Kaupunkien hulevedet vaarallisten ja haitallisten aineiden päästölähteinä. Nora Sillanpää palvelupäällikkö, TkT Vesipalvelut

Transkriptio

1 Kaupunkien hulevedet vaarallisten ja haitallisten aineiden päästölähteinä palvelupäällikkö, TkT Vesipalvelut

2 2 Ajankohtainen selvitys Kevät 2019, Ympäristöministeriön toimeksianto, Kaupunkivedet ja haitalliset aineet -projekti Laatija tutkijatohtori (TkT), Aaltoyliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Kirjallisuustarkastelu Selvityksen tavoitteet: 1) Hulevesien laatuun ja hallintaan liittyvä nykytieto Suomen olosuhteissa 2) Tieto- ja kehitystarpeet Suomen olosuhteissa 3) Hyvät käytännöt hulevesirakenteiden seurannassa Selvityksessä/esityksessä käytetyt lähdeviitteet löytyvät esityksen lopusta

3 3 Hulevesikuormituksen suuruus Suomessa Kansallisella tasolla hulevesikuormituksen merkitystä ei ole korostettu Vesistöjen fosforipäästöistä (SYKE, 2015) yli 80 % hajakuormituksesta Maatalous, metsätalous, haja-asutus alle 20% pistepäästölähteistä Lähde: Vesistojen_ravinnekuormitus_ja_luonnon_huuhtouma Taajama-alueiden pinta-ala pieni koko maan mittakaavassa (~ 2 %) Kuitenkin: Suomalaisista 85 % asuu taajamissa Valuma-aluelähtöinen ajattelu Taajamien kannalta olennaisten haitta-aineiden ymmärtäminen Tieteellistä tutkimustietoa Suomen hulevesistä julkaistu pääosin viimeisen vuoden aikana

4 Hulevedet Suomessa ominaiskuormitusarvoina 4 Lähteet: Metsä: Vuorenmaa et al. (2002), Mattsson et al. (2003, 2006); Kortelainen et al. (2006); Tattari et al. (2015) Maatalous: Vuorenmaa et al. (2002, Granlund et al. (2005); Puustinen et al. (2007); Vakkilainen et al. (2010); Tattari et al. (2015) Taajama-alueet: Melanen (1982); Sillanpää (2013); Valtanen (2017) Rakennettava alue: Sillanpää (2013); Leskinen & Vilminko (2019)

5 5 Hulevesikuormitus kaupunkimittakaavassa: metallit väritön Keskusta Asuinalue, tiivis Asuinalue, väljä Teollisuus Kaupan/julkinen alue Maatalous Moottoritie Katualue Viheralue/metsä/rakentamaton Lähteet: Järveläinen, (2014),. Land-use based stormwater pollutant load estimation and monitoring system design: Case of Lahti city, Finland. MSc thesis, Aalto University Järveläinen et al. (2017), Urban Water Journal, 14(3):

6 6 Mitä aineita Suomessa on tutkittu ja millaisilla alueilla Tutkimustietoa hulevesien laadusta erilaisilla alueilla Suomessa löytyy: Eniten tietoa Vähän tietoa Kerrostaloalueet Pientaloalueet Keskusta-alueet Lumen laatu Katu- ja tiealueet Rakennustyömaat Teollisuusalueet Eniten tietoa Hyvin vähän tietoa Mitä haitta-aineita hulevesistä on Suomessa havaittu: Kiintoaine/sameus Ravinteet Sähkönjohtavuus/kloridi Metallit Orgaaninen aines (TOC, COD) Bakteerit PAH-yhdisteet Öljyhiilivedyt Mikromuovit PCB-yhdisteet

7 7 Käsittelytarvetta indikoivia pitoisuustasoja? Asuinalueet Keskusta-alueet Katualueet Rakennustyömaat kiintoaine fosfori sinkki kupari typpi kiintoaine fosfori sinkki kupari typpi lyijy Kromi kiintoaine fosfori sinkki kupari lyijy kromi kiintoaine fosfori typpi + kohonnut riski epätyypillisille päästöille Lähteitä: Sillanpää 2013, Valtanen et al. 2014b Lähteitä: Hujanen & Sänkiaho 2011, Valtanen et al. 2014b Lähteitä: Assmuth 2017, Assmuth et al. 2019, Kerkkänen et al Lähteitä: Sillanpää 2013, Sillanpää & Koivusalo 2015b, Leskinen & Vilminko 2019

