POHJOIS-POHJANMAAN kyläohjelma

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN kyläohjelma KAIKKIEN KYLÄSSÄ Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry

2 KYLÄOHJELMAN TYÖSTÄNYT TYÖRYHMÄ: Matti Kamula Martti Kiviharju Hannu Kokkoniemi Ilpo Kylmäluoma Helena Laitinen Minna t Lam Miia Latvala Toivo Muilu Kirsti Oulasmaa Walter Röbbelen Kaisa Savela Matti Viitala (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) (ProAgria Oulu) (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Taatusti turvassa -hanke) (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) (PSK-Aikuisopisto, Kipinää kylille -hanke) (Oulun yliopisto, maantieteen laitos ja Thule-instituutti sekä MTT Taloustutkimus) (Rieska Leader, toiminnanjohtaja) (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) (Pohjois-Pohjanmaan liitto) (ProAgria Oulu) ja muut asiantuntijat eri organisaatioista: Sakari Hankonen (Ekometsätalouden liitto) Maarit Satomaa (Oulun Maa- ja kotitalousnaiset) Elina Vehkala (Maaseudun Sivistysliitto) Oulun 4H-piiri ry. Kuvat: Olavi Alatalo, Walter Röbbelen, Martti Kiviharju, Miia Latvala, Istock, Kuvatoimisto Rodeo ISBN Taitto: Mainostoimisto Ajatus Oy Paino: Pohjolan Painotuote Oy Oulu 2011

3 SISÄLLYS Esipuheet 3 1 Johdanto 4 2 Kyläohjelman tavoitteet ja visio 6 3 Kylätoiminta 7 4 Toimenpide-ehdotuksia 11 5 Kyläsuunnittelu 14 6 Viihtyisä elinympäristö 16 7 Kylän elinkeinot 19 8 Kyläkulttuuri ja kylän identiteetti 22 9 Kyläyhteisö Suunta tulevaisuuteen 30 KUVA: Olavi Alatalo

4 4

5 ESIPUHEET Kyllä, olen kylästä kotoisin! Mistä olet kotoisin, missä sinun kotisi on, millainen koti sinulla on, ovat tuttuja kysymyksiä, joihin osaamme varmastikin jokainen vastata. Sanat koti ja kotikylä ovat niin voimakkaita ja vahvan makuisia, että näiden sanojen voisikin katsoa yhdessä muodostavan sanan turvapaikka! Turvallisuusyksiköitämme ovat oma koti, kylä ja asuinalue sekä vielä isompi perusyksikkö, kunta kaikkine palveluineen. Jokaisen oikeus ja jopa velvollisuus on asettua puolustamaan niitä arvoja, joihin voi itse uskoa ja joiden puolesta on valmis tekemään enemmänkin kuin vain sen välttämättömän. Kodin ja lähiympäristön merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ei pitäisi koskaan kyseenalaistaa, oli sitten kysymyksessä lapsiperhe, ikäihmiset, aikuisväestö tai yksineläjät. Kuntalaisena sinulle on määrätty yksiselitteinen velvollisuus osallistua kunnan taloudenpitoon kunnallisveroa maksamalla. Määrätyn veron myötä sinulla lienee myös oikeus tavoitella erityisiä asioita ja pysyvämpiä ratkaisuja niin itsellesi kuin kotikylällesikin. Koti pitää voida perustaa sinne, missä ihminen tuntee olevansa maailman parhaimmassa paikassa. Kunnan tehtävänä on turvata riittävät ja asianmukaiset julkiset palvelut myös hänelle, jolle sopii asuminen syrjemmällä haja-asutusalueella. Toisaalta kylämäinen asutus, missä naapurit ovat lähellä, on edullisempaa ja edistää monipuolista vuorovaikutusta. Sivukylille julkisia tukipalveluja ovat ainakin muun muassa teiden kunnosta huolehtiminen, asiointiliikenne, yhteiset kokoontumis- ja harrastustilat tai vaikkapa kuntopolun ja hiihtoladun aukipitäminen. Kuntien on parannettava niiden kylien tukea ja näkyvyyttä, jotka omatoimisesti etsivät erilaisia kehittämispolkuja, suunnittelevat asiansa ja perustelevat tarpeensa. Kuntien rahoitus vaihtelee yleensä sadoista euroista joskus jopa tuhansiin euroihin riippuen kunnasta. Tarmokas kylä saa myönnetyllä tuella pieniä ihmeitä aikaan ja kunta saa panoksestaan moninkertaisen hyödyn. Kunnan tehtävä on mahdollistaa kyläläisten pyrkimyksiä yhteistyössä kannustamalla sekä osallistumalla taloudellisesti hankkeiden toteuttamiseen. Kunnan rooli olisikin rohkaista ja kannustaa asukkaidensa omatoimisuutta huomioimalla kylät ja lähtemällä mukaan suunnitelmien edistämiseen. Kylien ja kuntien yhteistyölle on tullut yhä korostuneempi tarve ja merkitys kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä. Pohjois-Pohjanmaan kyläohjelma vuosille esittää kaikkialle samaa: se hyvä, mikä tapahtuu Sinulle, toteutuisi myös meille kaikille yhdessä tehden. Tervetuloa käymään ja sydämellisesti vaikka asumaan Kaikkien kylässä! Laimi Shemeikka puheenjohtaja v Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry. Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n entisenä puheenjohtajana haluaisin kiittää näistä antoisista vuosista, jotka olen saanut puheenjohtajana toimia! Pohjois-Pohjanmaa on laaja alue ja siihen mahtuu monenlaista kylää, joista te kyläläiset saatte olla ylpeitä! Toivottavasti saatte uudesta kyläohjelmasta paljon hyödyllistä tietoa ja vinkkejä! Tämä ohjelma on teitä varten tehty! Haluan lausua kiitoksen työryhmälle, joka on ollut mukana tätä kyläohjelmaa työstämässä. Kyläohjelmatyö aloitettiin syksyllä 2008, jolloin Minna t Lam toteutti kyläkyselyn Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n, PSK-Aikuisopiston ja Oulun yliopiston yhteisrahoittamana. Tuolloin kerättiin paljon taustatietoa, jota lähdettiin työstämään eteenpäin vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n hallituksen ja PSK-Aikuisopiston Kipinää kylille -hankkeen yhteistyönä. Kiitos kaikille muille yhteistyötahoillemme tuestanne työn edetessä, erityisesti haluan kiittää PSK-Aikuisopistoa ja Miia Latvalaa hyvästä yhteistyöstä ja erinomaisesta osaamisesta. Haastava työ on nyt tehty, työtä tehtiin ahkerasti koko vuoden työryhmäkoon välillä vaihdellessa. Nämä asiathan eivät ole loppuun kirjoitettuja koskaan, joten kyläohjelma eläköön ja muokkautukoon kylien käytännön toimissa! Matti Viitala Puheenjohtaja v Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry. 5

