FCG Finnish Consulting Group Oy KITTILÄN KUNTA LEVIN KESÄILME

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Finnish Consulting Group Oy KITTILÄN KUNTA LEVIN KESÄILME"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy KITTILÄN KUNTA LEVIN KESÄILME

2 FCG Finnish Consulting Group Oy suunnitelmaselostus I

3 FCG Finnish Consulting Group Oy suunnitelmaselostus II SISÄLLYSLUETTELO ALUKSI TYÖN TAVOITTEET JA TARKASTELUTAPA Tavoitteet Lähtökohdat Vahvuudet Kehittämiskohdat Paikallisuus ja kulttuurihistorialliset erityispiirteet KEHITTÄMISKOHTEET Keskusta ja sen yhteys Levin rinteeseen Tunturijärvi vesi osana Levin maisemaa Levin kiertoliittymä ja saapuminen keskustaan Saapuminen keskustaan Immeljärven rantatie Ympärystien liittymä Levin portti SUUNNITELMA Keskusta lähiympäristöineen Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen Kiinteistöjen pihat Esteettömyys Paikallisuus Levin kiertoliittymän ympäristö Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen Saapuminen keskustaan, kantatie Immeljärven kohdalla Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen Paikallisuus Ympärystien liittymä Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen Levin portti Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen Kalusteet ja varusteet Valaistus...29 Valaistuksesta on laadittu oma erillinen selostuksensa Opastus ja mainonta Taide osana kyläkuvaa HOITO JA KUNNOSSAPITO KUSTANNUKSET JATKOTOIMENPITEET...33 LÄHTEET...34 LIITTEET...35

4 FCG Oy Suunnitelmaselostus 1 (35) KITTILÄN KUNTA LEVIN KESÄILME ALUKSI Tämä suunnitelmaraportti on laadittu Levin kyläkuvan kehittäminen kilpailueduksi (LKKK) hankkeen toimeksiannon puitteissa. Hankkeen tavoitteena on edistää hiihtokeskuksen kehittymistä ympärivuotiseksi vapaaajankeskukseksi, jossa erityistä huomiota on kiinnitetty lumettoman ajan kyläkuvaan. Työ pitää sisällään yleissuunnitelman Leville laadituista suosituksista, ohjeista ja toimenpiteistä, jotka tukevat LKKK hankkeen tavoitteita. Suunnittelutyössä on erityisesti kiinnitetty huomiota Tunturijärveen, Levihotellin kylpylän viereiseen lampeen, Levin porttiin, sekä etelärinteen liittymän liikenteenjakajaan ja Levin keskustan liikenneympyrään. LKKK -hankkeen toteuttaa yhteistyössä Levin Matkailu Oy:n ja Levin alueen isoimpien yritysten kanssa. Hanke toteutetaan aikavälillä 04/ /2010, ja se saa rahoitusta Pohjois-Suomen EAKR - toimenpideohjelmasta. Rahoituksen osalta vastuuviranomaisena toimii Lapin liitto. Hanketta ja sen puitteissa tehtäviä suunnittelutöitä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Katja Kaunismaa, projektipäällikkö / Kideve Elinkeinopalvelut Seppo Maula, kunnanjohtaja Katariina Kinnunen, elinkeinojohtaja / Kideve Elinkeinopalvelut Jari Kinnunen, tiemestari Jaana Uusitalo, hortonomi Carita Lallukka, ympäristösihteeri Jonna Vinberg-Laaksonen, rakennustarkastaja Ari Aspia, toimitusjohtaja Hotelli Levitunturi Oy Jouni Palosaari, toimitusjohtaja Oy Levi Ski Resort Ltd Päivikki Palosaari, toimitusjohtaja Hotelli Hullu Poro Oy Jussi Töyrylä, toimitusjohtaja Levin Matkailu Oy Suunnittelutyö on laadittu FCG Oy:ssä, jossa työstä on vastannut insinööri Pirkka Hartikainen. Lisäksi suunnitteluryhmään ovat kuuluneet mais.arkkit. Taina Tuominen, mais.arkkit. Maria Haikala, hortonomi Mari Lampinen ja mais. ark. yo Miina Ant-Wuorinen.

5 FCG Oy Suunnitelmaselostus 2 (35) 1 TYÖN TAVOITTEET JA TARKASTELUTAPA 1.1 Tavoitteet 1.2 Lähtökohdat Vahvuudet Kehittämiskohdat Työn tavoitteena on ollut löytää ratkaisuja erityisesti lumettoman ajan ilmeen kehittämiseen Levin keskustan alueella sekä liikenteen solmukohdissa. Tämän työn kautta on tarkoitus kehittää ympäristön viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta ja sitä kautta pyrkiä vahvistamaan matkailukohteen identiteettiä ympärivuotisena lappilaisena matkailu- ja elämyskeskuksena. Työn tarkoitus on myös yhdistää eri alueen osia toisiinsa sekä ympäröivään luontoon. Työ on tehty kirjallisuuden, kuva- ja karttamateriaalin, sekä maastokäyntien pohjalta yhteistyössä Kittilän kunnan edustajien ja alueen yrittäjien kanssa. Lapin luonto, siihen liittyvä karuus, tunturit ja järvet luovat ainutlaatuiset puitteet. Lisäksi vuodenaikojen vaihtelu ja sääilmiöt kuten revontulet, runsas lumi ja syksyn ruska ovat osa luonnon vetovoimaa. Maisema ja luonto ovat keskeiset vetovoimatekijät alueen matkailua ajatellen. Kasvillisuuden suhteen on kaikkien siihen vaikuttavien toimenpiteiden yhteydessä syytä muistaa pohjoisen lyhyt kasvukausi ja sen myötä kasvillisuuden hidas uusiutuminen. Rakennetulla alueella jäljellä oleva metsä on suurimmaksi osaksi karua kangasmetsää, jossa aluskasvillisuus on matalaa ja koostuu pääasiassa varvuista. Mökkikylien alueella pihojen rakentamisessa on pääsääntöisesti suosittu varvikkoa, jolloin metsäinen ilme on pystytty säilyttämään suhteellisen tiiviistikin rakennetuilla alueilla. Levin keskustan tarjoamat palvelut ovat erityisesti talvisaikaan varsin hyvät ja matkailun kannalta painopiste onkin aina ollut talvi-ajassa. Kevyen liikenteen verkko Levillä on varsin kattava sekä talvea että kesää ajatellen. Valaistuksen osalta vahvuus on pitkä pimeä kausi, joka luo mahdollisuudet valaistuksen moninaiselle hyödyntämiselle kyläkuvan elävöittäjänä. Helposti valaistusilmeeltään muunneltavat valaistusratkaisut ovat kylläkin investointihinnaltaan kalliita. Haastetta tuovat myös kylmät olosuhteet, suuri lumen määrä ja rinteistä hohtava suuri hajavalon määrä. Varsinkin pilvisellä säällä, pimeyttä ei hajavalon vuoksi saavuteta, vaikka se jossain kohteissa olisikin toivottavaa. Levin keskustan saavutettavuus on erinomainen, lentokentältä on Leville matkaa vain 12 km. Kantatietä 79 saavuttaessa Levin ydinkeskustan kohdalla, keskustan sijainti ei avaudu kovin selkeästi siitäkin huolimatta että keskustan suuntaan on melko suora näköyhteys.

6 FCG Oy Suunnitelmaselostus 3 (35) Keskustan pääkatu, Hissitie ei nykyisellään vastaa kunnolla mielikuvaa Levin ydinkeskustan pääkadusta. Hissitien katualue on erityisesti eturinteiden kohdalla avoin leveä tila, jossa katuympäristö levenee hahmottamattomaksi. Erityisesti keskustan alueella raja yksityisen ja julkisen välillä näkyy kyläkuvassa selvästi rakentamisen tason muutoksena. Levin keskustan tuntumassa on vettä; Immeljärvi tunturien välissä ja Tunturijärvi Levin etelärinteen edustalla. Vesi jää kuitenkin elementtinä syrjään, eikä sen olemassa oloa ole hyödynnetty. Levin etelärinne avautuu ydinkeskustan suuntaan. Tunturi on aivan keskustan tuntumassa, mutta sen läsnäolo toimii ainoastaan talvikäyttöä ajatellen. Rakentamisen myötä metsä ja tunne luonnon läheisyydestä ovat paikoin lähes kadonneet ja keskustan tuntumassa jäljellä olevat pienet metsälämpäreet näyttävät huonovointisilta. Metsän reunaa ei ole. Lyhyt kasvukausi ja ankarat olosuhteet tekevät metsäkasvillisuuden kehittämisestä suhteellisen pitkän prosessin. Ydinkeskustassa on välillä runsaasti luvattomia tilapäisiä mainostauluja ja kylttejä, jotka osaltaan rumentavat taajamakuvaa. Keskustassa on lukuisia kahvioita ja ravintoloita, joiden terassit elävöittävät katumiljöötä. Terassien rooli osana katualueen ilmettä on tärkeä kehittämiskohta erityisesti kesäaikaan. Yläkuvissa erilaisia tapoja rajata terassia Levillä nykyisin. Kesäilmeen kehittämistä ohjaavat osaltaan alueen talvikäyttöön liittyvät kesäkäyttöä rajoittavat tekijät, kuten latuyhteydet ja laskettelurinteet, sekä jouluun liittyvät tapahtumat ja aiheet. Tärkeimpiä valaistuksen kehittämistarpeita katualueilla ovat tulevaisuudessa Hissitien valaistuksen korostaminen pääkatuna ja tietyllä aikavälillä myös vanhan Cupola -valaistuksen saneeraus muilla alueilla. Tulevissa rakennushankkeissa tulisi tiivistää edelleen yhteistyötä kiinteistöjen ja kunnan alueiden valaistussuunnittelussa, jotta päällekkäisiä valaistusratkaisuja vältettäisiin (vrt. näyttävä julkisivuvalaistus-katuvalaistus). Valomainonnassa tulisi siirtyä kotelomainoksista irtokirjainmainoksiin, jolla pyritään minimoimaan hallitsemattoman hajavalon määrää.

7 FCG Oy Suunnitelmaselostus 4 (35) Paikallisuus ja kulttuurihistorialliset erityispiirteet Ihmisen toiminta on vuosisatojen kuluessa jättänyt maisemaan jälkiä, jotka antavat alueelle syvyyttä ja kerroksellisuutta. Levillä näitä jälkiä voidaan seurata aina kivikaudelle saakka. Esihistoriasta kertovia jälkiä, jotka Levillä ovat pääasiassa yksittäisiä muinaismuistoja (mm. asuin- ja hautapaikat), on löydetty mm. aivan Levin keskustasta. Ne ovat oleellinen osa lappilaista kulttuuriperintöä. Ne ovat kuitenkin maastossa varsin vaikeasti havaittavissa ilman erillistä aiheeseen liittyvää opastusta. Muinaisilla saamelaisilla oli palvospaikkoja, joita he kutsuivat pyhiksi paikoiksi. Palvoskiviä nimitettiin seidoiksi seita saattoi olla esim. muodoltaan tai väritykseltään erikoinen kivenlohkare tai kallioseinämä. Levin keskustan tuntumasta ei virallisesti tunneta seitoja tai palvospaikkoja. Pyhiin paikkoihin liittyy paljon tarinoita ja nimistöä, jotka elävät edelleen. Sirkka, muinaisten saamelaisten jumalille pyhittämä laakso levittäytyy Levitunturin juurelle. Sirkan kylä sijoittuu aivan Levin keskustan kupeeseen. Levija Kätkätunturien väliin jäävä kapea Immeljärvi on saamelaisten pyhä järvi. Suomeksi Immeljärvi tarkoittaa Jumalan järveä. Leviltä löytyy myös jälkiä liittyen erilaisiin elinkeinoihin, kuten: Tervanpolttoon käytettyjä tervahautoja ja savottakulttuurista kertovia vanhojen pihapiirien jäänteitä. Poronhoitoon liittyviä jälkiä, kuten vanhoja poroerotuspaikkoja. Jäänteitä vanhan ajan rehutaloudesta esim. latojen muodossa. Sirkan kaivos, josta on louhittu kultaa. Kullan lisäksi Sirkassa on kupari-, nikkeli-, koboltti- ja hopeaesiintymät. Paikallisuus ja kulttuurihistoria ovat voimakkaan rakentamisen myötä heikentyneet ja osittain hävinneet maisema- ja kyläkuvassa vaikeasti havaittaviksi. Ne ovat kuitenkin keskeisiä seikkoja alueen omaleimaisuudesta puhuttaessa. Paikallisen kulttuuri on myös vahva vetovoimatekijä matkailua ajatellen. 12 Poronhoitoon ja heinäntekoon liittyvää kulttuuria Levin alueella. (kuvat TT) 1 Bergman 1999, Arctic Idea Oy 2004, Suunnittelukeskus Oy 2006

8 FCG Oy Suunnitelmaselostus 5 (35) 2 KEHITTÄMISKOHTEET Levin kesäilmeen kehittämiseksi on valittu keskusta-alueen lisäksi kolme muuta tärkeäksi koettua osa-aluetta, joiden kehittäminen vaikuttaa merkittävästi kokonaisuuteen ja alueella liikkumisen helppouteen. Levin alueen kehittämisen painopisteet liittyvät keskustaan saapumiseen ja ydinkeskustan lähiympäristöön (kartta yllä). 2.1 Keskusta ja sen yhteys Levin rinteeseen Levin keskustan keskusaukiolta ja kävelykadulta on suora näköyhteys etelärinteeseen. Näkymä keskustasta on vaikuttava, vaikkakin tunturin rinteen kesäilme on melko ankea. Erityistä maisemanhoitoa rinteillä ei tehdä. Rinnettä reunustavat metsät on leikattu suoraviivaisesti palvelemaan laskettelua - maisemakokonaisuutta ei tässä yhteydessä ole mietitty esteettiseltä kannalta lainkaan.

9 FCG Oy Suunnitelmaselostus 6 (35) Levin eturinne näkyy keskusaukiolle. (kuva TT) 2.2 Tunturijärvi vesi osana Levin maisemaa Tunturijärvi tuo vesielementin osaksi Levin keskustan maisemaa. Veden olemassaoloa ei nykyisellään ole juuri hyödynnetty sen enempää esteettisessä mielessä kuin osana virkistysympäristöäkään. Nykyisin pysäköintikentät levittäytyvät lammen ympäristöön ja pääkadun varrelle muodostaen laajoja sorakenttiä. Sorakentät ovat kesäaikaan suurimmaksi osaksi tyhjillään. Lammen Zeropointin puoleista rantaa on hiukan viimeistelty ja sen viereen on rakennettu esiintymislava, jota käytetään tällä hetkellä pääasiassa vain talvisin. Tunturijärvi levittäytyy Levin eturinteiden ja ydinkeskustan väliin.(kuvat TT)

10 FCG Oy Suunnitelmaselostus 7 (35) 2.3 Levin kiertoliittymä ja saapuminen keskustaan Levin kiertoliittymän ympäristössä suurin osa puustosta on kaadettu, minkä johdosta alue on avoin ja kevyen liikenteen ympäristö avara. Kiertoliittymästä päästään pääkadulle. Keskusta ja Levitunturin eturinne näkyvät kiertoliittymään. Kiertoliittymän lähiympäristö on avoin ja keskiaiheena liittymää koristaa aikoinaan suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta tehty RIST-teos. (kuvat TT) Hissitie Levihotellin ja kirkon kohdalla. (kuvat TT) 2.4 Saapuminen keskustaan Immeljärven rantatie Saapuminen Levin keskustaan tapahtuu komeasti Levitunturin ja Kätkätunturin välistä Immeljärven rantaan rakennettua vanhaa tielinjausta pitkin, joka on ehkäpä maisemallisesti alueen hienoin paikka. Rannan kasvillisuus on vuosien mittaan vahvistunut ja kesäisin se peittää suuren osan näkymästä kohti Immeljärveä ja Kätkätunturia. Levähdyspaikat ovat tavallisia tielevennyksiä, eivätkä ne houkuttele pysähtymään. Rantaan ei päätieltä ole pääsyä lainkaan.

11 FCG Oy Suunnitelmaselostus 8 (35) 2.5 Ympärystien liittymä Immeljärven rannassa tie myötäilee kauniisti maastoa ja sen varrelta avautuvat näkymät Kätkätunturin metsäisille rinteille ja Immeljärvelle. (kuvat TT) Kantatien 79 ja Levin Ympärystien (mt 9555) liittymä ei nykyisellään erotu muista pienemmistä liittymistä lainkaan, vaikka se merkitykseltään on alueen tärkeimpiä liittymiä. Ympärystien liittymä sijoittuu välittömästi Levin Portin jälkeen ja on ensimmäinen taajamamainen liittymäalue Leville saavutettaessa. Toisaalta liittymä sijoittuu metsämäiseen maisemaan ja tiemaisemaan eikä lähistöllä ole muuta rakentamista tai maankäyttöä. 2.6 Levin portti Ympärystien liittymä kantatiellä 79 Kittilän suunnalta katsottuna. (kuva PH) Levin portti on ensimmäinen merkki Levistä ja Leville saapumisesta. Levin portti toimii hiihto- ja moottorikelkkareittien ylikulkusiltana ja samalla se toimii konkreettisesti porttina Leville. Levin portti sijoittuu kantatielle 79 kallioleikkauksen kohdalle valaisemattomalle tieosuudelle. Silta on valaistu näyttävästi.

12 FCG Oy Suunnitelmaselostus 9 (35) Levin portti sijoittuu karuun luonnonmaisemaan ja sen alitse näkyy Levitunturi. (kuva TT)

13 FCG Oy Suunnitelmaselostus 10 (35) 3 SUUNNITELMA 3.1 Keskusta lähiympäristöineen Keskusta lähiympäristöineen pitää sisällään Levikeskuksen lisäksi siihen kiinteästi liittyvät muut alueen osat: kiertoliittymän ympäristön, pääkadun, tunturijärven ja Levin eturinteen ympäristöineen. Levin keskustorilta on visuaalinen yhteys eturinteeseen. Pääkatu sijoittuu Levitunturin ja keskustan väliin sen tulisi olla yhdistävä eikä erottava tekijä. Hissitien poikki keskustasta johtava poikittainen yhteys on erittäin tärkeä myös fyysisesti. Tälle akselille sijoittuvat suuren suosion saavuttanut joulutori, Zeropoint- liikerakennus ja eturinteen hissien ala-asemat Maiseman hoito ja ympäristörakentaminen Keskustan ja eturinteen välillä on jo nykyisellään visuaalinen yhteys. Visuaalista yhteyttä vahvistetaan parantamalla fyysistä yhteyttä erityisesti kevyen liikenteen näkökulmasta. Jalankulku ohjataan keskustan kohdalla Hissitien yli korotetun suojatien kautta. Korotettu yhteys päällystetään samalla materiaalilla kuin sen kivetyt jatkeet, mikä korostaa kevyen liikenteen merkitystä keskustassa ja hidastaa ajoneuvoliikennettä Hissitiellä. Pintamateriaalit, niiden väritys ja kuviot ovat osa katukuvaa. Luonnonkiveä tulisi käyttää keskusta-alueella mahdollisuuksien mukaan pinnoitteena ja erilaisissa verhoiluissa kivettäviksi tarkoitetuilla alueilla ainakin pinnoitteen osana, reunakivissä, sekä joissakin kalusteissa tai niiden osissa. Luonnonkiveä pyritään käyttämään pääasiassa lohkopintaisena, jolloin kiven luonne tulee paremmin esiin. Luonnonkivessä suositaan alueen tyypillisiä kivilaatuja, kuten paikallista graniittia, liusketta ja rakkaa. Myös kiven värissä suositaan paikallisia sävyjä. Jalankululle tarkoitettujen pintojen tulee täyttää esteettömyyden vaatimukset. Sen sijaan välikaistat ja kapeat välialueet voidaan päällystää esim. luonnonkivilohkareilla. Pohjatyö tulee tällöin tehdä huolellisesti; pohjamaan päälle levitetään suodatinkangas ja tämän päälle murskepatja. Varsinainen päällystekerros tehdään murskepatjan päälle järjestettynä kerroksena. Kivien kokoluokka määritellään ennakkoon, jotta lohkareverhouksesta tulee samanaikaisesti luonnollisen ja huolitellun näköinen. Kiviaines voi olla väriltään sekaväristä, jolloin mikään väri ei tule erityisen vahvasti esiin tai yksiväristä niin, että samoilla alueilla käytetään yhtä kiven väriä. Yksiväriset kiviainekset erottuvat selkeästi toisistaan, joten esim. yhtenäiseksi miellettävä alueen osa on syytä päällystää samalla värillä huomioon ottamatta mahdollisia omistusrajoja.

14 FCG Oy Suunnitelmaselostus 11 (35) Levin keskustassa pääasiallinen kävelyalueen pinnoite on betonikiveys. Luonnonkivellä voidaan elävöittää betonikiveystä. (kuvat TT) Lohkareverhous tuo mieleen tunturien rakkakiven. Suurina pintoina voidaan käyttää epäjärjestyksessä olevaa kiviainesta, mutta kapeissa kaistaleissa järjestetty yläpinta näyttää siistimmiltä. Rakennusten näkyviin tarkoitetut sokkelit eivät saa peittyä. Järjestetty lohkarepinta voidaan asentaa maakosteaan betoniin, jolloin se on huolettomampi kunnossapitoa ajatellen. (kuvat TT) Julkisen ja yksityisen tilan liittyminen toisiinsa tehdään mahdollisimman saumattomasti niin, että rajapinta ei erotu kyläkuvassa. Sama rakentamisen taso tulee jatkua kautta linjan. Yleisilmeestä, materiaali- ja kasvilajivalinnoista tulee neuvotella suunnitteluvaiheessa niin, että pystytään luomaan keskustasta yhtenäinen kokonaisuus. Keskustan kahvila- ja ravintolaterassit elävöittävät katumiljöötä silloin, kun ne ovat selkeästi osa sitä, ilman yhteyden estävää aitausta. Erityisesti kävelykadulla terassilta tulee olla sekä visuaalinen että fyysinen yhteys ympäröivään maailmaan ja toisinpäin. Terassit ovat luvanvaraisia ja ne tulee nykysäännösten mukaisesti erottaa varsinaisesta jalankululle tarkoitetusta alueesta, mikäli ravintolassa on alkoholijuomien myyntiä. Terassin aitaus-/ rajaustapa on osa alueen katukuvaa, minkä vuoksi sen tulee tyylillisesti sopia miljööseen. Rajaus voidaan tehdä istutusastioilla, kookkailla kukkaruukuilla, liikuteltavilla pollareilla (haluttaessa esim. kevyt ketju- tai naru välissä) tai hyödyntäen paikallista taidekäsityötä esim. pajutöiden muodossa. Mikäli terassi halutaan aidata kokonaan, hyvä aitatyyppi on teräs- tai puurakenteinen kevyt malli, jonka värityksessä on otettu huomioon ympäristön muut rakenteet. Terassikautta voidaan pidentää läpi talvenkin hyvällä varustuksella; istuimet voidaan

15 FCG Oy Suunnitelmaselostus 12 (35) peittää esim. porontaljalla ja tarjota halukkaille vilttejä lämmikkeeksi. Terassille tulee olla esteetön pääsy. Terassi voidaan rajata katualueesta esim. istutusastioilla. Tavoitteena on, että näköyhteys säilyisi terassilta kadulle. (kuva TT) Hissitien (pääkatu) ilmettä kehitetään nykyistä jalankulkijaystävällisemmäksi. Katumaista ilmettä tukevat yhtenäiset ja korkeatasoiset pintamateriaalit, sekä kevyen liikenteen mittakaavan korostaminen kalusteiden, varusteiden ja viherrakentamisen keinoilla. Samoilla keinoilla saadaan alennettua kadun ajonopeuksia. Hissitien katualue rajataan eturinteen ja Tunturilammen alueesta runkopuiden ja lipputankojen tai viirien muodostamalla visuaalisella esteellä. Tällöin Hissitien katuympäristö muodostuu suljetummaksi ja aukea, hahmottamaton tila jäsentyy. Leikatun nurmikon määrä minimoidaan rakennetussa katuympäristössä, sillä se ei luonteeltaan tue mielikuvaa Lapin maisemasta. Kuvat yllä: pienet katualueen saarekkeet on syytä päällystää kivellä, koska pienialaiset istutetut alueet ovat hankalasti hoidettavia ja niissä kasvualusta jää turhan vähäiseksi kasvillisuuden menestymistä ajatellen. Graniittireunakivi kestäisi kunnossapitoa betonikiveä paremmin. (kuvat TT)

16 FCG Oy Suunnitelmaselostus 13 (35) Hissitien leveimmällä keskisaarekkeella on mahdollista kiveyksen lisäksi käyttää esim. matalia varpumaisia pensasistutuksia tai kesäkukkia korostamassa keskustan pääkadun suuntaa. Keskusta-alueella entinen metsän pohja on monin paikoin erittäin kulunut sekä alueella liikkuvien tallaamisen että todennäköisesti myös lähellä käynnissä olleiden työmaiden kulutuksen seurauksena. Varvikko on parhaimmillaan helppohoitoinen, luonteva ja kaunis tämäntyyppisellä alueella. Paikkaustyötä on syytä tehdä ainakin jalankulkualueiden reunoilla viimeistellyn ilmeen aikaansaamiseksi. (kuvat TT) Hissitien välikaistat ovat niin kapeita, että nurmikon menestyminen ei tahdo onnistua. Välikaistoilla reunakivi ja siihen yhdistetty kiveys, esim. järjestetty lohkareverhous tai kenttäkiveys olisi helpompi ratkaisu. Hissitien päätteenä on avoin pysäköintikenttä (kuva oikealla). Sen leveälle välikaistalle mahtuu hyvin puuistutuksia, jotka tekevät alueen viihtyisämmäksi ja rajaavat katutilaa. Jätteen lajittelupiste täytyy olla helposti saavutettavissa, mutta se on keskustaalueella syytä rajata siistillä aidalla tai istutuksilla. (kuvat TT) Hissitien ja Leviraitin risteysalueen tuntumassa olevan metsikön ja liikerakennusten välinen alue kunnostetaan. Puustoa täydennetään yksittäisillä mäntyistutuksilla ja Leviraitin puoleiselta sivulta lähtien varpumatoilla päällystettävään maastoon tehdään Lappilaisesta kiviaineksesta esittelyalue. Kivinä käytetään osittain maan alle upotettuja lohkareita, joista osan kylkeen sijoitetaan teräslaattaan kaiverrettuna kivilajin nimi.

17 FCG Oy Suunnitelmaselostus 14 (35) Levin eturinteeseen tehdään mahdollisuuksien mukaan maastonmuotoja myötäillen niittylaikkuja niin, että rinteeseen muodostuu revontulimaisia niittyaiheita. Lämpäreisiin valitaan omia värisävyjä käyttämällä eri lajeja haluttaessa mukana voi olla myös perennoja. Aiheet sijoitetaan niin, että ne näkyvät keskustaan ja että ne muodostavat taustan Tunturijärveä ympäröivälle puistolle. Ennen siementen kylvämistä maan pinta rikotaan kevyesti. Kylvössä käytetään eri kukka- ja heinälajien siemeniä, jotta varmistetaan onnistunut lopputulos. Käytettäviä ruohovartisia lajeja ovat esim.: puna-ailakki, ketokaunokki, ahdekaunokki, ketoneilikka, ahosuolaheinä, sinilatva, valkoapila, pulskaneilikka, hietapitkäpalko, kultapiisku, rantaukonnauris, asterit, auringontähti (perenna), kissankäpälät, lapinlemmikki, useat kellokukkalajit ja siankärsämöt. Eturinteen reunametsät kehitetään vähitellen luonnollisemmiksi, reunoiltaan polveileviksi. Reunametsästä poistetaan huonokuntoisia puita, jolloin kauniimmat yksilöt tulevat esiin. Metsän reunavyöhykettä kehitetään tarvittaessa istuttamalla. Eturinne niitetään vuosittain niin, että rinteeseen ei pääse kehittymään vesakkoa. Käytöstä poistetun hissilinjan aukkoon istutetaan pieniin ryhmiin sekä havu- että lehtipuustoa. Yllä olevassa kuvassa laskettelurinteen reunametsät polveilevat luonnollisen näköisinä. (kuvat TT)

18 FCG Oy Suunnitelmaselostus 15 (35) Veden läsnäoloa korostetaan elementtinä eri tavoin. Tunturijärven ympärille rakennetaan alueen luonteeseen sopiva puisto, jonka taustana on Levin eturinne ja jonka keskeisenä elementtinä on Tunturijärvi. Tunturijärveä muotoillaan niin, että veden ääreen on paikoin helppo päästä. Pienikokoisen saaren kautta pääsee virkistysreittiä pitkin sillan ja askelkivien kautta kävelemään järven poikki. Saari rakennetaan tukemalla maa reunoiltaan luonnonkivilohkareilla. Järven vesitilavuus säilytetään nykyisellään. Tunturijärven rannat käsitellään osaksi kovina kivirantoina (erikokoisia, halkaisijaltaan mm kokoisia, pyöreähköjä kiviä) ja osaksi pehmeinä, ranta- ja kosteikkokasvillisuuden kasvillisuuden (esim. osamankäämi, koristeelliset sarat, vihvilät, ranta-alpi, rentukka, keltakurjenmiekka) peittäminä rantoina. Veden ääreen pääsy mahdollistetaan riittävän monessa paikassa. Tunturijärveen sijoitetaan vesisuihkut niin, että veden pintaan voidaan tehdä joko sumuefekti tai perinteiset suihkut. Eturinteen pohjoisreunaan rakennetaan keinotekoinen, Tunturijärveen laskeva puro. Puro rakennetaan luonnonkivistä niin, että mielikuva virtaavasta vedestä saavutetaan, vaikka uoma olisi kuivana. Vesi tuodaan uomaan pumppaamalla. Puron lailla mutkittelevan kesäkelkkamäen ympärille tehdään vastaava kivireunus. Tavoitteena on saada myös kelkkamäki näyttämään tunturipurolta keskustan suunnalta katsottuna. Levihotellin vieressä sijaitseva pieni lampi on Tunturijärven ohella toinen eturinteen edustan lammista. Nykyinen rakentaminen ei mahdollista niiden yhdistämistä toisiinsa, mutta Hissitien suuntaan lammet muodostavat yhdessä aiheen. Pieni lampi on osa tärkeän ulkoilureitin ympäristöä ja samalla osa Levihotellin edustan miljöökokonaisuutta. Lammen tilavuus säilytetään kutakuinkin nykyisellään ja siihen Hissitien suunnalta laskeva oja muotoillaan luonnollisesti mutkittelevaksi purouomaksi kivi- ja kasvillisuusaiheineen. Lampea muotoillaan ja sen reunat rakennetaan osittain kiviverhoilun ja osittain kasvillisuuden pehmentäminä niin loiviksi, että kaiteita ei tarvita. Lampi muodostaa luonnonlammen puistomaisine ympäristöineen Levihotellin pihan välittömään läheisyyteen. Vesi on aina hieno elementti, joka vetää puoleensa. Kuvissa erityyppisiä kapeita puroja.

19 FCG Oy Suunnitelmaselostus 16 (35) Tunturipuro korostaa veden läsnäoloa ja tuo maisemaan uuden elementin myös kuivana kautena. Levin eturinteiden edustalla rinteiden värikkäät niityt luovat kauniin taustan vesiaiheelle, tunturipurolle ja niitä ympäröivälle puistoalueelle. Tunturijärven ja Hissitien välissä olevat pysäköintialueet muutetaan osaksi puistoa. Puisto toimii myös osana laajempaa virkistysympäristöä. Kasvillisuuden suhteen ympäristörakentamisessa suositaan alueella luontaisesti kasvavia lajeja. Keskusta on rakentamisen myötä muuttunut metsästä aukeaksi kenttämäiseksi alueeksi, jonka ilmettä elävöitetään mm. puuvartisella kasvillisuudella siellä, missä se eri vuodenaikojen käyttötarpeet huomioon ottaen on mahdollista. Puuvartisen kasvillisuuden suhteen suositaan ikivihreitä havuja, kuten euroopankuusi, metsämänty ja lapinmänty, pensasmaisessa kasvillisuudessa taas metsäkataja ja lapinkataja. Puuistutuksissa käytetään mahdollisuuksien mukaan 2-3 eri taimikokoa (esim. puistoalueella mänty , ja cm), jotta saavutetaan luonnollinen ja samalla heti näyttävä ilme. Tunturijärveä ympäröivään puistoon siirretään kolme täysikasvuista, näyttävää mäntyä mahdollisimman valmiin ilmeen saavuttamiseksi. Puita ei pidä siirtää sellaisesta paikasta, jossa niillä on entuudestaan maisemallista arvoa. Hissitiellä kadun varren puulajina käytetään rauduskoivua (taimikoko vähintään ry). Leviraitille istutetaan katupuuksi kotipihlajia (taimikko vähintään ry). Tunturijärven ympäristössä puiston maastoa muotoillaan loivapiirteisesti kumpuilevaksi maisemaksi. Kasvillisuutena käytetään pääasiassa matalia varpuja, maanpeitekasvillisuutta ja niittymäistä nurmea. Tunturilammenpuiston maastokumpareille haetaan tunturin karua tunnelmaa kasvilajivalintojen avulla. Kumpareissa voidaan käyttää yhtenä lajina matalia katajia, vaivaiskoivuja, sekä matalia sekä lamokasvuisia pajuja kuten hanhenpaju, juolukkapaju, vaivaispaju, sekä paljakkapaju. Osassa kumpareista voidaan käyttää varpuja ku-

20 FCG Oy Suunnitelmaselostus 17 (35) ten sianpuolukkaa, kanervaa ja haluttaessa valmista varpumattoa, kunttaa. Eri lajeja käyttämällä saadaan maastokumpareet erottumaan voimakkaammin maisemassa. Muilta osin avoimet puiston osat hoidetaan niittymäisinä alueina. Tavoitteena on, että puisto on siellä liikkujalle viihtyisä ja samalla luonteva ja kaunis osa tunturimaisemaa. Tunturijärvi karuine ympäristöineen muodostaa viehättävät puitteet puistomaiselle alueelle tunturin juurella. Yläkuvassa nykytilanne, alakuvassa suunniteltu tilanne: Kun rantaluiskat pidetään suhteellisen loivina, mahdollistaa rannan käsittely veden äärelle pääsyn. Kivien kanssa vuorotellen tehdyt rantakasvillisuusistutukset pehmentävät Tunturijärven ilmettä ja yhdistävät sen ympäröivään puistoalueeseen.

21 FCG Oy Suunnitelmaselostus 18 (35) Ylemmässä kuvassa Levin eturinteet nyt ja alemmassa rinteiden tavoitteellinen kesäilme.

22 FCG Oy Suunnitelmaselostus 19 (35) Kukkaistutuksien avulla voidaan kyläkuvaa elävöittää erityisesti keskustaalueella ja kiertoliittymissä tai tärkeiden risteysten alueella, sekä mm. liikerakennusten piha-alueilla kausiluontoisesti. Keskustan katualueille tullaan tulevaisuudessa rakentamaan kiertoliittymiä. Kiertoliittymien keskiosiin voidaan rakentaa kyseisen paikan identiteettiä korostavia aiheita, esimerkiksi Hissitien ja Rakkavaarantien kiertoliittymän keskelle voidaan tehdä poro, joka korostaa viereistä Hullu Poro- hotellia Kiinteistöjen pihat Kukkaistutuksilla voidaan rakentaa varsin näyttäviäkin alueelle sopivia aiheita. (kuvat TT) LKKK- hankeen yhteydessä on laadittu katuympäristövarusteisesta ja valaistuksesta omat erilliset raportit. Raporteissa on annettu ohjeita ja määräyksiä kiinteistöjen kalusteille, opastamiselle sekä valaistukselle. Nämä ohjeet ja määräykset tulee huomioida laadittaessa kiinteistöjen piha-alueiden suunnitelmia. Pääsääntöisesti kiinteistöjen piha-alueiden rakentamista ohjaa kaavoituksen yhteydessä laaditut rakennustapaohjeet. Rakennustapaohjeissa mm. keskustan alueelle pysäköintipaikkojen ja kulkuväylien päällysteeksi suositellaan asfalttia tai betonikiveystä. Rakennusten seinien vierukset päällystetään luonnonkivillä, laatoituksella tai istutuksilla. Julkisen ja yksityisen tilan liittyminen toisiinsa tehdään mahdollisimman saumattomasti niin, että rajapinta ei erotu kyläkuvassa. Sama rakentamisen taso tulee jatkua julkiselta alueelta yksityiselle alueelle niin, että keskustasta muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Tontit on aidattava kävelykatuosuuksien kadun puoleisella osuudella rakentamistapaohjeiden mukaisesti (asemakaavamääräys). Lisäksi tontit suositellaan aidattavaksi kadun puolelta rakennusten välillä, tarvittaessa portilla varustettuna. Aidoiksi rakentamistapaohjeissa suositellaan cm korkeaa puurakenteista aitaa.

23 FCG Oy Suunnitelmaselostus 20 (35) Yllä kuvaesimerkkejä suositeltavista aitatyypeistä. Aidan on ulkoasultaan noudatettava lähialueella jo toteutettuja aitatyyppejä katukuvan yhtenäisen ilmeen saavuttamiseksi.

24 FCG Oy Suunnitelmaselostus 21 (35) Edellisellä sivulla olevassa kuvassa on esitetty keskustan asemakaavan mukaiset aitaamisohjeet. Kasvillisuuden osalta pihoilla tulee suosia alueelle tyypillisiä lajeja. Aluskasvillisuuden tulee olla metsäalueilla mieluimmin varpuja, keskustassa voidaan käyttää nurmeakin. Varvut muodostavat tiheän, peittävän ja mattomaisen pinnan, joka vaatii suhteellisen vähän hoitoa. Ilmeeltään ne sopivat Lapin maisemaan erittäin hyvin. Varvut ovat erittäin käyttökelpoisia sekä rakennetussa että luonnonmukaisessa ympäristössä. Viherrakentamiseen soveltuvista varvuista mainittakoon puolukka, mustikka, pohjanvariksenmarja ja sianpuolukka. Pensasistutuksissa sopivia lajeja ovat esim. katajat ja muut matalat havukasvit, pohjoisessa menestyvät ruusut, heidet, jotkut angervot ja maanmyötäiset varpumaiset pajut. Puista suositeltavia lajeja alueella luontaisesti kasvavat puulajit, koristeellisemmista pikkupuista esim. erilaiset tuomet ja pihlajat osasta puista on saatavissa pohjoisessa menestyviä, usein koristeellisia erikoismuotoja ja pohjoisia kantoja. Käytettävien puun taimien tulee olla ensisijaisesti Suomessa lisättyjä ja Pohjois-Suomessa kasvatettua. Istutuksiin ei käytetä suoraan ulkomailta tuotuja eikä luonnonvaraisista kasvupaikoista siirrettyjä taimia. Istutuskuopan tulee olla yhteydessä pohjamaahan niin, että kasvin pohjaveden saanti on turvattu. Pensasistutusalueet katetaan esim. männyn tai kuusen kuorikatteella rikkaruohojen kasvun ehkäisemiseksi. Puiden rungon ympärille jätetään erityisesti nurmialueilla halkaisijaltaan n. 1 m laajuinen nurmettamaton, katteella päällystetty alue. Puiden rungot suojataan muovisella tai vastaavalla jyrsijäsuojuksella ainakin 60 cm:n korkeuteen asti. Puut tuetaan istutustöiden yhteydessä vähintään kahdella pystysuoralla tukiseipäällä. Esimerkkejä viherrakentamiseen suositeltavista kasvilajeista: Kasvilaji Puut kotipihlaja, Sorbus aucuparia tuomi, Prunus padus hieskoivu, Betula pubescens rauduskoivu, Betula pendula palsamipoppeli, Populus balsamifera metsämänty, Pinus sylvestris euroopankuusi, Picea abies ssp. abies metsäkataja, Juniperus communis vuorimänty, Pinus mugo mainittavaa kasvualustan syvyys -pienet puut 60 cm -suuret puut 80 cm pohjanpihlaja, S. a. ssp. glabrata pohjantuomi, P. p. ssp. borealis tunturikoivu, B p. ssp. czerepanovii vaivaiskoivu, betula nana lapinmänty, P. s. var. lapponica lapinkataja, J. c. ssp. nana

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina. päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI

Lisätiedot

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA TYRNÄVÄN KUNTA JUURTUMISEN PAIKKA PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA SUUNNITELMASELOSTUS SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUALUE s. 3 2 SUUNNITELMAN RATKAISUT s. 4 2.1 KALUSTEET JA VARUSTEET s. 4 2.2 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

7.5. Finnsbacka. uusi porras. istuttava. betonimuuri. 19 Asematie pintavedet. johdetaan viheralueelle. nykyinen yhteys. puistoon vahvistetaan

7.5. Finnsbacka. uusi porras. istuttava. betonimuuri. 19 Asematie pintavedet. johdetaan viheralueelle. nykyinen yhteys. puistoon vahvistetaan 7.5 6 7 0 7 0 158 9 8 6 7 7 0 7 3 7 6 6 9 7 3 0 7 4 154 156 7 1 16 7 6 12 15 166 14 167 7 4 7 5 4 3 2 Asema Station 8 3 Alikulun ympäristö laatoitetaan harmaalla betonilaatalla. 7 9 5 Alikulun sokkelin

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

Kaaren kautta leikkiin

Kaaren kautta leikkiin Kouvolan Keskuspuiston leikkialueen suunnittelukilpailu ehdotus: Kaaren kautta leikkiin havainnekuva leikkialueelle saapumisesta etelän suunnasta 1/5 nykyinen suunnitelma/ tilanne: suunnitelma: suunnitelma:

Lisätiedot

RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009

RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTATEKNIIKKA RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU SOINI KY Ympäristösuunnittelu

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Hienon asuinalueen muodostuminen

Hienon asuinalueen muodostuminen Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan

Lisätiedot

T i k k a k o s k e n p o r t t i

T i k k a k o s k e n p o r t t i Suunnittelualueen rajaus Karttalähde: Jyväskylän kaupunki Suunnittelualue on Tikkakoskentien ja Kirkkokadun risteyksen välittömään läheisyyteen sijoittuva alue, joka toimii Tikkakosken taajaman sisääntuloalueena

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Metsäkuviot 1.-4. sijoittuvat Meijerialueen ja Tyrnäväjoen välimaastoon. Koko alue rajautuu pohjoisessa Vanhatiehen, idässä Meijerialueeseen,

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

LEVIN KYLÄKUVAN KEHITTÄMINEN KILPAILUEDUKSI

LEVIN KYLÄKUVAN KEHITTÄMINEN KILPAILUEDUKSI FCG Finnish Consulting Group Oy KITTILÄN KUNTA LEVIN KYLÄKUVAN KEHITTÄMINEN KILPAILUEDUKSI KATUYMPÄRISTÖN VARUSTEET 22.2.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus SISÄLLYSLUETTELO ALUKSI...

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Yleiset selvitykset ja suunnitelmat asemakaavaa varten

Yleiset selvitykset ja suunnitelmat asemakaavaa varten VANTAAN MARTINLAAKSO, RAIVIOSUONMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 17552 OSAA VARTEN Yleiset selvitykset ja suunnitelmat asemakaavaa varten WSP Finland Oy FI00210 Helsinki WSP Finland SELVITYKSEN AIKAINEN

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

3.1. Viheralueverkon vahvuudet

3.1. Viheralueverkon vahvuudet 3. JOHTOPÄÄTÖKSET 3. JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1. Viheralueverkon vahvuudet 3.1.1. Luonto ja topografia Erityisiä vahvuuksia alueella ovat luonto, maaston vaihtelevaisuus ja laajat yhtenäiset viheralueet. Rakentamatta

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat

Lisätiedot

Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010

Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 1 Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 Kaivopuiston itäosa Kylpylänaukio 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 2 Kaivopuiston historiaa konsuli

Lisätiedot

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh)

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) YLEISSUUNNITTELMAN LAADINTA Oulun keskustan katuympäristön yleissuunnittelu käynnistetty kesäkuulla 2002.

Lisätiedot

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE Vastaanottaja Iitin kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 27.11.2013 Viite 82144450 IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILUALUE Päivämäärä 27.11.2013 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Jyväskylän asuntomessut 2014 Mallipiha, tontti 213 / 3

Jyväskylän asuntomessut 2014 Mallipiha, tontti 213 / 3 Jyväskylän asuntomessut Mallipiha, tontti / - Vihertehokkuus, - Piharakentamisen kustannusarvio - P- +,, +, (+.) +, (+.9) +, (+,) Korotetut istutusaltaat +, (+,), +, TI +,9 (+,) Grillikatos Kivituhka Tomutus-

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 29.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 29.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a 2 HANASAAREN YLEISTEN ALUEIDEN YLEISSUUNNITELMA Kslk Karttaruutu H3/R4, hankenro 0942 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Hanasaaren yleisten

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Y lei ssuu nnitelmaluonno s

Y lei ssuu nnitelmaluonno s K I R K KO J Ä R V E N R A N TA Y lei ssuu nnitelmaluonno s laakso: avoin peltomaisema, pitkät näkymät maiseman solmukohta suunnittelualue sijaitsee maiseman solmukohdassa: järveen työntyvän selänteen

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat Viheralueiden hoitoluokat Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat Mikä on viheralue? Taajaman viheralueita ovat virkistysalueet, puistot, ulkoiluun ja urheiluun liittyvät viheralueet, avoimet niityt,

Lisätiedot

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ LATTIAKIVET LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ Käyttökohteita sisälattiat, takkojen edustat, terassien ja portaiden pinnoitukset, pihakiveykset maakosteaan betoniin asennettuna

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 KAARINAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY 1 KAARINAN KAUPUNKI PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 Rakennussuunnittelun alkuvaiheessa on hyvä neuvotella rakennustarkastajan kanssa rakentamisen

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/5 YLEISTÄ Sito

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Varstakadun, Luhtikujan, Lyhdekujan, Suvitien, Sormulanraitin ja Puutossalmentien kevyen liikenteen väylän katusuunnitelmaluonnoksien

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

Designmanuaali. Linnankadun kehittäminen laatukäsikirjan pohjalta

Designmanuaali. Linnankadun kehittäminen laatukäsikirjan pohjalta Designmanuaali Linnankadun kehittäminen laatukäsikirjan pohjalta Manuaalin käyttötarkoitus Kadut, piha-alueet Kalusteet, valaistus Istutukset Aidat ja kaiteet Opasteet ja shop-frontit Design manuaali eli

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi Järvenpää-talo Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen www.laurea.fi Opasteet ja Ulkotilat Ulkotilat Esteetön sisäänkäynti Pysäköinti sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 2 LI-paikkaa

Lisätiedot

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007 Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007 Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 1 1 PERUS- JA TUNNSTETEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi Sirkka, Levi Kunta Kittilän kunta Kaavan

Lisätiedot

Kauniit kotipihat ASUNTO OY VANTAAN TORPPARI

Kauniit kotipihat ASUNTO OY VANTAAN TORPPARI Kauniit kotipihat ASUNTO OY VANTAAN TORPPARI Muuta omaan kotiin ja kauniiksi laitettuun pihaan! Tilavampi koti mielessä? Valitse uusi, avara ja valoisa koti Torpparista ja muuta kesäksi 2015 ammattilaisten

Lisätiedot

LIITTEET...1 1 YLEISTÄ...1

LIITTEET...1 1 YLEISTÄ...1 SISÄLLYSLUETTELO LIITTEET...1 1 YLEISTÄ...1 2 YMPÄRISTÖSUUNNITELMA...1 2.1 Pääpiirteet...1 2.2 Pitkävuoren mäki koulun risteys...1 2.3 Kerrostaloalue...2 2.4 Tehtaankatu koulun ja kioskin välillä...3 2.5

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon Messukeskus, Helsinki 2013 Marko Pesu Suunnittelu- ja rakentamisvaihe Helppohoitoisesta ja luonnonmukaisesta mökkipihasta

Lisätiedot

YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA

YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA Kolarin kunta Lapin elinkeino, - liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri- vastuualue Kolarin kunta YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA SITO-YHTIÖT SITO OY Y-tunnus

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen

401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen Kasvillisuus Kasvillisuuden kuvaaminen on tärkeätä, koska se vaikuttaa suunnistajan kulkunopeuteen ja kartanlukuun. Kulkukelpoisuus riippuu metsän rakenteesta (puulaji ja tiheys) sekä maapohjan laadusta

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

Entisajan tunnelmaa. Käytännöllisyyttä pihaan. Ryhdikkyyttä puutarhaan

Entisajan tunnelmaa. Käytännöllisyyttä pihaan. Ryhdikkyyttä puutarhaan Entisajan tunnelmaa Käytännöllisyyttä pihaan Ryhdikkyyttä puutarhaan Betoninen pihakiviratkaisu on pitkäikäinen. Se on tehty kestämään kovaakin kulutusta. 50 ja 60 mm paksuiset pihakivet on tarkoitettu

Lisätiedot

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti.

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti. Laukaan kunta, Vihtavuori BRITTILÄNRANTA II ASEMAKAAVA-ALUE, korttelit 139-146 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. Yleistä...1 2. Yleiset rakentamisohjeet...1 3. Julkisivut, värit, kattokaltevuudet ym...3 3.1 Julkisivut...3

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus. Lepola I asemakaava-alue Kunnallistekninen yleissuunnittelu. Yleistä

Suunnitelmaselostus. Lepola I asemakaava-alue Kunnallistekninen yleissuunnittelu. Yleistä JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi / Kaupunkitekniikka Suunnitelmaselostus Ramboll Finland Oy Ulla Loukkaanhuhta Matti Alho Lepola I asemakaava-alue Kunnallistekninen yleissuunnittelu Yleistä Suunnittelun

Lisätiedot

R A K E N T A M I S O H J E E T LAHELANKANGAS II KORTTELIT 8029-8038

R A K E N T A M I S O H J E E T LAHELANKANGAS II KORTTELIT 8029-8038 TUUSULAN KUNTA KAAVOITUS 28.5.2002 Ulla-Maija Upola, Riikka Nousiainen ja Ilari Ikävalko R A K E N T A M I S O H J E E T LAHELANKANGAS II KORTTELIT 8029-8038 LAHELANKANGAS II RAKENTAMISOHJEET Tämä ohjeisto

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

Kulumatonta kauneutta

Kulumatonta kauneutta Kulumatonta kauneutta Rakennuskivet......kaikkeen rakentamiseen! Biolan Oy:n pääkonttori Sisustuskivet... Pihakivet... Suomalainen kivi on luonnostaan vahva. Ja kaunis katsella. Suomalainen kivi kestää!

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

SIIRTOLAPUUTARHA LIEKSAAN LOPPUSEMINAARI 3.6.2009 LEENA PAAVILAINEN

SIIRTOLAPUUTARHA LIEKSAAN LOPPUSEMINAARI 3.6.2009 LEENA PAAVILAINEN SIIRTOLAPUUTARHA LIEKSAAN LOPPUSEMINAARI 3.6.2009 LEENA PAAVILAINEN ENSIMMÄINEN YHTEISOHJAUS Nauhat Ruudut Viuhkat Saaret ENSIMMÄINEN YHTEISOHJAUS Nauhat Ruudut Viuhkat Saaret TOINEN YHTEISOHJAUS SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE

Lisätiedot

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS 1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHTI - ALATORI

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHTI - ALATORI Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHTI - ALATORI P U I S T O N Y L E I S S U U N N I T E L M A 2.9.2013 1946. 1995. 1960. 2005. 1986. 2011. Alatori - puiston yleissuunnitelma 2 Lähtökohdat

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Kiinteistöjen piha- alueet

Kiinteistöjen piha- alueet Artjärven varastohalli Osoite: Salmelantie 275 Koordinaatit: 6739198 26504273 Kokonaispinta- ala m²: Hoitoluokka (tiedossa oleva/arvio) tai - 16200 Artjärvi Konetyöalue m²: 1480 Käsityöalue m²: P3 Toimenpidesuositukset

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

v e r k k o s a a r e n j u l k i s e t u l k o t i l a t - i d e a s u u n n i t e l m i a

v e r k k o s a a r e n j u l k i s e t u l k o t i l a t - i d e a s u u n n i t e l m i a v e r k k o s a a r e n j u l k i s e t u l k o t i l a t - i d e a s u u n n i t e l m i a Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012 1 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012 2 v e r k k o s a a r e

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 JULKAISTAAN

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 JULKAISTAAN InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 23312 Katupuut Katupuilla tarkoitetaan kadun- tai liikenneväylän keski- tai välikaistoille sekä lähelle kadunvartta istutettavia runkopuita, joiden rungonkorkeutta

Lisätiedot

Projekti Kamppi lukuina

Projekti Kamppi lukuina Projekti Kamppi lukuina Projektiaika 8/2002 3/2006 Hankkeen kokonaisarvo lähes 400 M Työmaan pinta-ala 4 ha Laajuus: 135.000 br-m2, Tilavuus: 650.000 m3 Liiketiloja 37.000 m2 Toimistoja 12.000 m2 Asuntoja

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja

Lisätiedot