Yleistä. Kilpailutehtävät: Tehtävä 1. Nokian Label Jigin kasaus (29.01 klo ) Ohjeen laatija Olavi Lähteinen

Transkriptio

1 Kilpailutehtävät: Tehtävä 1. Nokian Label Jigin kasaus (29.01 klo ) Ohjeen laatija Olavi Lähteinen Yleistä Tehtävän tarkoituksena on koota ja testata Nokian kännykkätuotantoon kuuluva ns. Label Adapteri. Kuva 1 esittää adapteria edestä ja takaa. Tarkempi kuva varsinaisessa koontiohjeessa. Kuva 2 esittää koko testausjärjestelmää. Kuva 1. Nokia Label Jig Järjestelmän toimintakuvaus: Nokian Label Jig on testiadapteri, jossa mekaanisia ja elektronisia osia. Laite tarvitse toimiakseen sekä paineilmaa että sähköä. Laitteen toiminnalliset pääosat ovat takakansi, jossa kaikki liitännät ja osa elektroniikasta sekä laitteen keskiosassa oleva ns. rafteri. Rafteri on yksikkö, jossa valmiiksi kasattuna kännykän liitäntäistukka, jota testausvaiheessa liikutellaan paineilmasylintereillä. Istukan keskellä on ns. neulaprintti, joka muodostaa kontaktin itse kännykkään. Kännykän testaustilanteessa (katso kuva 3) adapteri liitetään varsinaiseen testipenkkiin, jonka kautta se saa jännitesyötön ja paineilman. Kun adapteri nostetaan testipenkin liitäntäalueelle se aktivoituu ja kännykän testaus voi alkaa. Kun kännykkä laitetaan liitäntäpisteeseen se vedetään paineilmalla automaattisesti kiinni testipiikkeihin. Testipenkin tietokone lukee signaalikaapeleita pitkin tiedot kännykästä. Kun testaus valmis, testijärjestelmä tulostaa tietokoneeseen kytketyn printterin kautta tarkistustarran, joka kiinnitetään testin läpäisyn merkiksi adapteriin. Varsinaista kasausohjetta Nokia ei anna julkaista!

2 Kuva 2. Nokian testausjärjestelmä Kuva 3. Testausjärjestelmän lohkokaavio

3 Laitteen kasaus Itse laite kootaan mukana seuraavan asennusohjeen mukaan. Asennuksessa on seuraavat päävaiheet, joita arvioidaan tässä yhteydessä määritellyillä kriteereillä. Koko adapterin mekaniikan yksityiskohdat käsittää parhaiten kuvasta K Takakannen kasaus (asennusohjeen kohdat 1-7, katso koontikuva K ) 2. Etukannen kasaus (kohta 8) 3. Rafterin kasaus ( kohdat 9-14, koontikuva K ) Rafteri muodostaa adapterin ytimen, joka on pääosin valmiiksi kasattu. Rafterissa on kännykän kiinnitysistukka, jota ohjaa paineilmasylinteri. Sinun tulee kasauksessa kiinnittää siihen korkeusmikrokytkin (ohje 9) sekä koota neulaprintti (ohje 10 ja rakennekuva K60-564) sekä myös kiinnittää se rafteriin (ohje 11). Rafterin runkoon kiinnitetään myös mikrokytkinalusta (ohje 12). 4. Loppukasaus (kohdat 15-20) Loppukasauksessa kiinnitetään valmis rafteri pohjalevyyn, tehdään takakannen alustava kiinnitys, jonka jälkeen asennetaan paineilmaletkut takakannen syöttöjen ja rafterissa olevien sylintereiden välillä. Paineilmakaapelointia varten erillinen ohjeistus kohdassa 17, jossa kerrotaan vastusventtiilien toiminnasta ja esitetään pelkistettynä, kuinka paineilmakaapelit kytketään. Lopuksi kytketään kiinni signaalikaapelit ja laitetaan takakansi ja etukansi lopullisesti paikoilleen. 5. Testaus Kun laite valmis se testataan kohdassa 21 kerrotun ohjeen mukaan. Arvioinnin perusteet: Kokoonpanon arvioinnissa kiinnitetään huomiota työn huolellisuuteen ja viimeistelyyn. Tämä näkyy mm. mekaanisten kiinnitysten toteutuksessa (tiukka, löysä) ja johtimien kytkemisessä ja kiinnityksessä. Kaikki juotokset arvioidaan. Laitteen lopullinen toimivuus selviää vasta lopputestauksessa, joten kautta linjan huolellinen työ ja osien oikea asentaminen on keskeistä. Jos ensimmäinen testaus epäonnistuu joko osin (paineilma ei toimi, akkusähköt ei toimi tai testisignaali ei kulje) tai kokonaan, kilpailija saa jatkaa vianetsintää ja palata uudelleen testauspaikalle menettämättä pisteitä. Virhepisteitä annetaan, jos tarvitaan uusia osia (alkuperäinen rikottu asennuksen tai korjauksen yhteydessä). Pääkohdista A-D saa pisteet seuraavasti: A. Takakannen kasaus 8 pistettä B. Etukannen kasaus 3 pistettä C. Rafterin kasaus 9 pistettä D. Loppukasaus 5 pistettä E. Testaus Virheet vähentävät kokonaispistemäärää, joka 25.

4 Arviointikaavake Kilpailijan nimi: Tehtävä, Nokia Label Jig Jyväskylä Kohde Pistearvo Arviointikriteeri A1. Takakannen kasaus 8 1. Asenna paineilmaliittimet 1 Oikeellisuus, kiinnityksen laatu 2. Paineilmaliitinpaneelin asennus 1 Ruuvien oikea sijoitus, seurataan takakanteen asennustilanteessa! 3. Aikareleen kaapelin valmistus 1 Oikeellisuus, johtojen valmistus 4. Aikareleen asennus 1 Kiinnityksen tiukkuus 5. Piirilevyn asennus / juottaminen D25 1 Asennukset ja juotokset naaras liittimeen 6. IC piirinvaihto 2 Vaihtotyön laatu, toiminta 7. D-liittimien asennus takakanteen 1 Oikeellisuus, juotokset A2. Etukannen kasaus 3 8. Led piirilevyn kokoonpano ja 3 Kytkentä oikein, juotokset kiinnitys etukanteen A3. Rafterin kasaus 9 9. Korkeusmikrokytkimen asentaminen 2 Johtimien teko, juottaminen 10. Neulaprintin kasaus 3 Asennus ja juotokset 11. Neulaprintin kiinnitysalustan 0 Arviointi kohdassa 14 asennus 12. Mikrokytkinalustan asennus 1 Toimivuus 13. Tuki levyn asennus 0 Ei arviointia 14. Neulojen kohdistus 3 Arviointi paikanpäällä! Tarkista! A4. Loppukasaus Pohjalevy, asennuslevy ja pohjalevy 0 Ei arviointia on valmiiksi kasattu moduuli 16. Takakannen alustava kiinnitys 0 Ei arviointia 17. Letkujen asennusohje 2 Yleinen siisteys ja toimivuus 18. Kaapelien kytkennät 2 Oikeellisuus 19. Etukannen kiinnitys 1 Oikeellisuus 20. Takakannen kiinnitys 0 Ei arviointia A5. Testaus 0 Miinuspisteitä, jos virheitä! Pisteet yhteensä 25 Kilpailijan Pisteet! Arvioitsijat: Tehtävä 2: Vianhaku Tehtävän laatija: Jari Mansikkaviita

5 10 W AUDIOVAHVISTIN JA DIGITAALINEN ÄÄNENVOIMAKKUUDEN SÄÄTÖYKSIKKÖ Vikaantunut laite on 10 W audiovahvistin, jossa on lisäksi perinteisellä digitaalitekniikalla toteutettu äänenvoimakkuuden säätö. Laitteissa on kaikkiaan neljä toisistaan riippumatonta vikaa, jotka kilpailijan tulee löytää. Koska tämä on kilpailutehtävä, vika voi olla missä tahansa kytkennän osassa, eikä se ole ko. laitteen tyypillisin vika. Testaa laitteet, jotta voit todeta miten se toimii vikaantuneena. Kun olet selvittänyt vian ilmenemisen, voit ryhtyä mittaamaan kytkentää tarkemmin vikaantuneen komponentin löytämiseksi. Löydettyäsi vikaantuneen komponentin kutsu tuomari paikalle. Tuomari antaa sinulle ehjän komponentin viallisen tilalle. Arviointi Tehtävän kokonaispistemäärä on 25 pistettä Kaikki viat löydetty 20p (5p/vika) Komponenttien vaihtotyön siisteys 2p Työn joutuvuus * kaikki löydetty <1,5h 3p * kaikki löydetty <2,0h 2p * kaikki löydetty <2,5h 1p * joku vika löytymättä 0p Vikaa ei löydy Väärän komponentin pyyntö - 5p - 2p Toimintaselostus Vahvistimena on normaali 10W transistoreilla toteutettu vahvistinkytkentä. Esivahvistimena toimii transistorit T1 ja T2 ja tasajännitekytkettynä päätevahvistimena transistorit T3 T8. Esivahvistimen jännitevahvistus on n. 10* ja päätevahvistimen jännitevahvistus on n. 3. Vahvistimen maksimilähtöjännite n. 27Vpp (9,5Vrms) saavutetaan tulojännitteellä 1Vpp (0,34Vrms). Pääteasteen lepovirta säädetään trimmerillä Tr2 ja tasapaino (vastusten R17 ja R18 välinen jännite) säädetään trimmerillä Tr1. Vahvistimen äänenvoimakkuuden säätö on toteutettu digitaalisesti kahdeksankanavaisella analogisella multiplekserillä 74HC4051. Säädinkortilta saatavalla ohjauksella (D2 D0) valitaan yksi multiplekserin lähtö aktiiviseksi, jolloin valitun vastuksen (R19 R25) ja ensimmäisen transistoriasteen tuloimpedanssin muodostama jännitteenjako muuttaa audiosignaalin vaimennusta. Vahvistinkortilla reguloidaan myös säädinkortin tarvitsema 5V:n jännite.

6 Säädinkortti on toteutettu perinteisiä digitaalitekniikan komponentteja käyttäen. Äänenvoimakkuus lisääntyy askel kerrallaan painonapista UP ja vähenee vastaavasti painonapista DOWN. Painonappien värähtelynesto on toteutettu NAND-portein ja painonapit syöttävät pulsseja laskuripiirille 74HC193. Laskurin lähdöstä saadaan kolmebittinen (D0 D2) ohjaus vahvistinkortin multiplekserille liittimen L1 kautta. Äänenvoimakkuuden taso ilmaistaan säädinkortilla olevalla LED-pylväsnäytöllä ja 7- segment näytöllä. Äänen voimakkuus on maksimissa kun näytöllä on numero 7 (D2, D1, D0 = 111) ja minimissään kun näytöllä on numero 0 (D2, D1, D0 = 000). Kun äänenvoimakkuus on säädetty maksimiin, estää kooderipiiriltä 138 tehty takaisinkytkentä lisäpulssien pääsyn laskurille, vastaavasti on toteutettu äänenvoimakkuuden minimiasento. Kun säädinkorttiin kytketään virta, ladataan laskurin sisällöksi aina nolla, jotta äänenvoimakkuus olisi minimissään. Lataus on toteutettu laskuripiirin lataustuloon kytketyllä RC-piirillä. Pylväsnäytön kaksi alinta lediä on kytketty palamaan jatkuvasti.

7

8 Tehtävä 3: Sulautetun järjestelmän ohjelmointi Laatija: Jari Koskinen, Tietomyrsky Oy, Kouvola Tehtävän kuvaus Tehtävänä on askelmoottorin liittäminen mikro-ohjaimen lähtöliitäntöihin sekä moottorin ohjaamiseen (pyörittämiseen) tarvittavan ohjelman laatiminen C-kielellä. Tätä tietoa ei saa vuotaa julkisuuteen ennen kilpailutehtävän jakoa. Kilpailijoille voidaan paljastaa etukäteen (esim. kilpailukutsussa, yleisessä tehtävä määrittelyssä tms.): Kilpailutehtävänä on komponentin tai erillisen ohjattavan laitteen liittäminen mikrotietokonekortin (mikro-ohjaimen) tulo- ja/tai lähtöliitäntöihin ja sen ohjaamiseen tarvittavan ohjelman laatiminen C-kielellä. Viimevuotisen taitajakilpailun (2002) tehtävämäärittely oli täysin sama. Viimevuotisen kilpailun tehtävää voidaan hyvin käyttää tutustumis- ja valmentautumisesimerkkinä tämänvuotiseen tehtävään. Kilpailijoiden on tuotava mukanaan seuraavat välineet (Kannettava-) mikrotietokone, jossa on levykeasema Mikrotietokoneessa on valmiiksi asennettuna CodeVision AVR C-kääntäjä. Ohjelman demo-versio kelpaa. Se on ladattavissa osoitteesta: EXB2313-mikrotietokonekortti. Korttiin tarvitaan myös ohjelmointijohto ja sähkölähde, josta saadaan vähintään 300 ma:n virta. Työkalut kytkentäjohtojen leikkaamista ja kuorimista varten. Valmiiksi katkottuja ja kuorittuja erivärisiä kytkentäjohdon pätkiä saa myös tuoda mukanaan. Sanomattakin on selvää, että kilpailijan kannattaa tutustua ohjelmointiympäristöön ja välineidensä toimivuuteen hyvissä ajoin ennen kilpailua. Tehtävä on laadittu siten, että kilpailijan ei tarvitse osata mitään EXB2313-kortilla olevan mikro-ohjaimen (AT90S2313) erityisominaisuuksia (ei ajastimien, sarjaliikenteen tms. toimintaa). Tehtävä voidaan suorittaa periaatteessa millä hyvänsä muulla mikrotietokonekortilla ja ohjelmointiympäristöllä. Ympäristön vapaa valinta saattaa kuitenkin aiheuttaa yllättäviä ongelmia kilpailutilanteen aikana ja tuloksen arvioinnissa. Kilpailijan ei tarvitse osata ennestään tehtävän aiheena olevan askelmoottorin toimintaa. Kaikki tehtävän suorittamiseen tarvittava teoriatieto jaetaan tehtäväpaperissa. Kilpailijan on osattava laatia ohjelmia C-kielellä tunnettava ja osattava käyttää edellä määriteltyä ohjelmointiympäristöä osattava suunnitella ja rakentaa tarvittava liitäntäelektroniikka mikro-ohjaimen lähtöliitäntöjen ja ohjattavan laitteen/komponentin välille.

9 Kilpailija selviytyy tehtävästä esimerkiksi oppikirjan Mikrotietokonetekniikka, sulautetut järjestelmät, Jari Koskinen, Otava ja minkä hyvänsä laiteläheisen C-kieliohjelmoinnin perusteiden oppimateriaalin sekä em. ohjelmointiympäristön ja mikrotietokonekortin käyttöoppaiden tietojen perusteella. Kilpailupaikalla jaettavat välineet Kilpailijan tunnuksella (nimi, numero, tms.) varustettu levyke. Erivärisiä yksisäikeisiä kytkentäjohtoja 1 kpl mikropiiri ULN kpl yleiskäyttöisiä NPN-pientaajuustransistoreja esim. BC547, 8, 9 tai BC kpl yleiskäyttöisiä Si-diodeja esim. 1N4148, 1N4007 tms. 4 kpl vastuksia 2,2 k 4 kpl vastuksia, joiden arvo on merkittävästi suurempi kuin ed. esim. 470 k 1 kpl elektrolyyttikondensaattori pystymalli 1 10 uf. Komponenteista löytyy mahdollisuus askelmoottorin liittämiseen kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Molemmat ratkaisut ovat saman arvoisia. Tosin toinen niistä saattaa olla hieman työläämpi. Komponenteissa on myös 4 ylimääräistä vastusta, joiden käyttö todennäköisesti johtaa ongelmiin. Komponenteista mainitaan, että niiden avulla askelmoottori voidaan liittää mikro-ohjaimen lähtöliitäntöihin. Kaikkia komponentteja ei tarvitse käyttää. Kilpailupaikalla jaettava lisämateriaali Moottorin liitäntäelektroniikan kytkentäkaavio Jos kilpailija ei osaa laatia kytkentäkaaviota tarvittavasta liitäntäelektroniikasta, hänelle annetaan tarvittava kytkentä kilpailun aikana. Tällöin häneltä vähennetään osiosta saatavat pisteet. Kilpailun valmentautumiseen sopivia materiaalilähteitä Oppikirja: Mikrotietokonetekniikka, sulautetut järjestelmät, Jari Koskinen, Otava CodeVision AVR C-kääntäjän käyttöopas (englannin kielinen), ladattavissa kautta. Ohjelmaesimerkit www-tietomyrsky.fi - sivuilla. EXB2313-mikrotietokonekortin toimintaseloste, ladattavissa -sivuilta.

10 Askelmoottorit Askelmoottori ei ole samanlainen moottori kuin tavallinen DC-moottori. DC-moottorissa on yksi käämi ja moottori pyörii, kun siihen kytketään käyttöjännite. Askelmoottorissa on sen sijaan useita käämejä, joihin kytketään jännite tietyssä järjestyksessä. Jokaisella jännitteen kytkentähetkellä moottorin akseli kääntyy yhden askeleen verran. Kahden peräkkäisen askeleen välillä pitää olla riittävä taukoaika, jotta moottorin roottori ehtii asettua askelta vastaavan asentoon. Moottorin askelpituus riippuu moottorin rakenteesta. Kuvan 1 moottorin askelpituus on 7,5 O, jolloin moottorin akseli pyörähtää täyden ympyrän (360 O ) 48 askeleella. Unipolaarinen askelmoottori Unipolaarisella askelmoottorilla on yleensä (5 tai) 6 liitäntäjohtoa, jotka on kytketty kuvan 1 mukaisesti kahteen keskiulosotolla varustettuun käämiin. Joissain malleissa molempien käämien keskiulosotot voi olla yhdistettynä toisiinsa. Kuva 1. Tehtävässä käytettävän askelmoottorin data-tiedot. Käytännössä molempien käämien keskiulosotot (Red, kuvassa 1) kytketään positiiviseen syöttöjännitteeseen ja molempien käämien päät (Black, Brown, Orange ja Yellow) kytketään vuorotellen syöttöjännitteen maahan (negatiiviseen napaan). Kuvassa 2 esitetään unipolaarisen askelmoottorin periaatteellinen rakenne. Moottorin roottorissa on kiinteä magneetti, jossa on 3 pohjoisnapaa (N) ja 3 etelänapaa (S). Moottorin käämi 1 on sijoitettu staattorin napojen ylä- ja alapuolelle. Käämi 2 on sijoitettu vastaavasti vasemmalle ja oikealle puolelle.

11 Kuva 2. Unipolaarisen askelmoottorin periaatteellinen rakenne. Kuvassa 2 on esitetty, miten moottorin staattori pyörähtää neljä askelta. Tänä aikana esimerkkimoottorin akseli kääntyy 4 * 7,5 O = 30 O. Kun moottoria pyöritetään myötäpäivään, kuvan 2 käämeihin pitää kytkeä jännite seuraavassa järjestyksessä: 1a, 2b, 1b, 2a, 1a, 2b, 1b, 2a, 1a, Kuvan 1 moottorin liitäntäjohtojen värien mukaan jännite kytketään seuraavassa järjestyksessä: Musta, oranssi, ruskea, keltainen, musta, oranssi, ruskea, keltainen, musta, Normaalisti, kun askel on suoritettu, aktiivinen käämi jätetään jännitteelliseksi. Tällöin moottori pitää asentonsa. Jos käämiä ei jätetä jännitteelliseksi, moottorin akseli pyörii vapaasti, jos sitä esimerkiksi pyöritetään. Askelmoottori siis kuluttaa virtaa, vaikka se on pysähtyneenä.

12 Kilpailutehtävä 1. Piirrä askelmoottorin tarvitseman liitäntäelektroniikan kytkentä liitteenä olevalle kytkentä-kaavion pohjalle. Askelmoottoria ohjataan EXB2313-kortin PB0 PB3 lähtöliitännöillä. Valitse tarvittavat komponentit jaettujen komponenttien joukosta. Huomaa, että kaikkia jaettuja komponentteja ei tarvitse käyttää. Esitä kytkentäkaavio tuomarille ja pyydä lupaa jatkaa tehtävää eteenpäin. max. 10p 2. Kytke tarvittavat komponentit ja askelmoottori EXB2313-kortin koekytkentäalustalle. Esitä kytkentä tuomarille ja pyydä lupaa jatkaa tehtävää eteenpäin. max 3p 3a. Tee askelmoottorin pyörittämiseen tarvittava ohjelma siten, että Kun S1-näppäintä pidetään alhaalla moottori pyörii vastapäivään Kun S2-näppäintä pidetään alhaalla moottori pyörii myötäpäivään Esitä ohjelman toimivuus tuomarille ja pyydä lupaa jatkaa ohjelman B-osaan. max 8p 3b. Lisää edelliseen ohjelmakoodiin seuraavat toiminnot Kun S3-näppäintä painetaan kerran, moottori pyörii vastapäivään yhden koko kierroksen Kun S4-näppäintä painetaan kerran, moottori pyörii myötäpäivään yhden koko kierroksen Esitä ohjelman B-osan toimivuus tuomarille. max 4p Laadi ohjelma siten, että se on kommentoitu ja muotoiltu oikein. Käytä hyvän ohjelmointitavan mukaisia vakiomäärittelyjä, mikäli ohjelmassa esiintyy vakioita. Arviointi Arviointiohje on laadittu siten, että oikein suoritetuista osioista on annettu maksimipisteet (osat 1, 2, 3a ja 3b yhteensä 25 p). Ohjeissa on pyritty ennustamaan, mitä tyypillisempiä

13 virheitä kilpailijat saattavat tehdä. Jos virhe on havaittu, siitä vähennetään määritelty pistemäärä. Mistään osiosta ei voi saada alle 0 pistettä. 1 Kytkentäkaavio, max 10 p kytkentä on täysin oikein (10p) mikropiirillä toteutetusta kytkennästä puuttuu COM-nastan kytkentä (induktiivisen kuorman vaatimat suojadiodit on kytkemättä) tai transistoreilla toteutetusta kytkennästä puuttuu diodit tai ne ovat väärin kytketty (-2 p) kytkennästä puuttuu suotokondensaattori tai se on väärin kytketty (-2 p) transistorikytkennän kantavastukset ovat vääränkokoiset (-2 p) kytkennässä on jokin pieni virhe, esim. väärä piirrosmerkki elko/tavallinen kond. tai transistorin piirrosmerkki on väärä NPN/PNP (-2 p) kytkentä on väärä tai sitä ei ole osattu ollenkaan = 0 p Kytkentä on syytä tarkistaa tässä vaiheessa. Siinä olevat puutteet voi olla vaikea havaita myöhemmin ja lisäksi työ suoritus tästä eteenpäin voi olla mahdotonta. Jos oppilas ei osaa laatia kytkentää tai hänen laatimassa kytkentä ei ole toimiva, hänelle annetaan oikea vastaus ja hän saa 0 pistettä tästä osiosta. 2 Kytkentä, max 3 p kytkentä on suoritettu oikein (3p) kytkennässä on jokin pieni vika tai se on muuten huolimattomasti tehty (-1 p tai -2p) kytkentä on tehty väärin, tuomari joutuu avustamaan kilpailijaa siten, että kytkentä saadaan toimimaan = 0 p 3 Ohjelma, max 12p ohjelmassa on kaikki tehtävän määrittelyssä A vaadittavat ominaisuudet ja se toimii oikein (8 p) ohjelmassa on lisäksi kaikki tehtävän määrittelyssä B vaadittavat ominaisuudet ja se toimii oikein (12 p) ohjelman kommentointi on puutteellista (-1 p tai 2 p) ohjelman muotoilu on puutteellista, esim. sisennykset puuttuvat tai ovat epäjohdonmukaisia (-1 p tai -2 p) ohjelma on toimiva, mutta sen rakenne ei ole järkevä tai toteutus on jotenkin kömpelö tai turhan pitkästi toteutettu (-1-4 p) o esim. askelmoottoria ohjaavat bitit asetellaan yksi kerrallaan o tai ohjelmassa esiintyy tarpeetonta toistoa, jota ei ole osattu koota esim. fortai while-lauseeksi o on tehty kaksi erillistä if-lausetta, jotka olisi voitu tehdä yhdellä if-elselauseella ohjelmassa on käytetty vakioita, joita ei ole määritelty vakiomäärittelyksi (-1 p tai 2 p) Tehtävä 4: Analogiaelektroniikan mittaustehtävä Laatija: Jari Mansikkaviita

14 Mittaustehtävässä mittaat eilen korjaamasi 10 W audiovahvistimen ominaisuuksia: 1. Säädät vahvistimen pääteasteen toimintapisteen. 2. Mittaat vahvistimen ylä- ja alarajataajuudet 3. Mittaat digitaalisen äänenvoimakkuuden säätimen vaimennukset eri asennoissa 4. Pohdit miten pääteasteen vahvistusta voi lisätä muuttamatta toimintapistettä. 5. Teet käsin ruutupaperille mittauspöytäkirjan tekemistäsi mittauksista (kohdat 2 ja 3) Kaikki mittaukset suoritetaan ilman kuormaa (kaiutin tai keinokuorma), jotta pitkät jännitteen syöttö- tai mittausjohdot eivät aiheuta värähtelyjä. Tehtävän kokonaispistemäärä on 25p 1. Säädä pääteasteen lepovirta 5mA:iin ja pääteasteen tasapaino siten, että vastusten R17 ja R18 välinen jännite maata vastaan on 15,0V. Selosta mittauspöytäkirjaan, miten mittasit pääteasteen lepovirran. Kutsu tuomari tarkastamaan arvot. Lepovirta säädetty oikein (4,8.5,2 ma) 2p Tasapaino säädetty oikein (14,7 15,3V) 2p Selvitys lepovirran mittauksesta 1p 2. Mittaa vahvistimen taajuuskaista ja määritä 3dB:n ylä- ja alarajataajuudet äänenvoimakkuuden ollessa maksimissa. Mittaa referenssijännite taajuudella 1000Hz = 0 db. Piirrä läpäisykäyrä liitteenä olevalle puolilogaritmipaperille. Näytä löytämiesi rajataajuuksien mittaustilanne tuomarille. Jos et muista dblaskusääntöjä, niin voit pyytää tuomarilta asiaa koskevan monisteen. Tällöin kokonaispistemääräsi vähenee 3 pistettä (tämän kohdan ensimmäinen kohta 1p ja kohdan kolme toinen kohta 2p). -3dB tulkittu oikein jännitteenalenemana 1p alarajataajuus oikein (tuomari tarkastaa) 1,5p ylärajataajuus oikein (tuomari tarkastaa) 1,5p Liitteen läpäisykäyrä oikein (siisteys) 1p 3. Mittaa äänenvoimakkuuden säätimen vaimennukset (f = 1000Hz) kaikissa asennoissa (0 7). Esitä tulokset sekä mitattuina jännitteinä että db:nä mittauspöytäkirjan taulukossa. Taulukon jännitearvot mitattu oikein 3p Jännitearvot muutettu db:ksi 2p Kytkentä on sama kuin vianhakutehtävässä.