Luumäen kunta Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Luumäen kunta Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanhallitus

2 TALOUSARVIO Kunnanvaltuusto Sisällysluettelo 1 Talousarvion 2015 ja suunnitelman laadinnan yleisperustelut Kuntalain 365/1995, 65 taloussäännökset Kansantalouden kehitys sekä kunnan oma tilanne ja kehitysnäkymät Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys Kunnan oma tilanne sekä tulevaisuuden kehitysnäkymät Kunnan organisaatio ja henkilöstö Konserni Luumäen kunnan strategia ja päämäärät Valtuuston tavoitteet vuodelle 2015 ja taloussuunnittelun tavoiteasetanta Tavoitteet toimialoittain/tulosalueittain Hallinto Kunnan johtoelimet ja hallinto Elinkeinotoimi Maaseututoimi Perusturva Sivistystoimi Päivähoito Perusopetus ja keskiasteen koulutus Aikuiskoulutus Kirjastotoimi Kulttuuritoimi 16

3 TALOUSARVIO Nuorisotoimi Liikuntatoimi Tekninen toimi Tekninen ltk/hallinto Liikenneväylät/yleiset alueet Kiinteistötoimi Maa- ja metsätilat Lämpölaitos Vesilaitos Rakennusvalvonta Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Talousarvion laadintaan liittyvät yleiset perusteet Talousarvion rakenne, sisältö ja sitovuus Johdanto ja yleisperustelut Käyttötalousosa Investointiosa Tuloslaskelmaosa 19

4 TALOUSARVIO Rahoitusosa Taloussuunnitelmavuodet Käyttötalousosa 2.1 Hallinto Vaalit Tilintarkastus Yleishallinto Työllistäminen Elinkeinotoimi Maataloustoimi Perusturva Perusturva Sivistystoimi Päivähoito Perusopetus Keskiasteen koulutus Aikuiskoulutus Kirjasto Kulttuuritoimi Nuorisotoimi Liikuntatoimi Tekninen toimi Tekninen ltk/hallinto Liikenneväylät/yleiset alueet 56

5 TALOUSARVIO Kiinteistötoimi Maa- ja metsätilat Lämpölaitos Vesilaitos Rakennusvalvonta Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Investointiosa Tuloslaskelmaosa Rahoituslaskelmaosa Henkilöstösuunnitelma Käyttötalousosan tulosalueet/kustannuspaikat Talousarvion 2015 ja suunnitelman laadinnan yleisperustelut 1.1. Kuntalain (365/1995) 65 taloussäännökset KL 65 : Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteyssä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden

6 TALOUSARVIO hyväksymisen yhteydessä on päätettävä niistä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Valtuuston poliittinen näkemys kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä ja kunnan alueen kehittämisestä konkretisoidaan taloussuunnitelmassa ja talousarviossa. Taloussuunnitelman ja talousarvion tarkoituksena on antaa päätöksentekijöille ja kunnan sidosryhmille kattavat tiedot kunnan toiminnasta ja talouden tilasta. Taloussuunnitelma, talousarvio ja tilinpäätökseen kuuluva KL 69 :n mukainen toimintakertomus ovat valtuuston ohjausvälineitä. Eri toimielimet ohjaavat toimintaa edelleen käyttösuunnitelmien ja niiden toteuttamisvertailujen avulla. Talousarvio ja taloussuunnitelma on lain mukaan laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Tämä tarkoittaa, että tulojen on suunnittelukaudella katettava menot ja kunnan maksuvalmiuden on aina oltava riittävä. Kuntalaissa talousarvion sääntelyä on kehitetty edelleen kehys- ja tulosohjauksen suuntaan. Keskeistä on, että kunnan toimintaa ei talousarviossa enää ohjata määrärahan ja sen käyttötarkoituksen avulla, vaan määrärahoilla on kiinteä yhteys toiminnallisiin tavoitteisiin Kansantalouden kehitys sekä kunnan oma tilanne ja kehitysnäkymät Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys Viimeaikaista kansainvälistä taloudellista keskustelua on hallinnut Ukrainan kriisi ja siitä seuranneet talouspakotteet. On syytä kuitenkin muistaa, että Venäjän talouskasvu hidastui jo ennen kriisiä. Sekä EU:n pakotteilla että Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Sen sijaan epäsuorat vaikutukset voivat nousta kriisin pitkittyessä merkittäviksi. Toisaalta muusta kansainvälisestä taloudesta on saatu talouskasvua tukevia merkkejä. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta, sillä reaalisen ostovoiman kehitys on vaimeaa ja odotukset tulevasta talouskehityksestä sekä työmarkkinoiden tilanne eivät myöskään tue yksityistä

7 TALOUSARVIO kulutusta. Yksityiset investoinnit laskevat 4,6 %, teollisuustuotannon alamäen arvioidaan jatkuvan jo neljättä vuotta peräkkäin ja tuotannon supistuvan. Palvelutuotannon ennustetaan kääntyvän hyvin maltilliseen kasvuun tänä vuonna. Työmarkkinoiden tila heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 % ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Työllisyys-kehityksen arvioidaan olevan lähivuosinakin hyvin vaisua. Työllisyyden paranemis-näkymiä varjostavat työmarkkinoiden lisääntyneet rakenneongelmat. Avoimien työpaikkojen kesto on pidentynyt ja pitkäaikaistyöttömyys kasvanut. Vuoden 2015 BKT:n kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisem-maksi. Tästä huolimatta työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu tällöin merkittävimmäksi kasvun lähteeksi. Vuosien BKT:n kumulatiivisen kasvun arvioidaan jäävän vain 2,6 prosenttiin. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Kuntataloutta heikentävät ennustejaksolla vaimea verotulojen kehitys, valtionosuusleikkaukset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu. Kuntatalouden arvioidaan pysyvän lähivuosina alijäämäisenä. Kotimaiset riskit liittyvät etupäässä reaalitalouden kehitykseen. Suotuisa reaalitalouden kehitys on välttämätön ehto myös julkisen talouden tilanteen kohenemiselle. Talouspoliittisen uskottavuuden säilyttämisen tärkeyttä ei voi ylikorostaa. Julkisen talouden rahoitusaseman parantaminen edellyttää jatkossakin päätösperäisiä toimia, joilla vahvistetaan talouden kasvu-edellytyksiä, kohotetaan työllisyysastetta ja lisätään julkisen talouden tehokkuutta. Vuonna 2014 kuntatalouden alijäämä pysyy edelleen 0,8 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntatalouden verotulojen arvioidaan kasvavan veropoh-jien heikosta kehityksestä huolimatta 2,3 %. Verotulojen kasvua kiihdyttävät kuntien veroprosenttien korotukset. Kuntien saamat valtionosuudet sen sijaan supistuvat valtion sopeutustoimien seurauksena. Kireä taloustilanne pakottaa kunnat hillitsemään menojen kasvua kuluvan vuonna. Vuonna 2015 kuntatalouden alijäämän arvioidaan kasvavan 1,1 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Talouskasvu elpyy v. 2015, mutta veropohjien kehitys jää edelleen vaimeaksi ja verotulojen arvioidaan kasvavan vain runsaan 2 prosenttia. Kuntatalouden kustannustason arvioidaan nousevan v edelleen maltillisesti. Arvio kuntatalouden näkymistä vuosille on kuitenkin synkkä. Ilman uusia kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä menojen kasvu jatkuu tulojen kasvua nopeampana. Hallitus on sitoutunut vähentämään rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä.

8 TALOUSARVIO Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa. Kuntatalouden vakauttaminen edellyttää myös, että kunnat sitoutuvat jatkamaan talouden sopeuttamista ja tuottavuutta parantavia toimia. Väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu vaikeuttaa kuntien pyrkimyksiä hillitä menojen kasvua. Siksi ilman tehtävien ja velvoitteiden merkittävää vähentämistä kuntatalouden velkaantumisen taittaminen merkitsisi huomattavia kunnallisveroprosenttien korotuksia. Jos kuntatalous tasapainotettaisiin vain kunnallisveroprosenttia korottamalla, merkitsisi se keskimääräisen kunnallisvero-prosentin n. 2,5 prosenttiyksikön korotusta vuoteen 2018 mennessä. Lähteet: Valtiovarainministeriön Suhdannekatsaus 1/2014 Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus 24 a/ Kunnan oma tilanne sekä tulevaisuuden kehitysnäkymät Väestökehitys Luumäellä Vuosi Väestö yhteensä Muutos edelliseen Syntyvyys Kuolleisuus Väestökehitys Luumäellä on ollut laskeva. Muuttoliike ja syntyvyys eivät paikkaa kuolleisuudesta aiheutuvaa väestön vähenemistä. Lokakuun 2014 tilanne asukasluvussa oli 4955 asukasta (lähde: Väestön ikärakenne

9 TALOUSARVIO Luumäen väestöstä alle 14-vuotiaiden osuus väestöstä on 13,9 %, työikäisen väestön osuus 57,6 ja yli 65-vuotiaiden 28,6 %. Väestöllinen huoltosuhde

10 TALOUSARVIO Vuonna 2013 Luumäen väestöllinen huoltosuhde oli 73,7. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukainen huoltosuhde (lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti) heikkenee koko maata nopeammin. Vuonna 2020 ennustetaan väestöllisen huoltosuhteen olevan Luumäellä 91,9, kun se koko maassa on 65,4. Elinkeinotoiminnan kehitys Luumäellä Taulukosta käy ilmi aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä Luumäellä. Vuoden 2013 tilastoa ei vielä ole saatavilla. TOIMIALAT YHTEENSÄ Aloittaneita Lopettaneita Yrityskanta

11 Lähde: toimialaonline TALOUSARVIO Työttömyyden kehitys Työttömiä työnhakijoita Työvoima Työttömien työnhakijoiden %-osuus työvoimasta Tammikuu ,3 13,2 Helmikuu ,7 12,8 Maaliskuu ,8 12,4 Huhtikuu ,5 Toukokuu ,2 11 Kesäkuu ,8 10,6 Heinäkuu ,2 10,7 Elokuu ,7 10,2 Syyskuu ,6 10,7 Lokakuu ,8 Marraskuu ,7 Joulukuu ,5 Lähde: toimialaonline Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvussa suhteessa edellisvuoteen. Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys vuosina 2013 ja Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu 82 Marraskuu 79 Joulukuu 78

12 TALOUSARVIO Pitkäaikaistyöttömien määrä käy ilmi oheisesta taulukosta. Työmarkkinatuen kuntaosuuksiin tulee vuoden 2015 alusta muutos, jolloin kunta maksaa yli 300 päivää työttömänä olleista työmarkkinatuen kuntaosuutta nykyisen 500 päivän sijasta. Tämä tulee aiheuttamaan suurta kustannuspainetta. Tällä hetkellä kunnan maksama työmarkkinatuen kuntaosuus on vuositasolla noin euroa ja sen ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 jopa euroon. Kunta on satsannut työllistymisen edistämiseen, jotta pitkäaikaistyöttömien määrä saataisiin laskemaan. Luumäen kunnan taloudellinen tilanne on viimeisten vuosien aikana ollut hyvässä kunnossa. Syyt siihen, että olemme ajautumassa heikompaan tilanteeseen ovat ensinnäkin valtionosuuden määrän väheneminen, kasvavat sosiaali- ja terveystoimen kustannukset sekä suuret investointimenot. Valtionosuudet kattavat kunnan talousarviomenoista tänä vuonna 37,5 prosenttia, kun ne aiempina vuosina ovat kattaneet yli 40. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat nousseet vuodesta 2010 vuoteen 2014 yhteensä 29 %, eli yli 4 miljoonaa euroa. Ensi vuoden maksuosuus on lähes 18,8 miljoonaa, eli nousua tähän vuoteen nähden on 3,3 %, eli euroa. Kunnan investointitaso on korkea ja paineet lähivuosille ovat suuret. Ensi vuoden nettoinvestointimenot tulevat olemaan noin 3 miljoonan luokkaa ja taloussuunnitelmavuosina yhteensä yli 10 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit ovat tehostetun palveluasumisen yksikkö ja päiväkoti. Tarkastuslautakunta on todennut, että alijäämäkierre on saatava katkaistua. Kunnanhallitus asetti erittäin tiukan raamin hallintokunnille vuodelle 2015 tavoitteena pysäyttää syntynyt alijäämäkehitys. Tätä silmällä pitäen toimialoille laadittiin menoraami, joka perustui kuluvan vuoden talousarvioon. Yhden vuoden aikana säästötoimenpiteillä ei kuitenkaan kyetä raamiin pääsemään, ilman todella rajuja palvelun laatutason leikkauksia. Näin ollen alijäämäkierteen katkaiseminen edellyttää kolmen vuoden tasapainotusohjelmaa. Vuoden 2015 talousarvio edellyttää joka tapauksessa merkittäviä säästötoimenpiteitä kaikissa hallintokunnissa ja säästöjä on yhä löydettävä suunnitelmavuosinakin. Suunnitelmavuosien osalta tilannetta hankaloittaa kesken oleva SOTE-uudistus, jonka kustannusvaikutuksia ei vielä tiedetä. Haasteellisista ajoista huolimatta olemme kyenneet säilyttämään palvelujen laatutason hyvänä ja mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta palvelut säilytettyä paikkakunnalla. Tulevaisuuden eteen tehdään töitä hartiavoimin kaikki yhdessä kuntamme hyväksi.

13 TALOUSARVIO Kunnan organisaatio ja henkilöstö KUNNANVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS Tulevaisuustoimikunt HALLINTO PERUSTURVA SIVISTYSTOIMI TEKNINEN TOIMI Keskusvaaliltk Koulultk Tekninen ltk Vapaa-aikaltk Ympäristöltk

14 TALOUSARVIO Konserni Luumäen kunnan kuntakonserni muodostuu emoyhtiöstä (Luumäen kunta) tytäryhteisöistä (kunnalla yksin tai yhdessä tytäryhteisön kanssa yli 50 % omistusosuus tai määräysvalta), osakkuusyhteisöistä (kunnalla % omistusosuus ja enintään puolet äänivallasta tai huomattava vaikutusvalta liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa) sekä kuntayhtymistä, joissa kunta on jäsenenä. Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Luumäen Valliseppä 100,00 % Asunto Oy Luumäen Parsikonpuisto 54,77 % Asunto Oy Luumäen Joukolanpuisto 61,64 % Osakkuusyhtiöt Asunto Oy Luumäen Valliheikki 48,48 % Kuntayhtymät Etelä-Karjalan liitto 3,54 % Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuoltopiiri 3,62 % Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä (Saimia?) 1,21 % Valtuusto on marraskuussa 2008 hyväksynyt edelleen voimassaolevan Luumäen kunnan konserniohjeen. Konserniohje päivitetään uuden kuntalain mukaiseksi lain mukaisten ohjeiden valmistuttua. Konserniin sisältyvät kiinteistöosakeyhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt toteuttavat mahdollisimman maltillista vastike- ja vuokrapolitiikkaa tarjoten samalla vuokralaisille tasoltaan kilpailukykyistä ja hyvää asumista Luumäen kunnan strategia ja päämäärät

15 1.3.1 Kuntastrategia vuoteen 2015 saakka TALOUSARVIO Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Luumäen kunnalle kuntastrategian vuoteen 2015 saakka. Kuntastrategian visio 2015: Luumäki on itsenäinen asukkaistaan huolehtiva, elinvoimainen kunta Tarjoamme myönteistä kumppanuutta yrittämiselle keskeisellä sijaintipaikalla Täällä asut ja vietät vapaa-aikaasi perinteikkäässä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Strategia-alueet ja kriittiset menestystekijät: Asuminen ja ympäristö: ennakoiva ja tarpeisiin vastaava maankäyttö sekä monipuolinen tonttitarjonta monipuolisia asumisvaihtoehtoja viihtyisät ja turvalliset taajamat sekä asuinalueet hyvä imago ja tehokas markkinointi puhdas ympäristö ja vastuullinen energian tuottaminen ja käyttö Palvelut: laadukkaat ja kustannustehokkaat lähipalvelut yhteistyössä toteutettavat palvelut monipuoliset vapaa-ajan palvelut terveyttä ja hyvinvointia tukevat palvelut varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut yhteispalveluiden turvaaminen Talous ja henkilöstö: vakaa ja tasapainoinen kuntatalous kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden säilyttäminen selkeä omistajaohjaus oikeudenmukainen ja kannustava johtaminen osaava ja sitoutunut henkilöstö Elinkeinot: elinkeino- ja matkailustrategian jatkuva kehittäminen yritysten ja työpaikkojen määrän lisääminen loma-asukkaiden tarpeiden huomioiminen palvelujen kehittämisessä

16 TALOUSARVIO maaseutuelinkeinojen edistäminen liikenteen ja sijainnin merkityksen huomioiminen Strategian liittyvät menestystekijäkohtaiset päämäärät Asuminen ja ympäristö maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen maanhankinnassa ja kaavoituksessa pyritään ennakoimaan tulevat tarpeet monipuolisten asumisvaihtoehtojen tarjoaminen puisto- ja viheralueet hyvin hoidettuja harrastuspaikat pidetään hyvässä kunnossa Palvelut hyvin toimivat lähipalvelut pyritään turvaamaan kuntalaisten hyvinvointia tukevat ja lisäävät palvelut turvataan yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa yhteistyön hyödyntäminen kuntien kesken sähköisten palveluiden ja päätöksenteon kehittäminen Talous ja henkilöstö tasapainoinen talous tuotanto- ja palvelutoiminnasta poistetun omaisuuden realisointi mahdollisimman tuottavasti investoinnit suunnataan tulevaisuuteen palvelutason/palveluverkkojen tarkastelu ja sopeuttaminen palvelutarpeisiin Elinkeinot yritystoiminnan edellytysten lisääminen ja luominen maankäytön ja kunnallistekniikan toimin yritystoiminnan tukeminen ja avustaminen tie- ja liikennejärjestelyiden hyödyntäminen 1.4. Valtuuston tavoitteet vuodelle 2015 ja taloussuunnittelun tavoiteasetanta Tavoitteet Valtuusto laatii vuoden 2015 aikana alkaen voimaanastuvan kuntastrategian. Valtuusto jatkaa talouden vakauttamisohjelman laadintaa vuosille Vuoden 2015 käyttötalous toteutuu talousarvion mukaisesti ilman huomattavia menojen ylityksiä. Budjettikuri pitää kaikilla toimialoilla.

17 Riskit TALOUSARVIO Valtuusto laatii vuodelle 2016 edelleen kuntatalouden tasapainottumista edistävän talousarvion. Valtuusto arvioi ja muokkaa kunnan palvelurakenteita kysynnän ja taloudellisten mahdollisuuksien mukaisesti Kuntastrategiaa ei saada laadittua Talouden vakauttamisohjelmaa ja sen mukaisia budjetteja ei saada laadittua. Käyttötalouden budjettikuri ei toteudu. Palvelurakenteiden uudistaminen ei edisty Tavoitteet toimialoittain Hallinto Kunnan johtoelimet ja hallinto Kunnanvaltuuston on hyväksynyt Luumäen kunnalle kuntastrategian, joka on voimassa vuoteen 2015 saakka. Strategia sisältää vision sekä tehtäväalue-kohtaiset kriittiset menestystekijät. Visiossa Luumäen kunta on itsenäinen, asukkaistaan huolehtiva, elinvoimainen kunta, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet yrittämiselle sekä tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön. Kunnan elinvoimaisuus perustuu vakaaseen ja tasapainoiseen kuntatalouteen. Kunnan johtamistoiminnan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio toimimaan niin, että kunnan visio ja siihen sisältyvät menestystekijät toteutuvat kuntalaisten parhaaksi. Valtuuston ja hallituksen keskeinen tavoite vuodelle 2015 on kuntastrategian laadinta. Toinen valtuuston ja hallituksen tavoite on aikaansaada sellainen talouden vakauttamisohjelma, jonka avulla tulevalla taloussuunnitelmakaudella talous saadaan vakaalle pohjalle. Tämä edellyttää veroasteen sekä palvelurakenteiden tarkastelua ja uudelleenarviointia.

18 TALOUSARVIO Keskushallinto vastaa hallinto-, talous- ja elinkeinoasioiden hoitamisesta. Hallinto hoitaa valtuuston, kunnanhallituksen ja keskusvaalilautakunnan sihteeritoiminnat, kunnan henkilöstöhallinnon, keskusarkiston, asiakaspalvelupisteen, puhelinvaihteen sekä tuottaa koko kunnan organisaatiolle atk-palvelut. Keskeinen tavoite hallinnon toiminnassa on hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta. Atk-palveluiden tavoitteena on ylläpitää organisaatiossa toimivat, ajanmukaiset järjestelmät. Talous- ja henkilöstöosasto tuottaa koko kunnan organisaatiolle laskentatoimen ja palkanlaskennan palvelut. Tavoitteena on ajantasaisen ja oikea-aikaisen sekä virheettömän tiedon tuottaminen. Tämä tieto palvelee kunnan johtoa ja toimialoja taloudellisen tiedon seuraamisessa, analysoinnissa ja päätöksenteossa. Henkilöstöhallinto tuottaa edelleen vuosittain henkilöstötilinpäätöksen hyödynnettäväksi toiminnassa ja päätöksenteossa Elinkeinotoimi Elinkeinotoimen tavoitteena on vuonna 2009 laaditun elinkeinostrategian sekä siihen läheisesti liittyvän matkailustrategian päivittäminen..lisäksi tavoitteena on vahvistaa ja luoda edellytyksiä kunnassa toimivien yritysten kasvulle ja kehitykselle sekä uusien yritysten hankinnalle Maaseututoimi Maaseututoimen tehtävänä turvata maatalousyrittäjien toimeentulo hoitamalla maataloustukien maksamiseen liittyvät viranomaistehtävät Perusturva Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä. Palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittäminen niin, että samalla turvataan lähipalvelujen säilyminen on perusturvan keskeinen tavoite. Toinen

19 TALOUSARVIO keskeinen tavoite on hoitotakuun toteutuminen. Terveyden- ja hyvinvoinnin osalta tavoitteena on fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Työllistäminen Valtion asettamien työllisyydenhoitovelvoitteiden lisääntyessä työllistämisyksikön tavoite on työllisyyden edistäminen pitkäaikaistyöttömien sekä nuorten osalta. Tätä toteutetaan työpajatoiminnan, kunnan eri yksiköiden, Eksoten, yksityissektorin sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön avulla Sivistystoimi Päivähoito Varhaiskasvatuksen tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Varhaiskasvatuksen (päivähoito ja esiopetus) laatu pohjautuu Luumäen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Luumäen kunnan esiopetussuunnitelmaan. Laatua kehitetään henkilöstön koulutusten myötä. Toiminnan järjestämisessä pyritään kustannustehokkuuteen laatu huomioiden Perusopetus ja keskiasteen koulutus Koulutoimen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista jatko-opintoihin kykeneviä, kulttuuriperintöään arvostavia, avarakatseisesti suuntautuvia ja muiden ihmisten sekä ympäristön suhteen vastuuntuntoisia kansalaisia, joilla on halu koko elämän kestävään itsensä kehittämiseen. Koulujen tehtävänä on luoda edellytykset oppilaiden tasapainoiselle ja yksilölliselle

20 TALOUSARVIO kehittymiselle ja niiden tulee tukea koteja näiden kasvatustehtävässä Aikuiskoulutus Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos ja se muodostaa toiminta-alueellaan laaja-alaisen ja avoimen oppimisverkoston. Etelä-Karjalan kansalaisopisto järjestää Luumäellä koulutus-, kulttuuri- ja harrastusmahdollisuuksia eri ikäisten asukkaiden tarpeisiin. Opisto tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen omaehtoiseen opiskeluun, kansalaistaitojen oppimiseen sekä itsensä toteuttamiseen ja kehittämiseen elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta Kirjastotoimi Tavoitteena kirjastossa on kehittää kirjakokoelman sekä av-aineistonhakujärjestelmää niin, että kaikki aineistot pääkirjastossa ovat asiakkaiden välittömästi tavoitettavissa. Kirjaston käyttöä ja lukuharrastusta kehitetään erilaisin yhteistoimintatoimin. Myös pääkirjaston näyttelytarjontaa kehitetään mahdollisuuksien mukaan Kulttuuritoimi Kulttuuritoimen tehtävä ja tavoite on paikallisen kulttuuritoiminnan edistäminen, museotoimintaa ja kulttuuritoimintaa harjoittavien yhdistysten ja järjestöjen toiminnan tukeminen sekä yhteistyö paikkakunnan matkailuelinkeinon kanssa Nuorisotoimi Nuorisotoimen tavoite on järjestää toimintaa pääasiassa vuotiaille nuorille sekä lapsille. Se järjestää kerhoja ja toimintaa koulujen loma-aikoina. Toiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista ja se tarkoituksena on tukea nuorten kasvua sekä kehitystä

21 TALOUSARVIO Liikuntatoimi Liikuntatoimen tavoitteena on kuntalaisten kunto- ja virkistysliikunnan ylläpitäminen ja lisääminen yhteistyössä kunnan oman sekä kunnassa toimivien eri yhteisöjen ja yhdistysten kanssa. Toiminnassa huomioidaan erityisryhmien liikunta sekä kannustetaan liikuntaseuroja ja yhteisöjä järjestämään ja organisoimaan kunnan alueella tapahtumia ja tempauksia Tekninen toimi Tekninen ltk/hallinto Teknisen osaston hallinnon tehtävänä on kunnan teknisten toimintojen ylläpitäminen ja kehittäminen. Tulosalueeseen kuuluu hallinnollisten tehtävien lisäksi koneiden ja kuljetusvälineiden ylläpito, asuntotoimi, tonttien myynti ja kaavoitus. Aktiivisella kaavoituksella varmistetaan maankäytön ajantasaisuus ja kehittyminen tulevaisuuden tarpeisiin. Kaavoituksella pyritään myös edistämään paikkakunnalle positiivista muuttoliikettä sekä liike- ja teollisuustoiminnan lisäämistä Liikenneväylät/yleiset alueet Tulosalue ylläpitää ja kehittää kunnan katuja, valaistusta, leikkikenttiä, puistoja sekä torialuetta. Tavoitteena on nostaa katujen ja valaistuksen kunnossapidon tasoa sekä reagoida nopeasti kuntalaisilta tuleviin vika- ja korjausilmoituksiin. Lisäksi tavoitteena on yleisten alueiden viihtyisyyden parantaminen Kiinteistötoimi Tavoitteena huolehtia kunnan omistuksessa olevien kiinteistöjen arvon säilymisestä kiinteistöjen suunnitelmallisella kunnossapidolla. Huolehtia ja vastata kunnan kiinteistöjen korjausrakentamisesta ammattitaidolla ja talousarvion puitteissa.

22 TALOUSARVIO Maa- ja metsätilat Hoitaa kunnan metsäalueita Metsänhoitoyhdistys Kaakko ry:n laatiman metsänhoitosuunnitelman mukaisesti niin, että metsäomaisuuden arvo säilyy. Huolehtia kaikista kunnan omistuksessa olevista maa-alueista käytön ja tarpeen mukaan Lämpölaitos Tavoitteena taata laitoksen toiminta-alueella sijaitsevien laitokseen liittyneiden kiinteistöjen lämpöenergian häiriötön saatavuus varmistamalla maakaasua käyttävän kaukolämpölaitoksen tuotannon jakelu kaikissa tilanteissa Vesilaitos Taata laitoksen toiminta-alueen noin kuntalaiselle laatuvaatimukset täyttävää käyttövettä sekä ottaa vastaan ja puhdistaa syntyvät jätevedet lupapäätöksen edellyttämällä tavalla. Tavoite edellyttää veden häiriötöntä toimittamista asiakkaille. Tavoitteena on myös suunnitella asianmukaiset vesihuoltopalvelut tuleville kaava-alueille Rakennusvalvonta Rakennustarkastuksen tavoitteena on neuvonnan, rakennuslupakäsittelyn ja valvonnan avulla edistää ympäristöön sopeutuvaa terveellistä, viihtyisää ja toimivaa rakennettua ympäristöä Pelastustoimi Pelastustoimesta huolehtii Etelä-Karjalan Pelastuslaitos, joka toimii Lappeenrannan kaupungin organisaation osana ja jonka Länsi-Saimaan palvelualueeseen Luumäen kunta kuuluu.

23 Ympäristöterveydenhuolto TALOUSARVIO Ympäristöterveydenhuollon tehtävistä Luumäen kunnassa vastaa seudullinen ympäristötoimi, johon kunta kuuluu Talousarvion laadintaan liittyvät yleiset perusteet Talousarvion rakenne, sisältö ja sitovuus Talousarvio jakautuu yleisperustelu-, käyttötalous-, investointi-, tuloslaskelma-, rahoitus-, ja henkilöstösuunnitelmaosiin. Yleisperusteluosassa on kuvattu toimialojen toiminta ja tavoitteet tulosaluetasolla. Käyttötalousosa sisältää vuosittaiset tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan taulukot sisältävät sekä sisäiset että ulkoiset määrärahat ja tuloarviot. Talousarvio vuodelle 2015 perustuu kuntastrategiaan ja sen tavoitteisiin. Kuntakonsernin tavoitteet on esitetty kohdassa ja tulosaluekohtaiset tehtävät ja tavoitteet kohdassa 1.5. Käyttötalousosassa määrärahat ja tuloarviot on koottu toimialaa valtuustoon nähden sitovaksi talousarvioksi. Lisäksi käyttötalousosassa toimialat ovat asettaneet valtuustoon nähden sitovat, mitattavissa olevat toiminnalliset tavoitteet tulosalueittain. Investointiosassa sitovat määrärahavaraukset ja tuloarviot laaditaan hankekohtaisesti Yleisperustelut Talousarvion laadintaohjeissa on, tarkastuslautakunnan antaman ohjeen mukaisesti, pyritty pysäyttämään syntynyt alijäämäkehitys. Tätä varten toimialoille on laadittu menoraami, joka on perustunut vuoden 2014 talousarvioon. Raami perustui ajatukselle, että vuodessa alijäämäkehitys saadaan pysähtymään. Tämä on kuitenkin osoittautunut mahdottomaksi ja toimialat eivät ole pysyneet asetetussa raamissa. Asiaa käsiteltiin valtuustoseminaarissa ja todettiin, että taloussuunnitelmakauden mittainen vakauttamisohjelma on realistinen ja toteutettavissa.

24 TALOUSARVIO Edelleen laadintaohjeissa on varauduttu maltillisen tuloratkaisun mukaisesti palkkojen 0,4 % suuruiseen korotukseen vuonna Muiden määrärahojen osalta määrärahat on pyritty varaamaan kuluvan vuoden tasoisena. Poikkeuksena Eksote, jonka maksuosuutta on korotettu saatujen maksuosuuslaskelmien mukaisesti. Ohjeen mukaan maksut ja taksat on pitänyt tarkistaa vastaamaan kustannuksia ja ne on pyritty varaamaan realistisesti arvioitujen tuloarvioiden mukaisesti Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan tavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämiseen vaatimat menot ja tulot. Toimialoittain tulosaluekohtaisesti esitetään sitovalla tasolla tulosalueen vastuuhenkilö, kustannuspaikat, tavoitteet, mittarit sekä määrärahat ja tuloarviot. Talousarviovuonna 2015 Luumäen kunnan käyttötalousmenojen kokonaiskasvu on 2,17 % verrattuna kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon. Vertailtaessa käyttötalousmenoja Ilman Eksoten maksuosuutta muun käyttötalouden menot alenevat vuodesta 2014 vuodelle ,41 %. Eksoten kuntamaksuosuus, joka vuonna 2015 on on 57,02 % käyttötalousmenoista Investointiosa Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Investointiosan valtuustoa sitova taso on hanketaso, millä tasolla määräraha- ja tuloarviovaraukset on tehty. Investointiosaan budjetoitavien hankkeiden alaraja on Investointiosassa esitetään myös investointien rahoitustarve ja rahoitustarpeen kattamissuunnitelmat Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Tuloslaskelma sisältää ulkoiset tulot ja menot.