EESPÄIN! Eläköön leikkipuisto! 2/2014. Asukastalojen puolesta s. 5. Lähiterveysasemat uhattuna s. 3. Samat oikeudet siirtotyöläisille s.

Transkriptio

1 EESPÄIN! Avauksia toisenlaiseen Helsinkiin. Vaihtoehtoja vasemmalta. 2/2014 Eläköön leikkipuisto! Asukastalojen puolesta s. 5 Lähiterveysasemat uhattuna s. 3 Samat oikeudet siirtotyöläisille s. 6 Ukraina, Venäjä ja länsi s. 8

2 2 EESPÄIN! 2/2014 pääkirjoitus Ääneen! Yksittäisten ehdokkaiden äänimäärien tai puolueiden saamien paikkojen sijasta europarlamenttivaalien olennaisin luku on 40,9. Melkein nelkytyks. Se on vaalien äänestysprosentti Suomessa. Äänestysprosentti melkein nelkytyks tarkoittaa, että reilusti yli puolet suomalaisista jätti kokonaan käyttämättä äänioikeuttaan. He siis eivät löytäneet kymmenien ehdokkaiden joukosta edes kelvollista pienintä pahaa tai eivät nähneet Suomen perustuslainkin ylittäviä päätöksiä tekevää Euroopan unionia sellaisena, että siihen olisi syytä tai voisi ottaa kantaa johonkin suuntaan. Suurin piirtein samoissa lukemissa ollaan muissakin EU-maissa. Äänestysaktiivisuus oli keskimäärin 43 prosenttia, alimmillaan Slovakiassa vain 13 prosenttia. Demokratiaan kuuluu myös oikeus olla äänestämättä, mutta valitettavasti äänestämättä jättämisen syyt jäävät usein pimentoon. Varmasti näiden ihmisten joukossa on niitä, joille äänestämättä jättäminen on kannanotto, mutta sen kannanoton tehokkuutta on vain kovin vaikea arvioida. Merkittävintä on, jos mielipiteensä ilmaisee konkreettisena kansalaistoimintana, mutta sen ei tarvitse olla vaihtoehto äänestämiselle. Selvää on, että valituilla EU-johtajilla ei ole kansan enemmistön tukea. Mutta olisi hölmöyttä kuvitella, että johtajat alhaisesta äänestysprosentista ottaisivat jotain opikseen ei heillä ole siihen mitään syytä. EU:n kurjistamispolitiikan ja demokratian kaventamisen linjaan tyytymättömien onkin nyt entistä tärkeämpää näyttää voimansa joukkoliikkeissä. Toimintaa tarvitaan esimerkiksi pysäyttämään EU:n ja USA:n neuvottelut TTIP-kauppasopimuksesta. TTIPsopimuksella aiotaan antaa suuryhtiöille oikeus kiistää sellaiset lait, joita ne pitävät kaupan esteinä. Muun muassa työelämää, kuluttajasuojaa ja ympäristönsuojelua koskevia lakeja alkaisivat ratkaista vaaleilla valittujen elinten sijasta välimiesoikeudet, joissa suuryhtiöiden juristeilla on keskeinen rooli. Suomessa vasemmiston kannatus on yhteensä pienempi kuin kokoomuksen yksinään. Parhaiten radikaalit vasemmistopuolueet menestyivät niissä maissa, joissa on nähty myös laajimmat joukkoliikkeet. Kreikassa hallituksen ja EU:n politiikkaa vastustanut radikaali vasemmistopuolue Syriza nousi maan suurimmaksi. Vaalit antavat hieman normaalia paremmat mahdollisuudet näkyvyyteen niille poliittisille ryhmille, jotka tarjoavat vaihtoehtoa vallitsevalle eliitin sikailulle. Vaalit antavat myös pienen vaikuttamismahdollisuuden kaikille äänioikeudella siunatuille sitä on syytä käyttää. Mutta ääntä meidän on käytettävä kaiken aikaa vaaleista riippumatta: joukkoliikkeissä, mediassa, työpaikoilla, asuinalueilla ja tuttavapiirissämme. IRENE AUER SKP:n Helsingin piirisihteeri H eespäin-lehden kesätärpit H H Kulkuri 100 vuotta: sarja Chaplinin upeita ja humaaneja elokuvia elokuvateatteri Orionissa. H Camp Pixelache. Sarja seminaareja yhteis- ja vertaistuotannosta luonnonkauniissa Vartiosaaressa. H Marxin Pääoman ajankohtaisuus. Keskustelu Kirjasto 10 klo 18. H 12.6 Helsinkipäivä. Monenlaista ohjelmaa ympäri kaupunkia. fi H Helsinki Pride -kulkue ja puistojuhla. Kulkue järjestäytyy Senaatintorilla, ja jatkaa sieltä puistojuhlaan. H PAX-festivaali. Loistavaa musiikkia ja rauhansanomaa klo Alppipuistossa. Pääesiintyjänä 22-pistepirkko. pax H Kaivopuiston kansanjuhla. ELMU järjestää vuosien tauon jälkeen kansanjuhlan Kaivopuistossa teemalla Pro Konepaja. Esiintymässä Von Hertzen Brothers, Club for Five, J.Karjalainen ym. H 4.8. Maanantaiklubi: kriittisen keskustelun ja kulttuurin kohtaamispaikka. maanantaiklubi.blogspot.com H Art Goes Kapakka. Konsertteja, keskusteluja ja muita kulttuuritapahtumia. H Kontufestari. H Budjettiriihi. Hallitus Säätytalon sisällä, mielenosoittajat talon edessä. H 27.9.Vastavirta-festivaali. Seminaareja, politiikkaa, keskustelua, kulttuuria. Syksyn kovin poliittinen festivaali valtaa Vanhan ylioppilastalon. Helsinkiläiset ovat olleet liikkeellä lähikoulujen puolesta. Kouluja uhkaavat syksyllä myös miljoonien budjettileikkaukset. Vanhemmat lähikoulujen puolesta Meillä on ratkaisu. Kysykää vaikka! Näin vetosivat lähikouluja puolustavat oppilaat ja heidän vanhempansa kaupungintalon ympärillä, kun Helsingin opetusvirasto oli lopettamassa kouluja Alppilasta, Herttoniemestä, Kaarelasta, Käpylästä, Puistolasta, Pukinmäestä ja Tapanilasta. He osoittivat viraston perustelut lasten määristä ja tilasäästöistä monelta osin virheellisiksi. Missä ovat kadonneet lapset? Korjatkaa lukunne, raikuivat huudot kaupungintalolle. Lähikoulujen puolesta järjestetty toiminta sai opetuslautakunnan asettamaan työryhmän selvittämään asiaa. Lopulta osa kouluista säilyi, esimerkiksi Nurkkatien koulu Puistolassa ja Herttoniemen koulut. Osa kouluista on kuitenkin jäämässä vihreiden ja kokoomuksen jyrän alle. Kokonaisarvio puuttuu SKP:n ja Helsinki-listojen varavaltuutettu Heikki Takkinen teki keväällä aloitteen kouluverkon tarkastelemiseksi kokonaisuutena ja asian tuomiseksi valtuuston päätettäväksi. Opetusvirasto toi kuitenkin esityksiä yksittäin erillisratkaisuina lautakuntaan. Mitään kokonaistaloudellista tai sosiaalista arviota niistä ei tehty. Tilojen yhteiskäyttöä selvitettiin vain päivähoidon osalta. Edes sitä ei tarkistettu, löytyykö näille kaupungin tiloille uusia vuokralaisia. Pääongelmana budjettiraami Koulujen lopettamisesitysten pääsyy eivät ole virheelliset luvut lasten määristä. Isoin ongelma on budjettiraami. Se edellyttää tilakustannusten vähentämistä, vaikka uusia kouluja rakennetaan ja vanhoja korjataan. Budjettiraamin mukaan opetusviraston pitäisi leikata tilojen lisäksi useita miljoonia euroja opetuksesta ja muista menoista. Raamin hyväksyivät keväällä kaikki muut valtuustoryhmät paitsi SKP ja Helsinki-listat, joka vaatii lähikoulujen turvaamista ja opetustoimen määrärahojen lisäämistä. Koulutuksesta leikkaamista vastustaa vanhempainyhdistysten ja koulujen johtokuntien ohella Helsingin opettajien ammattiyhdistys. Aloite opetustoimen lisärahoista SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä esittää vuoden 2015 Helsingin budjettiin kolmen miljoonan euron lisäämistä lähikoulujen turvaamiseen, oppilasryhmien pienentämiseen, opintoohjaajien ja koulukuraattorien ja psykologien määrän lisäämiseen, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kieliopetukseen sekä ammatillisen koulutuksen oppilaspaikkojen lisäämiseen. Lisäksi ryhmä esittää määrärahojen lisäämistä koulutilojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Näin vältettäisiin tilanne, jossa opetustoimen pitää karsia vanhoista tiloista kun uusia rakennetaan. Kirjaston lähipalvelut vaarassa Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen JP Väisänen. Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunta esittää kirjaston 37 miljoonan euron budjettiin vain euron lisäystä. Se merkitsee määrärahojen reaalista supistamista. Kosmeettinen lisäys tarkoittaa liian vähää henkilökuntaa ja palvelujen kehittämisen laiminlyömistä. Se tukee vaarallista strategiaa, joka alkaa leikata lähikirjastojen palveluja, arvioi JP Väisänen (SKP & Helsinkilistat). Helsingin kaupunginkirjastolla on tärkeä rooli valtakunnallisena kirjastokonseptin, uuden kansalaisuuden ja kansalaisdemokratian kehittäjänä. Nyt on esitetty, että lähikirjastojen henkilökunta kiertäisi myös keskustakirjastossa ja lähikirjastoihin tulee itsepalvelua. Kirjastoverkon kylmäasemat vastaavat huonosti koko ajan kasvavan käyttäjäkunnan vaatimuksiin, Väisänen kommentoi. Hänen mielestään on hyvä, että kansalaisjärjestöt ja kirjastot kehittävät yhteistyötä. Väisänen kannattaa myös kaupungin eri palvelusektorien tiivistyvää yhteistyötä kirjastotoimen kanssa. Yhteistyö ja kirjaston kehittäminen vastaamaan tämän päivän haasteisiin edellyttää luonnollisesti ammattitaitoista ja riittävää henkilökuntaa. Väisänen esitti lautakunnassa ensi vuoden talousarvioon ja taloussuunnitelmaan 1,3 miljoonaa euroa lisää käytettäväksi henkilökunnan palkkoihin ja aineistokuluihin. Eduskuntapuolueiden edustajat päättivät toisin.

3 2/2014 EESPÄIN! 3 Lähiterveysasemat uhattuna Helsingin sotepalveluverkosta tulossa esitys syksyn alkuun. Helsingin sosiaali- ja terveysviraston johto joutui ottamaan aikalisän palveluverkkoa koskevan esityksen valmistelussa. Alun perin sote-lautakunnan piti käsitellä jo kesäkuun alussa esitys palvelujen rajusta keskittämisestä. Kokoomuslaisen apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädyn ajama suunnitelma kohtasi kuitenkin niin paljon kritiikkiä, että valmisteluun koottiin uusi työryhmä. Asia tullee lautakuntaan 26.elokuuta. Alustavan suunnitelman mukaan Helsinkiin muodostetaan neljä perhekeskusta, joihin keskitetään lapsiperheiden palvelut neuvoloista kotipalveluihin. Pääasiassa aikuisväestön palveluja varten tulee kuusi terveys- ja hyvinvointikeskusta. Samalla lopetetaan osa nykyisistä 25 terveysasemasta. Vanhustenpalvelut kootaan noin 12 palvelukeskukseen. Kuvaavaa on, että suunnitelmassa ei ole enää lainkaan lähipalvelujen käsitettä. Keskittäminen vaikeuttaisi etenkin lapsiperheiden, vanhusten ja vähävaraisten palvelujen saantia. Toinen iso ongelma on se, että palvelujen tilojen kokonaismäärä ei suunnitelman mukaan saa kasvaa vuoteen 2030 mennessä. Kuitenkin Helsingin asukasmäärän arvioidaan kasvavan samalla aikavälillä noin eli viidenneksellä. Julkisten palvelujen karsimisella pyritään selvästi luomaan Helsingin ylijäämä kasvoi 195 miljoonaan Helsingin kaupunki teki viime vuonna voittoa 159 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan myös kaupungin liikelaitokset, oli tulos 195 miljoonaa ylijäämäinen. Tulos parani edellisestä vuodesta yli 50 miljoonaa. Rahavaroja oli vuoden lopussa 921 miljoonaa euroa. Nämä menojen karsimisvaatimusten keskellä uskomattomilta kuulostavat luvut ovat Helsingin kaupungin virallisesta tilinpäätöksestä Voi kysyä, miksi kaupunginvaltuusto hyväksyi viime vuodelle budjetin, joka leikkasi palvelujen rahoitusta, kun kaupungille kertyi 195 miljoonaa voittoa? Budjetti päätettiin valtuustossa äänin Vain minä SKP:n ja Helsinki-listojen edustajana ja silloinen SDP:n valtuutettu Lilli Autti esitimme muutoksia. Miksi palveluista leikataan? Nykyinen valtuusto on jatkanut palvelujen määrärahojen reaalista leikkaamista, vaikka vanhoja Kinaporissa otettiin kantaa muun muassa Kallion terveysaseman lopettamista vastaa. Puhumassa vasemmalla Timo Piippo. lisää yksityisiä markkinoita. Peruspalvelut oltava lähellä Lähiterveysasemia ja muita sotepalveluja puolustamaan on syntynyt asukas-, eläkeläis-, potilasja kansalaisjärjestöjen yhteistyöverkosto. Se järjesti keväällä Kinaporin palvelukeskuksessa kaksi tilaisuutta, joihin oli kutsuttu ensin virkamiehiä ja sitten valtuutettuja vastaamaan. Yhtään kättä ei noussut, kun jälkimmäistä keskustelua vetänyt Mirja Arajärvi Kallion- Vallilan eläkeläisistä kysyi, ketkä kannattavat peruspalvelujen keskittämistä muutamiin suuriin yksiköihin. Kokoomuksen Sirpa Asko- Seljavaara vastusti liikaa keskittämistä. RKP:n Gunvor Brettschneider korosti varovaisuutta siinä, mitä voi keskittää. Demareiden Jouko Malinen ylijäämiä on käyttämättä ja uutta tulossa. Samalla budjettikuria on tiukennettu velvoittamalla virastot vähentämään reaalisia menoja, karsimaan investointeja ja pitämään tilakustannukset ennallaan vaikka asukasmäärä on kasvanut vuodessa noin Leikkauslinjaan ovat sitoutuneet koko valtuustokaudeksi kaikki muut valtuustoryhmä paitsi SKP ja Helsinki-listat. Tämän vuoden budjetista päätettäessä ryhmäkuri kuitenkin rakoili kun myös eräät Vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja kristillisten valtuutetut äänestivät palvelujen heikentämistä vastaan. pelkäsi, että tulossa on jatkuvaa leikkaamista ja että myös kilpailuttamisen kautta laajennetaan yksityistä sektoria. Vasemmistoliiton Anna Vuorjoki halusi, et- tä ainakin terveysasemat ja neuvolat ovat lähipalveluja. Hänen mielestään sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteyttä pitää kehittää myös perustasolla. Vihreiden, perussuomalaisten ja keskustan kantaa ei kukaan vaivautunut paikalle kertomaan. SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakasen mielestä pääongelmia ovat resurssien vajaus, eriarvoisuus palvelujen saannissa ja ehkäisevän toiminnan vähyys. Näitä ongelmia ei ratkaista keskittämällä, päinvastoin. Keskeistä on parantaa peruspalveluja ja palkata niihin lisää työntekijöitä. Lähipalveluina Hakanen kehittäisi terveysasemia, joilla on myös hammashoito, laboratorio sekä mielenterveys- ja päihdetyötä. Muina sote-lähipalveluina hän mainitsi neuvolat, lapsiperheiden ja vanhusten kotipalvelut, omaishoidon tuen sekä yhteistyön päiväkotien ja koulujen kanssa. Eliitin sote-vallan kaappaus Helsingin tilinpäätös vuodelta 2013 osoittaa 195 miljoonan euron ylijäämää. Jos budjettiraamia ei muuteta, on edessä jatkuva vajaus päiväkotipaikoista, lisää lähikoulujen lopettamisia, pitkiä jonoja terveysasemilla, puutetta vanhusten palveluista, tyhjeneviä nuorisotaloja, kylmiä kirjastoja Vaihtoehtoja on SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä on tehnyt kymmenen budjettialoitetta palvelujen määrärahojen ja henkilöstön lisäämiseksi. Esitämme, että kaupungin ylijäämistä ohjataan näihin tarkoituksiin runsaat 70 miljoonaa euroa. Helsinkiläisillä kokoomusjohtajilla Jan Vapaavuori ja Laura Räty on ollut keskeinen rooli valtakunnallisen soteuudistuksen linjaamisessa. Uudella sota-mallilla aiotaan siirtää päätösvalta sosiaali- ja terveyspalveluista pois kunnilta viidelle jättikokoiselle, yli miljoonan asukkaan sotekuntayhtymälle, jonka johtoa ei valita vaaleilla. SKP:n Helsingin piirikokous otti kantaa tätä eliitin sote-vallan kaappausta vastaan. Sen mielestä peruspalvelut on säilytettävä kuntien vastuulla ja on kehitettävä osallistuvaa lähidemokratiaa. Erikoissairaanhoito ja erityisen vaativat sosiaalipalvelut on aihetta järjestää maakuntatasolla, jonka hallinto pitää valita vaaleilla. Lisäksi julkisiin palveluihin on ohjattava lisää rahaa kiristämällä pääomatulojen ja suurten tulojen verotusta, perumalla yhteisöveron alennus ja kehittämällä kuntien omaa, työllistävää liiketoimintaa. Samalla kun näin turvataan palveluja, voidaan luoda lisää työpaikkoja ja nostaa pieniä palkkoja. Lisäksi ehdotamme tonttivuokrien korotusten kohtuullistamista ja kaupungin oman rakennusliikkeen perustamista. Haluamme muuttaa myös tavat, joilla budjetista päätetään. Osallistuvalla budjetoinnilla voidaan esimerkiksi lähellä olevat palvelut päättää asukkaiden esitysten pohjalta ja asukkaiden valitsemien kaupunginosavaltuustojen toimesta. YRJÖ HAKANEN Kaupunginvaltuutettu Rahaa lasten ja nuorten liikuntaan Helsinkiläiset lapset ja nuoret ovat liikuntaharrastusten suhteen eriarvoisessa asemassa perheiden tuloista riippuen. Liikuntaharrastusten hinta on kohonnut erittäin nopeasti ja monelle se on jo este harrastukselle. Yrjö Hakanen (SKP & Helsinki-lista) esittää kaupungin talousarvioon lisärahaa opetus-, nuoriso- ja liikuntatoimen sekä kolmannen sektorin yhteispiloteille nuorten iltapäiväliikunnan lisäämiseksi. Liikuntalautakunta kannattaa yksimielisesti esitettyä lisärahoitusta, joka mahdollistaisi suosittujen maksuttomien tai erittäin edullisten EasySport- ja FunAction-liikuntapalveluiden toteuttamisen. Se mahdollistaisi myös hyvin toimivan Liikkuva koulu ohjelman jalkauttamisen uusiin kouluihin. Tiina Sandberg Liikuntalautakunnan varajäsen Ex-sosiaalijohtaja, Forenom ja Barona Helsingin ex-sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen on siirtynyt johtajaksi asumispalvelu- ja vuokratyövoimayhtiö Baronaan, jolta hän on aiemmin ostanut kaupungille kriisiasumispalveluja, kertoi Seura-lehti Voutilainen on tehnyt useiden miljoonien hankintoja Baronan tytäryhtiö Forenomilta. Niitä ei ole kilpailutettu. Tätä ennen Voutilainen oli mukana ryhmässä, jonka suosituksesta lopetettiin lähes kaikki edulliset asuntolat. Asuntoloissa oli kiistatta ongelmansa, mutta näin Forenom pääsi rahastamaan, kun muita vaihtoehtoja ei kehitetty. Voutilainen oli muuttamassa edellisen työnantajansa, Diakonissalaitoksen saneeraustarpeessa olleen Aurora-hotellin asunnottomien tuetun asumisen taloksi. Sosiaalijohtajana hän osti sitten näitä asumispalveluja kovaan hintaan, ja kilpailuttamatta. Markkinaoikeus totesi menettelyn laittomaksi. Voutilainen herätti aikoinaan huomiota, kun valtuutettu Yrjö Hakanen kertoi sosiaalijohtajan hankkineen työhuoneeseensa euron design-kalusteet, nekin kilpailuttamatta. Lisää työllisyyteen? Helsingin työllistämistoimikunta esittää ensi vuoden budjettiin 3 miljoona lisäystä työllistämiseen. SKP:n ja Helsinki-listojen Olli Salin esitti 7 miljoonan lisäystä. Työttömyys on kasvanut Helsingissä vuodessa noin kolmanneksella. Kaupunginjohtajan budjettiesitys julkistetaan 8.10.

4 4 EESPÄIN! 2/2014 Aluksi rakentaminen lykkääntyi sosiaaliviraston suunnitelmissa. Leikkipuistojen siirryttyä uuden varhaiskasvatusviraston alaisuuteen pudotettiin Lampi investointisuunnitelmista kokonaan. Sittemmin virastossa on harkittu hankkeesta luopumista tai yhdistämistä puiston laidalla sijaitsevan päiväkodin korjaushankkeeseen jollaista ei kuitenkaan ole vuoteen 2024 ulottuvaan talonrakentamisohjelmaan edes kirjattu. Kontulalaiset ovat vedonneet leikkipuiston toiminnan käynnistämisen puolesta adressilla, lähetystöllä ja eri tahojen laatimilla kirjelmillä. Varhaiskasvatuslautakunta onkin nyt päättänyt käsitellä leikkipuistoverkkoa kokonaisuutena heti kesän jälkeen, jolloin kaikkia leikkipuistoja koskeva tilakartoitus on valmistunut. Puistoa tarvitaan! Mikko Perkoilan ihmeelliset pillit herättivät leikkipuistossa kiinnostusta. Leikkipuiston alasajo olisi ikävä synttärilahja Kontulalle Lampi takaisin! Kontulassa sijaitsevassa leikkipuisto Lammessa ei ole ollut leikkipuistotoimintaa yli kahteen vuoteen, mutta toukokuun lopulla aurinkoisessa puistossa käy hyörinä. Leikkipuiston tulevaisuudesta huolestuneet kontulalaiset ovat laittaneet pikavauhtia pystyyn tapahtuman, jolla yritetään vakuuttaa kaupungin päättäjät leikkipuiston tarpeellisuudesta. Samalla tietysti myös vietetään mukava iltapäivä kauniissa puistossa. Kaksi lastenkulttuurin konkaria, Mikko Perkoila ja Kosti Kotiranta, on saapunut viihdyttämään pikkuväkeä, ja spontaaneja ohjelmanumeroita kuullaan lasten itsensä esittämänä. Puistoon on perustettu origamityöpaja, ongintanurkkaus, kasvomaalauspiste ja lastentarvikkeiden vaihtokirppis, sekä tietysti tarjoilupöytä mehuineen ja muine herkkuineen. Tapahtumassa käy arviolta pari sataa ihmistä. Rakentamista lykätty jatkuvasti Leikkipuisto Lammen kerhorakennus suljettiin loppuvuonna 2011 sisäilmaongelmien vuoksi. Leikkipuisto Lammen vaikutusalueella asuu 1750 alle 12-vuotiasta. Heistä suurin osa asuu kaupungin vuokra-asunnoissa ja joka neljäs puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. On sanomattakin selvää, että jos Helsinki tosissaan pyrkii estämään asuinalueiden eriytymistä, ei tämänkaltaiselta alueelta pitäisi ainakaan lasten ja perheiden palveluja karsia. Leikkipuiston tarjoamalle maksuttomalle matalan kynnyksen toiminnalle ja turvalliselle kohtaamispaikalle on todellinen tarve. Helsingin leikkipuistotoiminta täyttää tänä vuonna sata vuotta ja Suomen tunnetuin lähiö Kontula puolestaan viettää 50-vuotisjuhliaan. Mikä voisi olla parempi tapa juhlia näitä merkkivuosia kuin käynnistää kovasti kaivattu ja koko alueen hyvinvointia lisäävä leikkipuistotoiminta Lammessa? IRENE AUER Kirjoittaja on opettajaopiskelija ja pienen lapsen äiti Kontulasta Kauas pilvet karkaavat ja vuokrat Eduskunnan asunto- ja ympäristöjaosto teki keväällä tutustumismatkan Wieniin. Eikä syyttä. Wienissä asuntojen vuokrat ja hinnat ovat puolet Helsingin tasosta, jopa vain kolmasosa. Asunnoista prosenttia on vuokra-asuntoja. Wien on esimerkki siitä, että asunto-ongelmia ei ratkaista vain asuntoja rakentamalla. Tarvitaan markkinoiden sääntelyä, pitkäaikaista edullista julkista rahoitusta ja kaupungin vahvaa panostusta ja omistusta vuokraasumisessa. Helsingissä vuokra-asuntotuotanto on kääntynyt taas alaspäin. Valtion ara-lainoituksella rakennettiin viime vuonna Helsinkiin vain 700 asuntoa ja tälle vuodelle on aloitettu alle 500 aravuokraasunnon rakentaminen. Samaan aikaan kaupungin vuokra-asuntojonossa on noin kotitaloutta ja HOAS:n jonossa tuhansia opiskelijoita. Sen sijaan, että käyttäisi omistustaan hillitsemään asumismenojen nousua, Helsinki kiihdyttää sitä tonttivuokrien jättikorotuksilla. Helsingin yleiskaavan valmistelusta lisätietoja Asuntopolitiikka remonttiin Helsingin asuntopolitiikkaan tarvitaan iso remontti. Tavallisten vuokra-asuntojen osuus asuntotuotannossa on nostettava reilusti yli puoleen, kun se nyt on alle puolet. Ns. yleishyödyllisten rakennuttajien vetäytyessä vuokra-asuntotuotannosta on kaupungin lisättävä sitä. Tähän tarvitaan myös kaupungin oma rakennusliike. Remontti on ulotettava myös maankäytön suunnitteluun. Kokemukset Kalasatamasta ja Keski-Pasilasta osoittavat, että jättikokoiset urakat ovat kyseenalaisia sekä kaavoituksen, kilpailun että rahoituksen kannalta. Niihin ei saatu kuin yksi tarjous. Kumppanuuskaavoitus urakoitsijan kanssa tuotti ylimitoitettuja hankkeita, jotka vääristävät tuotantoa kalliiden kovan rahan asuntojen suuntaan. Urakoille on vaikea saada edes rahoitusta. Yleiskaavan visiot Uuden yleiskaavan visioiden mukaan asukasmäärän pitäisi kasvaa Helsingissä seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana ja koko pääkaupunkiseudulla Olen kysellyt talousmiehiltä, millä aikataululla kaupunki saa takaisin rahat, joita se joutuu investoimaan uusiin alueisiin. Vastaus on ollut, että rakentamisen nykyhinnoilla ei ehkä koskaan. Kun rahaa ei riitä nytkään palveluihin ja peruskorjaustarpeisiin, onko järkevää tavoitella noin suurta asukasmäärän lisäystä? Grynderit haluavat tietysti lisää rakennettavaa ja kauppiaat lisää asiakkaita, mutta tapahtuuko se asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella? Ja onko se muun Suomen etu? Tiivistäminen on yleiskaavan valmistelun iskusana. Helsinki on kuitenkin jo nyt 4 kertaa tiiviimpi kuin Turku ja 7 kertaa tiiviimpi kuin Tampere. Yleiskaavavision tavoite asukkaasta tarkoittaa lähes 6 kertaa suurempaa asukastiheyttä kuin Turussa ja 10 kertaa isompaa kuin Tampereella. Helsingistä tulisi tiiviimpi kuin monista Euroopan suurkaupungeista. Asukastiheys olisi noin asukasta neliökilometriä kohti, kun luku on esimerkiksi Oslossa noin 1 400, Pietarissa ja Berliinissä Uhrataanko Helsingin kaupunkisuunnittelun vahvuudet, kuten inhimillinen mittakaava, luonto ja merellisyys, grynderien tavoitteille? Eikö vähempikin kasvu riitä, etenkin kun talouden, koulutuksen ja kulttuurin kehitys perustuu nykyään isojen keskusten sijasta entistä enemmän verkostoihin? YRJÖ HAKANEN Kaupunginvaltuutettu, SKP ja Helsinki-listat

5 2/2014 EESPÄIN! 5 Asukastalo auttaa ja opastaa Neuvoja koneiden käyttöön ja lomakkeiden täyttöön Punavuoren asukastalo Betanian seinien sisälle mahtuu monenlaista toimintaa kahvilasta nuorisotaloon. Punavuoren asukastalo Beta nian ATK-huoneessa on aamupäivällä rauhallista. Koneita on kuusi kappaletta, ja käyttäjiä saapuu ja lähtee tasaisena virtana. Paikalla on myös ATK-tukihenkilö Kari Saari, jonka tehtävä on huoltaa koneita ja neuvoa niiden käytössä. Tässä työssä tulee hyvä fiilis, kun saa auttaa muita ihmisiä ja tuntee itsensä tarpeelliseksi, Kari toteaa. Kari on ollut pari vuotta työllistettynä asukastalolle, mutta työsuhde on katkolla muutaman kuukauden välein. Kävipä yhdessä vaiheessa niinkin, ettei työvoimatoimisto halunnut enää jatkaa työllistämistä. Silloin Betanialla käyvät asukkaat keräsivät adressin saadakseen Karin takaisin. Kaikenikäiset ihmiset tarvitsevat tietokoneita, ja välillä myös apua niiden käyttämisessä. Betaniaan saapuu tulostus- tai skannausapua tarvitsevia ihmisiä, ensimmäistä työpaikkaansa hakevia nuoria ja kaikenlaisten virallisten asioiden hoitajia. Kari neuvoo, miten lomakkeet saa koneella auki, mutta avun tarve ei ole aina pelkästään teknistä. Joudun monesti myös neuvomaan, mitä mihinkin kohti pitää täyttää, Kari naurahtaa. Onneksi asukastalon koordinaattori, sosiaaliohjaaja Elina Pentikäinen on tarvittaessa lähettyvillä, ja osaa kertoa, miten byrokratian kanssa selvitään. Mikäli Elina ei jotain asiaa itse tiedä, hän kysyy työtovereiltaan sosiaali- ja terveysvirastosta. Meillä Helsingissä myös toimeentulotukityö on siirtymässä sähköiseen asiointiin, Elina sanoo. Kaikilla ei kuitenkaan ole kotonaan laitteita tai he tarvitsevat apua lomakkeiden täyttämisessä. Silloin on hyvä, kun kodin läheltä löytyy asukastalo, jossa saa apua ja ohjausta. Linux korvasi Windowsin Karin ylläpitämissä koneissa on den Windows XP on vanhentunut. Olen tehnyt heille muistitikkuja, joilta voi asentaa Linuxin. Tänäänkin on yksi kone tulossa huoltoon. Sote-viraston Uusix-verstailta hankittuja koneita ei huolleta keskitetysti, vaan Kari on toiminut itsenäisesti. Äskettäin asukastalojen ATK-tukihenkilöt pitivätkin kokouksen, jossa kartoitettiin kirjavaa tilannetta. Elinan mielestä virastolla pitäisi olla velvollisuus huolehtia koneista, koska asiointi siirtyy yhä enenevissä määrin verkkoon. Kysyttäessä, miten konei- käyttöjärjestelmänä vapaan lähdekoodin Ubuntu Linux -järjestelmä. Se asennettiin huhtikuun alussa Windows XP:n tuen loppuessa. Olen kotona testaillut Linuxia jonkin verran, joten asensin järjestelmät myös tänne. Niistä kaikista löytyy ilmaiset tekstin- ja kuvankäsittelyohjelmat ja muu tarvittava. Kaikki avointa lähdekoodia. Betanian koneiden lisäksi Kari auttaa ihmisiä päivittämään omat kotitietokoneensa ajan tasalle. Viime aikoina on apua kysymään tullut paljon ihmisiä, joiden käyttöä voisi kehittää, Elina ja Kari pohtivat erilaisia opastuskursseja. Asukastalon tilat ovat illalla käytettävissä, ja jokin yhdistys voisi hyvin järjestää ihmisille kursseja vaikka kuvankäsittelystä. Aina ei tarvitse maksaa Asukastalot ovat kaikille avoimia, ja toiminta on maksutonta. Myös Betanian seinien sisälle mahtuu monenlaista: kahvila, lasten päivätoimintaa, nuorisotalo, ja kokoustilaa järjestöille. Talolle voi tulla hoitamaan asioitaan, tai sitten ihan vain oleskelemaan ja tapamaan muita. Asukastalojen tehtävä on parantaa onnellisuutta ja hyvinvointia, mikä ihannetilanteessa vähentää tarvetta lakisääteiselle sosiaalityölle, Elina tuumii. On myös tärkeää, että on olemassa julkisia tiloja, jotka ovat kaikille avoimia. Joka asuinalueella pitäisi olla asukastaloja, joissa saa olla ilman että maksaa mistään tai on jonkin toimenpiteen kohteena, Elina toteaa. Jo nyt on luovuttu liian monesta paikallisesta palvelusta. Kari muistelee, kuinka puoli vuotta sitten Kankurinkadulla sattui iso tulipalo. Silloin asukkaat tulivat asukastalolle tekemään korvaushakemuksia vakuutusyhtiölle ja kysymään apua ja neuvoa. Minne muualle he olisivat menneet? Ei mistään Alepasta tai mainostoimistosta tällaista apua saa. HEIKKI KETOHARJU SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmän sihteeri Lopetetaanko asukastalot? Asukastaloja puolustava verkosto vei kulkueena kaupungintalolle yli allekirjoittajan vetoomuksen asukastalojen säilyttämiseksi kaupungin toimintana. Sosiaali- ja terveysviraston ylläpitämän 10 asukastalon verkosto tekee mutkatonta lähityötä asukkaiden keskuudessa. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen asettama työryhmä esitti viime vuoden lopulla, että kaupunki luopuu asukastalojen ylläpitämisestä. Asukastalojen käyttäjien toiminnan tuloksena sote-lautakunta päätti kuitenkin selvittää myös vaihtoehtoa, jossa asukastalot säilyvät kaupungin toimintana. Keväällä asetettiin uusi työryhmä, jonka pitäisi tehdä elokuun loppuun mennessä esitys asukastalojen tulevaisuudesta. SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä asukastalojen toimintaa on jatkettava kaupungin omana toimintana. Asukastaloilla on tärkeä merkitys alueellisessa matalan kynnyksen sosiaalityössä, työllistämisessä, vapaaehtoistoiminnassa, maksuttomina julkisina tiloina ja kehitettäessä lähidemokratiaa.

6 6 EESPÄIN! 2/2014 OTA YHTEYTTÄ TULE MUKAAN TOIMINTAAN! Suomen kommunistinen puolue Samat oikeudet -kampanja suuntaa työpaikoille H Helsingin kaupungin piirijärjestö ry Hitsaajankatu 9 A, 6. krs Helsinki (09) helsinginpiiri@skp.fi Puheenjohtaja Outi Mononen lekotti@kolumbus.fi Piirisihteeri Irene Auer ireneauer@gmail.com H SKP:n Etelä-Helsingin os. Olavi Nurminen olavi.nurminen@pp1.inet.fi H SKP:n Etu-Sörkan os. Katja Wallin forsythia_79@hotmail.com H SKP:n Helsingin posti ja logistiikka-alan os. Toivo Saksala topisaksala@gmail.com H SKP:n Koillis-Helsingin os. Jorma Heinonen (09) helsinginpiiri@skp.fi H SKP:n Käpylän ja Kumpulan os. Jorma Juntto jorma.juntto@suomi24.fi Vanhalla ylioppilastalolla toukokuussa pidetystä seminaarista startannut Samat oikeudet -kampanja siirtyy seuraavaksi kaduille ja työpaikoille kertomaan siirtotyöläisille heidän oikeuksistaan. Suomen kommunistisen puo lueen yhdessä Eestin Yhtyneen vasemmiston ja Euroopan vasemmiston kanssa järjestämä seminaari kokosi niin kansainvälisiä vieraita kuin suomalaisen ay-liikkeen edustajia. SKP:n puheenjohtaja Juha- Pekka Väisänen haastoi Suomen ammattiyhdistysliikkeen johtoa irtaantumaan EU:n talouskurisopimuksista ja liittymään eurooppalaiseen vastarintaan. Hän kertoi SKP ja Eestin Yhtyneen vasemmiston valmistelemasta kampanjasta, jossa vaaditaan Suomessa työskenteleville virolaisille ja muille siirtotyöläisille samaa palkkaa kuin vastaavissa töissä maksetaan suomalaisille työntekijöille. Samalla hän muistutti SKP:n aloitteista perusturvan ja minimipalkan parantamiseksi. Eestin yhtyneen vasemmiston puheenjohtaja Valev Kald kertoi, että Virossa on edelleen noin asukasta, joilla ei ole Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ollut minkään maan kansalaisuutta. Heillä ei ole myöskään vaalioikeuksia. Siirtotyöläisenä muissa maissa työskentelee 1,3 miljoonasta SKP, Eestin Yhtynyt vasemmiston ja Euroopan vasemmiston seminaarissa käynnistettiin kampanja siirtotyöläisten aseman parantamiseksi. virolaisesta peräti Tämäkin korostaa kansainvälisen solidaarisuuden tarvetta. Perussuomalaisten vaatimukset, että siirtotyöläisille eivät kuulu lapsilisät, vaikka ovat maksaneet veronsa, ovat tyypillinen esimerkki oikeistolaista ajattelusta. Saksan Die Linken Arne Brix oli huolissaan äärioikeiston ja fasismin noususta Euroopassa. Hän piti oireellisena, että Saksan hallitus keskustelee Ukrainassa myös avoimesti äärioikeistolaisten edustajien kanssa. Saksaan sisälle ja maasta ulos liikkuu vuositasolla satoja tuhansia siirtolaisia. Mikäli Samat oikeudet -kampanja on menestyksekäs, Linke voi saada tästä hyvän esimerkin tavasta laajentaa yhteistyötä Saksan naapurimaiden vasemmiston kanssa, totesi Brix. Hänen mukaansa hajanaista eurooppalaista populistista oikeistoa yhdistää maahanmuuttovastaisuus, joka ilmenee eri maissa hiukan eri tavalla. On tärkeää, että vasemmisto kamppailee tätä vastaan. Brix muistutti, että vasemmisto ei ole koskaan saavuttanut mitään ilman taistelua. Euroopan unionissa tilanne on vaikea, koska pääoman lobbareita Brysselissä riittää. Kapitalismi pelkää todella vain yhtä asiaa: työväenliikkeen kansainvälistä solidaarisuutta, totesi Brix. TTIP-sopimus hylättävä Rakennusliiton pääluottamusmies Jari Jääskeläinen on kiertänyt työmaita ja huomannut harmaan talouden valtavat haittavaikutukset. Hänen mukaansa edistysaskeleita on jo otettu ayliikkeen aktiivisuudella: esimerkiksi työmailla pakollinen veronumero ehkäisee vilunkipeliä kohtuullisen tehokkaasti. Jääskeläisen mielestä monikulttuurisessa ja -kielisessä työelämässä työehtosopimusten ynnä muiden dokumenttien pitäisi aina olla saatavilla työntekijän omalla kielellä. Tarvetta oli parantaa myös kuntien mahdollisuuksia saada verottajalta tietoja niin, että tarjouskilpailuissa voidaan sulkea jo ennalta pois harmaan talouden firmoja. Piirisihteeri Tiina Sandberg totesi, että Suomen keskuste- H SKP:n Maunulan-Pakilan os. Maija Hakanen maija.hakanen@kolumbus.fi H SKP:n Helsingin itäisen alueen os. Juhani Lilja jussi.lilja@iki.fi H SKP:n Pitäjänmäen os. Heikki Vuorinen (09) heikki.vuorinen@helsinki.fi H SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä Kaupunginvaltuutettu: Yrjö Hakanen yrjo.hakanen@skp.fi Varavaltuutetut: Seppo Lampela steen1@monsp.com Heikki Takkinen heikki.takkinen@luukku.com Valtuustoryhmän sihteeri: Heikki Ketoharju valtuustoryhma@ketoharju. info H Punainen tähti Helsingin kommunistiset nuoret helsinki@komnl.fi punainentahti.blogspot.com Eespäin 2/2014 Julkaisija SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ry Päätoimittaja Irene Auer Valokuvat Heikki Ketoharju, Toivo Koivisto ja Veikko Koivusalo Taitto Pia Laulainen Painatus TA-Tieto Oy, Helsinki Guggenheimin ensimmäinen näyttely Helsingissä Etelä-Satamassa Guggenheimin museon aiotulla paikalla paljastettiin toukokuussa Guggenheimin ensimmäinen näyttely. Se oli Sairaus- ja tapaturmainvalidien ja käsitetaiteilija JP Väisäsen yhteistyönä syntynyt Oman elämän WOW-arkkitehtuurit. WOW löytyy jokaisen ihmisen sisältä. Invalidien kuvat ovat vahvoja kannanottoja elämästä, kertoo JP Väisänen. Kollaaseissa on erialaisia kerroksia; historiallisia, henkilökohtaisia, perheen, työn, harrastamisen, parisuhteen ynnä muiden tekijöidensä elämästä. Väisäsen opastuksella on kirjoitettu, piirretty, leikattu, liimattu ja maalattu. Nyt kollaasit paljastetaan ja jaetaan yhdessä julkiseksi. Väisänen ja Sairaus- ja tapaturmainvalidien WOW-kollaasiporukka haluaa viestittää tempauksella, että kaupunkilaisten verorahat tulee ohjata oman elämän WOW-arkkitehtuurin; terveyden, sivistyksen ja asukaslähtöisen kulttuurin edistämiseen. Guggenheimin museohankkeen rahoittamiselle Helsingin kaupungin rahoilla WOW-ryhmä sanoo selkeästi: Ei euroakaan julkista rahaa Guggenheimille! Hankkeen taustaa Helsingin sairaus- ja tapaturmainvalidit pyysivät SKP:n ja Helsingin sairaus- ja tapaturmainvalidit tekivät käsitetaiteilija JP Väisäsen kanssa ensimmäisen näyttelyn Guggenheim-museolle varatulla tontille. Helsinki-listojen edustajana kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa olevan Väisäsen alkuvuodesta Torstaikerhoonsa kertomaan kaupungin kulttuuripolitiikasta. Kerhossa vierailee eri alojen asiantuntijoita kertomassa Sairaus- ja tapaturmainvalidien yhdistyksen jäseniä kiinnostavista aiheista. Tapaamisen päätteeksi eräs yleisössä ollut invalidi kysyi Väisäseltä, miksi tämä ei ollut esitellyt omia kollaasejaan. Siitä keh- keytyi mielenkiintoinen keskustelu, jossa Väisänen lupautui ohjaamaan kollaasien tekemistä. Kesän alussa näyttely lähti Hämeenlinnan, Hauholle, jossa Tapaturma- ja Sairausinvalidien liitto järjesti kulttuuripäivät.

7 2/2014 EESPÄIN! 7 < kolumni Kohti sosialismia! lu siirtotyöläisyydestä on kovin tulomaapainotteista. Unohdetaan helposti, että kyseessä ovat ihmiset, eivät numerot. Ihmisiä ei motivoi lähtemään ensisijaisesti uteliaisuus tai seikkailunhalu saatikka halu päästä loisimaan sosiaaliturvamme piiriin, vaan taloudellinen pakko. Tätä pakkoa työnantajat käyttä- Sääntöjä kiertävät työnantajat vastuuseen Yksi Samat oikeudet -kampanjaa toteuttamaan lähtevistä on Toivo Saksala (kuvassa) postija logistiikka-alan SKP:n osastosta. Hänen mukaansa kaksi merkittävää hyvinvointivaltion pohjaa nakertavaa tekijää ovat veronkierto ja pimeän työvoiman käyttö. - Ay-aktiivina haluan estää kaksien työmarkkinoiden syntymisen Suomeen, Saksala sanoo. On meidän kaikkien etu, niin suomalaisten kuin muualta tulevien, että työtä tehdään suomalaisten työehtojen mukaan. Näin työntekijät saavat asiallisen korvauksen ja samalla maksavat veronsa ja muut velvoitteet. Uhreja syyllistetty Toiminnan nainen Helsingin piirin johtoon Saksalan mukaan Samat oikeudet -kampanjan keskeisin tehtävä on levittää tietoa suomalaisista työehdoista ja velvoitteista siirtotyöläisille. Hänestä on myös ehdottoman tärkeää lisätä amvät häikäilemättä hyödyksi. Keskustelussa esille nousi parhaillaan neuvottelujen alla oleva Yhdysvaltojen ja EU:n välinen TTIP-kauppa- ja investointisopimus. Arne Brixin mukaan Saksan ay-liike vastustaa sopimusta, koska se polkee kansalaisten oikeuksia sekä demokratiaa ja näkee esimerkiksi ammattiliitot vapaan kaupan esteinä. Suomessa ammatilliset keskusjärjestöt tukevat TTIP-sopimusta, mitä moni piti omituisena. TTIP-sopimusta vastaan on noussut kansanliikkeitä Euroopassa ja myös Yhdysvalloissa. MARKO KORVELA Tiedonantaja-lehden päätoimittaja mattiyhdistysliikkeen mahdollisuuksia valvoa työehtojen toteutumista. Luottamusmiesten sekä liittojen toimitsijoiden mahdollisuuksia hoitaa edunvalvontaa pitää parantaa. Tässä olisikin haastetta liitoille seuraavalle tes-kierrokselle. On saatava vastuuseen ne työnantajat ja yritykset, jotka eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä vaan kasvattavat voittojaan harmailla tai kokonaan pimeillä työmarkkinoilla. Meillä on valitettavasti noustu puuhun väärästä päästä ja syyllistetty uhreja eli siirtotyöläisiä siitä, että heitä ja suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa väärinkäytetään, Toivo Saksala sanoo. Pidän erittäin positiivisena ilmiönä niin suomalaisten mielenosoitusten kuin myös niihin osallistuvien kansalaisten määrän kasvua viimeaikoina. Ihmiset eivät ole tyytyväisiä yhä raaemmaksi käyvään oikeistolaiseen kurjistamispolitiikkaan, ja se alkaa näkyä. Sosiaalisessa mediassa käy keskustelu kuumana muun muassa Nyt saa riittää! -mielenosoituksen tiimoilta, jota olen mielenkiinnolla seuraillut. Aluksi suhtauduin jopa kyynisesti koko miekkariin. Vaikutti siltä, että kaikilla osallistuvilla oli kyllä tahtoa muuttaa politiikan suuntaa, mutta eri suuntiin. Jokainen veti vähän eri köydestä. Siltä se ehkä vaikuttaa vieläkin, vaikka päälinjoja ilmeisesti on jo tarkennettu. Pääasia tässä vaiheessa kuitenkin on, että ihmiset alkavat vihdoin heräämään ja akti(visti)voitumaan, siltä tämä minusta ainakin vaikuttaa. Mietin kuitenkin, että mitä jos meidän, tyytymättömien, ei pidäkään suunnata painostusta päättäjien kuuroille korville, vaan suomalaiseen ay-liikkeeseen? Mikäli perusteellisen muutoksen haluamme, näkisin, että ay-liikkeen on oltava siinä mukana. Pitäisikö meidän ennemmin ravistella ay-liike hereille, osoittaa solidaarisuutta toisillemme ja vaatia radikaalia toimintaa? H H H Me tarvitsemme vallankumouksen. Ei enempää, eikä vähempää. Me, työväenluokka, olemme ylivoimainen enemmistö. Meitä ovat kapitalistit vieneet mennen tullen kuin pässiä narussa. Kun me sanomme, että Nyt saa riittää!, sillä ei tarkoiteta enää kompromisseja. On nähty mihin ne kompromissit vie kriisistä kriisin, ja me maksamme. Porvarihallitus on kaadettava ja se tapahtuu ajamalla valtio kriisiin. Sitä ennen jarrumiehinä toimivat kapitalistien ja oikeiston kanssa sopuilijat on saatava pois ay-liikkeen johdosta tilalle radikaaleja vasemmistolaisia, kommunisteja, sekä muita perusteiltaan toisenlaista yhteiskuntaa tavoittelevia tahoja. (Erikoista muuten, että hallituksessa demarit sanovat toimivansa kokoomuksen jarruna. Ay-liikkeessä he sen sijaan tuntuvat toimivan jarruna työläisten taisteluille.) H H H Kommunistisen puolueen SKP:n Helsingin piirijärjestön uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Outi Mononen. 70-luvulla puolueeseen liittynyt opettaja toimi aikoinaan muun muassa Demokraattisissa koulutyöntekijöissä luvulla hän päätti aktivoitua uudelleen puoluetyössä. Tahdoin olla mukana toiminnassa, enkä vain tilata lehteä ja seurata sivusta, Mononen sanoo. Opintotoiminta on Monosen sydäntä lähellä myös poliittisessa työssä. Hän on toiminut viime syksynä käynnistyneen Marx on täällä tänään -lukupiirin vetäjänä. Lukupiirille on suunnitteilla jatkoa. Uskon, että marxismin opiskelun ja yhteisen toiminnan kautta syntyy oikeita ratkaisuja ja oikeaa liikettä, hän sanoo. Tärkeää on Monosen mielestä myös harjoitella politiikan kieltä, josta tavallinen ihminen ei juuri selvää saa. Hänestä kommunistisen puolueen on oltava sellainen, joka sanoo asiat suoraan ja selkeästi. Teoriasta toimintaan Vaikka Mononen korostaa opiskelun merkitystä, hän kokee it- Marx on täällä tänään lukupiiriä vetänyt Outi Mononen on SKP:n Helsingin piirin uusi puheenjohtaja. se olevansa erityisesti toiminnan ihminen. Ristiriitaa hän ei teorian ja toiminnan välillä näe, päinvastoin. Jos en opiskele, en pysty tekemään mitään käytännössä! Marxismin teoriaa tarvitaan toiminnan perustana. Se on runko, jonka pohjalta toimintaa suunnataan. Monosen mukaan SKP:n on oltava kärkijoukko, joka taistelee kapitalistista järjestelmää vastaan. Tietenkin yhteistyössä kaikkien muiden muutokseen pyrkivien kanssa, hän täsmentää. SKP:n viime edustajakokouksen johtoajatus näkyväksi, ääneen ja yhteistyöhön on jäänyt vahvasti Monosen mieleen. Ei riitä, että samanhenkiset kokoontuvat yhteen, vaan toiminnan pitää mennä entistä avoimempaan suuntaan ja ihmisten keskelle, Mononen sanoo. Mononen kannustaa kommunisteja osallistumaan aktiivisesti oman asuinympäristönsä ja elämänpiirinsä kehittämiseen, olemaan kaikessa mukana. Puolueen ja tovereiden tuki on kuitenkin aina tarpeen. Puolue on selkäranka. Se antaa kanttia sanoa ja toimia. Ja vastustajienkin kanssa kannattaa käydä keskusteluja ja väittelyitä. Siitä oppii paljon, Mononen sanoo. IRENE AUER Valtio ajetaan kriisiin järjestämällä yleislakko, jonka seurauksena tämä maa pysähtyy. Porvarin on jossain vaiheessa annettava periksi, koska kansa on ottanut vallan, joka sille kuuluukin. Toivottavaa tietenkin olisi, että tästä kaikesta selvittään ilman valtion kriisiyttämistä, että pelkkä yleislakon uhka saisi vallanpitäjät luovuttamaan. Toinen minkä se vaati, on koko eurooppalaisen ay-liikkeen kansainvälinen solidaarisuus ja yhteistyö, jolloin kumous suoritettaisiin samaan aikaan, samoin keinoin koko Euroopassa, mieluiten koko maailmassa. Muuten uhkana saattaisi olla mm. ympäröivien kapitalismia kannattavien hallitusten järjestämä taloussaarto, sotilastoimet tms., mistä näistä hulluista tietää. Niin tai näin, olen iloinen porukoitten aktivisoitumisesta ja toivotan kaikille hyvää ja vallankumouksellista kesää! TUOMAS ROITO Kirjoittaja on helsinkiläinen linjaautonkuljettaja

8 8 EESPÄIN! 2/2014 Pienen ei kannata lähteä suurvaltojen pelikentille Maanantaiklubilla keskusteltiin toukokuussa Ukrainasta, Venäjästä ja lännestä surullisen ajankohtaisessa tilanteessa. Muutamaa päivää aikaisemmin Ukrainan kriisi oli kääntynyt taas veriseksi, kun Odessassa ammattiliittojen taloon tehdyssä tuhopolttoiskussa kuoli kymmeniä. Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen totesi median antaneen pitkälti sellaista kuvaa, että kaikki riippuisi nyt Venäjästä. Toimijoita kriisissä on kuitenkin monia. Laajempaa historiallista näkökulmaa aiheeseen saadakseen on Kivisen mukaan aloitettava vähintään Neuvostoliiton hajoamisesta. Tuolloin, Ukrainan itsenäistyessä, Eurooppaan ja Aasiaan alkoi syntyä uusia valtioita. Niiden piti rakentaa omaa identiteettiään, yhteiskuntaansa, hallintojärjestelmiään ja ulkopolitiikkaansa uusiksi. Tällaista kokonaan uudenlaista haastetta ei kukaan oikeastaan ollut ennakoinut, Kivinen sanoi. Valtapiiritaistelua Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen ja Suomen venäjänkielisen Spektr-lehden päätoimittaja Eilina Gusatinsky. Ukrainalaisia, venäläisiä ja suomalaisia lauluja esitti Vladimir Ichtchenko. täytyvät Varsovan liiton alueelta rauhanomaisesti, ei Yhdysvallat käytä tilannetta hyväkseen eikä Nato laajene itään. Varsovan liitto purettiin, mutta Natoa ei Nato lähti vastoin Bushin lupauksia laajenemaan. Kivinen kertoi, että vielä Dmitri Medvedevin presidenttikauden alussa Venäjä teki muutamia ehdotuksia uusista eurooppalaisista yhteisistä turvallisuusjärjestelyistä. Länsi ei suoraan torjunut niitä, vaan ne ikään kuin pehmeästi painettiin alas, Kivinen kuvailee. Luotiin siis tilanne, jossa Nato ja EU laajenivat itään, mutta Venäjä suljettiin eurooppalaisen integraation ulkopuolelle. Törmäys oli odotettavissa Kivisen mukaan suurvaltojen toisen maailmansodan jälkeen tekemät valtapiirijaot olivat voimassa aina Neuvostoliiton kaatumiseen asti. Nyt on kuitenkin epäselvää, missä näiden valtapiirien suhteen ollaan ja minkälainen pelaaja EU tässä pelissä on, Kivinen sanoi. Kivinen on jo muutaman vuoden ajan ennustanut EU:n ja Venäjän törmäämistä Ukrainassa. Ukraina pyrki ennen nykyistä kriisiä samanaikaisesti sekä integroitumaan länteen että jatkamaan yhteistyötä ja hakemaan tukeakin Venäjältä. Valtapiirikamppailu kiteytyi viime syksynä kysymykseen, mihin suuntaan Ukraina lähtee liittoutumaan. Venäjä on rakentanut omaa integraatioprosessiaan tarkoituksena perustaa vuonna 2015 Euraasian unioni. Toisaalta EU tarjosi Ukrainalle sopimusta, johon ei sopinut sitoutuminen samaan aikaan Venäjän kumppaniksi. Tilanteessa ei ole hyviksiä ja pahiksia, vaan kyseessä on valtapiirikamppailu puolin ja toisin. Nyt riittää! Suomen venäjänkielisen Spektrlehden päätoimittaja Eilina Gusatinsky kertoi Maanantaiklubilla Ukrainassa tekemistään havainnoista niin 90-luvun alussa kuin viime vuosilta. Hän kuvasi ukrainalaisten pettymystä maan korruptoituneisuuteen, joka on vain syventynyt. Gusatinsky ei usko mielenosoitusten johtuneen erityisesti EU:sta tai Venäjän-vastaisuudesta, vaan äärimmäisestä pettymyksestä Ukrainan johtajiin ja halusta näyttää, että nyt riittää. Aluksi Maidanilla haettiin uusia ideoita ja tapoja kehittää maata, mutta jossain vaiheessa sinne ilmaantuivat myös Oikean sek luvulla Ukraina pyrki monta kertaa Euroopan unionin jäseneksi, mutta lähentymispyrkimyksiin ei unionin suunnalta edes vastattu. EU ja Yhdysvallat eivät Kivisen mukaan juurikaan piitanneet ukrainalaisista. Venäjä ei ole pyrkinyt EU:n jäseneksi. Kivisen mukaan 90- luvun alussa oli keskusteluissa hetken aikaa esillä ajatus siitä, että myös Venäjästä voisi tulla EU:n ja Naton jäsen. Nopeasti kuitenkin huomattiin, ettei sellainen tulisi onnistumaan. Ukrainassa kärjistyneen suurvaltojen valtapiiritaistelun taustalla on Kivisen mukaan myös venäläisten kokemus siitä, että heidät petettiin Neuvostoliiton hajottua. Presidentti George Bush vanhempi oli luvannut Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshoville, että jos venäläiset vetorin kaltaiset äärioikeistolaiset ryhmät. Kivisenkään mukaan ukrainalaiset eivät lähteneet kaduille osoittamaan mieltään Venäjä-vihamielisyyden vuoksi. Syy oli tyytymättömyys oligarkkijohtoiseen ja klaanipohjaiseen politiikkaan sekä korruptioon. Ukraina itse on aikamoinen kysymysmerkki, Kivinen sanoi. Media esittää Venäjän entisen Neuvostoliiton alueen ongelmatapauksena, mutta alueen muutkin maat ovat ongelmallisia. Pienten pysyttävä puolueettomina Kivisen mukaan Ukrainan ainoa mahdollisuus on rakentaa hyvät suhteet niin Venäjään kuin länteenkin. Nyt Ukraina painostettiin tekemään valinta EU:n ja Venäjän välillä, eikä EU:n rooli ole tässä viaton. Oma lukunsa on Nato, jonka laajenemisesta Venäjä on ollut huolissaan, kun Ukrainan johtoon ovat nousseet Nato-jäsenyyden kannattajat. Kivisen mukaan Suomessa ei puhuta lainkaan siitä, että Natoon sisältyy riskejä. Natosta puhutaan, kuin se olisi joku urheiluseura tai keskustelukerho! Innokkaaseen Nato-keskusteluun ei ole sopinut se ajatus, että Suomen kylmän sodan aikainen malli voisi olla ajankohtainen ja esimerkkinä muillekin, esimerkiksi Ukrainalle. Kivisen mukaan puolueettomuus on pienen maan väline silloin, kun on kyse suurvaltojen eturistiriidoista. Pienen maan ei pitäisi mennä niihin pelinappulaksi. IRENE AUER Julkaistu Tiedonantaja-lehdessä nro 19/2014 Maanantaiklubit jatkuvat taas elokuun alusta, aina kuukauden ensimmäisenä maanantaina Ølhus Oslossa (ent. Milenka), Haapaniemenkatu 5. maanantaiklubi.blogspot.com uusi painos Karl Marxin Pääoman 2. osa nyt saatavissa uutena painoksena. 537 sivua. Esipuhe Yrjö Hakanen. TA-Tieto Oy. Pääoma 1 & 2 yht. Tulossa myös 3. osa. Hintoihin lisätään postikulut. Tilaukset: p. (09) lehti kerran viikossa puhuu siitä, mistä muut vaikenevat joka päivä: Tilaukset: p. (09) / FESTIVAALI la 27. syyskuuta Vanha ylioppilastalo vastavirtafestivaali.com