AKAAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2011

Transkriptio

1 AKAAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2011 Kaupunginhallitus Valtuusto

2 2 Aktiivinen Akaa hyvien yhteyksien ja viihtyisän asumisen kaupunki Kasvava Akaan kaupunki sijaitsee pääväylien varrella Etelä-Pirkanmaalla. Sen kautta kulkee päärata, siellä kohtaavat valtatiet 3 ja 9. Tampere-Pirkkalan lentokenttä on vajaan tunnin ja Helsinki Vantaan lentokenttä vajaan kahden tunnin matkan päässä. Akaa asuinkuntana kiinnostaa uutta kotia suunnittelevia. Sijainti houkuttaa myös yrityksiä. Akaan kaupunki huolehtii toimivista peruspalveluista, asukkaiden hyvinvoinnista ja henkilöstön työhyvinvoinnista, kaupungin talouden vakaudesta, sujuvasta ja tehokkaasta maankäytön suunnittelusta ja kunnallistekniikan rakentamisesta sekä yritysten toimintaedellytyksistä. Visio, slogan ja toiminta-ajatus Aktiivinen Akaa hyvien yhteyksien ja viihtyisän asumisen kaupunki (visio). Onnen osaset löytyvät akaalaisesta arjesta (slogan). Huolehdimme asukkaiden ja yritysten palveluiden toimivuudesta sekä hyvästä elin- ja toimintaympäristöstä (toiminta-ajatus). Strategian laadinnassa on noudatettu seuraavaa kaupungin johtamis- ja strategiakehystä: Vaikuttavuus Akaan johtamis- ja strategiakartta Hallittu asukasmäärän ja työpaikkojen kasvu Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Viihtyisä asuinympäristö Prosessit ja rakenteet Toimintoja ja johtamista tukeva organisaatio Palveluiden tuotannon tarkoituksenmukainen järjestäminen Resurssit ja talous Palvelutuotanto ja talous tasapainossa Resurssien kohdentaminen Osaaminen ja uudistuminen Osaava, motivoitunut ja uudistushaluinen henkilöstö

3 3 Strategiaprosessi, strategian hyväksyminen ja ohjausvaikutus Strategian laadinta käynnistyi pidetyssä valtuustoseminaarissa. Silloin todettiin, että päätöksenteko tapahtuu aikaisintaan kesällä Käytännön työtä on ohjannut ohjausryhmä ja strategian painopisteitä on työstetty 7 työryhmässä. Ne ovat pohtineet omien aihepiiriensä kannalta keskeisiä linjauksia. Valtuustoseminaarit ovat mahdollistaneet valtuutettujen osallistumisen strategiatyöhön. Valtuusto hyväksyy strategian syyskuussa Samanaikaisesti hyväksytään maankäytön suunnitteluun liittyvä strateginen kehityskuva. Strategiasta ei ole pyritty tekemään kaikkia kaupungin toimintoja kattavasti käsittelevää asiakirjaa. Esitystapa on pyritty pitämään tiiviinä, eikä linjausten perusteita ja taustoja ole kirjattu. Tavoitteena on ollut käsitellä sellaisia merkittäviä toimintoja ja palvelukokonaisuuksia, joilla on huomattava merkitys kaupungille ja sen asukkaille. Toiseksi tarkoituksena on ollut käsitellä sellaisia kysymyksiä, joissa on välttämätöntä tai vähintään hyödyllistä tehdä strategisia tai strategisluonteisia linjauksia. Strategia ohjaa valmistelua ja päätöksentekoa kaikilla tasoilla. Strategian täytäntöönpano toteutuu talousarviosta ja -suunnitelmasta päätettäessä. Resurssit jaetaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Arkielämässä tarpeet näyttäytyvät edelleen selvästi suurempina kuin resurssit. Tulotalouden toteutuminen (verot, maksut, valtionosuudet) samoin kuin menojen hallinta ovat ratkaisevassa asemassa tämänkin strategian toteutumisessa. Kuntarakenne, palvelutuotanto, henkilöstö ja talous Akaan kaupunki ei pyri strategiakaudella aktiivisesti uusiin kuntaliitoksiin. Mahdolliset esitykset kuntaliitosselvityksiin osallistumisista harkitaan kuitenkin vakavasti ja perusteellisesti. Sijainti Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvuvyöhykkeellä antaa uusia mahdollisuuksia. Akaan kaupunki syntyi , kun Toijalan kaupunki ja Viialan kunta yhdistyivät. Vuoden 2009 alusta aloitti toimintansa Akaan, Kylmäkosken ja Urjalan yhteistoiminta-alue sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tällä terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella kunnat vastasivat ns. PARAS lainsäädännön vaatimuksiin. Samassa yhteydessä Etelä-Pirkanmaan terveydenhuollon kuntayhtymä purettiin. Vuoden 2010 alusta yhteistoiminta-alue laajeni vanhuspalveluilla. Vuoden 2011 alusta Kylmäkosken kunta liittyi Akaan kaupunkiin ja yhteistoiminta-alue laajeni perhekeskuksella. Akaan kaupungissa on toteutettu lähes vuosittain merkittäviä organisaatio- ja toiminnallisia muutoksia vuosina Kuvaavaa on, että kaupungin palveluksessa vakinaisesti työskentelevien henkilöiden lukumäärä on noussut muutamassa vuodessa noin viidestäsadasta yli tuhanteen. Strategiakaudella Akaa keskittyy ensi sijassa kehittämään kaupungin ja yhteistoimintaalueen toimintoja. Vuoden 2011 alussa perustettu perhekeskus parantaa perheiden hyvinvointiin vaikuttavia palveluita. Akaa sijaitsee HHT- (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere) vyöhykkeellä. Luonnollisten työssäkäynti- ja asiointialueiden merkitys kasvaa. Tehokkaiden liikenneyhteyksien ansiosta kasvukeskusten paineita voidaan tasata koko vyöhykkeen alueelle. Tieverkon lisäksi merkittävässä asemassa

4 4 kasvun tasaamisessa ovat radanvarren asemapaikkakunnat. Akaan kaupungin huomioi vyöhykkeen kasvun ja ohjaa aktiivisesti asemanseutujen kehittämistä. Asemanseutuja kehittämällä on mahdollista luoda kestävään kehitykseen tähtäävää yhdyskuntarakennetta. Akaan kaupunki tuottaa palvelut pääsääntöisesti omalla henkilöstöllään. Ostopalveluja ja yksityisiä palvelun tuottajia käytetään silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Oman palvelutuotannon tehokkuuden parantaminen on jatkuvaa toimintaa, johon osallistuu koko henkilöstö. Tuottavuuden parantamisella voidaan estää ja vähintäänkin hidastaa kustannusten nousupainetta. Ostopalveluilla voidaan täydentää tai korvata kokonaan kaupungin palvelutuotanto joissakin toiminnoissa. Vertailtavuuden perusteeksi palveluiden ulkoistamisen ja oman palvelutuotannon todelliset vaikutukset, kustannukset ja riskit arvioidaan perusteellisesti. Sähköisiä asiointimahdollisuuksia lisätään kaikilla toimialoilla yhdessä Etelä-Pirkanmaan kuntien ja Valkeakosken tietohallinnon kanssa. Toisaalta edelleen säilytetään muut asiointimahdollisuudet, koska kaikki asiakkaat eivät voi käyttää sähköisiä palveluja. Toimintatapoja uudistetaan ja tuottavuutta parannetaan. Akaan kaupunki työnantajana huolehtii osaamisen ylläpitämisestä ja uudistamisesta. Jokainen kaupungin palveluksessa oleva on vastuussa omasta ja yhteisön työhyvinvoinnista. Uusia virkoja ja toimia perustetaan harkitusti palvelutarpeiden kasvun ja muuttuvien tehtävien mukaisesti. Eläköitymisten yhteydessä harkitaan perusteellisesti mahdollisuudet jättää tehtävä kokonaan täyttämättä. Rekrytoinneissa hyödynnetään Akaan kaupungin parantunutta työnantajakuvaa ja houkuttelevuutta. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja uudesta osaamisesta huolehtiminen ovat keskeisiä työhyvinvoinnin ja jaksamisen osatekijöitä. Kaupunki panostaa henkilöstön monipuoliseen työhyvinvointiin. Kaupunkilaisten verorasitus pidetään kohtuullisella Pirkanmaan kuntien keskitasolla niissä veroissa, joista kaupunki voi päättää. Maksut pysyvät Pirkanmaan kuntien keskitasolla. Akaan lainakanta ei kasva yli Suomen kuntien keskimääräisen asukaskohtaisen tason. Kaupungin talouden onnistunut hoitaminen on merkittävä imagotekijä. Taloudesta uutisoidaan ja mediassa on entistä enemmän vertailuja vero- ja maksurasituksesta eri kunnissa. Kaupunkilaisten verorasitus ei saa nousta kohtuullista Pirkanmaan kuntien keskitasoa korkeammaksi niissä veroissa, jotka ovat kaupungin päätettävissä. Maksut ja palvelumaksut pidetään keskimääräisillä Pirkanmaan kuntien tasoilla, paitsi niissä palveluissa, joissa säädökset edellyttävät tuotantokustannuksia vastaavaa hinnoittelua.

5 5 Akaan kaupungin lainakannan määrä pidetään valtakunnan kuntien keskimääräisellä tasolla euroa/asukas mittarilla mitaten. Em. lainakantaehto otetaan huomioon vuosittain investointiohjelmaa laadittaessa. Käyttötalouden ylijäämiä käytetään investointien rahoittamiseen. Kuntakuva, imago ja markkinointi Jokainen kaupunkikonsernin työntekijä ja luottamushenkilö on kuntakuvan luoja ja Akaan markkinoija hyvän kellon soittaja. Oikein kohdennettu markkinointi tukee kaupungin hallittua kasvua. Toimivat verkkosivut ovat kehittämisen keskeinen kohde. Akaa -nimen tunnettuutta lisätään. Markkinoinnin tarkoituksena on varmistaa kaupungin hallittu asukasmäärän kasvu, mikä on noin yhden prosentin lisäys vuosittain. Markkinoinnin tarkoituksena on myös houkutella uusia yrityksiä kaupunkiin. Markkinointi toteutetaan kustannustehokkaasti niin, että markkinoinnin vaikuttavuus varmistetaan. Kaupungin kaikki työntekijät ja luottamushenkilöt luovat toiminnallaan kuntakuvaa Akaasta. Siksi on tärkeää, että työntekijät ja luottamushenkilöt tiedostavat asian ja ottavat sen toiminnassaan huomioon. Kaupungille on luotu yhtenäinen, yhdenmukainen visuaalinen ilme ja merkkikieli, jota noudatetaan säännönmukaisesti. Akaan kaupungin ilmoituksissa käytetään Akaan logoa. Valtuuston kokousilmoittelussa käytetään Akaan vaakunaa. Verkkosivuston toimivuus on keskeinen osa tehokasta viestintää. Verkkoviestintää kehitetään käyttäjien tarpeista lähtien. Akaa nimen tunnettuutta lisätään. Akaan kaupungin alueella kaikki postiosoitteet muutetaan muotoon AKAA. Rautatieasemien nimiin pyritään liittämään Akaa -nimi. Kaupungin viestinnän profilointi pohjautuu seuraaviin perusteemoihin: 1. Nuori kaupunki Nopeat yhteydet: uusi saavutettavissa oleva vireä kaupunki 2. Kasvava Kehittyvä: väkiluku kasvaa, kaupunki uudistuu, yrityselämä monipuolistuu 3. Hyvät palvelut Sujuva arki: peruspalvelut toimivat, arki sujuu, onnen voi löytää täältä

6 6 Maapolitiikka, kaavoitus (strateginen kehityskuva) Strateginen kehityskuva määrittelee maankäytön yleiset linjaukset. Maapoliittinen ohjelma määrittelee maanhankinnan ja luovutuksen periaatteet. Maapolitiikalla ja kaavoituksella tuetaan kaupungin kehitystä. Valtuusto hyväksyy strategisen kehityskuvan, jossa hahmotellaan tulevien vuosien maankäytön linjaukset, painopisteet sekä kaupungin strategiset kehityssuunnat. Taloudellisen ja ekologisen maankäytön suunnittelun lisäksi huolehditaan siitä, että kaupungin panostus infrastruktuuriin on riittävää ja kaupungin kasvua ja strategisia kasvusuuntia tukevaa. Suunnitelmallinen priorisointi on välttämätöntä. Elinkeinopolitiikka Akaan kaupunki profiloituu yritys- ja yrittäjämyönteisenä kaupunkina, joka tarjoaa tukeaan elinkeinoelämälle monipuolisesti, nopeasti ja osaavasti. Palvelut ostetaan pääosin Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:ltä vuoden 2013 loppuun asti. Elinkeinotoimen organisointi linjataan vuoden 2013 aikana. Merkittävistä yritystilojen toteuttamisista päättää valtuusto. Kaupunki huolehtii yritystoiminnan yleisistä edellytyksistä, joita ovat kunnalliset peruspalvelut laajasti ymmärrettynä. Uutta yritystoimintaa houkutellaan aktiivisesti paikkakunnalle. Akaan kaupunki on Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n toiseksi suurin omistaja. Yhtiö tuottaa kaupungille ja muille Etelä-Pirkanmaan kunnille elinkeinopalveluja vuosittain tehtävin ostopalvelusopimuksin. Elinkeinotoimen organisointi linjataan vuoden 2013 aikana. Kaksivuotisen SISU (Sijoitu sujuvasti Etelä-Pirkanmaalle) -hankkeen tavoitteena on houkutella uutta yritystoimintaa Akaaseen ja Etelä-Pirkanmaalle. Tavoitteena on mm. 150 uuden työpaikan syntyminen alueelle. Elinkeinoelämän neuvottelukunta edistää kaupungin ja yrittäjien yhteistyötä. Akaan kaupunki tai Akaan kaupunkikonserniyhtiöt voivat rakentaa toimitiloja ja myydä sekä vuokrata niitä yrittäjille/yrityksille. Merkittävät yritystilojen toteuttamiset päätetään yksittäisinä asioina valtuustossa. Yritystilojen toteuttamisessa otetaan huomioon kaupungin yleisen riskienhallinnan vaatimukset. Kaupungin yrityksille, osuuskunnille yms. antamiin lainoihin, takauksiin ja subventioihin (esim. alennukset liittymis- tai käyttömaksuihin) suhtaudutaan pidättyväisesti. Osana vuosittaista talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessia kaupunginhallitus linjaa tulevan vuoden elinkeinopoliittiset painopisteet, jotka talousarviossa resursoidaan.

7 7 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on eräs kaupungin strategian painopisteistä. Terveyskasvatukseen päivähoidossa ja kouluissa panostetaan. Liikuntamahdollisuuksia tarjotaan kaiken ikäisille. Aikuisten oma vastuu terveydestään korostuu. Terveyden edistämisellä pyritään yksilöiden elämänlaadun parantamiseen sekä kaupungin sosiaali- ja sairaanhoitomenojen vähentämiseen. Akaa profiloituu terveyden edistämisessä aktiivisena ja edistyksellisenä kaupunkina. Perusterveydenhuoltoon panostamalla erikoissairaanhoidon kasvavia menoja voidaan yrittää pienentää. Aikuisten oma vastuu terveydestään korostuu. Terveysriskeihin voidaan vaikuttaa tehokkaasti hyvin aikaisessa vaiheessa aloitetulla terveyskasvatuksella, liikuntamahdollisuuksien tarjoamisella, liikuntaa edistävällä yhdyskuntasuunnittelulla ja oikein kohdennetulla ennaltaehkäisevällä terveydenhuollolla. Diabetes- ja verenpainepotilaille otetaan liikuntaresepti käyttöön. Kaupunki tarjoaa asukkailleen monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Ensisijaisesti kehitetään liikuntamuotoja, joita kuntalaiset voivat harrastaa ilman ajanvarauksia ja osanottorajoituksia. On tärkeää saada ihmiset liikkeelle. Kevyenliikenteen väylät toimivat ympäri vuoden liikuntapaikkana, joten niiden rakentamiseen, kunnossapitoon ja turvallisuuteen kiinnitetään edelleen huomiota. Kaupunki varmistaa ulkoilureittien käytön kuntalaisten liikuntaan. Akaan kaupunki on savuton työnantaja. Terveyskasvatus korostuu Akaan kaupungin päiväkotien ja koulujen toiminnassa. Lasten ja nuorten asenteisiin, tottumuksiin ja tapoihin vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ensisijainen kasvatusvastuu on vanhemmilla. Kaupunki tarjoaa monipuolista tukea vanhempien kasvatustyölle. Vanhuspalvelut Vanhusten hoidon rakennetta muutetaan itsenäistä kotona selviytymistä edistäväksi ja tukevaksi. Yksityiset palveluntuottajat täydentävät kaupungin omaa palvelutuotantoa. Vanhuspalveluiden tarve kasvaa tulevaisuudessa. Kaupunki vastaa haasteeseen muuttamalla palvelurakennettaan hallitusti Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteiden mukaiseksi. Hoidon porrastusta kehitetään kokonaisuutena avohoitomuotojen suuntaan. Palvelurakenteita ja toimintamuotoja muutetaan niin, että palvelun tuottamistavat ovat mahdollisimman laadukkaita ja kustannustehokkaita, ja yksikköjen tuottavuus on korkealla tasolla. Vanhusten itsenäistä asumista omassa kodissaan edistetään. Tätä tavoitetta tukee esteettömyyden lisääminen taajamarakenteessa ja julkisissa tiloissa. Laitoshoidon paikkoja vähennetään, jolloin palvelurakenne kevenee ja kustannusten kasvu on nykytilanteeseen nähden selvästi maltillisempaa. Näin kotona asumisen tukemiseen jää nykyistä enemmän voimavaroja. Laitospaikkoja muutetaan tehostetun asumisen yksiköiksi. Hoivapaikkojen tarpeen kasvuun vastataan tehostetun palveluasumisen paikoilla ja kotihoidolla. Oman toiminnan ja yksityisten

8 8 palvelutuottajien kustannustehokkuutta ja laatua seurataan jatkuvasti ja tehdään tarvittavia muutoksia. Omaishoidon linjauksia tarkistetaan niin, että edullisella ja inhimillisellä omaishoidolla voitaisiin jonkin aikaa välttää pysyvää laitossijoitusta. Avo- ja kotihoidon palveluja tulee lisäksi olla tarvittaessa saatavilla. Koulutus, sivistys ja kulttuuri Perusopetuksen laatu on korkea. Opetustilat ovat tehokkaassa käytössä. Kansainvälisyyskasvatus, yrittäjyyskasvatus ja kädentaitojen opettaminen voivat olla koulujemme erilaistumistekijöitä. Akaan lukio on yleislukio. Akaa hakeutuu aktiiviseen oppilaitosyhteistyöhön lähialueella. Kulttuuripalveluiden painopiste on lasten ja nuorten kulttuuripalveluissa. Ympäristötaidenäyttely Näkymä luo tunnettuutta ja kasvaa kansallisesti merkittäväksi tapahtumaksi. Perusopetuksen laatu on eräs keskeisimmistä hyvinvoinnin osatekijöistä. Opetussuunnitelmat ja opetussisällöt pidetään Akaassa ajantasaisina ja toimivina. Perusopetuksessa koulujen opetustilat suunnitellaan niin, että ne ovat tehokkaasti käytössä. Ala- ja yläkoulujen välistä rajaa pyritään aktiivisesti hälventämään. Koulutilojen joustavalla käytöllä vältetään koulutilojen rakentaminen ainakin vuosikymmeneksi, mikäli vuosittainen väestönkasvu pysyy strategian mukaisesti noin yhdessä prosentissa. Koulujen erilaisuutta kunnioitetaan. Kansainvälisyyskasvatus, yrittäjyyskasvatus ja kädentaitojen opettaminen voivat olla eri koulujen painotustekijöinä. Akaassa on korkeatasoiseen opetukseen keskittyvä teoreettinen lukio, jonka fyysiset edellytykset antavat mahdollisuuden hyvään oppimiseen. Lukion kehittämisen lähtökohtana on, että se palvelee mahdollisimman useaa lukiokoulutukseen haluavaa oppilasta. Akaan lukio on yleislukio, joka painottaa opetusta tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti. Aikuisten lukiokoulutus on osa lukion toimintaa. Akaa hakee yhteistyötä lähialueiden oppilaitosten kanssa. Tämä mahdollistaa kiinteän vuorovaikutuksen, jolloin opiskelijoiden harjoittelumahdollisuudet ja mahdollisuudet saada työelämätuntemusta paranevat. Akaa pyrkii vaikuttamaan siihen, että keskiasteen oppilaitosten koulutustarjonta palvelee sekä akaalaisia oppilaita että akaalaista yritystoimintaa. Kulttuuripalveluissa painopiste on lasten ja nuorten kulttuuripalveluissa. Kaupunki tukee ja pyrkii koordinoimaan järjestöjen omaehtoista toimintaa. Ympäristötaidenäyttely Näkymästä pyritään luomaan tapahtuma, josta Akaan kaupunki saa lisää myönteistä tunnettuutta ja kävijöitä paikkakunnalle. Yhdistysten toimintaa tuetaan mahdollisuuksien mukaan. Strategiakaudella kehitetään toimintamalli, jossa niin urheilu- kuin kulttuuriyhdistyksetkin voisivat omalla toimintapanoksellaan luoda edellytyksiä taloudelliselle tukemiselle.

9 9 Lapset, nuoret, vapaa-aika Lasten ja nuorten määrä on kasvussa Akaassa. Päivähoitopalvelut säilytetään monipuolisina. Hoitajien kotona tapahtuvaa perhepäivähoitoa lisätään. Kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyötä kehitetään suunnitelmallisesti. Päivähoitotarjonta säilytetään monipuolisena, jotta vanhemmilla säilyy mahdollisuus valita sopiva päivähoitomuoto. Yksityinen päivähoitotarjonta säilytetään ja sitä voidaan myös lisätä. Hoitajien kotona tapahtuvaa perhepäivähoidon tarjontaa pyritään lisäämään nykyisestä. Tällä hetkellä palveluksessa on n. 30 perhepäivähoitajaa. Kotona tapahtuvan perhepäivähoidon lisäämisessä onnistuminen vähentää investointipaineita. Alueperusteista päivähoitojärjestelmää muutetaan vastaamaan paremmin olosuhteita ja kaupungin rakennetta. Nuoria kiinnostavat toiminnot syntyvät urheiluseurojen, yhdistysten ja koulujen kerhojen toiminnan tuloksena. Nuorten harrastukset ovat osa hyvää elämää. Kaupunki tukee ja kannustaa vapaaehtoisia toimijoita aktiivisen harrastustoiminnan ylläpitämisessä. Nuorisovaltuusto jatkaa toimintaansa nuorten osallistumista edistävänä foorumina. Nuorisotiloissa jatketaan erilaisten kerhojen ja harrastusryhmien toimintaa. Tekninen infrastruktuuri Teknisessä toimessa haetaan uusia kustannustehokkaita toimintatapoja ja -malleja. Riittävällä kunnallistekniikan vuosittaisella rakentamisella tuetaan kaupungin myönteistä kasvua. Palvelutuotannon kannalta tarpeettomasta kiinteistökannasta luovutaan. Akaa suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti ylikunnallisen yhteistyön laajenemiseen. Vesihuoltoa kehitetään yhdessä Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n kanssa. Veden laatu paranee ja vesihuollon toimintavarmuus kasvaa. Tuotantotapojen uudistuksissa voidaan siirtää ulkopuolelta ostettuja palveluja omaksi toiminnaksi tai päinvastoin. Vertailuissa oman toiminnan ja ulkopuolelta ostetun välillä huomioidaan kaikki kustannukset ja riskit sekä toimintavarmuus- ja laatunäkökohdat myös kriisitilanteissa. Investoinneissa pyritään siihen, että aloitetut hankkeet toteutetaan loppuun suunnitelmallisesti. Kaupungin ydintoimintoja palvelemattomista kiinteistöistä luovutaan. Ensisijaisesti luovutaan käyttökustannuksia aiheuttavista kohteista. Suunnitelmallinen kohteiden priorisointi on välttämätöntä. Huolellisuutta infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa lisätään. Kevyen liikenteen väylät on priorisoitu kunnossapidon kärkeen. Liikenne- ja viheralueiden hoidossa voidaan ottaa käyttöön alueurakointityyppisiä toimintamalleja pitkähköillä sopimuksilla. Kuntien välisen yhteistyön laajentamista selvitetään mm. rakennusvalvonnan, hankintojen ja rakennuttamisen osalta.

10 10 Akaan kaupunki osallistuu Pro ysitien hankesuunnitteluun. Strategian toimeenpano ja seuranta Akaan strategia tarkistetaan valtuustokausittain. Tämä strategia on aikajänteeltään vuoden 2016 loppuun ulottuva. Vuoden 2012 vaaleilla valituiksi tulleet valtuutetut päättävät vuoden 2013 aikana tarvittaessa uusista linjauksista tähän strategiaan. Strategia ohjaa valmistelua ja päätöksentekoa kaikilla tasoilla. Strategian täytäntöönpano toteutuu talousarviosta ja -suunnitelmasta päätettäessä sekä päivittäisessä johtamisessa. Strategian toimeenpanosta vastaavat kaupunginhallitus ja johtoryhmä. Kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat raportoivat strategian toteutumisesta tilinpäätöksen yhteydessä. Tilinpäätöksen mittaristosta valitaan tai muokataan strategian toteutumista parhaiten kuvaavat mittarit (5 10). Tarkastuslautakunta arvioi strategian toteutumista vuosittain valtuustolle osoitettavassa arviointikertomuksessaan.