LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVA 2040

Transkriptio

1 LIMINGAN KUNTA LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN Vastine ehdotusvaiheen palautteeseen SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21017

2 LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN 1 (23) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Vastine ehdotusvaiheen palautteeseen P21017 Outi Järvinen Sisällysluettelo 1 Lausunnot Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ Alueidenkäyttöyksikkö Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue Pohjois-Pohjanmaan museo Liikennevirasto Seuturakennetiimi (Oulun seudun kuntien johtajien kokous) Oulun seudun ympäristötoimi Oulun poliisilaitos Kempeleen kunta Lumijoen kunta Tyrnävän kunta Muistutukset Ankkurilahden ratsutila Oy Merja Komulainen-Aakko Jatkotoimet... 22

3 1 (22) LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVA 2040 Limingan Ankkurilahden - Haaransillan Liminganportin osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä osayleiskaavaehdotus selostuksineen ja selvityksineen on ollut Limingan kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti julkisesti nähtävillä julkista kuulemista varten aikavälillä Limingan kunnanvirastolla osoitteessa Iivarinpolku 6 sekä Limingan kunnan internet-sivuilla < Luonnosvaiheen palaute ja laadittava osayleiskaavaehdotus on käsitelty kaavan laadintaan liittyvässä 2. viranomaisneuvottelussa Osayleiskaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Pohjois-Pohjanmaan liitolta, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Pohjanmaan museolta, Liikennevirastolta, Oulun seudun kuntajohtajien kokoukselta (Seuturakennetiimi), Kempeleen kunnalta, Lumijoen kunnalta ja Tyrnävän kunnalta. Osayleiskaavasta saatiin seitsemän lausuntoa. Lausunnot on kirjattu lähes sanasta sanaan tähän raporttiin. Kokousten päätösteksteistä on esitetty pelkkä päätös ja jätetty alustava pykäläteksti pois. Suunnittelualueen maanomistajille ilmoitettiin osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolosta Rantalakeus-lehdessä sekä kunnan internetsivulla ja ilmoitustaululla. Osallisilla oli oikeus jättää osayleiskaavasta muistutus julkisen nähtävilläolon aikana. Osayleiskaavasta saatiin kaksi muistutusta. Muistutuksia ei ole kirjattu sanasta sanaan tähän raporttiin vaan niistä on referoitu oleelliset pääkohdat. Molemmat muistutukset liittyvät samaan aihepiiriin. Niihin on annettu pääasiallinen vastine Ankkurilahden ratsutila Oy:n muistutuksen yhteydessä. Alkuperäiset lausunnot ja muistutukset ovat raportin liitteenä.

4 2 (22) 1 Lausunnot 1.1 Pohjois-Pohjanmaan liitto Ei jätettyä lausuntoa. 1.2 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ Alueidenkäyttöyksikkö Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue Alueidenkäyttöyksikön päällikkö, ympäristölakimies Liisa Koski-Ahonen arkkitehti Antti Huttunen Alueidenkäyttöyksikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon osayleiskaavaluonnoksesta. Lausunnossa huomautettiin useista kaupallisiin varauksiin liittyvistä määräyksistä ja liikenneverkon varauksista. Lausunnon antamisen jälkeen on pidetty viranomaisneuvottelu Limingan kunta on laatinut selvityksen kaupan palveluverkosta Limingassa (Sweco Ympäristö Oy ). Selvityksessä on arvioitu kaupallisten palveluiden sijoittumista ja niiden vaikutuksia Ankkurilahden, Haaransillan ja Liminganportin alueilla. Liminganportin osalta johtopäätöksenä on todettu, että paikallisesti merkittävän päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittamisella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueen kaupallisiin palveluihin. Ankkurilahden KME-2 varauksen osalta vaikutuksia ei ole arvioitu, joten tältä osin kaavaehdotuksen kaavamääräystä tulee muuttaa. Selvityksen kohdassa 6.1 on arvioitu vaikutuksia kauppaan ja palvelurakenteeseen Haaransillan alueella. Liiketilatarpeen määrää on arvioitu vuoteen 2040 mikä poikkeaa maakuntakaavan kauppaselvityksen tavoitevuodesta Kohdassa on todettu, että Haaransillan toteuttaminen pääosin valtakunnallisesti merkittävänä tilaa vaativan erikoiskaupan ja siihen liittyvän matkailun alueena ei aiheuta merkittävää haitallista vaikutusta Limingan eikä muihin seudun kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Tämä poikkeaa maakuntakaavan selvityksestä, jonka mukaan alueen osoittaminen seudullisesti merkittävälle vähittäiskaupan suuryksikölle ei ole tarkoituksenmukaista tasapainoisen kaupan palveluverkon kehittämisen näkökulmasta. Maakuntakaavan selvityksessä on katsottu kokonaisuutena maakunnan kauppapaikkojen kehittämisen periaatteet ja ne on hyväksytty kunnissa maakuntakaavan laatimisen yhteydessä. ELY-keskuksen mielestä Limingan kunnan laatimassa selvityksessä ei ole esitetty sellaista uutta tietoa, jonka perusteella maakuntakaavan periaatteista tulisi poiketa.

5 3 (22) Siirtymäsäännöksen vuoksi MRL 71 :n mukainen kaupan sääntely ei koske tässä vaiheessa paljon tilaa vievää kauppaa. Haaransillan alue sijaitsee kuitenkin irrallaan olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta ja sen saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävelyllä tai pyöräilyllä on heikko, minkä vuoksi se ei ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista ELY-keskuksen mielestä Haaransillan alueen kaavamääräystä tulee tarkistaa Oulun seudun yleiskaavan ja vaihemaakuntakaavan selvitysten mukaiseksi. Alueelle ei tule esittää yleiskaavassa seudullisesti merkittävää kauppa-aluetta. Valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen rajaus on esitetty voimassa olevan rajauksen mukaisesti. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden tarkistusinventointi on valmistunut ja se on lausuntokierroksella kevään aikana. Tarkistusinventoinnissa maisema-alueen rajausta kaava-alueella on jonkin verran laajennettu ja se on syytä ottaa huomioon ainakin kaavaselostuksessa. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Liikennevastuualue on kaavaprosessin aiemmissa vaiheissa huomauttanut liikenneverkon luokittelumerkinnöistä, Tupoksesta luoteeseen osoitetun uuden tieyhteyden statuksesta sekä Ankkurilahden P- ja KME-1 -alueen välisen kevyen liikenteen yhteyden alikulkumerkinnän puutteesta.. Kaavaehdotuksessa verkon luokittelumerkinnät on korjattu ja Tupoksesta luoteeseen johtavan uuden tieyhteyden merkintä on myös muutettu liikennevastuualuetta tyydyttäväksi. Ankkurilahden alikulkuvarausta ei ole kuitenkaan esitetty kaavassa. Se tulee lisätä kaavaehdotukseen. Kaavaehdotukseen tulisi vielä lisätä st 847:lle kevyen liikenteen alikulkumerkinnät niihin kohtiin, joissa kevyt liikennereitti risteää seututietä. Koska Haaransillan aluetta halutaan kehittää vähintäänkin paikallisesti merkittävänä kaupallisena alueena, tulee kevyen liikenteen verkkoa täydentää siten, että Tupoksen ja Haaransillan alueiden välillä on kevyen liikenteen väylävaraus koko matkalla. Liminganportin ja Kyllösen alueen välille on merkitty valtatietä risteävä moottorikelkkareitti ilman eritasomerkintää. MK-reittiä ei ole mahdollista toteuttaa tasoylityksenä, joten ko. paikkaan tulee lisätä eritasomerkintä. Kaavoittajan vastine: Ankkurilahden KME-2 aluevarauksen osalta täydennetään kaupallista selvitystä niin, että vaikutukset tulevat arvioiduksi. Kaavaehdotuksen kaavamääräys tullaan säilyttämään. Haaransillan alueen KME-tv merkinnän kaavamääräystä tarkistetaan vastaamaan Oulun seudun yleiskaavan ja vaihemaakuntakaavan selvityksiä niin, että poistetaan määräystekstistä osio merkitykseltään seudullinen tai valtakunnallinen. Ehdotuksessa Tupoksen alueelle osoitettu KM-tv merkintä säilyy entisenä, mutta merkintä muutetaan muotoon KM-tv-1. Lisätään esitetty Ankkurilahden alikulkuvaraus. Seututien 847 suuntaisesti Tupoksen ja Haaransillan alueiden välillä kulkeva kevyen liikenteen reitti ja

