DIALOGINEN SEKVENSSIANALYYSI (DSA) ASIAKASKOHTAISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "DIALOGINEN SEKVENSSIANALYYSI (DSA) ASIAKASKOHTAISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ"

Eeva-Kaarina Laaksonen
4 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 DIALOGINEN SEKVENSSIANALYYSI (DSA) ASIAKASKOHTAISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ Hoitoputkista personoituun työskentelyyn Nuorten ystävät Oulu Mikael Leiman Emeritusprofessori Laudito Oy

2 Tulla kuulluksi Sanomalehti Karjalainen kysyi Pohjois-Karjalan raadin kantaa siihen, millainen on hyvä lääkäri. Kysely julkaistiin Karjalaisessa Laudito Oy

3 Kuinka kyselyn vastausta voi ymmärtää? Vastauksissa kuvastuu toive lääkärin taidosta kuunnella asiakasta hänen subjektiivisen näkökulmansa kannalta Asiakkaalle on tärkeää tunnistaa lääkärin hyvä tahto, halu hoitaa Asiakas haluaa ymmärtää, mistä vaivassa on kyse. Hän erottaa toisistaan vaivan ilmentymät oireet ja sen, mikä oireilua synnyttää ja ylläpitää Asiakkaan käsitys ammattitaidon sisällöstä voi olla kapea ja vinoutunut (lähettää tutkimuksiin, laboratoriokokeisiin ja määrää lääkkeitä) Asiakkaalla on oma käsityksensä, mistä vaivassa on kysymys Laudito Oy

4 Kuuntelemisen kohde Kuunteleminen on enemmän kuin kuulemista ja hyvän vuorovaikutuskäytännön periaatteiden soveltamista Asiakas kokee tulevansa kuulluksi kun kuuntelija osoittaa hänelle vastauksensa sisällössä, että kuuntelija on tavoittanut asiakkaan sanoman Asiakkaan sanoma on paljon enemmän kuin selonteko tilanteesta tai tapahtumien kuvaus. Sisäiset mielikuvat, pelot ja toiveet kietoutuvat tilanteiden ulkoisiin puoliin Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. Laudito Oy

5 Ilmaisun rakentuminen Kaikella ihmisen ilmaisulla on Januksen kasvot: toinen puoli katsoo ulospäin, toinen sisäänpäin Ilmaisulla on viittauskohde puhuessaan ihminen aina kertoo jostakin, johon hän kertomisen hetkellä on sisäisesti yhteydessä Ihminen suhtautuu puheensa viittauskohteeseen, ja se ilmenee puhumisen tavassa sanojen valinnassa, puhumisen rytmissä, tempossa, intonaatiossa äänenvärissä ja sanojen painotuksissa sekä puheilmaisua tahdittavissa ilmeissä ja eleissä Ilmaisu ei ole vapaata, sillä puhuja ennakoi tietoisesti tai tietämättään kuuntelijan suhtautumista siihen, mitä hänellä on sanottavanaan Laudito Oy

6 Kuka, mistä, kenelle? Puhuja (suhde puheen viittauskohteeseen välittyy vastaanottajan kautta ja päin vastoin) Kuka puhuu? Vastaanottaja (Keskustelukumppani, sisäinen Toinen, muut mielessä olevat vastaanottajat) Ilmaisun viittauskohde (esim. Äskettäinen tapahtuma, muisto, sisäinen mielikuva) Laudito Oy

7 Asiakkaan suhtautuminen työntekijään Asiakas tietää, mihin hän on tullut ja ketä tapaamassa Hakeutumisen tavat ja tapahtumat rakentavat asiakkaalle ennakoivan mielikuvan tapaamisesta Reitti tapaamiseen on harvoin selkeä ja vailla ahdistuksia, pettymystä tai avuttomuutta joko ulkoisista tai sisäisistä syistä Asiakkaan asia on hänen mielessään oleva kohteiden kudelma Asiakas suhtautuu tähän mielessään olevaan kohdekudelmaan, ja se sävyttää hänen ennakoivan asennoitumisensa työntekijään Asennoituminen sisältää sekä toiveen että pelon aineksia Laudito Oy

8 Potilaan ensimmäinen puheenvuoro Potilas: N:o, (0,7) mm: öh öv:: viime tor:staina rupes iskemää flunssanpoikasta ja.mmh ((sisään päin niistäen)) (0,2) mä ajatt i että se menee ohitte ja.mh Lääkäri: Mm: [m, Potilas: [ >S-sit rupes< tulee kurkkukipua ja nyt siel on semmoisia pa:iseita >tai semmoisia<.hhmthh möntte jä. Hh Lääkäri: Jaa jaa. ((Lääkäri siirtää tuoliaan kohti potilasta.)) Ruusuvuori, J. Miten vastaanotto aloitetaan. Sorjonen, Peräkylä & Eskola (toim): Keskustelu lääkärin vastaanotolla, s. 39. Vastapaino, Laudito Oy

9 Kohde ja suhde kohteeseen Dialogisen sekvenssianalyysin havaintoyksikkö on suhde kohteeseen Edellisessä esimerkissä potilaan sanavalinnat ilmentävät hänen vähättelevää suhtautumistaan flunssan alkuoireisiin rupes iskemää flunssanpoikasta mä ajatt i että se menee ohitte Seuraavassa esimerkissä kipuoire näyttäytyy lähes sietämättömänä Lonkkani (-) on nii j:umalauta kipee..h. Mun on särkeny,h viime talvest saakka,h siis hirveesti Suhtautuminen kohteeseen on toimintaa suuntaava voima. Sen tunnistaminen on kaiken auttamistyön kannalta olennaista Laudito Oy

10 Oire ja suhtautuminen oireeseen Potilas:.hhh h Lonkkani (-) on nii j:umalauta kipee..h. Mun on särkeny,h viime talvest saakka,h siis hirveesti, näit (-) e: pitkiä luita,.hv niinku koko jalkoi..mhht ja tota: nyt se o sit siirtynyt, (.) tähän, (.) tän puolimmaisee lonkkaa..hhh ja tää tuntuu niinku tää jalka ei ois ollenkaa niinku omakaa välil. (.) Ja se: (.) rappusia men:nen tai tullen, (-) ylös alas.hh ni polvi on ettei taho ottaa eh päälleen..hhh Lääkäri: Se on siis liikearka. Potilas: Se on liikearka, ja painoarka. Lääkäri: Joo. Mites na- n[ukkuessa, Potilas: [Ja nukkuminen on (.) oikee pirullista (.) Se särkee j- se jomottaa siis niinkun (0.2) niinku kalvaen, (.) koko ajan. Ruusuvuori, J. Miten vastaanotto aloitetaan. Sorjonen, Peräkylä & Eskola (toim): Keskustelu lääkärin vastaanotolla, s. 39. Vastapaino, Laudito Oy

11 Suhtautumisen kaksi tietolähdettä Asiakkaan suhtautuminen ilmaisunsa viittauskohteeseen ilmenee puheen prosodiassa, sanavalinnoissa, ilmeissä ja eleissä Suhtautuminen viittauskohteeseen välittyy sen kautta kenelle hän on puhumassa ja millaista suhtautumista hän ennakoi Toinen tietolähde on työntekijässä viriävä vastatunne, resonanssi Se on vuorovaikutuksessa tärkeä suunnannäyttäjä, kun muistaa että se viriää asiakkaan suhtautumistavan ohella työntekijän omasta suhtautumisesta puheena olevaan kohteeseen Asiakas ennakoi nimenomaan olettamaansa työntekijän suhtautumista ja tärkeintä on, ettei työntekijä vahvista tätä oletusta suuntaan tai toiseen Laudito Oy

12 Potilas ennakoi lääkärin suhtautumisen L: -> Ootte aikaisemmin käyny [kuitenki, ] P: [Aikaisemm]in oon käyny [kyllä,] L: [Joo::,] L:.hh Onko se nyt jäämässä tältä talvelta. P: (0.4) No ei saisi. (0.6) Ei saisi kyllä tohon uimahalliinkin täytys mennä, L: Nii:, (.) =>.h Ku ajat[telee että on noi monessa nivelessä P: [Nii, L: => kuitenkin kulumaa ja näitä vaivoja ni => ehkä se olis sitte järkevää kuitenki, P: (0,4) Nii Lähde: Peräkylä, Sorjonen, Tammi, Raevaara & Haakana: Potilaan elämäntavoista keskusteleminen. Sorjonen, Peräkylä & Eskola (toim): Keskustelu lääkärin vastaanotolla, s Vastapaino, Laudito Oy

13 Kuka puhuu Asiakas ei ole ehyt ja rationaalisesti suhtautuva toimija, joka antaa kuuntelijalle tämän pyytämän informaation Tämä uskomus on asiakastapaamisissa yleinen, julki lausumaton ja itsestään selvä oletus Ihmisen toimijuus on aina sisäisesti jakautunutta Toimiva minuuden ohella on havainnoiva ja arvioiva minuuden osa sisäinen Toinen Perustavan jakautuneisuuden ohella asiakkaalla saattaa olla monenlaisia elämänhistoriaansa ja nykyisiin olosuhteisiin kietoutuneita toimijuuden esteitä Asiakkaan (jakautunut) suhtautuminen esteisiin määrittelee hänen toimijuutensa tosiasialliset edellytykset Laudito Oy

14 Potilaan jakautunut toimijuus L:.hh Onko se nyt jäämässä tältä talvelta. P: (0.4) No ei saisi. (0.6) Ei saisi kyllä tohon uimahalliinkin täytys mennä, L: Nii:, (.) =>.h Ku ajat[telee että on noi monessa nivelessä P: [Nii, L: => kuitenkin kulumaa ja näitä vaivoja ni => ehkä se olis sitte järkevää kuitenki, P: (0,4) Nii L: => yrittää kaikesta huolimatta ni käydä jossaki koska kyllähä ne nivelet (.) pitää liikkeellä ja.hh [hh j ] ja tuota: (0.4) vähä sitä: hh lihaksiaki P: [Joo,] L: vahvis taa. =.hh>ja useihan näissä niskavaivoissa justiisa on hyvää tämmönen ihan.hh P: (Juu) (e[ttä) (näin)] (iha) L: [kuntovoi ]mis[telu.h P: [Nii, Lähde: Peräkylä, Sorjonen, Tammi, Raevaara & Haakana: Potilaan elämäntavoista keskusteleminen. Sorjonen, Peräkylä & Eskola (toim): Keskustelu lääkärin vastaanotolla, s Vastapaino, Laudito Oy

15 DSA tavoitteiden asettelussa ja arvioinnissa DSA:n avulla voidaan tuottaa yhdessä asiakkaan kanssa kuvaus hänen toimijuutensa edellytyksistä ja esteistä Kuvauksessa lähdetään liikkeelle asiakkaan nimeämästä ongelmasta, jota täydennetään hypoteeseilla seikoista, jotka mahdollisesti provosoivat ongelmaa tai ovat esteenä sen ratkaisemiselle Tapauskuvauksen nojalla intervention kohde voidaan täsmentää ja sen pohjalta määritellä, missä tuloksellisuuden tulisi näkyä Onnistunut tapauskuvaus on Kelan suosiman GAS-menettelyssä hyvä työväline täsmentäessään tavoitteiden määrittelyä Laudito Oy

16 Jakautunut toimijuus vaikeuttaa tavoitteiden asettamista Potilaan manifesti ongelma on niska-hartiaseudun kireys ja siihen liittyvä oireilu. Tavoite on oireilun lieveneminen tai parhaassa tapauksessa poistuminen Liikunnan lisääminen ja monipuolistaminen auttavat vaivaan Tässä potilaalla on jokin toimijuuden este, jonka sisällöstä pitäisi saada tarkempi kuva Potilas ei pysty kannustamaan itseään käskyttämällä itseään Silloin ei ulkopuolinenkaan kannustus tuota tulosta Esteet voivat olla oaksi ulkoisia, mutta yleensä niihin löytyy ratkaisu kun sisäinen este voitetaan Laudito Oy

Samankaltaiset tiedostot

Elämäntapojen ohjaaminen lääkärin työsä Yleislääkäripäivät Mikael Leiman Emeritusprofessori Laudito Oy

Elämäntapojen ohjaaminen lääkärin työsä Yleislääkäripäivät 23.11. 2017 Mikael Leiman Emeritusprofessori Laudito Oy Terveystietoisuus ja toimijuuden esteet Hyvän terveyden edellytykset ovat yleisesti tunnettuja