POHJOIS-POHJANMAAN kyläohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN kyläohjelma"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN kyläohjelma KAIKKIEN KYLÄSSÄ Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry

2 KYLÄOHJELMAN TYÖSTÄNYT TYÖRYHMÄ: Matti Kamula Martti Kiviharju Hannu Kokkoniemi Ilpo Kylmäluoma Helena Laitinen Minna t Lam Miia Latvala Toivo Muilu Kirsti Oulasmaa Walter Röbbelen Kaisa Savela Matti Viitala (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) (ProAgria Oulu) (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Taatusti turvassa -hanke) (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) (PSK-Aikuisopisto, Kipinää kylille -hanke) (Oulun yliopisto, maantieteen laitos ja Thule-instituutti sekä MTT Taloustutkimus) (Rieska Leader, toiminnanjohtaja) (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) (Pohjois-Pohjanmaan liitto) (ProAgria Oulu) ja muut asiantuntijat eri organisaatioista: Sakari Hankonen (Ekometsätalouden liitto) Maarit Satomaa (Oulun Maa- ja kotitalousnaiset) Elina Vehkala (Maaseudun Sivistysliitto) Oulun 4H-piiri ry. Kuvat: Olavi Alatalo, Walter Röbbelen, Martti Kiviharju, Miia Latvala, Istock, Kuvatoimisto Rodeo ISBN Taitto: Mainostoimisto Ajatus Oy Paino: Pohjolan Painotuote Oy Oulu 2011

3 SISÄLLYS Esipuheet 3 1 Johdanto 4 2 Kyläohjelman tavoitteet ja visio 6 3 Kylätoiminta 7 4 Toimenpide-ehdotuksia 11 5 Kyläsuunnittelu 14 6 Viihtyisä elinympäristö 16 7 Kylän elinkeinot 19 8 Kyläkulttuuri ja kylän identiteetti 22 9 Kyläyhteisö Suunta tulevaisuuteen 30 KUVA: Olavi Alatalo

4 4

5 ESIPUHEET Kyllä, olen kylästä kotoisin! Mistä olet kotoisin, missä sinun kotisi on, millainen koti sinulla on, ovat tuttuja kysymyksiä, joihin osaamme varmastikin jokainen vastata. Sanat koti ja kotikylä ovat niin voimakkaita ja vahvan makuisia, että näiden sanojen voisikin katsoa yhdessä muodostavan sanan turvapaikka! Turvallisuusyksiköitämme ovat oma koti, kylä ja asuinalue sekä vielä isompi perusyksikkö, kunta kaikkine palveluineen. Jokaisen oikeus ja jopa velvollisuus on asettua puolustamaan niitä arvoja, joihin voi itse uskoa ja joiden puolesta on valmis tekemään enemmänkin kuin vain sen välttämättömän. Kodin ja lähiympäristön merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ei pitäisi koskaan kyseenalaistaa, oli sitten kysymyksessä lapsiperhe, ikäihmiset, aikuisväestö tai yksineläjät. Kuntalaisena sinulle on määrätty yksiselitteinen velvollisuus osallistua kunnan taloudenpitoon kunnallisveroa maksamalla. Määrätyn veron myötä sinulla lienee myös oikeus tavoitella erityisiä asioita ja pysyvämpiä ratkaisuja niin itsellesi kuin kotikylällesikin. Koti pitää voida perustaa sinne, missä ihminen tuntee olevansa maailman parhaimmassa paikassa. Kunnan tehtävänä on turvata riittävät ja asianmukaiset julkiset palvelut myös hänelle, jolle sopii asuminen syrjemmällä haja-asutusalueella. Toisaalta kylämäinen asutus, missä naapurit ovat lähellä, on edullisempaa ja edistää monipuolista vuorovaikutusta. Sivukylille julkisia tukipalveluja ovat ainakin muun muassa teiden kunnosta huolehtiminen, asiointiliikenne, yhteiset kokoontumis- ja harrastustilat tai vaikkapa kuntopolun ja hiihtoladun aukipitäminen. Kuntien on parannettava niiden kylien tukea ja näkyvyyttä, jotka omatoimisesti etsivät erilaisia kehittämispolkuja, suunnittelevat asiansa ja perustelevat tarpeensa. Kuntien rahoitus vaihtelee yleensä sadoista euroista joskus jopa tuhansiin euroihin riippuen kunnasta. Tarmokas kylä saa myönnetyllä tuella pieniä ihmeitä aikaan ja kunta saa panoksestaan moninkertaisen hyödyn. Kunnan tehtävä on mahdollistaa kyläläisten pyrkimyksiä yhteistyössä kannustamalla sekä osallistumalla taloudellisesti hankkeiden toteuttamiseen. Kunnan rooli olisikin rohkaista ja kannustaa asukkaidensa omatoimisuutta huomioimalla kylät ja lähtemällä mukaan suunnitelmien edistämiseen. Kylien ja kuntien yhteistyölle on tullut yhä korostuneempi tarve ja merkitys kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä. Pohjois-Pohjanmaan kyläohjelma vuosille esittää kaikkialle samaa: se hyvä, mikä tapahtuu Sinulle, toteutuisi myös meille kaikille yhdessä tehden. Tervetuloa käymään ja sydämellisesti vaikka asumaan Kaikkien kylässä! Laimi Shemeikka puheenjohtaja v Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry. Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n entisenä puheenjohtajana haluaisin kiittää näistä antoisista vuosista, jotka olen saanut puheenjohtajana toimia! Pohjois-Pohjanmaa on laaja alue ja siihen mahtuu monenlaista kylää, joista te kyläläiset saatte olla ylpeitä! Toivottavasti saatte uudesta kyläohjelmasta paljon hyödyllistä tietoa ja vinkkejä! Tämä ohjelma on teitä varten tehty! Haluan lausua kiitoksen työryhmälle, joka on ollut mukana tätä kyläohjelmaa työstämässä. Kyläohjelmatyö aloitettiin syksyllä 2008, jolloin Minna t Lam toteutti kyläkyselyn Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n, PSK-Aikuisopiston ja Oulun yliopiston yhteisrahoittamana. Tuolloin kerättiin paljon taustatietoa, jota lähdettiin työstämään eteenpäin vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n hallituksen ja PSK-Aikuisopiston Kipinää kylille -hankkeen yhteistyönä. Kiitos kaikille muille yhteistyötahoillemme tuestanne työn edetessä, erityisesti haluan kiittää PSK-Aikuisopistoa ja Miia Latvalaa hyvästä yhteistyöstä ja erinomaisesta osaamisesta. Haastava työ on nyt tehty, työtä tehtiin ahkerasti koko vuoden työryhmäkoon välillä vaihdellessa. Nämä asiathan eivät ole loppuun kirjoitettuja koskaan, joten kyläohjelma eläköön ja muokkautukoon kylien käytännön toimissa! Matti Viitala Puheenjohtaja v Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry. 5

6 1 JOHDANTO Kylätoiminta on määritelty Pohjois-Pohjanmaan alueellisessa maaseutuohjelmassa yhdeksi maaseutukulttuurin painopistestrategioista. alueeksi. Pohjois-Pohjanmaan kyläohjelma on yksi maakunnallisen maaseutuohjelman toimialakohtaisista kehittämis- Kyläohjelma linjaa alueen kylien tavoitteita ja toimenpiteitä yhdessä muiden maaseudun kehittämisohjelmi- Ii en kanssa sekä kokoaa tiedon yhteen kaikkien kylien ja kylien toimijoiden hyödynnettäväksi. Yli Ii Pudasjärvi Tämä on järjestyksessään kolmas Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan Haukipudas Kiiminki kyläohjelma, joka jatkaa kyläohjelmassa Lähetään kylille! asetettuja tavoitteita. Edellisessä kyläohjelmassa Oulunsalo Hailuoto Oulu Kempele Utajärvi selitettiin yksityiskohtaisesti kylätoiminnan taustoja ja Lumijoki Muhos historiaa sekä kylätoiminnan roolia muuttuvassa teiskunnassa. Siinä määriteltiin myös 25 toimenpide- Siikajoki yh- Liminka Tyrnävä Raahe ehdotusta kylien kehittämiseksi ja suurin osa ehdoä tuksista on saatu etenemään. Pyhäjoki Vihanti Tässä kyläohjelmassa keskitytään toimenpide-ehdotusten Merijärvi Siikalatva toteutumiseen: 1) kartoitta- Kalajoki Alavieska Oulainen Haapavesi malla kuluneena kyläohjelmakautena 2004 Ylivieska Pyhäntä ja 2007 saavutettuja tuloksia, 2) selvittämällä eri Nivala Kärsämäki Sievi toimijoiden näkemyksiä toimenpiteiden sisällöstä tavoitteista sekä 3) päivittämällä toimenpide-ehdotukset dotukset vastaamaan uuden kyläohjelmakauden tavoitteita. Uudet toimenpiteet on linjattu valtakunnallisen kyläohjelman mukaan. Kyläohjelman Kaikkien kylässä ovat toteuttaneet Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n hallitus yhteistyössä PSK-Aikuisopiston Kipinää kylille -hankkeen kanssa. Kyläohjelman päivittämisessä on ollut mukana myös muita kylätoimijoita. Taustatietona käytettiin keväällä 2008 toteutettua maakunnallista kyläkyselyä, jonka avulla kerättiin ajankohtaisia tietoja alueen kylä- ja asukasyhdistyksiltä. Lisäksi kevään 2008 aikana haastateltiin kaikkien Pohjois-Pohjanmaalla toimivien toimintaryhmien ja ELY-keskuksen maaseutuosaston edustajia, joiden merkitys kylätoiminnan rahoittajina ja asiantuntijoina on tärkeä. Haapajärvi Reisjärvi Pyhäjärvi 6 Taivalkoski Pohjois-Pohjanmaa kyliä 344 kuntia 34 seutukuntia 7 toimintaryhmiä 5 Kuusamo Tässä ohjelmassa kylä voidaan nähdä yleisnimityksenä, joka käsittää kaikki kunnan sellaiset alueet ja yhteisöt, jotka ymmärtävät itsensä kyläksi. Niissä voi toimia kyläyhdistyksiä, kylätoimikuntia, asukasyhdistyksiä ja muita paikallistoimijoita.