6 1 JOHDANTO Kylätoiminta on määritelty Pohjois-Pohjanmaan alueellisessa maaseutuohjelmassa yhdeksi maaseutukulttuurin painopistestrategioista. alueeksi. Pohjois-Pohjanmaan kyläohjelma on yksi maakunnallisen maaseutuohjelman toimialakohtaisista kehittämis- Kyläohjelma linjaa alueen kylien tavoitteita ja toimenpiteitä yhdessä muiden maaseudun kehittämisohjelmi- Ii en kanssa sekä kokoaa tiedon yhteen kaikkien kylien ja kylien toimijoiden hyödynnettäväksi. Yli Ii Pudasjärvi Tämä on järjestyksessään kolmas Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan Haukipudas Kiiminki kyläohjelma, joka jatkaa kyläohjelmassa Lähetään kylille! asetettuja tavoitteita. Edellisessä kyläohjelmassa Oulunsalo Hailuoto Oulu Kempele Utajärvi selitettiin yksityiskohtaisesti kylätoiminnan taustoja ja Lumijoki Muhos historiaa sekä kylätoiminnan roolia muuttuvassa teiskunnassa. Siinä määriteltiin myös 25 toimenpide- Siikajoki yh- Liminka Tyrnävä Raahe ehdotusta kylien kehittämiseksi ja suurin osa ehdoä tuksista on saatu etenemään. Pyhäjoki Vihanti Tässä kyläohjelmassa keskitytään toimenpide-ehdotusten Merijärvi Siikalatva toteutumiseen: 1) kartoitta- Kalajoki Alavieska Oulainen Haapavesi malla kuluneena kyläohjelmakautena 2004 Ylivieska Pyhäntä ja 2007 saavutettuja tuloksia, 2) selvittämällä eri Nivala Kärsämäki Sievi toimijoiden näkemyksiä toimenpiteiden sisällöstä tavoitteista sekä 3) päivittämällä toimenpide-ehdotukset dotukset vastaamaan uuden kyläohjelmakauden tavoitteita. Uudet toimenpiteet on linjattu valtakunnallisen kyläohjelman mukaan. Kyläohjelman Kaikkien kylässä ovat toteuttaneet Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n hallitus yhteistyössä PSK-Aikuisopiston Kipinää kylille -hankkeen kanssa. Kyläohjelman päivittämisessä on ollut mukana myös muita kylätoimijoita. Taustatietona käytettiin keväällä 2008 toteutettua maakunnallista kyläkyselyä, jonka avulla kerättiin ajankohtaisia tietoja alueen kylä- ja asukasyhdistyksiltä. Lisäksi kevään 2008 aikana haastateltiin kaikkien Pohjois-Pohjanmaalla toimivien toimintaryhmien ja ELY-keskuksen maaseutuosaston edustajia, joiden merkitys kylätoiminnan rahoittajina ja asiantuntijoina on tärkeä. Haapajärvi Reisjärvi Pyhäjärvi 6 Taivalkoski Pohjois-Pohjanmaa kyliä 344 kuntia 34 seutukuntia 7 toimintaryhmiä 5 Kuusamo Tässä ohjelmassa kylä voidaan nähdä yleisnimityksenä, joka käsittää kaikki kunnan sellaiset alueet ja yhteisöt, jotka ymmärtävät itsensä kyläksi. Niissä voi toimia kyläyhdistyksiä, kylätoimikuntia, asukasyhdistyksiä ja muita paikallistoimijoita.

7 KUVA: Olavi Alatalo Pohjois-Pohjanmaa Suomen nuorin maakunta Pohjois-Pohjanmaa on Suomen nuorin maakunta. Vuonna 2007 alle 20-vuotiaiden osuus maakunnan väkimäärästä ( ) oli 27,7 %. Toiseksi nuorin maakunta on Keski-Pohjanmaa (25,9 %) ja kolmanneksi Itä-Uusimaa (25,7 %). Muissa maakunnissa alle 20-vuotiaiden osuus jää alle 25 %:iin. Alle 25-vuotiaita on Pohjois-Pohjanmaan väestöstä jo reilu kolmannes (34,6 %). Tämä on vahvuus, jota maakunnassa tulisi vaalia. Maaseudun osalta tilanne on monesti toinen verrattuna kasvukeskuksiin. Kylien väestö vähenee ja vanhenee, nuoret muuttavat koulutuksen ja töiden perässä pois. Nuoret on kuitenkin nostettu ohjelmakauden yhdeksi painopistealueeksi ja nuoret halutaan huomioida erityisesti myös tässä ohjelmassa. Kyläkysely Kyläohjelmaa varten toteutettiin maakunnallinen kyläkysely keväällä 2008 Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kotisivuilla olleella sähköisellä kyselylomakkeella (ZEF Arviointikone). Kyselyn toteutti Minna t Lam Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n, PSK-Aikuisopiston ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen yhteisesti rahoittamana. Linkki kyläkyselyyn lähetettiin kirjeitse Pohjois-Pohjanmaan 337 kylä/asukasyhdistykselle, joiden yhteyshenkilöiden osoitetiedot selvitettiin internetin ja puhelinsoittojen avulla. Saatekirjeen lisäksi lähetettiin ilmoitus kyselystä sähköpostitse niille kylätoimijoille, joiden sähköpostiosoitteet olivat tiedossa. Kyläkyselystä saatiin yhteensä 105 hyväksyttyä vastausta. Osa vastauksista tuli samoilta kyliltä, joten eri kyliä vastauksissa oli edustettuna yhteensä 67. Kaikista Pohjois-Pohjanmaan yhdistyksistä parhaiten oli edustettuna Raahen seutukunta, jonka kyläyhdistyksistä vastasi kyselyyn peräti joka toinen (53 %), seuraavaksi aktiivisin oli Ylivieskan seutukunta, jossa vastauksia saatiin joka kolmannelta yhdistykseltä (33 %), ja Oulun seudulta vastauksia tuli neljännekseltä (24 %). Varsinaisen vastausprosentin määrittely on sähköisen kyselylomakkeen takia vaikeaa. Hyväksyttyjen vastausten määrä (105) verrattuna lähetettyihin kirjeisiin (337) on 31 %. Toisaalta edustettujen kylien lukumäärä (67) verrattuna kaikkien kyläyhdistysten määrään (337) saa arvon 20 %. Kyselyyn vastasi 64 naista ja 41 miestä. Vastaajia saatiin jokaisesta ikäluokasta niin, että alle 46-vuotiaita on 40 % ja yli 45-vuotiaita 60 %. Suurin osa vastaajista (71 %) oli kyläyhdistyksen aktiivijäseniä, ja vain vajaa kolmannes (28 %) oli tavallisia kyläläisiä. Kysely tavoitti siis lähinnä vain aktiivisia kylätoimijoita, jotka ovat tottuneita internetin käyttöön. Vastaajista 71 % ilmoitti kylässä toimivan kyläyhdistyksen tai vastaavan. Kysyttäessä, missä kylä vastaajien mielestä sijaitsee, 47 % vastaajista ilmoitti kylän sijaitsevan kaupungin läheisellä maaseudulla, 30 % ydinmaaseudulla ja 22 % harvaanasutulla maaseudulla. Kaksi (2 %) ei osannut vastata kysymykseen. Asiantuntijahaastattelut Asiantuntijoiden ja rahoittajien näkökulman esilletuomiseksi kyläohjelman päivitystä varten haastateltiin keväällä 2008 jokaisen Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmän edustajia ja TE-keskuksen (nykyisen ELY-keskuksen) maaseutuosaston edustajia: Kirsti Oulasmaa ( ) Rieska Leader, kehittämispäällikkö Marjo Lindholm ( ) Keskipiste, kehittämispäällikkö Ilkka Peltola ( ) Keskipiste, toiminnanjohtaja Soila Haapsaari ( ) Nouseva Rannikkoseutu, toiminnanjohtaja Pirjo Hongisto ( ) JoMMa, kehittämispäällikkö Jorma Korolainen ( ) JoMMa, hankeneuvoja Jouni Määttä ( ) Myötäle, vt. toiminnanjohtaja Marja Tuomivaara ( ) Myötäle, projektisihteeri/-suunnittelija Olli Ronkainen ( ) Myötäle, hallituksen puheenjohtaja Tiina Suutari ( ) ELY-keskus, kehittämispäällikkö Kukka Kukkonen ( ) ELY-keskus, hankesuunnittelija Kaisa Savela ( ) Pohjois-Pohjanmaan liitto, kyläkoordinaattori 7

8 2 KYLÄOHJELMAN TAVOITTEET JA VISIO Visio: Kaikkien kylässä Pohjois-Pohjanmaan kyläohjelman tavoitteena on toimia strategisena asiakirjana maakunnan yhteisen tahtotilan, suunnitelmallisen kehittämistyön ja kylien elinvoimaisuuden edistämiseksi. Se kokoaa yhteen niin kylien, toimintaryhmien kuin muidenkin kylätoimijoiden tavoitteet yhdeksi yhteiseksi ohjelmaksi. Kyläohjelman tavoitteena on kannustaa ja opastaa kaikkia kyliä ja kylien toimijoita yhteiseen tavoitteelliseen kylien kehittämistyöhön. Tarkoituksena on myös edistää kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. Edellisen kyläohjelman (v ) toteutumista on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan kyläverkko -hankkeen loppuraportissa. Kyläohjelma toteutui hyvin: suurin osa toimenpideehdotuksista saatiin toteutetuksi lähinnä erilaisten hankkeiden toimesta. Muun muassa kylien infrastruktuuria parannettiin MATTI-hankkeella, jolla kehitettiin pientiestöä; lisäksi oli erillisiä viemäröintihankkeita; maisema- ja maankäyttösuunnitelmia tehtiin yhteistyössä masu-hankkeen kanssa; edistettiin maallemuuttoa esimerkiksi tonttikartoituksilla Asu Kylässä! -hankkeen ja kylien yhteistyöllä; kyläsuunnitelmia päivitettiin Kylävalakiat-hankkeessa; kylien verkostoitumista edistettiin muun muassa maakunnallisilla kyläpäivillä ja kansainvälisiä verkostoja luotiin useampaan maahan. Uudessa kyläohjelmassa huomioidaan entistä paremmin kylien erilaisuus. Maakuntamme on pinta-alaltaan laaja, joten sinne mahtuu monenlaista kylää ja toimijaa. Kylän tavoitteisiin ja toimintaan vaikuttavat muun muassa kylän sijainti ja ympäristö, kaupungin läheisyys, ikärakenne, kyläläisten aktiivisuus, kulttuuri ja historia sekä elinkeinoelämä. Jokaiselle kylälle on löydettävissä oma tapa toimia. Kyläohjelman tavoitteena on koota yhteen kylien asioita ja antaa suuntaviivoja myös kylien kehittämishankkeiden valmisteluun. Yhteisvoimin voimme pitää maaseudun elinvoimaisena ja tehdä kylistä entistä parempia paikkoja asua ja tehdä työtä. Pohjois-Pohjanmaa on laaja maakunta. Alueen rikkaus on kylien monipuolisuus ja erilaisuus, on monenlaista kulttuuria ja perinteitä sekä hyviä käytäntöjä ja tapoja toimia. Tästä rikkaudesta tulee ammentaa kaikki mahdollinen, tuoda esille rohkeasti nämä kunkin alueen ominaispiirteet, jotta voimme oppia toinen toisiltamme. Kyläohjelman tarkoituksena on toimia käytännönläheisenä asiakirjana kylille. Se on koko maakunnan yhteinen. Kylien asiat ovat yhteisiä, ja niistä meidän jokaisen tulee kantaa vastuu. Millaiseksi tulevaisuus maaseudulla muotoutuu? Se on kiinni monesta seikasta, mutta siihen voi jokainen maaseudun toimija pieniltäkin tuntuvilla asioilla vaikuttaa. Kunhan työtä tehdään sitoutuneesti, pitkällä aikajänteellä, periksi antamatta, voidaan kaikilla pienillä teoilla yhteensä saada maaseutu kukoistamaan! 8

9 3 KYLÄTOIMINTA KUVA: Olavi Alatalo Kylätoiminnan kehittämisessä on mukana monia eri tahoja ja toimijoita. Seuraavaksi esitellään niistä keskeisimmät. Suomen Kylätoiminta ry Valtakunnallisesti merkittävin kylätoiminnan organisaatio on Suomen Kylätoiminta ry eli SYTY, jonka visiona on olla kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu paikallistoimijoiden eduntekijä niin Suomen kylissä kuin kaupunginosissakin. Sen tavoitteena on luoda SYTYn, kylien maakunnallisten yhteenliittymien, toimintaryhmien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa yhteiset linjaukset ja strategia maaseudun kehittämiseen ja hahmottaa toimintaympäristöä koskevat muutokset aina paikallistasolta kansainvälisiin asioihin asti. Valtakunnallisessa ohjelmassaan vuosille Suomen Kylätoiminta ry on nostanut kylätoiminnan ja kylien kehittämisen rinnalle entistä vahvemmin myös Leader-toiminnan ja muun paikallisen kehittämisen. SYTY laajentuu toiminnaltaan ja organisaatioltaan siten kaikkien paikallistoimijoiden yhteiseksi järjestöksi. Lisätietoja Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry Maakunnallisesti kylien ja asukasyhdistysten edunvalvojana toimii Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry. Vastaavanlainen maakunnallinen kylien yhteenliittymä toimii kaikkiaan 20 maakunnassa. Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon ja puoluepoliittisesti sitoutumaton yhdistys, jonka tavoitteena on edistää maakunnan kylien ja kaupunginosien, niissä toimivien kylä- ja asukasyhdistysten sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden keskinäistä yhteistyötä sekä omatoimisuutta ja elinvoimaisuutta. Sen toimintaan sisältyy myös vuosittain järjestettävien maakunnallisten kyläpäivien järjestäminen ja Vuoden kylän valitseminen yhdessä muiden kylätoimijoiden kanssa. Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:llä on internetsivusto, jonne on koottu tietoa kyläsuunnittelusta ja linkkejä maakunnan alueella sijaitsevien kylien kotisivuille. Lisätietoja: Pohjois-Pohjanmaan maaseutuverkosto Pohjois-Pohjanmaan maakunnallinen maaseutuverkosto syntyi vuonna 2007 valtakunnallisen, Seinäjoella toimivan Maaseutuverkostoyksikön vanavedessä. Verkostossa on mukana keskeiset maaseudun toimijat. Verkosto toimii Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n jaostona tiiviissä yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus, Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys JoMMa ry, Nouseva Rannikkoseutu ry, 9

10 Rieska-Leader ry, Keskipiste-Leader ry, Myötäle ry, ProAgria Oulu, MTK-Pohjois-Suomi, Maaseudun Sivistysliitto ry, Oulun 4H-piiri, PSK-Aikuisopisto, Pohjois-Pohjanmaan liikuntajärjestöt ja Suomen Kotiseutuliitto. Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseutuverkosto on maaseudun toimijoiden vapaamuotoinen yhteistyöelin, jonka tavoitteena on parantaa maaseudun näkyvyyttä, edesauttaa sen kehittymistä ja osallistua maaseudusta käytävään keskusteluun. Verkosto haluaa tuoda esiin monipuolisen ja nykyaikaisen maaseudun ihmisineen, yrityksineen, innovaatioineen ja mahdollisuuksineen. Maaseutuverkosto on avoin kaikille, toimintaan toivotaan lisää innokkaita mukaan! Blue Wind Oy ja ylimaakunnallinen kylätoiminta Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry on tehnyt yhteistyötä myös muiden maakunnallisten yhteenliittymien kanssa. Kesällä 2008 perustettu kehittämisyhtiö Blue Wind Oy on viiden maakunnallisen kyläyhteenliittymän perustama yritys, jonka tavoitteena on tarjota kylille koulutusta, neuvontaa ja kehittämispalveluita. Yhtiön muodostavat Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, Keskipohjalaiset Kylät ry, Eteläpohjalaiset Kylät ry, Pohjois-Savon Kylät ry ja Pohjois-Karjalan Kylät ry. Kelpa eli kylätoiminnan elinkeinollinen palvelujen tuottamishanke, kehittää yhtiön toimintaa. Pohjoisten maakuntien kesken tehdään myöskin vapaamuotoista yhteistyötä sekä erillisiin hankkeisiin liittyvää yhteistyötä. Tarkoitus on oppia toisilta aktiivisen vuorovaikutuksen kautta. (Kehittämisyhtiön tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuus on toistaiseksi kriittisen tarkastelun ja arvioinnin alaisena.) Maakunnallisia kehittämishankkeita Kipinää kylille -hanke on kaksivuotinen ( ) maaseudun kehittämishanke, jolla edistetään Pohjois-Pohjanmaan kylien elinvoimaisuutta. Hanketta hallinnoi PSK-Aikuisopisto. Hanke jatkaa Kylävalakiat-hankkeen toimintatapoja ja kehittää kylätoimintaa maakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Hankkeessa tehdään ja päivitetään kyläsuunnitelmia yhteistyössä kyläyhdistysten ja muiden aktiivisten kylien toimijoiden kanssa. Lisäksi innostetaan ja autetaan kyläläisiä heidän omissa projekteissaan ja tarvitsemissaan asioissa. Kipinää kylille -hankkeen puitteissa laadittiin kyläohjelma Lisätietoja: --> Kipinää kylille -hanke. Maaseudun Sivistysliiton hallinnoima Uutispuuro-hanke tiedottaa maaseudun asioista monisuuntaisesti. Tavoitteena on nostaa maaseudun profiilia ja lisätä vuorovaikutusta maaseudun ja kaupunkien välillä. Uutispuuro muun muassa julkaisee maaseutuaiheista lehteä, tuottaa radio-ohjelmaa, järjestää tilaisuuksia ja kertoo maaseudusta ja kerran kuussa ilmestyvän sähköisen uutiskirjeen välityksellä. Hanke kestää kaksi ja puoli vuotta päättyen vuoden 2011 lopussa. 10

11 Taatusti turvassa huolehtiva kyläyhteisö -hanke on Lapin ja Koillismaan yhteinen kolmivuotinen ( ), Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnoima kylien kehittämishanke, jonka tavoitteena on kylien omaehtoisen toiminnan kehittäminen kylien hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi. Kylien kanssa tehdään turvallisuussuunnitelmia, joiden lähtökohtana ovat kyläkohtaisesti tehtävät palvelukartoitukset. Hankkeella edistetään kylä-kuntatoimintamallien syntymistä. Nämä mallit tuodaan kylätoiminnan käsikirjaan ( jossa ne ovat kaikkien kylätoimijoiden käytettävissä. Toimintaryhmät Euroopan Unionin myötä Suomessa siirryttiin ohjelmalähtöiseen alueiden kehittämiseen. Maaseudun ja kylien kehittämisessä merkittäväksi toimintatavaksi ja työkaluksi on noussut erityinen projekti- eli hanketoiminta. Pieniä ja paikallisia kehittämis- tai investointiprojekteja varten voi saada rahoitusta toimintaryhmiltä. Kyse on kansalliseen maaseudun kehittämisstrategiaan kuuluvan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neljännestä toimintalinjasta, joka toteuttaa alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisista tarpeista lähtevää maaseudun strategista ja systemaattista kehittämistä työ- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi. Se toimii täsmäaseena maaseudun paikallisessa kehittämistyössä antamalla asiantuntevaa neuvontaa ja myöntämällä hanketukia. Avainasioina hankerahoituksen saamisessa ovat paikallisuus ja omaehtoisuus. Kylätoiminta ja toimintaryhmätyö tukevat toisiaan, joten ne kulkevat myös tässä kyläohjelmassa käsi kädessä. Pohjois-Pohjanmaalla toimii viisi toimintaryhmää: Jokivarsien Moderni Maaseutu ( JoMMa ry), Keskipiste-Leader ry, Myötäle ry, Nouseva Rannikkoseutu ry sekä Rieska-Leader ry. Jokainen Leader-ryhmä on laatinut oman kehittämisohjelmansa tavoitteenaan alueiden tasapuolinen kehittäminen. Tässä kyläohjelmassa on hyödynnetty toimintaryhmien laatimia kehittämissuunnitelmia tavoitteena nivoa maakunnallinen kyläohjelma jatkossa vielä paremmin yhteen toimintaryhmien maaseutuohjelmien valmistelun kanssa. Leader-toiminnan periaatteena on saavuttaa maaseudulle taloudellista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia korostamalla osallisuutta ja vaikuttamista. Toimintaryhmät panostavat erityisesti maaseudun ihmisten yhteisöllisyyteen ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Uudella rahoituskaudella Leadertoimintalinjat painottavat elinkeinotoiminnan kehittämistä niin, että hankkeiden tulisi hyödyttää ensisijaisesti pk-yrittäjiä ja maaseudun asukkaita. Tavoitteena on nostaa esiin paikallistason ideoita ja vahvistaa siten konkreettisesti toimeentulon ja työllisyyden mahdollisuuksia. Elinkeinotoiminnan lisäksi toimintaryhmien erityishuolenaiheena ovat nuoret. Kaikki edellisessä kyläohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset eivät aina liity suoraan toimintaryhmien toimintaan ja rahoitettaviin kohteisiin, mutta muuten toimintaryhmien näkemys maaseudun tilasta on merkittävä. Toimintaryhmä Myötäle ry JoMMa ry Nouseva Rannikkoseutu ry Keskipiste- Leader ry Rieska- Leader ry Kunnat Kuusamo, Posio ja Taivalkoski Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Muhos, Oulun maaseutualueet, Pudasjärvi, Utajärvi ja Yli-Ii Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki, Siikalatva (vain Rantsila), Tyrnävä ja Vihanti Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi ja Siikalatva (poislukien Rantsila) Alavieska, Kalajoki (sis. Himanka), Kannus, Kokkola (vain Kälviä ja Lohtaja), Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska Asukasluku Indikatiivinen kehys Ohjelman painopisteet Nettisivut Yrittäjyys, kylätoiminta ja ympäristö Yrittäjyys ja yhteisöllisyys, nuoret ja kansainvälisyys Yrittäjyys, matkailu, bioenergia, maaseutuympäristö ja kylätoiminta Elinkeinotoiminta ja nuorisotoiminta Yrittäjyys ja yhteisöllisyys: erityiskohteina nuoret ja kansainvälisyys

12 POHJOIS-POHJANMAAN KYLIEN SWOT-ANALYYSI KUVA: Olavi Alatalo SWOT-analyysi on Albert Humphreyn kehittämä nelikenttämenetelmä, jota käytetään strategian laatimisessa. Se on hyödyllinen ja yksinkertainen työkalu toiminnan suunnittelussa. SWOT-analyysissä kirjataan ylös vahvuudet (strengths), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) ja uhat (threats). SWOT-analyysi on kahden ulottuvuuden kuvaama nelikenttä. Kaavion vasempaan puoliskoon kuvataan myönteiset ja oikeaan puoliskoon kielteiset asiat. Kaavion alapuoliskoon kuvataan organisaation ulkoiset ja yläpuoliskoon sisäiset asiat. Niitä ei kuitenkaan aina yksiselitteisesti voi erottaa toisistaan. Tämän jälkeen SWOT-analyysin pohjalta voidaan tehdä päätelmiä, miten vahvuuksia voidaan käyttää hyväksi, miten heikkoudet muutetaan vahvuuksiksi, miten tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään ja miten uhat vältetään. Tuloksena saadaan toimintasuunnitelma siitä, mitä millekin asialle pitää tehdä. Lähde: Wikipedia Vahvuudet Heikkoudet Luonto ja luonnonvarat On tilaa asua, harrastaa ja liikkua Asumisen edullisuus ja viihtyisyys Lapsille turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö Yhteisöllisyys Naapuriapu toimii Yhteinen tahtotila ja halu kehittää Hankeosaaminen Jonkinasteinen omavaraisuus Parempi kestävyys kohdata kriisejä Pitkät etäisyydet Tiestön kunto Maiseman hoitamattomuus Harva asutus ja vinoutunut ikäjakauma Työttömyys Aktiivisten kylätoimijoiden vähyys Yhteistyön puute Palvelujen, julkisen liikenteen ja harrastusmahdollisuuksien puute Mahdollisuudet Uhat 12 Kyläyrittäjyys Luonnonvarojen jatkojalostus Bioenergian lisääntyminen Uuden tekniikan hyödyntäminen Maisemanhoidolla viihtyvyyttä Ilmastonmuutokset Maaseudun arvostuksen kasvu Vapaa-ajan toiminta Sosiaalinen tukiverkosto Eläkeläisten voimavarat Kesäasukkaiden sitoutuminen kylän toimintaan Uudet asukkaat, maahanmuuttajat Kunnallinen kyläverkosto Erilaiset rahoitusvaihtoehdot Maaseutupolitiikka Kyläkaava Maatalouspolitiikan muutokset Talouden heikkeneminen Kuntien yhdistyminen palvelujen loittoneminen kyliltä Infrastruktuurin rappeutuminen Elinympäristön kielteiset muutokset: maiseman umpeen kasvaminen, vesistöjen saastuminen, ilmastonmuutokset, metsien avohakkuut Väestön vanheneminen Maaseudun autioituminen Kaupunkien ja kuntakeskusten kilpailu asukkaista Maaseuturakentamisen vaikeutuminen Jätteenkäsittelyyn liittyvät säädökset Syrjäytyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen Ihmisten vieraantuminen maaseudusta

13 4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA Nämä toimenpide-ehdotukset ovat linjassa valtakunnallisen kyläohjelman toimenpiteiden kanssa (suluissa esimerkkejä toteuttajatahoista). 1. Edistetään kyläkulttuurin tuotteistamista ja markkinointia. (Toimintaryhmät, yrittäjät, kyläyhdistykset) 2. Edistetään kyläyhdistyksiä ja kuntia käymään neuvotteluja kuntien ns. omatoimirahan/kannustusjärjestelmän kehittämisestä kylien pieniin kehittämistarpeisiin sekä nollakorkoisten kuntalainojen myöntämisestä kyläyhdistysten toteuttamien hankkeiden mahdollistamiseksi ja niiden likviditeetin turvaamiseksi. (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, kunnat, kyläyhdistykset) 3. Pidetään vuosittain maakunnalliset kyläpäivät, jossa kylille tärkeitä asioita nostetaan keskustelunaiheeksi. (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) 4. Tuetaan kylien kansainvälistymistä hanketoiminnan kautta ja edistetään kansainvälisten kehittämisohjelmien ja rahoituslähteiden hyödyntämistä. (Maakuntaliitto, toimintaryhmät) 5. Opetushallitus käynnistää maaseudun moniammatillisuutta tukevan moniosaajakoulutuksen. (OPH, oppilaitokset kuten esimerkiksi PSK-Aikuisopisto, maaseudun järjestöt, työvoimahallinto) 6. Viedään sopimuksellisuutta eteenpäin: paikallistoimijat perustavat paikallisia töiden välittäjäorganisaatioita työttömien työllistämiseksi ja maaseudun sirpaleisten töiden kokoamiseksi suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Järjestetään koulutusta välittäjäorganisaatiotoiminnan tueksi. (Kylä-, 4H- sekä muut paikallisyhdistykset, työvoimahallinto) 7. Maaseudulle räätälöidään työperäisen maahanmuuton erityisohjelma, joka rakennetaan ja toteutetaan maaseututoimijoiden ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä. (TEM, maaseudun järjestöt, MSL eli Maaseudun Sivistysliitto, oppilaitokset: esimerkiksi PSK-Aikuisopiston maahanmuuttajakoulutus, ELY-keskus) 8. Kannustetaan pitkäaikaistyöttömien kuntouttavaan toimintaan maaseudulla hyödyntäen työllistämismäärärahojen antamia mahdollisuuksia. (Työvoimahallinto, SYTY, Pohjois- Pohjanmaan Kylät ry, kyläyhdistykset) 9. Kyläyhdistykset työllistävät nuoria omalla kylällä. Muutetaan vallitsevaa käytäntöä siten, että kunnat voivat maksaa myös yhdistyksille työllistämismäärärahaa nuorten työllistämiseen. (Työvoimahallinto, kunnat, 4H-yhdistykset, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, kyläyhdistykset) 10. Tuetaan sosiaalisten yritysten perustamista (esimerkiksi hankkeistuksella) kyläyhdistysten yhteistyökumppaneiksi. (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, kyläyhdistykset, toimintaryhmät, kunnat, työvoimahallinto) 11. Sosiaali-, terveys- ja muissa hyvinvointipalveluissa kehitetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyömalleja osana maaseudun palvelurakenteiden muutosta. (Kansalaisjärjestöt, yritykset, kunnat) 12. Vanhusten hoidossa tuetaan kyläavustajien palveluja, jos sellaisia palveluntarjoajia löytyy, ja kannustetaan yksityisten hoitokotien perustamiseen. (Kyläyhdistykset, kunnat) 13. Tuetaan mahdollisuutta säilyttää kyläkoulu yksityiskouluna, kyläläisten näin halutessa esimerkiksi talkoovoimin, vaikkakin kunnilla on ensisijaisesti vastuu kattavan kouluverkon säilyttämisestä. Otetaan käyttöön nykytekniikan tarjoamat mahdollisuudet esimerkiksi etäopetuksen suhteen. (Kunnat, kyläläiset, kyläyhdistykset) 14. Lisätään lähikoulun ja ympäristön vuorovaikutusta opetuksen sisällössä (kotiseutuaineisto) ja nostetaan kotiseutu merkittäväksi retkikohteeksi. Lisätään opetusresursseja tietotekniikkaa hyödyntäen. (Koulut, kunnat, kylä- ja vanhempainyhdistykset sekä muut paikalliset yhdistykset, Pohjois- Pohjanmaan Kylät ry) 15. Kyläkaupoista kehitetään monipalvelukeskuksia (lääkekaappi, asiamiesposti, polttoainemyynti, veikkausasiamies jne.) kyläkauppiaiden ja kylätoimijoiden yhteistyöllä. Hyviä kokemuksia tästä on muun muassa Livon kylällä Pudasjärvellä ja Kylmälänkylällä Muhoksella. (Yksityiset kyläkauppiaat, osuusliikkeet, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) 16. Kehitetään kyliin kiertäviä palveluja paikkaamaan palveluvajetta. (Kyläyhdistykset, paikalliset yrittäjät) 13

14 17. Toteutetaan maaseutukunnissa usean paikallisen toimijan yhteistyönä ikääntyville ihmisille toimintoja, jotka ylläpitävät heidän fyysistä toimintakykyään, henkistä vireyttään ja turvallisuuden tunnettaan: ohjattua liikuntaa, kouluvaari-tyyppistä yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa, varamummi- ja varavaaritoimintaa sekä naapuruusverkoston sosiaalista välittämistä. (Keski-Pohjanmaan Liikunta ry (Kepli), Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry (PoPLi), kunnat, seurakunnat, kyläyhdistykset ja urheiluseurat) 18. Kunnostetaan ja rakennetaan huoneistotyyppisiä senioritaloja, joihin kytketään myös palveluja. (Kyläyhdistykset, kunnat, yliopisto) 19. Luodaan maaseutuasumiseen soveltuva nykyaikainen ja energiatehokas talokonsepti ja tehdään se tunnetuksi. Esimerkkeinä mainittakoon Moderni puukylä -hankkeet Hankasalmen Niemisjärvi 2009 ja Vihannin Sauvonmäki : sauvonmaki.ppkylat.fi /, /kirjasto/hankasalmenniemisjarvi, /kirjasto/vihannin-sauvonmaki. (Kyläyhdistykset, kunnat, PuuInfo, Oulun yliopisto) 20. Edistetään ns. kyläkaavojen laatimista tiedottamisella, ohjeistuksella ja koulutuksella. Kyläkaavoituksessa otetaan huomioon maaseutualueiden erilaiset olosuhteet ja vahvistetaan kylätoiminnan roolia sekä kyläläisten osallistumista. (Julkaisu: Kyläkaavoitus. Yleiskaava maaseuturakentamisen ohjaamisessa. /) 21. Edistetään tietoisuutta siitä, että kyläsuunnitelmissa voidaan paikallisen infrastruktuurin suunnittelu nostaa entistä keskeisempään asemaan. Haja-asutusalueilla kunnat ovat tässä keskeisessä roolissa. (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, alueelliset ympäristökeskukset, vesihuoltoalan järjestöt) 22. Toteutetaan hankkeita, joissa edistetään vesihuolto-osuuskuntien ja muiden usean kiinteistön yhteisten vesihuoltojärjestelmien syntymistä sekä neuvontaa, rahoituksen hankkimista ja yleissuunnitelmien laadintaa. (Kyläyhdistykset, kunnat ja vesihuoltoalan järjestöt) 23. Kylät etsivät viranomaisten kanssa paikallisia vaihtoehtoja maaseudulle sopivien, perustamiskustannuksiltaan edullisten kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, ELY-keskus, kunnat, tiehallinto) 24. Edistetään perinteisen bussi- ja taksiliikenteen välimuotona toimivaa kimppa/kutsutaksijärjestelmän laajenemista, jotta se palvelisi kaikkia maaseutualueita. (Kunnat, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, taksi- ja linja-autoyrittäjät) 25. Laaditaan ja toteutetaan kyläympäristö- ja vesienhoitosuunnitelmia asiantuntijoiden ja paikallisten asukkaiden yhteistyöllä. Ympäristönhoito sisältää myös kylätalojen ja muiden arvokkaiksi katsottujen rakennusten kunnostukset. (Paikalliset yhdistykset, ProAgria Oulu Maa- ja kotitalousnaiset, kunnat, asiantuntijaorganisaatiot ja oppilaitokset) 26. Kunnostetaan, suunnitellaan ja rakennetaan reittejä ja lähiliikuntapaikkoja tiiviissä yhteistyössä maanomistajien ja paikallisten yhdistysten kanssa. Sovelletaan sopimusmenettelyä reittien sekä tauko- ja liikuntapaikkojen hoitoon. (Paikalliset yhdistykset ja järjestöt, kylien yhteenliittymät, kunnat, Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry (SNL), PoPLi, metsäalan organisaatiot) 27. Jokainen kunta huolehtii siitä, että kunnan alueelta kootaan kulttuuriympäristöselvitys ja -ohjelma, joka otetaan kulttuuriarvot tunnistavana dokumenttina huomioon kaavoituksessa. (Kunnat, ELY-keskus, kyläläiset ja mökkiläiset, matkailuyrittäjät) 28. Edistetään maisemanvuokrauksen/virkistysarvokaupan käynnistymistä ja luodaan yhteiset sopimusmallit metsänomistajien ja maisemantarvitsijoiden välillä. (Metsänhoitoyhdistykset, Metsähallitus, kyläyhdistykset, omakotiyhdistykset, vapaa-ajan asukkaiden yhdistykset, matkailuyrittäjät) 29. Laaditaan sopimusmenettely, jolla kyläyhdistykset ja muut paikallistoimijat voivat tehdä julkisen vallan (kunta, ympäristökeskus, Tiehallinto jne.) kanssa sopimuksia maisemanhoidosta kylän alueella korvausta vastaan. Edellytyksenä on, että kohteet eivät ole maataloustoimintojen piirissä. (ProAgria Oulu, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) 30. Nuoria aktivoidaan oman lähiympäristön kehittämiseen ja paikallisen kulttuurin tekijöiksi ja kokijoiksi. Osallistetaan nuoria kyläsuunnitteluun käyttämällä 4H-järjestön kehittämää nuorten kyläsuunnittelumetodia osana laajempaa kyläsuunnitteluprosessia. (Kyläyhdistykset, 4H-yhdistykset, toimintaryhmät, nuorisoseurat, oppilaitokset) 31. Perustetaan kyliin vapaaehtoisia pelastuspalveluyksiköitä, jotka pystyvät pikaisesti vastaamaan ihmisten avuntarpeeseen hädän hetkellä. Turvallisuussuunnitelmat otetaan mukaan kyläsuunnitelmiin ja tätä suunnittelutyötä tehdään yhteistyössä vastuuviranomaisten kanssa. Hyvä esimerkki tästä on Taatusti turvassa -hanke vuosina Koillismaan alueella (Kyläyhdistykset ja muut paikallisyhdistykset, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, ao.v iranomaiset) 14

15 32. Vapaa-ajan asukkaat kutsutaan mukaan kylätoimintaan, myös kyläyhdistysten hallituksiin. (Kyläyhdistykset, vapaa-ajan asukkaiden yhdistykset) 33. Käynnistetään maallemuuttoa edistävien hankkeiden täydennykseksi toimintoja, joissa keskitytään maallemuuttajien vastaanottoon ja sitouttamiseen kyläyhteisöön. (Toimintaryhmät, kyläyhdistykset ja muut paikallisyhdistykset) 34. Asukkaat ja matkailuyrittäjät kehittävät kylistä matkailukohteita, jotka rakentuvat paikallisista palveluista, kulttuurista, tapahtumista ja kylän fyysisestä ympäristöstä. (ProAgria Oulu, alueelliset matkailuorganisaatiot, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, toimintaryhmät, kyläyhdistykset, yrittäjät) 35. Edistetään kylien kokoontumispaikkojen, kuten kylätalon, säilyttämistä tai hankkimista. (Kyläyhdistykset) 36. Kannustetaan kylätoimijoita säännölliseen tiedottamiseen. (Hankkeet, kylätoimijat, toimintaryhmät, paikallismedia) 37. Kehitetään edelleen Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n sivustoa: (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry ja PSK- Aikuisopisto) 38. Toimintaryhmien ja kyläyhdistysten hallitusten koulutusta lisätään. Esimerkiksi toimintaryhmien edustajat osallistuvat koulutuksiin ja pitävät kylätoimijoille eri teemoihin liittyvää koulutusta. (Toimintaryhmät, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry) 39. Vapaaehtoisesta kehittämistyöstä ja luottamushenkilötehtävistä annetaan työtodistus, jolla henkilöt voivat osoittaa pätevöitymistään ko. tehtävien kautta työmarkkinoilla. Tämä järjestelmä tuottaa erityisesti nuorille henkilöille ammatillista hyötyä. (Kyläyhdistykset, toimintaryhmät) 40. Kuntaliitosten yhteydessä kyläyhdistykset laativat suunnitelman yhdistymisrahojen käytöstä kyliä ja niiden yhteisöllisyyttä hyödyttävällä tavalla. Kunnat ohjaavat osan yhdistymisrahoista joko kuntaan perustettavalle kylien kehittämissäätiölle, joka rahoittaa kylien kehittämishankkeita, tai suoraan kunnassa toimiville kyläyhdistyksille. (Kunnat, kyläyhdistykset, Pohjois- Pohjanmaan Kylät ry) 41. Uusille kuntaliitosalueille perustetaan kylä- ja kotiseutuneuvosto, jonka avulla paikallisten yhdistysten ja uuden suurkunnan välinen vuorovaikutus ja neuvotteluyhteys turvataan sekä kyläja kotiseutuyhdistysten yhteistyötä kehitetään. Hyvä esimerkki on Raahen Kylät ry. (Kunnat, kylä- ja kotiseutuyhdistykset) 42. Kylät tekevät palvelutarpeiden kartoituksia ja päättävät uusien palvelujen järjestämisestä. Ne puolestaan johtavat uuteen yrittäjyyteen tai kuntien ja kylien uusiin palveluratkaisuihin. Näitä ovat mm. kylien monipalvelukeskukset. (Kyläyhdistykset, kunnat) 43. Pohjois-Pohjanmaan maaseutuverkoston ja Pohjois- Pohjanmaan Kylät ry:n toimintaa kehitetään edelleen. (Pohjois- Pohjanmaan Kylät ry ja maaseutuverkosto) 44. Pohjois-Pohjanmaan liitolla on maakuntaohjelma, jossa on maaseutupoliittinen ulottuvuus. (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 45. Edistetään kyläasiamiesverkoston laajenemista seutukunnalliseksi ja suurissa kunnissa kuntakohtaiseksi yhteistyössä toimintaryhmien kanssa ja niiden hankerahoituksella. Kyläasiamiehet voivat toimia maakunnallisestikin ja myös teemakohtaisissa hankkeissa. (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, toimintaryhmät) 46. Vuoden 2013 loppuun mennessä kyläsuunnitelmien määrä on noin 200 kpl ja kuntakohtaisten kyläsuunnitelmien ja ohjelmien määrä 34 kpl. (Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, kyläyhdistykset) 47. Toimintaryhmät kokoavat hanketoimijoiden sähköiset yhteystiedot vuosittain, mikä mahdollistaa mm. SYTYn tuottaman sähköisen informaation välittämistä koko laajalle hanketoimijoiden kentälle. Hankerekisteriä ylläpitää ELY-keskus. (Toimintaryhmät, ELY-keskus). 48. Hanketoimijoille järjestetään hanketreffejä, joissa hankevetäjät saavat kokemusta ja vertaistukea toisiltaan. (ELY-keskus, toimintaryhmät, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry, MSL) 49. Hyvä yhteistyö ja lisääntyvä työnjako kuntien kanssa edellyttävät myös kuntien kylätoiminnan rahoitusta. Kunnat osoittavat kyläyhdistyksille täsmärahoitusta kylissä toteutettaviin palveluihin esimerkiksi ostopalveluperiaatteella. (Pohjois- Pohjanmaan Kylät ry, kyläyhdistykset, kunnat) 50. Kunnissa tai seutukunnissa varataan vuosittain talousarvioon omatoimiraha pienten paikallisten hankkeiden rahoittamiseen. Rahoitus toteutetaan yksinkertaisilla hallintokäytännöillä. Toimintaryhmät hoitavat rahan hallinnoinnin kuntien tai seutukuntien kanssa tekemällään sopimuksella. Esim. Nuoriso Leader -hankkeiden tuki toimintaryhmien kautta. (Kunnat, seutukunnat, toimintaryhmät) 15

16 5 KYLÄSUUNNITTELU Kylien elinvoimaisuuteen voivat hyvin pitkälti vaikuttaa kyläläiset itse. Kylien elämää suunnittelemalla saadaan toiminnasta pitkäjänteistä ja asukkaita hyödyttävää. Kylien suunnittelun keskiössä on usein kyläyhdistys, kylätoimikunta tai asukasyhdistys. Rekisteröityjen kyläyhdistysten osuus on 84 %. Aktiivisesti toimivaa rekisteröityä kyläyhdistystä pidetään tärkeänä. Yksi kyläsuunnittelun keskeinen tavoite on saada kyläsuunnitelmat paremmin osaksi kuntien maaseutusuunnitelmia, mikä toteutuu kyläkyselyyn vastanneiden mielestä vielä huonosti. Osallistumista suunnitteluun kuntatasolla pidetään kuitenkin tarpeellisena. Myös kyläläisten ja virkamiesten suunnitteluyhteistyön toimimisessa on vielä parantamisen varaa. Harvaan asutulla maaseudulla kaivataan muita maaseutualueita enemmän kyläläisten ja virkamiesten välistä suunnitteluyhteistyötä ja lisäksi kylien organisoitumista ja kevyiden yhteistyöelimien muodostamista Jo edellisessä maakunnallisessa kyläohjelmassa painotettiin, että kyläsuunnitelmat ovat eräs kylätoiminnan kulmakivi. Kyläsuunnitelmat toimivat kyläyhdistysten pitkän tähtäimen suunnitelmana sekä mielipiteen ilmaisuna kunnan ja hankerahoittajan suuntaan. Kyseessä on yhteenveto kylän yhteisistä päämääristä kuten infrastruktuurin kehittämisestä, uusien palvelujen saannista ja kehittämisestä, maisemanhoidosta ja kulttuuripalvelujen tuottamisesta, vapaa-aikaan ja virkistystoimintaan liittyvästä tekemisestä sekä talouden vahvistamisesta. Kyläsuunnitelma löytyy 56 %:sta kyläkyselyyn vastanneiden (n=70) kylistä. Eniten (71 %) kyläsuunnitelmia on harvaan asutulla maaseudulla (n=14), toiseksi eniten (56 %) kaupungin läheisellä maaseudulla (n=32) ja vähiten (46 %) ydinmaaseudulla (n=22). Joku muu suunnitelma mainittiin 19 vastauksessa. Pohjois-Pohjanmaalla on siis tehty kyläsuunnitelmia jo useisiin kyliin, mutta niitä pitää päivittää ja toisaalta täytyy kannustaa myös niitä kyliä laatimaan kyläsuunnitelmia, jotka eivät ole niitä vielä tehneet. Kyläkyselyyn vastanneet toivovat, että kunnalla olisi vastuullisempi rooli esimerkiksi kyläsuunnitelmien toteuttamisessa. Kyläsuunnitelman päivittäminen tulisi tehdä yhteistyössä kunnan tai kaupungin kylätoiminnoista vastuussa olevan virkailijan eli ns. kylävastaavan kanssa. Kylillä toivotaan myös, että kunta ja päättäjät kohtelevat kyliä samanarvoisesti ja että kyläsuunnitelmat huomioidaan paremmin myös kuntasuunnitelmassa ja kylien asioilla olisi enemmän painoarvoa kunnal- 16

17 KUVA: Olavi Alatalo lisessa suunnittelussa. Erilaisiin yhteishankkeisiin kylillä olisi puolestaan mahdollisuus lähteä mukaan ilman suuria rahallisia panostuksia. Monissa kylissä kylätoiminnan uhkana on kylän kehittämisen ja suunnittelun toteuttajien väsyminen ja vähyys. Eräässäkin vastauksessa muistutetaan, että monet osallistuvat kylätoimintaan oman työnsä ohessa, joten toiminnan pitäisi olla tarpeeksi kevyttä. Kylätoimintaan kaivataan mukaan uusia kyläläisiä ja erityisesti nuoria. Ratkaisuna ehdotetaan muun muassa yhteistyön lisäämistä toisten kylien kanssa tai hankevastaavan palkkaamista (hankevaroin) kylille töitä tekemään. Kolmas kyläsuunnittelun kehittämistoimenpide on yleensä suunnitelmallisuuden ja järjestelmällisyyden lisääminen. Monissa vastauksissa muistutetaan kyläsuunnitelmien päivittämisestä riittävän usein. Toisaalta pitäisi keskittyä viemään jo aikaisemmin tehdyt suunnitelmat päätökseen ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Lisäksi tässäkin mainitaan kyläsuunnitelman vieminen osaksi kuntasuunnitelmaa ja suunnitteluvinkkejä toivotaan laitettavaksi esimerkiksi Tiedon välittämiseksi yhtenä toimenpiteenä esitetään muun muassa omien kotisivujen tekoa. Esimerkki kyläsuunnitelman hyödyllisyydestä Pohjois-Ii valittiin Vuoden valtakunnalliseksi kyläksi v Yhtenä voittokriteerinä oli, että kylän Tuumasta toimeen -kyläsuunnitelmaa on toteutettu kylän elinvoimaisuuden säilyttämisen kannalta määrätietoisesti yhdessä asukkaiden, yhdistysten, yritysten, yrittäjien ja kunnan kanssa. Näin Pohjois-Iin kylän kehittämiseen on saatu määrätietoisuutta, selkeyttä ja tavoitteellisuutta. Kyläsuunnitelman avulla on saatu kylän kehittämiselle jatkuvuutta pitkälle tulevaisuuteen, sillä suunnitelma on laadittu vuoteen 2018 saakka. Kyläsuunnitelman myötä saadaan yhä useammat kyläläiset sitoutumaan toimintaan. Omaehtoisen kehittämisen avulla myös kylät saavat elinvoimaa, sillä talkoot ja yhteiset tavoitteet vireyttävät kylän yhteishenkeä sekä yhteisöllisyyden tunnetta. Valtion ja kuntien yleisestä taloudellisesta taantumasta johtuen maamme kunnat tarvitsevat rinnalleen vapaaehtoisia toimijoita, koska monikaan kunta ei pysty yksin vastaamaan ajan haasteisiin hajaasutusalueellaan. 17

18 6 VIIHTYISÄ ELINYMPÄRISTÖ Kylien elinvoimaisuuden peruskulmakivenä on kylän fyysinen toimintaympäristö. Kunnossa oleva tiestö, toimivat logistiikkajärjestelmät ja jätehuolto, vesihuolto sekä asianmukainen jätevesien käsittely takaavat niin kyläläisten kuin kylällä vierailevienkin viihtyisyyden sekä päivittäisen toimimisen. Kylämaisema vaikuttaa myös oleellisesti viihtyisyyteen. Pitkät välimatkat, väestön väheneminen ja kunnossapidon kustannukset sekä maisemanhoito ovat kuitenkin haasteellinen yhdistelmä. Kaikkea ei pystytä aina kehittämään tai edes säilyttämään en- tisellään, vaan on kiinnitettävä huomio kaikista välttämättömimpään ja muutoksen hallintaan. Asumisviihtyvyys nousee yhdeksi kylien tärkeimmistä asioista. Yleensä ottaen kyliä pidetään viihtyisänä asuinpaikkana. Maaseutuasuminen sopii eri-ikäisille ja erilaisille ihmisille. Yhdelle maaseutuympäristössä suurimman painoarvon saa oma historia ja sukutila, toinen arvostaa luonnonläheisyyttä marja- ja sienimetsineen kun taas kolmas kaipaa hiljaisuutta ja tilaa ympärilleen. Perusinfrastruktuuri Parhaiten kylien toimintaympäristössä ovat toteutuneet kylien jätehuolto, vesi- ja jätevesihuolto sekä tietoliikenneyhteydet. Tavoitteena on, että riittävät tietoliikenneyhteydet taataan kaikille laajakaistan mahdollistamin keinoin. Internetin avulla välimatkojen merkitys vähenee ja virtuaaliyhteyksien kautta on mahdollista tehdä etätöitä. Tekniikka ja teknologia on aihepiiri, joka monesti kiinnostaa ja innostaa erityisesti nuoria. Yksi maaseudun suurimmista haasteista on tiestön kunnossapito. Kylillä on haasteista huolimatta monenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa teiden kuntoon. Infrastruktuurin kunnossapitoasioissa on syytä tehdä yhteistyötä. Näin voidaan jakaa kustannuksia ja saada hyöty mahdollisimman suureksi. Joka kunnalla on oma käytäntönsä yksityistieasioissa. Niistä kannattaa ottaa selvää oman kylän tiestön kunnossapitoa tai rakentamista suunniteltaessa. Lisätietoja: Suomen tieyhdistys: Vihjeitä aktiivinen yhteydenpito kuntaan osallistuminen kunnallispolitiikkaan esim. teknisen lautakunnan jäsenenä tiekuntien yhteistyö tieisännöinti kylien yhteishankinnat, esim. lumiaura, tiehöylä maisemanvuokraus tarpeiden kartoitus tilauslinja-autot vuorokuljetus yhteisantenni ja -kaapeli Kylän maankäyttö Kun uusi rakentaminen ohjataan kyläalueille jo olemassa olevan asutuksen yhteyteen, tuetaan yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta: helpotetaan asumisen kannalta tarpeellisten palvelujen, kuten vesihuollon, koulukuljetusten ja kotisairaanhoidon järjestämistä. Rakennusten sijoittamista ja rakentamistapaa koskevilla ohjeilla huolehditaan siitä, että kulttuurimaiseman ominaispiirteet ja asuinympäristön vetovoimaisuus säilyvät. Hyvien peltojen ja laajojen metsien säilyttäminen pääosin rakentamattomina luo edellytyksiä maa- ja metsätaloudelle, virkistyskäytölle ja luontomatkailulle. Kyläläisten on hyvä pitää mielessä, että jokainen kylän uusi asukas on kylälle arvokas erilaisista syistä. Uusi perhe laajentaa palvelupohjaa, edistää kylän sisäistä vuorovaikutusta ja voi tarjota uusia ansaitsemismahdollisuuksia. Uudet asukkaat tuovat uutta henkistä pääomaa ja uusia näkökulmia kylän toimintaan. Näistä syistä kylien tonttien myyntiä tulisi helpottaa mahdollisimman monin keinoin. Lisätietoja: Ympäristöministeriön julkaisu: Kyläkaavoitus ( > Ympäristöministeriö> Julkaisut > Esitteet) Vihjeitä kyläkaavoitus kylän oma tonttipörssi kanta-asukkaiden ja uusasukkaiden molempia hyödyntävä vuorovaikutus yhteistyö kunnan kanssa

19 Perinnemaisemat Arvokas osa kylän ympäristöä Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä. Ne jaetaan perinnebiotooppeihin ja rakennettuihin perinnemaisemiin. Perinnebiotooppeja ovat erilaiset niityt, kedot, ahot, kaskimetsät, hakamaat, nummet ja metsälaitumet. Rakennettua perinnemaisemaa ovat muun muassa historialliset rakennukset ja rakennelmat lähiympäristöineen sekä muinaisjäännökset. Maisema, maa- ja metsätalous Kylät kokevat maisemanhoitoasiat hyvin tärkeinä. Maisemanhoitosuunnitelma on laadittu jo joka kolmannessa Pohjois- Pohjanmaan kylässä. Viljelymaiseman vaaliminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat maaseutumaiseman hoidossa keskeisiä. Hoidettu maisema luo myönteistä kuvaa myös maaseudun elintarvikkeista, tuotteista ja palveluista. Hoidettu maisema tuo kylille uusia elinkeinoja, esim. maisemanhoitoyrittäjän ja kylätalkkarin. Maataloudella on suuri merkitys maaseutukylien maiseman ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon. Aktiivisen viljelyn kautta peltoalueet pysyvät avoimina ja pusikoitumisen ehkäisy toteutuu näiltä osin luonnollisesti. Myös Pohjois-Pohjanmaan kylien vetovoimaisuuteen on aktiivisella maataloudella merkityksensä. Viljelyalueiden reunavyöhykkeillä vesistön varsilla, metsän reunoilla, erilaisilla saarekkeilla on luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen suuri vaikutus. Ennen näitä alueita on pääosin laidunnettu, mutta nykyisin näiden alueiden hoito kysyy tarkempaa suunnittelua. Ympäristötuen erityistuissa on paljon mahdollisuuksia maatalouteen liittyvien alueiden hoitoon. Viljelijöiden on mahdollista hakea erityisympäristötukea sekä ei-tuotannollisia investointitukia hallinnassaan oleville kohteille. Mahdollisuudet ovat laajentuneet osalle tukityypeistä myös koskemaan yhdistyksiä. Tämä rahoituskanava kannattaakin huomioida, kun suunnitellaan kylien maisemanhoitoa. Rekisteröityneille yhdistyksille mahdollisia erityistukityyppejä ovat perinnebiotooppien hoito, monivaikutteisten kosteikkojen hoito sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen. Mahdollisia ei-tuotannollisia investointitukityyppejä ovat perinnebiotooppien aitaus ja alkuraivaus sekä monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen. Kylien maisemasuunnittelussa kannattaa huomioida kohteet, joille on mahdollista hakea edellä mainittuja tukia. Usein nämä samat kohteet ovat myös kulttuurihistorian kannalta tärkeitä kohteita. Vihjeitä säännölliset vuosittaiset maisematalkoot kylätalkkari, maisemanhoitaja, tieisännöinti kehittämis- ja investointihankkeet ympäristö- ja erityisympäristötuen kautta maanomistaja, kyläyhdistys tai yrittäjä saa korvausta työstään alueiden käyttäminen tai vuokraus laiduntamiseen tuki erikoiskaluston hankkimiseen viljelijät mukaan maisemasuunnitteluun jos kyläyhdistyksen resurssit eivät riitä, kylän maisemanhoidon voi luovuttaa yrittäjälle luomutuotannon edistäminen bioenergia vesiensuojelu vesien tila esim. kosteikot 19

20 Ilmastonmuutos tarjoaa kylille myös mahdollisuuksia Tämän hetken maapallon laajuista tilannetta ajatellen kylät voivat toimintaympäristöjen suunnittelussa ottaa huomioon myös ilmastonmuutokseen ja väestönkasvuun liittyviä seikkoja ja mahdollisuuksia. Tulevaisuuden uhkina voidaan katsoa olevan maapallon väestönkasvun myötä lisääntyvä elintarvikepula ja ilmastomuutoksen kasvattama uusiutuvan energian tarve ja mahdolliset kriisitilanteet. Jos tällä hetkellä viljelykäytössä olevat alueet säilytetään kasvukelpoisina alueina ja huomioidaan bioenergian ja ympäristöystävällisen tuotannon mahdollisuuksia, lisätään myös kylien elinvoimaisuutta. Harvaan asutut alueet ovat ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimpiä uusiutuvan energiantuotannon alueita raaka-ainevarojensa vuoksi. Uusiutuvan energian ja muu luonnonvarojen kehittäminen kysyvät ihmisiä ja asutusta alueille. Metsä kylämaiseman osana Pelto-, avo-, joki- ja järvimaiseman sekä rakennetun maiseman lisäksi myös kylän lähimetsän ympäristöarvo on merkittävä. Lähimetsille tuleekin soveltaa maisemapainotteista metsänhoitoa, jossa avohakkuulta välttävällä jatkuvalla kasvatuksella on tärkeä osuutensa. Tällainen metsänhoitomuoto, jossa metsä koostuu eri-ikäisestä ja erilajisesta puustosta on myös taloudellisesti kilpailukykyinen muun muassa sen takia, että myyntiin saadaan etupäässä tukkeja ja taimikonhoidolta vältytään. Kaikki taajamien ja kylien lähiympäristössä olevat metsät tulee käsittää kyläkuvaan kuuluviksi ja katsoa maisemallisesti ja monikäytöllisesti erityisen merkityksellisiksi alueiksi, jolloin näille metsille voidaan soveltaa Metsälain kuudetta pykälää Hakkuu erityiskohteissa. Ulkoilualueilla ja ulkoilureittien varrella olevat metsäpalstat olisi niin ikään hyvä hoitaa pehmeästi. Myös metsän suojelu voi olla joissakin tapauksissa suositeltavaa ja kannattavaa. Muutamat kunnat ja seurakunnat ovatkin jo omien metsiensä osalta kiinnittäneet huomiota maisema-, monikäyttö- ja virkistysnäkökulmaan. Neuvoa-antavat Suomen Tieyhdistys ( ) paikallinen maataloussihteeri ProAgria Oulu ( ) Oulun Maa- ja kotitalousnaiset toimintaryhmät ( tai ) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ( ) Pohjois-Pohjanmaan Liitto ( ) Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ( /pohjois-pohjanmaa ) Ympäristöministeriö ( ) Pohjois-Pohjanmaan hyvän metsänhoidon yhdistys ry ( ) Ekometsätalouden Liitto ( ) Metsäntutkimuslaitos ( ) Metsäalan viranomaiset Kylän elinympäristön kehittämisen TOP 10 Maisemanhoito, pusikoitumisen ehkäisy, metsämaiseman säilyttäminen Tiestön kunnossapito, päällystäminen, kevyen liikenteen väylät Erilaiset rakentamis- ja kunnostamistoimenpiteet (esim. vinttikaivot, sillat, ilmoitustaulut, postilaatikot, linja-autopysäkit, kyläportit, ulkoilureitit) Yleinen siisteys Rakennusten kunnossapito, huonokuntoisten purkaminen Vapaa-ajanviettopaikkojen kehittäminen Vesistöjen kunnostus Vesi- ja viemäriverkoston kehittäminen Suunnitelmien ja hankkeiden toteuttaminen Valaistus 20