8 Mistä ja miten hulevesikuormitus muodostuu? (1/2) 8 Espoon karttapalvelu, ilmakuva 2017 Kasvillisuusalueet Katot Ajoradat Kävelytiet Pysäköintialueet Lähteet: Tuomela, C Modelling source area contributions of stormwater pollutants for stormwater quality management. MSc thesis, Aalto University Tuomela, et al. (2019a), Journal of Environmental Management, 233:

9 Mistä ja miten hulevesikuormitus muodostuu? (2/2) 9 Espoon karttapalvelu, ilmakuva 2017 Kasvillisuusalueet Katot Ajoradat Kävelytiet Pysäköintialueet Lähteet: Tuomela, C Modelling source area contributions of stormwater pollutants for stormwater quality management. MSc thesis, Aalto University Tuomela, et al. (2019a), Journal of Environmental Management, 233:

10 Hulevesien hallinnan työkalupakki Kuva: N. Sillanpää

11 Hulevesien hallinnan työkalupakki 11 Vihreät katot Vesiaihe Kuva: N. Sillanpää Viivytysallas Kuva: N. Sillanpää

12 Suomessa tutkittuja rakenteita Suodatusrakenteet: Tutkimukset, joista oli olemassa havaintoaineiston dokumentoiva (miel. vertaisarvioitu) tutkimusjulkaisu (04/2019) Biosuodatusrakenteiden lysimetrikoe, Lahti (Valtanen et al., 2011, 2017) Biosuodatusrakenteiden koekenttä, Lepaa (Tahvonen, 2018) Hulevesien suodatusmateriaalien laboratoriotestaus, VTT (Wendling et al., 2017a,b) Katuvesien suodatusrakenteiden kenttätutkimus, Vantaa (Assmuth 2017; Assmuth et al. 2019) Maanalaisten kosteikkojen ja suodatusmateriaalien laboratoriotestaus (Chaurand et al. 2019) Biosuodatuskentän suodatusmateriaalien laboratoriotestaus, Lahti (Järveläinen et al. 2019) Katuvesien biosuodatusrakenteiden kenttätutkimus, Espoo (Kerkkänen et al., 2019) Lumen kaatopaikan biosuodatusrakenne Tampere ja hulevesikosteikko Espoossa (Kasvio et al. 2016) 12 Läpäisevät päällysteet: Vettäläpäisevien päällysteiden laboratoriotutkimus, VTT (Kuosa et al. 2015; Kling et al. 2015) Viherkatot: Viherkattojen kenttätutkimus, Helsinki ja Espoo (Kuoppamäki ja Lehvävirta 2016) Kontrolloidut viherkattokokeet, Lahti (Kuoppamäki et al., 2016) Työmaiden hulevesien hallinta: Rakenteellisten ja ei-rakenteellisten hallintaratkaisuiden kenttätutkimus (Leskinen & Vilminko 2019) Oikeiden rakenteiden tutkimukset korostettu

13 Poimintoja tutkimustuloksista 13 Lupaavia tuloksia useiden, yleensä kiintoaineeseen sitoutuvien haitta-aineiden puhdistumisesta Hyvä puhdistustulos ei välttämättä edellytä teknisesti monimutkaisia ratkaisuja ja kalliita erikoismateriaaleja Kasvillisuuspeite ei välttämätön edellytys, mutta monin tavoin suositeltava (tukkeutuminen, vedenläpäisevyys, painuminen) Kuva: J. Kerkkänen, Merituulentien biosuodatusrakenne, Espoo Kuva: Tikkurilantien kasvipeitteettömät suodatusrakenteet

14 14 Mistä tarvitaan lisää tietoa laadullinen hallinta? Luotettavaa mittaustietoa vain muutamista rakenteista Eri rakennetyypit, kokonaiset järjestelmät, kaupunkialueen elinkaaren huomioiminen Haitta-aineiden käyttäytymistä ja puhdistusprosesseja ei ymmärretä Liukoiset aineet, partikkelikoot Joskus rakenne voi olla päästölähde Mahdollistaa rakenteiden kehittämisen Pitkän ajan toimivuus Puhdistustuloksen vaihtelu tapahtumasta toiseen ja vuodenaikaisvaihtelu Rakenteiden käyttöikä ja ylläpitotarpeet Mittausosaamista pitää vahvistaa ja menetelmiä yhdenmukaistaa Erityisesti hallintarakenteiden puhdistuskyvyn seuranta edellyttää perinteisestä vesistötarkkailusta eroavia menetelmiä Mahdollistaa mallien ja suunnitteluohjeiden kehittämisen