7 KUVA: Olavi Alatalo Pohjois-Pohjanmaa Suomen nuorin maakunta Pohjois-Pohjanmaa on Suomen nuorin maakunta. Vuonna 2007 alle 20-vuotiaiden osuus maakunnan väkimäärästä ( ) oli 27,7 %. Toiseksi nuorin maakunta on Keski-Pohjanmaa (25,9 %) ja kolmanneksi Itä-Uusimaa (25,7 %). Muissa maakunnissa alle 20-vuotiaiden osuus jää alle 25 %:iin. Alle 25-vuotiaita on Pohjois-Pohjanmaan väestöstä jo reilu kolmannes (34,6 %). Tämä on vahvuus, jota maakunnassa tulisi vaalia. Maaseudun osalta tilanne on monesti toinen verrattuna kasvukeskuksiin. Kylien väestö vähenee ja vanhenee, nuoret muuttavat koulutuksen ja töiden perässä pois. Nuoret on kuitenkin nostettu ohjelmakauden yhdeksi painopistealueeksi ja nuoret halutaan huomioida erityisesti myös tässä ohjelmassa. Kyläkysely Kyläohjelmaa varten toteutettiin maakunnallinen kyläkysely keväällä 2008 Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kotisivuilla olleella sähköisellä kyselylomakkeella (ZEF Arviointikone). Kyselyn toteutti Minna t Lam Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n, PSK-Aikuisopiston ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen yhteisesti rahoittamana. Linkki kyläkyselyyn lähetettiin kirjeitse Pohjois-Pohjanmaan 337 kylä/asukasyhdistykselle, joiden yhteyshenkilöiden osoitetiedot selvitettiin internetin ja puhelinsoittojen avulla. Saatekirjeen lisäksi lähetettiin ilmoitus kyselystä sähköpostitse niille kylätoimijoille, joiden sähköpostiosoitteet olivat tiedossa. Kyläkyselystä saatiin yhteensä 105 hyväksyttyä vastausta. Osa vastauksista tuli samoilta kyliltä, joten eri kyliä vastauksissa oli edustettuna yhteensä 67. Kaikista Pohjois-Pohjanmaan yhdistyksistä parhaiten oli edustettuna Raahen seutukunta, jonka kyläyhdistyksistä vastasi kyselyyn peräti joka toinen (53 %), seuraavaksi aktiivisin oli Ylivieskan seutukunta, jossa vastauksia saatiin joka kolmannelta yhdistykseltä (33 %), ja Oulun seudulta vastauksia tuli neljännekseltä (24 %). Varsinaisen vastausprosentin määrittely on sähköisen kyselylomakkeen takia vaikeaa. Hyväksyttyjen vastausten määrä (105) verrattuna lähetettyihin kirjeisiin (337) on 31 %. Toisaalta edustettujen kylien lukumäärä (67) verrattuna kaikkien kyläyhdistysten määrään (337) saa arvon 20 %. Kyselyyn vastasi 64 naista ja 41 miestä. Vastaajia saatiin jokaisesta ikäluokasta niin, että alle 46-vuotiaita on 40 % ja yli 45-vuotiaita 60 %. Suurin osa vastaajista (71 %) oli kyläyhdistyksen aktiivijäseniä, ja vain vajaa kolmannes (28 %) oli tavallisia kyläläisiä. Kysely tavoitti siis lähinnä vain aktiivisia kylätoimijoita, jotka ovat tottuneita internetin käyttöön. Vastaajista 71 % ilmoitti kylässä toimivan kyläyhdistyksen tai vastaavan. Kysyttäessä, missä kylä vastaajien mielestä sijaitsee, 47 % vastaajista ilmoitti kylän sijaitsevan kaupungin läheisellä maaseudulla, 30 % ydinmaaseudulla ja 22 % harvaanasutulla maaseudulla. Kaksi (2 %) ei osannut vastata kysymykseen. Asiantuntijahaastattelut Asiantuntijoiden ja rahoittajien näkökulman esilletuomiseksi kyläohjelman päivitystä varten haastateltiin keväällä 2008 jokaisen Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmän edustajia ja TE-keskuksen (nykyisen ELY-keskuksen) maaseutuosaston edustajia: Kirsti Oulasmaa ( ) Rieska Leader, kehittämispäällikkö Marjo Lindholm ( ) Keskipiste, kehittämispäällikkö Ilkka Peltola ( ) Keskipiste, toiminnanjohtaja Soila Haapsaari ( ) Nouseva Rannikkoseutu, toiminnanjohtaja Pirjo Hongisto ( ) JoMMa, kehittämispäällikkö Jorma Korolainen ( ) JoMMa, hankeneuvoja Jouni Määttä ( ) Myötäle, vt. toiminnanjohtaja Marja Tuomivaara ( ) Myötäle, projektisihteeri/-suunnittelija Olli Ronkainen ( ) Myötäle, hallituksen puheenjohtaja Tiina Suutari ( ) ELY-keskus, kehittämispäällikkö Kukka Kukkonen ( ) ELY-keskus, hankesuunnittelija Kaisa Savela ( ) Pohjois-Pohjanmaan liitto, kyläkoordinaattori 7

8 2 KYLÄOHJELMAN TAVOITTEET JA VISIO Visio: Kaikkien kylässä Pohjois-Pohjanmaan kyläohjelman tavoitteena on toimia strategisena asiakirjana maakunnan yhteisen tahtotilan, suunnitelmallisen kehittämistyön ja kylien elinvoimaisuuden edistämiseksi. Se kokoaa yhteen niin kylien, toimintaryhmien kuin muidenkin kylätoimijoiden tavoitteet yhdeksi yhteiseksi ohjelmaksi. Kyläohjelman tavoitteena on kannustaa ja opastaa kaikkia kyliä ja kylien toimijoita yhteiseen tavoitteelliseen kylien kehittämistyöhön. Tarkoituksena on myös edistää kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. Edellisen kyläohjelman (v ) toteutumista on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan kyläverkko -hankkeen loppuraportissa. Kyläohjelma toteutui hyvin: suurin osa toimenpideehdotuksista saatiin toteutetuksi lähinnä erilaisten hankkeiden toimesta. Muun muassa kylien infrastruktuuria parannettiin MATTI-hankkeella, jolla kehitettiin pientiestöä; lisäksi oli erillisiä viemäröintihankkeita; maisema- ja maankäyttösuunnitelmia tehtiin yhteistyössä masu-hankkeen kanssa; edistettiin maallemuuttoa esimerkiksi tonttikartoituksilla Asu Kylässä! -hankkeen ja kylien yhteistyöllä; kyläsuunnitelmia päivitettiin Kylävalakiat-hankkeessa; kylien verkostoitumista edistettiin muun muassa maakunnallisilla kyläpäivillä ja kansainvälisiä verkostoja luotiin useampaan maahan. Uudessa kyläohjelmassa huomioidaan entistä paremmin kylien erilaisuus. Maakuntamme on pinta-alaltaan laaja, joten sinne mahtuu monenlaista kylää ja toimijaa. Kylän tavoitteisiin ja toimintaan vaikuttavat muun muassa kylän sijainti ja ympäristö, kaupungin läheisyys, ikärakenne, kyläläisten aktiivisuus, kulttuuri ja historia sekä elinkeinoelämä. Jokaiselle kylälle on löydettävissä oma tapa toimia. Kyläohjelman tavoitteena on koota yhteen kylien asioita ja antaa suuntaviivoja myös kylien kehittämishankkeiden valmisteluun. Yhteisvoimin voimme pitää maaseudun elinvoimaisena ja tehdä kylistä entistä parempia paikkoja asua ja tehdä työtä. Pohjois-Pohjanmaa on laaja maakunta. Alueen rikkaus on kylien monipuolisuus ja erilaisuus, on monenlaista kulttuuria ja perinteitä sekä hyviä käytäntöjä ja tapoja toimia. Tästä rikkaudesta tulee ammentaa kaikki mahdollinen, tuoda esille rohkeasti nämä kunkin alueen ominaispiirteet, jotta voimme oppia toinen toisiltamme. Kyläohjelman tarkoituksena on toimia käytännönläheisenä asiakirjana kylille. Se on koko maakunnan yhteinen. Kylien asiat ovat yhteisiä, ja niistä meidän jokaisen tulee kantaa vastuu. Millaiseksi tulevaisuus maaseudulla muotoutuu? Se on kiinni monesta seikasta, mutta siihen voi jokainen maaseudun toimija pieniltäkin tuntuvilla asioilla vaikuttaa. Kunhan työtä tehdään sitoutuneesti, pitkällä aikajänteellä, periksi antamatta, voidaan kaikilla pienillä teoilla yhteensä saada maaseutu kukoistamaan! 8

9 3 KYLÄTOIMINTA KUVA: Olavi Alatalo Kylätoiminnan kehittämisessä on mukana monia eri tahoja ja toimijoita. Seuraavaksi esitellään niistä keskeisimmät. Suomen Kylätoiminta ry Valtakunnallisesti merkittävin kylätoiminnan organisaatio on Suomen Kylätoiminta ry eli SYTY, jonka visiona on olla kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu paikallistoimijoiden eduntekijä niin Suomen kylissä kuin kaupunginosissakin. Sen tavoitteena on luoda SYTYn, kylien maakunnallisten yhteenliittymien, toimintaryhmien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa yhteiset linjaukset ja strategia maaseudun kehittämiseen ja hahmottaa toimintaympäristöä koskevat muutokset aina paikallistasolta kansainvälisiin asioihin asti. Valtakunnallisessa ohjelmassaan vuosille Suomen Kylätoiminta ry on nostanut kylätoiminnan ja kylien kehittämisen rinnalle entistä vahvemmin myös Leader-toiminnan ja muun paikallisen kehittämisen. SYTY laajentuu toiminnaltaan ja organisaatioltaan siten kaikkien paikallistoimijoiden yhteiseksi järjestöksi. Lisätietoja Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry Maakunnallisesti kylien ja asukasyhdistysten edunvalvojana toimii Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry. Vastaavanlainen maakunnallinen kylien yhteenliittymä toimii kaikkiaan 20 maakunnassa. Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon ja puoluepoliittisesti sitoutumaton yhdistys, jonka tavoitteena on edistää maakunnan kylien ja kaupunginosien, niissä toimivien kylä- ja asukasyhdistysten sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden keskinäistä yhteistyötä sekä omatoimisuutta ja elinvoimaisuutta. Sen toimintaan sisältyy myös vuosittain järjestettävien maakunnallisten kyläpäivien järjestäminen ja Vuoden kylän valitseminen yhdessä muiden kylätoimijoiden kanssa. Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:llä on internetsivusto, jonne on koottu tietoa kyläsuunnittelusta ja linkkejä maakunnan alueella sijaitsevien kylien kotisivuille. Lisätietoja: Pohjois-Pohjanmaan maaseutuverkosto Pohjois-Pohjanmaan maakunnallinen maaseutuverkosto syntyi vuonna 2007 valtakunnallisen, Seinäjoella toimivan Maaseutuverkostoyksikön vanavedessä. Verkostossa on mukana keskeiset maaseudun toimijat. Verkosto toimii Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n jaostona tiiviissä yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus, Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys JoMMa ry, Nouseva Rannikkoseutu ry, 9

10 Rieska-Leader ry, Keskipiste-Leader ry, Myötäle ry, ProAgria Oulu, MTK-Pohjois-Suomi, Maaseudun Sivistysliitto ry, Oulun 4H-piiri, PSK-Aikuisopisto, Pohjois-Pohjanmaan liikuntajärjestöt ja Suomen Kotiseutuliitto. Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseutuverkosto on maaseudun toimijoiden vapaamuotoinen yhteistyöelin, jonka tavoitteena on parantaa maaseudun näkyvyyttä, edesauttaa sen kehittymistä ja osallistua maaseudusta käytävään keskusteluun. Verkosto haluaa tuoda esiin monipuolisen ja nykyaikaisen maaseudun ihmisineen, yrityksineen, innovaatioineen ja mahdollisuuksineen. Maaseutuverkosto on avoin kaikille, toimintaan toivotaan lisää innokkaita mukaan! Blue Wind Oy ja ylimaakunnallinen kylätoiminta Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry on tehnyt yhteistyötä myös muiden maakunnallisten yhteenliittymien kanssa. Kesällä 2008 perustettu kehittämisyhtiö Blue Wind Oy on viiden maakunnallisen kyläyhteenliittymän perustama yritys, jonka tavoitteena on tarjota kylille koulutusta, neuvontaa ja kehittämispalveluita. Yhtiön muodostavat Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, Keskipohjalaiset Kylät ry, Eteläpohjalaiset Kylät ry, Pohjois-Savon Kylät ry ja Pohjois-Karjalan Kylät ry. Kelpa eli kylätoiminnan elinkeinollinen palvelujen tuottamishanke, kehittää yhtiön toimintaa. Pohjoisten maakuntien kesken tehdään myöskin vapaamuotoista yhteistyötä sekä erillisiin hankkeisiin liittyvää yhteistyötä. Tarkoitus on oppia toisilta aktiivisen vuorovaikutuksen kautta. (Kehittämisyhtiön tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuus on toistaiseksi kriittisen tarkastelun ja arvioinnin alaisena.) Maakunnallisia kehittämishankkeita Kipinää kylille -hanke on kaksivuotinen ( ) maaseudun kehittämishanke, jolla edistetään Pohjois-Pohjanmaan kylien elinvoimaisuutta. Hanketta hallinnoi PSK-Aikuisopisto. Hanke jatkaa Kylävalakiat-hankkeen toimintatapoja ja kehittää kylätoimintaa maakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Hankkeessa tehdään ja päivitetään kyläsuunnitelmia yhteistyössä kyläyhdistysten ja muiden aktiivisten kylien toimijoiden kanssa. Lisäksi innostetaan ja autetaan kyläläisiä heidän omissa projekteissaan ja tarvitsemissaan asioissa. Kipinää kylille -hankkeen puitteissa laadittiin kyläohjelma Lisätietoja: --> Kipinää kylille -hanke. Maaseudun Sivistysliiton hallinnoima Uutispuuro-hanke tiedottaa maaseudun asioista monisuuntaisesti. Tavoitteena on nostaa maaseudun profiilia ja lisätä vuorovaikutusta maaseudun ja kaupunkien välillä. Uutispuuro muun muassa julkaisee maaseutuaiheista lehteä, tuottaa radio-ohjelmaa, järjestää tilaisuuksia ja kertoo maaseudusta ja kerran kuussa ilmestyvän sähköisen uutiskirjeen välityksellä. Hanke kestää kaksi ja puoli vuotta päättyen vuoden 2011 lopussa. 10

11 Taatusti turvassa huolehtiva kyläyhteisö -hanke on Lapin ja Koillismaan yhteinen kolmivuotinen ( ), Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnoima kylien kehittämishanke, jonka tavoitteena on kylien omaehtoisen toiminnan kehittäminen kylien hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi. Kylien kanssa tehdään turvallisuussuunnitelmia, joiden lähtökohtana ovat kyläkohtaisesti tehtävät palvelukartoitukset. Hankkeella edistetään kylä-kuntatoimintamallien syntymistä. Nämä mallit tuodaan kylätoiminnan käsikirjaan (www.kylatoiminnantuki.fi), jossa ne ovat kaikkien kylätoimijoiden käytettävissä. Toimintaryhmät Euroopan Unionin myötä Suomessa siirryttiin ohjelmalähtöiseen alueiden kehittämiseen. Maaseudun ja kylien kehittämisessä merkittäväksi toimintatavaksi ja työkaluksi on noussut erityinen projekti- eli hanketoiminta. Pieniä ja paikallisia kehittämis- tai investointiprojekteja varten voi saada rahoitusta toimintaryhmiltä. Kyse on kansalliseen maaseudun kehittämisstrategiaan kuuluvan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neljännestä toimintalinjasta, joka toteuttaa alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisista tarpeista lähtevää maaseudun strategista ja systemaattista kehittämistä työ- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi. Se toimii täsmäaseena maaseudun paikallisessa kehittämistyössä antamalla asiantuntevaa neuvontaa ja myöntämällä hanketukia. Avainasioina hankerahoituksen saamisessa ovat paikallisuus ja omaehtoisuus. Kylätoiminta ja toimintaryhmätyö tukevat toisiaan, joten ne kulkevat myös tässä kyläohjelmassa käsi kädessä. Pohjois-Pohjanmaalla toimii viisi toimintaryhmää: Jokivarsien Moderni Maaseutu ( JoMMa ry), Keskipiste-Leader ry, Myötäle ry, Nouseva Rannikkoseutu ry sekä Rieska-Leader ry. Jokainen Leader-ryhmä on laatinut oman kehittämisohjelmansa tavoitteenaan alueiden tasapuolinen kehittäminen. Tässä kyläohjelmassa on hyödynnetty toimintaryhmien laatimia kehittämissuunnitelmia tavoitteena nivoa maakunnallinen kyläohjelma jatkossa vielä paremmin yhteen toimintaryhmien maaseutuohjelmien valmistelun kanssa. Leader-toiminnan periaatteena on saavuttaa maaseudulle taloudellista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia korostamalla osallisuutta ja vaikuttamista. Toimintaryhmät panostavat erityisesti maaseudun ihmisten yhteisöllisyyteen ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Uudella rahoituskaudella Leadertoimintalinjat painottavat elinkeinotoiminnan kehittämistä niin, että hankkeiden tulisi hyödyttää ensisijaisesti pk-yrittäjiä ja maaseudun asukkaita. Tavoitteena on nostaa esiin paikallistason ideoita ja vahvistaa siten konkreettisesti toimeentulon ja työllisyyden mahdollisuuksia. Elinkeinotoiminnan lisäksi toimintaryhmien erityishuolenaiheena ovat nuoret. Kaikki edellisessä kyläohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset eivät aina liity suoraan toimintaryhmien toimintaan ja rahoitettaviin kohteisiin, mutta muuten toimintaryhmien näkemys maaseudun tilasta on merkittävä. Toimintaryhmä Myötäle ry JoMMa ry Nouseva Rannikkoseutu ry Keskipiste- Leader ry Rieska- Leader ry Kunnat Kuusamo, Posio ja Taivalkoski Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Muhos, Oulun maaseutualueet, Pudasjärvi, Utajärvi ja Yli-Ii Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki, Siikalatva (vain Rantsila), Tyrnävä ja Vihanti Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi ja Siikalatva (poislukien Rantsila) Alavieska, Kalajoki (sis. Himanka), Kannus, Kokkola (vain Kälviä ja Lohtaja), Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska Asukasluku Indikatiivinen kehys Ohjelman painopisteet Nettisivut Yrittäjyys, kylätoiminta ja ympäristö Yrittäjyys ja yhteisöllisyys, nuoret ja kansainvälisyys Yrittäjyys, matkailu, bioenergia, maaseutuympäristö ja kylätoiminta Elinkeinotoiminta ja nuorisotoiminta Yrittäjyys ja yhteisöllisyys: erityiskohteina nuoret ja kansainvälisyys

12 POHJOIS-POHJANMAAN KYLIEN SWOT-ANALYYSI KUVA: Olavi Alatalo SWOT-analyysi on Albert Humphreyn kehittämä nelikenttämenetelmä, jota käytetään strategian laatimisessa. Se on hyödyllinen ja yksinkertainen työkalu toiminnan suunnittelussa. SWOT-analyysissä kirjataan ylös vahvuudet (strengths), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) ja uhat (threats). SWOT-analyysi on kahden ulottuvuuden kuvaama nelikenttä. Kaavion vasempaan puoliskoon kuvataan myönteiset ja oikeaan puoliskoon kielteiset asiat. Kaavion alapuoliskoon kuvataan organisaation ulkoiset ja yläpuoliskoon sisäiset asiat. Niitä ei kuitenkaan aina yksiselitteisesti voi erottaa toisistaan. Tämän jälkeen SWOT-analyysin pohjalta voidaan tehdä päätelmiä, miten vahvuuksia voidaan käyttää hyväksi, miten heikkoudet muutetaan vahvuuksiksi, miten tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään ja miten uhat vältetään. Tuloksena saadaan toimintasuunnitelma siitä, mitä millekin asialle pitää tehdä. Lähde: Wikipedia Vahvuudet Heikkoudet Luonto ja luonnonvarat On tilaa asua, harrastaa ja liikkua Asumisen edullisuus ja viihtyisyys Lapsille turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö Yhteisöllisyys Naapuriapu toimii Yhteinen tahtotila ja halu kehittää Hankeosaaminen Jonkinasteinen omavaraisuus Parempi kestävyys kohdata kriisejä Pitkät etäisyydet Tiestön kunto Maiseman hoitamattomuus Harva asutus ja vinoutunut ikäjakauma Työttömyys Aktiivisten kylätoimijoiden vähyys Yhteistyön puute Palvelujen, julkisen liikenteen ja harrastusmahdollisuuksien puute Mahdollisuudet Uhat 12 Kyläyrittäjyys Luonnonvarojen jatkojalostus Bioenergian lisääntyminen Uuden tekniikan hyödyntäminen Maisemanhoidolla viihtyvyyttä Ilmastonmuutokset Maaseudun arvostuksen kasvu Vapaa-ajan toiminta Sosiaalinen tukiverkosto Eläkeläisten voimavarat Kesäasukkaiden sitoutuminen kylän toimintaan Uudet asukkaat, maahanmuuttajat Kunnallinen kyläverkosto Erilaiset rahoitusvaihtoehdot Maaseutupolitiikka Kyläkaava Maatalouspolitiikan muutokset Talouden heikkeneminen Kuntien yhdistyminen palvelujen loittoneminen kyliltä Infrastruktuurin rappeutuminen Elinympäristön kielteiset muutokset: maiseman umpeen kasvaminen, vesistöjen saastuminen, ilmastonmuutokset, metsien avohakkuut Väestön vanheneminen Maaseudun autioituminen Kaupunkien ja kuntakeskusten kilpailu asukkaista Maaseuturakentamisen vaikeutuminen Jätteenkäsittelyyn liittyvät säädökset Syrjäytyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen Ihmisten vieraantuminen maaseudusta

13 4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA Nämä toimenpide-ehdotukset ovat linjassa valtakunnallisen kyläohjelman toimenpiteiden kanssa (suluissa esimerkkejä toteuttajatahoista). 1. Edistetään kyläkulttuurin tuotteistamista ja markkinointia. (Toimintaryhmät, yrittäjät, kyläyhdistykset) 2. Edistetään kyläyhdistyksiä ja kuntia käymään neuvotteluja kuntien ns. omatoimirahan/kannustusjärjestelmän kehittämisestä kylien pieniin kehittämistarpeisiin sekä nollakorkoisten kuntalainojen myöntämisestä kyläyhdistysten toteuttamien hankkeiden mahdollistamiseksi ja niiden likviditeetin turvaamiseksi. (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, kunnat, kyläyhdistykset) 3. Pidetään vuosittain maakunnalliset kyläpäivät, jossa kylille tärkeitä asioita nostetaan keskustelunaiheeksi. (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) 4. Tuetaan kylien kansainvälistymistä hanketoiminnan kautta ja edistetään kansainvälisten kehittämisohjelmien ja rahoituslähteiden hyödyntämistä. (Maakuntaliitto, toimintaryhmät) 5. Opetushallitus käynnistää maaseudun moniammatillisuutta tukevan moniosaajakoulutuksen. (OPH, oppilaitokset kuten esimerkiksi PSK-Aikuisopisto, maaseudun järjestöt, työvoimahallinto) 6. Viedään sopimuksellisuutta eteenpäin: paikallistoimijat perustavat paikallisia töiden välittäjäorganisaatioita työttömien työllistämiseksi ja maaseudun sirpaleisten töiden kokoamiseksi suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Järjestetään koulutusta välittäjäorganisaatiotoiminnan tueksi. (Kylä-, 4H- sekä muut paikallisyhdistykset, työvoimahallinto) 7. Maaseudulle räätälöidään työperäisen maahanmuuton erityisohjelma, joka rakennetaan ja toteutetaan maaseututoimijoiden ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä. (TEM, maaseudun järjestöt, MSL eli Maaseudun Sivistysliitto, oppilaitokset: esimerkiksi PSK-Aikuisopiston maahanmuuttajakoulutus, ELY-keskus) 8. Kannustetaan pitkäaikaistyöttömien kuntouttavaan toimintaan maaseudulla hyödyntäen työllistämismäärärahojen antamia mahdollisuuksia. (Työvoimahallinto, SYTY, Pohjois- Pohjanmaan Kylät ry, kyläyhdistykset) 9. Kyläyhdistykset työllistävät nuoria omalla kylällä. Muutetaan vallitsevaa käytäntöä siten, että kunnat voivat maksaa myös yhdistyksille työllistämismäärärahaa nuorten työllistämiseen. (Työvoimahallinto, kunnat, 4H-yhdistykset, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, kyläyhdistykset) 10. Tuetaan sosiaalisten yritysten perustamista (esimerkiksi hankkeistuksella) kyläyhdistysten yhteistyökumppaneiksi. (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, kyläyhdistykset, toimintaryhmät, kunnat, työvoimahallinto) 11. Sosiaali-, terveys- ja muissa hyvinvointipalveluissa kehitetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyömalleja osana maaseudun palvelurakenteiden muutosta. (Kansalaisjärjestöt, yritykset, kunnat) 12. Vanhusten hoidossa tuetaan kyläavustajien palveluja, jos sellaisia palveluntarjoajia löytyy, ja kannustetaan yksityisten hoitokotien perustamiseen. (Kyläyhdistykset, kunnat) 13. Tuetaan mahdollisuutta säilyttää kyläkoulu yksityiskouluna, kyläläisten näin halutessa esimerkiksi talkoovoimin, vaikkakin kunnilla on ensisijaisesti vastuu kattavan kouluverkon säilyttämisestä. Otetaan käyttöön nykytekniikan tarjoamat mahdollisuudet esimerkiksi etäopetuksen suhteen. (Kunnat, kyläläiset, kyläyhdistykset) 14. Lisätään lähikoulun ja ympäristön vuorovaikutusta opetuksen sisällössä (kotiseutuaineisto) ja nostetaan kotiseutu merkittäväksi retkikohteeksi. Lisätään opetusresursseja tietotekniikkaa hyödyntäen. (Koulut, kunnat, kylä- ja vanhempainyhdistykset sekä muut paikalliset yhdistykset, Pohjois- Pohjanmaan Kylät ry) 15. Kyläkaupoista kehitetään monipalvelukeskuksia (lääkekaappi, asiamiesposti, polttoainemyynti, veikkausasiamies jne.) kyläkauppiaiden ja kylätoimijoiden yhteistyöllä. Hyviä kokemuksia tästä on muun muassa Livon kylällä Pudasjärvellä ja Kylmälänkylällä Muhoksella. (Yksityiset kyläkauppiaat, osuusliikkeet, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) 16. Kehitetään kyliin kiertäviä palveluja paikkaamaan palveluvajetta. (Kyläyhdistykset, paikalliset yrittäjät) 13

14 17. Toteutetaan maaseutukunnissa usean paikallisen toimijan yhteistyönä ikääntyville ihmisille toimintoja, jotka ylläpitävät heidän fyysistä toimintakykyään, henkistä vireyttään ja turvallisuuden tunnettaan: ohjattua liikuntaa, kouluvaari-tyyppistä yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa, varamummi- ja varavaaritoimintaa sekä naapuruusverkoston sosiaalista välittämistä. (Keski-Pohjanmaan Liikunta ry (Kepli), Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry (PoPLi), kunnat, seurakunnat, kyläyhdistykset ja urheiluseurat) 18. Kunnostetaan ja rakennetaan huoneistotyyppisiä senioritaloja, joihin kytketään myös palveluja. (Kyläyhdistykset, kunnat, yliopisto) 19. Luodaan maaseutuasumiseen soveltuva nykyaikainen ja energiatehokas talokonsepti ja tehdään se tunnetuksi. Esimerkkeinä mainittakoon Moderni puukylä -hankkeet Hankasalmen Niemisjärvi 2009 ja Vihannin Sauvonmäki : sauvonmaki.ppkylat.fi /, /kirjasto/hankasalmenniemisjarvi, /kirjasto/vihannin-sauvonmaki. (Kyläyhdistykset, kunnat, PuuInfo, Oulun yliopisto) 20. Edistetään ns. kyläkaavojen laatimista tiedottamisella, ohjeistuksella ja koulutuksella. Kyläkaavoituksessa otetaan huomioon maaseutualueiden erilaiset olosuhteet ja vahvistetaan kylätoiminnan roolia sekä kyläläisten osallistumista. (Julkaisu: Kyläkaavoitus. Yleiskaava maaseuturakentamisen ohjaamisessa. /) 21. Edistetään tietoisuutta siitä, että kyläsuunnitelmissa voidaan paikallisen infrastruktuurin suunnittelu nostaa entistä keskeisempään asemaan. Haja-asutusalueilla kunnat ovat tässä keskeisessä roolissa. (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, alueelliset ympäristökeskukset, vesihuoltoalan järjestöt) 22. Toteutetaan hankkeita, joissa edistetään vesihuolto-osuuskuntien ja muiden usean kiinteistön yhteisten vesihuoltojärjestelmien syntymistä sekä neuvontaa, rahoituksen hankkimista ja yleissuunnitelmien laadintaa. (Kyläyhdistykset, kunnat ja vesihuoltoalan järjestöt) 23. Kylät etsivät viranomaisten kanssa paikallisia vaihtoehtoja maaseudulle sopivien, perustamiskustannuksiltaan edullisten kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, ELY-keskus, kunnat, tiehallinto) 24. Edistetään perinteisen bussi- ja taksiliikenteen välimuotona toimivaa kimppa/kutsutaksijärjestelmän laajenemista, jotta se palvelisi kaikkia maaseutualueita. (Kunnat, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, taksi- ja linja-autoyrittäjät) 25. Laaditaan ja toteutetaan kyläympäristö- ja vesienhoitosuunnitelmia asiantuntijoiden ja paikallisten asukkaiden yhteistyöllä. Ympäristönhoito sisältää myös kylätalojen ja muiden arvokkaiksi katsottujen rakennusten kunnostukset. (Paikalliset yhdistykset, ProAgria Oulu Maa- ja kotitalousnaiset, kunnat, asiantuntijaorganisaatiot ja oppilaitokset) 26. Kunnostetaan, suunnitellaan ja rakennetaan reittejä ja lähiliikuntapaikkoja tiiviissä yhteistyössä maanomistajien ja paikallisten yhdistysten kanssa. Sovelletaan sopimusmenettelyä reittien sekä tauko- ja liikuntapaikkojen hoitoon. (Paikalliset yhdistykset ja järjestöt, kylien yhteenliittymät, kunnat, Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry (SNL), PoPLi, metsäalan organisaatiot) 27. Jokainen kunta huolehtii siitä, että kunnan alueelta kootaan kulttuuriympäristöselvitys ja -ohjelma, joka otetaan kulttuuriarvot tunnistavana dokumenttina huomioon kaavoituksessa. (Kunnat, ELY-keskus, kyläläiset ja mökkiläiset, matkailuyrittäjät) 28. Edistetään maisemanvuokrauksen/virkistysarvokaupan käynnistymistä ja luodaan yhteiset sopimusmallit metsänomistajien ja maisemantarvitsijoiden välillä. (Metsänhoitoyhdistykset, Metsähallitus, kyläyhdistykset, omakotiyhdistykset, vapaa-ajan asukkaiden yhdistykset, matkailuyrittäjät) 29. Laaditaan sopimusmenettely, jolla kyläyhdistykset ja muut paikallistoimijat voivat tehdä julkisen vallan (kunta, ympäristökeskus, Tiehallinto jne.) kanssa sopimuksia maisemanhoidosta kylän alueella korvausta vastaan. Edellytyksenä on, että kohteet eivät ole maataloustoimintojen piirissä. (ProAgria Oulu, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) 30. Nuoria aktivoidaan oman lähiympäristön kehittämiseen ja paikallisen kulttuurin tekijöiksi ja kokijoiksi. Osallistetaan nuoria kyläsuunnitteluun käyttämällä 4H-järjestön kehittämää nuorten kyläsuunnittelumetodia osana laajempaa kyläsuunnitteluprosessia. (Kyläyhdistykset, 4H-yhdistykset, toimintaryhmät, nuorisoseurat, oppilaitokset) 31. Perustetaan kyliin vapaaehtoisia pelastuspalveluyksiköitä, jotka pystyvät pikaisesti vastaamaan ihmisten avuntarpeeseen hädän hetkellä. Turvallisuussuunnitelmat otetaan mukaan kyläsuunnitelmiin ja tätä suunnittelutyötä tehdään yhteistyössä vastuuviranomaisten kanssa. Hyvä esimerkki tästä on Taatusti turvassa -hanke vuosina Koillismaan alueella (Kyläyhdistykset ja muut paikallisyhdistykset, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, ao.v iranomaiset) 14

15 32. Vapaa-ajan asukkaat kutsutaan mukaan kylätoimintaan, myös kyläyhdistysten hallituksiin. (Kyläyhdistykset, vapaa-ajan asukkaiden yhdistykset) 33. Käynnistetään maallemuuttoa edistävien hankkeiden täydennykseksi toimintoja, joissa keskitytään maallemuuttajien vastaanottoon ja sitouttamiseen kyläyhteisöön. (Toimintaryhmät, kyläyhdistykset ja muut paikallisyhdistykset) 34. Asukkaat ja matkailuyrittäjät kehittävät kylistä matkailukohteita, jotka rakentuvat paikallisista palveluista, kulttuurista, tapahtumista ja kylän fyysisestä ympäristöstä. (ProAgria Oulu, alueelliset matkailuorganisaatiot, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, toimintaryhmät, kyläyhdistykset, yrittäjät) 35. Edistetään kylien kokoontumispaikkojen, kuten kylätalon, säilyttämistä tai hankkimista. (Kyläyhdistykset) 36. Kannustetaan kylätoimijoita säännölliseen tiedottamiseen. (Hankkeet, kylätoimijat, toimintaryhmät, paikallismedia) 37. Kehitetään edelleen Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n sivustoa: (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry ja PSK- Aikuisopisto) 38. Toimintaryhmien ja kyläyhdistysten hallitusten koulutusta lisätään. Esimerkiksi toimintaryhmien edustajat osallistuvat koulutuksiin ja pitävät kylätoimijoille eri teemoihin liittyvää koulutusta. (Toimintaryhmät, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) 39. Vapaaehtoisesta kehittämistyöstä ja luottamushenkilötehtävistä annetaan työtodistus, jolla henkilöt voivat osoittaa pätevöitymistään ko. tehtävien kautta työmarkkinoilla. Tämä järjestelmä tuottaa erityisesti nuorille henkilöille ammatillista hyötyä. (Kyläyhdistykset, toimintaryhmät) 40. Kuntaliitosten yhteydessä kyläyhdistykset laativat suunnitelman yhdistymisrahojen käytöstä kyliä ja niiden yhteisöllisyyttä hyödyttävällä tavalla. Kunnat ohjaavat osan yhdistymisrahoista joko kuntaan perustettavalle kylien kehittämissäätiölle, joka rahoittaa kylien kehittämishankkeita, tai suoraan kunnassa toimiville kyläyhdistyksille. (Kunnat, kyläyhdistykset, Pohjois- Pohjanmaan Kylät ry) 41. Uusille kuntaliitosalueille perustetaan kylä- ja kotiseutuneuvosto, jonka avulla paikallisten yhdistysten ja uuden suurkunnan välinen vuorovaikutus ja neuvotteluyhteys turvataan sekä kyläja kotiseutuyhdistysten yhteistyötä kehitetään. Hyvä esimerkki on Raahen Kylät ry. (Kunnat, kylä- ja kotiseutuyhdistykset) 42. Kylät tekevät palvelutarpeiden kartoituksia ja päättävät uusien palvelujen järjestämisestä. Ne puolestaan johtavat uuteen yrittäjyyteen tai kuntien ja kylien uusiin palveluratkaisuihin. Näitä ovat mm. kylien monipalvelukeskukset. (Kyläyhdistykset, kunnat) 43. Pohjois-Pohjanmaan maaseutuverkoston ja Pohjois- Pohjanmaan Kylät ry:n toimintaa kehitetään edelleen. (Pohjois- Pohjanmaan Kylät ry ja maaseutuverkosto) 44. Pohjois-Pohjanmaan liitolla on maakuntaohjelma, jossa on maaseutupoliittinen ulottuvuus. (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 45. Edistetään kyläasiamiesverkoston laajenemista seutukunnalliseksi ja suurissa kunnissa kuntakohtaiseksi yhteistyössä toimintaryhmien kanssa ja niiden hankerahoituksella. Kyläasiamiehet voivat toimia maakunnallisestikin ja myös teemakohtaisissa hankkeissa. (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, toimintaryhmät) 46. Vuoden 2013 loppuun mennessä kyläsuunnitelmien määrä on noin 200 kpl ja kuntakohtaisten kyläsuunnitelmien ja ohjelmien määrä 34 kpl. (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, kyläyhdistykset) 47. Toimintaryhmät kokoavat hanketoimijoiden sähköiset yhteystiedot vuosittain, mikä mahdollistaa mm. SYTYn tuottaman sähköisen informaation välittämistä koko laajalle hanketoimijoiden kentälle. Hankerekisteriä ylläpitää ELY-keskus. (Toimintaryhmät, ELY-keskus). 48. Hanketoimijoille järjestetään hanketreffejä, joissa hankevetäjät saavat kokemusta ja vertaistukea toisiltaan. (ELY-keskus, toimintaryhmät, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, MSL) 49. Hyvä yhteistyö ja lisääntyvä työnjako kuntien kanssa edellyttävät myös kuntien kylätoiminnan rahoitusta. Kunnat osoittavat kyläyhdistyksille täsmärahoitusta kylissä toteutettaviin palveluihin esimerkiksi ostopalveluperiaatteella. (Pohjois- Pohjanmaan Kylät ry, kyläyhdistykset, kunnat) 50. Kunnissa tai seutukunnissa varataan vuosittain talousarvioon omatoimiraha pienten paikallisten hankkeiden rahoittamiseen. Rahoitus toteutetaan yksinkertaisilla hallintokäytännöillä. Toimintaryhmät hoitavat rahan hallinnoinnin kuntien tai seutukuntien kanssa tekemällään sopimuksella. Esim. Nuoriso Leader -hankkeiden tuki toimintaryhmien kautta. (Kunnat, seutukunnat, toimintaryhmät) 15

16 5 KYLÄSUUNNITTELU Kylien elinvoimaisuuteen voivat hyvin pitkälti vaikuttaa kyläläiset itse. Kylien elämää suunnittelemalla saadaan toiminnasta pitkäjänteistä ja asukkaita hyödyttävää. Kylien suunnittelun keskiössä on usein kyläyhdistys, kylätoimikunta tai asukasyhdistys. Rekisteröityjen kyläyhdistysten osuus on 84 %. Aktiivisesti toimivaa rekisteröityä kyläyhdistystä pidetään tärkeänä. Yksi kyläsuunnittelun keskeinen tavoite on saada kyläsuunnitelmat paremmin osaksi kuntien maaseutusuunnitelmia, mikä toteutuu kyläkyselyyn vastanneiden mielestä vielä huonosti. Osallistumista suunnitteluun kuntatasolla pidetään kuitenkin tarpeellisena. Myös kyläläisten ja virkamiesten suunnitteluyhteistyön toimimisessa on vielä parantamisen varaa. Harvaan asutulla maaseudulla kaivataan muita maaseutualueita enemmän kyläläisten ja virkamiesten välistä suunnitteluyhteistyötä ja lisäksi kylien organisoitumista ja kevyiden yhteistyöelimien muodostamista Jo edellisessä maakunnallisessa kyläohjelmassa painotettiin, että kyläsuunnitelmat ovat eräs kylätoiminnan kulmakivi. Kyläsuunnitelmat toimivat kyläyhdistysten pitkän tähtäimen suunnitelmana sekä mielipiteen ilmaisuna kunnan ja hankerahoittajan suuntaan. Kyseessä on yhteenveto kylän yhteisistä päämääristä kuten infrastruktuurin kehittämisestä, uusien palvelujen saannista ja kehittämisestä, maisemanhoidosta ja kulttuuripalvelujen tuottamisesta, vapaa-aikaan ja virkistystoimintaan liittyvästä tekemisestä sekä talouden vahvistamisesta. Kyläsuunnitelma löytyy 56 %:sta kyläkyselyyn vastanneiden (n=70) kylistä. Eniten (71 %) kyläsuunnitelmia on harvaan asutulla maaseudulla (n=14), toiseksi eniten (56 %) kaupungin läheisellä maaseudulla (n=32) ja vähiten (46 %) ydinmaaseudulla (n=22). Joku muu suunnitelma mainittiin 19 vastauksessa. Pohjois-Pohjanmaalla on siis tehty kyläsuunnitelmia jo useisiin kyliin, mutta niitä pitää päivittää ja toisaalta täytyy kannustaa myös niitä kyliä laatimaan kyläsuunnitelmia, jotka eivät ole niitä vielä tehneet. Kyläkyselyyn vastanneet toivovat, että kunnalla olisi vastuullisempi rooli esimerkiksi kyläsuunnitelmien toteuttamisessa. Kyläsuunnitelman päivittäminen tulisi tehdä yhteistyössä kunnan tai kaupungin kylätoiminnoista vastuussa olevan virkailijan eli ns. kylävastaavan kanssa. Kylillä toivotaan myös, että kunta ja päättäjät kohtelevat kyliä samanarvoisesti ja että kyläsuunnitelmat huomioidaan paremmin myös kuntasuunnitelmassa ja kylien asioilla olisi enemmän painoarvoa kunnal- 16

17 KUVA: Olavi Alatalo lisessa suunnittelussa. Erilaisiin yhteishankkeisiin kylillä olisi puolestaan mahdollisuus lähteä mukaan ilman suuria rahallisia panostuksia. Monissa kylissä kylätoiminnan uhkana on kylän kehittämisen ja suunnittelun toteuttajien väsyminen ja vähyys. Eräässäkin vastauksessa muistutetaan, että monet osallistuvat kylätoimintaan oman työnsä ohessa, joten toiminnan pitäisi olla tarpeeksi kevyttä. Kylätoimintaan kaivataan mukaan uusia kyläläisiä ja erityisesti nuoria. Ratkaisuna ehdotetaan muun muassa yhteistyön lisäämistä toisten kylien kanssa tai hankevastaavan palkkaamista (hankevaroin) kylille töitä tekemään. Kolmas kyläsuunnittelun kehittämistoimenpide on yleensä suunnitelmallisuuden ja järjestelmällisyyden lisääminen. Monissa vastauksissa muistutetaan kyläsuunnitelmien päivittämisestä riittävän usein. Toisaalta pitäisi keskittyä viemään jo aikaisemmin tehdyt suunnitelmat päätökseen ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Lisäksi tässäkin mainitaan kyläsuunnitelman vieminen osaksi kuntasuunnitelmaa ja suunnitteluvinkkejä toivotaan laitettavaksi esimerkiksi Tiedon välittämiseksi yhtenä toimenpiteenä esitetään muun muassa omien kotisivujen tekoa. Esimerkki kyläsuunnitelman hyödyllisyydestä Pohjois-Ii valittiin Vuoden valtakunnalliseksi kyläksi v Yhtenä voittokriteerinä oli, että kylän Tuumasta toimeen -kyläsuunnitelmaa on toteutettu kylän elinvoimaisuuden säilyttämisen kannalta määrätietoisesti yhdessä asukkaiden, yhdistysten, yritysten, yrittäjien ja kunnan kanssa. Näin Pohjois-Iin kylän kehittämiseen on saatu määrätietoisuutta, selkeyttä ja tavoitteellisuutta. Kyläsuunnitelman avulla on saatu kylän kehittämiselle jatkuvuutta pitkälle tulevaisuuteen, sillä suunnitelma on laadittu vuoteen 2018 saakka. Kyläsuunnitelman myötä saadaan yhä useammat kyläläiset sitoutumaan toimintaan. Omaehtoisen kehittämisen avulla myös kylät saavat elinvoimaa, sillä talkoot ja yhteiset tavoitteet vireyttävät kylän yhteishenkeä sekä yhteisöllisyyden tunnetta. Valtion ja kuntien yleisestä taloudellisesta taantumasta johtuen maamme kunnat tarvitsevat rinnalleen vapaaehtoisia toimijoita, koska monikaan kunta ei pysty yksin vastaamaan ajan haasteisiin hajaasutusalueellaan. 17

18 6 VIIHTYISÄ ELINYMPÄRISTÖ Kylien elinvoimaisuuden peruskulmakivenä on kylän fyysinen toimintaympäristö. Kunnossa oleva tiestö, toimivat logistiikkajärjestelmät ja jätehuolto, vesihuolto sekä asianmukainen jätevesien käsittely takaavat niin kyläläisten kuin kylällä vierailevienkin viihtyisyyden sekä päivittäisen toimimisen. Kylämaisema vaikuttaa myös oleellisesti viihtyisyyteen. Pitkät välimatkat, väestön väheneminen ja kunnossapidon kustannukset sekä maisemanhoito ovat kuitenkin haasteellinen yhdistelmä. Kaikkea ei pystytä aina kehittämään tai edes säilyttämään en- tisellään, vaan on kiinnitettävä huomio kaikista välttämättömimpään ja muutoksen hallintaan. Asumisviihtyvyys nousee yhdeksi kylien tärkeimmistä asioista. Yleensä ottaen kyliä pidetään viihtyisänä asuinpaikkana. Maaseutuasuminen sopii eri-ikäisille ja erilaisille ihmisille. Yhdelle maaseutuympäristössä suurimman painoarvon saa oma historia ja sukutila, toinen arvostaa luonnonläheisyyttä marja- ja sienimetsineen kun taas kolmas kaipaa hiljaisuutta ja tilaa ympärilleen. Perusinfrastruktuuri Parhaiten kylien toimintaympäristössä ovat toteutuneet kylien jätehuolto, vesi- ja jätevesihuolto sekä tietoliikenneyhteydet. Tavoitteena on, että riittävät tietoliikenneyhteydet taataan kaikille laajakaistan mahdollistamin keinoin. Internetin avulla välimatkojen merkitys vähenee ja virtuaaliyhteyksien kautta on mahdollista tehdä etätöitä. Tekniikka ja teknologia on aihepiiri, joka monesti kiinnostaa ja innostaa erityisesti nuoria. Yksi maaseudun suurimmista haasteista on tiestön kunnossapito. Kylillä on haasteista huolimatta monenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa teiden kuntoon. Infrastruktuurin kunnossapitoasioissa on syytä tehdä yhteistyötä. Näin voidaan jakaa kustannuksia ja saada hyöty mahdollisimman suureksi. Joka kunnalla on oma käytäntönsä yksityistieasioissa. Niistä kannattaa ottaa selvää oman kylän tiestön kunnossapitoa tai rakentamista suunniteltaessa. Lisätietoja: Suomen tieyhdistys: Vihjeitä aktiivinen yhteydenpito kuntaan osallistuminen kunnallispolitiikkaan esim. teknisen lautakunnan jäsenenä tiekuntien yhteistyö tieisännöinti kylien yhteishankinnat, esim. lumiaura, tiehöylä maisemanvuokraus tarpeiden kartoitus tilauslinja-autot vuorokuljetus yhteisantenni ja -kaapeli Kylän maankäyttö Kun uusi rakentaminen ohjataan kyläalueille jo olemassa olevan asutuksen yhteyteen, tuetaan yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta: helpotetaan asumisen kannalta tarpeellisten palvelujen, kuten vesihuollon, koulukuljetusten ja kotisairaanhoidon järjestämistä. Rakennusten sijoittamista ja rakentamistapaa koskevilla ohjeilla huolehditaan siitä, että kulttuurimaiseman ominaispiirteet ja asuinympäristön vetovoimaisuus säilyvät. Hyvien peltojen ja laajojen metsien säilyttäminen pääosin rakentamattomina luo edellytyksiä maa- ja metsätaloudelle, virkistyskäytölle ja luontomatkailulle. Kyläläisten on hyvä pitää mielessä, että jokainen kylän uusi asukas on kylälle arvokas erilaisista syistä. Uusi perhe laajentaa palvelupohjaa, edistää kylän sisäistä vuorovaikutusta ja voi tarjota uusia ansaitsemismahdollisuuksia. Uudet asukkaat tuovat uutta henkistä pääomaa ja uusia näkökulmia kylän toimintaan. Näistä syistä kylien tonttien myyntiä tulisi helpottaa mahdollisimman monin keinoin. Lisätietoja: Ympäristöministeriön julkaisu: Kyläkaavoitus (www.ymparisto.fi > Ympäristöministeriö> Julkaisut > Esitteet) Vihjeitä kyläkaavoitus kylän oma tonttipörssi kanta-asukkaiden ja uusasukkaiden molempia hyödyntävä vuorovaikutus yhteistyö kunnan kanssa

19 Perinnemaisemat Arvokas osa kylän ympäristöä Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä. Ne jaetaan perinnebiotooppeihin ja rakennettuihin perinnemaisemiin. Perinnebiotooppeja ovat erilaiset niityt, kedot, ahot, kaskimetsät, hakamaat, nummet ja metsälaitumet. Rakennettua perinnemaisemaa ovat muun muassa historialliset rakennukset ja rakennelmat lähiympäristöineen sekä muinaisjäännökset. Maisema, maa- ja metsätalous Kylät kokevat maisemanhoitoasiat hyvin tärkeinä. Maisemanhoitosuunnitelma on laadittu jo joka kolmannessa Pohjois- Pohjanmaan kylässä. Viljelymaiseman vaaliminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat maaseutumaiseman hoidossa keskeisiä. Hoidettu maisema luo myönteistä kuvaa myös maaseudun elintarvikkeista, tuotteista ja palveluista. Hoidettu maisema tuo kylille uusia elinkeinoja, esim. maisemanhoitoyrittäjän ja kylätalkkarin. Maataloudella on suuri merkitys maaseutukylien maiseman ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon. Aktiivisen viljelyn kautta peltoalueet pysyvät avoimina ja pusikoitumisen ehkäisy toteutuu näiltä osin luonnollisesti. Myös Pohjois-Pohjanmaan kylien vetovoimaisuuteen on aktiivisella maataloudella merkityksensä. Viljelyalueiden reunavyöhykkeillä vesistön varsilla, metsän reunoilla, erilaisilla saarekkeilla on luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen suuri vaikutus. Ennen näitä alueita on pääosin laidunnettu, mutta nykyisin näiden alueiden hoito kysyy tarkempaa suunnittelua. Ympäristötuen erityistuissa on paljon mahdollisuuksia maatalouteen liittyvien alueiden hoitoon. Viljelijöiden on mahdollista hakea erityisympäristötukea sekä ei-tuotannollisia investointitukia hallinnassaan oleville kohteille. Mahdollisuudet ovat laajentuneet osalle tukityypeistä myös koskemaan yhdistyksiä. Tämä rahoituskanava kannattaakin huomioida, kun suunnitellaan kylien maisemanhoitoa. Rekisteröityneille yhdistyksille mahdollisia erityistukityyppejä ovat perinnebiotooppien hoito, monivaikutteisten kosteikkojen hoito sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen. Mahdollisia ei-tuotannollisia investointitukityyppejä ovat perinnebiotooppien aitaus ja alkuraivaus sekä monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen. Kylien maisemasuunnittelussa kannattaa huomioida kohteet, joille on mahdollista hakea edellä mainittuja tukia. Usein nämä samat kohteet ovat myös kulttuurihistorian kannalta tärkeitä kohteita. Vihjeitä säännölliset vuosittaiset maisematalkoot kylätalkkari, maisemanhoitaja, tieisännöinti kehittämis- ja investointihankkeet ympäristö- ja erityisympäristötuen kautta maanomistaja, kyläyhdistys tai yrittäjä saa korvausta työstään alueiden käyttäminen tai vuokraus laiduntamiseen tuki erikoiskaluston hankkimiseen viljelijät mukaan maisemasuunnitteluun jos kyläyhdistyksen resurssit eivät riitä, kylän maisemanhoidon voi luovuttaa yrittäjälle luomutuotannon edistäminen bioenergia vesiensuojelu vesien tila esim. kosteikot 19

20 Ilmastonmuutos tarjoaa kylille myös mahdollisuuksia Tämän hetken maapallon laajuista tilannetta ajatellen kylät voivat toimintaympäristöjen suunnittelussa ottaa huomioon myös ilmastonmuutokseen ja väestönkasvuun liittyviä seikkoja ja mahdollisuuksia. Tulevaisuuden uhkina voidaan katsoa olevan maapallon väestönkasvun myötä lisääntyvä elintarvikepula ja ilmastomuutoksen kasvattama uusiutuvan energian tarve ja mahdolliset kriisitilanteet. Jos tällä hetkellä viljelykäytössä olevat alueet säilytetään kasvukelpoisina alueina ja huomioidaan bioenergian ja ympäristöystävällisen tuotannon mahdollisuuksia, lisätään myös kylien elinvoimaisuutta. Harvaan asutut alueet ovat ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimpiä uusiutuvan energiantuotannon alueita raaka-ainevarojensa vuoksi. Uusiutuvan energian ja muu luonnonvarojen kehittäminen kysyvät ihmisiä ja asutusta alueille. Metsä kylämaiseman osana Pelto-, avo-, joki- ja järvimaiseman sekä rakennetun maiseman lisäksi myös kylän lähimetsän ympäristöarvo on merkittävä. Lähimetsille tuleekin soveltaa maisemapainotteista metsänhoitoa, jossa avohakkuulta välttävällä jatkuvalla kasvatuksella on tärkeä osuutensa. Tällainen metsänhoitomuoto, jossa metsä koostuu eri-ikäisestä ja erilajisesta puustosta on myös taloudellisesti kilpailukykyinen muun muassa sen takia, että myyntiin saadaan etupäässä tukkeja ja taimikonhoidolta vältytään. Kaikki taajamien ja kylien lähiympäristössä olevat metsät tulee käsittää kyläkuvaan kuuluviksi ja katsoa maisemallisesti ja monikäytöllisesti erityisen merkityksellisiksi alueiksi, jolloin näille metsille voidaan soveltaa Metsälain kuudetta pykälää Hakkuu erityiskohteissa. Ulkoilualueilla ja ulkoilureittien varrella olevat metsäpalstat olisi niin ikään hyvä hoitaa pehmeästi. Myös metsän suojelu voi olla joissakin tapauksissa suositeltavaa ja kannattavaa. Muutamat kunnat ja seurakunnat ovatkin jo omien metsiensä osalta kiinnittäneet huomiota maisema-, monikäyttö- ja virkistysnäkökulmaan. Neuvoa-antavat Suomen Tieyhdistys (www.tieyhdistys.fi ) paikallinen maataloussihteeri ProAgria Oulu (www.oulunmaaseutukeskus.fi ) Oulun Maa- ja kotitalousnaiset toimintaryhmät (www.maaseutu.fi tai ) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (www.ely-keskus.fi ) Pohjois-Pohjanmaan Liitto (www.pohjois-pohjanmaa.fi ) Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri (www.sll.fi /pohjois-pohjanmaa ) Ympäristöministeriö (www.ymparisto.fi ) Pohjois-Pohjanmaan hyvän metsänhoidon yhdistys ry (www.hyvametsanhoito.fi ) Ekometsätalouden Liitto (www.ekometsa.net ) Metsäntutkimuslaitos (www.metla.fi ) Metsäalan viranomaiset Kylän elinympäristön kehittämisen TOP 10 Maisemanhoito, pusikoitumisen ehkäisy, metsämaiseman säilyttäminen Tiestön kunnossapito, päällystäminen, kevyen liikenteen väylät Erilaiset rakentamis- ja kunnostamistoimenpiteet (esim. vinttikaivot, sillat, ilmoitustaulut, postilaatikot, linja-autopysäkit, kyläportit, ulkoilureitit) Yleinen siisteys Rakennusten kunnossapito, huonokuntoisten purkaminen Vapaa-ajanviettopaikkojen kehittäminen Vesistöjen kunnostus Vesi- ja viemäriverkoston kehittäminen Suunnitelmien ja hankkeiden toteuttaminen Valaistus 20

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Kommentit 14.3.2012 mennessä. Kommentit voi lähettää: Ensihoidon ja päivystyksen

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( ) Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI (2012-2014) Yleishyödyllinen kehittämishanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueella Hanketta

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke Vesistö on valumaalueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön tilaan Vaikutuksen suuruus ja merkittävyys

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden Palveluntuottajan näkökulma Uuden terveydenhuoltolain hengessä Kuntien resurssit huomioiden Esitämme, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella olisi pelastustoimen nykyisin hoitamien toimintaalueiden

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2010 20.9.2011 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 123 6 430

Lisätiedot

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012 KATSAUS POHJOISPOHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Alle 25vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus PohjoisPohjanmaan tilanteeseen v.

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2011 20.9.2012 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 430 6 471

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010 KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Yli 50 -vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan KYMENLAAKSON KYLÄT RY Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013 Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan 2 Sisällysluettelo 2 Alkusanat 3 Maakunnallinen kylien kehittämisohjelma 2011-2013 4 Kehittämisohjelman

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

VYYHTI II hanke

VYYHTI II hanke VYYHTI II hanke 2016-2018 Projektipäällikkö Riina Rahkila ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Kuva Arto Lehto Kuva Arto Lehto Paikallisissa kunnostushankkeissa tarvitaan Yhteinen tahtotila

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn vastausten koonti

Kuntalaiskyselyn vastausten koonti Iin kuntastrategia 2020 / Toukokuu 2014 Kuntalaiskyselyn vastausten koonti Toukokuussa 2014 strategian valmistelutyön tueksi avattiin nettiin kuntalaiskysely, jonka tarkoituksena oli koota iiläisiltä toimenpide-ehdotuksia

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot