Hallitus , LIITE 5

Transkriptio

1 Hallitus , LIITE 5 HELSINGIN JA UUDENMAAN 1/21 TARVESELVITYS Raaseporin kaupungin rakentama psykiatrian uudisrakennus PSYKE

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN 2/21 SISÄLLYSLUETTELO 1. Hankkeen nimi Hankkeen perustelut Toiminta Tilan tarve Rakennus ja sijaintipaikka A. Rakennustekniikka B. LVIA ja sprinkleritekniikka C. Sähkötekniikka D. Kiinteät sairaalalaitteet Henkilöstö- ja toimintokulut ja tuottovaikutukset HANKKEEN AIKATAULU... 21

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN 3/21 1. Hankkeen nimi Hankkeen nimi on en psykiatriakeskus PSYKE. Kyseessä on HUS:n vuokrahanke. Raaseporin kaupunki rakentaa uudisrakennuksen Tammisaaren nykyisen terveysrakennuksen paikalle sekä LUSA:n psykiatrian toimintoja varten että kaupungin omaa toimintaa varten. 2. Hankkeen perustelut HUS: Syyskuussa 2014 Raaseporin kaupunki ilmoitti sairaanhoitoalueelle, että kaupunki aikoo tehdä Tammiharjun päärakennuksesta (ns. F-talosta) kaupungintalon lukien ja että rakennus on kunnostettava ennen sitä. Päätöksen vuoksi sairaanhoitoalueen on järjestettävä Tammiharjussa jäljellä olevalle psykiatriselle osastohoidolle tarkoituksenmukaiset korvaavat tilat ensi vuoden aikana. Kaupunki on myös ilmoittanut siirtävänsä vuodeosastonsa Meltolasta vuoden 2016 alussa takaisin sen entisiin tiloihin ns. Katko-rakennukseen Länsi-Uudenmaan sairaalan vastapäätä. Näiden tosiasioiden pohjalta virkamiehistä koostuva HELP-ryhmä (=helhetsplan, kokonaissuunnitelma) on syksyn 2014 ja talven 2015 aikana yrittänyt ratkaista valtavaa toimitilapalapeliä. HELP-ryhmässä Raaseporin kaupunkia edustavat kaupunginjohtaja (puheenjohtaja), sisäisten palvelujen päällikkö ja perusturvajohtaja. Sairaanhoitoalueelta ryhmään osallistuvat sairaanhoitoalueen johtaja ja hallintojohtaja (sihteeri). HUS-Tilakeskusta ryhmässä edustaa alueen kiinteistöpäällikkö. HELP-ryhmä on keskustellut syksyn aikana useammasta eri tilavaihtoehdosta. Käytyjen keskustelujen perusteella sairaanhoitoalue on laatinut yhdessä HUS-Tilakeskuksen kanssa yhteenvedon kustakin vaihtoehdosta. Yhteenvedoista käyvät ilmi aikataulut, alustavat kustannusarviot ja riskiarviot pidetyssä kokouksessa kuntien edustajat kannattivat tilaratkaisua, jonka mukaan mm. Tammisaaren terveysaseman toiminnot sijoitetaan Länsi-Uudenmaan sairaalarakennukseen G-osan ensimmäiseen kerrokseen (nykyisen

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN 4/21 lastenpoliklinikan ja NaLa-osaston tiloihin) ja terveysaseman nykyiset tilat peruskorjattaisiin ja niihin perustettaisiin psykiatriakeskus. Kyseinen vaihtoehto ei ole sairaanhoitoalueelle mahdoton, mutta se aiheuttaa isohkon muutto-aallon Länsi-Uudenmaan sairaalassa ja sen aikataulu on erittäin kireä. Sairaanhoitoalueen lautakunta totesikin kokouksessaan , että tilaratkaisuun liittyy riskejä. Lautakunta kuitenkin kannattaa kyseistä ratkaisua. Kuten tekee HUS:n toimitusjohtajakin (keskustelu sairaanhoitoalueen virkamiesjohdon kanssa ). Myös Raaseporin kaupunginhallitus tukee ratkaisua ( ). Tämä tarveselvitys ei ota kantaa Länsi-Uudenmaan sairaalan sisällä tapahtuviin muuttoihin ja niistä aiheutuviin korjaustöihin. Tämä tarveselvitys koskee ainoastaan Tammisaaren terveysasemarakennuksen tilalle rakennettavaa uudisrakennusta ja niitä funktioita, joita sijoitetaan siihen. Selvityksiä ja tarveselvityksiä on laadittu jokaisesta erillisestä tila-projektista huolella. Työtahti on ollut (ja on edelleen) hyvin tiivis. HELP- ryhmän kokouksessa todettiin, ettei nykyisen terveysaseman peruskorjaaminen tuo tavoiteltuja toiminnallisia hyötyjä, sillä kaikki toiminnot eivät peruskorjattuun tilaan mahdu. Todettiin, että vanha peruskorjattu rakennus ei vastaa uutta. Optimaalisesti toimivia tiloja on mahdotonta saada nykyiseen terveysasemarakennukseen, sillä potilastiloja on sijoitettava kolmeen eri kerrokseen (potilastiloja myös kellariin). Peruskorjauksen valmistuneessa tarveselvityksessä todetaan että:. Rakennus on valmistunut vuonna 1980 ja sitä on hieman laajennettu vuonna Rakennus on aumakattoinen, betonipilari-/seinä- laatta- rakenteinen, rapattu siporex- kivitalo. Siitä on laadittu kuntoarvio Kuntoarviossa todettiin tilat kunnoltaan välttäviksi, suositeltiin rakennuksen täydellistä peruskorjausta lähivuosina. Korjaustaso on keskiraskas, paikoin raskas. Ikkunat ja keskiosan katon vesieristys on kunnostettava tai uusittava pikaisesti. Sisäilmassa on todettu aistinvaraisesti ongelmia (tutkimus 2011), suositellaan jatkotutkimuksia. Riittämätön ilmanvaihtojärjestelmä ja koneet suositeltiin uusittavan. Putkistojärjestelmien kuntotaso ja uusimistarve edellyttää tarkemman tutkimuksen. Vanhojen rakenteiden terveellisyys tulee tutkia perusteellisesti ennen toteutussuunnittelua, jotta vältetään väärän peruskorjaustavan seuraukset. Urakka sisältää myös siten sisäkorjauksen lisäksi ulkovaipan ja lähialueen muutos- ja kunnostustoimenpiteitä. Rakennuksen energian kulutus on korkea, energiansäästötoimiin tulee panostaa. Ulkoseinät eivät täytä eristävyydeltään RakMK C3 ja D3 nykymääräyksiä, lisäeristysmahdollisuus tutkitaan, kuitenkin huomioiden kosteustekniset riskit. Peruskorjauksen yhteydessä tulee tehdä energiaselvitys ja terveydenhuollon rakennuksissa energiansäästövaatimukset ovat erittäin tiukat Nykyinen terveysasemarakennuksen bruttoneliömäärä on m 2. Huoneneliömäärä on m 2 ja hyötyneliömäärä m 2 kun toiminta sijoitetaan myös kellariin. Peruskorjattuun rakennukseen mahtuu ainoastaan aikuispsykiatrian osasto (avohoidon tukiosasto), yhteensä 8 sairaansijaa, nuorisopsykiatriaa varten varalle 2 erotettavissa olevaa sairaansijaa, Siltayksikkö, psykiatrian päiväpotilastoiminta sekä psykiatrian mobiilitoiminta (aikuisten Mopo, nuorten Intro). Rakennukseen ei sen sijaan mahdu nuorisopsykiatrian poliklinikka eikä psykiatrian hallinto. Rakennukseen eivät myöskään mahdu Raaseporin kaupungin mielenterveystoiminnot eikä kaupungin avo-katkotoiminta. Nykyisen terveysasemarakennuksen peruskorjaaminen maksaisi arviolta 5 miljoonaa euroa. Kooltaan yhtä iso uudisrakennus maksaisi arviolta 5,9 miljoonaa euroa (peruskorjaus 84,75 % uudisrakennuksen kustannuksesta). Tällaiseen uudisrakennukseen eivät kuitenkaan mahdu kaikki toiminnot, joten sen toiminnallinen hyöty on kyseenalainen. Hiukan isompi, terveysasemarakennusta korvaava uudisrakennus, johon mahtuisivat sekä Raaseporin kaupungin että sairaanhoitoalueen toiminnot, maksaisi arviolta 7,4 miljoonaa euroa. Tällainen rakennus tuo toivottua synergiaa ja säästöjä. Vanhan terveysasemarakennuksen peruskorjauksen kustannus verrattuna tähän vaihtoehtoon on 67,57 %. Näin ollen tämä vaihtoehto on myös taloudellisesti kannatettava vaihtoehto.

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN 5/21 Vielä isompi uudisrakennus, johon myös lastenpsykiatria mahtuisi, ei sen sijaan ole vaihtoehto, sillä tontilla ei ole riittävästi rakennusoikeutta. Sellaisen rakennuksen kustannusarvio on 9,8 miljoonaa euroa. Tämä on Länsi-Uudenmaan psykiatriakeskuksen tarveselvitys. Kyseessä on Raaseporin kaupungin uudisrakennuksesta, josta HUS vuokraa omalle toiminnalleen tarvittavat tilat. Vuokrasopimus tehdään 26 vuodeksi. Toiminnalliseen psykiatriakeskukseen kuuluvat seuraavat toiminnot: Uudisrakennus merkitsee toiminnan tehostamista ja tilojen yhteiskäyttöä. Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tilojen neliömäärä (huoneneliöt) pienenee nykyisestä runsaasta neliöstä noin neliöön ja Raaseporin kaupungin huoneneliömäärä pienenee vastaavasti nykyisestä neliöstä noin 230 neliöön. Yhteiskäyttöön tulee noin 500 neliötä. en osuus uudisrakennuksen tilojen käytöstä on 80% ja Raaseporin kaupungin 20% kun otetaan huomioon yhteiskäytössä olevat tilat. Tammisaaren terveysasema tontin pinta-ala on m 2. Tontin rakennusoikeus on 5201,7 kem, tontin rakennusoikeutta on käytetty 3993 kem, tontin rakennusoikeutta on jäljellä 1208 kem. A- rakennuksen osalta rakennusoikeutta oikeutta on käytetty 1712 kem, tällöin purettavan terveysaseman paikalle voi tehdä maksimissaan 2920 kem uudisrakennuksen. 3. Toiminta LUSA:n toiminnot: Toiminnoissa on huomioitu HUS-alueen psykiatrian kokonaissuunnitelma. HUS:n hallitus on käsitellyt HUS-alueen psykiatrian kokonaissuunnitelmaa (ns. tiekartta) pitämässään kokouksessa. Valmistelutekstissä todetaan mm., että Länsi- Uudenmaan psykiatrinen osastohoito muuttaa Länsi-Uudenmaan sairaalan alueelle vuoden 2016 aikana. Lisäksi todetaan, että psykiatrian sairaalapaikkojen tavoitteellinen mitoitus HUSalueella on noin 0,4 promillea. Länsi-Uudellamaalla 0,4 promillea merkitsee noin paikkaa. Puolet paikoista järjestetään HUS:ssa keskitetysti ja puolet (noin 8) paikallisesti Länsi- Uudenmaan sairaalan yhteyteen tukemaan laajenevaa avohoitoa. HUS:n

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN 6/21 investointisuunnitelma sisältää uudisrakennuksen Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatriaa varten. Uudisrakennuksen on määrä valmistua vuoden 2018 alussa eikä se vaikuta paikalliseen sairaansijatarpeeseen. Raaseporin kaupunki rakentaa uuden psykiatriakeskusrakennuksen nykyisen Tammisaaren terveysasemarakennuksen tilalle. Rakennukseen sijoitetaan seuraavat toiminnot aikataulun mukaan vuoden 2017 alusta: Aikuispsykiatrian osasto (avohoidon tukiosasto), yhteensä 8 sairaansijaa Nuorisopsykiatriaa varten varalle 2 erotettavissa olevaa sairaansijaa Silta-yksikkö Psykiatrian päiväpotilastoiminta Psykiatrian mobiilitoiminta (aikuisten Mopo, nuorten Intro) Nuorisopsykiatrian ajanvarauspoliklinikka Psykiatrian hallinto Raaseporin kaupungin mielenterveysyksikkö Raaseporin kaupungin avokatko HUS:n toiminta: Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi psykiatristen vuodeosastotoimintojen laskutetut suoritelukumäärät 2014 (Ecomed Analyzer ). Hoitopäivälukumäärä on nettoluku, uloskirjauspäivät ja mahdolliset lomapäivät eivät siten ole mukana alla olevissa hoitopäivälukumäärissä. Bruttohoitopäiviä 2014 oli yhteensä kpl (uloskirjauspäivät ja lomapäivät mukaan lukien): aikuispsykiatriassa kpl ja nuorisopsykiatriassa kpl aikuispsykiatrian paikkalukumäärä oli päiväpaikkaa. Nuorisopsykiatrian paikkalukumäärä oli päiväpaikkaa. Alla olevasta taulukosta ilmenee arvio vuoden 2017 psykiatristen kuntalaskutettavien hoitopäivien lukumäärästä: HUS:n psykiatrian kokonaissuunnitelman mukaisesti aikuispsykiatrisia sairaansijoja on 8. Nuorisopsykiatriaa varten on 2 paikkaa. Alla olevassa taulukossa on lueteltu psykiatristen kuntalaskutettavien avohoitosuoritteiden lukumäärät. Huom., että aikuispsykiatrian ajanvarauspoliklinikkaa ei sijoiteta terveysasemarakennukseen, mutta sen suoritteet ovat mukana alla olevassa taulukossa:

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN 7/21 Silta-yksikön ja MOPO:n suoritteet ovat mukana vastuuyksikön 4211 luvuissa yllä. Intron suoriteluvut sisältyvät vastuuyksikön 4241 lukuihin. Psykiatrinen avohoito tuottaa myös palveluita joita ei laskuteta niitä oli yhteensä kpl: Aikuispsykiatriassa kpl ja nuorisopsykiatriassa kpl. HUS:n suoritekäsikirjan mukaan ei laskutettavia avohoidon suoritteita ovat esimerkiksi kaikki lisäkäynnit, soitot (suunnittelemattomat) sekä kaikki osastopotilaan konsultaatiot (esimerkiksi kun Silta-yksikkö antaa konsultaatiota somaattiselle yksikölle). Alla olevasta taulukosta ilmenee arvio avohoidon kuntalaskutettavista suoritteista vuonna 2017: Raaseporin kaupungin toiminta: Kaupungin mielenterveystoimiston toiminta: Tammisaaressa toimivan Raaseporin mielenterveysyksikön aikuistiimin henkilöstövahvuus on 4 työntekijää ja konsultoiva psykiatri yhtenä päivänä viikossa. Henkilöstö käsittää 2 psykologia, yhden sosiaalityöntekijän ja yhden erikoissairaanhoitajan. Mielenterveysyksiköllä ei ole päivystystoimintaa vaan ainoastaan ajanvarausvastaanotto. Yksikön puoleen käännytään erilaisissa kriisitilanteissa ja psyykkisissä ongelmissa, lähetettä ei tarvita. Ikähaarukka on suuri, periaatteessa 18 vuodesta ylöspäin. Alla olevasta taulukosta käy ilmi Raaseporin mielenterveysyksikön suoritelukumääriä 2014 ja arvio 2017 suoritelukumääristä.

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN 8/ asiakkaita käyntejä mielenterveysyksikkö (Tammisaari) asiakkaita käyntejä mielenterveysyksikkö (Tammisaari) Raaseporin kaupungin katkaisuhoito: A-klinikka on ajanvarauksella toimiva avovastaanotto. Hoitomuotona ovat yksilökäynneillä ja pari- ja perhetapaamisissa toteutetut tukikeskustelut. Hoito on vapaaehtoista eikä ikärajaa ole. Osasto toimii ympäri vuorokauden ja sen asiakkaat ovat 18 vuotta täyttäneitä päihdeongelmaisia. Osasto ottaa asiakkaita vastaan akuutissa tilanteessa ma su, mutta ei öisin. Osasto tarjoaa eri hoitomuotoja: päihtymyksestä selviäminen, katkaisuhoito ja psykososiaalinen kuntoutus. Hoito on vapaaehtoista ja hoitoaika vaihtelee asiakkaan tarpeiden mukaan 1 päivästä noin 3 viikkoon Vuosina päihdehuolto tulee kehittämään osastonsa toimintaan avohoidon suuntaan. Kesästä 2016 lähtien päihdehuoltoa varten ei ole omaa osastoa, vaan sen sijaan kehitetään yhteistyötä terveyskeskuksen vuodeosaston kanssa, joka varaa päihdehuollon tarpeisiin kaksi tukipaikkaa. A-klinikan toiminta jatkuu kesästä 2016 lähtien entiseen tapaan ja integroidaan päihdehuollon muiden avopalvelujen kehittämiseen. Vastaanotto tulee toimimaan sekä ajanvarauksella että avoimena vastanottona ilman ajanvarausta. Päihdehuollon ja muiden toimijoiden ja toimintojen välisiä synergioita kehitetään, jotta asiakasta voidaan tukea hänen omassa elinympäristössään ja hänen hoidostaan saadaan kokonaisvaltaista ja moniammatillista. Katkaisuhoito järjestetään avohoitona joko asiakkaan kotona tai käynteinä vastaanotolla. Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi Raaseporin kaupungin A-klinikan ja katkaisuhoidon suoritelukumäärät asiakkaita käyntejä hoitopäiviä A-klinikka katkaisuosasto katkaisuhoitoyksikön paikkalukumäärä oli 12 ( ) ja syyskuusta lähtien paikkoja vähennettiin kahdeksaan. Arvio katkaisuhoidon suoritelukumääristä 2017:

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN 9/21 arvio 2017 asiakkaita käyntejä hoitopäiviä katkaisuhoitoyksikkö (aklinikka + avokatko) Tilan tarve Yhteensä hym 2. Hankkeen kustannusarvio ja vaikutus vuokriin sekä aikataulu Rakennettavien uudisrakennustilojen laajuus on hym 2 ja kustannusarvio 7,4 milj. euroa eli euroa/brm 2. Rakennuksen koko on n brm 2. Huoneala on yhteensä n m 2. Arvioidut kustannukset eriteltyinä: Rakennuttamiskustannus 0,6 miljoonaa euroa Rakennustekniikka 4,4 miljoonaa euroa LVIA-työt 1,4 miljoonaa euroa Sähkötyöt 0,7 miljoonaa euroa Hankevaraus 0,3 miljoonaa euroa Vaikutukset sisäisiin vuokriin: Rakennettavien tilojen laajuus on n hym 2 ja kustannusarvio 7,4 miljoonaa euroa, hinnat alv 0 %. Uudisrakennuksen pääomavuokran suuruus on n. 4 % kustannuksista vuodessa. Investoinnin pääomavuokraksi saadaan 17,62 euroa/kk/hym 2. Ylläpitovuokran arvioidaan olevan 6 /kk/hym 2. Vuokra-arvio on yhteensä 23,60 /kk/hym 2. Uudisrakennuksen huoneala on yhteensä n m 2 ja huonealan vuokra on pääomavuokran osalta n. 10,28 /kk/m 2 ja ylläpitovuokran osalta on n. 3,30 /kk/m2. Huonealan vuokra yhteensä on n. 13,58 /kk/m2. Uudisrakennuksen pääomavuokra on yhteensä n euroa, josta HUS:n osuus on n euroa (80 %) ja Raaseporin osuus euroa (20 %). Uudisrakennuksen ylläpitovuokra on yhteensä n euroa vuodessa. HUS:n osuus ylläpitovuokrasta on n euroa (80 %) vuodessa ja Raaseporin osuus ylläpitovuokrasta on n euroa (20 %) vuodessa. en pääoma- ja ylläpitovuokra on yhteensä n euroa vuodessa. Raaseporin kaupungin pääoma- ja ylläpitovuokra on yhteensä n euroa vuodessa. en psykiatrian tiloja poistuu käytöstä uudisrakennuksen rakentamisen myötä m 2 joista vuokrakustannukset ovat vuonna 2015 n euroa. en vuokrakustannukset alenevat uudisrakennuksen rakentamisen jälkeen n euroa vuodessa. Alla olevasta taulukosta ilmenee sekä nykyisten tilojen käyttö toiminnoittain, että tuleva tilan käyttö

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN 10/21 Uudisrakennuksen tilaluettelo

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN 11/21

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN 12/21 Päiväpotilastoiminnassa käytetään myös kaupungin muita tiloja kuten esimerkiksi uimahallia sekä nykyisen katkaisuhoitoyksikön (tulevan vuodeosaston) alakerrassa sijaitsevaa kuntosalia. 5. Rakennus ja sijaintipaikka Tammisaaren terveysasema, Sairaalakuja 1 / Carpelanintie 17, Tammisaari. Kiinteistötunnus on Sekä Länsi-Uudenmaan sairaalan psykiatrian toimintoja että Raaseporin kaupungin toimintoja palveleva uudisrakennus on esitetty sijoitettavaksi Raaseporin terveysaseman tontille. Nykyinen terveysasemarakennus puretaan. Sairaalatoiminnan logistiikan ja potilas- sekä henkilöliikenteen toimivuuden varmistamiseksi uudisrakennus liitetään nykyiseen katkorakennuksen 0- kerrokseen nykyisen tunnelin kautta. Uudisrakennuksen tilat on sijoitettava kolmeen kerrokseen ja osittain kellariin. 0-kerroksessa on teknisiä ja huoltotiloja sekä väestönsuojatilat, joita käytetään varastotiloina tai henkilökunnan sosiaalitiloina. Ensimmäisessä kerroksessa on avohoitotiloja sekä hallinnon tilat. Toisessa kerroksessa on vuodeosasto ja kolmannessa kerroksessa ilmanvaihtokonehuone. Ratkaisussa on huomioitava, että piha-alueelle jää riittävästi tilaa pysäköinnille ja huoltotoiminnalle. Sisätiloista on suunniteltu selkeitä ja turvallisia. Tilaratkaisu perustuu potilasosaston sekä avohoito- ja poliklinikkatilojen toiminnallisiin tarpeisiin. Ulkoa tulevat saapuvat rakennukseen ensimmäisen kerroksen keskeisesti sijaitsevan sisäänkäynnin kautta. Rakennuksen sisäänkäyntiovet pidetään aina lukittuina. Ulkopuolisten sisäänpääsy tapahtuu kamerallisella puheyhteydellä varustetun ovisummerijärjestelmän avulla. Psykiatrian hallinnon, avohoidon ja toiminnallisen kuntoutuksen tilat sijoittuvat omiksi kokonaisuuksikseen uudisrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Ensimmäisen kerroksen avohoidon tilat koostuvat pääosin vastaanotto- ja toimistotiloista sekä ryhmähuoneista. Ryhmähuoneita ja tarvittaessa neuvotteluhuoneitakin hyödynnetään yksilötapaamisissa ja muun muassa toiminnallisen terapian henkilökunnan työhuoneina. Toiseen kerrokseen sijoittuu psykiatrian potilasosasto, johon sijoitetaan 10 sairaansijaa 1- hengen potilashuoneita. Potilastilojen mitoituksessa on huomioitu muuntojoustavuus. Tarvittavat

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN 13/21 siivous- ja jätetilat on sijoitettu hissien läheisyyteen osastojen yhteyskohtaan. Lisäksi kerroksessa on tarvittavat toimisto- ja neuvottelutilat. Koko uudisrakennusta palveleva IV-konehuone sijaitsee kolmannessa kerroksessa. Rakennuksessa on yksi porrashuone sekä päädyissä kaksi lasituksin suojattua kylmää varapoistumisporrasta. Potilassängylle mitoitettuja hissejä on yksi. Rakennuksen paloluokka on P1. Huoltoliikenne järjestetään erillään muusta liikenteestä, esim. rakennukseen kadun puoleiseen päätyyn. Läheinen sijainti ja tunneliyhteys Katkon vuodeosastolle ja fysioterapiaan sekä sairaalaan mahdollistaa toiminnan synergian, esim. jäte- ja pyykkihuollon sekä ruokapalvelujen suhteen. Rakennuksen yhteyteen rakennetaan istutuksin elävöitetty oleskelupiha. Aidattu piha varustetaan pihakatoksella ja penkeillä. 5.A. Rakennustekniikka Maanrakennustyöt ja perustukset Maanrakennustöinä tehdään rakennus- ja johtokaivannot sekä kaapeli - ja putkikanaalit. Rakennus perustetaan maanvaraisesti tai teräsbetonisten tukipaalujen varaan mikäli maapohja edellyttää. Sokkelit ovat paikalla valettua teräsbetonia. Osalla jossa ei ole 0-kerrosta on ryömintätilainen ontelolaatta-alapohja. Ryömintätilassa on koneellinen alipaineistava tuuletus. 0-kerroksessa on kantava maanvarainen betonilaatta-alapohja. Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät ovat pääosin teräsbetonisia kantavia elementtejä. IV-konehuoneen ulkoseinät ovat ei-kantavia seiniä. Julkisivut ovat pääosin rapattuja, alueella vallitsevaan rakennuskantaan sopivana. Näkyvät sokkelipinnat ovat puhtaaksi valettua betonia. Teräsosissa (esim. pilarit, portit, aidat, katokset) käytetään maalattua kuumasinkittyä terästä. Ulkotasot ja parvekkeet Rakennuksen ulkotasot ovat betonikivipintaisia. Päätyjen teräsrakenteiset parvekkeet ja kylmät porrashuoneet on lasitettu ja varustettu avattavilla ja lukittavilla turvalaseilla. Yläpohja- ja vesikattorakenteet Yläpohja on pääosin ontelolaattarakenteinen. IV-konehuoneen yläpohja on teräsrakenteinen. Alueen rakennusten yhtenäisyyden vuoksi edellytetään yhteensopivuutta vanhaan rakennuskantaan, mm rapatut julkisivut ja aumakatto. Vesikate on konesaumattu pelti ulkopuolisella vedenpoistolla. Talotikkaat, hoitosillat, pollarit, kaiteet ja lumiesteet ovat kuumasinkittyä terästä. Seinät, lattiat ja alakatot Seinäpinnat ovat pääosin tasoitettuja ja maalattuja. Kevyet väliseinät ovat teräsrankaisia kipsilevypintaisia kauttaaltaan vanerivahvisteisia äänieristettyjä levyseiniä ja muurattuja kiviaineisia seiniä. Märkätilojen seinät tehdään kiviaineisina. Kosteiden tilojen seinät ovat laatoitettuja. Kaikkien laatoitusten taustat vedeneristetään. Käytävillä ja auloissa käytetään osittain puuviilupintaista kipsilevyä sekä laminaattilevyä, neuvottelutiloissa ja liikuntatilassa akustoivia seinäelementtejä.

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN 14/21 Huonetilojen lattiamateriaalina on pääosin julkiseen tilaan soveltuva homogeeninen muovimatto, samoin käytävillä ja kulkureiteillä. Sisääntuloaulan, hissien edustilojen lattiat ovat kuivapuristelaattaa. 0-kerroksessa käytävällä ja yhdyskäytävällä on liikenteelle soveltuva massalattia. Kosteiden tilojen lattiat ovat kitkapintaista turvamattoa tai karkeapintaista kuivapuristelaattaa. Lähes kaikkiin tiloihin rakennetaan alakatot, jotka ovat M1-luokiteltuja, ripustettavia, avattavia ja akustoivia moduulialakattoja. Pääaulassa käytetään lisäksi ripustettavia akustoivia kattolevyjä. Alakattojen avattavuuden osalta tarkistetaan tilakohtaisesti turvallisuustekijät. Alakattojen yläpuoliset osat käsitellään pölynsidontamaalauksella. Ovet ja ikkunat Ulko-ovet ovat pääosin metalliprofiileista koottuja lämpöeristettyjä lasiovia. Lasituksena on kirkas 2- tai 3-kertainen umpiolasi, joka on aina turvalasia. Lasissa on kuviointi tai raidoitus tarrakiinnitteisellä kalvolla, esim. 3M. Pääsisäänkäynnin ulko-ovi sekä yhdyskäytävän 1. kerroksen ulko-ovi ovat metalliprofiileista koottuja konetoimisia teleskooppilasiliukuovia, ovilehdet paniikkisaranoituja. Ulko-ovet ovat sähkölukoin varustettuja tilavalvottuja tai kulunvalvottuja ovia. Tiivisteet ulko-ovissa ovat silikonikumia, kynnykset terästä (yliajokynnyksiä). Sisäovet ovat pääosin reunavahvistettuja tehdasmaalattuja huullettuja laakaovia tai laminaattipintaisia laakaovia. Suihkutilojen ym. märkätilojen ovet ovat muottipuristettuja sandwich-rakenteisia lujitemuoviovia. Ovissa, joissa tarvitaan kynnys, käytetään mekaanista alas laskeutuvaa kynnystä. Ovet varustetaan rst-karmisuojilla. Vastaanottohuoneiden, potilas- ja terapiahuoneiden sekä toimistojen, kokoushuoneiden yms. tilojen ovet ovat äänieristysovia. Porrashuoneiden ovet ovat metallirakenteisia lasipalo-ovia (kirkas palolasi). Käytäväovet varustetaan automatiikalla ja palonsulkujärjestelmällä palo- ja turvallisuusvaatimusten mukaan. Kaikki palo-ovet ovat kynnyksettömiä. Kaikkiin oviin tulee pääsääntöisesti lukot. Potilasosaston sisäänkäyntiovet ovat sähkölukolla varustettuja kulunvalvottuja ovia. Vastaanottohuoneissa on varauloskäynnit viereisiin vastaanottohuoneisiin. Osa ikkunoista on pohja- ja julkisivupiirustusten mukaisesti 3-kertaisia MSE-ikkunoita, joissa ulkopuite ja karmin uloin osa on polttomaalattua tai luonnonväriseksi eloksoitua alumiinia. Osin ikkunat ovat metallirakenteisia kolminkertaisella umpiolasilla varustettuja kiinteitä ikkunoita (esim. yhdyskäytävä, aulat). Puuikkunat ja ikkunaovet käsitellään tehtaalla puunsuoja-aineella ja maalataan maalaussuunnitelman mukaisesti. Ikkunapellit ovat muovipinnoitettua teräsohutlevyä. Psykiatrian potilasosastolla sekä psykiatrian avohoidon tilojen ikkunoissa otetaan huomioon toiminnan erityisvaatimukset. Sisäpuitteen umpiolasin sisin lasi on karkaistu ja laminoitu turvalasi täyttäen suojausluokan P2A ilkivaltaa vastaan. Lisäksi ikkunoiden sisäpuitteissa on murtosuojasaranat. Potilastilojen ulkoikkunat ovat irtopainikkeellisia ja lukittavia. 1. kerroksen ikkunat suojataan kuorisuojauksella 4 metrin korkeuteen saakka. Sisäikkunat ovat turvalasitettuja kiinteitä puusisäikkunoita tai kiinteitä metalliprofiilirakenteisia sisäikkunoita, osa paloikkunoita. Osassa aulojen sisälasiseinistä on digipainettu kuvio. Kalusteet ja varusteet Kiintokalusteet ovat ympärilaminoitua kosteudenkestävää lastulevyä. Hyllyt ovat laminaattipäällysteisiä ABS-reunalistalla. Kaikissa kalusteissa on rst-putkesta tehdyt jalat. Laatikot varustetaan laakeroiduin metallikiskoin. Osa kalusteista on lukittavia. Hoitotilat ja kulkureitit varustetaan seinäsuojilla ja ulkokulmasuojilla huoneselosteen mukaisesti. Oviin tulee huonetunnukset ja tilanumeroinnit HUS:n ohjeen mukaisesti. Opasteet toteutetaan toiminnan vaatimusten sekä HUS opasteohjeistuksen mukaan. Kaikki ikkunat varustetaan sälekaihtimin. Sälekaihtimien käyttöelimet integroidaan ikkunaan siten, että näkyviä naruja ei ole. Siivous- ja huoltotilojen kalustus ja varustus suunnitellaan HUS- Desikon suositusten mukaisesti. Tuulikaappeihin tulevat mattosyvennykset varustetaan kuramatolla.

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN 15/21 Rajaus hankkeeseen sisältyviin kiintokalusteisiin ja käyttäjän irtokalustehankintoihin noudattaa Investointihankkeitten yleistä käytäntöä. Pääosin rakenteisiin kiinnitettävien ja kiinteitä LVISliitäntöjä vaativien kalusteiden, varusteiden ja laitteiden suunnittelu ja hankinta sekä kustannukset sisältyvät hankkeeseen. Tilatyypeittäin hankkeessa toteutetaan kiintokalusteet potilas-, toimenpide- ja tutkimushuoneisiin sekä lääkehuoneisiin, huoltotiloihin ja varastoihin ja lisäksi keittiökalusteet ja laitteet terapiakeittiöön osastonkeittiöihin, henkilökunnan taukotiloihin ja päivystäjänhuoneeseen. Irtaimistohankintaan kuuluvat toimistojen ja vastaanottohuoneiden kalusteet samoin kuin kaikki pöydät, tuolit, sohvat, potilaiden vuoteet, pöydät, tuolit jne. Irtaimistoa ovat myös laitteet, jotka eivät sisälly arkkitehti tai KSL-suunnitelmaan, kuten mikroaaltouunit, kahvin- ja vedenkeittimet, TV:t asennustarvikkeineen, tietokoneet ja tietohallintojärjestelmät, jätteiden keräys- ja lajitteluastiat, verhot ja väliverhot yms. 5.B. LVIA ja sprinkleritekniikka Lämmitys Uudisrakennuksen tarvitsema lämpöenergia tuotetaan kaukolämmöllä, joka sijoitetaan pohjakerrokseen rakennettavaan lämmönjakohuoneeseen. Nykyinen A-kiinteistön kaikkia rakennuksia palveleva lämmönjakolaitteisto puretaan vanhan rakennuksen purun yhteydessä. rakennustyön ajaksi on järjestettävä tilapäinen lämmönjakolaitteisto B- ja C-taloja varten. Tilapäisenä järjestelmänä voidaan käyttää esim. konttia, joka sisältää tarvittavat lämpökeskusvarusteet. Rakennus lämmitetään pääosin lattialämmityksellä tilakohtaisin termostaatein. Teknisiin tiloihin asennetaan patterit, jotka ovat teräslevypattereita termostaattiventtiilein. Jäähdytys Rakennuksen jäähdytysenergia tuotetaan liuoslauhdutteisella vedenjäähdytyskoneella. Kaikkien tilojen tuloilma jäähdytetään. Paikallisia jäähdytyslaitteita asennetaan tiloihin, joissa on huomattavia sisäisiä lämmönlähteitä ja tilan käyttö edellyttää lämpötilan pysyvyyttä (esim. kansliat, neuvottelutilat, huoltohuoneet, sähkö-, ATK- ja laitetilat). Lääkehuoneet jäähdytetään ilmanvaihtokanaviin asennettavilla jälkijäähdytyspattereilla. Vesijohdot ja viemärit Käyttövesiverkosto liitetään Raaseporin kaupungin vesijohtoon. Jätevesi- ja sadevesiviemärit liitetään Raaseporin kaupungin viemäriverkostoon. Tiloihin toteutetaan arkkitehti- ja KSL-suunnitelmien mukaiset vesi- ja viemäripisteet. Vesikalusteitten tyypit valitaan toiminnan tarpeen mukaisesti. Kalusteiden kytkentävesijohdot ja viemärit asennetaan rakenteiden sisään näkymättömiin. Uudet vesipisteet liitetään yläjakoisesti käytävien katossa kulkeviin vesijohtorunkoihin. Viemäripisteiden edellyttämät putkihajotukset toteutetaan alemman kerroksen puolella. Ilmanvaihto Ilmanvaihtokoneet sijoitetaan kolmannen kerroksen iv-konehuoneeseen. Vuodeosaston ivkoneet ja kanavat erotetaan muita tiloja palvelevista koneista ja kanavista eri palo-osastoon. Ilmanvaihtokoneet toteutetaan tarvittavan ilmanvaihdon mahdollistavalla varustuksella, automatiikalla, suodatuksella, lämmöntalteenotolla, lämmityksellä, jäähdytyksellä ja äänenvaimennuksella. Kaikissa tuloilmakoneissa on vähintään F7-luokan hienosuodatus. Puhaltimia ohjataan taajuusmuuttajilla ilmavirtojen hallittavuuden ja muuntojoustavuuden varmistamiseksi.

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN 16/21 Kanavat tehdään pääosin pyöreästä kierresaumakanavasta, tilanahtaussyistä voidaan käyttää suorakaidekanavia. Tuloilmakanavat eristetään mm alumiinipintaisella mineraalivillaeristeellä. Pääte-elimet ovat tehdastekoisia tunnetun valmistajan ominaisuuksiltaan mitattuja laitteita. Äänenvaimennusmateriaalina käytetään mineraalivillan sijasta esim. Ewona-Acusticaa kuitujen irtoamisvaaran eliminoimiseksi. Äänenvaimennusmateriaalin pitää täyttää syttymisherkkyys/palonlevittämisluokan B-s1,d0 vaatimukset. Kanaviin asennetaan määräysten mukaiset palonrajoittimet. Potilashuoneiden kanavat varustetaan moottoroiduin savupellein savun leviämisen estämiseksi potilashuoneiden välillä. Savunpoisto Rakennuksen savunpoisto on painovoimainen. Rakennusautomaatio Rakennuksen LVI-laitteiden, kiinteiden sairaalalaitteiden ja sähköjärjestelmien säätö-, ohjaus- ja valvontatoimintoja varten toteutetaan rakennusautomaatiojärjestelmä, joka koostuu LVItekniikkatiloihin sijoitetuista alakeskuksista. Uudisrakennukseen rakennetaan uusi rakennusautomaatiojärjestelmä. Automaattinen palonsammutusjärjestelmä Rakennus varustetaan automaattisella palonsammutusjärjestelmällä. Järjestelmä tehdään ns. vesivahingonestojärjestelmänä, järjestelmänä on joko perinteinen sprinklerijärjestelmä tai sumujärjestelmä. Sammutusjärjestelmän laitehuone rakennetaan aiemman muutostyön yhteydessä B-rakennukseen, josta voi johtaa syöttöputken tunnelin kautta tämän rakennuksen tiloihin. Potilastilojen, vastaanottohuoneiden yms. suuttimina käytetään ns. institutionaalisia suuttimia, jotka kestävät paremmin mekaanista vahingoittamista. Teknisissä tiloissa käytetään ns. spray suutinta. Sähkö- ja teletilat varustetaan Safety twin DS21 suuttimilla ja ohjauskeskuksilla. 5.C. Sähkötekniikka Yleistä Rakennuksen sähköasennukset toteutetaan voimassa olevia lakeja, asetuksia sekä standardeja SFS 6000 ja SFS 6002 noudattaen. Lääkintätilojen sähköasennuksien toteuttamisessa kiinnitetään erityistä huomiota standardin SFS (erikoistilojen ja - asennusten vaatimukset, Lääkintätilat) vaatimuksiin ja standardia noudatetaan myös opastavilta osin. Sähkön jakelu Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan pienjännitejakelujärjestelmällä (400V). Rakennus liitetään pienjänniteliittyjänä sähköverkkoyhtiön jakelujärjestelmään. Uusi pääkeskus sijoitetaan nykyisen tilalle kellarikerrokseen. Nykyinen A-kiinteistössä sijaitseva pääkeskus puretaan peruskorjauksen yhteydessä. Pääkeskus palvelee myös muita kiinteistöjä, joten rakennustyön ajaksi on järjestettävä tilapäinen sähkönsyöttö B- ja C-taloja varten.

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN 17/21 Kaikki kaapelit toteutetaan siten, että ne täyttävät testausstandardien EN (kaapelien nippupoltto), EN (materiaalien halogeenittomuus) ja EN (vähäinen savunmuodostus) vaatimukset. Sähkönjakelu pääkeskuksesta tai nousukeskuksista jakokeskuksiin tapahtuu palonkestävää kaapelointia käyttäen. Rakennuksen sähkönjakelu on kokonaisuudessaan TN-S järjestelmän (5- johdinjärjestelmä) mukainen. Nousu- ja ryhmäkeskukset mitoitetaan noin 25 % kasvuvaralle Varavoimajärjestelmät Enintään 15 s kytkeytymisajan omaavat varavoimajärjestelmien teholähteiden (dieselgeneraattori) tarve selvitetään jatkosuunnittelun yhteydessä. Sairaala-alueen lähin nykyinen varavoimapääkeskus sijaitsee Länsi-uudenmaan sairaalan M-osan pohjakerroksessa. UPS Katkeamattoman sähkönjakelun (UPS) tarve selvitetään jatkosuunnittelun yhteydessä. UPSjakelujärjestelmään liitetään tyypillisesti tele- ja turvajärjestelmien aktiivilaitteet ja rakennusautomaatioon liittyvät alakeskukset. Johtotiet ja tilojen varustelu Johtotiet toteutetaan kaapelihyllyjen ja johtokanavien avulla. Pääreiteille toteutetaan omat erilliset kaapelihyllyt sähkö- ja telejärjestelmille sekä palon aikana toimiviksi tarkoitettujen turvajärjestelmien kaapeleille. LVIA- ja KSL-laitteille toteutetaan tarvittavat sähkönsyötöt. Ryhmän 1 (G1) lääkintätilat varustetaan lisäpotentiaalintasausjärjestelmällä. Järjestelmään liitetään tilojen johtavat osat, potentiaalintasauspistorasiat ja ESD-lattiapinnoitteet. Valaistus Rakennus varustetaan sisävalaistusvaatimukset täyttävällä valaistusjärjestelmällä. Valaistuksessa huomioidaan valaistusvoimakkuus, häikäisyarvot UGR ja värintoisto Ra. Lisäksi huomioidaan energiatehokkuus ja valaistuksen laatu. Vastaanottohuoneiden ja toimistohuoneiden valaistuksessa käytetään LED-valaisimia. Potilashuoneiden, käytävien ja saniteettitilojen valaistuksessa käytetään kattoon upotettuja LEDvalaisimia. Potilashuoneiden valaisimen tulee olla ilkivaltasuojattuja. Vastaanottohuoneiden ja toimistohuoneiden valaistusta ohjataan valaisimiin integroiduilla läsnäolo- ja vakiovaloantureilla ja seinään asennettavalla kytkimellä. Potilashuoneissa, käytävillä, saniteettitiloissa ja auloissa valaistusta ohjataan valaistuksenohjausjärjestelmällä, johon on liitetty läsnäoloantureita. Tele- ja tiedonsiirtojärjestelmät Nykyinen A-kiinteistössä sijaitseva telejakamo puretaan vanhan rakennuksen purun yhteydessä. Jakamon keskuslaitteet palvelevat kaikkia kiinteistöjä, joten rakennustyön ajaksi on järjestettävä tilapäiset järjestelyt B- ja C-taloja varten. Rakennus varustetaan antennijärjestelmällä. Antennipisteitä asennetaan potilashuoneisiin, päivä-, neuvottelu- ja ryhmähuoneisiin, taukotiloihin, käytäville ja odotustiloihin. Rakennukseen tulee kattava GSM-sisäpeittoverkko.

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN 18/21 Rakennus varustetaan yleiskaapelointijärjestelmällä. Yleiskaapelointijärjestelmän rasioita suunnitellaan teknisiin tiloihin, toimistoihin, neuvotteluhuoneisiin, vastaanottohuoneisiin ja muihin yleisiin tiloihin. Langattomaan tiedonsiirtoon varaudutaan asentamalla yleiskaapelointirasioita WLAN-tukiasemia varten. Rakennukseen asennetaan ovipuhelinjärjestelmä. Yhteydenpito rakennuksen sisäänkäynneiltä tapahtuu ovipuhelinjärjestelmän avulla, joka on varustettu kuva- ja puheyhteydellä. Tarvittavat tilat varustetaan kaapeloinneilla ja rasioilla AV-järjestelmiä varten. Rakennukseen tulee varattuvalojärjestelmä. Varattuvalojärjestelmän laitteita asennetaan vastaanottohuoneisiin, kuntosaliin, ryhmähuoneisiin, neuvotteluhuoneisiin jne. Rakennukseen asennetaan sisäänpyyntöjärjestelmä. Sisäänpyyntöjärjestelmän laitteita asennetaan toimistoihin, vastaanottohuoneisiin jne. Rakennus varustetaan ajannäyttöjärjestelmällä. Aikakellot sijoitetaan käytäville, auloihin, vastaanottohuoneisiin ja neuvottelutiloihin. Turvajärjestelmät Rakennus varustetaan turvavalaistusjärjestelmällä. Rakennuksen poistumisreitit varustetaan jatkuvasti toimivilla valaistuilla poistumisopasteilla ja ajoittain toimivilla turvavalaisimilla. Valaisimet liitetään omilla akuilla varustettuun turvavalaistuskeskukseen. Rakennus varustetaan hoitajakutsu- ja henkilöturvajärjestelmällä. Hoitajakutsutoiminnot kytketään tarvittaviin tiloihin esim. inva-wc. Hälytykset ilmaistaan käytävänäytöillä ja hälytyskojeissa. Rakennukseen toteutetaan kulunvalvontajärjestelmä. Ulko- ja porrashuoneiden ovet, eri osastojen väliset ovet, käytäviä katkaisevat ovet sekä tietyt erillisovet. Lääkehuone sekä kansliaja pukutilat varustetaan kulunvalvonnalla. Rakennus varustetaan murtoilmaisujärjestelmällä, jolla valvotaan luvatonta tunkeutumista tai liikkumista rakennuksessa. Järjestelmän ilmaisimet valvovat rakennuksen kuorta, tiloja ja ovien kiinnioloa. Rakennukseen tulee kameravalvontajärjestelmä. Kameravalvontajärjestelmällä valvotaan ulkoalueita, sisäänkäyntitiloja, asiakaspalvelupisteitä, auloja, pääkäytäviä ja lääkehuoneita. Valvontaan käytetään digitaalisia verkkokameroita (IP- kameroita). Rakennuksen kaikki tilat varustetaan paloilmoitinjärjestelmällä. Ilmaisimien tyyppeinä käytetään savu- tai lämpöilmaisimia tai näytteenottolaitteistoa. Potilashuoneiden savuilmaisimet varustetaan lisäksi kantaäänihälyttimillä. Järjestelmän paloilmoitus siirretään hätäkeskukseen nykyisen ilmoituksensiirtolaitteiston kautta. Rakennus varustetaan painovoimaisella savunpoistojärjestelmällä. Rakennukseen asennetaan pelastusviranomaisen määrittelemä määrä savunpoistoluukkuja tai -ikkunoita. Järjestelmää ohjataan manuaalisesti savunpoiston ohjauskeskuksesta. Järjestelmään liitettyjen savunpoistoluukkujen tai -ikkunoiden avaaminen ja sulkeminen tapahtuu sähköllä toimivilla avaajilla. Kuulutusjärjestelmä ja VIRVE-verkko asennetaan viranomaisvaatimusten mukaisesti.

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN 19/21 5.D. Kiinteät sairaalalaitteet Kiinteät sairaalalaitteet Siivous- ja jätetilat varustetaan Rst-kalusteilla. Jätetiloihin ja varastoihin hankitaan Rst-rullakoita varastointia ja logistiikka varten. Siivouskeskukseen tulee siivousvälineiden puhdistusta ja huoltoa varten laitosmalliset pyykinpesu- ja kuivauskoneet. Uudisrakennukseen ei tule höyrytoimisia laitteita. Henkilökunnan taukotilat varustetaan kotitalousmallisilla kylmälaitteilla ja induktio-keittotasoilla sekä pienlaitosmallisella jalustalle asennettavalla astianpesukoneella ja ammattikeittiökäyttöön suunnitellulla kahvinkeittimellä. Pukuhuoneet varustetaan tekstiilien kuivauskaapeilla. Psykiatrian potilasosasto Osaston jakelukeittiö varustetaan kotitalousmallisilla kylmälaitteilla ja induktio-liedellä sekä pienlaitosmallisella jalustalle asennettavalla astianpesukoneella. Vaatehuoltotiloihin hankitaan tarvittavat pyykinpesu- ja kuivauskoneet. Laitteet hankintaan ns. kotitalousmallisina, koska tiloja käytetään myös potilaiden opetus ja harjaannuttamistiloina. Lääkehuone varustetaan lääkejääkaapilla sekä kotitalousmallisella pakastimella. Huoltohuoneet varustetaan kaatoklosetilla ja desinfioivalla huuhtelulaitteella. Pesupöytä ja muu kalustus suunnitellaan ruostumattomasta teräksestä. Toimenpidehuone varustetaan kattokiinnitteisellä tutkimusvalaisimella. Psykiatrian avotoiminta Terapiakeittiöön tulee kotitalousmallisiset kylmälaitteet ja induktio-liesi sekä pienlaitosmallinen jalustalle asennettava astianpesukone. Energiatehokkuuden huomiointi suunnitteluratkaisuissa Ratkaisuissa noudatetaan HUS:n ohjetta Energiatehokkuuden varmistaminen rakennusinvestoinneissa. Rakennuksen sähköenergian kulutustavoitteeksi on asetettu 35kWh/h/m 3 a. LVI-järjestelmät Lämpöenergian kulutustavoitteeksi on asetettu 35 kwh/m 3 /a. Veden kulutustavoitteeksi on asetettu 170 dm 3 /m 3 /a. Rakennukseen suunnitellaan LVI-energianmittausjärjestelmä, jolla lämmityksen (tilalämmitys ja IV-lämmitys), jäähdytyksen, lämpimän käyttöveden kulutusta voidaan seurata Energiankulutuksen optimoimiseen tähtääviä toteutettavia LVI-teknisiä ratkaisuja ovat mm. lattialämmitys ja sen ohjaus elektronisilla termostaateilla/lämpötilan mittauksilla tila/huonekohtaisesti lämmöntalteenotto hyvällä hyötysyhteella (68%) varustetuilla nestekiertoisilla järjestelmillä ilmanvaihtokoneiden palvelualueiden optimointi väljä mitoitus ilmanvaihtokoneissa ja sfp-luku < 2,0 kw/m 3 /s

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN 20/21 6. Henkilöstö- ja toimintokulut ja tuottovaikutukset LUSA:n toiminta: Vuonna 2017, uudisrakennuksen myötä, henkilöstömäärä pienenee noin 20 vakanssilla, mikä vaikuttaa henkilöstömenoihin. Vuokrakulu pienenee noin euroa vuodessa, sillä vuokrattava neliömäärä on huomattavasti pienempi kuin nykyinen ( m 2 huonealaa). Laitoshuollon menot pienenevät kuten myös kuljetuskulut ja ravintopalvelukulut. Tulot pienenevät sillä suoritteiden lukumäärä pienenee käyttömenoarviossa ei ole huomioitu, että HUS:n IT- kulut tulevat kasvamaan rajusti vuosina Vuoden 2017 luvut ovat vuoden 2014 rahan arvon mukaiset. Psykiatrian henkilöstöluvut 2014 käyvät ilmi alla olevasta taulukosta: Uudisrakennuksen myötä vakanssilukumäärän arvioidaan olevan 69 vuonna 2017 (- 22). Henkilöitä yhteensä olisi arviolta 80 ja henkilötyövuosia yhteensä arviolta 60 vuonna Alla olevasta taulukosta huomaa, että kuntalaskutettavien hoitopäivien yksikköhinnan on arvioitu laskevan vuonna 2017, kun taas käyntituotteiden keskihinnan on arvioitu nousevan. Käyntituotteiden keskihinnan nousu johtuu nimenomaan siitä, että päiväsairaalatoimintojen suhteellinen osuus käyntilukumäärästä kasvaa. Yksikköhinnassa on huomioitu sisäisenä vyörytyseränä 7 %:n yleishallinnon kuluerä. Raaseporin kaupungin toiminta: Vuodesta 2017 lähtien päihdehuollon henkilöstöä vähennetään, kun toiminta muuttuu osastohoidosta avohoidoksi ja sitä tukeviksi tukipaikoiksi. Henkilöstövahvuus vähenee 3,5 henkilötyövuoden verran. Toimintakuluihin vaikuttaa voimakkaasti myös se, että toimitilojen määrä vähenee rajusti; neliömetristä noin 230 neliömetriin (huoneala-m2).

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN 21/21 arvio päihdeyksikkö TOT netto tuotot henkilöstökulut palvelujen ostot tarvikkeet muut toimintakulut HANKKEEN AIKATAULU Tavoite-aikataulu: uudisrakennuksen tarveselvitys valmis 03/2015 Raaseporin HUS:n aiesopimus tilojen vuokraamisesta 04/2015 hankesuunnittelun aloitus 05/2015 hankesuunnittelu valmistuu 09/2015 KVR urakoitsijan kilpailutus 10/2015 nykyisen terveysasemarakennuksen purku 02/2016 uudisrakennuksen rakentaminen käynnistyy 03/2016 uudisrakennus valmistuu 04/2017 muutto uudisrakennuksen tiloihin 05/2017