys suomalaisesta lääkeinformaatiotutkimuksesta (Järvinen ym. 2013) ja tunnistettiin tutkimuksen aukkokohdat ja kehittämiskohteet. Tämän tiedon avulla uusi tutkimus voidaan kohdistaa ja priorisoida toimintaan, jolla voidaan edistää lääkeinformaatiokäytäntöjen kehittämistä ja sitä kautta järkevää lääkehoitoa. Toiminnan alkuvaiheessa kartoitetaan myös lääkeinformaatiotutkimusta tekevät tutkimusryhmät ja tutkijat asiantuntemuksen ja kiinnostuksen paikallistamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi tutkijoiden välillä. Jatkossa on tärkeää selvittää suomalaisen lääkeinformaatiotutkimuksen kansainvälinen asema ja yhteistyömahdollisuudet EU:ssa ja laajemminkin. Lääkeinformaatioverkoston toiminnan vakiintuessa toimintaa on syytä arvioida ja kehittää, ja myös seuranta on järjestettävä johdonmukaisesti. Verkoston toiminnan ja lääkeinformaation vaikuttavuutta tulee tutkia, sillä vain arvioidulla tiedolla voidaan osoittaa toiminnan hyödyt esimerkiksi poliittisille päättäjille ja rahoittajille.

4 4 Taulukko 1. Tutkimukset ensimmäisen tavoitteen Suomessa on toimiva moniammatillinen lääkeinformaatioverkosto toteuttamiseksi Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu ja julkaiseminen Suomessa toteutettu lääkeinformaatiotutkimus ja tutkimustulokset ovat pohjana lääkeinformaatioverkoston toiminnassa. Toteutetaan kartoitus Suomessa toteutetusta lääkeinformaatiotutkimuksesta Siinä huomioidaan lääkeinformaation tarve, saatavuus, käytettävyys, hyödyllisyys/tyytyväisyys ja vaikuttavuus Selvityksessä tunnistetaan tutkimusalueella aktiivisesti julkaisseet tutkijat / tutkimusryhmät Fimea ja HY selvityksen laatija proviisori Riina Järvinen Selvitys lääkeinformaatiotutkimuksesta (Järvinen ym. 2013) julkaistu Fimea Kehittää, Arvioi ja Informoi (KAI) -julkaisusarjassa (nro 7/2013) Kartoituksesta laaditaan vuonna 2014 kaksi käsikirjoitusta tieteellisiin, kansainvälisiin julkaisuihin: minkälaisia asioita lääkeinformaatiosta on tutkittu Suomessa ja mitkä ovat kehittämistarpeet kuvaus tutkimuksen nivomisesta lääkeinformaatioverkoston toimintaan eli tutkimustiedon implementointi käytäntöön Lääkeinformaatioverkoston toiminta ja merkitys on arvioitu ja sitä kehitetään esiin nousseiden kehityskohteiden mukaisesti Haastatellaan lääkeinformaatioverkostossa mukana olevat toimijat tutkimusstrategian puolivälitarkastuksen pohjaksi Fimea Haastattelut toteutetaan alkuvuonna 2015 ja tulokset julkaistaan viimeistään alkuvuodesta 2016 Suomessa toteutettua lääkeinformaatiotutkimusta seurataan. Vuoden 2013 lääkeinformaatiotutkimuksen kartoitus päivitetään Lääkeinformaatiotutkimuksen kartoitus päivitetään ja julkaistaan vuonna 2019 strategiakauden lopussa Lääkeinformaatioverkoston toiminta tunnetaan EU:n alueella ja yhteistyötä on aloitettu Lääkeinformaatioverkoston toimintaa esitellään terveydenhuoltoalan kansainvälisissä kokouksissa Fimea, lääkeinformaatioverkoston muut toimijat Verkoston työryhmien jäsenet esittelevät verkoston toimintaa ja sen kautta kehittyneitä uusia käytäntöjä eri tieteenalojen kansainvälisissä kokouksissa ja kongresseissa. Tavoite 2. Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät luotettavia tiedonlähteitä ja palveluja Potilaan lääkehoidon onnistumiseksi on tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaisilla on käytössään luotettavat tiedonlähteet ja palvelut. Tutkimustietoa terveydenhuollon ammattilaisten tiedon tarpeista ja heidän käyttämistään tiedonlähteistä on suhteellisen vähän ja useimmat tutkimukset on tehty luvun alkupuolella (Järvinen ym. 2013), minkä jälkeen mm. sähköiset tiedonlähteet, lääkehoidon arviointia tukevat järjestelmät ja päätöksentukijärjestelmät ovat kehittyneet huomattavasti. Tulevaisuudessa painotuksen tulee olla potilaan järkevän hoidon toteutumista tukevassa lääkeinformaatiossa ja sen implementoinnissa, minkä vuoksi on syytä selvittää, miten hyvin näyttöön perustuvat sähköiset tiedonlähteet, lääkehoidon arviointia tukevat järjestelmät ja päätöksentukijärjestelmät ovat terveydenhuollon ammattilaisten saavutettavissa, mikä niiden käytettävyys on ja osataanko niitä käyttää. Selvitys tulee tehdä ottaen huomioon erilaiset toimintaympäristöt, esimerkiksi julkinen ja yksityinen terveydenhuolto tai avoterveydenhuollon apteekit ja sairaala-apteekit. Tietolähteiden ja palvelujen laadun arviointi on myös tärkeä tutkimuskohde. Myös lääkeyritysten roolia valmistekohtaisen (valmisteyhteenvetoon perustuvan) lääketiedon välittäjänä tulee tarkastella. Lääkeyrityksillä on merkittävä rooli myös pakkausselosteiden luettavuuden ja käytettävyyden kehittämisessä.

5 5 Taulukko 2. Tutkimukset toisen tavoitteen Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät luotettavia tiedonlähteitä ja palveluja toteuttamiseksi Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu ja julkaiseminen Eri ammattiryhmien tiedon tarpeet, sähköisten tiedonlähteiden, lääkehoidon arviointia tukevien järjestelmien ja päätöksentukijärjestelmien käyttö ja käytön mahdollistaminen ovat pohjana verkoston toiminnassa Selvitetään eri sektoreilla (hoitajat, lääkärit, farmasian ammattilaiset), mitä sähköisiä tiedonlähteitä, lääkehoidon arviointia tukevia järjestelmiä ja päätöksentukijärjestelmiä on saatavilla, miten hyvin ammattilaiset tuntevat ne ja mitä tiedonlähteitä ja järjestelmiä he käyttävät Apila-hankkeen osana selvitetty avoapteekkien osalta Turun AMK Tutkimukset toteutetaan ja julkaistaan mahdollisuuksien mukaan lääkeinformaatioverkoston toiminnan käynnistämisvaiheessa Seurantakysely kaikista toteutetaan ja julkaistaan vuonna 2019 strategiakauden lopussa Tavoite 3. Terveydenhuollon lääkeosaaminen on korkeatasoista ja moniammatillista Terveydenhuollon ammattilaisten lääkeosaaminen antaa pohjan potilaan lääkehoidon ohjaukseen. Pelkkä lääkeosaaminen ei kuitenkaan riitä potilaan omahoidon tukemiseen. Tarvitaan osaamista mm. asiakkaan tarpeiden ymmärtämiseen ja informaatiotyökalujen käyttöön. Lääketiedon, informaatiotyökalujen ja menetelmien nopean kehittymisen ja uusiutumisen vuoksi nämä seikat huomioiva perus-, jatko- ja täydennyskoulutus on tärkeä edellytys potilaan lääkehoidon ohjauksen onnistumiselle. Jos tavoitteena on kouluttaa potilaslähtöisen neuvonnan osaavia ammattilaisia, koulutuksen pitää sisältää lääkeneuvonnan ja potilasohjauksen käytännöt sekä teoreettista opetusta vuorovaikutuksen ja potilaan lääkkeen käyttöä ohjaavien tekijöiden ymmärtämiseksi. Terveydenhuollossa moniammatillisuus ja potilas/asiakaskeskeisyys ovat tunnustetut tavoitteet, mikä tulee huomioida koulutuksessa (Terveydenhuoltolaki /1326, Sosiaali- ja terveysministeriö 2011). Kaiken kaikkiaan terveydenhuollon ammattilaisten lääkeneuvontaan liittyvästä perus- ja täydennyskoulutuksesta löytyy suhteellisen laajasti tutkimuksia (Järvinen ym. 2013). Näyttäisi siltä, että tutkimusjulkaisujen ja arviointien kriittisen lukutaidon opettamista on tutkittu vähemmän kuin vuorovaikutustaitojen opettamista. Jotta kehittämistoimenpiteitä voidaan tehdä, tulisi selvittää kunkin ammattikunnan opetuksen tämänhetkinen tilanne lääkeinformaatioon liittyvän osaamisen opettamisessa. Taulukko 3. Tutkimukset kolmannen tavoitteen Terveydenhuollon lääkeosaaminen on korkeatasoista ja moniammatillista toteuttamiseksi Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu ja julkaiseminen Moniammatillisuus ja potilaskeskeisyys toteutuu koulutuksessa Selvitetään miten moniammatillisuus, potilaskeskeinen lääkeneuvonta, hoidon tuki ja lääkeinformaation työkalut on otettu huomioon terveydenhuollon koulutusohjelmissa eri tasoilla. lääketieteen, farmasian, hoitotieteen ja terveysalan koulutusyksiköt Koulutustyöryhmä Tavoite 4. Lääkeneuvonta perustuu valtakunnallisiin suosituksiin ja paikallisiin sopimuksiin Parhaimmillaan lääkeinformaatio on väline, jolla tuetaan potilaan lääkehoidon onnistumista, mutta tarvitaan tietoa siitä, toteutuuko tämä käytännössä. On syytä selvittää, missä määrin lääkeinformaatio tukee potilaan lääkehoidon onnistumista ja saako potilas eri tietolähteistä yhdenmukaista ja ristiriidatonta tietoa. Lääkeneuvonnan ja -ohjauksen tutkimisessa on tärkeää tarkastella asiaa myös potilaan näkökulmasta. Lääkeinformaation yhdenmukaisuuden selvittämiseksi alueellisella tasolla on syytä tarkastella miten terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelmat huomioivat

6 6 lääkeinformaation ja miten ne toteutuvat käytännössä (vrt. Terveydenhuoltolaki /1326). Tutkimusta tulisi erityisesti suunnata potilaan hoitoon saapumisen, siirtymisen yksiköstä toiseen ja kotiuttamisen tarkasteluun, mukaan lukien potilaan lääkitystiedon ajantasaisuuden ja tiedonkulun varmistaminen eri päätöksenteko- ja seurantavaiheissa. Esimerkiksi lääkeneuvonnan toteutuminen ja eri ammattiryhmien työnjako näissä solmukohdissa on tärkeä tutkimus- ja kehittämiskohde. Lääkeinformaatio-ohjauksen vaikutusta lääkeneuvontaan ja määräyskäytäntöön on tutkittu useissa tutkimuksissa (Järvinen ym. 2013), mutta tämä on keskeinen tutkimusaihe myös jatkossa, sillä potilaan oikeuksiin kuuluu saada hoitosuositusten mukaista, näyttöön perustuvaa hoitoa. Hoitosuositusten toteutumisen tutkiminen on osa lääkeinformaation vaikuttavuuden tutkimista. Vaikuttavuuden mittaamisessa käytettävät menetelmät ja indikaattorit tulee kuitenkin määrittää laajemminkin. Näiden avulla voidaan saada tutkimustietoa lääkeneuvonnan ja lääkehoidon ohjauksen vaikuttavuudesta. Lääkeneuvonnan toteutumisen tutkiminen itsehoidon ja itselääkityksen ohjaamisessa on tärkeää potilaan roolin korostuessa edelleen. Lääkeneuvonnan nykyisen laadun selvittämisen avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteita sekä seurata kehitystä. Apteekkien verkkopalveluista ja palvelupisteistä saatavan lääkeinformaation ja lääkeneuvonnan laatua tulee myös arvioida. Samoin tulee selvittää lääkeinformaatiopalveluja tuottavien toimijoiden välittämän lääkeinformaation laatu ja seurata sen kehittymistä. Myös sairaalan lääkeinformaatiotoiminnasta on selvityksen mukaan huomattavan vähän julkaistua tutkimusta (Järvinen ym. 2013). Taulukko 4. Tutkimukset neljännen tavoitteen Lääkeneuvonta perustuu valtakunnallisiin suosituksiin ja paikallisiin sopimuksiin toteuttamiseksi Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu ja julkaiseminen Lääkeinformaatiota koskevat paikalliset ja alueelliset suunnitelmat ja sopimukset on tehty ottaen huomioon koko lääkehoitoketjun ja myös itsehoito on huomioitu suunnitelmissa. Erva- ja sote-alueiden lääkeinformaatiokäytännöt selvitetään erilliskyselyn avulla Potilaan saama lääkeneuvonta on yhdenmukaista riippumatta siitä, mistä lähteestä hän sen saa Selvitetään potilaan saaman lääkeneuvonnan yhdenmukaisuutta ja mahdollista ristiriitaisuutta kyselyn avulla Fimea yhteistyössä Lääkeinformaatiota lääkkeiden käyttäjille -työryhmän ja Tutkimustyöryhmän kanssa Internetkyselytutkimus toteutetaan alkuvuodesta Tuloksia hyödynnetään erityisryhmille suunnatun lääkeinformaation kehittämisen suuntaamisessa. Tavoite 5. Lääkkeiden käyttäjät hyödyntävät luotettavia tiedonlähteitä ja palveluja Lääkkeiden käyttäjien ja potilaiden rooli kehittyy jatkuvasti aktiivisempaan suuntaan. Tämä edellyttää, että heidän tarpeensa huomioidaan entistä paremmin tietolähteiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tutkimusta suunnitellessa on huomioitava, että lääkkeiden käyttäjät eivät ole yhtenäinen, vaan hyvin heterogeeninen ryhmä ja yksiselitteistä ratkaisua lääkeinformaation välittämiseen kaikille ei ole. Myös erityisryhmät, kuten viittomakieliset, näkövammaiset ja maahanmuuttajat on huomioitava lääkeinformaation kehittämisessä ja siihen liittyvässä tutkimuksessa. Lääkkeitä käyttävät erityisesti iäkkäät ihmiset ja sen vuoksi tutkimusta myös iäkkäiden lääkeinformaation tarpeista on syytä tehdä. Sosiaalinen media ja sähköiset lääkeinformaatiopalvelut kehittyvät voimakkaasti lääkealalla, mikä tulee huomioida myös vahvistamalla ilmiön tutkimista. Hyötyjen ja haasteiden tunnistaminen on

7 7 tärkeää kehittämistyön pohjaksi. Myös lääkeyritysten rooli sähköisen, suoraan lääkkeiden käyttäjille suunnatun lääkeinformaation välittäjänä on hyvä huomioida. Lääkkeiden käyttäjien käyttämistä lääketiedonlähteistä on olemassa runsaasti julkaistua tietoa (Järvinen ym. 2013). Jatkossa on tärkeää selvittää, mitä esteitä luotettavien lääketiedon lähteiden käytölle on ja miten niiden käyttöä voidaan edistää. Taulukko 5. Tutkimukset viidennen tavoitteen Lääkkeiden käyttäjät hyödyntävät luotettavia tiedonlähteitä ja palveluja toteuttamiseksi Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu ja julkaiseminen Tietolähteiden hyödynnettävyys ja saavutettavuus eri lääkkeiden käyttäjien ryhmissä on tunnistettu Access -tutkimus syrjäytymisteorian näkökulmasta, kysely HY sosiaalifarmasia Kyselytutkimus toteutetaan loppuvuodesta 2013 ja julkaistaan vuosien aikana tieteellisissä kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Sosiaalisen median ja sähköisten lääkeinformaatio-palveluiden hyödyt ja haasteet lääkeinformaation välittämisessä on tunnistettu. Sähköisten lääketiedon lähteiden (esim. internet ja siellä olevat lääkeinformaatiopalvelut) käyttöä ja lääkkeiden käyttäjien toiveita niiden kehittämiseen on selvitetty. Erityisryhmien yksilöidyt tiedontarpeet, tiedon saavutettavuus ja lääketiedon käytön esteet on tunnistettu Toteutetaan kukin kohderyhmä huomioon ottaen eri menetelmillä tutkimuksia lääketiedon tarpeesta (baseline Internet-kyselynä) Fimea yhteistyössä Lääkeinformaatiota lääkkeiden käyttäjille -työryhmän ja Tutkimustyöryhmän kanssa Yliopistot Internet-kyselytutkimus toteutetaan alkuvuodesta Tuloksia hyödynnetään erityisryhmille suunnatun lääkeinformaation kehittämisen suuntaamisessa. Tavoite 6. Väestön terveyden lukutaito on hyvä Lääkkeiden käyttäjien ja potilaiden oma aktiivisuus on terveydenhuollon keskeisiä tavoitteita (Terveydenhuoltolaki /1326). Tavoitteet edellyttävät väestön hyvää terveyden lukutaitoa. Tämä korostuu erityisesti itsehoidossa ja pitkäaikaissairaiden ohjatussa omahoidossa. Hyvän terveyden lukutaidon omaksuminen alkaa jo lapsuudessa muun muassa koulutusjärjestelmän kautta (Opetushallitus 2004). Väestön terveyden lukutaitoa nimenomaan lääkeinformaation näkökulmasta on Suomessa tutkittu vähän (Järvinen ym. 2013). Sen selvittäminen on tärkeää, jotta lääkeinformaatiotoimintaa voidaan kohdentaa ja eriyttää eniten tarvitseville. Väestön ja potilaiden kyky arvioida lääketiedon luotettavuutta kuuluu osana terveyden lukutaitoon. Luotettavuuden arviointiin käytettävien työkalujen tunnettuuden lisääminen on myös tärkeä kehittämisalue.