15 Virtaama [l/s], Pinnankorkeus [m] Kiintoainepitoisuus, TSS [mg/l] Sadanta [mm] Kumulatiivinen sadanta [mm] :00 4:48 9:36 14:24 19:12 24:00 28:48 33:36 38:24 43:12 48:00 Kaksi sadetapahtumaa marraskuussa Merituulentiellä, Joel Kerkkäsen diplomityöaineisto Tarkkaa viipymää ei määritetty, tapahtumasta riippuen < 1 h tai jopa >8 h Mediaani 298 mg/l TSS :00 4:48 9:36 14:24 19:12 24:00 28:48 33:36 38:24 43:12 48:00 Tulo Virtaama Tulo [l/s] Virtaama [l/s] Poisto Tulo Pinnankorkeus Virtaama Poisto [l/s] Pinnankorkeus [m] Kiintoaine [m] (mg/l) (mg/l) Kiintoaine Poisto (mg/l) Kiintoaines

16 16 Miten kerätä luotettavaa mittaustietoa hallintarakenteista? Mitataan sekä sisään menevää että ulos tulevaa vettä edustavasti koko valuntatapahtuman ajan Sadannan ja virtaaman mittaus (suositus 1 min havaintotiheys): Rakenteet muuttavat myös valuntaa, tarvitaan tietoa valunnan määrästä Tulovirtaaman mittaus ei aina mahdollista, tällöin voidaan luottaa paikan päällä olevaan sademittariin (esim. pienet katualueet) Veden laadun seurannassa tyypillisesti kolme vaihtoehtoista tapaa: Tiheästi kerätyt vesinäytteet koko valuntatapahtuman ajalta Tapahtumakohtainen kokoomanäyte, josta saadaan keskimääräinen pitoisuus Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, jos mahdollista Esimerkkejä hulevesien laadullisen hallinnan veden laadun mittauksista: Hujanen & Sänkiaho, 2011; Assmuth et al. 2018; Kerkkänen et al. 2019; Leskinen & Vilminko 2019

17 palvelupäällikkö, TkT Vesipalvelut Selvityksen sisällysluettelo kokonaisuudessaan löytyy tämän esityksen seuravailta kalvoilta

18 Lähdeluettelo, Hulevesien laatu ja hallinta Tieto- ja kehitystarpeet Suomen olosuhteissa (1/4) Aaltonen, J., Hohti, H., Jylhä, K., Karvonen, T., Kilpeläinen, T., Koistinen, J., Kotro, J., Kuitunen, T., Ollilla, M., Parvio, A., Pulkkinen, S., Silander, J., Tiihonen, T., Tuomenvirta, H. & Vajda, A., Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU), Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Assmuth, E., Performance of roadside filtration systems in the treatment of stormwater. M.Sc. thesis. Espoo: Aalto University School of Engineering. Assmuth, E., Sillanpää, N., Auvinen, A. & Koivusalo, H., Appendix A: Performance monitoring of an individual stormwater treatment practice. Holt, E., Koivusalo, H., Korkealaakso, J., Sillanpää, N. & Wendling, L., Filtration systems for stormwater quantity and quality management - Guideline for Finnish implementation, VTT Technology 338. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Saatavissa: Assmuth, E., Sillanpää, N., Wendling, L. & Koivusalo, H., Impact of biochar on treatment performance of roadside sand filters - Field monitoring and geochemical modelling. Teoksessa: Mannina, G. (ed.) New Trends in Urban Drainage Modelling: UDM Springer Nature, p (Green Energy and Technology). Chaurand Mendez, G., Performance of subsurface flow wetlands for the treatment of airport runoff. M.Sc. thesis. Espoo: Aalto University School of Engineering. Chaurand, G., Sillanpää, N., Hänninen, T., Kauppila, E., Hyöty, P. & Koivusalo, H., Lentoseman hulevesiä käsitellään pian maanalaisessa kosteikossa. Vesitalous, 2/2019: FCG, Sekaviemäriverkon ylivuotojen kuormitustarkastelut, yhteenvetoraportti 2017, Helsinki: Helsingin Seudun Ympäristäpalvelut HSY. Guan, M., Sillanpää, N. & Koivusalo, H., 2015a. Modelling and assessment of hydrological changes in a developing urban catchment. Hydrological Processes, 29: Guan, M., Sillanpää, N. & Koivusalo, H., 2015b. Assessment of LID practices for restoring pre-development runoff regime in an urbanized catchment in southern Finland. Water Science & Technology, 71(10): Guan, M., Sillanpää, N. & Koivusalo, H., Storm runoff response to rainfall pattern, magnitude and urbanization in a developing urban catchment. Hydrological Processes, 30: Hautala, E.-L., Rekilä, R., Tarhanen, J. & Ruuskanen, J., Deposition of motor vehicle emissions and winter maintenance along roadside assessed by snow analyses. Environmental Pollution, 87: Holt, E., Koivusalo, H., Korkealaakso, J., Sillanpää, N. & Wendling, L., Filtration systems for stormwater quantity and quality management - Guideline for Finnish implementation, VTT Technology 338. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Saatavissa: Hujanen, J. & Sänkiaho, L., Hulevesien hallintaa tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä. Vesitalous, 6/2011: Ignatius, S.-M., Hakala, O., Kerkkänen, J., Kuoppamäki, K., Pankkonen, P., Sillanpää, N. & Sänkiaho, L Uusia hulevesiratkaisuja tiiviissä kaupunkiympäristössä. Vesitalous, 2/2019: Järveläinen, J., Land-use based stormwater pollutant load estimation and monitoring system design: Case of Lahti city, Finland. M.Sc. thesis. Espoo: Aalto University. Järveläinen, J., Kuoppamäki, K. & Pöysti, M., Hulevesien siirto, biosuodatuskäsittely ja suodatusmateriaalien vertailu Lahdessa. Vesitalous, 2/2019: Järveläinen, J., Sillanpää, N. & Koivusalo, H., Land-use based stormwater pollutant load estimation and monitorin gsystem design. Urban Water Journal, 14(3):

19 Lähdeluettelo, Hulevesien laatu ja hallinta Tieto- ja kehitystarpeet Suomen olosuhteissa (2/4) Jato-Espino, D., Sillanpää, N., Charlesworth, S.M. & Andrés-Doménech, I., Coupling GIS with Stormwater Modelling for the Location Prioritization and Hydrological Simulation of Permeable Pavements in Urban Catchments. Water, 8(451): Jato-Espino, D., Sillanpää, N., Charlesworth, S. M. & Rodriguez-Hernandez, J., A simulation-optimization methodology to model urban catchments under non-stationary extreme rainfall events. Environmental Modelling & Software, doi: /j.envsoft Kasvio, P., Ulvi, T., Koskiaho, J. & Jormola, J., Kosteikkojen ja biosuodatusalueiden toimivuus hulevesien käsittelyssä - HULE-hankkeen loppuraportti, Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Keinänen, H., Pyhtäänkorvenojan valuma-alueen hulevesien ja uoman tulvimisen mallintaminen Keski-Vantaalla. Diplomityö. Espoo: Aalto-yliopisto. Kerkkänen, J., Sillanpää, N., Lehikoinen, E., Laurila, T., Kuoppamäki, K., Kalliala, E., Valtanen, M. & Jalonen, J., Hajautettua hulevesien hallintaa Espoon Niittykummussa. Vesitalous, 2/2019: Khadka, A., Kokkonen, T., Lähde, E., Niemi, T., Sillanpää, N. & Koivusalo, H., Effects of LID-based urban designs on water balance. Teoksessa: G. Mannina, toim. New Trends in Urban Drainage Modelling: UDM Springer Nature, p (Green Energy and Technology). Kling, T., Holt, E., Kivikoski, H., Korkealaakso, J., Kuosa, H., Loimula, K., Niemeläinen, E. & Törnqvist, J., Vettä läpäisevät päällysteet: Käsikirja suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon, VTT Technology 201. Espoo: VTT. Kotola, J. & Nurminen, J., Kaupunkialueiden hydrologia - valunnan ja ainehuuhtouman muodostuminen rakennetuilla alueilla, osa 2: koealuetutkimus, Espoo: Teknillinen korkeakoulu. Krebs, G., Spatial resolution and parameterization of an urban hydrological model. Doctoral disseration. Espoo: Aalto University. Krebs, G., Kokkonen, T., Valtanen, M., Koivusalo, H. & Setälä, H., A high resolution application of a stormwater management model (SMWW) using genetic parameter optimization. Urban Water Journal, 10(6): Krebs, G., Kokkonen, T., Valtanen, M., Setälä, H. & Koivusalo, H., Spatial resolution considerations for urban hydrological modelling. Journal of Hydrology, 512: Krebs, G., Kuoppamäki, K., Kokkonen, T. & Koivusalo, H., Simulation of green roof test bed runoff. Hydrological Processes, 30: Kuoppamäki, K., Hagner, M., Lehvävirta, S. & Setälä, H., Biochar amendment in the green roof substrate affects runoff quality and quantity. Ecological Engineering, 88: 1-9. Kuoppamäki, K. & Lehvävirta, S., Mitigating nutrient leaching from green roofs with biochar. Landscape and Urban Planning, 152: Kuoppamäki, K., Setälä, H., Rantalainen, A.-L. & Kotze, D. J., Urban snow indicates pollution originating from road traffic. Environmental Pollution, 195: Kuosa, H., Loimula, K. & Niemeläinen, E., Deliverable D2: Vettä läpäisevät pinnoitteet ja rakenteet - Materiaalikehitys ja simulointitestaus, Espoo: VTT. Lähde, E., Khadha, A., Tahvonen, O. & Kokkonen, T., Can we really have it all? - Designing multifunctionality with Sustainable Urban Drainage System elements. Sustainability, 11(7): Law, N. L., Fraley-McNeal, L., Cappiella, K. & Pitt, R., Monitoring to demonstrate environmental results: Guidance to develop local stormwater monitoring studies using six example study designs, Ellicott City, MD: Center for Watershed Protection. Saatavissa: [Haettu ]