6 4 (22) siihen liittyvät alikulkumerkinnät lisätään niihin kohtiin, joissa kevyt liikennereitti risteää seututietä. Väylävarauksen linjauksessa hyödynnetään Tupoksentien varteen jo rakennettua yhteyttä eli yhteys ei kulje yhteyden koko matkalla kaava-alueella. Linjaus parantaa kevyen liikenteen saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta myös Haaransillan ja keskustan välillä. Limingan portin alueella Ruotsinojan vartta kulkevalle moottorikelkkareitille lisätään eritasomerkintä Lännentien nykyisen liittymän länsipuolelle kevyen liikenteen alikulkuvarauksen yhteyteen. Ennen alikulun valmistumista valtatie 8 alitetaan Ruotsinojan silta-aukon kautta, kuten nykyinen käytäntö on. Kaavassa osoitettu merkintä ALIKULKU muutetaan muotoon ALIKULKU TAI ALIKUL- KUVARAUS. 1.3 Pohjois-Pohjanmaan museo Rakennustutkija Anita Yli-Suutala Arkeologi Mika Sarkkinen Limingan kunta on pyytänyt lausuntoa Ankkurilahden Haarasillan - Liminganportin osayleiskaavaehdotuksesta, joka käsittää maankäytöltään kahden tyyppisiä alueita. Keskeisiä tavoitteita on ohjata liikenteen pääreitteihin tukeutuvien palvelu- ja työpaikka-alueiden yhdyskuntarakenteen hallittua kasvua ja tiivistymistä. Lisäksi tavoitteena on säilyttää arvokas maisema-alue ja siihen liittyvä maaseutumaiset toiminnat osayleiskaava-alueella. Maakuntakaavan mukaisesti palvelualueet on osoitettu keskeisten liikenneväylien varteen sekä Ankkurilahden ja Liminganportin sekä Haarasillan alueelle. Ankkurilahden ja Liminganportin jo osin muodostuneilla alueilla yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu paljon tilaa vievien kaupan yksiköiden alueet, jolle voidaan sijoittaa matkailua palvelevia toimintoja (KME-1). Yleiskaavan luonnosvaiheesta osa tilaa vievien kaupan yksiköiden alueesta on osoitettu myös päivittäistavarakaupan toimintaan (KME-2), joka sijoittuu keskeisesti ja liikenteellisesti Tupoksen keskukseen sekä Liminganportin alueelle. Palvelujen ja hallinnon alueet on sijoitettu olevammassa olevien, inventoinnissa esiin nostettujen Tupoksen kulttuuriympäristön kohteiden läheisyyteen. Ankkurilahdessa pääväylän itäpuolelle on osoitettu alueet maa- ja metsätalousvaltainen alue, johon on keskitetty eläinurheiluun liittyvään elinkeinotoimintaan varattava alue. Osayleiskaava-alueen keskiosassa Pohjantien itäinen maisemallisesti arvokas peltoaukea on jätetty avoimeksi MA- merkinnällä ja tärkeät maisemanäkymät on hyvin merkitty, aukeaa laikuttaa yksittäiset M-alueet. Pohjantien ja vanhan Ouluntien väline alue on osoitettu M-1 alueeksi, jossa on maatalouden yksiköiden lisäksi mahdollista sijoittaa myös muuta asumistoimintaa. M-1 -alueiden on mahdollista säilyä perinteisinä, toiminnallisena maaseudun tilakeskusten alueina. Ouluntien ja rautatien välinen alue on osoitettu selvitysalueena (SE), joka on osa Kempele-Liminka logistiikka-alueetta, joka on varattu ratapiha-alueeksi. Selvitysalueen maankäyttö on tarkoitus ratkaista myöhemmin erillisellä suunnitelmalla.

7 5 (22) Osayleiskaavan ehdotuksessa seudullisessa yleiskaavassa maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi osoitettu peltoalue Haaransillan eteläpuolen peltoaukeat, Temmesjoen varrella maiseman näkemäsuuntineen on osoitettu asianmukaisesti MA -merkinnällä. Isoniitty moottoritien itäpuolelta on osoitettu asianmukaisesti maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi. Inventoiduista kohteista osa on museon näkemyksen mukaan paikallisesti merkittäviä, ne on huomioitu osayleiskaavaan karttaan numeromerkinnällä ja nimetty selostukseen asianmukaisesti. Hanke-alueelta ei tunneta muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tämä selittyy hankealueen topografialla. Ensinnäkin alue on korkeimmillaan vain noin 7,5 metriä yli merenpinnan, mikä tarkoittaa merenrannan sijainneen hankealueen itäosissa vasta aivan rautakauden lopulla. Olennaista muinaisen asutuksen kannalta on alueen hyvin loiva maastonmuoto, mikä ei ole edullista asutusta ajatellen. Limingan varhaisin historiallisen ajan asutus sijaitseekin toisaalla. Historiallisen ajan maankäytöltään alue on ollut niittyinä ja peltoina. Kaavaan on merkitty 5 metrin korkeuskäyrä osoittamaan rantaa vuoden 1350 jkr. tilanteessa. Kyseessä on tilanne paremminkin noin Todettakoon, että tämän merkinnän yhteydessä selostuksessa (4.7.3) mainitun Pähkinäsaaren rauhan rajan linjauksesta sekä Hanhikiven liittymisestä kyseiseen rajaan on viimeisten vuosikymmenten aikana esitetty useita toisistaan eroavia teorioita ja tulkintoja. Tämä on siis pikemminkin historian tulkintaa kuin välttämättä kaavassa todettavaa faktaa. Sen sijaan varhaisimman talonpoikaisen asutuksen synty seudulle noihin aikoihin on historiantutkimuksessa joltisellakin varmuudella osoitettu. Selostuksen muinaisjäännöksiä koskevassa osuudessa (2.1.15) on ehkä hieman kärjistäen todettu, että alueella ei voi esiintyä esihistoriallisia muinaismuistoja. Kuitenkin esimerkiksi esihistorialliset veneiden tai alusten hylyt katsotaan kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Tällaisia ei kaava-alueelta kuitenkaan ole tiedossa, mutta sellaisen löytyminen ei olisi tavatonta. Historiallisen Pohjanmaan rantatien linjaus on merkitty kaavakarttaan. Vuoden 2000 inventoinnin mukaan vanha rantatie on hankealueella pääosin jäänyt valtatien alle ja Haaransillan luona tie on todettu kokonaan tuhoutuneeksi. Ainoastaan Haaransillan länsipuolella ja 8-tien kaakkoispuolella maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkityllä alueella Molnbergin sivuitse kulkeva linjaus on jossain määrin säilyttänyt vanhan tien piirteitä. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomautettavaa Ankkurilahden - Haarasillan - Liminganportin osayleiskaavaehdotuksesta. Kaavoittajan vastine: Selostukseen voidaan tarkentaa, että kaavaan on merkitty 5 metrin korkeuskäyrä osoittaa rantaa noin vuonna Selostukseen (4.7.3) voidaan tarkentaa myös, että Pähkinäsaaren rauhan rajan linjauksesta sekä Hanhikiven liittymisestä kyseiseen rajaan on viimeisten vuosikymmenten aikana esitetty

8 6 (22) useita toisistaan eroavia teorioita ja tulkintoja. Selostuksessa esitetty on historian tulkintaa. Selostuksen muinaisjäännöksiä koskevassa osuudessa (2.1.15) oleva teksti, että alueella ei voi esiintyä esihistoriallisia muinaismuistoja voidaan tarkistaa muotoon: ei tiettävästi esiinny esihistoriallisia muinaismuistoja. Alueelta voi kuitenkin löytyä esimerkiksi esihistoriallisen veneen tai aluksen hylkyjä. Ankkurilahti on esimerkiksi saanut nimensä savenottokuopasta löydetystä rautaisesta laivan ankkurista, jonka nykyisestä olinpaikasta ei ole tietoa. 1.4 Liikennevirasto Liikennevirasto on antanut lausunnon kaavaluonnoksesta , joka on huomioitu kaavatyössä. Liikennevirastolla ei ole lisättävää luonnosvaiheessa annettuun lausuntoon. Maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus. 1.5 Seuturakennetiimi (Oulun seudun kuntien johtajien kokous) Seuturakennetiimi päätti kokouksessaan , ettei osayleiskaavaehdotuksesta anneta lausuntoa. 1.6 Oulun seudun ympäristötoimi vs. ympäristöjohtaja Leena Tuuri Osayleiskaava-alue lukuun ottamatta Haaransillan lounaispuolista aluetta sisältyy vuonna 2011 laadittuun Liminganlahden osayleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitykseen. Selvitys on varsin kattava ja riittävä kaavoitusalueen luonnonolojen selvittämiseen. Kaavaselostuksessa olisikin tarpeen tuoda nyt esitettyä enemmän luonto- ja maisemaselvityksen keskeisiä tuloksia. Kaava-alue lähes kokonaisuudessaan kuuluu linnuston Oulun seudun kerääntymisalueeseen (IBA), mikä tulisi lisätä kaavaselostukseen ja rajauksen merkitsemistä myös kaavakarttaan tulisi harkita. Ympäristötoimi tähdentää alueen olevan potentiaalista happamien sulfaattimaiden esiintymisaluetta ja asia tulisi ottaa esille kaavaselostuksessa. Sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen ehkäisemistä koskevassa maa- ja metsätalousminiteriön strategiassa 2011 todetaan, että tavoitteena on mm. että sulfaattimaat otetaan huomioon kaikessa maankäytössä ja maankäytön suunnitteluun pyritään saamaan riittävää tietoa happamista sulfaattimaista ja niiden aiheuttamista riskeistä. Kaavatyöhön liittyen tulisi selvittää mahdollinen tarve tarpeellisista jatkotutkimuksista happamien maiden esiintymisen selvittämiseksi. Lisäksi ympäristötoimi toteaa seuraavaa:

9 7 (22) Kaavaselostuksen sivulla 15 mainitut ohjeet haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelystä ovat vanhentuneet, joten maininta ohjeista tulisi poistaa. Kaavaselostuksen sivulla 46 pyörrelampea koskeva viimeinen lause tulisi muuttaa esim. seuraavaan muotoon: Pyörrelampien toteutus edellyttää ilmoitusta ELY-keskukseen, joka ottaa kantaa vesilain mukaisen luvan tarpeeseen. Kaavaselostuksen sivu 48 / kaavakartan yleiset määräykset Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät jokivarsien lehtomaiset rannat. Jokipajun säilymiskysymyksissä toimivaltainen viranomaisen on ELY-keskus, ei kunnan ympäristövalvonta. 3. Jätevesien käsittely. Määräys tulisi muuttaa muotoon: Jätevesien käsittelyssä ensisijainen vaihtoehto on aina viemäriin liittyminen. Mikäli tämä ei ole mahdollista on noudatettava mitä jätevesien käsittelystä säädetään ympäristönsuojelulaissa ja jätevesiasetuksessa ja mitä määrätään Limingan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Rakennuslupahakemuksen liitteenä on oltava asiantuntijan suunnitelma jätevesien käsittelystä. Kaavoittajan vastine: jäljempänä on ote Liminganlahden osayleiskaavaa varten laaditusta Luontoja maisemaselvityksestä (2011), jossa on esitetty linnuston Oulun seudun kerääntymisalue (IBA ja FINNIBA). Kuvassa esitetty suunnittelualuerajaus koskee Liminganlahden osayleiskaavaa. Osayleiskaava-alue kuuluu lähes kokonaisuudessaan linnuston Oulun seudun kerääntymisalueeseen (IBA). Linnustoa on kuvattu tarkemmin erillisselvityksen luvussa 5.1. Luvussa todetaan, että Liminganlahtea ympäröivä peltolakeus Limingan, Lumijoen, Oulunsalon, Kempeleen ja Tyrnävän kuntien alueella on kansainvälisesti merkittävä lintujen pesimä- ja muutonaikainen levähdysalue. Lisäksi selvityksessä todetaan, että suurin merkitys laajoilla tehoviljelyssä olevilla peltolakeuksilla on muutonaikaisina levähdysalueina sekä kesäaikaisena ruokailualueena esim. alueella pesiville ja kesää viettäville merihanhille ja kurjelle. Vaikka Oulun seudun kerääntymisalueen rajaus on laaja, ovat avoimet peltoalueet kuitenkin merkittävimpiä muuton aikaiselle kerääntymiselle. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on maisemallisesti arvokkaana alueena osoitetussa merkinnässä edellytetty, että erityisesti Limingan lakeuden ja Muhoksen peltoalueiden tärkeät linnuston kerääntymisalueet tulee turvata. Edellytys ollaan poistamassa parhaillaan luonnoksena nähtävillä olevalla Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihemaakuntakaavalla. Osayleiskaavassa on osoitettu maisemallisesti arvokkaana peltoalueena (MA) suunnittelualueella olevat Lakeuden maisemakuvaa muodostavat viljelyalueet. Kaavamerkinnän mukaan peltoalueet tulee säilyttää avoimena ja viljelyskäytössä. Voitaneen katsoa, että kaavamääräys toteuttaa myös linnuston kerääntymisalueen säilymistä. Osayleiskaavaselostuksessa on viitattu luonnonympäristön osalta tehtyyn erillisselvitykseen. Maininta linnuston kerään-

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIMINGANN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLANN Vastine ehdotusvaiheen palautteeseen 8 (22) P tymisaluestatuksesta (IBA ja FINNIBA) voidaan vielä lisätä osayleiskaa- vaselostukseen (4.7.1). Kaavaselostukseen ( Maaperä ja vesistö) voidaan lisätä, mitä Ympä- ristötoimi lausunnossaan tähdentää: Alue onn potentiaalista happamien sul- faattimaiden esiintymisal luetta. Sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen ehkäi- semistä koskevassa maa- ja metsätalousminiteriön strategiassa 2011 tode- taan, että tavoitteena onn mm. että sulfaattimaat otetaan huomioon kaikessaa maankäytössä ja maankäytön suunnitteluun pyritään saamaan riittävää tietoa happamista sulfaattimaista ja niiden aiheuttamista riskeistä. Mahdollinen n tarve tarpeellisista jatkotutkimuksista happamien sulfaattimaiden maiden esiintymisen selvittämiseksi ei ehdi tämän osayleiskaavan selvityksiin, mutta kunta voi ottaa sen työohjelmaansa myöhemmin laadittavaksi. Happamien sulfaattimaiden maiden esiintyminen voidaan selvittää tulevaisuudessa kaik- kien suurempien maataa muokkaavien toimenpiteiden suunnittelun yhtey- dessä. Yhtenä esimerkkinä selvitystarpeesta ovat osayleiskaavassa esitettyjen pyörreselkeytyslampien toteutus. Asia voidaann todeta selostuksessa. Lisätään kaavakarttaan koko osayleiskaava-alueen kattava happamat sulfaattimaitaa

11 9 (22) koskeva yleinen kaavamääräys 6 tekstillä: Happamien sulfaattimaiden maiden esiintyminen tulee selvittää kaikkien suurempien maata muokkaavien toimenpiteiden suunnittelun yhteydessä. Koko osayleiskaava-aluetta koskeva yleinen kaavamääräys 3 voidaan muuttaa lausunnossa esitettyyn muotoon: Jätevesien käsittelyssä ensisijainen vaihtoehto on aina viemäriin liittyminen. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on noudatettava mitä jätevesien käsittelystä säädetään ympäristönsuojelulaissa ja jätevesiasetuksessa ja mitä määrätään Limingan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Rakennuslupahakemuksen liitteenä on oltava asiantuntijan suunnitelma jätevesien käsittelystä.. Tarkistetaan asiaa koskeva teksti selostuksen sivulla 15. Kaavaselostuksen sivulla 46 pyörrelampea koskevaan merkintään voidaan lisätä virke: Pyörrelampien toteutus edellyttää ilmoitusta ELY-keskukseen, joka ottaa kantaa vesilain mukaisen luvan tarpeeseen. Kaavaselostuksen sivulla 48 kuvattua koko osayleiskaava-aluetta koskevaa yleistä kaavamääräystä 1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät jokivarsien lehtomaiset rannat voidaan tarkentaa kahden viimeisen virkkeen osalta. Nykyinen määräysteksti Suunnittelualueen jokivarsilla jokipajun säilyminen on huomioitava raivaus- ja rakentamistoimenpiteissä kunnan ympäristövalvonnan edellyttämällä tavalla. Esiintymät tulee merkitä raivaus- ja rakentamistoimenpiteiden ajaksi ympäristöasiantuntijan toimesta esimerkiksi merkkinauhoin. muutetaan lausunnon johdosta muotoon: Suunnittelualueen jokivarsilla jokipajun säilyminen on huomioitava raivaus- ja rakentamistoimenpiteissä alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla. Esiintymät tulee merkitä raivaus- ja rakentamistoimenpiteiden ajaksi kunnan toimesta esimerkiksi merkkinauhoin. 1.7 Oulun poliisilaitos Oulun poliisilaitoksen edustajat ovat jo aiemmin tutustuneet liitteenä olleisiin kaavaluonnoksiin. Oulun poliisipalvelulinjalla on käyty nyt liitteenä ollut ehdotus läpi, eikä siihen ole huomautettavaa. 1.8 Kempeleen kunta Kempeleen kunnanhallitus päätti kokouksessaan antaa lausunnoksi osayleiskaavasta: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa koskevan siirtymäsäännöksen voimassaolon jatkamisen kahdella vuodella on suunniteltu menevän eduskunnan käsittelyyn vielä tänä keväänä. Siirtymäkauden aikana kunta voi hyväksyä yleis- tai asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä myymälä alueelle, jota ei ole maakuntakaavassa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Käytännössä siirtymäajan jälkeen myös tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät ovat vä-

12 10 (22) hittäiskaupan suuryksiköitä, mikäli myymälän koko ylittää 2000 kerrosneliömetriä. Mikäli siirtymäaika päättyy alkuperäissäännöksen mukaisesti alkaen, yleiskaavan hyväksyminen edellyttää, että seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö on esitetty Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1-vaiheessa, joka on ympäristöministeriössä vahvistuskäsittelyssä. Tämän lakipykälän tulkinta aikaansaa erityistä haastetta yleiskaavan hyväksyntään ja alueen tulevaan asemakaavoitukseen. Pääosa yleiskaavakartasta on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) sekä maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA). Kehitettävinä toimintoina yleiskaavakartalle on tilaa vievän erikoiskaupan lisäksi esitetty liikennehakuisia yritys-, logistiikka- ja työpaikkapalveluita, jotka sijoittuvat rautatien, moottoritien ja vanhan nelostien äärelle ja risteyskohtiin. MA-merkintä poikkeaa asuinrakennusten osalta merkittävästi voimassa olevasta Oulun seudun yleiskaavasta, sillä merkintä sallii uusien maataloutta palvelevien asuinrakennusten rakentamisen tukeutuen oleviin puustosaarekkeisiin ja jokivarsipuustoon. Vanhan merkinnän mukaan alue on avoin pelto tai perinteen mukainen niitty, jolle sallitaan maatalouskäyttöön tarkoitettuja rakennuksia tai rakennelmia. Valtakunnallisesti arvokas Limingan lakeuden alue on perinteistä maanviljelysmaisemaa, johon vanhat tilakeskukset kuuluvat. Kempeleen kunnan luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti tavaraliikenteen asemaalue on tässä ehdotusvaiheessa merkitty logistiikkavyöhykkeen tarpeisiin varatuksi selvitysalueeksi (SE), jonka maankäyttö ratkaistaan myöhemmin erillisellä suunnitelmalla. Tämä antaa mahdollisuuden reagoida tavararatapiha-alueiden tulevien käyttötarkoituksen muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin. Selvitysalueen itäpuolella, vanhan nelostien ja radan välissä, on laajateollisuus-, varasto- ja logistiikkapalveluiden aluevaraus. 1-vaihemaakuntakaavassa esitetyn Kempeleen ja Limingan rajavyöhykkeen yhteisen vähittäiskaupan kehittämisen kohdealueen (kma) suuryksiköiden yhteismitoitus on esitetty kaavamääräyksissä. Sovitun mukaisesti KME-2 aluevaraukselle saa Limingan kunnan puolelle kaavoittaa ja Kempeleen kunnan puolelle kerrosneliömetriä, mikä jakosuhde muodostuu maapinta-alojen suhteessa. Kaavoittajan vastine: Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta annetun lain (319/2011) voimaantulosäännöksen 1 momenttiin on tullut voimaan muutos. Voimaantulosäännöstä on muutettu lailla (205/2015) seuraavasti: "Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta Lain 71 a :ää sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan kuitenkin vasta 15 päivästä huhtikuuta 2017." Maankäyttö-, ja rakennuslain pykälä 71 a kuuluu: "Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää." Kyseessä on tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa koskeva siirtymäsäännös, joka mahdollistaa kyseisen kaupan yksiköiden kaavoittamisen ilman maakuntakaavamerkintää. Lausunnossa esitettyä siirtymäaikaa on näin jatkettu kahdella vuodella.

13 11 (22) Osayleiskaavan MA-merkintä täsmentää ja määrittelee alueiden käyttöä voimassa olevaa Oulun Seudun yleiskaavaa 2020 yksityiskohtaisemmin. Merkintään liittyvä määräys ohjaa maatalouteen liittyvää rakentamista näin: Alueelle saa rakentaa ainoastaan maataloutta palvelevia asuin-, varasto- ja tuotantorakennuksia, joiden tulee maisemallisesti tukeutua alueella oleviin puustosaarekkeisiin tai jokivarsipuustoon. M-1, M-2 ja M-3 merkinnöillä ohjataan asumista tai rakentamista sellaisilla maa- ja metsätalouskäytössä olevilla vyöhykkeillä, jonne asutusta voidaan erillisen harkinnan perusteella sijoittaa. Alueet on määritetty maastossa ja ilmakuvien perusteella. Lausunto ei aiheuta muutos- tai tarkistustarpeita osayleiskaavaan. 1.9 Lumijoen kunta Kunnanhallitus päätti lausuntonaan todeta, että Lumijoen kunnalla ei ole huomauttamista Limingan Ankkurilahden Haaransillan Liminganportin osayleiskaavaehdotuksen suhteen Tyrnävän kunta Ei jätettyä lausuntoa. On lausunut luonnosvaiheessa.

14 12 (22) 2 Muistutukset 2.1 Ankkurilahden ratsutila Oy Ankkurilahden ratsutila Oy:n mielipide esitetään Asianajotoimisto Juntura Oy:n laatimana, asiamiehenä toimii asianajaja varatuomari Sanna Luoman. Osayleiskaavan selostusosassa todetaan, että osayleiskaavaehdotus olisi laadittu osayleiskaavaluonnoksen johdosta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta. Näin ei ole. Ratsutilan, Minna Nyman valtakirjalla edustamien 189 henkilön eikä Asko Laukkasen kirjallisista muistutuksista ilmeneviä seikkoja ole huomioitu myöskään osayleiskaavaehdotuksessa. Kaikissa edellä mainituissa kirjallisissa muistutuksissa on ehdotettu, että logistiikkakeskus sijoitettaisiin Tyrnäväntien pohjoispuolelle. Alueelle on alustavasti kaavailtu eläinurheilukeskusta, mikä sijaintinsa puolesta toimisi paremmin Jukurintien päässä ratsutilaa vastapäätä, mikä olisi alueenakin rauhallisempi. Eläinurheilukeskuksen sijoittaminen lähelle jo olemassa olevaa ratsutilaa muodostaisi toimivan ja yhdenmukaisen liiketoimintakokonaisuuden, jolloin saman alan palvelut tukisivat toisiaan. Lisäksi hevoskuljetusvaunut, ratsastajat, jalankulkijat, eläimet ym liikkuisivat vain yhdellä alueella, eikä näitä ole järkevää hajauttaa eripuolille Ankkurilahtea. Osayleiskaavaehdotuksessa, kuin myös kaavaluonnoksessa, nämä alueet on hajautettu eri puolille, mikä aiheuttaisi eläinten, jalankulkijoiden ja eläinkuljetusvaunujen liikkumisen raskaan liikenteen ja henkilöautojen seassa molemmilla puolilla Tyrnäväntietä. Ratsutila on esittänyt ja esittää edelleen vakavan huolenaiheen Tuposkorvan ja Jukurintien alueella liikkuvien ratsutilan asiakkaiden sekä eläinten turvallisuuden puolesta. Ratsutilan hevosten tarha-aitaukset rajoittuvat Tuposkorvan varressa olevaan kevyenliikenteenväylään ja eteläpuolella Jukurintiehen. Myös ratsastajien käyttämä maneesirakennus ja ratsastuskentät sijaitsevat näiden teiden välittömässä läheisyydessä. Kaavaehdotuksen mukaisessa ratkaisumallissa raskaat ajoneuvot kuten täysperävaunurekat kulkisivat noin 5 metrin päässä hevosista ja ratsastajista. Tämä muodostaa erittäin vakavan turvallisuusriskin. Erityisesti vilkkaimpiin ratsastustuntiaikoihin ja kilpailuajankohtina Tuposkorvan tiellä ja Jukurintiellä kulkee ja on pysäköitynä henkilöautoja ja eläinkuljetusvaunuja. Lisäksi hevosten siirtämisvaiheessa näillä tieosuuksilla kulkee ratsastajia, lapsia ja talutetaan hevosia. Kaavaehdotuksessa nämä samat tieosuudet osoitetaan raskaalle kalustolle kulkureiteiksi Tyrnäväntieltä suunnitellulle logistiikkakeskusalueelle. Ratsutila kantaa vastuun asiakkaidensa ja eläinten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Esitetyn kaavan mukainen malli vaarantaa erittäin merkittävästi nämä seikat, eikä ratsutila pystyisi takaamaan asiakkaiden tai eläinten turvallisuutta.

15 13 (22) Kaavoittajan vastineessa on tarjottu ratkaisuehdotukseksi äänivallien rakentamista ja nopeusrajoitusten asettamista. Lisäksi kaavoittajan vastineessa todetaan, että raskas liikenne käyttäisi tieosuuksia sellaisina aikoina kun muuta liikennettä on vähän. Tämän kaltaiset perustelut osoittavat, ettei kaavaluonnoksessa eikä - ehdotuksessa ole kiinnitetty huomiota ratsutilan tosiasialliseen toimintaan, tarpeisiin, asiakkaiden ja eläinten turvallisuuteen eikä ole ymmärretty kaavaehdotuksesta syntyvien ongelmien vakavuutta. Ratsutilalla liikkuu asiakkaita ja eläimiä klo välisenä aikana. On mahdotonta hyväksyä kaavoittajan vastineessa esitettyä selitystä siitä, että raskaat ajoneuvot kulkisivat Ankkurilahden alueella lähinnä vain klo välisenä aikana. Kaavoittajan vastineessa ei ole ymmärretty sitä, että hevonen on iso ja arvaamaton eläin, joka säikähtäessään aiheuttaa ihmiselle hengenvaarallisen tilanteen. Vastineessa ei ole ymmärretty sitäkään, miten paljon näillä tieosuuksilla ja alueilla liikkuu ihmisiä ja eläimiä, ja että nopeusrajoitukset eivät poista rekkojen aiheuttamaa vaaraa jalankulkijoille. Meluhaitta ei olisi ratsutilalle koituva suurin ongelma logistiikkakeskuksen rakentamisesta hevostilan rajanaapuriin, vaan rekkojen ja kuorma-autojen ajaminen muutaman metrin päästä hevosaitauksista ja ratsastajista, sekä lasten ja hevosten vierellä samalla tieosuudella. On aivan selvää, että onnettomuuksia tulisi tapahtumaan, sillä eläin on arvaamaton ja säikky, ja koska alueella liikkuu paljon lapsia jotka eivät omaa samaa ennakointikykyä ja varovaisuutta kuin aikuiset. Asia on ratkaistavissa yksinkertaisesti ja varsin helposti esim. siten, että karttaan Tyrnäväntien eteläpuolelle ratsutilan välittömään läheisyyteen merkityt alueet Tlog/KME ja Tlog, eli logistiikkapalveluiden alueelle varatut alueet vaihdetaan Tyrnäväntien pohjoispuolelle merkittyyn M-3 -alueeseen eli maa- ja metsätalouskäyttöön varattuun alueeseen jolle voi sijoittaa eläinurheilutoimintaa ym. Näiden kahden alueen keskinäinen vaihtaminen parantaisi myös logistiikkakeskuksen kulkuyhteyksiä, mikäli raskasajoneuvot pääsisivät kääntymään Tyrnäväntieltä suoraan logistiikkakeskusalueelle niitä varten rakennettuja liikenneväyliä pitkin, eikä niiden tarvitsisi käyttää Tuposkorvan ja Jukurintietä samalla varoen eläimiä ja jalankulkijoita. Ei voi olla myöskään raskaan liikenteen yrittäjien edun mukaista, että he joutuisivat kuljettamaan kuorma-autoja ym. hevosten ja jalankulkijoiden keskellä hevosaitausten vierestä. Useat eläinalan yritykset ja mm. eläinlääkäriasema on ilmaissut kiinnostuksensa, mikäli eläinurheilukeskuksen sijainti vaihdetaan ratsutilan viereen. Tämän kaltainen ratkaisu ei turvaa toimivaa aluerakennetta, vaan hajauttaa ja vaikeuttaa sitä. Kaavoittajan vastineessa lausutaan, että kyseisten alueiden maankäytöstä on keskusteltu kaavoitustoimikunnassa, mutta muuta sijoittamista ei ole tutkittu. Ratsutila hämmästelee sitä, miksi vastineessa ei vastata lainkaan siihen kysymykseen, millä perusteella logistiikkakeskusta ei voisi sijoittaa ehdotetulla tavalla Tyrnäväntien pohjoispuolelle, ja vastaavasti sen paikalle suunniteltua eläinurheilu-

16 14 (22) keskusta ratsutilan läheisyyteen. Ratsutila esittää, että eläinurheilukeskuksen sijoittaminen Jukurintien varrelle suunnitellun logistiikkakeskuksen paikalle tutkitaan viimeistään nyt, mikäli siihen ei koettu olevan tarvetta kaavaluonnoksesta jätettyjen muistutusten perusteella. Muistutuksen on jättänyt samasta asiasta 191 eri henkilöä tai yritystä, mitä voidaan pitää huomattavana määränä. Ratsutila on esittänyt toisena, vaihtoehtoisena ratkaisumallina logistiikkakeskuksen sijoittamista 4-tien ja rautatien väliin. Näin se muodostaisi alueellisen jatkumon Kempeleen alueella sijaitseviin yrityksiin nähden. Alue sijaitsee logistisessa solmukohdassa E 75 -tien, moottoritien ja 8-tien solmukohdassa. Tämäkin ehdotus on tyrmätty kaavoittajan vastineessa, joskin perustelut jäivät hieman epäselviksi. Jostain syystä logistiikkakeskus halutaan väkisin sijoittaa ABC-huoltoaseman viereen päivätyssä osayleiskaavaselostuksessa on käyty läpi suhteellisen kattavasti mm. osayleiskaavan sisältövaatimukset ja Ankkurilahden alueen yrityksiä, mutta edelleenkään selostuksessa ei mainita ankkurilahden ratsutilaa. Vastineessa todetaan, että kaavan vaikutukset ratsutilaan huomioidaan osayleiskaavaselostukseen sisältyvässä vaikutukset -osiossa. Ratsutila ei ole löytänyt tästä tekstistä mainittuna yhtään konkreettista vaikutusta eikä ainoatakaan lausetta, mitä logistiikkakeskuksen rakentaminen sen rajanaapuriin tosiasiassa aiheuttaisi. Ankkurilahden osayleiskaavan sisältövaatimusten tulisi vastata maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä ja vaatimuksia. Nykyisellään kaavaehdotus ei täytä lain vaatimuksia, sillä se aiheuttaa kohtuutonta haittaa ratsutilalle, kaava ei huomioi mahdollisuuksia liikenteen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen kestävällä tavalla, eikä turvaa palveluiden saatavuutta tai mahdollisuuksia turvalliseen, terveelliseen ja eri väestönryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Kaavoittaja on esittänyt pienen maa-alueen lisäämistä moottoritien ja logistiikkakeskuksen väliin, mikä varattaisiin ratsutilan käyttöön. Kaavoittajan käsityksen mukaan tämä poistaisi sen kohtuuttoman haitan, mikä logistiikkakeskuksen rakentamisesta muutoin ratsutilalle aiheutuisi. Johtopäätös on vähintäänkin hämmentävä. Pienen maa-alueen varaaminen moottoritien ja logistiikkakeskuksen välistä ei poista ratsutilan laajentumis- ja laidunmaan tarvetta eikä sille aiheutuvaa kohtuutonta haittaa. Kaavaehdotuksen mukainen malli vaarantaa koko yritystoiminnan myös siitä syystä, että asiakkaat kokisivat ratsutilan turvallisuudessa puutteita ja riskitekijöitä, mikäli asiakkaat, erityisesti ratsastajat ja eläimiä käsittelevät henkilöt, joutuisivat varomaan ohiajavia raskaita ajoneuvoja ja pelkäämään eläinten säikkymistä. Kaava ei saa haitata toiminnassa jo olevan yrityksen liiketoimintaa eikä vaarantaa yrittäjien toimeentuloa ja elinkeinoa. Tämä on selkeästi vastoin lain tarkoitusta ja aiheuttaa kohtuutonta haittaa Ankkurilahden ratsutilalle. Lisäksi kaavan mukainen malli estäisi täysin yrityksen kipeästi tarvitsemat

17 15 (22) laajentumismahdollisuudet, kuten lisärakennusten rakentamisen tai laidunmaa- ja maastoratsastusmahdollisuudet. Asia on ratkaistavissa kaikkien osapuolten kannalta paremmalla ja toimivalla tavalla, mikäli Limingan kunta ja kaavoitustyöryhmä näin haluaisi. Ratsutila ei ole ainoa, joka on esittänyt huolenaiheen kaavaehdotuksen mukaisesta rakentamisesta sekä esittänyt perustellun ja järkevän ratkaisuvaihtoehdon tilanteen korjaamiseksi. Asko Laukkanen on omalta osaltaan sekä Minna Nyman 189 allekirjoittaneen henkilön vaatinut logistiikkakeskuksen siirtämistä kauemmaksi ratsutilasta. Näin suuren joukon yhtenevä ja asiallisesti perusteltu mielipide vaihtoehtoisine ratkaisumalleineen tulisi nyt jo vihdoin ottaa huomioon kaavaehdotuksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 39 :n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Lainkohdan tulkintaan pitää vaikuttaa myös jo vallitsevat maanomistusolot. Edelleen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on muun ohella edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, palvelujen saatavuutta sekä liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Esillä ollut osayleiskaavaehdotus ei nykyisellään vastaa lain tarkoitusta tai tavoitteita, sillä se aiheuttaisi Ankkurinlahden ratsutila Oy:lle merkittävää ja kohtuutonta haittaa. Kaavoittajan vastine: Ratsutila Oy:n toimintaan liittyvä luonnosvaiheen palaute on käsitelty osayleiskaavaa laadittaessa. Ankkurilahdelle RM-alueen eteläpuolelle osoitettujen Tlog ja Tlog/KME merkinnällä esitettyjen alueiden maankäytöstä keskusteltiin kaavoitustoimikunnassa Kokouksessa käytiin läpi luonnosvaiheen mielipiteiden johdosta Ankkurilahdelle laaditut kolme vaihtoehtoa, joissa tutkittiin maankäytön suunnittelun mahdollisuuksia ratsutilan toiminnan ja Ankkurilahdelle suunniteltujen palvelujen yhteensovittamiseksi. Kokouksen pohjalta alueen aluevarausten rajauksia ja liikennejärjestelyjä muutettiin nähtäville asetettuun osayleiskaavaehdotukseen ratsutilan toiminnan laajentamisen mahdollistamiseksi. Asiaa on kuvattu tarkemmin luonnosvaiheen vastineessa. Uusi rakentaminen on osayleiskaavaluonnosta laadittaessa sovitettu olevaan rakenteeseen pääasiassa kaupan rakenteeseen ja Kempele Limingan logistiikkavyöhykkeeseen liittyvien tavoitteiden pohjalta. Osayleiskaavaa laadittaessa huomioidaan kuitenkin kaikki alueella olevat toiminnot ja kehittämistarpeet, jotka tulee sovittaa yhteen kokonaisuudeksi. Alueen maankäytöstä on käyty kunnan sisäinen viranhaltijakeskustelu osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen. Ankkurilahden Ratsutila Oy:n muistutus otetaan huomioon seuraavasti:

18 16 (22) Aluevarauksia ratsutilan eteläpuolella tarkistetaan. Tlog- ja Tlog/KME -merkinnät poistetaan ja muutetaan toimitila-alueeksi KTY -merkinnällä. Ratsutila Oy:n hevostila-aluevarausta (RHU) laajennetaan etelään kattamaan osayleiskaavaehdotuksessa esitetty M-aluevaraus, mikä mahdollistaa ratsutilan toiminnan laajentamisen. M-aluevaraus siirretään vastaavasti etelään. Alueen liikennejärjestelyjen periaate säilyy muutosten jälkeen. Pikkaraisentien jatkeeksi osoitettu ohjeellinen tieyhteysmerkintä tarkistetaan pääsytieksi. Luonnosvaiheen vastineessa kerrottiin, että eläinurheilukeskus on osoitettu laadittavassa osayleiskaavassa Ankkurilahdelle Oulun seudun yleiskaavassa 2020 osoitettuun paikkaan. Sen muuta sijoittamista ei osayleiskaavatyöhön liittyen ole tutkittu. Tämä tarkoittaa käytännössä, että eläinurheilukeskus on merkitty Ankkurilahdelle aiemmin tutkittuna Äimäraution raviradan toiminnan mahdollisena uutena sijoituspaikkana Virpiniemen ohella. Äimäraution raviradan siirtämisestä ei ole olemassa suunnitelmaa, eikä muuta eläinurheilukeskusta ole hankkeena suunnitteilla. Suunnittelutilanteen keskeneräisyydestä johtuen eläinurheilukeskus ei ole toiminto, joka olisi toteutumassa nopeassa aikataulussa. Osayleiskaavalla kuitenkin halutaan mahdollistaa hanke tulevaisuudessa. Aluevaraus rajautuu Kempeleen kunnan puolella olevaan Sipola-Rajakorven maisemallisesti arvokkaaseen peltolakeuteen, jolla on myös linnustollista merkitystä. Logististen palvelujen sijoittuminen liikenneympäristöön rajautuen on luontevampaa ja aiheuttaa vähemmän häiriötä maisemassa kuin sijoittaa ne rajaamaan avointa peltolakeutta. Yllä on ote ratsutilan kohdalta maanmittauslaitoksen karttaikkunan ortokuvasta ( Maanmittauslaitos). Muistutuksessa esitetään, että ratsutilan hevosten tarha-aitaukset rajoittuvat Tuposkorvan varressa olevaan kevyenliikenteenväylään ja eteläpuolella Jukurintiehen ja että ratsastajien käyttämä maneesirakennus sekä ratsastuskentät sijaitsevat näiden teiden välittömässä läheisyydessä. Täysperävaunurekat

19 17 (22) kulkisivat muistutuksen mukaan noin 5 metrin päässä hevosista ja ratsastajista. Muistutuksessa esitetään, että tieosuuksilla kulkee ratsastajia ja lapsia sekä talutetaan hevosia erityisesti vilkkaimpiin ratsastustuntiaikoihin ja kilpailuajankohtina. Nähtävillä olleessa osayleiskaavaehdotuksessa esitettyä hevostila-aluevarausta (RHU) tullaan nyt laajentamaan huomattavasti. Tarhojen ja ratsastuskenttien sijainnissa voidaan näin ottaa huomioon Tuposkorvan liikenne. Henkilöautoja ja eläinkuljetusvaunujen pysäköinti sekä hevosten siirtämisvaiheeseen liittyvä liikennöinti voidaan jatkossa järjestää Ratsutila Oy:n piha-alueella. Jukurintie jää nyt esitettyjen uusien aluerajausten mukaisesti ratsutilan alueelle (RHU). Ratsutilan toiminnassa tulee myös huomioida liikenneturvallisuus Tuposkorvan julkisella katualueella ja taata näin paremmin asiakkaiden turvallisuus. Tuposkorvan vierellä kulkeva olemassa oleva kevyen liikenteen väylä toimii puskurivyöhykkeenä kadun liikennevirtojen ja ratsutilan käyttämän piha-alueen välillä. Etäisyys autoliikenteeseen on todellisuudessa enemmän kuin muistutuksessa esitetty viisi metriä, esimerkiksi maneesista tiehen on etäisyyttä yli 15 metriä. Osayleiskaavaehdotuksessa on Tuposkorvan lisäksi osoitettu raskaan liikenteelle vaihtoehtoinen reitti Tyrnäväntieltä ratsutilan eteläpuoliselle alueelle. Muistutuksessa esitetään, että kaavoittajan vastineessa ei ole ymmärretty sitä, että hevonen on iso ja arvaamaton eläin, joka säikähtäessään aiheuttaa ihmiselle hengenvaarallisen tilanteen. Muistutuksessa esitetään myös, että onnettomuuksia tulisi tapahtumaan, sillä eläin on arvaamaton ja säikky ja koska alueella liikkuu paljon lapsia, jotka eivät omaa samaa ennakointikykyä ja varovaisuutta kuin aikuiset. Ratkaisuksi edelliseen muistutuksessa esitetään, että logistiikkapalveluille varatut alueet vaihdetaan Tyrnäväntien pohjoispuolelle merkittyyn eläinurheilukeskuksen M-3 alueeseen. Perustelut eläinurheilukeskuksen sijoitukselle osayleiskaavassa on esitetty tässä vastineessa aiemmin. Samoin on yllä vastineessa tarkasteltu liikenneturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Muistutuksessa esitetty toinen vaihtoehto, Kempele Liminka logistiikkavyöhykkeeseen liittyvä alue moottoritien länsipuolella, painottuu Tupoksen taajaman kohdalla enimmäkseen työpaikka-alueeksi ja asumiseen. Kaupallisia palveluja on molemmilla alueilla moottoritien ja Tyrnäväntien varsilla, jossa niillä on hyvä näkyvyys tieympäristössä. Ankkurilahdessa oleva ABC-huoltoasema tarjoaa ympärivuorokautisia palveluja, joita on erityisesti suunnattu tavara- ja henkilökuljetustyöntekijöille. Alueelle on jo hakeutunut olemassa oleva logistiikkapalveluyritys, joten saman toiminnan harjoittamista laajentava logistiikkakeskus halutaan sijoittaa huoltoaseman läheisyyteen. Ehdotuksessa esitettyjä logistiikkakeskukselle varattuja alueita pienennetään muistutuksen johdosta kuitenkin huomattavasti, kuten tämän vastineen kolmannessa kappaleessa on kuvattu.

20 18 (22) Luonnosvaiheen vastineessa kerrottiin Ankkurilahden liikennejärjestelyihin liittyen muun muassa, että Tyrnäväntieltä osoitetaan osayleiskaavassa kolme ajoyhteyttä, jotka ohjaavat raskasta liikennettä myös muille reiteille kuin Tuposkorva. Raskaan liikenteen ohjaaminen myös Pikkaraisentien kautta helpottaa tuloa Ankkurilahden alueen eteläosaan. Reitti opastetaan jatkossa pääyhteytenä ratsutilan eteläpuolisille alueille. Lisääntyvät liikennemäärät, liikenneturvallisuus (mukana ratsutilan käyttäjien liikennevirta), tien rakenteiden sopivuus raskaalle liikenteelle ja risteysalueiden sujuvuus voidaan ottaa huomioon ja ratkaista tarkemmassa suunnittelussa. Lisäksi Tuposkorvan ja Tyrnäväntien risteysalueen järjestelyt suunnitellaan asemakaavatyön ja sitä seuraavan toteutuksen yhteydessä. Raskaan liikenteen ja henkilöliikenteen yhteensovittaminen on jo nyt huoltoaseman sijainnin takia erityisen tärkeä tarkemmassa suunnittelussa ratkaistava asia. Tilanne liikenteen osalta on huomioitu niin hyvin kuin se osayleiskaavatarkkuudella voidaan tehdä. Muistutuksessa esitetään, että ratsutilalla liikkuu asiakkaita ja eläimiä klo välisenä aikana ja että on mahdotonta hyväksyä kaavoittajan vastineessa esitettyä selitystä siitä, että raskaat ajoneuvot kulkisivat Ankkurilahden alueella lähinnä vain klo välisenä aikana. Kaavoittaja esitti vastineessa yleisenä toteamuksena logistiseen ajoneuvoliikenteeseen liittyen arvion, että maanteillä kuljetusta hoitava raskas liikenne käyttää teitä mielellään sellaisina aikoina, jolloin muuta liikennettä on vähän. Kaavan vaikutuksia ratsutilaan on esitetty osayleiskaavaselostukseen sisältyvässä vaikutukset osiossa (luvussa Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön) seuraavasti: Ankkurilahden alueella on vuonna 2012 perustettu Ankkurilahden ratsutila Oy, joka tarjoaa ratsastustoimintaa ja hevosten ylläpitopalveluja. Ratsutila sijaitsee osayleiskaavassa Ankkurilahden alueen keskellä, logistiikkavyöhykkeen palvelujen täydentävän laajentumisalueen pohjoispuolella. Ratsastustoiminnan jatkuminen on huomioitu osayleiskaavassa mahdollistamalla yhteys ympäröivään maastoon moottoritiealueen laidassa kulkevaa rakentamiselta vapaata aluetta pitkin (M-merkintä). Logistiikkapalveluihin ja alueen tuotantoon liittyvän raskaan liikenteen haitallisia vaikutuksia alueen muihin toimintoihin ja muuhun liikenteeseen voidaan hallita liikenneympäristön suunnittelulla, joka ratkaistaan asemakaavalla ja erillisillä toteutussuunnitelmilla. Liikennevirtojen ohjaukseen on osayleiskaavassa osoitettu Ankkurilahden eteläosaan syntyvältä logistiikkavyöhykkeen palvelujen, tuotannon ja työpaikkojen alueelta kolme vaihtoehtoista pääsytiereittiä Tyrnäväntielle ja sitä kautta pääasiassa moottoritielle. Ratsutila Oy:n toimintaa ei haluta estää. Ratsutila on esitetty aluevarauksena osayleiskaavassa sen joka vaiheessa. Sitä ei ole esitetty siirrettäväksi ja korvattavaksi muulla toiminnolla. Luonnosvaiheen palautteen perusteella koko Ankkurilahden alueen liikennejärjestelyjä muutettiin, erityisesti kiinnitettiin huomiota Tuposkorvan ja alueen eteläosassa Pikkaraisentien merkintöihin. Maankäyttöä kevennettiin ratsutilan viereen osoitetulla rakentamattomalla kaistalla (M-alue).