SÄVELSIRKKU KÄSIKIRJA
|
|
- Jukka-Pekka Laakso
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SÄVELSIRKKU KÄSIKIRJA
2 Sisällys Tervetuloa Sävelsirkun käyttäjäksi... 2 Sävelsirkku viriketoiminnan asiantuntisuus digitaalisesti... 3 Sävelsirkku digitaalinen äänipalvelu ja menetelmä... 4 Sävelsirkun historia... 5 Asiakas- merkityksellisiä elämänmakuisia hetkiä... 6 Hoitaja / ohjaaja Menetelmän sisäänrakennettu asiantuntijuus helposti käyttöön... 7 Hoitopalvelun tarjoaja / esimies tutkittu, toimiva ja seurattava työkalu laadukkaaseen viriketoimintaan... 8 Sävelsirkun sisältö... 9 Musiikki... 9 Ajankohtaiset asiat Hengelliset asiat Tarinat ja muistelu Pelit Liikunta Toimintakyky ja sen määritelmät Fyysinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Kognitiivinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky Onnistuneen Sävelsirkku-tuokion elementit -avuksi käytön suunnitteluun ja toteutukseen Tutkimustuloksia Sävelsirkusta Tutkimukset ja opinnäytetyöt Sävelsirkku kehittyy Lähteet ja lisälukemista... 27
3 Tervetuloa Sävelsirkun käyttäjäksi Tervetuloa Sävelsirkun käyttäjäksi satojen muiden käyttäjien joukkoon. Sävelsirkku on tuonut jo yli viidentoista vuoden ajan musiikkia ja ääniohjelmia hoitajien ja ohjaajien käyttöön virike-ohjelmiin ja sitä kautta asiakkaiden iloksi ja hyödyksi. Sävelsirkun ydin on laadukkaan ja eettisesti hyvän hoidon mahdollistaminen. Mielestämme jokaisen asiakkaan hoitoon kuuluu yksilöllisyys, voimaa antava yhteisöllisyys ja elämän tarkoituksellisuuden kokemus. Tavoitteenamme on luoda mielekkäitä ja merkityksellisiä kokemuksia, tuoda työhön iloa ja olla rakentamassa sosiaalisesti aktiivista arkea. Sävelsirkun ohjelmasisällöt on tutkittu ja testattu ja tulokset näkyvät eri kuntoisten asiakkaiden toiminnan aktivoitumisena, elämän merkitykselliseksi kokemisena, sosiaalisen toimintaan motivoijana sekä myös haasteellisemmissa elämäntilanteissa lohduttajana. Copyright Sentina Oy Tämä käsikirja on kirjoitettu asiakasyhteisöille ja opetuskäyttöön. Jos käytät osia käsikirjasta, niin pyydämme ystävällisesti mainitsemaan lähteen.
4 Sävelsirkku viriketoiminnan asiantuntisuus digitaalisesti Digitaaliset palvelut yleistyvät niin arkipäivän toiminnoissa kuin työvälineinä. Digitaalisten palvelujen suosio perustuu niiden riippumattomuudesta aikaan, tilaan ja tiedonsaantiin. Lisäksi palvelujen voidaan ajatella tuovan mahdollisuuden rajoittamattomaan vuorovaikutuksen yksilön ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Digitaalinen hyvinvointiteknologia on ollut vahvassa kehityksessä ja sen mahdollisuudet nähdään nyt myös entistä paremmin hoito- ja ohjaustyössä. Erikseen on kehitetty ikäteknologiaa, jossa kohtaavat ikääntyvän väestön arjen tuen tarpeet sekä teknologian kehittäjien osaaminen. Ikäteknologian edistäjinä ovat toimineet vanhuspolitiikan suuntaukset kotona asumisen tukemiseksi sekä sosiaali- ja terveysministeriön suositukset ja toimenpide-ehdotukset ikäihmisten palvelujen laadusta. Parhaimmillaan teknologia toimii väsymättömänä apurina hoitajan ja hoidettavan välisessä yhteistyössä. Sen voidaan myös ajatella vapauttavan resursseja suuremman hoivan tarpeessa oleville. Ominaisuuksiltaan teknologian on oltava riittävän helppokäyttöistä ja selkeää.
5 Sävelsirkku digitaalinen äänipalvelu ja menetelmä Sävelsirkku on digitaalinen äänipalvelu ja menetelmä, jota käytetään Web-käyttöliittymän kautta. Laitteistoon kuuluu normaalisti kosketusnäyttölaite ja lisäkaiutin. Musiikki- ja ääniohjelma-arkisto soitetaan ryhmätuokioissa suoratoistamalla avulla Internetin ylitse Sentinan mediapalvelimelta. Kuva 1. Sävelsirkun ääni- ja musiikkiohjelmistoja soitetaan tietoverkon välityksellä ryhmätuokioissa Palvelun käyttöön tarvitaan päätelaite (esim. tablet, tietokone tai älypuhelin). Lisäksi tarvitaan Internet-yhteys. Tablet-laitteelle ja älypuhelimelle tarvittava yhteys tulee olla langaton. Myös mobiiliyhteys käy. Sävelsirkun tiedonsiirto on noin 16kt/s kappaleen soiton aikana tiedoston ollessa maksimissaan 128kbps laadultaan. Yhteys muodostetaan laitteelta verkkoon Sentinan palvelimelle osoitteeseen sentina.savelsirkku.fi.
6 Sävelsirkun historia Sävelsirkun juuret ovat vuosina toteutetussa iwell-hankkeessa, jossa Audio Riders Oy, Tekes sekä Vanhustyön keskusliitto yhteistyössä kehittivät tätä palvelutuotetta tavoitteenaan hoitohenkilökunnan työn helpottaminen. Kantavana ajatuksena kehitystyössä oli saada aikaan menetelmä, jolla kuntouttavan ja virikkeellisen toiminnan valmistelu ja toteuttaminen olisi sisällöltään mahdollisimman monipuolista, mutta kuitenkin helppoa. Sävelsirkun kehityskaari on sisältänyt useita erilaisia teknisiä ratkaisuja ajan hengen kärjessä kulkien. Jatkuvan kehityksen kohteena on myös aina ollut ja on Sävelsirkun sisältöarkisto. Sävelsirkun kehittämisen lähteinä toimivat niin asiakkaiden kuin yhteiskumppaneiden mielipiteet kuin lukuisat Sävelsirkusta ja sen sisällön aiheista tehdyt tutkimukset. Sävelsirkku perustuu tunnemuistin voimaan aivojen aktivoinnissa. Musiikin ja äänen vaikutus yhdistetään ikääntyneille tuttuun, yhdessä kuuntelemisen toimintatapaan muistin toiminnan virkistämiseksi.
7 Asiakas- merkityksellisiä elämänmakuisia hetkiä Sävelsirkku- menetelmä tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden mielekkääseen toimintaan joka päivä. Tuttuja ja emotionaalisesti merkittäviä asioita muistellaan ja jaetaan hoitohenkilökunnan kanssa. Yhteisöllisyys tuo voimaa ja odotuksia myös huomiseen päivään. Sävelsirkku tukee hoito- ja palvelusuunnitelman tavoitteiden toteuttamista ja asiakkaan osallisuutta monipuolisen sisällön käytön myötä. Sävelsirkun ohjelmasisältö on suunniteltu tukemaan jokaista toimintakyvyn osa-aluetta. Sävelsirkku on tutkittu ja testattu menetelmä. Musiikin vaikutuksista ihmismieleen tiedetään nykyisin jo paljon. Tulokset näkyvät päivittäin asukasyhteisöissä, myös hyvin huonokuntoisten ihmisten elämän virkistäjänä, lohduttajana tai toimintaan aktivoijana. Lue tutkimuksista enemmän täältä. linkki Kuva 1 Sävelsirkun hyödyt asiakkaalle.
8 Hoitaja / ohjaaja Menetelmän sisäänrakennettu asiantuntijuus helposti käyttöön Hoitohenkilökunnan työn tukeminen on tärkeä tavoitteemme. Sävelsirkku on konkreettinen työväline sinulle, joka toteutat ja ohjaat asiakkaita toiminnallisuuden ja vuorovaikutuksen suuntaan. Sävelsirkku menetelmän valmiit ohjelmat ja reseptit tekevät ryhmätoiminnan toteuttamisen kynnyksen matalammaksi ja säästävät aikaa toiminnan suunnittelussa. Lisäksi monipuolinen ja uusiutuva arkisto esivalmistelluin ohjelmin tuo lisää ideoita ja osaamista hoitoyhteisön sosiaalisesti aktiivisen arjen luomiseen. Menetelmän ytimessä on asukkaan kokema hoidon laatu. Sen ympärille rakentuvat työn helpottuminen, palkitsevuus ja vaikutukset hoivayhteisön sosiaaliseen pääomaan. Sävelsirkku on työväline, joka antaa mahdollisuuden keskittyä täysipainoisesti kohtaamiseen. Tehdyn työn vaikutus näkyy asukkaiden toimintakyvyssä, mielenvirkeydessä ja hoitomyönteisyydessä. Käytösoireista kärsivien asukkaiden levottomuutta pystytään helpottamaan rauhoittavilla ohjelmilla, osana lääkkeetöntä hoitoa. Kuva 2. Sävelsirkun hyödyt ohjaajalle / hoitajalle.
9 Hoitopalvelun tarjoaja / esimies tutkittu, toimiva ja seurattava työkalu laadukkaaseen viriketoimintaan Hoitohenkilökunnan työn tukeminen on Sävelsirkun tärkeä tavoite. Yhtä lailla haluamme tukea esimiesten työtä tarjoamalla menetelmän, jonka avulla mahdollistetaan olemassa olevan henkilökunnan aikaansaama laadukas viriketoiminta. Sävelsirkussa se tehdään tuomalla osaamista, työtapa ja materiaalit digitaalisen palvelun avulla käyttäjälle ja asiakkaalle. Sävelsirkku on LEAN-ajattelun mukainen menetelmä, jossa sisäänrakennettu asiantuntemus tuodaan helposti kaikkien käyttöön. Sävelsirkku on siis johtamisajattelua, jolla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä sekä laatua ja ohjaamaan resurssit oikeaan paikkaan. Menetelmän käytön seuranta on mahdollista erilaisin määrällisin ja laadullisin raportein, minkä ansioista tavoitteiden saavuttamista on helppo mitata. Tuomme asiakasyhteisöille konkreettisia työvälineitä ja rohkaisemme yhteisöä toiminnallisuuden ja vuorovaikutuksen järjestämiseen tavalla, joka vahvistaa ikäihmisen identiteettiä ja tuo palkitsevuutta hoitajan työhön. Kuva 3 Sävelsirkun hyödyt esimiehelle ja työyhteisölle.
10 Sävelsirkun sisältö Sävelsirkku perustuu tunnemuistin voimaan aivojen aktivoinnissa. Musiikin ja äänen vaikutus yhdistetään tuttuun, yhdessä kuuntelemisen toimintatapaan muistin toiminnan virkistämiseksi. Sävelsirkku sisältää tuhansia ääniohjelmia ja musiikkikappaleita. Sisällöstä löytyy selkouutisia, hengellisiä ohjelmia, tarinoita, runoja, muisteluohjelmia sekä Ylen Elävän Arkiston ohjelmia. Toiminnallisiin hetkiin on tarjolla yhteislauluja, tietokilpailuja ja liikuntaohjelmia. Ääniohjelmia on mahdollista kuunnella yksittäin tai niistä voi itse rakentaa haluamiaan kokonaisuuksia. Sävelsirkussa on myös valmiiksi koottuja tuokiota eli Reseptejä, jotka ovat asiantuntemuksella koottuja teemoitettuja ohjelmakokonaisuuksia. Alta löydän Sävelsirkun sisällön kategoriat yhdistettynä toimintakyvyn osa-alueisiin. Jos tavoitteenasi on kognitiivisen toimintakyvyn tukeminen, voit etsiä sen kategorian, jonka taulukossa tämä mainitaan ja etsiä sisältöä Sävelsirkusta mainittujen otsikoiden avulla. Musiikki Musiikin vaikutusmekanismeja on tutkittu laajalti. Musiikki vaikuttaa mielen vireyteen ja mielialoihin ja sen avulla voidaan ylläpitää ja jopa osittain aktivoida uudelleen heikentyneitä aivotoimintoja. Musiikki on osa omaa identiteettiä ja ne liittävät kunkin sukupolven oman aikansa historiaan tulkiten niitä aikoja. Laulujen tekstit voivat olla emotionaalisesti tärkeitä ja auttaa käsittelemään erilaisia tunteita ja kokemuksia.
11 SÄVELSIRKUN MUSIIKKI SISÄLTÖ KATEGORIOITTAIN Yhteislaulujen sanat -linkki Ajankohtaiset asiat Sävelsirkun ajankohtaiset asiat sisältävät selkouutissähkeet kertovat kotimaan ja ulkomaan ajankohtaisia asioita. Selkouutissähkeissä käytetään selkokieltä, joka on yleiskieltä yksinkertaisempaa kieltä, jonka sisältöä, rakennetta ja sanastoa on muokattu helpommaksi ymmärtää. Uutissähkeet kertovat menneiden vuosien tapahtumista ja auttavat siten palauttamaan muistikuvia ja aktivoimaan muistijälkiä. Ohjeikkunan kysymykset auttavat virittämään keskustelua kuunnellusta aiheesta. SÄVELSIRKUN AJANKOHTAISET ASIAT KATEGORIOITTAIN
12 Nimipäivät Ajankohtaine n /Selkosanom at / Uutisaiheita Suomen vuosikymme net Nimipäivä
13 Hengelliset asiat Sävelsirkun hengellinen sisältö on rukouksia, otteita raamatusta, virsiä sekä hengellisten asioiden ja elämän pohdintaa kertomuksin ja lauluin. Hengellisyys on hoitotieteessä määritetty asioiden merkitysten pohtimisena ja ihmisen haluna ymmärtää elämäänsä, läheisiään ja suhdettaan jonkin suuremman olemassaoloon. Hengellisyys on monesti voimavara elämän haastavissa tilanteissa ja se voi olla myös keino mahdollisuuksien tunnistamiseen, jolloin sen avulla luodaan luottamusta tulevaan. Hengelliset kokemukset saattavat saada aikaan myönteisiä tunteita, jolloin fyysisten vaivojen tunteminen saattaa jäädä vähemmälle huomiolle. SÄVELSIRKUN HENGELLINEN SISÄLTÖ KATEGORIOITTAIN Hengellinen musiikki Hengelliset yhteislaulut
14 Hengellinen (yhdistää kertomusta ja musiikkia) Joulun hengelliset ohjelmat Kirkkovuo den hartaudet Tarina ja muistelu Virret
15 Tarinat ja muistelu Sävelsirkun tarinat ja muistelut sisältää lyhyitä tarinoita, kaskuja, runoja ja muisteluohjelmia. Ohjeikkunassa on lisäksi kysymyksiä ja valmiita keskustelunaiheita ohjaajan avuksi. Muistelu on yksi keino tukea vanhusten psyykkistä hyvinvointia. Muistelutyön ydinajatuksena on, että jokaisen ihmisen elämäntarina on ainutlaatuinen, tärkeä ja merkityksellinen. Kuluneen elämän tarkastelu helpottaa orientoitumista nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Sävelsirkun muisteluohjelmien tavoitteena on tarjota muistelun ja yhdessäolon kautta virkistäviä, eheyttäviä ja elähdyttäviä hetkiä. Muistelutyö stimuloi asiakkaita palauttamaan mieleen heitä kiinnostavia asioita ja aiheita. Muistelu voi myös lähentää henkilökuntaa ja asiakasta toisiinsa, kun elämänkokemusten jakamisen kautta tullaan tutuiksi ja keskinäinen luottamus lisääntyy. Sivutuotteena siirretään arvokasta kulttuuriperimää nuoremmille sukupolville. SÄVELSIRKUN TARINAT JA MUISTELUT KATEGORIOITTAIN Lauantaisauna
16 Nimipäivät Suomen vuosikym menet Tarina ja muistelu YLE Elävä Arkisto Pelit Sävelsirkun tietokilpailut ja pelit luovat vuorovaikutuksellisia tilanteita, jotka mahdollistavat toisenlaisen pohjan yhteiselle hetkelle. Pelitilanteet houkuttelevat asiakkaista esille piirteitä, jotka tukevat muita Sävelsirkku menetelmän mahdollisuuksia. Pelitilanteissa on tutkimuksissa havaittu, että osallistujien itseluottamus on kasvanut ja he ovat rohkaistuneet kertomaan omista mielipiteistään. Pelien on todettu myös aikaansaavan tilanteita, joissa asiakkaat rohkaisevat toisiaan ja osoittavat näin emotionaalista ja sosiaalista tukea. Olennaista pelien käytössä on niiden luomat vuorovaikutustilanteet ja kommunikointimahdollisuudet.
17 Sävelsirkun pelejä löydät joko alla olevien kategorioiden avulla tai esimerkiksi päivän reseptillä -napin takaa. SÄVELSIRKUN PELIT KATEGORIOITTAIN Helpot pelit Joulun pelit Peli Liikunta Sävelsirkku sisältää eri tasoisia ja eri pituisia liikuntaohjelmia istuen tai seisten. Mukana on myös rentoutusta, mielikuvien ja liikunnan yhdistämistä sekä Mindfulness- ohjelmia. Ohjelmien ohjeikkunoista löytyy lisämateriaalia ohjaamisen tueksi.
18 Liikuntaohjelmien tavoitteena fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen. Tämä tarkoittaa sekä lihasvoiman että tasapainon ylläpitämistä. Kun liikkeeseen yhdistetään muistelu ja mielikuvat harjoitetaan myös psyykkistä ja kognitiivista toimintakykyä. Yhdessä tekeminen tuo harjoitteluun vielä sosiaalisen ulottuvuuden. Liikunnan avulla on mahdollista vähentää ahdistusta ja aggressiivisuutta ja jopa lievittää kipuja. Fyysinen harjoittelu tuottaa iloa sekä vahvistaa itsetuntemusta ja elämäntuntemusta. Mindfulness on mietiskelytekniikka, jonka vaikutuksia ovat tutkitusti stressin ja masennuksen väheneminen. Se on tutkimusten mukaan myös tehokas kognitiivisten toimintojen ja työmuistin parantaja. Säännöllisellä mindfulness-harjoittelulla on monenlaisia hyötyjä tunteiden ja käyttäytymisen säätelystä murehtivan ajattelun vähenemiseen, oppimiskyvyn paranemiseen sekä luovuuden vahvistumiseen. SÄVELSIRKUN LIIKUNTAOHJELMAT KATEGORIOITTAIN: Liikunta Lyhyet jumpat Mielen ja kehon harjoitukset
19 Mielikuvajumpat Rentoutus Lauantaisauna
20 Toimintakyky ja sen määritelmät Tekstin lähteenä käytetty THL:n www-sivuston toimintakyvyn määrittelyjä. Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Ihmisen itsensä lisäksi toimintakyky riippuu ympäristön myönteisistä tai kielteisistä vaikutuksista. Asuin- ja elinympäristöön liittyvillä tekijöillä, muiden ihmisten tuella tai erilaisilla palveluilla voidaan tukea ihmisen toimintakykyä ja selviytymistä arjessa. Hyvä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja niitä tukeva ympäristö auttavat ihmisiä voimaan hyvin, löytämään paikkansa yhteiskunnassa, jaksamaan työelämässä eläkeikään asti sekä vanhana selviytymään arjesta itsenäisesti. Toimintakyky voidaan jakaa seuraaviin ulottuvuuksiin: fyysinen toimintakyky psyykkinen toimintakyky kognitiivinen toimintakyky (usein luetaan kuuluvaksi psyykkiseen ulottuvuuteen) sosiaalinen toimintakyky Toimintakyvyn ulottuvuudet kytkeytyvät monin tavoin niin toisiinsa kuin ympäristön tarjoamiin edellytyksiin ja vaatimuksiin sekä yksilön terveyteen ja muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Fyysinen toimintakyky Fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen fyysisiä edellytyksiä selviytyä arjen tehtävistä ja toiminnoista, joihin liittyy kyky liikkua ja liikuttaa itseään. Fyysinen toimintakyky käsittää ominaisuudet, kuten lihasvoima- ja kestävyys kestävyyskunto nivelten liikkuvuus kehon asennon ja liikkeiden hallinta sekä näitä koordinoiva keskushermoston toiminta Myös aistitoiminnot, näkö ja kuulo, usein luetaan kuuluvaksi fyysisen toimintakyvyn alueelle.
21 Psyykkinen toimintakyky Psyykkisessä toimintakyvyssä kyse on ihmisen voimavaroista, joiden avulla hän kykenee selviytymään arjen haasteista ja kriisitilanteista. Psyykkinen toimintakyky liittyy elämänhallintaan, mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin ja se kattaa tuntemiseen ja ajatteluun liittyviä toimintoja, kuten: kykyä vastaanottaa ja käsitellä tietoa kykyä tuntea kykyä kokea ja muodostaa käsityksiä omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta kykyä suunnitella elämäänsä ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja ja valintoja Psyykkisesti toimintakykyinen ihminen tuntee voivansa hyvin, arvostaa itseään ja luottaa kykyynsä selviytyä arjen tilanteista, pystyy tekemään harkittuja päätöksiä ja suhtautuu realistisen luottavaisesti tulevaisuuteen ja ympäröivään maailmaan. Kognitiivinen toimintakyky Kognitiivinen toimintakyky on tiedonkäsittelyn eri osa-alueiden yhteistoimintaa, joka mahdollistaa ihmisen suoriutumisen arjessa ja sen vaatimuksissa. Kognitiiviset toiminnot ovat tiedon vastaanottoon, käsittelyyn, säilyttämiseen ja käyttöön liittyviä psyykkisiä toimintoja. Kognitiivista toimintakykyä ovat toiminnat, kuten: muisti oppiminen keskittyminen tarkkaavuus hahmottaminen orientaatio tiedon käsittely ongelmien ratkaisu toiminnanohjaus kielellisen toiminta
22 Sosiaalinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky sisältää kaksi ulottuvuutta, joista toinen käsittää ihmisen vuorovaikutussuhteissaan ja toinen ihmisen aktiivisena toimijana, osallistujana yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Sosiaalinen toimintakyky muodostuu yksilön ja sosiaalisen verkoston, ympäristön, yhteisön tai yhteiskunnan välisessä dynaamisessa vuorovaikutuksessa niiden tarjoamien mahdollisuuksien ja rajojen puitteissa. Se ilmenee esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa, rooleista suoriutumisena, sosiaalisena aktiivisuutena ja osallistumisena sekä yhteisyyden ja osallisuuden kokemuksina. Taulukossa 1 enemmän toimintakyvyn osa-alueiden jaottelua. Fyysinen toimintakyky Psykososiaalinen toimintakyky Hengellinen toimintakyky Tasapaino Vuorovaikutus Kalenterien juhlatapahtumat Hengittäminen Päätöksenteko Elämä ja kuolema Liikehoito Oppiminen Uskonnollisuus Liikkuminen ja siirtyminen Muisti Arvot Koko kehon liikuttaminen Mieliala Asentohoito Havaitseminen Ryhti Sosiaaliset taidot Rentouttaminen Aistien harjoittaminen Lihasten vahvistaminen Lihasten venyttäminen Kävely Inkontinenssi Pukeutuminen Taulukko 1Toimintakyvyn osa-alueet
23 Onnistuneen Sävelsirkku-tuokion elementit -avuksi käytön suunnitteluun ja toteutukseen Onnistunut Sävelsirkku tuokio tavoittaa koko ryhmän ja saa jokaisen paikalla olevan tuntemaan itsensä osalliseksi. Rauhallinen kokoontumispaikka, kiireetön tunnelma ja mahdollisuus nähdä kaikki osallistujat luovat hyvän yhdessäolon, jossa on helppoa jakaa ajatuksia, tunteita ja kokemuksia. Tuokion sisällön ja keston määrittää tuokiolle asetetut tavoitteet sekä asiakkaiden toimintakyky. Sävelsirkku menetelmänä ja sisällön laajuutensa ansiosta tarjoaa jokaiseen tuokioon mahdollisuuden käsitellä ja koskettaa asiakkaille merkityksellisiä aiheita ja tekemisiä. Tee yhdessä asiakkaittesi kanssa heille ja sinulle merkityksellisiä tuokiota. Etsikää Sävelsirkun rikkaasta sisällöstä juuri tälle päivälle ja tähän hetkeen sopivia aiheita ja tekemistä. Anna asiakkaalle osallistumisen mahdollisuus ja asiantuntijan rooli, mahdollisuus kertoa omista kokemuksista ja hänelle tärkeistä hetkistä ja asioista. Kuva. Seikkoja, joita ottaa huomioon tuokiota suunnitellessa
24 Tutkimustuloksia Sävelsirkusta Sävelsirkun vaikutuksista on tehty useita tutkimuksia. Tutkimukset osoittavat, että Sävelsirkku on menetelmä, jonka käytöllä on merkittäviä vaikutuksia ikääntyneiden psykososiaalisen ja ja fyysisen toimintakyvyn edistämisessä (Saarela 1999, North 2002). Helsingin kaupungin InnoÄäni-hankkeen sekä Palmenian tutkimusraportin mukaan Sävelsirkku on todettu myös hyväksi hoitajien ja ohjaajien työvälineeksi, jolla viriketyön tekemisestä saadaan helposti toteutettavaa ja laadukasta. Tätä vahvistaa myös Mielosen (2016) opinnäytetyön tulokset, joiden mukaan Sävelsirkun käyttö koetaan omaa työtä helpottavaksi ja kynnys ohjaustyöhön madaltuu valmiiden reseptien myötä. Sävelsirkusta tehtyjen opinnäytetöiden tulokset puhuvat menetelmän mahdollisuuksista ryhmään kuuluvuuden tunteen vahvistajana sekä sukupolvia yhdistävänä tekijänä, joka antaa ikääntyneelle asiantuntijan roolin ja syventää toisaalta asiakkaan ja hoitajan välistä suhdetta ja tuo mahdollisesti esille asiakkaasta sellaisia seikkoja, jotka eivät muutoin olisi näkyviä (Pulkkinen 2012, Mielonen 2016). Saarelan (1999) tutkimuksen mukaan Sävelsirkku menetelmä tuo asiakkaalle monitahoisia vaikutuksia. Hän kirjoittaa musiikin sopimisesta muistisairaiden hoitoon, jossa sen havaittiin olevan sekä miellyttävä lisä arkeen, että muistelua ja ei-kielellistä vuorovaikutusta stimuloiva ja vuorovaikutusta lisäävä. Sävelsirkun pelit aktivoivat tarkkaavaisuutta ja keskittymistä. Musiikin ja liikunnan yhteistoiminta aktivoi voimakkaasti muistijälkiä ja palauttaa mieliin elämyksiä, joka puolestaan mahdollistaa ei kielellistä vuorovaikutusta ja kommunikointia. Yhtenä miellyttävän musiikin soittamisen vaikutuksena todettiin myös muistisairaiden ahdistuneisuuden ja siitä aiheutuvan motorisen levottomuuden väheneminen. Toimintakyvyltään lievästi heikentyneiden vanhusten osalta tutkimuksessa havaittiin psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn taitojen palautumista. Pelit puolestaan stimuloivat kognitiivisia toimintoja ja tuokioiden pitäminen ryhmässä vahvisti myös sosiaalisen vuorovaikutuksen kokemuksia. Ryhmämuotoisten tuokioiden etuna oli myös ryhmäkuuluvuuden lisääntyminen (Saarela 1999, Mielonen 2016). Sävelsirkun ohjelmien esiin tuomien tunteiden ja muistojen jakaminen. Liikuntaohjelmien vaikutukset koettiin parantuneina lihasten toimivuutena, liikeratojen palautumisena sekä verenkierron elpymisenä. Toimintakyvyn paraneminen koettiin itseluottamuksen kasvuna ja omiin kykyihin uskallettiin taas luottaa, joka puolestaan näkyi kohonneena mielialana sekä elämisen kokemisena mielekkäänä. (Saarela 1999.)
25 Tutkimukset ja opinnäytetyöt Saarela Merja Sävelsirkku. Ääniohjelmat vuorovaikutuksen ja toimintakyvyn ylläpitämisen apuvälineinä vanhustyössä. Vanhustyön keskusliitto raportti nro 3. linkki North Adrian Dr EU econtent Project, Sound vitamins for the elderly. Final Report. link Tapanila Tiina MARA-hanke. Sävelsirkku-raportti. Helsingin yliopiston koulutus-ja kehittämiskeskus Palmenia Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso linkki Pulkkinen, Sallamaria Sävelsirkku-konsepti kulttuurisesti suuntautuvan gerontologisen sosiaalityön välineenä. Isolla porukalla on kivempi laulaa. Diak. linkki Sitomaniemi Tiina Sävelsirkun siivillä Uranuskodin viriketoiminnassa. Opinnäytetyö. HAMK. linkki Mielonen Katri. Opinnäytetyö: Tavoitteena virikkeellinen arki -Sävelsirkku-äänipalvelu vanhustyöntekijöiden apuvälineenä, 2016 linkki Kyllä mä sisällön itsekin osaan suunnitella Sävelsirkku ohjaustoiminnan artenomin työn tukena ikääntyvien palvelutalossa. Ohjaustoiminnan Artenomi Siiri Kotajärven opinnäytetyö, HAMK
26 Sävelsirkku kehittyy Sävelsirkku on ollut jatkuvassa kehityksessä koko olemassa olonsa ajan ja kehittäminen jatkuu yhä. Kehittämisen keskiössä on menetelmällisyyden vahvistaminen ja sen taustalla puolestaan pyrkimys auttaa hoivayhteisöjä työskentelemään LEAN -ajattelun mukaisesti. Tämä tarkoittaa kehityksen osalta sitä, että haluamme jatkuvasti rakentaa niin vahvaa osaamista Sävelsirkun sisällöksi, että sen käyttämisen hyödyt ovat kiistattomat ja selvästi nähtävillä jokaiselle sitä käyttävälle. Pyrimme jatkuvasti monipuolistamaan ja hiomaan sisältöjä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tällä hetkellä meneillään olevia hankkeita ja opinnäytetöitä alla. Toimiva kotihoito Lappiin Sentinan Sävelsirkkua kehitetään STM:n hallinnoimassa kärkihankkeessa. Toimiva kotihoito Lappiin -hankkeessa uudistetaan kotihoitoa ja vahvistetaan omaishoitoa ja perhehoitoa. Muutos tehdään ja juurrutetaan käyttöön laajoissa, useiden eri toimijoiden yhteisissä kokeiluissa. Kärkihanke toteutetaan vuosina Sentina on mukana palvelumuotoilemassa Sävelsirkusta kuntouttavaan kotihoitoon välineitä ja työmalleja. Agemus -hanke Agemus -hanke on akatemiatutkija Teppo Särkämön johdolla suoritettava projekti, jolta on odotettavissa yhä tutkitumpia menetelmiä aivoverenkiertohäiriöiden hoitoon musiikkipohjaisten työkalujen avulla. Sentina kehittää palveluaan tutkimustiedon pohjalta hoivahoitoon ja kotikuntoutukseen. Laulun ilon pitkospuut Laulun ilon pitkospuut on Alfred Kordelinin säätiön myöntämän apurahan tuella tehtävä ja Tarja Merivirran kanssa toteutettava kehitysprojekti, jonka tavoitteena on lisätä yhdessä laulamista ikääntyneiden ryhmissä ja rakentaa laulun siltaa hoivakotien välille Suomessa ja Ruotsissa. Projektin tuotantovaihe on meneillään ja tulokset näkyvät ja kuuluvat käytännössä syksyllä 2017!
27 Osallisuus tutkimus Sosionomi (AMK) -opiskelija Suvi Illmanin opinnäytetyö pyrki selvittämään, mitä mahdollisuuksia Sävelsirkulla on menetelmänä osallisuuden tukemiseen. Opinnäytetyö on valmistunut 2017 ja löytyy Sentinan verkkosivuilta.
28 Lähteet ja lisälukemista Tämän käsikirjan aineistona on käytetty alla olevia teoksia, Sävelsirkusta tehtyjä tutkimuksia ja opinnäytetöitä sekä eri aihealueiden asiantuntijoiden www-sivuja. Lähdesmäki L, Vornanen L Vanhuksen parhaaksi. Hoitaja toimintakyvyn tukijana. Edita. Saarela M Sävelsirkku. Ääniohjelmat vuorovaikutuksen ja toimintakyvyn ylläpitämisen apuvälineinä vanhustyössä. Vanhustyön keskusliiton raportti nro 3 /1999. Sentina Sentina. Sävelsirkku. Käsikirja. Äänivitamiinia mielelle ja keholle! THL. www. thl.fi Vanhustyön keskusliitto.
Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
Lisätiedotäänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä
äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena
Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotYhtenäinen työ- ja toimintakyvyn arviointi
Yhtenäinen työ ja toimintakyvyn arviointi 3.10.2017 Mitä on fasilitointi? Ryhmäprosessiohjausta > yhdistetään eri henkilöiden ja eri yksiköiden tietotaitoa Etsitään ajattelutavan muutosta > saadaan ihmiset
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Kevään verkoston päivämäärät: 16.1. klo 13-14.30 Kotikuntoutus: tehtävänkuvat ym. 13.2. klo 13-15 Kotihoidon yhteinen
LisätiedotTyö- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen
Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
Lisätiedottyöseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti
Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit
LisätiedotMUSIIKKI KUULUU KAIKILLE
MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa
LisätiedotVirkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen
Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky
LisätiedotMIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEIDEN ASUMIS- JA HOIVAPALVELUISSA. Tamminen Nina & Solin Pia (toim) Nina Tamminen
MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEIDEN ASUMIS- JA HOIVAPALVELUISSA Tamminen Nina & Solin Pia (toim) 2013 17.5.2017 Nina Tamminen 1 Mielenterveyden edistämisen käsikirjat (2010-2013) -projekti Tavoitteena
LisätiedotKoska aivoterveys on pääasia!
Koska aivoterveys on pääasia! Muistipuistosta mielekkyyttä ikäihmisten arkeen Mihin Muistipuistoa tarvitaan? Muistipuiston käyttäjäkeskeinen kehittäminen Mitä hyötyä käyttäjälle? Muistipuisto arjessa ja
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotGeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta
GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 2 Mikä on GeroMetro? Pääkaupunkiseudun
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotInnostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen
Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen 1.10.2015 Arvot ja niiden mukaan eläminen Mitkä asiat ovat sinulle kaikista tärkeimpiä? Elätkö ja teetkö arvojesi mukaisia valintoja? Toimitko arvojesi
LisätiedotOPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä
OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä
LisätiedotMiten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella
LisätiedotGeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta
GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi!
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotKohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa
Kohti kuntouttavaa arkea Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa Oppimisen ja kasvun tuen päivät Jyväskylä 22.9.2016 Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri VALTERI on Opetushallituksen toimialaan kuuluva valtakunnallinen
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotOrientaationa mahdollistava lähimmäisyys
Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa
LisätiedotVireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe
Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto
LisätiedotArjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY
Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,
LisätiedotGreen care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe
Green care luonto hoitotyössä Kukkiva kaupunki 15.6.2017, Kerava Dos. Erja Rappe Al Sisältö Viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Green care luontolähtöiset palvelut Suhteellisen terveyden
LisätiedotVeli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri. Lapissa
Veli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Lapissa PÄRJÄTÄÄN YHDESSÄ 2016-2018 Pärjätään Yhdessä Perusajatus Pärjätään yhdessä -hanke aktivoi ihmisiä oman lähiyhteisönsä hyvinvoinnin
Lisätiedot- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua
Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotKuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja
Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?
LisätiedotTervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari
Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa kotihoidossa oleville ikäihmisille ja muistisairaille päivätoimintaa
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotTaide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin
Uutta tutkimusta taiteista ja hyvinvoinnista: katsauksia kansainväliseen tutkimukseen Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin 26.10.2017 Sitra Helena Malmivirta KT, LTO,
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotMUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ
MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ 1.10.2015 LÄNSI-SUOMEN DIAKONIALAITOS, VELJESKOTIPÄIVÄT Esityksen lähteinä on käytetty mm. seuraavien asiantuntijoiden teoksia, tutkimuksia ja materiaaleja
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotSUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN
SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
LisätiedotSenioriKasteen loppuarviointi 08/2016
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset
LisätiedotOppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö
Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotSyrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotEsperi Hoivakoti Tilkka. Asumista ikääntyneille historiallisessa ympäristössä
Esperi Hoivakoti Tilkka Asumista ikääntyneille historiallisessa ympäristössä Huolenpitoa ja turvaa Esperi Hoivakoti Tilkka sijaitsee Helsingin Huopalahdessa historiallisella paikalla, entisessä keskussotilassairaala
LisätiedotElämäntapamuutos valmennusohjelma
Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,
LisätiedotKotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus
Helsinki 24.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Asiakasosallisuuden kehittäminen Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistetaan
LisätiedotGreen Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen
Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotIkäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n
LisätiedotMyllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Myllyojan päiväkodissa toimintakulttuurimme lähtee yhteisistä tavoitteista ja säännöistä, joita arvioimme ja kehitämme säännöllisesti.
LisätiedotTaiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa. Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio
Taiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 2 2010-2014 Ohjelman strategiset
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotKuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa
Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen
LisätiedotSosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?
Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Osallisuus osana arkea 19.3.2019 Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke Osallisuus on Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.
LisätiedotEloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä
Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
LisätiedotSaamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen
Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön
LisätiedotMatkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi
Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
LisätiedotOsallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018
Osallisuuden tiellä Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018 Yhdessä yhdenvertaisuutta! Miksi puhumme osallisuudesta Aluetreffeillä 2018? Strategiakauden keskeisimmät tavoitteet ja keinot on koottu
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotVerkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella
Verkkoterapia Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella 11.3.2019 1 Taustaa Suomessa arviolta noin 560 000 alkoholin riskikäyttäjää (THL, 2018) Työssäkäyvistä miehistä 39 % ja naisista 14 % alkoholin riskikäyttäjiä
LisätiedotKoti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm
Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotMyllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.
MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotOta yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU
Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotIka ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa
Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina
Lisätiedot