20 Lähdeluettelo, Hulevesien laatu ja hallinta Tieto- ja kehitystarpeet Suomen olosuhteissa (3/4) Lehtinen, S., Simulation of stormwater quality in an urban catchment using the Stormwater Management Model (SWMM). M.Sc. thesis. Espoo: Aalto University School of Chemical Technology. Leskinen, P. & Vilminko, H., Rakennustyömaiden vesienhallinnan keinoja savimailla. Vesitalous, 2/2019: Loimula, K. & Kousa, H., The impacts of pervious pavements on water quality State-of-the-Art, Espoo: VTT. Melanen, M., Quality of runoff water in urban areas. Teoksessa: Helsinki: National Board of Waters, p Niemi, T., Improved precipitation information for hydrological problem solving - Focus on open data and simulation. Doctoral dissertation. Espoo: Aalto University. Niemi, T. J., Kokkonen, T., Sillanpää, N., Setälä, H. & Koivusalo, H., Automated urban rainfall-runoff model generation with detailed land cover and flow routing. Journal of Hydrologic Engineering, 24(5): Niemi, T. J. & Warsta, L., GisToSWMM5 (Version v1.1). Saatavissa: [Haettu ]. Pikkarainen, K., Puhdas kuin lumi? Lumi mikromuovien ja muun roskan reittinä kaupunkialueelta mereen. Pro Gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Pouta, A., Tiainen, N., Sillanpää, N. & Setälä, H., Yhteistyöllä teollisuuskiinteistöjen hulevedet hallintaan. Vesitalous, 6/2011: Raudaskoski, O., Hulevesien hallintavaihtoehtojen mallinnus tiiviissä taajamassa. Diplomityö. Espoo: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu. Raudaskoski, O., Sillanpää, N. & Koivusalo, H., Hulevesien hallintavaihtoehtojen vaikutukset tiiviissä taajamassa. Vesitalous, 6/2016: Samposalo, S., Lumen ominaisuudet taajama-alueilla. Vesitalous, 2/2007: Sänkiaho, L. & Sillanpää, N., STORMWATER-hankkeen loppuraportti - Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet. Espoo: Aalto-yliopisto. Sillanpää, N., Effects of suburban development on runoff generation and water quality. Doctoral dissertation. Espoo: Aalto University. Sillanpää, N., Hulevedet hallintaan. Viherympäristö, 1/2015: Sillanpää, N. & Koivusalo, H., Catchment-scale evaluation of pollution potential of urban snow at two residential catchments in southern Finland. Water Science & Technology, 68(10): Sillanpää, N. & Koivusalo, H., 2015a. Impacts of urban development on runoff event characteristics and unit hydrographs across warm and cold seasons in high latitudes. Journal of Hydrology, 521: Sillanpää, N. & Koivusalo, H., 2015b. Rakennustyömaiden hajakuormitus haltuun hulevesien hallintaa kehittämällä. Vesitalous, 4/2015: Sillanpää, N., Koivusalo, H., Setälä, H. & Valtanen, M., Urban hydrological monitoring in Finland: past experiences, recent results, and future directions. Teoksessa: I. Mäkelä & T. Palvi, toim. Lahti as an urban laboratory for sustainable environment. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu, pp Tahvonen, O., Adapting bioretention construction details to local practices in Finland. Sustainability, 10: 276. Taka, M., Key drivers of stream water quality along an urban-rural transition - a watershed-scale perspective. Doctoral dissertation. Helsinki: University of Helsinki

21 Lähdeluettelo, Hulevesien laatu ja hallinta Tieto- ja kehitystarpeet Suomen olosuhteissa (4/4) Taka, M., Kokkonen, T., Kuoppamäki, K., Niemi, T., Sillanpää, N., Valtanen, M., Warsta, L. & Setälä, H., Spatio-temporal patterns of major ions in urban stormwater under cold climate. Hydrological Processes, 31: Talvinen, T., Vantaan Kylmäojan itäisen haaran mallinnus: Kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset puron virtaamaan. Diplomityö. Espoo: Aalto-yliopisto. Tuomela, C., Modelling source area contributions of stormwater pollutants for stormwater quality management. M.Sc. thesis. Espoo: Aalto University School of Engineering. Tuomela, C., Jato-Espino, D., Sillanpää, N. & Koivusalo, H., 2019b. Modelling stormwater pollutant reduction with LID scenarios in SWMM. Teoksessa: G. Mannina, toim. New Trends in Urban Drainage Modelling: UDM Springer Nature, p (Green Energy and Technology). Tuomela, C., Sillanpää, N. & Koivusalo, H., 2019a. Assessment of stormwater pollutant loads and source area contributions with storm water management model (SWMM). Journal of Environmental Management, 233: Valtanen, M., Effects of urbanization on seasonal runoff generation and pollutant transport under cold climate. Doctoral dissertation. Helsinki: University of Helsinki. Valtanen, M., Sillanpää, N. & Setälä, H., Tutkimustietoa keskustojen hulevesistä ja biosuodatuksesta. Vesitalous, 6/2011: Valtanen, M., Sillanpää, N. & Setälä, H., 2014a. Effects of land use intensity on stormwater runoff and its temporal occurrence in cold climates. Hydrological Processes, 28(4): Valtanen, M., Sillanpää, N. & Setälä, H., 2014b. The effects of urbanization on runoff pollutant concentrations, loadings and their seasonal patterns under cold climate. Water, Air, and Soil Pollution, 225: Valtanen, M., Sillanpää, N. & Setälä, H., A large-scale lysimeter study of stormwater biofiltration under cold climatic conditions. Ecological Engineering, 100: Vesala, E., Hulevesien hallinnan monikäyttöiset alueet ja vuorovaikutus. Diplomityö. Espoo: Aalto-yliopisto. Vesala, E., Sillanpää, N., Keinänen, H. & Nikulainen, T., Hulevesien hallinnan monikäyttöiset alueet ja vuorovaikutus. Vesitalous, 2/2019: Warsta, L., Niemi, T., Taka, M., Krebs, G., Haahti, K., Koivusalo, H. & Kokkonen, T., Development and application of an automated subcatchment generator for SWMM using open data. Urban Water Journal, 14(9): Wendling, L., Loimula, K., Kuosa, H., Korkealaakso, J., Iitti, H. & Holt, E., 2017a. StormFilter Material Testing Summary Report. Localized performance of bio- and mineral-based filtration material components., Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Wendling, L., Loimula, K., Kuosa, H., Korkealaakso, J., Kuosa, H., Iitti, H. & Holt, E., 2017b. StormFilter material testing summary report. Performance of stormwater filtration systems., Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland