FCG Finnish Consulting Group Oy KITTILÄN KUNTA LEVIN KESÄILME

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Finnish Consulting Group Oy KITTILÄN KUNTA LEVIN KESÄILME"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy KITTILÄN KUNTA LEVIN KESÄILME

2 FCG Finnish Consulting Group Oy suunnitelmaselostus I

3 FCG Finnish Consulting Group Oy suunnitelmaselostus II SISÄLLYSLUETTELO ALUKSI TYÖN TAVOITTEET JA TARKASTELUTAPA Tavoitteet Lähtökohdat Vahvuudet Kehittämiskohdat Paikallisuus ja kulttuurihistorialliset erityispiirteet KEHITTÄMISKOHTEET Keskusta ja sen yhteys Levin rinteeseen Tunturijärvi vesi osana Levin maisemaa Levin kiertoliittymä ja saapuminen keskustaan Saapuminen keskustaan Immeljärven rantatie Ympärystien liittymä Levin portti SUUNNITELMA Keskusta lähiympäristöineen Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen Kiinteistöjen pihat Esteettömyys Paikallisuus Levin kiertoliittymän ympäristö Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen Saapuminen keskustaan, kantatie Immeljärven kohdalla Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen Paikallisuus Ympärystien liittymä Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen Levin portti Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen Kalusteet ja varusteet Valaistus...29 Valaistuksesta on laadittu oma erillinen selostuksensa Opastus ja mainonta Taide osana kyläkuvaa HOITO JA KUNNOSSAPITO KUSTANNUKSET JATKOTOIMENPITEET...33 LÄHTEET...34 LIITTEET...35

4 FCG Oy Suunnitelmaselostus 1 (35) KITTILÄN KUNTA LEVIN KESÄILME ALUKSI Tämä suunnitelmaraportti on laadittu Levin kyläkuvan kehittäminen kilpailueduksi (LKKK) hankkeen toimeksiannon puitteissa. Hankkeen tavoitteena on edistää hiihtokeskuksen kehittymistä ympärivuotiseksi vapaaajankeskukseksi, jossa erityistä huomiota on kiinnitetty lumettoman ajan kyläkuvaan. Työ pitää sisällään yleissuunnitelman Leville laadituista suosituksista, ohjeista ja toimenpiteistä, jotka tukevat LKKK hankkeen tavoitteita. Suunnittelutyössä on erityisesti kiinnitetty huomiota Tunturijärveen, Levihotellin kylpylän viereiseen lampeen, Levin porttiin, sekä etelärinteen liittymän liikenteenjakajaan ja Levin keskustan liikenneympyrään. LKKK -hankkeen toteuttaa yhteistyössä Levin Matkailu Oy:n ja Levin alueen isoimpien yritysten kanssa. Hanke toteutetaan aikavälillä 04/ /2010, ja se saa rahoitusta Pohjois-Suomen EAKR - toimenpideohjelmasta. Rahoituksen osalta vastuuviranomaisena toimii Lapin liitto. Hanketta ja sen puitteissa tehtäviä suunnittelutöitä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Katja Kaunismaa, projektipäällikkö / Kideve Elinkeinopalvelut Seppo Maula, kunnanjohtaja Katariina Kinnunen, elinkeinojohtaja / Kideve Elinkeinopalvelut Jari Kinnunen, tiemestari Jaana Uusitalo, hortonomi Carita Lallukka, ympäristösihteeri Jonna Vinberg-Laaksonen, rakennustarkastaja Ari Aspia, toimitusjohtaja Hotelli Levitunturi Oy Jouni Palosaari, toimitusjohtaja Oy Levi Ski Resort Ltd Päivikki Palosaari, toimitusjohtaja Hotelli Hullu Poro Oy Jussi Töyrylä, toimitusjohtaja Levin Matkailu Oy Suunnittelutyö on laadittu FCG Oy:ssä, jossa työstä on vastannut insinööri Pirkka Hartikainen. Lisäksi suunnitteluryhmään ovat kuuluneet mais.arkkit. Taina Tuominen, mais.arkkit. Maria Haikala, hortonomi Mari Lampinen ja mais. ark. yo Miina Ant-Wuorinen.

5 FCG Oy Suunnitelmaselostus 2 (35) 1 TYÖN TAVOITTEET JA TARKASTELUTAPA 1.1 Tavoitteet 1.2 Lähtökohdat Vahvuudet Kehittämiskohdat Työn tavoitteena on ollut löytää ratkaisuja erityisesti lumettoman ajan ilmeen kehittämiseen Levin keskustan alueella sekä liikenteen solmukohdissa. Tämän työn kautta on tarkoitus kehittää ympäristön viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta ja sitä kautta pyrkiä vahvistamaan matkailukohteen identiteettiä ympärivuotisena lappilaisena matkailu- ja elämyskeskuksena. Työn tarkoitus on myös yhdistää eri alueen osia toisiinsa sekä ympäröivään luontoon. Työ on tehty kirjallisuuden, kuva- ja karttamateriaalin, sekä maastokäyntien pohjalta yhteistyössä Kittilän kunnan edustajien ja alueen yrittäjien kanssa. Lapin luonto, siihen liittyvä karuus, tunturit ja järvet luovat ainutlaatuiset puitteet. Lisäksi vuodenaikojen vaihtelu ja sääilmiöt kuten revontulet, runsas lumi ja syksyn ruska ovat osa luonnon vetovoimaa. Maisema ja luonto ovat keskeiset vetovoimatekijät alueen matkailua ajatellen. Kasvillisuuden suhteen on kaikkien siihen vaikuttavien toimenpiteiden yhteydessä syytä muistaa pohjoisen lyhyt kasvukausi ja sen myötä kasvillisuuden hidas uusiutuminen. Rakennetulla alueella jäljellä oleva metsä on suurimmaksi osaksi karua kangasmetsää, jossa aluskasvillisuus on matalaa ja koostuu pääasiassa varvuista. Mökkikylien alueella pihojen rakentamisessa on pääsääntöisesti suosittu varvikkoa, jolloin metsäinen ilme on pystytty säilyttämään suhteellisen tiiviistikin rakennetuilla alueilla. Levin keskustan tarjoamat palvelut ovat erityisesti talvisaikaan varsin hyvät ja matkailun kannalta painopiste onkin aina ollut talvi-ajassa. Kevyen liikenteen verkko Levillä on varsin kattava sekä talvea että kesää ajatellen. Valaistuksen osalta vahvuus on pitkä pimeä kausi, joka luo mahdollisuudet valaistuksen moninaiselle hyödyntämiselle kyläkuvan elävöittäjänä. Helposti valaistusilmeeltään muunneltavat valaistusratkaisut ovat kylläkin investointihinnaltaan kalliita. Haastetta tuovat myös kylmät olosuhteet, suuri lumen määrä ja rinteistä hohtava suuri hajavalon määrä. Varsinkin pilvisellä säällä, pimeyttä ei hajavalon vuoksi saavuteta, vaikka se jossain kohteissa olisikin toivottavaa. Levin keskustan saavutettavuus on erinomainen, lentokentältä on Leville matkaa vain 12 km. Kantatietä 79 saavuttaessa Levin ydinkeskustan kohdalla, keskustan sijainti ei avaudu kovin selkeästi siitäkin huolimatta että keskustan suuntaan on melko suora näköyhteys.

6 FCG Oy Suunnitelmaselostus 3 (35) Keskustan pääkatu, Hissitie ei nykyisellään vastaa kunnolla mielikuvaa Levin ydinkeskustan pääkadusta. Hissitien katualue on erityisesti eturinteiden kohdalla avoin leveä tila, jossa katuympäristö levenee hahmottamattomaksi. Erityisesti keskustan alueella raja yksityisen ja julkisen välillä näkyy kyläkuvassa selvästi rakentamisen tason muutoksena. Levin keskustan tuntumassa on vettä; Immeljärvi tunturien välissä ja Tunturijärvi Levin etelärinteen edustalla. Vesi jää kuitenkin elementtinä syrjään, eikä sen olemassa oloa ole hyödynnetty. Levin etelärinne avautuu ydinkeskustan suuntaan. Tunturi on aivan keskustan tuntumassa, mutta sen läsnäolo toimii ainoastaan talvikäyttöä ajatellen. Rakentamisen myötä metsä ja tunne luonnon läheisyydestä ovat paikoin lähes kadonneet ja keskustan tuntumassa jäljellä olevat pienet metsälämpäreet näyttävät huonovointisilta. Metsän reunaa ei ole. Lyhyt kasvukausi ja ankarat olosuhteet tekevät metsäkasvillisuuden kehittämisestä suhteellisen pitkän prosessin. Ydinkeskustassa on välillä runsaasti luvattomia tilapäisiä mainostauluja ja kylttejä, jotka osaltaan rumentavat taajamakuvaa. Keskustassa on lukuisia kahvioita ja ravintoloita, joiden terassit elävöittävät katumiljöötä. Terassien rooli osana katualueen ilmettä on tärkeä kehittämiskohta erityisesti kesäaikaan. Yläkuvissa erilaisia tapoja rajata terassia Levillä nykyisin. Kesäilmeen kehittämistä ohjaavat osaltaan alueen talvikäyttöön liittyvät kesäkäyttöä rajoittavat tekijät, kuten latuyhteydet ja laskettelurinteet, sekä jouluun liittyvät tapahtumat ja aiheet. Tärkeimpiä valaistuksen kehittämistarpeita katualueilla ovat tulevaisuudessa Hissitien valaistuksen korostaminen pääkatuna ja tietyllä aikavälillä myös vanhan Cupola -valaistuksen saneeraus muilla alueilla. Tulevissa rakennushankkeissa tulisi tiivistää edelleen yhteistyötä kiinteistöjen ja kunnan alueiden valaistussuunnittelussa, jotta päällekkäisiä valaistusratkaisuja vältettäisiin (vrt. näyttävä julkisivuvalaistus-katuvalaistus). Valomainonnassa tulisi siirtyä kotelomainoksista irtokirjainmainoksiin, jolla pyritään minimoimaan hallitsemattoman hajavalon määrää.

7 FCG Oy Suunnitelmaselostus 4 (35) Paikallisuus ja kulttuurihistorialliset erityispiirteet Ihmisen toiminta on vuosisatojen kuluessa jättänyt maisemaan jälkiä, jotka antavat alueelle syvyyttä ja kerroksellisuutta. Levillä näitä jälkiä voidaan seurata aina kivikaudelle saakka. Esihistoriasta kertovia jälkiä, jotka Levillä ovat pääasiassa yksittäisiä muinaismuistoja (mm. asuin- ja hautapaikat), on löydetty mm. aivan Levin keskustasta. Ne ovat oleellinen osa lappilaista kulttuuriperintöä. Ne ovat kuitenkin maastossa varsin vaikeasti havaittavissa ilman erillistä aiheeseen liittyvää opastusta. Muinaisilla saamelaisilla oli palvospaikkoja, joita he kutsuivat pyhiksi paikoiksi. Palvoskiviä nimitettiin seidoiksi seita saattoi olla esim. muodoltaan tai väritykseltään erikoinen kivenlohkare tai kallioseinämä. Levin keskustan tuntumasta ei virallisesti tunneta seitoja tai palvospaikkoja. Pyhiin paikkoihin liittyy paljon tarinoita ja nimistöä, jotka elävät edelleen. Sirkka, muinaisten saamelaisten jumalille pyhittämä laakso levittäytyy Levitunturin juurelle. Sirkan kylä sijoittuu aivan Levin keskustan kupeeseen. Levija Kätkätunturien väliin jäävä kapea Immeljärvi on saamelaisten pyhä järvi. Suomeksi Immeljärvi tarkoittaa Jumalan järveä. Leviltä löytyy myös jälkiä liittyen erilaisiin elinkeinoihin, kuten: Tervanpolttoon käytettyjä tervahautoja ja savottakulttuurista kertovia vanhojen pihapiirien jäänteitä. Poronhoitoon liittyviä jälkiä, kuten vanhoja poroerotuspaikkoja. Jäänteitä vanhan ajan rehutaloudesta esim. latojen muodossa. Sirkan kaivos, josta on louhittu kultaa. Kullan lisäksi Sirkassa on kupari-, nikkeli-, koboltti- ja hopeaesiintymät. Paikallisuus ja kulttuurihistoria ovat voimakkaan rakentamisen myötä heikentyneet ja osittain hävinneet maisema- ja kyläkuvassa vaikeasti havaittaviksi. Ne ovat kuitenkin keskeisiä seikkoja alueen omaleimaisuudesta puhuttaessa. Paikallisen kulttuuri on myös vahva vetovoimatekijä matkailua ajatellen. 12 Poronhoitoon ja heinäntekoon liittyvää kulttuuria Levin alueella. (kuvat TT) 1 Bergman 1999, Arctic Idea Oy 2004, Suunnittelukeskus Oy 2006

8 FCG Oy Suunnitelmaselostus 5 (35) 2 KEHITTÄMISKOHTEET Levin kesäilmeen kehittämiseksi on valittu keskusta-alueen lisäksi kolme muuta tärkeäksi koettua osa-aluetta, joiden kehittäminen vaikuttaa merkittävästi kokonaisuuteen ja alueella liikkumisen helppouteen. Levin alueen kehittämisen painopisteet liittyvät keskustaan saapumiseen ja ydinkeskustan lähiympäristöön (kartta yllä). 2.1 Keskusta ja sen yhteys Levin rinteeseen Levin keskustan keskusaukiolta ja kävelykadulta on suora näköyhteys etelärinteeseen. Näkymä keskustasta on vaikuttava, vaikkakin tunturin rinteen kesäilme on melko ankea. Erityistä maisemanhoitoa rinteillä ei tehdä. Rinnettä reunustavat metsät on leikattu suoraviivaisesti palvelemaan laskettelua - maisemakokonaisuutta ei tässä yhteydessä ole mietitty esteettiseltä kannalta lainkaan.

9 FCG Oy Suunnitelmaselostus 6 (35) Levin eturinne näkyy keskusaukiolle. (kuva TT) 2.2 Tunturijärvi vesi osana Levin maisemaa Tunturijärvi tuo vesielementin osaksi Levin keskustan maisemaa. Veden olemassaoloa ei nykyisellään ole juuri hyödynnetty sen enempää esteettisessä mielessä kuin osana virkistysympäristöäkään. Nykyisin pysäköintikentät levittäytyvät lammen ympäristöön ja pääkadun varrelle muodostaen laajoja sorakenttiä. Sorakentät ovat kesäaikaan suurimmaksi osaksi tyhjillään. Lammen Zeropointin puoleista rantaa on hiukan viimeistelty ja sen viereen on rakennettu esiintymislava, jota käytetään tällä hetkellä pääasiassa vain talvisin. Tunturijärvi levittäytyy Levin eturinteiden ja ydinkeskustan väliin.(kuvat TT)

10 FCG Oy Suunnitelmaselostus 7 (35) 2.3 Levin kiertoliittymä ja saapuminen keskustaan Levin kiertoliittymän ympäristössä suurin osa puustosta on kaadettu, minkä johdosta alue on avoin ja kevyen liikenteen ympäristö avara. Kiertoliittymästä päästään pääkadulle. Keskusta ja Levitunturin eturinne näkyvät kiertoliittymään. Kiertoliittymän lähiympäristö on avoin ja keskiaiheena liittymää koristaa aikoinaan suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta tehty RIST-teos. (kuvat TT) Hissitie Levihotellin ja kirkon kohdalla. (kuvat TT) 2.4 Saapuminen keskustaan Immeljärven rantatie Saapuminen Levin keskustaan tapahtuu komeasti Levitunturin ja Kätkätunturin välistä Immeljärven rantaan rakennettua vanhaa tielinjausta pitkin, joka on ehkäpä maisemallisesti alueen hienoin paikka. Rannan kasvillisuus on vuosien mittaan vahvistunut ja kesäisin se peittää suuren osan näkymästä kohti Immeljärveä ja Kätkätunturia. Levähdyspaikat ovat tavallisia tielevennyksiä, eivätkä ne houkuttele pysähtymään. Rantaan ei päätieltä ole pääsyä lainkaan.

11 FCG Oy Suunnitelmaselostus 8 (35) 2.5 Ympärystien liittymä Immeljärven rannassa tie myötäilee kauniisti maastoa ja sen varrelta avautuvat näkymät Kätkätunturin metsäisille rinteille ja Immeljärvelle. (kuvat TT) Kantatien 79 ja Levin Ympärystien (mt 9555) liittymä ei nykyisellään erotu muista pienemmistä liittymistä lainkaan, vaikka se merkitykseltään on alueen tärkeimpiä liittymiä. Ympärystien liittymä sijoittuu välittömästi Levin Portin jälkeen ja on ensimmäinen taajamamainen liittymäalue Leville saavutettaessa. Toisaalta liittymä sijoittuu metsämäiseen maisemaan ja tiemaisemaan eikä lähistöllä ole muuta rakentamista tai maankäyttöä. 2.6 Levin portti Ympärystien liittymä kantatiellä 79 Kittilän suunnalta katsottuna. (kuva PH) Levin portti on ensimmäinen merkki Levistä ja Leville saapumisesta. Levin portti toimii hiihto- ja moottorikelkkareittien ylikulkusiltana ja samalla se toimii konkreettisesti porttina Leville. Levin portti sijoittuu kantatielle 79 kallioleikkauksen kohdalle valaisemattomalle tieosuudelle. Silta on valaistu näyttävästi.

12 FCG Oy Suunnitelmaselostus 9 (35) Levin portti sijoittuu karuun luonnonmaisemaan ja sen alitse näkyy Levitunturi. (kuva TT)

13 FCG Oy Suunnitelmaselostus 10 (35) 3 SUUNNITELMA 3.1 Keskusta lähiympäristöineen Keskusta lähiympäristöineen pitää sisällään Levikeskuksen lisäksi siihen kiinteästi liittyvät muut alueen osat: kiertoliittymän ympäristön, pääkadun, tunturijärven ja Levin eturinteen ympäristöineen. Levin keskustorilta on visuaalinen yhteys eturinteeseen. Pääkatu sijoittuu Levitunturin ja keskustan väliin sen tulisi olla yhdistävä eikä erottava tekijä. Hissitien poikki keskustasta johtava poikittainen yhteys on erittäin tärkeä myös fyysisesti. Tälle akselille sijoittuvat suuren suosion saavuttanut joulutori, Zeropoint- liikerakennus ja eturinteen hissien ala-asemat Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen Keskustan ja eturinteen välillä on jo nykyisellään visuaalinen yhteys. Visuaalista yhteyttä vahvistetaan parantamalla fyysistä yhteyttä erityisesti kevyen liikenteen näkökulmasta. Jalankulku ohjataan keskustan kohdalla Hissitien yli korotetun suojatien kautta. Korotettu yhteys päällystetään samalla materiaalilla kuin sen kivetyt jatkeet, mikä korostaa kevyen liikenteen merkitystä keskustassa ja hidastaa ajoneuvoliikennettä Hissitiellä. Pintamateriaalit, niiden väritys ja kuviot ovat osa katukuvaa. Luonnonkiveä tulisi käyttää keskusta-alueella mahdollisuuksien mukaan pinnoitteena ja erilaisissa verhoiluissa kivettäviksi tarkoitetuilla alueilla ainakin pinnoitteen osana, reunakivissä, sekä joissakin kalusteissa tai niiden osissa. Luonnonkiveä pyritään käyttämään pääasiassa lohkopintaisena, jolloin kiven luonne tulee paremmin esiin. Luonnonkivessä suositaan alueen tyypillisiä kivilaatuja, kuten paikallista graniittia, liusketta ja rakkaa. Myös kiven värissä suositaan paikallisia sävyjä. Jalankululle tarkoitettujen pintojen tulee täyttää esteettömyyden vaatimukset. Sen sijaan välikaistat ja kapeat välialueet voidaan päällystää esim. luonnonkivilohkareilla. Pohjatyö tulee tällöin tehdä huolellisesti; pohjamaan päälle levitetään suodatinkangas ja tämän päälle murskepatja. Varsinainen päällystekerros tehdään murskepatjan päälle järjestettynä kerroksena. Kivien kokoluokka määritellään ennakkoon, jotta lohkareverhouksesta tulee samanaikaisesti luonnollisen ja huolitellun näköinen. Kiviaines voi olla väriltään sekaväristä, jolloin mikään väri ei tule erityisen vahvasti esiin tai yksiväristä niin, että samoilla alueilla käytetään yhtä kiven väriä. Yksiväriset kiviainekset erottuvat selkeästi toisistaan, joten esim. yhtenäiseksi miellettävä alueen osa on syytä päällystää samalla värillä huomioon ottamatta mahdollisia omistusrajoja.

14 FCG Oy Suunnitelmaselostus 11 (35) Levin keskustassa pääasiallinen kävelyalueen pinnoite on betonikiveys. Luonnonkivellä voidaan elävöittää betonikiveystä. (kuvat TT) Lohkareverhous tuo mieleen tunturien rakkakiven. Suurina pintoina voidaan käyttää epäjärjestyksessä olevaa kiviainesta, mutta kapeissa kaistaleissa järjestetty yläpinta näyttää siistimmiltä. Rakennusten näkyviin tarkoitetut sokkelit eivät saa peittyä. Järjestetty lohkarepinta voidaan asentaa maakosteaan betoniin, jolloin se on huolettomampi kunnossapitoa ajatellen. (kuvat TT) Julkisen ja yksityisen tilan liittyminen toisiinsa tehdään mahdollisimman saumattomasti niin, että rajapinta ei erotu kyläkuvassa. Sama rakentamisen taso tulee jatkua kautta linjan. Yleisilmeestä, materiaali- ja kasvilajivalinnoista tulee neuvotella suunnitteluvaiheessa niin, että pystytään luomaan keskustasta yhtenäinen kokonaisuus. Keskustan kahvila- ja ravintolaterassit elävöittävät katumiljöötä silloin, kun ne ovat selkeästi osa sitä, ilman yhteyden estävää aitausta. Erityisesti kävelykadulla terassilta tulee olla sekä visuaalinen että fyysinen yhteys ympäröivään maailmaan ja toisinpäin. Terassit ovat luvanvaraisia ja ne tulee nykysäännösten mukaisesti erottaa varsinaisesta jalankululle tarkoitetusta alueesta, mikäli ravintolassa on alkoholijuomien myyntiä. Terassin aitaus-/ rajaustapa on osa alueen katukuvaa, minkä vuoksi sen tulee tyylillisesti sopia miljööseen. Rajaus voidaan tehdä istutusastioilla, kookkailla kukkaruukuilla, liikuteltavilla pollareilla (haluttaessa esim. kevyt ketju- tai naru välissä) tai hyödyntäen paikallista taidekäsityötä esim. pajutöiden muodossa. Mikäli terassi halutaan aidata kokonaan, hyvä aitatyyppi on teräs- tai puurakenteinen kevyt malli, jonka värityksessä on otettu huomioon ympäristön muut rakenteet. Terassikautta voidaan pidentää läpi talvenkin hyvällä varustuksella; istuimet voidaan

15 FCG Oy Suunnitelmaselostus 12 (35) peittää esim. porontaljalla ja tarjota halukkaille vilttejä lämmikkeeksi. Terassille tulee olla esteetön pääsy. Terassi voidaan rajata katualueesta esim. istutusastioilla. Tavoitteena on, että näköyhteys säilyisi terassilta kadulle. (kuva TT) Hissitien (pääkatu) ilmettä kehitetään nykyistä jalankulkijaystävällisemmäksi. Katumaista ilmettä tukevat yhtenäiset ja korkeatasoiset pintamateriaalit, sekä kevyen liikenteen mittakaavan korostaminen kalusteiden, varusteiden ja viherrakentamisen keinoilla. Samoilla keinoilla saadaan alennettua kadun ajonopeuksia. Hissitien katualue rajataan eturinteen ja Tunturilammen alueesta runkopuiden ja lipputankojen tai viirien muodostamalla visuaalisella esteellä. Tällöin Hissitien katuympäristö muodostuu suljetummaksi ja aukea, hahmottamaton tila jäsentyy. Leikatun nurmikon määrä minimoidaan rakennetussa katuympäristössä, sillä se ei luonteeltaan tue mielikuvaa Lapin maisemasta. Kuvat yllä: pienet katualueen saarekkeet on syytä päällystää kivellä, koska pienialaiset istutetut alueet ovat hankalasti hoidettavia ja niissä kasvualusta jää turhan vähäiseksi kasvillisuuden menestymistä ajatellen. Graniittireunakivi kestäisi kunnossapitoa betonikiveä paremmin. (kuvat TT)

16 FCG Oy Suunnitelmaselostus 13 (35) Hissitien leveimmällä keskisaarekkeella on mahdollista kiveyksen lisäksi käyttää esim. matalia varpumaisia pensasistutuksia tai kesäkukkia korostamassa keskustan pääkadun suuntaa. Keskusta-alueella entinen metsän pohja on monin paikoin erittäin kulunut sekä alueella liikkuvien tallaamisen että todennäköisesti myös lähellä käynnissä olleiden työmaiden kulutuksen seurauksena. Varvikko on parhaimmillaan helppohoitoinen, luonteva ja kaunis tämäntyyppisellä alueella. Paikkaustyötä on syytä tehdä ainakin jalankulkualueiden reunoilla viimeistellyn ilmeen aikaansaamiseksi. (kuvat TT) Hissitien välikaistat ovat niin kapeita, että nurmikon menestyminen ei tahdo onnistua. Välikaistoilla reunakivi ja siihen yhdistetty kiveys, esim. järjestetty lohkareverhous tai kenttäkiveys olisi helpompi ratkaisu. Hissitien päätteenä on avoin pysäköintikenttä (kuva oikealla). Sen leveälle välikaistalle mahtuu hyvin puuistutuksia, jotka tekevät alueen viihtyisämmäksi ja rajaavat katutilaa. Jätteen lajittelupiste täytyy olla helposti saavutettavissa, mutta se on keskustaalueella syytä rajata siistillä aidalla tai istutuksilla. (kuvat TT) Hissitien ja Leviraitin risteysalueen tuntumassa olevan metsikön ja liikerakennusten välinen alue kunnostetaan. Puustoa täydennetään yksittäisillä mäntyistutuksilla ja Leviraitin puoleiselta sivulta lähtien varpumatoilla päällystettävään maastoon tehdään Lappilaisesta kiviaineksesta esittelyalue. Kivinä käytetään osittain maan alle upotettuja lohkareita, joista osan kylkeen sijoitetaan teräslaattaan kaiverrettuna kivilajin nimi.

17 FCG Oy Suunnitelmaselostus 14 (35) Levin eturinteeseen tehdään mahdollisuuksien mukaan maastonmuotoja myötäillen niittylaikkuja niin, että rinteeseen muodostuu revontulimaisia niittyaiheita. Lämpäreisiin valitaan omia värisävyjä käyttämällä eri lajeja haluttaessa mukana voi olla myös perennoja. Aiheet sijoitetaan niin, että ne näkyvät keskustaan ja että ne muodostavat taustan Tunturijärveä ympäröivälle puistolle. Ennen siementen kylvämistä maan pinta rikotaan kevyesti. Kylvössä käytetään eri kukka- ja heinälajien siemeniä, jotta varmistetaan onnistunut lopputulos. Käytettäviä ruohovartisia lajeja ovat esim.: puna-ailakki, ketokaunokki, ahdekaunokki, ketoneilikka, ahosuolaheinä, sinilatva, valkoapila, pulskaneilikka, hietapitkäpalko, kultapiisku, rantaukonnauris, asterit, auringontähti (perenna), kissankäpälät, lapinlemmikki, useat kellokukkalajit ja siankärsämöt. Eturinteen reunametsät kehitetään vähitellen luonnollisemmiksi, reunoiltaan polveileviksi. Reunametsästä poistetaan huonokuntoisia puita, jolloin kauniimmat yksilöt tulevat esiin. Metsän reunavyöhykettä kehitetään tarvittaessa istuttamalla. Eturinne niitetään vuosittain niin, että rinteeseen ei pääse kehittymään vesakkoa. Käytöstä poistetun hissilinjan aukkoon istutetaan pieniin ryhmiin sekä havu- että lehtipuustoa. Yllä olevassa kuvassa laskettelurinteen reunametsät polveilevat luonnollisen näköisinä. (kuvat TT)

18 FCG Oy Suunnitelmaselostus 15 (35) Veden läsnäoloa korostetaan elementtinä eri tavoin. Tunturijärven ympärille rakennetaan alueen luonteeseen sopiva puisto, jonka taustana on Levin eturinne ja jonka keskeisenä elementtinä on Tunturijärvi. Tunturijärveä muotoillaan niin, että veden ääreen on paikoin helppo päästä. Pienikokoisen saaren kautta pääsee virkistysreittiä pitkin sillan ja askelkivien kautta kävelemään järven poikki. Saari rakennetaan tukemalla maa reunoiltaan luonnonkivilohkareilla. Järven vesitilavuus säilytetään nykyisellään. Tunturijärven rannat käsitellään osaksi kovina kivirantoina (erikokoisia, halkaisijaltaan mm kokoisia, pyöreähköjä kiviä) ja osaksi pehmeinä, ranta- ja kosteikkokasvillisuuden kasvillisuuden (esim. osamankäämi, koristeelliset sarat, vihvilät, ranta-alpi, rentukka, keltakurjenmiekka) peittäminä rantoina. Veden ääreen pääsy mahdollistetaan riittävän monessa paikassa. Tunturijärveen sijoitetaan vesisuihkut niin, että veden pintaan voidaan tehdä joko sumuefekti tai perinteiset suihkut. Eturinteen pohjoisreunaan rakennetaan keinotekoinen, Tunturijärveen laskeva puro. Puro rakennetaan luonnonkivistä niin, että mielikuva virtaavasta vedestä saavutetaan, vaikka uoma olisi kuivana. Vesi tuodaan uomaan pumppaamalla. Puron lailla mutkittelevan kesäkelkkamäen ympärille tehdään vastaava kivireunus. Tavoitteena on saada myös kelkkamäki näyttämään tunturipurolta keskustan suunnalta katsottuna. Levihotellin vieressä sijaitseva pieni lampi on Tunturijärven ohella toinen eturinteen edustan lammista. Nykyinen rakentaminen ei mahdollista niiden yhdistämistä toisiinsa, mutta Hissitien suuntaan lammet muodostavat yhdessä aiheen. Pieni lampi on osa tärkeän ulkoilureitin ympäristöä ja samalla osa Levihotellin edustan miljöökokonaisuutta. Lammen tilavuus säilytetään kutakuinkin nykyisellään ja siihen Hissitien suunnalta laskeva oja muotoillaan luonnollisesti mutkittelevaksi purouomaksi kivi- ja kasvillisuusaiheineen. Lampea muotoillaan ja sen reunat rakennetaan osittain kiviverhoilun ja osittain kasvillisuuden pehmentäminä niin loiviksi, että kaiteita ei tarvita. Lampi muodostaa luonnonlammen puistomaisine ympäristöineen Levihotellin pihan välittömään läheisyyteen. Vesi on aina hieno elementti, joka vetää puoleensa. Kuvissa erityyppisiä kapeita puroja.

19 FCG Oy Suunnitelmaselostus 16 (35) Tunturipuro korostaa veden läsnäoloa ja tuo maisemaan uuden elementin myös kuivana kautena. Levin eturinteiden edustalla rinteiden värikkäät niityt luovat kauniin taustan vesiaiheelle, tunturipurolle ja niitä ympäröivälle puistoalueelle. Tunturijärven ja Hissitien välissä olevat pysäköintialueet muutetaan osaksi puistoa. Puisto toimii myös osana laajempaa virkistysympäristöä. Kasvillisuuden suhteen ympäristörakentamisessa suositaan alueella luontaisesti kasvavia lajeja. Keskusta on rakentamisen myötä muuttunut metsästä aukeaksi kenttämäiseksi alueeksi, jonka ilmettä elävöitetään mm. puuvartisella kasvillisuudella siellä, missä se eri vuodenaikojen käyttötarpeet huomioon ottaen on mahdollista. Puuvartisen kasvillisuuden suhteen suositaan ikivihreitä havuja, kuten euroopankuusi, metsämänty ja lapinmänty, pensasmaisessa kasvillisuudessa taas metsäkataja ja lapinkataja. Puuistutuksissa käytetään mahdollisuuksien mukaan 2-3 eri taimikokoa (esim. puistoalueella mänty , ja cm), jotta saavutetaan luonnollinen ja samalla heti näyttävä ilme. Tunturijärveä ympäröivään puistoon siirretään kolme täysikasvuista, näyttävää mäntyä mahdollisimman valmiin ilmeen saavuttamiseksi. Puita ei pidä siirtää sellaisesta paikasta, jossa niillä on entuudestaan maisemallista arvoa. Hissitiellä kadun varren puulajina käytetään rauduskoivua (taimikoko vähintään ry). Leviraitille istutetaan katupuuksi kotipihlajia (taimikko vähintään ry). Tunturijärven ympäristössä puiston maastoa muotoillaan loivapiirteisesti kumpuilevaksi maisemaksi. Kasvillisuutena käytetään pääasiassa matalia varpuja, maanpeitekasvillisuutta ja niittymäistä nurmea. Tunturilammenpuiston maastokumpareille haetaan tunturin karua tunnelmaa kasvilajivalintojen avulla. Kumpareissa voidaan käyttää yhtenä lajina matalia katajia, vaivaiskoivuja, sekä matalia sekä lamokasvuisia pajuja kuten hanhenpaju, juolukkapaju, vaivaispaju, sekä paljakkapaju. Osassa kumpareista voidaan käyttää varpuja ku-

20 FCG Oy Suunnitelmaselostus 17 (35) ten sianpuolukkaa, kanervaa ja haluttaessa valmista varpumattoa, kunttaa. Eri lajeja käyttämällä saadaan maastokumpareet erottumaan voimakkaammin maisemassa. Muilta osin avoimet puiston osat hoidetaan niittymäisinä alueina. Tavoitteena on, että puisto on siellä liikkujalle viihtyisä ja samalla luonteva ja kaunis osa tunturimaisemaa. Tunturijärvi karuine ympäristöineen muodostaa viehättävät puitteet puistomaiselle alueelle tunturin juurella. Yläkuvassa nykytilanne, alakuvassa suunniteltu tilanne: Kun rantaluiskat pidetään suhteellisen loivina, mahdollistaa rannan käsittely veden äärelle pääsyn. Kivien kanssa vuorotellen tehdyt rantakasvillisuusistutukset pehmentävät Tunturijärven ilmettä ja yhdistävät sen ympäröivään puistoalueeseen.

21 FCG Oy Suunnitelmaselostus 18 (35) Ylemmässä kuvassa Levin eturinteet nyt ja alemmassa rinteiden tavoitteellinen kesäilme.

22 FCG Oy Suunnitelmaselostus 19 (35) Kukkaistutuksien avulla voidaan kyläkuvaa elävöittää erityisesti keskustaalueella ja kiertoliittymissä tai tärkeiden risteysten alueella, sekä mm. liikerakennusten piha-alueilla kausiluontoisesti. Keskustan katualueille tullaan tulevaisuudessa rakentamaan kiertoliittymiä. Kiertoliittymien keskiosiin voidaan rakentaa kyseisen paikan identiteettiä korostavia aiheita, esimerkiksi Hissitien ja Rakkavaarantien kiertoliittymän keskelle voidaan tehdä poro, joka korostaa viereistä Hullu Poro- hotellia Kiinteistöjen pihat Kukkaistutuksilla voidaan rakentaa varsin näyttäviäkin alueelle sopivia aiheita. (kuvat TT) LKKK- hankeen yhteydessä on laadittu katuympäristövarusteisesta ja valaistuksesta omat erilliset raportit. Raporteissa on annettu ohjeita ja määräyksiä kiinteistöjen kalusteille, opastamiselle sekä valaistukselle. Nämä ohjeet ja määräykset tulee huomioida laadittaessa kiinteistöjen piha-alueiden suunnitelmia. Pääsääntöisesti kiinteistöjen piha-alueiden rakentamista ohjaa kaavoituksen yhteydessä laaditut rakennustapaohjeet. Rakennustapaohjeissa mm. keskustan alueelle pysäköintipaikkojen ja kulkuväylien päällysteeksi suositellaan asfalttia tai betonikiveystä. Rakennusten seinien vierukset päällystetään luonnonkivillä, laatoituksella tai istutuksilla. Julkisen ja yksityisen tilan liittyminen toisiinsa tehdään mahdollisimman saumattomasti niin, että rajapinta ei erotu kyläkuvassa. Sama rakentamisen taso tulee jatkua julkiselta alueelta yksityiselle alueelle niin, että keskustasta muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Tontit on aidattava kävelykatuosuuksien kadun puoleisella osuudella rakentamistapaohjeiden mukaisesti (asemakaavamääräys). Lisäksi tontit suositellaan aidattavaksi kadun puolelta rakennusten välillä, tarvittaessa portilla varustettuna. Aidoiksi rakentamistapaohjeissa suositellaan cm korkeaa puurakenteista aitaa.

23 FCG Oy Suunnitelmaselostus 20 (35) Yllä kuvaesimerkkejä suositeltavista aitatyypeistä. Aidan on ulkoasultaan noudatettava lähialueella jo toteutettuja aitatyyppejä katukuvan yhtenäisen ilmeen saavuttamiseksi.

24 FCG Oy Suunnitelmaselostus 21 (35) Edellisellä sivulla olevassa kuvassa on esitetty keskustan asemakaavan mukaiset aitaamisohjeet. Kasvillisuuden osalta pihoilla tulee suosia alueelle tyypillisiä lajeja. Aluskasvillisuuden tulee olla metsäalueilla mieluimmin varpuja, keskustassa voidaan käyttää nurmeakin. Varvut muodostavat tiheän, peittävän ja mattomaisen pinnan, joka vaatii suhteellisen vähän hoitoa. Ilmeeltään ne sopivat Lapin maisemaan erittäin hyvin. Varvut ovat erittäin käyttökelpoisia sekä rakennetussa että luonnonmukaisessa ympäristössä. Viherrakentamiseen soveltuvista varvuista mainittakoon puolukka, mustikka, pohjanvariksenmarja ja sianpuolukka. Pensasistutuksissa sopivia lajeja ovat esim. katajat ja muut matalat havukasvit, pohjoisessa menestyvät ruusut, heidet, jotkut angervot ja maanmyötäiset varpumaiset pajut. Puista suositeltavia lajeja alueella luontaisesti kasvavat puulajit, koristeellisemmista pikkupuista esim. erilaiset tuomet ja pihlajat osasta puista on saatavissa pohjoisessa menestyviä, usein koristeellisia erikoismuotoja ja pohjoisia kantoja. Käytettävien puun taimien tulee olla ensisijaisesti Suomessa lisättyjä ja Pohjois-Suomessa kasvatettua. Istutuksiin ei käytetä suoraan ulkomailta tuotuja eikä luonnonvaraisista kasvupaikoista siirrettyjä taimia. Istutuskuopan tulee olla yhteydessä pohjamaahan niin, että kasvin pohjaveden saanti on turvattu. Pensasistutusalueet katetaan esim. männyn tai kuusen kuorikatteella rikkaruohojen kasvun ehkäisemiseksi. Puiden rungon ympärille jätetään erityisesti nurmialueilla halkaisijaltaan n. 1 m laajuinen nurmettamaton, katteella päällystetty alue. Puiden rungot suojataan muovisella tai vastaavalla jyrsijäsuojuksella ainakin 60 cm:n korkeuteen asti. Puut tuetaan istutustöiden yhteydessä vähintään kahdella pystysuoralla tukiseipäällä. Esimerkkejä viherrakentamiseen suositeltavista kasvilajeista: Kasvilaji Puut kotipihlaja, Sorbus aucuparia tuomi, Prunus padus hieskoivu, Betula pubescens rauduskoivu, Betula pendula palsamipoppeli, Populus balsamifera metsämänty, Pinus sylvestris euroopankuusi, Picea abies ssp. abies metsäkataja, Juniperus communis vuorimänty, Pinus mugo mainittavaa kasvualustan syvyys -pienet puut 60 cm -suuret puut 80 cm pohjanpihlaja, S. a. ssp. glabrata pohjantuomi, P. p. ssp. borealis tunturikoivu, B p. ssp. czerepanovii vaivaiskoivu, betula nana lapinmänty, P. s. var. lapponica lapinkataja, J. c. ssp. nana

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977,

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, Asemakaava nro 8568 Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, 1270-1273 Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, jossa annetaan kaavamääräyksiä täydentäviä ohjeita, ehtoja ja suosituksia. Rakentamistapaohjeen

Lisätiedot

tripla maisema - materiaalikirjasto

tripla maisema - materiaalikirjasto tripla maisema - materiaalikirjasto 14.9.2016 - materiaalikirjaston lähtökohdat 1. Itä-länsisuunnan korostaminen Maisemasuunnittelun pääelementeissä vahva, dynaaminen itä-länsisuunta. Toissijainen suunta

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

Kaaren kautta leikkiin

Kaaren kautta leikkiin Kouvolan Keskuspuiston leikkialueen suunnittelukilpailu ehdotus: Kaaren kautta leikkiin havainnekuva leikkialueelle saapumisesta etelän suunnasta 1/5 nykyinen suunnitelma/ tilanne: suunnitelma: suunnitelma:

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

SUONENJOEN TORI WORKHOP JA YLEISÖTILAISUUS

SUONENJOEN TORI WORKHOP JA YLEISÖTILAISUUS WORKHOP JA YLEISÖTILAISUUS 20.09.2016 KUVIA MAISEMARAKENNE - KIVEYS SUONENJOEN TORI SKISSEJÄ kiveys katos elemen ejä suunnitelma kartalla RAUTALAMMINTIE MERKINNÄT suunnittelualueen raja LUONNOSSUUNNITELMA

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08) LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma Johdanto Luuniemen alueelta on inventoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kasvillisuus (kuva alla) ja alueelle on tehty ympäristösuunnitelma vuonna 2006 (Suunnittelukeskus

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh)

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) YLEISSUUNNITTELMAN LAADINTA Oulun keskustan katuympäristön yleissuunnittelu käynnistetty kesäkuulla 2002.

Lisätiedot

Kauppakadun rakennussuunnittelu. Kemi. Ohjausryhmä

Kauppakadun rakennussuunnittelu. Kemi. Ohjausryhmä Kauppakadun rakennussuunnittelu Kemi Ohjausryhmä 6.11.2015 Suunnittelutilanne Tarkenne suunnitelmia edellisen kokouksen ja kommenttien perusteella Valmiusaste 30 %, laskutettu 2 erää Lisätyöt: maastomallin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ. Kärrynpyörä

JYVÄSKYLÄ. Kärrynpyörä JYVÄSKYLÄ Kärrynpyörä Tori muuntuu "kärrynpyöräksi" Sata vuotta sitten nykyisen kauppatorin paikalla oli hevostori, jonne kokoontui hevoskulkuneuvoillaan liikkuvaa väkeä ympäröivästä maakunnasta. Nykyisin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAUPUNKIKUVASELVITYS 24.11.2004 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava 2 KAUPUNKIKUVASELVITYS

Lisätiedot

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Korson keskuspuiston ja asukaspuiston yleissuunnitelma

Korson keskuspuiston ja asukaspuiston yleissuunnitelma Korson keskuspuiston ja asukaspuiston yleissuunnitelma KORSON ELÄKKEENSAAJIEN KERHO 16.11.2016 Rakennuttajapäällikkö Juha Kivimäki ja projekti-insinööri Taina Suonio Lähtökohdat Yleissuunnitelman laatijana

Lisätiedot

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/5 YLEISTÄ Sito

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen

401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen Kasvillisuus Kasvillisuuden kuvaaminen on tärkeätä, koska se vaikuttaa suunnistajan kulkunopeuteen ja kartanlukuun. Kulkukelpoisuus riippuu metsän rakenteesta (puulaji ja tiheys) sekä maapohjan laadusta

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

Jyväskylän asuntomessut 2014 Mallipiha, tontti 213 / 3

Jyväskylän asuntomessut 2014 Mallipiha, tontti 213 / 3 Jyväskylän asuntomessut Mallipiha, tontti / - Vihertehokkuus, - Piharakentamisen kustannusarvio - P- +,, +, (+.) +, (+.9) +, (+,) Korotetut istutusaltaat +, (+,), +, TI +,9 (+,) Grillikatos Kivituhka Tomutus-

Lisätiedot

KOSKEN TL KESKUSTAN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELO JA KUSTANNUSARVIO, sisältää alv 24%

KOSKEN TL KESKUSTAN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELO JA KUSTANNUSARVIO, sisältää alv 24% KOSKEN TL KESKUSTAN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELO JA KUSTANNUSARVIO, sisältää alv 24% Alue Kustannuslaji kuvaus määrä yksikkö hinta/yks kokonaishin ta Kunnanvirasto Puiden/pensaiden hoitoleikkaus

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Designmanuaali. Linnankadun kehittäminen laatukäsikirjan pohjalta

Designmanuaali. Linnankadun kehittäminen laatukäsikirjan pohjalta Designmanuaali Linnankadun kehittäminen laatukäsikirjan pohjalta Manuaalin käyttötarkoitus Kadut, piha-alueet Kalusteet, valaistus Istutukset Aidat ja kaiteet Opasteet ja shop-frontit Design manuaali eli

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Hennalan varuskunta-alueen lähiympäristöohje

Hennalan varuskunta-alueen lähiympäristöohje Hennalan varuskunta-alueen lähiympäristöohje Lahden kaupunki, maankäyttö ja aluehankkeet, Maria Silvast 20.4.2016 Työn tausta valmistui joulukuussa 2015 jaettu kolmeen osaan: kadut - puistot - tontit Lähtökohdat

Lisätiedot

1000 TALVIHOITO: KADUT, TORIT, AUKIOT, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT, LINJA- AUTOPYSÄKIT, PYSÄKÖINTIALUEET Valmistelevat työt

1000 TALVIHOITO: KADUT, TORIT, AUKIOT, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT, LINJA- AUTOPYSÄKIT, PYSÄKÖINTIALUEET Valmistelevat työt Sivu 1 JOKELAN ALUEURAKKA 2O13 2O17 Tuusulan Jokelan alueurakkaa 2013 2017 koskevaan urakkatarjouspyyntöönne viitaten tarjoudumme suorittamaan urakassa esiin tulevia kokonaishintaan kuuluvia tehtäviä hinnoin

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

SIIRTOLAPUUTARHA LIEKSAAN LOPPUSEMINAARI 3.6.2009 LEENA PAAVILAINEN

SIIRTOLAPUUTARHA LIEKSAAN LOPPUSEMINAARI 3.6.2009 LEENA PAAVILAINEN SIIRTOLAPUUTARHA LIEKSAAN LOPPUSEMINAARI 3.6.2009 LEENA PAAVILAINEN ENSIMMÄINEN YHTEISOHJAUS Nauhat Ruudut Viuhkat Saaret ENSIMMÄINEN YHTEISOHJAUS Nauhat Ruudut Viuhkat Saaret TOINEN YHTEISOHJAUS SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE

Lisätiedot

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie Passerie Alueen yleiskuvaus Pääskyvuoren alueen ilmettä leimaa jylhä rinne ja sen vanha upea puusto. Suunnitelma perustuu kaavaluonnoksen mukaisten tonttien sarjaan. Ehdotuksessa samankokoisista tonteista

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

R A K E N T A M I S O H J E E T LAHELANKANGAS II KORTTELIT 8029-8038

R A K E N T A M I S O H J E E T LAHELANKANGAS II KORTTELIT 8029-8038 TUUSULAN KUNTA KAAVOITUS 28.5.2002 Ulla-Maija Upola, Riikka Nousiainen ja Ilari Ikävalko R A K E N T A M I S O H J E E T LAHELANKANGAS II KORTTELIT 8029-8038 LAHELANKANGAS II RAKENTAMISOHJEET Tämä ohjeisto

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti.

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti. Laukaan kunta, Vihtavuori BRITTILÄNRANTA II ASEMAKAAVA-ALUE, korttelit 139-146 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. Yleistä...1 2. Yleiset rakentamisohjeet...1 3. Julkisivut, värit, kattokaltevuudet ym...3 3.1 Julkisivut...3

Lisätiedot

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 107 Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Korkeusjärjestelmä NN. 113-13 Rakennusala, jolle saa sijoittaa mainostornin. 134 Istutettava alueen osa. 140-1 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu.

Lisätiedot

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Seuraavissa kuvissa on esitetty liikennetilanne, jossa nykyisiä liikennevirtoja on korotettu kauttaaltaan 20 % ja uusien pysäköintilaitosten käyttö

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

v e r k k o s a a r e n j u l k i s e t u l k o t i l a t - i d e a s u u n n i t e l m i a

v e r k k o s a a r e n j u l k i s e t u l k o t i l a t - i d e a s u u n n i t e l m i a v e r k k o s a a r e n j u l k i s e t u l k o t i l a t - i d e a s u u n n i t e l m i a Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012 1 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012 2 v e r k k o s a a r e

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Puutikankankaan tuulivoimapuisto

Puutikankankaan tuulivoimapuisto LIITE 7 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY Puutikankankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V126 x 9 x HH137 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.1.2015 V126 x 9 x

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

VALTTERINTIEN KORTTELIPUISTON VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS

VALTTERINTIEN KORTTELIPUISTON VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS VALTTERINTIEN KORTTELIPUISTON VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.12.2009 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka Sivu 2 / 5 1 Yleistä...3 2 Alueen nykytila...3 3 Suunnitelmaratkaisut...4

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 Kannistontie 1/3 Tiessä on keväisin routavaurioita hulevesiviemäreiden kohdalla. Routavauriot aiheuttavat sietämättömän

Lisätiedot

Kiinteistöjen piha- alueet

Kiinteistöjen piha- alueet Artjärven varastohalli Osoite: Salmelantie 275 Koordinaatit: 6739198 26504273 Kokonaispinta- ala m²: Hoitoluokka (tiedossa oleva/arvio) tai - 16200 Artjärvi Konetyöalue m²: 1480 Käsityöalue m²: P3 Toimenpidesuositukset

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 433-P26804 Suunnitelmaselostus Mönkkönen Eino Sisällysluettelo

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Kuva 38. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 1. Kuva 39. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 2.

Kuva 38. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 1. Kuva 39. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 2. 23 Kuva 38. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 1. Kuva 39. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 2. 24 Kuva 40. Otaniementie Vuorimiehentie. 25 Kuva 41. Otaniementie Vuorimiehentie,

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET

HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET KAUPUNGIN OMISTAMILLE AO-TONTEILLE KORTTELEISSA 86009-86015. Kaupunkisuunnittelu / LTO, MBR 24.2.2009 Raja 24.2.2009 liite 12.1 Alueen yleiskuvaus Alue rajautuu

Lisätiedot

Uurainen 17. Uuraisten työkohteet

Uurainen 17. Uuraisten työkohteet Uurainen 17. Uuraisten työkohteet Työnsuunnittelija Erkki Kupari on laatinut loppuraportit Uuraisten työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden henkilötyöpäivät. Uuraisten

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

Annukka Larsen Valon kaupunki koordinaattori Jyväskylän kaupunki

Annukka Larsen Valon kaupunki koordinaattori Jyväskylän kaupunki Annukka Larsen ÄIJÄLÄNRANNAN VALAISTUSPERIAATTEET VALAISTUSPERIAATTEET LYHYESTI: - Ensimmäinen kokonaan ledillä valaistu asuinalue Jyväskylässä - Valaisinkohtainen ohjaus ja käyttäjälähtöinen ohjaustapa

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

VAAJAKOSKENTIEN RAUHOITTAMINEN Yleissuunnitelma

VAAJAKOSKENTIEN RAUHOITTAMINEN Yleissuunnitelma VAAJAKOSKENTIEN RAUHOITTAMINEN Yleissuunnitelma 1 2 Pohjakartat Jyväskylän kaupunki Sisällysluettelo Alkusanat... 4 Tiivistelmä... 5 1 Lähtök ökohdat... 6 1.1 Sijainti... 6 1.2 Ympäristö... 6 1.3 Kadun

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 29 x RD160 x HH170 Yhteismallinnukset Seipimäki, Tikkala ja Leipiö

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

PUIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS

PUIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS 1 Kuopion kaupunki Strateginen maankäytön suunnittelu Juha Romppanen UIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS VAIKUTUKSET YLEISKAAVAAN 25.9.2012 2 uijon alueella on voimassa uijo-uijonsarvi -osayleiskaava, joka on vuodelta

Lisätiedot

Kauppakadun rakennussuunnittelu. Kemi. Ohjausryhmä

Kauppakadun rakennussuunnittelu. Kemi. Ohjausryhmä Kauppakadun rakennussuunnittelu Kemi Ohjausryhmä 25.11.2015 Suunnittelutilanne Aikataulu: rakennussuunnitelma valmis 28.2.2016 Tarkennettu suunnitelmia edellisen kokouksen perusteella Valmiusaste 30 %,

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299)

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299) 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.9.2009 Ilmakuva Leviltä

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot