LUUMÄEN KUNTA TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 LUUMÄEN KUNTA TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA Kh ja Kv

2 2 Sisällysluettelo 1 Talouden kehitysnäkymät Yleinen talouskehitys Kuntatalouden tila ja yleiset kehitysnäkymät Väestökehitys Luumäellä Työllisyystilanne Luumäellä Elinkeinotoiminnan kehitys alueellisesti ja Luumäellä Organisaatiokaavio Kuntastrategia 10 2 Luumäen kunnan talousarvion laadintaperusteet Yleisperustelut Ulkoiset menot Sisäiset erät Verotulot Valtionosuudet Henkilöstö Sitovuustasot Kuntakonserni Kuntakonsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuosina Käyttötalousosa Yleisperustelut Tulosaluekohtaiset perustelut Käyttötalous yhteensä 72 4 Tuloslaskelmaosa Ulkoinen tuloslaskelma Sisäinen tuloslaskelma Talousarviovertailut ja tunnusluvut Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto 76 5 Investointiosa Investointiosan sitovuustaso Investoinnit ja rakentaminen Investointiohjelman rahoitus 80 6 Rahoitusosa 82 7 Taloussuunnitelmaosa 83 8 Henkilöstösuunnitelma 83 9 Kirjanpidon nimistö 88

3 3 1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT 1.1 Yleinen talouskehitys Kansainvälisen talouden elpyminen on ollut odotettua hitaampaa, mutta näkymät ovat vähitellen paranemassa. Euroalueen kuusi vuosineljännestä kestänyt taantuma on päättymässä ja euroalue on kääntymässä hyvin hitaaseen kasvuun. Hitaan kasvun taustalla on toipuminen pankki- ja finanssikriisin vaikutuksista. Kasvua kuitenkin vaimentavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, kuluttajien, yritysten ja pankkisektorin epäluottamus, pankkien kiristyvä valvonta sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Kansainvälisen talouskehityksen heikkous on näkynyt myös Suomen taloudessa, kun viennin kasvu on jäänyt selvästi aiemmista vuosista Ensi vuonna yleisen suhdannetilanteen arvioidaan kohenevan viennin elpymisen myötä. Tämä heijastuu viiveellä kotimaiseen taloudelliseen aktiviteettiin ja myös kotitalouksien kulutukseen. Työttömyyden nousu pysähtyy mikä luo edellytykset kuluttajien luottamuksen vahvistumiselle. Työllisyyden kasvunäkymät ovat vielä ensi vuonna vaimeahkot, sillä työmarkkinoiden lisääntyneet yhteensopivuusongelmat heikentävät talouskasvun työllistävyyttä. Vielä ensi vuonna työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Vasta v taloudellisen aktiviteetin vilkastumisen ennakoidaan heijastuvan enenevässä määrin myös työmarkkinoille. Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kehityksessä ei kuitenkaan vielä tuolloin tapahdu käännettä myönteisempään suuntaan. Heikon ostovoimakehityksen takia kulutus kasvaa hitaasti ja edellyttää samalla myös säästämisasteen alenemista. Rahoitusmarkkinoilla näkyvät inflaatio-odotukset ovat maltilliset, selvästi alle 2 %,mikä tarjoaa keskuspankeille mahdollisuuden epätavallisen rahapolitiikan jatkamiseen. Sekä lyhyet että pitkät korot pysyvät poikkeuksellisen matalina, paitsi kriisimaissa. Euroopan keskuspankin pitkän aikavälin rahoitusoperaatiot ovat tarjonneet rahoitusmarkkinoille runsaasti likviditeettiä, rauhoittaneet finanssikriisiä ja osaltaan luoneet edellytyksiä kriisin talttumiseksi. Pitkät korot ovat alkaneet kohota, osaltaan kohenevan luottamuksen mutta ennen kaikkea koska epätavallisen keskuspankkipolitiikan odotetaan loppuvan. Vaikka rahapolitiikalla on voitu lievittää kriisin vaikutuksia ainakin lyhyellä aikavälillä, sillä ei kuitenkaan voida ratkaista eurokriisiä. Keskipitkällä aikavälillä kriisistä ulospääsy vaatii parempaa rakenne- ja finanssipolitiikkaa, ja ennen kaikkea parempaa kilpailukykyä ja kasvua. Kriisimaissa tilanne on osaltaan korjaantumassa sisäisellä devalvaatiolla ja kohentuneella nettoviennillä. Tämä prosessi vaatii kuitenkin aikaa ja muun muassa joustavia hyödyke- ja työmarkkinoita, jotta sopeutuminen ei tapahdu pelkästään työttömyyden kautta Kansainvälisen talouden epävakaa tilanne on nähtävissä myös valtion vuoden 2014 talousarvioesityksessä, joka on 6,7 mrd. euroa alijäämäinen. Alijäämän kattaminen vaatii valtionvelan kasvattamista niin, että vuoden 2014 lopussa velkaa arvioidaan olevan n. 100

4 4 mrd. euroa. Huolimatta kansainvälisen talouden epävakaudesta hallituksen keskeiset finanssi- ja rahapolitiikan haasteet ovat talouden kasvun edellytysten vahvistaminen ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen. Hallitus on asettanut tavoitteekseen tasapainottaa valtiontaloutta ja kääntää valtionvelka selkeään laskuun suhteessa kokonaistuotantoon vallikauden loppuun mennessä. Tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus on sitoutunut toteuttamaan valtion tuloihin ja menoihin kohdistuvia sopeutustoimia sekä uudistamaan talouden rakenteita talouden kasvun vahvistamiseksi. Lisäksi hallitus aloittaa kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi tarvittavat toimet vuoteen 2015 mennessä. 1.2 Kuntatalouden tila ja yleiset kehitysnäkymät Hallitus on päättänyt välittömistä valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista niin hallitusohjelman ja ensimmäisen kehyspäätöksen yhteydessä kuin keväiden 2012 ja 2013 kehyspäätöksissä. Toimet toteutetaan asteittain ja ne kohentavat valtion rahoitusasemaa nettomääräisesti yhteensä n. 4,8 mrd. eurolla vuodesta 2017 lukien. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuntien toimintamenot kasvavat kaudella keskimäärin 3,5 % vuodessa. Arvioitu vaikutus on, että vuosina kuntatalouden näkymät heikkenevät edelleen, sillä ilman uusia toimenpiteitä toimintamenojen kasvu uhkaa jatkua kuntien tulojen kasvua selvästi nopeampana. Talouskasvu jatkuu hitaana, joten myös verotulojen kasvu on vaatimatonta. Valtiontalouden sopeutustoimet puolestaan hillitsevät valtionosuuksien kasvua. Lähivuosien ja pidemmän aikavälin näkymät edellyttävät sitä, että toimintamenojen kasvun pitäisi sopeutua tulokehityksen asettamiin rajoihin. Tämä edellyttää kunnilta aktiivisia toimenpiteitä toiminnan tehostamiseksi. Keskeisessä asemassa kunta-alalla on myös työmarkkinaratkaisun taso. Kuntien omilla toimilla menokasvun hillintä on mahdollista pääasiassa tuottavuutta parantamalla, palvelurakenteita uudistamalla sekä ottamalla käyttöön uusia tuloksellisuutta lisääviä toimintatapoja. Tuottavuuden parantaminen on mahdollista kuitenkin vain rajatulta osin, sillä valtaosa kuntien toiminnasta on lailla säädeltyä ja erilaisin normein ohjattua. Mitä enemmän palvelujen järjestämistä ohjataan kuntia sitovilla mitoituksilla ja normeilla, sitä vähäisempiä ovat kuntien omat mahdollisuudet hillitä menokasvua. Nykyisillä velvoitteilla ja tehtävien määrällä kunnat eivät selviä talouden vakautuksesta ilman merkittäviä verojen korotuksia. Ottaen huomioon kuntien tehtäväkentän laajuus ja rajoitettu liikkumavara sekä väestön ikääntymisestä seuraava palvelutarpeen kasvu kuntatalouden synkät näkymät lisäävät painetta kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. Vuosina kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3 %. Kunnallisveron tuoton kannalta keskeisten palkkatulojen kasvuksi oletetaan keskimäärin vajaa 3 % ja eläketulojen 5 %. Ennusteeseen ei sisälly oletusta kuntien veroprosenttien korotuksista, vaikkakin korotuspaineet ovat tuntuvat. Vuonna 2014 verotulojen kasvuksi ennakoidaan 2 %.

5 5 Valtion päättämät veroperustemuutokset lisäävät kunnallisveron tuottoa noin 50 milj.eurolla v. 2014, mutta valtionosuuksiin tehdään vastaavan suuruinen vähennys. Yhteisöveron mittavat perustemuutokset v eivät vaikuta kuntien saamaan yhteisöverotuottoon, koska muutokset kompensoidaan korottamalla kuntien saamaa osuutta yhteisöveron tuotosta. Vuonna 2014 kiinteistöjen arvostamisperusteita tarkistetaan siten, että kiinteistöverotulot kasvavat 100 milj. eurolla. Vuonna 2015 tuloveroperusteisiin tehdään hallitusohjelman mukaisesti ansiotason nousua vastaava tarkistus, minkä arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa 100 milj. eurolla. Vuosien osalta oletetaan, että tuloveroperusteisiin tehdään vain asteikon inflaatiotarkistus, jonka vaikutus kuntien verotuloihin on pieni ja joka kompensoidaan kunnille. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy v. 2016, mikä vähentää kuntien verotuottoa noin 200 milj. eurolla. Valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan hitaasti, vain 1,5 % vuodessa. Kasvua hidastavat osana valtiontalouden sopeutustoimia asteittain tehtävät kuntien valtionosuuksien vähennykset. Kehyspäätöksiin liittyen kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vuonna 2014 vähennyksiä yhteensä 362 milj. euroa. Kuntien investointipaineet ovat mittavat johtuen mm. peruskorjaustarpeista ja kasvukeskusten suurista hankkeista. Kuntien investointisuunnitelmien toteutuminen riippuu kuitenkin pitkälti kuntatalouden taloustilanteesta ja lainarahan hinnasta. Lähivuosina paikallishallinnon investointien määrän arvioidaankin vuosittain hieman laskevan kuntien taloudellisen tilanteen rajoittaessa uusien investointien aloituksia. Myös syntyvien alijäämien myötä kuntien lainakannan kasvu jatkuu. Lähteet: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, syksy 2013 Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen tiivistelmä Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 1/2013 Valtion talousarvioesitys Väestökehitys Luumäellä Vuosi Väestö yhteensä Muutos edelliseen

6 Luumäen väestökehitys on ollut 2000-luvulla aleneva. Vuoden 2012 lopussa kunnan asukasluku väheni 97 henkilöllä verrattuna vuoteen Kuluvan vuoden ennakkotieto on asukasta. Ikäryhmittäinen toteutuma vuonna 2012 ja ennuste vuoteen enn tot Alle 15-vuotiaat Osuus väestöstä 13,6 13,9 13,7 13,6 13,5 13,4 13,5 13,6 13,7 13, vuotiaat Osuus väestöstä 58,7 58,38 57,7 56,8 56,0 55,4 54,6 53,8 52,9 52,1 yli 64-vuotiaat Osuus väestöstä 27,7 27,6 28,7 29,7 30,5 31,2 32,0 32,6 33,4 34,2 Yli 75-vuotiaat Osuus väestöstä 13,7 13,7 14,2 14,4 14,5 14,9 14,8 15,0 15,1 15,6 Kehitystrendi Luumäen kunnassa on, että lasten suhteellinen osuus (0-14 v) pysyisi jokseenkin samana vuoteen 2020, työikäisen väestön osuus pienenee ja vanhusväestön (65 -) suhteellinen osuus kasvaa. Toteutuma vuonna 2012 on ollut alle 15-vuotiaiden määrässä suurempi kuin ennustettu, työikäisten ja yli 64-vuotiaiden määrässä Väestöennuste Ikäluokat yhteensä Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkiluvun kehitys on Luumäellä aleneva. Vuoteen 2020 saakka väestön määrä pysyy yli asukkaassa. Tilastokeskuksen väestöennuste on trendilaskelma, jossa esim. kaavoituksen vaikutusta ei ole voitu huomioida. Ennusteen mukaan väkiluku olisi vuoden 2012 lopussa ollut 5093, toteutuma

7 oli kuitenkin 5022 eli 71 asukasta ennustetta vähemmän. Väkiluvun lasku on näin ollen nopeampaa kuin ennusteessa. Väestöllinen huoltosuhde 120,00 100,00 80,00 65,93 68,05 70,28 73,44 76,15 78,61 80,56 83,26 85,88 89,09 91,90 94,40 96,11 98,45 101,50 104,23 106,18 107,21 109,01 110,80 112,22 60,00 40,00 20,00 0,00 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukainen huoltosuhde (lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti) heikkenee koko maata nopeammin. Vuonna 2020 ennustetaan väestöllisen huoltosuhteen olevan Luumäellä 91,9, kun se koko maassa on 65,4. Vuonna 2012 Luumäen väestöllinen huoltosuhde oli Luumäki 65,9 78,6 91,9 104,2 112,2 113,9 Koko maa 51,6 59,1 65,4 69,7 73,0 73, Elävänä syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Kunnan sisäinen muutto Maahanmuutto Maastamuutto Nettosiirtolaisuus Kokonaisnettomuutto Väestönlisäys

8 8 Väkiluvun korjaus Kokonaismuutos Väkiluku Avioliitot Avioerot Johtopäätöksenä voidaan mm. todeta, että väkiluvun säilyminen ennallaan edellyttäisi kuntien välisen nettomuuton pysyvän selkeästi positiivisena, koska luonnollinen väestönlisäys kunnassa on negatiivinen. 1.4 Työllisyystilanne Luumäellä Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kuukauden lopussa käy ilmi oheisesta taulukosta: UUMÄKI Työttömiä työnhakijoita 2012/2013 Työvoima 2012/2013 Työttömien osuus työvoimasta 2012 Tammikuu 278/ / ,3 Helmikuu 279/ / ,4 Maaliskuu 267/ / ,9 Huhtikuu 246/ / ,9 Toukokuu 225/ / ,0 Kesäkuu 224/ /2240 9,9 Heinäkuu 233/ / ,3 Elokuu 226/ / ,0 Syyskuu ,3 Lokakuu ,6 Marraskuu ,5 Joulukuu ,6 Työttömien osuus työvoimasta ,3 11,7 11,8 11,0 9,2 9,8 10,2 9,7 Työttömien osuus työvoimasta elokuussa vuonna 2013 on hieman parantunut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. 1.5 Elinkeinotoiminnan kehitys alueellisesti ja Luumäellä Oheisessa taulukossa on tiedot aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä Etelä-Karjalan maakunnassa ja Luumäellä. TOIMIALAT YHTEENSÄ Etelä- Karjala Luumäki Vuosi Aloittaneita Lopettaneita Yrityskanta Aloittaneita Lopettaneita Yrityskanta

9 Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Toimialaluokitus TOL 2008 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työssäkäyvien henkilöiden osuus vuotiaista, % ,9 55,3 Työttömyysaste, % ,7 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % Jalostuksen työpaikkojen osuus, % Palvelujen työpaikkojen osuus, % Muiden toimialojen/toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % , ,4 18,4 23,4 21, ,8 1,2 1,5

10 Organisaatiokaavio KUNNANVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS Jaosto HALLINTO SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SIVISTYSTOIMI TEKNINEN TOIMI Keskusvaaliltk Koulultk Tekninen ltk Vapaa-aikaltk Ympäristöltk 1.7 Kuntastrategia Luumäen kunnan kuntastrategiaa ollaan uudistamassa. Keskeisiksi strategisiksi keihäänkärjiksi on muotoutunut seuraavat: 1) Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö a. houkuttelevat asumisen edellytykset b. monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat lähipalvelut c. asumisen edullisuus 2) Toimiva elinkeinopolitiikka a. Olemassa olevien yritysten toimintaedellytysten turvaaminen b. Uusien yritysten hankinta c. Yrittäjyyteen kannustava ja yrittäjyyttä tukeva d. Työllistymistä edistävä 3) Innostava työyhteisö

11 11 a. Luovuuteen kannustava b. