LOHJAN SAIRAALA PSYKIATRIAN UUDISRAKENNUSHANKE HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 Hallitus , LIITE 5 HUS Tilakeskus LOHJAN SAIRAALA PSYKIATRIAN UUDISRAKENNUSHANKE HANKESUUNNITELMA

2 TIIVISTELMÄ Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan sairaanhoitoalueella aikuisten psykiatriset vuodeosastopalvelut on sijoitettu Paloniemen sairaalaan. Sairaala sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Lohjan sairaalasta. Sairaalan kolmella vuodeosastolla on 45 sairaansijaa vuonna Toiminnan siirryttyä avohoitopainotteisemmaksi sairaansijamäärä alenee 38 sairaansijaan vuonna Lohjan kaupungin alueella aikuispsykiatrian polikliininen- ja päiväyksikkötoiminta on hajautettu neljään eri toimipisteeseen; Paloniemen sairaala, Lohjan psykiatrinen poliklinikka, Lohjantähti ja Lohjan sairaala. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka toimii Lohjan sairaalassa, akuuttipsykiatrista vastaanottotoimintaa ja terapiapalveluita tuotetaan Lohjan psykiatrian poliklinikalla, psykiatrian avopalveluyksikössä ja Paloniemen sairaalassa. Lisäksi Lohjan sairaanhoitoalueella Vihdissä on kaksi yksikköä ja Karkkilassa yksi, joiden toiminta jää ennalleen. Paloniemen sairaalatilat ovat kuntien omistuksessa ja peruskorjauksen tarpeessa, mutta tiloihin ei ole suunniteltu peruskorjausta. HUS -hallituksen tiedoksi merkitsemän HUS -alueen kokonaissuunnitelman mukaan raportissa esitetään 28 sairaansijaa sijoitettavaksi Lohjan sairaalan yhteyteen. Kokonaissuunnitelman mukaan yli puolet HUS alueiden sairaansijoista tuotetaan HYKS Psykiatrian yhteisosastoilla. Lohjalle rakennettavat sairaansijat kattavat suunnitelman mukaan Lohjan ja tarvittaessa osan Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueiden tarpeista. Vuodepaikkoja voidaan tarvittaessa käyttää myös alueen perustason mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Paloniemen sairaalan poistuessa käytöstä tarvitaan Lohjalle psykiatrian uudisrakennus. Hankesuunnitelman mukaan Lohjan sairaalan viereen rakennetaan aikuispsykiatrian toiminnoille uudisrakennus. Paloniemen sairaalan toiminta lakkautetaan uudisrakennuksen valmistuttua ja uusiin psykiatrian tiloihin sijoitetaan 28 sairaansijan lisäksi psykiatrian avohoitotiloja. Vuodeosastotilat rakennetaan rakennuksen toiseen kerrokseen. Koska vuodepaikkojen tarve / määrä tarkentuu lähivuosina, tilat ovat luonteeltaan helposti avohoitotoiminnaksi tai muuksi vuodeosastotoiminnaksi muunnettavia. Potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita ja suunnittelussa huomioidaan muuntojoustavuus. Psykiatrian avohoito- ja poliklinikkatoimintaa sijoitetaan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Uudisrakennuksen 0-kerrokseen rakennetaan muun muassa henkilökunnan pukutiloja sekä teknisiä tiloja. Rakennuksen katolle sijoitetaan koko uudisrakennusta palveleva ilmanvaihtokonehuone. Uudisrakennuksen bruttoala on yhteensä brm 2 uudisrakennuksen ja nykyisen sairaalarakennuksen välinen yhdyskäytävä mukaan lukien. Rakennuksen huoneistoala on htm 2, hyötypinta-ala hym 2 ja tilavuus m 3. Hanke liittyy saumattomasti sairaanhoitoalueen kuntien ja sairaalan yhteispäivystykseen. Hankkeen tarkistettu hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio on 15,3 milj. euroa. Suunnitelman mukaan hankkeen rakennustyöt käynnistyvät maalis-huhtikuussa 2016 ja hanke valmistuu alkuvuodesta 2018.

3 TIIVISTELMÄ JOHDANTO SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT NYKYINEN TOIMINTA SUUNNITELTU TOIMINTA SELVITYS HENKILÖKUNNASTA HANKKEEN TILARATKAISUT JA TEKNINEN TOTEUTUS Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Suunnitellut tilaratkaisut Kulkuväylät Rakennustekniset työt LVIA- ja SPR -tekniikka Sähkö- ja teletekniikka Kiinteät sairaalalaitteet ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOINTI SUUNNITTELURATKAISUISSA TILAPÄISJÄRJESTELYT JA HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA Tilapäisjärjestelyt Häiriöt työmaan aikana HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA AIKATAULU ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA VUOTUISIIN KULUIHIN JA TUOTTOIHIN HANKKEEN RISKIARVIO LIITTEET: Liite 1 Asemapiirros Liite 2 4 Pohjapiirustukset Liite 5 Leikkauskuvat Liite 6 (6a ja 6b) Julkisivut Liite 7 Havainne kuvat Liite 8 Tilaluettelo Liite 9 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös

4 3 1 JOHDANTO Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) kuuluva Lohjan sairaala sijaitsee osoitteessa Sairaalatie 8, Lohja. Lohjan sairaalan päärakennus on valmistunut vuonna 1979 ja sairaalan yhteyteen on valmistunut laajennusosa vuonna Päärakennuksen ja laajennusosan bruttopinta-ala on yhteensä brm 2 ja huoneistoala htm 2. Lohjan sairaalan yhteyteen rakennetaan tilat Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatrian vuodeosastotoiminnalle ja avohoitotiloja Lohjan kaupungin alueen aikuispsykiatrian toiminnoille. Paloniemen sairaalassa toimii akuutti- ja vanhuspoliklinikat. Lohjalla Laurinkadun osoitteessa toimii psykiatrian poliklinikka, Lohjantähden tiloissa päiväyksikkö ja kuntoutuspoliklinikka ja Lohjan sairaalassa yleissairaala psykiatrinen poliklinikka. Toimintaa jää edelleen Vihdin kunnan alueelle Vihdin poliklinikalle ja kuntoutuspoliklinikalle sekä Karkkilaan kuntoutuspoliklinikalle. Suunnitelmien mukaan sairaansijoja varustetaan 28 ja lisäksi rakennetaan tarvittavat psykiatriset avohoitotilat. Toteutettava vuodeosastokapasiteetti palvelee HUS:n Lohjan sairaanhoitoalueen ja tarvittaessa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen väestöä sekä Lohjan alueen perustason mielenterveys- ja päihdepalveluita. Lohjan sairaanhoitoalueen (Karkkila, Lohja, Siuntio, Vihti) väestö oli vuoden 2013 lopussa henkilöä. Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen (Hanko, Inkoo, Raasepori) väestömäärä oli vuoden 2013 lopussa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Lohjan sairaanhoitoalueen väestö tulee olemaan vuonna 2025 noin ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen noin , yhteensä Lohjan sairaanhoitoalueen aikuispsykiatrian avohoidon toimipisteitä on Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa. Alueen sairaalahoitoa vaativien psykiatristen aikuispotilaiden hoito toteutetaan nykyään lähes kokonaan Paloniemen sairaalassa, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Lohjan sairaalasta, osoitteessa Paloniementie 52, Lohja. Paloniemen sairaala on valmistunut vuonna 1959 ja sairaalan yhteydessä oleva lisäsiipi terapiatiloineen 1980 luvun alkupuolella. Paloniemen sairaalassa tulee olemaan 38 sairaansijaa vuonna Paloniemen sairaala on alueen kuntien omistuksessa ja tilat on vuokrattu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin käyttöön. Sairaala on huonokuntoinen ja peruskorjaamaton eikä vastaa psykiatrisen sairaalahoidon nykyvaatimuksia. Kuntien suunnitelmissa ei ole investointeja Paloniemen sairaalan peruskorjaukseen. HUS:ssa on tehty psykiatrian tiekartta raportti ( ), jossa määritellään psykiatrisen sairaanhoidon alueelliset tavoitemitoitukset. Mitoituksessa ja tässä hankkeessa on suunnitelmana, että enintään puolet alueen tarvitsemista sairaansijoista sijaitsee alueella, loput keskitetään. Psykiatrisen vuodeosastotoiminnan siirtämisestä somaattisen sairaalan yhteyteen on tehty useita selvityksiä, joissa on todettu siirron olevan toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattavin vaihtoehto nykyisen psykiatrisen sairaalarakennuksen ollessa käyttöikänsä päässä. Merkittävistä tärkeistä toiminnallisista eduista mainittakoon yhteispäivystyksen ja somaattisten erikoisalojen läheisyyden potilasturvallisuudelle tuomat edut, sekä mahdollisuus arvioida tulevaisuudessa kriittisesti yöaikaisen psykiatrian etupäivystyksen tarvetta osastoilla. Hankkeen myötä psykiatrian toimintaan ei ole suunnitteilla henkilökuntalisäyksiä. Suurimmat säästöt ovat tukipalveluissa, tilojen käyttömenoissa ja potilaskuljetuksissa sekä tieto- ja puhelinliikenteen uudelleen järjestelyissä. Hankkeen ratkaisuissa on huomioitu HUS:n ohje Energiatehokkuuden varmistaminen rakennusinvestoinneissa ja hankkeessa on päätetty valita energiamuodoksi maalämpöjärjestelmä. Liitos aluelämpöjärjestelmään ja yksi vedenjäähdytyskone rakennetaan maalämpöjärjestelmän rinnalle.

5 4 Hanke on hyväksytty HUS -kuntayhtymän vuosien investointi-ohjelmaan (HUS hallitus ). Hankesuunnittelun yhteydessä on laadittu turvallisuusselvitys. 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Paloniemen sairaala on otettu käyttöön vuonna Sairaalan lisäsiivessä sijaitsevat terapiatilat on otettu käyttöön 1980 luvun alkupuolella. Sairaalan aikuispsykiatristen osastojen tilat ovat vanhanaikaisia ja peruskorjauksen tarpeessa. Sairaalan tilat ovat kuntien omistuksessa ja olemassa oleviin tiloihin ei ole suunniteltu investointia. Paloniemen sairaalassa on 45 sairaansijaa vuonna 2014 ja vuonna 2015 sairaansijamäärä vähenee, ollen silloin 38. Paloniemessä toimii ympärivuorokautisesti päivystävä aikuispsykiatrinen vuodeosastotoiminta. Sairaalassa tuotetaan sairaalahoidon lisäksi myös polikliinisia hoitokäyntejä ja päiväosastokäyntejä. Sairaalan tiloissa toimii myös syksyllä 2013 perustettu akuuttipsykiatrian poliklinikka. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatristen palvelujen kehittämisestä on tehty raportti (Juhani Aer) vuonna Raportin mukaan Uudellamaalla ei tule lisätä psykiatristen sairaansijojen määrää vaan sen sijaan lisätään avohoitoa ja jatketaan avohoidon uudistamista. Raportissa todetaan myös, että Lohjan psykiatrisen sairaalan uudisrakennushanke tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on tehnyt ohjauskäynnin Paloniemen sairaalaan syksyllä Aluehallintoviraston mukaan Paloniemen sairaalan potilasosastojen tilat eivät täytä psykiatrisille osastoille tällä hetkellä asetettuja laatuvaatimuksia ja aluehallintovirasto edellyttää uuden psykiatrisen vuodeosastoyksikön tilojen modernisoimista. Psykiatrian tiekartta raportti on valmistunut Tiekarttatyöryhmän taustana on HUS-hallituksen päätös ( 123/ ) psykiatrisen sairaanhoidon alueellisesta tavoitemitoituksesta ja psykiatrian hallintomallista sekä tämän taustalla oleva ns. psykiatriatyöryhmän (tj. 180/ ) valmisteleva työ. Psykiatrian sairaalapaikkojen tavoitteellinen mitoitus HUS-alueella on 0,4 promillea eli 4 sairaalapaikkaa asukasta kohti. Tämä tavoite toteutetaan vuoteen 2018 mennessä. Tavoite ja aikataulu edellyttävät avohoidon voimakasta kehittämistä. HUS:n toimitusjohtaja nimesi (tj. 116, ) näiden tehtävien toteuttamiseksi työryhmän (pj. johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi) laatimaan tiekartan, jolla edellä mainittujen sairaalapaikkojen määrälliset tavoitteet toteutetaan. Toteutussuunnitelma valmistellaan yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Lohjan osalta HUS-hallitus linjasi , että Lohjalle tarvitaan yhteensä 28 sairaansijaa. Koska tulevaisuuden sairaansijatarve on väkisinkin vain karkeasti arvioitavissa, suunnittelun tavoitteena ovat joustavat, helposti avohoitotoimintaan tai muuhun osastotoimintaan muunnettavissa olevat tilat. Psykiatrisen potilaan hoidon perustana on toimiva, monipuolisia tutkimus-, hoito- ja terapiapalveluja tuottava avohoito, jossa toteutuu sekä hoidon saumattomuus että joustavuus ja jonka tukena ovat riittävät vuodeosastopalvelut. Vuodeosastotoimintojen ja pääosin myös aikuispsykiatrisen avohoidon palvelujen keskittäminen Lohjan sairaalan yhteyteen mahdollistaa toimivien palvelukokonaisuuksien luomisen. Keskittämisellä mahdollistetaan tehokkaat hoitoprosessit, saadaan säästöjä tukipalveluissa, tilojen ylläpidossa, potilaskuljetuksissa ja muun muassa tieto- ja puhelinliikenteessä. Henkilökuntaresursseja voidaan suunnata avohoidon kehittämiseen ja laadukkaaseen toteuttamiseen.

6 5 Psykiatrian yksikkö on tehnyt hankkeesta tarveselvityksen keväällä Psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennushankkeesta yksiköt ovat tehneet yhteisen hankeselvityksen keväällä Tämän jälkeen hanketta on supistettu siten, että fysiatria ja kuntoutustoiminta eivät siirry rakennettavaan uudisrakennukseen vaan jäävät Lohjan sairaalan olemassa oleviin tiloihin. HUS:n strategian mukaisesti suunnittelussa huomioidaan tilojen riittävyys, toiminnallisuus, palvelutuotannon tehokkuus, hoitoprosessit, kuntayhteistyö, avohoitovetoisuus ja monimuotoisuus sekä muuntojoustavuus. Kaikissa toiminnoissa huomioidaan energiatehokkuus. Eri erikoisalojen toimiminen välittömässä yhteydessä lisää yhteistyötä, kehittää toimintaa, edesauttaa moniammatillista toimintaa ja lisää potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja potilasturvallisuutta. Potilas huomioidaan fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Työn päällekkäisyys vähenee, kun työnjaon mahdollisuus lisääntyy fyysisesti lähekkäin olevan toiminnan ansiosta. Tilojen yhteiskäytöstä saadaan synergiaetuja toimintaan. Tukipalveluiden tiloista rakennettavaksi tulevat vain osastokohtaiset siivous- ja jätetilat. 3 NYKYINEN TOIMINTA Paloniemen sairaalan psykiatrisessa vuodeosastoyksikössä hoidetaan lähes kaikki alueen psykiatrista sairaalahoitoa vaativat aikuispotilaat. Sairaalapotilaista noin puolet on skitsofreniaa sairastavia potilaita, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa oireiden pahenemisjaksojen aikana. Psykoositasoisia mielialahäiriöpotilaita on noin neljäsosa ja loput potilaista potee persoonallisuushäiriöitä tai ikääntymiseen liittyviä psyykkisiä sairauksia. Potilaat tulevat sairaalaan pääasiallisesti päivystysluonteisesti alueen ensiapupisteiden, terveyskeskuspäivystysten tai psykiatrian poliklinikoiden lähettämänä. Tärkein päivystystoimipiste on Lohjan sairaalan yhteydessä sijaitseva Tynninharjun terveysasema. Psykiatrian avohoidon päivystyksellinen vastaanotto on järjestetty siten, että laajennetulla virka-ajalla ja viikonloppuisin toimiva akuuttipsykiatrian poliklinikka ottaa vastaan akuuttipotilaat avohoidon ollessa ensisijainen vaihtoehto. Psykiatrisessa sairaalahoidossa käytetään taudinmäärityksen apuna somatiikan tutkimuskeinoja. Hoito on monimuotoista ja siinä hyödynnetään lääkehoidon lisäksi yhteisöllisyyttä, omahoitajuutta, yksilö-, perhe- ja verkostoselvittelyjä, psykologisia tutkimuksia ja sosiaalisten tilanteiden selvittelyä moniammatillisena tiimityönä sekä toiminnallisia terapioita. Psykiatrinen hoito ja itsemääräämisoikeuden rajoitukset on säädetty mielenterveyslaissa. Psykiatrisen tehohoidon kaltaisissa tilanteissa edellytetään hoitajan jatkuvaa läsnäoloa. Näitä tilanteita varten osastolla on oltava asianmukaiset tilat. Tarvittaessa osastot tulee voida sulkea. Leposide- ja huone-eristystä varten tarvitaan asianmukaiset tilat. Aikuispsykiatrian avohoitoa on Lohjan sairaanhoitoalueella järjestetty Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa. Suurin osa avohoitojaksoista on ajallisesti ja käyntikerroissa laskettuna suhteellisen lyhytkestoisia. Suurin potilasryhmä on keskivaikeat ja vaikeat masennuspotilaat. Psykoosisairaudet ovat pitkäkestoisempia ja enemmän resursseja vaativia. Hoito perustuu yhdessä potilaan kanssa laadittavaan hoitosuunnitelmaan niin, että hoito on potilaan sen hetkistä tarvetta vastaava, sekä turvalliseen ja luottamukselliseen hoitosuhteeseen ja moniammatillisen työryhmän osaamisen hyödyntämiseen.

7 6 Psykiatrisessa hoidossa on tavoitteena avohoitopainotteisuuden lisääminen ja vuodeosastohoitojen vähentäminen. Hoitomuotojen muutos näkyy jo vuoden 2013 suoriteluvuissa verrattuna vuoden 2010 lukuihin (taulukko 1). Taulukko 1. Psykiatrian toimintaluvut vuosina 2010 ja 2013 Toimintaluvut Vuodeosastot, hoitopäivät Poliklinikkasuoritteet* Lähde: Cressida *Poliklinikkasuoritteissa mukana Lohjan alueen avotoiminnoista pkl-käynnit, kotikäynnit ja päiväyksikkökäynnit sekä Vihdin alueen ensikäynnit Lohjalla. Paloniemen sairaalassa oli 64 sairaansijaa vuonna Kesäkuussa 2013 suljettiin yksi vuodeosasto ja vuoden 2013 sairaansijoja oli enää 45. Vuonna 2015 sairaansijamääränä on 38. Vuodeosaston sulkemisen myötä perustettiin akuuttipoliklinikka, jossa toimii lääkärin ja psykologin lisäksi hoitohenkilökuntaa. Syyskuussa 2014 akuuttipsykiatrian päiväyksikkö ja Lohjan alueen avokuntoutuspoliklinikka siirtyivät yhteisiin tiloihin Lohjan keskustaan, Lohjantähteen. Yksikössä tuotetaan poliklinikka- ja päiväsairaalahoitojaksoja. Yksikön toiminta mahdollistaa tehostetun avohoidon ja liikkuvan työotteen. Suoritemäärän arvioidaan olevan kuntalaskutettavaa suoritetta vuositasolla, henkilökuntaa yksikössä on 12. Sairaalahoidon jälkeen potilaille tarjotaan erilaisia toimintakykyä palauttavia hoitomuotoja, koska psyykkisillä sairauksilla on yleensä toimintakykyyn alentava vaikutus. Hoitoon liittyvien riittävän monipuolisten toiminnallisten menetelmien käyttö edesauttaa ja tukee jäljellä olevaa toimintakykyä. Toiminnalliset terapiamenetelmät kuten esim. toimintaterapia, liikuntaterapia, musiikkiterapia ja kuvataideterapia tarvitsevat asianmukaiset, riittävät tilat myös tulevaisuudessa ja menetelmät liittyvät olennaisesti toiminta- ja työkyvyn mahdollisimman varhaiseen palauttamiseen. 4 SUUNNITELTU TOIMINTA Paloniemessä sijaitseva aikuispsykiatrinen vuodeosastotoiminta sekä Lohjan kaupungin alueella toimiva aikuispsykiatrian avohoitotoiminta on suunniteltu pääosiltaan siirrettäväksi Lohjan sairaalan yhteyteen suunnitteilla olevaan psykiatrian uudisrakennukseen. Psykiatristen palvelujen kysynnän ja tarpeen lisääntymiseen vaikuttavat muun muassa väestönkasvu sekä kaksoisdiagnoosipotilaiden (psykiatrinen diagnoosi ja vakava päihdeongelma) määrän kasvu. Aikuisten uusiutuvien sairaalahoitoa vaativien psykoosien määrän oletetaan pysyvän ennallaan. Aikuisten mielialahäiriöiden sekä diagnosoinnin että hoidon tarve on kasvusuunnassa (HUS-Total lähetteiden määrä on viidessä vuodessa kasvanut 12 %.) Ihmisten tietoisuus hoidon saatavuudesta ja hoitoon hakeutuminen ovat lisääntymään päin. Sosiaali-ja terveysministeriön antaman asetuksen, koskien kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (ns. päivystysasetus), mukaisesti Lohjan seudun yhteispäivystys aloittaa toimintansa vuonna Psykiatrisen päivystyksellisen hoidon edellytykset täyttyvät uudisrakennushankkeen myötä ja tuolloin psykiatrinen päivystys toteutuu somatiikan eri erikoisalojen, akuutin päihdehoidon ja sosiaalipäivystyksen välittömässä yhteydessä. Valtakunnallisesti on tavoitteena vähentää psykiatrisia sairaansijoja siten, että niitä olisi 0,4 sairaansijaa tuhatta asukasta kohden laskettuna. Nykyisin Paloniemen sairaalassa on 45 sairaansijaa (38 vuonna 2015), mikä vastaa noin 0,4 sairaansijaa 1000 asukasta kohden. HUS:n psykiatrian Tiekarttatyöryhmän esityksen mukaan uudisrakennukseen suunnitellaan 28 sairaansijaa Lohjan ja Länsi-Uusimaan aikuisväestöä varten. Psykiatrisesta vuodeosastohoidosta osa (vaikeahoitoisten ja kaksisuuntaisten

8 7 mielialahäiriöpotilaiden ja pitkittyneiden, yli 3 kuukautta kestävien, psykoosien vuodeosastohoidot) toteutetaan HYKS psykiatrian yhteisosastoilla ja valtion sairaaloissa. Lähivuosina Tiekarttatyöryhmän esityksen mukaisesti tähdätään siihen, että yhteisosastolla toteutettavat hoidot lisääntyvät, ja ylittävät määrällisesti alueellisilla osastoilla toteutetut osastohoidot. Psykiatrisen avohoidon osuus tulee lisääntymään ja vuodeosastohoitoajat tulevat lyhentymään, joten uudet toiminta- ja tilaratkaisut mahdollistavat sen, että 28 sairaansijaa vastaa myös alueen kasvavia tulevaisuuden tarpeita, sekä mahdollisia perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarpeita. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrinen avohoito toteutetaan heidän omalla alueellaan eikä ole mukana tässä suunnitelmassa. Suunnitelmien mukaan psykiatrian uudisrakennuksen valmistuttua vuodeosastolla 90 % kuormituksella tuotetaan hoitopäivää ( vuonna 2013). Koska osastohoitopäivien määrää on tarkoitus vähentää huomattavasti tämänhetkisestä, tulee hoidon painopiste muuttumaan nykyistä avohoitopainotteisemmaksi. Hoitojaksot lyhenevät entisestään eli sairaalassa ollaan vain sairausjakson kriittisimmässä vaiheessa. Vuodeosastojen riittävällä hoitohenkilökuntaresursoinnilla mahdollistetaan osastojen ympärivuorokautinen päivystysvalmius. Vuodeosastojen määrän vähentyminen yhteen mahdollistaa henkilöstön työpanoksen siirtämisen uudisrakennukseen sijoittuviin avohoitotoimintoihin. Vuodeosaston monikäyttöisyyttä lisää mahdollisuus jakaa osasto pienempiin osioihin eri potilasryhmien tarpeisiin. Taulukko 2. Lohjan psykiatrian toimintalukuennusteet vuonna 2020 ja 2025 Toimintaluvut 2020E 2025E Vuodeosastot, hoitopäivät Poliklinikkasuoritteet Vihdissä, Karkkilassa ja osin Lohjan keskustassa psykiatrian polikliininen toiminta jatkuu uudisrakennuksen valmistumisen jälkeenkin, joten vuoden 2025 ennusteluvuissa ovat mukana vain uudisrakennukseen siirtyvät Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatriset toimintaluvut. Väestön ikääntymisen myötä vanhuspsykiatrian tarve tulee kasvamaan. Lohjan sairaanhoitoalueella yli 65 vuotiaiden määrän ennustetaan lisääntyvän merkittävästi vuoteen 2025 mennessä. Länsi-Uudellamaalla yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi. Vanhusväestön psyykkiset kriisit hoidetaan entistä enemmän perustasolla siten, että erikoissairaanhoidon rooli on konsultoiva ja kouluttava. Muuttuvat toimintamallit vähentävät vanhuspsykiatrisen osastohoidon tarvetta. Taulukko 3. Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen väestön ikäjakauma vuonna 2013 ja ennuste vuonna 2025 Lohjan sairaanhoitoalueen väestö iän mukaan Yhteensä Vuosi Vuosi 2025E Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen väestö iän mukaan Yhteensä Vuosi Vuosi 2025E Psykiatrian uudisrakennushankkeen alkuperäisen hankesuunnitteluvaiheen aikana, vuosina , psykiatrian yksikkö on päivittänyt ja osin myös uudistanut toimintaprosessejaan sekä potilas- että hoitotoimintojen näkökulmasta. Psykiatrian poliklinikkatoimintojen suunnittelussa käytettiin apuna Delfoi Oy:n laskelmia vuonna Laskelmatulosten perusteella on tarkennettu avohoidon ja poliklinikkatoiminnan

9 8 prosessikaavioita. Tilojen monikäyttöisyys on myös huomioitu suunnitelmissa. Uusien toimintaprosessien mukaan käyttöön on otettu useampi hoitolinja, joiden mukaisesti hoitoprosessit avohoidossa ja sairaalassa ohjautuvat. Toimintatapojen muutoksella ja uusien toimintaprosessien käyttöönotolla voidaan vuodeosastoilta vapautuvia henkilöstöresursseja suunnata avohoitotoimintaan. Avohoidon painottaminen on huomioitu myös vanhuspsykiatristen toimintamallien kehittämisessä. Yleisesti toimintaa suunnataan nykyistä enemmän polikliinisiin tutkimuksiin ja hoitomuotoihin. Sairausryhmäkohtaisiin hoitokokonaisuuksiin sisällytetään sekä koti- että laitoskotikäyntejä. Pitempiaikaista hoitoa tarvitsevat potilaat hyötyvät hoidon jatkuvuuden turvaamisesta ja vuodeosastohoitomahdollisuuden saamisesta tarpeen mukaan. Uudisrakennuksen valmistuttua on mahdollista toteuttaa potilaiden saumaton hoito poliklinikan ja vuodeosastojen välillä, kun psykiatrian toiminnat sijaitsevat samassa rakennuksessa lähellä toisiaan ja avohoidon resursseja voidaan lisätä. Lohjan sairaalan yhteyteen rakennettava uudisrakennus mahdollistaa psykiatrisen päivystystoiminnan niveltymisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen sekä alueen Sosiaali- ja päihdehoidon päivystyksen kanssa soveltuvin osin. Järjestely mahdollistaa monipuolisen konsultaatiotoiminnan. Suunniteltu toiminta vastaa ns. päivystysasetuksen edellytyksiä. Lisäksi avohoitoon saadaan siirrettyä toimintaprosessien tarkastelujen mukaisesti noin kahdeksaa henkilötyövuotta vastaava panos. Tätä resurssia tarvitaan etenkin potilaiden tutkimus- ja konsultatiivisen toiminnan tehostamiseen ja vastaamaan väestön kasvavia tarpeita. Henkilökunnan työaikaa vuodeosastoilla vapautuu psykiatriseen hoitotyöhön myös siksi, että kulkeminen psykiatrian avopisteisiin ja somaattisen puolen tutkimuksiin potilaiden kanssa helpottuu huomattavasti nykyisestä, toiminnan siirryttyä lähekkäisiin tiloihin. Henkilökunnan yhteisten koulutusten, kokousten ja neuvottelujen järjestäminen ja niihin kulkeminen helpottuu ja säästää työaikaa. Lohjan sairaanhoitoalueen aikuispsykiatrian kysyntää tulevaisuudessa ohjaa väestön kasvun ja väestön ikääntymisen lisäksi muun muassa tutkimus- ja hoitomenetelmien kehitys, muutokset sairastavuudessa, päihteiden käyttö, sairaaloiden työnjaon muutokset, erikoissairaanhoidon vaatimustaso, potilasryhmien muutokset (uusia / poistuvia potilasryhmiä), palvelujärjestelmän ja sen rahoituksen muutokset, henkilöstön saatavuus, kansantalouden tila, yksityissektorin käyttö ja maahanmuuttajien osuus. 5 SELVITYS HENKILÖKUNNASTA Psykiatrian tulosyksiköstä uudisrakennukseen on siirtymässä 110 vakanssia, hankeselvitysvaiheessa vuonna 2009 luku oli 120. Toimintaprosessien tarkastelun yhteydessä on katsottu tarpeelliseksi säilyttää Lohjantähdessä toimiva avoyksikkö, joka sijaitsee keskeisellä paikalla ja muiden palveluiden läheisyydessä. Psykiatrisessa hoidossa avohoito tulee korostumaan, sairaalahoitojaksot ovat lyhyitä ja ne integroituvat avohoitoon. Henkilöstö sijoittuu psykiatrian eri vastuualueille siten, että potilaan hoidossa toteutuu avohoitopainotteisuus, jatkuvuus ja joustavuus niin, että hoitavan henkilökunnan moniammatillinen työote ja erityisosaaminen kohdentuvat oikein. Osastoilla hoidettavat potilaat ovat akuutimmin ja vaikeammin oireilevia. Tämä edellyttää vuodeosaston henkilöstömäärän vahvistamista nykyisestä. Toimintaprosessien tarkentamisen yhteydessä on todettu, että hoidon rakennetta muuttamalla saadaan osastoilla työskentelevän henkilöstön määrä mitoitettua paremmin akuuttitoimintaan soveltuvaksi. Suunnitelman mukaan lisähenkilökuntaa ei psykiatrian yksikköön tässä vaiheessa tule.

10 9 Lohjan alueen aikuispsykiatrian uudisrakennukseen siirtyvät vakanssit jakaantuvat vuonna 2014 seuraavasti: Lääkärit 9 Ylihoitaja, orp 1 Osastonhoitajat 4 Sairaanhoitajat 48 Psykologit 6 Sosiaalityöntekijät 3 Toimintaterapeutit 3 Fysioterapeutti 1 Liikuntaterapeutti 1 Ohjaaja, taideterapia 1 Projektisihteeri 1 Mielenterveyshoitajat 24 Toimistosihteeri 1 Osastonsihteeri 7 Yhteensä HANKKEEN TILARATKAISUT JA TEKNINEN TOTEUTUS 6.1 Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Lohjan sairaalan psykiatrian toimintoja palveleva uudisrakennus on esitetty sijoitettavaksi Lohjan sairaalan tontille (Lohjan Vappulan kylä, kortteli 1585 tontti1). Lohjan sairaalatontin asemakaava on vuodelta Asemakaavassa sairaalatontti on merkitty sairaala- ja sosiaalitoimintaa palvelevaksi korttelialueeksi. Asemakaavan mukaan koko sairaalatontin kerrosalaksi on merkitty kem 2, josta ennen uudisrakennuksen rakentamista on käytetty kem 2 ja käyttämättä rakennusoikeutta on kem 2. Asemakaava ei näin ollen aseta rajoituksia esitetylle rakennushankkeelle. Hankesuunnitelman viitesuunnitelmassa uudisrakennusta esitetään nykyisen sairaalarakennuksen koillispuolelle noin 20 metrin etäisyydelle sairaalan K-osasta. Rakennuspaikalla tontti rajautuu etelä-kaakkoissivultaan pääosin metsäiseen puistoalueeseen. Suunnitellulle rakennuspaikalle on tehty pohjatutkimus, jonka perusteella uudisrakennus vaatii paalutuksen. Sairaalatoiminnan logistiikan ja potilassekä henkilöliikenteen toimivuuden varmistamiseksi uudisrakennus liitetään nykyiseen sairaalarakennukseen yhdyskäytävällä sekä 0-kerroksen että 1. kerroksen tasolta. Uudisrakennuksen viitesuunnitelman mukainen sijoittelu ei estä mahdollisia tulevia laajennuksia tontilla. Hankesuunnitteluvaiheen asiakirjoista mitattu hankkeen bruttoala on yhteensä brm², josta yhdyskäytävän osuus 188 brm², ja uudisrakennuksen brm². Kerrosala on yht kem² ja tilavuus m³. Rakennuksen huoneistoala on yht htm² ja hyötypinta-ala hum². Lohjan sairaalan psykiatrian uudisrakennuksen rakennustunnus on LF. 6.2 Suunnitellut tilaratkaisut Uudisrakennuksen, LF-osan, tilat on sijoitettu neljään tasoon. 0-kerroksessa on teknisiä ja huoltotiloja sekä väestönsuojatilat, joita käytetään henkilökunnan sosiaalitiloina. ensimmäisessä kerroksessa on avohoitotiloja, liikuntatiloja sekä hallinnon tilat.

11 10 Toisessa kerroksessa on vuodeosasto ja kolmannessa kerroksessa ilmanvaihtokonehuone. Sisätiloista on suunniteltu selkeitä ja turvallisia. Tilaratkaisu perustuu potilasosaston sekä avohoito- ja poliklinikkatilojen toiminnallisiin tarpeisiin. Ulkoa tulevat saapuvat rakennukseen ensimmäisen kerroksen nivelkohdassa keskeisesti sijaitsevan sisäänkäynnin kautta. Sen yhteydessä on koko rakennusta palveleva asiakaspalvelupiste, sänkymitoitettu hissi sekä avohoidon vastaanottotilojen odotusaula. Rakennuksen sisäänkäyntiovet pidetään aina lukittuina. Ulkopuolisten sisäänpääsy tapahtuu kamerallisella puheyhteydellä varustetun ovisummerijärjestelmän avulla. Psykiatrian hallinnon, avohoidon ja toiminnallisen kuntoutuksen tilat sijoittuvat omiksi kokonaisuuksikseen uudisrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Ensimmäisen kerroksen avohoidon tilat koostuvat pääosin vastaanotto- ja toimistotiloista sekä ryhmähuoneista. Lisäksi kerroksessa on liikuntasali ja kuntosali potilaiden käyttöön sekä neuvottelutiloja. L-muotoisen rakennuksen toiseen siipeen on keskitetty hallinto ja ajanvarauspoliklinikan tilat ja toiseen siipeen akuuttipoliklinikan ja akuuttipäiväyksikön vastaanottotiloja sekä liikuntatilat ja toiminnallisen kuntoutuksen tilat. Akuuttipoliklinikka sijoittuu lähimmäksi nykyisen sairaalarakennuksen K-osan terveyskeskuksen tiloja. Ensimmäisessä kerroksessa tulee työskentelemään 1 ylihoitaja, 5 lääkäriä, 3 sosiaalityöntekijää, 6 psykologia, 3 toimintaterapeuttia, 1 fysioterapeutti, 1 liikuntaterapeutti, 1 taideterapiaohjaaja, 26 hoitajaa (sairaanhoitajat ja, mielenterveyshoitajat, projektisihteeri), 3 osastonhoitajaa ja 4 osastonsihteeriä, yhteensä 54 henkilöä ja lisäksi sairaalapastori. Vastaanotto- ja toimistohuoneita on määrällisesti vähemmän kuin henkilökuntaa, mutta akuuttipoliklinikalla on kaksivuorotyö ja osin viikonlopputyötä sekä lisäksi paljon parityöskentelyä. Myöskään päiväyksikössä ei jokainen tarvitse omaa työhuonetta. Ryhmähuoneita ja tarvittaessa neuvotteluhuoneitakin hyödynnetään yksilötapaamisissa ja muun muassa toiminnallisen terapian henkilökunnan työhuoneina. Vastaanottohuoneiden yhteyteen on suunniteltu käytävälaajentumia lähiodotusalueiksi. Toiseen kerrokseen sijoittuu psykiatrian potilasosasto, joka jakautuu rakennuksen L- muodon mukaisesti A- ja B-osaan. Molemmissa osissa on 14 sairaansijaa yhden hengen huoneisiin sijoitettuna. Osastolla on kaksi eristyshuonetta, jotka psykiatrisin perustein tapahtuvan eristämisen lisäksi soveltuvat myös infektioeristykseen. Potilastilojen mitoituksessa on huomioitu muuntojoustavuus. Osastonkanslia on sijoitettu rakennuksen nivelkohtaan, josta on hyvä näkyväisyys molemmille osastokäytäville. Tarvittavat siivous- ja jätetilat on sijoitettu hissien läheisyyteen osastojen yhteyskohtaan. Lisäksi kerroksessa on tarvittavat toimisto- ja neuvottelutilat. Osastoilla työskentelee 48 hoitajaa (sairaanhoitajat, mielenterveyshoitajat), 1 osastonhoitaja, 4 lääkäriä ja 3 osastonsihteeriä. Koko uudisrakennusta palveleva IV-konehuone sijaitsee kolmannessa kerroksessa. Rakennuksessa on yksi porrashuone sekä päädyissä kaksi lasituksin suojattua kylmää varapoistumisporrasta. Potilassängylle mitoitettuja hissejä on kaksi, joista toinen nousee IV-konehuoneen tasolle. Huoltoliikenne uudisosan ja muun sairaalan välillä toimii pääasiassa 0-kerroksen yhdyskäytävää ja edelleen pääkäytävää pitkin. Rakennusmassa rajaa rauhallisen, istutuksin elävöitetyn oleskelupihan, jonne potilailla on valvottu käynti viherhuoneen tuulikaapin kautta. Aidattu piha varustetaan pihakatoksella ja penkeillä. Rakennuksen paloluokka on P1.

12 Kulkuväylät Uudisrakennuksen huolto- ja asiointiliikennettä varten rakennetaan uusi ajoneuvoliittymä Sairaalatieltä. Suunnitelmien mukaan uudisrakennuksen ja Lohjan sairaalan välille rakennetaan katettu yhdyskäytävä, jonka kautta voi kulkea sekä 0-kerroksessa että 1. kerroksessa. Henkilöliikenne Pääsisäänkäynti sijoitetaan Sairaalatien puoleiselle pitkälle sivulle. Sisääntulosivulla nykyisen pysäköintialueen reittejä muotoillaan uudelleen siten, että ambulanssi- ja saattoliikenne pääsee luontevasti sisäänkäyntien viereen. Jalankulku- ja polkupyöräliikenne rakennukseen ohjataan pääasiassa tonttia sivuavia kevyen liikenteen väyliä pitkin. Pelastus- ja huoltotie rakennetaan kiertämään Sairaalatien puolelta uudisrakennuksen taakse, missä reitti yhtyy Lohjan sairaalan rakennusten ympäri kiertävään nykyiseen pelastus- ja huoltotiehen. Suunnitelmassa tontille on sijoitettu 180 uutta autopaikkaa, joista 50 osoitetaan henkilökunnalle ja varustetaan lämmityspistorasioilla. Asiakkaiden käytössä olevista autopaikoista 5 on mitoitettu liikuntaesteisten pysäköintiä varten. Huoltoliikenne Huoltoliikenne kulkee pääasiassa 0-kerroksen pääkäytävää pitkin. Kuljetettava tavara tulee nykyisen keskusvaraston lastauslaiturien kautta uudisrakennukseen. Jätteet toimitetaan nykyisen sairaalan jätekeskukseen, erillään potilasliikenteestä. Uudisrakennukseen ei hankita jätepakkaajia. Uusi huoltopiha-alue on suunnitelmien mukaan nykyisen sairaalan ja uudisrakennuksen väliin jäävällä alueella. Huoltopihalta pääsee 0-kerroksen huoltotunnelin kautta uudisrakennukseen. Pyykkikuljetukset toimitetaan nykyistä lastauslaituria käyttäen yhdyskäytävän kautta uudisrakennukseen. Pyykkivarastona käytetään nykyisiä tiloja. Pyykkien tyhjennyskertoja lisäämällä saadaan nykyiset tilat riittämään. 6.4 Rakennustekniset työt Maanrakennustyöt ja perustukset Maanrakennustöinä tehdään rakennus- ja johtokaivannot sekä kaapeli - ja putkikanaalit. Rakennus perustetaan teräsbetonisten tukipaalujen varaan. Sokkelit ovat paikalla valettua teräsbetonia. Osalla jossa ei ole 0-kerrosta on ryömintätilainen ontelolaatta-alapohja. Ryömintätilassa on koneellinen alipaineistava tuuletus. 0-kerroksessa on kantava maanvarainen betonilaatta-alapohja. Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät ovat pääosin teräsbetonisia kantavia elementtejä. IV-konehuoneen ulkoseinät ovat ei-kantavia seiniä. Julkisivut ovat pääosin puhtaaksimuurattua punatiiltä. Osittain julkisivuissa käytetään myös muovipinnoitettua profiilipeltiä sekä tehosteena värillistä kuitusementtilevyä. Näkyvät sokkelipinnat ovat puhtaaksi valettua betonia. Teräsosissa (esim. pilarit, portit, aidat, katokset) käytetään maalattua kuumasinkittyä terästä. Ulkotasot ja parvekkeet Rakennuksen ulkotasot ovat betonikivipintaisia. Päätyjen teräsrakenteiset parvekkeet ja kylmät porrashuoneet on lasitettu ja varustettu avattavilla ja lukittavilla turvalaseilla.

13 12 Yläpohja- ja vesikattorakenteet Yläpohja on pääosin ontelolaattarakenteinen. IV-konehuoneen yläpohja on teräsrakenteinen. Vesikate on kumibitumikermiä ja vedenpoisto sisäpuolinen. Talotikkaat, hoitosillat, pollarit, kaiteet ja lumiesteet ovat kuumasinkittyä terästä. Seinät, lattiat ja alakatot Seinäpinnat ovat pääosin tasoitettuja ja maalattuja. Kevyet väliseinät ovat teräsrankaisia kipsilevypintaisia kauttaaltaan vanerivahvisteisia äänieristettyjä levyseiniä ja muurattuja kiviaineisia seiniä. Märkätilojen seinät tehdään kiviaineisina. Kosteiden tilojen seinät ovat laatoitettuja. Kaikkien laatoitusten taustat vedeneristetään. Käytävillä ja auloissa käytetään osittain puuviilupintaista kipsilevyä sekä digiprintattua laminaattilevyä, neuvottelutiloissa ja liikuntatilassa akustoivia seinäelementtejä. Huonetilojen lattiamateriaalina on pääosin julkiseen tilaan soveltuva homogeeninen muovimatto, samoin käytävillä ja kulkureiteillä. Sisääntuloaulan, hissien edustilojen, viherhuoneen, tupakointitilan sekä 1. kerroksen yhdyskäytävän lattiat ovat kuivapuristelaattaa. 0-kerroksessa käytävällä ja yhdyskäytävällä on trukkiliikenteelle soveltuva massalattia. Kosteiden tilojen lattiat ovat kitkapintaista turvamattoa tai karkeapintaista kuivapuristelaattaa. Lämpimän porrashuoneen porrasaskelmat ja tasanteet ovat mosaiikkibetonia. Siipien päissä olevissa kylmissä porrashuoneissa portaat ovat teräsrakenteiset. Liikuntasalissa ja kuntosalissa on hitsattava liikuntatilan pistejoustava muovipäällyste. Lähes kaikkiin tiloihin rakennetaan alakatot, jotka ovat M1-luokiteltuja, ripustettavia, avattavia ja akustoivia moduulialakattoja. Pääaulassa käytetään lisäksi ripustettavia akustoivia kattolevyjä. Alakattojen avattavuuden osalta tarkistetaan tilakohtaisesti turvallisuustekijät. Alakattojen yläpuoliset osat käsitellään pölynsidontamaalauksella. Ovet ja ikkunat Ulko-ovet ovat pääosin metalliprofiileista koottuja lämpöeristettyjä lasiovia. Lasituksena on kirkas 2- tai 3-kertainen umpiolasi, joka on aina turvalasia. Lasissa on kuviointi tai raidoitus tarrakiinnitteisellä kalvolla, esim. 3M. Pääsisäänkäynnin ulko-ovi sekä yhdyskäytävän 1. kerroksen ulko-ovi ovat metalliprofiileista koottuja konetoimisia teleskooppilasiliukuovia, ovilehdet paniikkisaranoituja. Ulko-ovet ovat sähkölukoin varustettuja tilavalvottuja tai kulunvalvottuja ovia. Tiivisteet ulko-ovissa ovat silikonikumia, kynnykset terästä (yliajokynnyksiä). Sisäovet ovat pääosin reunavahvistettuja tehdasmaalattuja huullettuja laakaovia tai laminaattipintaisia laakaovia. Suihkutilojen ym. märkätilojen ovet ovat muottipuristettuja sandwich-rakenteisia lujitemuoviovia. Ovissa, joissa tarvitaan kynnys, käytetään mekaanista alas laskeutuvaa kynnystä. Ovet varustetaan rst-karmisuojilla. Vastaanottohuoneiden, potilas- ja terapiahuoneiden sekä toimistojen, kokoushuoneiden yms. tilojen ovet ovat äänieristysovia. Tuulikaapin sisäovi on konetoiminen teleskooppilasiliukuovi, uudisrakennuksen 1. kerroksesta yhdyskäytävälle johtava väliovi on konetoiminen kääntöovi. Porrashuoneiden ovet ovat metallirakenteisia lasipalo-ovia (kirkas palolasi). Käytäväovet varustetaan automatiikalla ja palonsulkujärjestelmällä palo- ja turvallisuusvaatimusten mukaan. Kaikki palo-ovet ovat kynnyksettömiä. Kaikkiin oviin tulee pääsääntöisesti lukot. Potilasosaston sisäänkäyntiovet ovat sähkölukolla varustettuja kulunvalvottuja ovia. Osa ikkunoista on pohja- ja julkisivupiirustusten mukaisesti 3-kertaisia MSE-ikkunoita, joissa ulkopuite ja karmin uloin osa on polttomaalattua tai luonnonväriseksi eloksoitua alumiinia. Osin ikkunat ovat metallirakenteisia kolminkertaisella umpiolasilla varustettuja kiinteitä ikkunoita (esim. yhdyskäytävä, aulat). Puuikkunat ja ikkunaovet käsitellään tehtaalla puunsuoja-aineella ja maalataan maalaussuunnitelman mukaisesti. Ikkunapellit ovat muovipinnoitettua teräsohutlevyä.

14 13 Psykiatrian potilasosastolla sekä psykiatrian avohoidon tilojen ikkunoissa otetaan huomioon toiminnan erityisvaatimukset. Sisäpuitteen umpiolasin sisin lasi on karkaistu ja laminoitu turvalasi täyttäen suojausluokan P2A ilkivaltaa vastaan. Lisäksi ikkunoiden sisäpuitteissa on murtosuojasaranat. Potilastilojen ulkoikkunat ovat irtopainikkeellisia ja lukittavia. 1. kerroksen ikkunat suojataan kuorisuojauksella 4 metrin korkeuteen saakka. Sisäikkunat ovat turvalasitettuja kiinteitä puusisäikkunoita tai kiinteitä metalliprofiilirakenteisia sisäikkunoita, osa paloikkunoita. Osassa aulojen sisälasiseinistä on digipainettu kuvio. Kalusteet ja varusteet Kiintokalusteet ovat ympärilaminoitua kosteudenkestävää lastulevyä. Hyllyt ovat laminaattipäällysteisiä ABS-reunalistalla. Kaikissa kalusteissa on rst-putkesta tehdyt jalat. Laatikot varustetaan laakeroiduin metallikiskoin. Osa kalusteista on lukittavia. Hoitotilat ja kulkureitit varustetaan seinäsuojilla ja ulkokulmasuojilla huoneselosteen mukaisesti. Oviin tulee huonetunnukset ja tilanumeroinnit HUS:in ohjeen mukaisesti. Opasteet toteutetaan toiminnan vaatimusten sekä HUS opasteohjeistuksen mukaan. Kaikki ikkunat varustetaan sälekaihtimin. Sälekaihtimien käyttöelimet integroidaan ikkunaan siten, että näkyviä naruja ei ole. Siivous- ja huoltotilojen kalustus ja varustus suunnitellaan HUS Desikon suositusten mukaisesti. Tuulikaappeihin tulevat mattosyvennykset varustetaan kuramatolla. Rajaus hankkeeseen sisältyviin kiintokalusteisiin ja käyttäjän irtokalustehankintoihin noudattaa Investointihankkeitten yleistä käytäntöä. Pääosin rakenteisiin kiinnitettävien ja kiinteitä LVIS-liitäntöjä vaativien kalusteiden, varusteiden ja laitteiden suunnittelu ja hankinta sekä kustannukset sisältyvät hankkeeseen. Tilatyypeittäin hankkeessa toteutetaan kiintokalusteet potilas-, toimenpide- ja tutkimushuoneisiin sekä lääkehuoneisiin, huoltotiloihin ja varastoihin ja lisäksi keittiökalusteet ja laitteet terapiakeittiöön osastonkeittiöihin, henkilökunnan taukotiloihin ja päivystäjänhuoneeseen. Irtaimistohankintaan kuuluvat toimistojen ja vastaanottohuoneiden kalusteet samoin kuin kaikki pöydät, tuolit, sohvat, potilaiden vuoteet, pöydät, tuolit jne. Irtaimistoa ovat myös laitteet, jotka eivät sisälly arkkitehti tai KSL-suunnitelmaan, kuten mikroaaltouunit, kahvin- ja vedenkeittimet, TV:t asennustarvikkeineen, tietokoneet ja tietohallintojärjestelmät, jätteiden keräys- ja lajitteluastiat, verhot ja väliverhot yms. 6.5 LVIA- ja SPR -tekniikka Nykytilanne Uudisrakennuksen tulevalla rakennusalueella on sadevesiviemäreitä, jotka palvelevat olemassa olevaa pyörä- ja tupakointikatosta. Kyseiset viemärit puretaan pyörä- ja tupakointikatoksen purkamisen yhteydessä. Lämmitys Uudisrakennuksen tarvitsema lämpöenergia tuotetaan pääosin maalämpöpumpuilla, jotka sijoitetaan pohjakerrokseen rakennettavaan lämmönjakohuoneeseen. Maalämpöpumput saavat lämpöenergian sairaalan tontille porattavista porakaivoista. Lämmityksen toiminnan varmistamiseksi uudisrakennus liitetään myös sairaalan omaan aluelämmitysverkostoon, jonka lämmönsiirtimet sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen. Rakennus lämmitetään pääosin lattialämmityksellä tilakohtaisin termostaatein. Teknisiin tiloihin asennetaan patterit, jotka ovat teräslevypattereita termostaattiventtiilein.

15 14 Jäähdytys Rakennuksen jäähdytysenergia saadaan pääosin maalämpöjärjestelmästä. Kesäaikaisen huipputehon kattaminen ja mahdolliset maalämpöjärjestelmän häiriötilanteet varmistetaan liuoslauhdutteisella vedenjäähdytyskoneella. Kaikkien tilojen tuloilma jäähdytetään. Paikallisia jäähdytyslaitteita asennetaan tiloihin, joissa on huomattavia sisäisiä lämmönlähteitä ja tilan käyttö edellyttää lämpötilan pysyvyyttä (esim. kansliat, neuvottelutilat, huoltohuoneet, sähkö-, ATK- ja laitetilat). Lääkehuoneet jäähdytetään ilmanvaihtokanaviin asennettavilla jälkijäähdytyspattereilla. Vesijohdot ja viemärit Käyttövesiverkosto liitetään Lohjan kaupungin rengasvesijohtoon. Jätevesi- ja sadevesiviemärit liitetään Lohjan kaupungin viemäriverkostoon. Tiloihin toteutetaan arkkitehti- ja KSL-suunnitelmien mukaiset vesi- ja viemäripisteet. Vesikalusteitten tyypit valitaan toiminnan tarpeen mukaisesti. Kalusteiden kytkentävesijohdot ja viemärit asennetaan rakenteiden sisään näkymättömiin. Uudet vesipisteet liitetään yläjakoisesti käytävien katossa kulkeviin vesijohtorunkoihin. Viemäripisteiden edellyttämät putkihajotukset toteutetaan alemman kerroksen puolella. Ilmanvaihto Ilmanvaihtokoneet sijoitetaan kolmannen kerroksen iv-konehuoneeseen. Vuodeosaston iv-koneet ja kanavat erotetaan muita tiloja palvelevista koneista ja kanavista eri palo-osastoon. Ilmanvaihtokoneet toteutetaan tarvittavan ilmanvaihdon mahdollistavalla varustuksella, automatiikalla, suodatuksella, lämmöntalteenotolla, lämmityksellä, jäähdytyksellä ja äänenvaimennuksella. Kaikissa tuloilmakoneissa on F7-luokan hienosuodatus. Vuodeosastokerrosta palvelee kaksi iv-koneparia, joiden palvelualueet noudattavat kerroksen palo-osastojakoa. Yhden palo-osaston alueella tehtävä muutostyö ei näin ollen häiritse muiden alueiden ilmanvaihdon toimintaa. Muiden tilojen osalta iv-koneiden palvelualueet on määritelty toiminnoittain. Puhaltimia ohjataan taajuusmuuttajilla ilmavirtojen hallittavuuden ja muuntojoustavuuden varmistamiseksi. Taajuusmuuttajat mahdollistavat myös ilmanvaihtokoneiden palvelualueiden ali- tai ylipaineistamisen tarvittaessa. Kanavat tehdään pääosin pyöreästä kierresaumakanavasta, tilanahtaussyistä voidaan käyttää suorakaidekanavia. Tuloilmakanavat eristetään mm alumiinipintaisella mineraalivillaeristeellä. Pääte-elimet ovat tehdastekoisia tunnetun valmistajan ominaisuuksiltaan mitattuja laitteita. Äänenvaimennusmateriaalina käytetään mineraalivillan sijasta esim. Ewona- Acusticaa kuitujen irtoamisvaaran eliminoimiseksi. Äänenvaimennusmateriaalin pitää täyttää syttymisherkkyys/palonlevittämisluokan B-s1,d0 vaatimukset. Kanaviin asennetaan määräysten mukaiset palonrajoittimet. Potilashuoneiden kanavat varustetaan moottoroiduin savupellein savun leviämisen estämiseksi potilashuoneiden välillä. Savunpoisto Rakennuksen savunpoisto on painovoimainen.

16 15 Sairaalakaasut Rakennukseen tulee sairaalakaasuverkosto vain tekniselle paineilmalle. Verkosto liitetään Lohjan sairaalan olemassa olevaan verkostoon. Kaasunottoventtiilit ovat itse sulkeutuvia pikaliitinmallisia ko. kaasuille soveltuvia venttiilejä. Venttiilit ovat kouru- tai uppomallisia. Seinällä olevat yksittäiset kaasupisteet ovat uppoasennusventtiileitä. Rakennusautomaatio Rakennuksen LVI-laitteiden, kiinteiden sairaalalaitteiden, kaasujen ja sähköjärjestelmien säätö-, ohjaus- ja valvontatoimintoja varten toteutetaan rakennusautomaatiojärjestelmä, joka koostuu LVI-tekniikkatiloihin sijoitetuista alakeskuksista. Järjestelmä liitetään Lohjan sairaalan olemassa olevaan rakennusautomaatiojärjestelmään. Uudisrakennus varustetaan lisäksi omalla käyttöpäätteellä. Automaattinen palonsammutusjärjestelmä Rakennus varustetaan automaattisella palonsammutusjärjestelmällä. Järjestelmä tehdään ns. vesivahingonestojärjestelmänä. Sprinklerikeskus sijoitetaan 0-kerrokseen. Sprinklerikeskuksen syöttövesijohto haaroitetaan Lohjan kaupungin rengasvesijohdosta. Sprinklerikeskus varustetaan lisäksi kolmella DN80 palokunnan syöttöliittimellä. Potilastilojen, vastaanottohuoneiden yms. suuttimina käytetään ns. institutionaalisia suuttimia, jotka kestävät paremmin mekaanista vahingoittamista. Teknisissä tiloissa käytetään ns. spray suutinta. Sähkö- ja teletilat varustetaan Safety twin DS21 suuttimilla ja ohjauskeskuksilla. 6.6 Sähkö- ja teletekniikka Sähköjärjestelmät yleistä Rakennuksen sähköasennukset toteutetaan voimassa olevia lakeja, asetuksia sekä standardeja SFS 6000 ja SFS 6002 noudattaen. Lääkintätilojen sähköasennuksien toteuttamisessa kiinnitetään erityistä huomiota standardin SFS (erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset, Lääkintätilat) vaatimuksiin ja standardia noudatetaan myös opastavilta osin. Sähkönjakelu Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan pienjännitejakelujärjestelmällä (400V). Rakennus liitetään kiinteistön nykyiseen pienjännitejakelujärjestelmään. Kaikki kaapelit toteutetaan siten, että ne täyttävät testausstandardien EN (kaapelien nippupoltto), EN (materiaalien halogeenittomuus) ja EN (vähäinen savunmuodostus) vaatimukset. Normaali 400V jakelu Kiinteistön J-osan nykyiseltä pääkeskukselta tuodaan 400V kaapeloinnilla yhteys L- osan uusille nousukeskuksille. Sähkönjakelu nousukeskuksista jakokeskuksiin tapahtuu tavanomaista (halogeeniton, nippuna itsestään sammuva ja vähäinen savunmuodostus) kaapelointia käyttäen. Rakennuksen sähkönjakelu on kokonaisuudessaan TN-S järjestelmän (5- johdinjärjestelmä) mukainen. Nousukeskukset mitoitetaan noin 25 % kasvuvaralle.

17 16 Turvasyöttöjärjestelmän (varavoima) 400V jakelu Kiinteistön J-osan nykyiseltä varavoiman pääkeskukselta tuodaan 400V kaapeloinnilla yhteys L-osan uudelle varavoiman nousukeskukselle. Nykyisen varavoimakoneen kapasiteetti on riittävä. Sähkönjakelu nousukeskuksista jakokeskuksiin tapahtuu palonkestävää kaapelointia käyttäen. Rakennuksen sähkönjakelu on kokonaisuudessaan TN-S järjestelmän (5- johdinjärjestelmä) mukainen. Nousukeskus mitoitetaan noin 25 % kasvuvaralle. Varavoimaan liitetään osa kulkuvalaistuksesta, osa lääkintätilojen valaistuksesta, lämmitysjärjestelmän laitteet, hissit ja osa tele- ja turvalaitteista. Katkeamaton sähkönjakelu (UPS) Kiinteistön J-osan nykyiseltä UPS-pääkeskukselta tuodaan 400V kaapeloinnilla yhteys L-osan uudelle UPS-nousukeskukselle. J-osan nykyisen UPS-laitteiston kapasiteetti on riittävä. Sähkönjakelu nousukeskuksista jakokeskuksiin tapahtuu palonkestävää kaapelointia käyttäen. Rakennuksen sähkönjakelu on kokonaisuudessaan TN-S järjestelmän (5- johdinjärjestelmä) mukainen. Nousukeskus mitoitetaan noin 25 % kasvuvaralle. UPS-jakelujärjestelmään liitetään tele- ja turvajärjestelmien aktiivilaitteet ja rakennusautomaatioon liittyvät alakeskukset. Johtotiet ja tilojen sähkötekninen varustelu Johtotiet toteutetaan kaapelihyllyjen ja johtokanavien avulla. Pääreiteille toteutetaan omat erilliset kaapelihyllyt sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien kaapeleille. LVIA- ja KSL-laitteille toteutetaan tarvittavat sähkönsyötöt. Ryhmän 1 (G1) lääkintätilat varustetaan lisäpotentiaalintasausjärjestelmällä. Järjestelmään liitetään tilojen johtavat osat, potentiaalintasauspistorasiat ja ESDlattiapinnoitteet. Valaistus Rakennus varustetaan sisävalaistusvaatimukset täyttävällä valaistusjärjestelmällä. Valaistuksessa huomioidaan valaistusvoimakkuus, häikäisyarvot UGR ja värintoisto Ra. Lisäksi huomioidaan energiatehokkuus ja valaistuksen laatu. Vastaanottohuoneiden ja toimistohuoneiden valaistuksessa käytetään ripustettavia LED-valaisimia. Potilashuoneiden, käytävien ja saniteettitilojen valaistuksessa käytetään kattoon upotettuja LED-valaisimia. Vastaanottohuoneiden ja toimistohuoneiden valaistusta ohjataan valaisimiin integroiduilla läsnäolo- ja vakiovaloantureilla ja seinään asennettavalla kytkimellä. Potilashuoneissa, käytävillä, saniteettitiloissa ja auloissa valaistusta ohjataan valaistuksenohjausjärjestelmällä, johon on liitetty läsnäoloantureita. Tele- ja tiedonsiirtojärjestelmät Rakennus varustetaan antennijärjestelmällä. Antennipisteitä asennetaan potilashuoneisiin, päivä-, neuvottelu- ja ryhmähuoneisiin, taukotiloihin, käytäville ja odotustiloihin. Rakennukseen tulee kattava GSM-sisäpeittoverkko. Rakennus varustetaan yleiskaapelointijärjestelmällä. Yleiskaapelointijärjestelmän rasioita suunnitellaan teknisiin tiloihin, toimistoihin, neuvotteluhuoneisiin, vastaanottohuoneisiin ja muihin yleisiin tiloihin. Langattomaan tiedonsiirtoon varaudutaan asentamalla yleiskaapelointirasioita WLAN-tukiasemia varten. Rakennus liitetään kiinteistön J-osan nykyiseen yleiskaapelointijärjestelmään. Rakennukseen asennetaan ovipuhelinjärjestelmä. Yhteydenpito rakennuksen sisäänkäynneiltä tapahtuu ovipuhelinjärjestelmän avulla, joka on varustettu kuva- ja puheyhteydellä.

18 17 Rakennus varustetaan AV-järjestelmän kaapeloinneilla ja laitteilla. AV- järjestelmiä asennetaan liikuntasaliin ja neuvottelu- ja ryhmähuoneisiin. Liikuntasalin kuvanesityslaitteina käytetään kattoon asennettavaa projektoria ja valkokangasta. Neuvottelu- ja ryhmähuoneiden kuvanesityslaitteina käytetään tilaan sopivaa LED- TV:tä. Rakennukseen tulee varattuvalojärjestelmällä. Varattuvalojärjestelmän laitteita asennetaan vastaanottohuoneisiin, kuntosaliin, ryhmähuoneisiin, neuvotteluhuoneisiin jne. Rakennukseen asennetaan sisäänpyyntöjärjestelmä. Sisäänpyyntöjärjestelmän laitteita asennetaan toimistoihin, vastaanottohuoneisiin jne. Rakennus varustetaan ajannäyttöjärjestelmällä. Aikakellot sijoitetaan käytäville, auloihin, vastaanottohuoneisiin ja neuvottelutiloihin. Rakennus liitetään kiinteistön J- osan nykyiseen ajannäyttöjärjestelmään. Turvajärjestelmät Rakennus varustetaan turvavalaistusjärjestelmällä. Rakennuksen poistumisreitit varustetaan jatkuvasti toimivilla valaistuilla poistumisopasteilla ja ajoittain toimivilla turvavalaisimilla. Valaisimet liitetään omilla akuilla varustettuun turvavalaistuskeskukseen. Uudisrakennus varustetaan hoitajakutsu- ja henkilöturvajärjestelmällä. Hoitajakutsutoiminnot kytketään tarvittaviin tiloihin esim. inva-wc. Hälytykset ilmaistaan käytävänäytöillä ja hälytyskojeissa. Rakennukseen toteutetaan kulunvalvontajärjestelmä. Ulko- ja porrashuoneiden ovet, eri osastojen väliset ovet, käytäviä katkaisevat ovet sekä tietyt erillisovet. Lääkehuone sekä kanslia- ja pukutilat varustetaan kulunvalvonnalla. Rakennus liitetään J-osan nykyiseen kulunvalvontajärjestelmään. Rakennus varustetaan murtoilmaisujärjestelmällä, jolla valvotaan luvatonta tunkeutumista tai liikkumista rakennuksessa. Järjestelmän ilmaisimet valvovat rakennuksen kuorta, tiloja ja ovien kiinnioloa. Rakennus liitetään kiinteistön J-osan nykyiseen murtoilmaisujärjestelmään. Rakennukseen tulee kameravalvontajärjestelmä. Kameravalvontajärjestelmällä valvotaan ulko-alueita, sisäänkäyntitiloja, asiakaspalvelupisteitä, auloja, pääkäytäviä ja lääkehuoneita. Valvontaan käytetään digitaalisia verkkokameroita (IP- kameroita). Rakennukseen suunnitellaan erillinen, ei tallentava potilaskameravalvontajärjestelmä, jolla valvotaan eristyshuoneita. Rakennuksen kaikki tilat varustetaan paloilmoitinjärjestelmällä. Ilmaisimien tyyppeinä käytetään savu- tai lämpöilmaisimia tai näytteenottolaitteistoa. Potilashuoneiden savuilmaisimet varustetaan lisäksi kantaäänihälyttimillä. Järjestelmän paloilmoitus siirretään hätäkeskukseen nykyisen ilmoituksensiirtolaitteiston kautta. Rakennus varustetaan painovoimaisella savunpoistojärjestelmällä. Rakennukseen asennetaan pelastusviranomaisen määrittelemä määrä savunpoistoluukkuja tai - ikkunoita. Järjestelmää ohjataan manuaalisesti savunpoiston ohjauskeskuksesta. Järjestelmään liitettyjen savunpoistoluukkujen tai -ikkunoiden avaaminen ja sulkeminen tapahtuu sähköllä toimivilla avaajilla. Rakennukseen toteutetaan hätäkuulutusjärjestelmä. Järjestelmä kattaa rakennuksen kaikki tilat, joissa on ihmisiä. Järjestelmä on 1-ohjelmainen poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä. Järjestelmä jaetaan kuulutusalueisiin. Järjestelmä rakennetaan täyttämään standardin SFS-EN "Äänijärjestelmät hätätilannekäyttöön" vaatimukset. Rakennukseen tulee viranomaisviestijärjestelmällä (VIRVE), joka kattaa rakennuksen kaikki tilat. Rakennus liitetään sairaalan nykyiseen VIRVE- järjestelmään.

19 Kiinteät sairaalalaitteet Siivous- ja jätetilat varustetaan Rst-kalusteilla. Jätetiloihin ja varastoihin hankitaan Rstrullakoita varastointia ja logistiikka varten. Siivouskeskukseen tulee siivousvälineiden puhdistusta ja huoltoa varten laitosmalliset pyykinpesu- ja kuivauskoneet. Uudisrakennukseen ei tule höyrytoimisia laitteita. Henkilökunnan taukotilat varustetaan kotitalousmallisilla kylmälaitteilla ja induktiokeittotasoilla sekä pienlaitosmallisella jalustalle asennettavalla astianpesukoneella ja ammattikeittiökäyttöön suunnitellulla kahvinkeittimellä. Pukuhuoneet varustetaan tekstiilien kuivauskaapeilla. Psykiatrian potilasosasto Osaston jakelukeittiö varustetaan kotitalousmallisilla kylmälaitteilla ja induktio-liedellä sekä pienlaitosmallisella jalustalle asennettavalla astianpesukoneella. Vaatehuoltotiloihin hankitaan tarvittavat pyykinpesu- ja kuivauskoneet. Laitteet hankintaan ns. kotitalousmallisina, koska tiloja käytetään myös potilaiden opetus ja harjaannuttamistiloina. Lääkehuone varustetaan lääkejääkaapilla sekä kotitalousmallisella pakastimella. Huoltohuoneet varustetaan kaatoklosetilla ja desinfioivalla huuhtelulaitteella. Pesupöytä ja muu kalustus suunnitellaan ruostumattomasta teräksestä. Toimenpidehuone varustetaan kattokiinnitteisellä tutkimusvalaisimella. Psykiatrian avotoiminta Terapiakeittiöön tulee kotitalousmallisiset kylmälaitteet ja induktio-liesi sekä pienlaitosmallinen jalustalle asennettava astianpesukone. Päivystäjän huone varustetaan kotitalousmallisin keittiölaittein. Viherhuone varustetaan tarvittavin Rst-kalustein. Kuntosalin laitteistoon hyödynnetään nykyisiä, toimintakuntoisia kuntosalilaitteita. Laitteisto on käyttäjän hankinnassa. 7 ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOINTI SUUNNITTELURATKAISUISSA Ratkaisuissa noudatetaan HUS:n ohjetta Energiatehokkuuden varmistaminen rakennusinvestoinneissa. Rakennustekniikka Rakennus on massoittelultaan ja muodoltaan kompakti. Suunnitteluratkaisulla on pyritty optimoimaan vaipan ja bruttoalan suhdetta energiatehokkuuden kannalta. Rakennus suunnitellaan siten, että ulkovaippa täyttää energiatalouden osalta RakMK C ja RakMK D määräykset. Aurinkoenergian hyödyntämiseen on varauduttu siten, että 2. kerroksen katolle mahdollisesti myöhemmin sijoitettavat aurinkoenergian kerääjät tukevat rakennuksen arkkitehtuuria sulautuen talon kattomaailmaan. Sähköjärjestelmät Rakennuksen sähköenergian kulutustavoitteeksi on asetettu 35kWh/m 3 a. Arvo on noin 25 % pienempi kuin Lohjan sairaalan nykyisten rakennusten kulutus. Rakennukseen suunnitellaan sähköenergian kulutuksen seurantaan mittausjärjestelmä, jolla seurataan sähköenergian käyttöä nousukeskuksittain. Jakokeskuksiin suunnitellaan lisäksi valaistuksen, ilmanvaihdon ja jäähdytyksen tarkennettu mittaus.

20 19 LVI-järjestelmät Lämpöenergian kulutustavoitteeksi on asetettu 35 kwh/m3/a, joka on Lohjan sairaalan nykyisten rakennusten kulutusta n. 50 % pienempi. Veden kulutustavoitteeksi on asetettu 170 dm3/m3/a, joka on Lohjan sairaalan nykyisten rakennusten kulutusta n. 60 % pienempi. Rakennukseen suunnitellaan LVI-energianmittausjärjestelmä, jolla lämmityksen (tilalämmitys ja IV-lämmitys), jäähdytyksen, lämpimän käyttöveden kulutusta voidaan seurata. Energiankulutuksen optimoimiseen tähtääviä toteutettavia LVI-teknisiä ratkaisuja ovat mm. maalämpöjärjestelmä lämmitystä ja jäähdytystä varten lattialämmitys ja sen ohjaus elektronisilla termostaateilla/lämpötilan mittauksilla tila/huonekohtaisesti lämmöntalteenotto yleisilmanvaihdosta pyörivillä lto-kiekoilla ns. likaisista poistoista lämmöntalteenotto nestekiertoisilla järjestelmillä ilmanvaihtokoneiden palvelualueiden optimointi väljä mitoitus ilmanvaihtokoneissa ja sfp-luku < 2,0 kw/m 3 /s 8 TILAPÄISJÄRJESTELYT JA HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA 8.1 Tilapäisjärjestelyt Nykyinen terveyskeskuksen sisäänkäynti E suljetaan rakennustyön ajaksi. Kulku terveyskeskukseen tapahtuu samalla sivulla olevan toisen sisäänkäynnin (sisäänkäynti D) kautta. Osa potilasliikenteestä ohjataan Lohjan sairaalan sisäänkäynnin C kautta. Myös 0-kerroksen huoltosisäänkäynti suljetaan rakennustyön ajaksi ja K-osan huoltoliikenne hoidetaan sairaalarakennuksen toiselta puolta 0-kerroksen käytävää pitkin. Polkupyörä-/tupakkakatos puretaan ehjänä ja siirretään uudisrakennuksen kaakkoispuolelle. 8.2 Häiriöt työmaan aikana Uusi liittymä Sairaalatielle rakennetaan heti rakennustöiden alkaessa ja varsinainen työmaaliikenne tullaan ohjaamaan tämän uuden liittymän kautta. Näin työmaan liikenne pysyy erillään potilasliikenteestä. Uudisrakennuksen perustusten paalutustyö aiheuttaa lyhytaikaista melu- ja tärinähaittaa. 9 HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA AIKATAULU Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin investointiohjelmassa, vuosille , hankkeelle on kohdennettu euroa. Hankesuunnitelman kustannusarvio laskettuna 1/2014 indeksin (81) Lohjan seudun tasolla on euroa. Kustannusarvio sisältää myös maalämpöjärjestelmän ja sille tarvittavan tekniikkatilan rakennuttamis-, suunnittelu- ja toteuttamiskustannukset.