8 8 Taulukko 6. Tutkimukset kuudennen tavoitteen Väestön terveyden lukutaito on hyvä toteuttamiseksi Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu ja julkaiseminen Väestön terveyden lukutaidon tutkimuskenttä on tunnistettu Kartoitetaan Suomessa ja kansainvälisesti väestön terveyden lukutaidosta toteutetut, lääkeinformaatioon liittyvät tutkimukset: miten terveyden lukutaito operationalisoitu, mitä se tarkoittaa käytännössä, miten asiaa on tutkittu. Lääkkeiden oikean käytön opettaminen on osa koulujen (peruskoulu, lukio, ammattikoulu) terveysopetusta Lääkekasvatus-interventio: kysely- ja haastattelututkimukset Joensuun normaalikoulussa (peruskoulu) Itä-Suomen yliopisto ja Fimea (peruskoulu) Interventio toteutetaan vuosina ja tulokset julkaistaan kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa vuosien aikana. (peruskoulu) Tavoite 7. Lääkeinformaatioon liittyvät Lääkepolitiikka indikaattorit ja niiden kehittäminen Lääkepolitiikka asiakirjan tavoite 3.2 Lisätään luotettavan ja rationaalista lääkehoitoa tukevan informaation tuottamista ja välittämistä terveydenhuollon ammattilaisille ja lääkkeen käyttäjille sisältää useita lääkeinformaatioon liittyviä toimenpiteitä, joiden toteutumisen seuraamista esitetään osaksi lääkeinformaatioverkoston toimintaa. Lääkeinformaatiotoimintaa ehdotetaan seurattavaksi kahden indikaattorin sekä lääkeinformaation kehittymiseen liittyvän muun seurannan avulla. Lääkeinformaatiotoimintaan liittyvät indikaattorit: Lääkeinformaatiotoimintaa seurataan kahden keskeisen indikaattorin avulla (taulukko 7). Fimea pyytää tutkimuksia toteuttavilta tahoilta tutkimustuloksia näiltä osin vuosittaisia indikaattoritietoja kootessaan. Taulukko 7. Lääkeinformaatiotoimintaan ehdotetut indikaattorit (ehdotus 1/2014) Lääkepolitiikka 2020 tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu ja julkaiseminen Varmistetaan terveydenhuollon ammattilaisten, väestön ja lääkkeiden käyttäjien luotettavan ja näyttöön perustuvan lääketiedon saanti Osuus aikuisväestöstä, joka on saanut tietoa käyttämistään lääkkeistä kuluneen vuoden aikana lääkäriltä hoitajalta apteekista AVTK-kysely / THL Kansalaiskysely / Fimea 2014 Varmistetaan terveydenhuollon ammattilaisten, väestön ja lääkkeiden käyttäjien luotettavan ja näyttöön perustuvan lääketiedon saanti Osuus itsehoitolääkkeitä ostaneista apteekin asiakkaista, joita on neuvottu ostotilanteessa Kansalaiskysely / Fimea Lääkeinformaation kehittymiseen liittyvä muu seuranta ehdotus 1/2014: Lääkeinformaatioon liittyvän indikaattoritiedon lisäksi lääkeinformaation kehittymistä seurataan myös muuten (taulukko 8). Lääkeinformaatioverkoston työryhmien roolina on omalta osaltaan tuottaa tietoa sitä koostavalle Fimealle. Lisäksi tieto lääkeinformaation kehittymisestä välittyy lääkeinformaatioverkoston työryhmien ja Innokylän kautta sidosryhmille.

9 9 Taulukko 8. Lääkeinformaation kehittymiseen liittyvä seuranta (ehdotus 1/2014) Lääkepolitiikka 2020 tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu ja julkaiseminen Tehostetaan kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistyötä lääkeinformaation ja -palveluiden tuottamisessa ja niiden vaikuttavuuden arvioinnissa Sidosryhmäkyselyt siitä, mitä toimenpiteitä on toteutettu lääkeinformaation kehittämiseksi ja myös laajemmin Lääkepolitiikka tavoitteiden toteuttamiseksi Fimea 2 3 vuoden välein Tehostetaan kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistyötä lääkeinformaation ja -palveluiden tuottamisessa ja niiden vaikuttavuuden arvioinnissa Dokumenttianalyysi lääkeinformaatioverkoston toiminnan aktiivisuudesta ja laajuudesta (sis. toimintasuunnitelmat, kokousmuistiot, aiepaperit, projektisuunnitelmat jne.) Lähteenä Innokylä Fimea / Lääkeinformaation koordinaatioryhmä Vuosittain tai toimintakausittain osana lääkeinformaatioverkoston työryhmien toiminnan tarkastelua Tehostetaan kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistyötä lääkeinformaation ja -palveluiden tuottamisessa ja niiden vaikuttavuuden arvioinnissa Tarkastellaan tietokannoista lääkeinformaatioon ja lääkeinformaatiopalveluihin liittyvien julkaisujen lukumäärää ja laatua kansalliset kansainväliset opinnäytteet Fimea yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa Lisätään kuluttajien ja potilaiden kriittistä terveystiedon lukutaitoa Maininta lääkkeiden oikeasta käytöstä peruskoulujen lukioiden ammattikoulujen opetussuunnitelmissa (dokumenttianalyysi) Opetushallitus / Fimea v (peruskoulu) 3. Lääkeinformaatioverkoston työryhmien rooli tutkimusstrategian toteuttamisessa Tutkimustyöryhmän rooli Tutkimustyöryhmän keskeinen rooli tutkimusstrategian toteuttamisessa on tiedottaa tutkijoita ja tutkimusryhmiä, koordinoida toteutettavaa tutkimusta sekä motivoida ja stimuloida lääkeinformaatiotutkimuksen tekemiseen. Lisäksi työryhmä pohtii rahoitusmahdollisuuksia ja edistää kansainvälistä yhteistyötä. Työryhmän voi toteuttaa tehtäviään esimerkiksi: - käsittelemällä tutkimustyöryhmän kokouksissa tässä strategiassa esitettyjä teemoja ja pohtimalla kunkin teeman tiedottamista, mahdollisia rahoituslähteitä, tutkimuksen toteuttamista ja potentiaalisia tutkijoita toteutukseen. - lisätä yhteistoimintaa, keskustelua ja tiedottamista lääkeinformaatioon liittyvästä tutkimuksesta eri tutkijoiden ja tutkimusryhmien välillä. Työkaluna tiedottamisessa käytetään Innokylän verkostotyökalua, mihin kootaan kuvauksia lääkeinformaatiotutkimuksista eri tutkijoilta. - lisätä yhteistyötä myös lääkeinformaatioverkoston työryhmien välillä lääkeinformaatiotutkimuksen toteuttamisessa verkoston toiminnan pohjaksi. - seurata lääkeinformaatiotutkimusta Suomessa ja kansainvälisesti esimerkiksi kutsumalla lääkeinformaatioon liittyvää, lääkeinformaatioverkostoa ja sen muita työryhmiä hyödyttävää tutkimusta tekeviä tutkijoita kertomaan omista tuloksistaan.

10 10 - järjestämällä lääkeinformaatioon liittyviä tutkimusseminaareja mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten yliopistojen, Potilasturvallisuusyhdistyksen, Hoitotyön tutkimussäätiön, Kliinisen Farmakologian Yhdistyksen tai Kliinisen Farmasian Seuran kanssa. - tekemällä aloitteita ajankohtaisista lääkeinformaatioon liittyvistä teemoista koulutustapahtumiin, kuten Lääkäripäiville tai Farmasian Päiville. - tuomalla aktiivisesti lääkeinformaatioon liittyviä tutkimustarpeita esille ja edistämällä lääkeinformaation liittyvien teemojen liittämistä osaksi laajempia tutkimuskokonaisuuksia esim. lääkitysturvallisuus tai rationaalinen lääkkeiden käyttö. - julkaisemalla kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita lääkeinformaatioverkoston toiminnasta tutkimuksen näkökulmasta. - esittelemällä lääkeinformaatioverkoston toimintaa ja sen puitteissa tehtävää tutkimusta kansainvälisissä kokouksissa ja kongresseissa. - tutustumalla EU:n lääkeinformaatiotilanteeseen ja kuluttajajärjestöjen toimintaan. - kokoamalla ja välittämällä hyviä lääkeinformaatiokäytäntöjä. Muiden työryhmien rooli Lääkeinformaatioverkoston työryhmät toteuttavat kehittämistoimintansa pohjaksi tarpeen mukaan selvityksiä lääkeinformaation nykytilasta hyödyntäen tutkimusstrategiassa kuvattua kontekstia. Työryhmät konsultoivat tarvittaessa tutkimustyöryhmää selvitysten toteuttamisessa, esimerkiksi menetelmien ja käytettyjen mittareiden valitsemiseksi. Lähteet: European Medicines Agency. Information on benefit-risk of medicines: patients, consumers and healthcare professionals expectations. Report by the Patients and Consumers Working Party (PCWP) and the Healthcare professionals Working Group (HCP WG). EMEA/40926/2009 Gardner PH, McMillan B, Raynor DK, Woolf E, Knapp P. The effect of numeracy on the comprehension of information about medicines in users of a patient information website. Patient Educ Couns 83(3): , 2011 Hämeen-Anttila K, Luhtanen S, Airaksinen M, Pohjanoksa-Mäntylä M. Developing a national medicines information strategy in Finland A stakeholders` perspective on the strengths challenges and opportunities in medicines information. Health policy 111: , 2013 International Committee of Medical Journal Editors. Uniform requirements for manuscripts submitted to biomedical journals Haettu internetistä : Järvinen R, Enlund H, Airaksinen M, Kleme J, Mononen N, Hämeen-Anttila K. Lääkeinformaatiotutkimus Suomessa Selvitys lääkeinformaatioverkoston toiminnan pohjaksi. Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja 7/2013. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea 2013 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Tiedolla järkevään lääkkeiden käyttöön. Lääkeinformaatiotoiminnan nykytila ja strategia vuoteen Fimea kehittää, arvioi ja informoi - julkaisusarja 1/2012. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea 2012 Knapp P, Raynor DK, Silcock J, Parkinson B. Can user testing of a clinical trial patient information sheet make it fit-for-purpose? - a randomized controlled trial. BMC Med 9:89, 2011 (doi: / )

11 11 Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vammala: Vammalan Kirjapaino oy, 2004 Raynor DK. User testing in developing patient medication information in Europe. Res Social Adm Pharm, 9(5): , 2013 Raynor DK, Bryant D. European Public Assessment Report (EPAR) summaries for the public: are they fit for purpose? A user-testing study. BMJ Open 3(9), 2013 (e003185) Sosiaali- ja terveysministeriö. Lääkepolitiikka Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:2

12 12 LIITE 1: TUTKIMUSTYÖRYHMÄN JÄSENET Puheenjohtaja Inka Puumalainen, Yliopiston Apteekki Varapuheenjohtaja Marja Airaksinen, Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta Sihteeri Leena Saastamoinen, Kela Jäsenet edustamansa tahon mukaan: Lääketieteen koulutusyksiköt: Eeva Moilanen, Tampereen yliopisto (Markku Koulu, Turun yliopisto) Eero Mervaala, Helsingin yliopisto (Risto Huupponen, Turun yliopisto) Suomen Kliinisen Farmakologian yhdistys ja Suomen Farmakologiyhdistys: Jukka Hakkola, Suomen Farmakologiyhdistys (Kari Kivistö, Suomen Kliinisen Farmakologian yhdistys) Farmasian koulutusyksiköt: Marja Airaksinen (varapuheenjohtaja), Helsingin yliopisto (Marika Pohjanoksa-Mäntylä, Helsingin yliopisto) Hoitotieteen koulutusyksiköt: Katri Vehviläinen-Julkunen, Itä-Suomen yliopisto (Riitta Suhonen, Turun yliopisto) Duodecim: Eero Mervaala Kliinisen Farmasian Seura: Raimo Ojala (Miia Tiihonen) Yliopistojen apteekit: Inka Puumalainen (puheenjohtaja), Yliopiston Apteekki (Kirsti Laitinen, Itä-Suomen yliopiston apteekki) Kela: Leena Saastamoinen (sihteeri) (Jaana Martikainen) THL: Satu Helakorpi (Heli Hätönen) Fimea: Hannes Enlund (Katri Hämeen-Anttila)

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten priorisointi Sidosryhmäkyselyn tulosten esittely Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Annikka Kalliokoski Ylilääkäri Lääketurvallisuus-

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokous 3 MUISTIO 3 30.1.2013 klo: 12 14.20 (Mannerheimintie 103b, Amorosa 1&2)

Lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokous 3 MUISTIO 3 30.1.2013 klo: 12 14.20 (Mannerheimintie 103b, Amorosa 1&2) Lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokous 3 MUISTIO 3 30.1.2013 klo: 12 14.20 (Mannerheimintie 103b, Amorosa 1&2) Paikalla: Minna Näsänen (puheenjohtaja), Lääketietokeskus Katri Hämeen-Anttila (sihteeri),

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Curriculum Vitae 2016

Curriculum Vitae 2016 Curriculum Vitae 2016 Enni Annika Kiiski (os. Sjöblom) Proviisori, yliopisto-opettaja, jatko-opiskelija Farmasian tiedekunta, HY Farmakologian ja lääkehoidon osasto Kliinisen farmasian ryhmä / Sosiaalifarmasia

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON PÄIVÄT 2017: Kuka tietää lääkityksesi? PROJEKTISUUNNITELMA

LÄÄKEHOIDON PÄIVÄT 2017: Kuka tietää lääkityksesi? PROJEKTISUUNNITELMA LÄÄKEHOIDON PÄIVÄT 2017: Kuka tietää lääkityksesi? PROJEKTISUUNNITELMA Projektin nimi: Lääkehoidon päivät 16.3.2017 Projektityyppi: Valtakunnallisen teemapäivän suunnitteleminen ja toteuttaminen Projektin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

MUUTOKSET HARJOITTELUJAKSOJEN SISÄLLÖISSÄ

MUUTOKSET HARJOITTELUJAKSOJEN SISÄLLÖISSÄ MUUTOKSET HARJOITTELUJAKSOJEN SISÄLLÖISSÄ Professori Marja Airaksinen Kliinisen farmasian ryhmä Helsingin yliopisto Opetusapteekkien neuvottelupäivä 23.4.2014 24.4.2014 1 HY: HARJOITTELUJAKSOJEN UUDET

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen ja sihteeriksi Kaija Vasala.

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen ja sihteeriksi Kaija Vasala. PÖYTÄKIRJA Suomen Onkologiayhdistys Ry Sääntömääräinen syyskokous Aika: perjantai 28.8.2015, klo 16.00 Paikka: Tampere-talo, Tampere 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 16.13 2. Kokouksen

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat Tukiryhmän tämän hetkinen kokoonpano: Anne Kumpusalo-Vauhkonen, Fimea Antti Mäntylä, Fimea Timo Järvensivu, Aalto yliopisto

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa

TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa Marjo Outila 24.1.2017 TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa TIEDONTUOTANNON TAVOITE JA NÄKÖKULMA Arvioida

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

PALKON SIDOSRYHMÄTAPAAMINEN Sari Koskinen ja Reima Palonen

PALKON SIDOSRYHMÄTAPAAMINEN Sari Koskinen ja Reima Palonen PALKON SIDOSRYHMÄTAPAAMINEN 29.9.2016 Sari Koskinen ja Reima Palonen 12.10.2016 1 Eri näkökulmia Sidosryhmistä Esityksen sisältö Deliberatiivisesta demokratiasta PALKOn prosessista otakantaa.fi -palvelu

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 1.11.2016 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista 7.4.2011 Markku Saarinen Lähtökohtatilanne: Monta strategiaa, monta kehittämisryhmää runsaan 5 vuoden aikana (2001-2006) oli Kaarinassa aikaansaatu

Lisätiedot

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY 16.9.2016 Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa Sairaala- ja kuluttajamaailma lähenevät toisiaan

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Minunterveyteni.fi lisäarvollisia terveyspalveluja kuntalaisille. Case Hämeenlinna. Ilona Rönkkö Palvelusuunnittelija Hämeenlinnan terveyspalvelut

Minunterveyteni.fi lisäarvollisia terveyspalveluja kuntalaisille. Case Hämeenlinna. Ilona Rönkkö Palvelusuunnittelija Hämeenlinnan terveyspalvelut Minunterveyteni.fi lisäarvollisia terveyspalveluja kuntalaisille Case Hämeenlinna 8.10.2015 Ilona Rönkkö Palvelusuunnittelija Hämeenlinnan terveyspalvelut 8.10.2015 Hämeenlinnassa on lähes 68 000 asukasta

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on laadukas, sitoutumaton ja arvostettu terveydenhuollon toimija ja terveyspoliittinen vaikuttaja.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on laadukas, sitoutumaton ja arvostettu terveydenhuollon toimija ja terveyspoliittinen vaikuttaja. Strategia 2016 2018 1. Tavoitteemme Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on laadukas, sitoutumaton ja arvostettu terveydenhuollon toimija ja terveyspoliittinen vaikuttaja. 2. Arvomme tieteellisyys eettisyys

Lisätiedot

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot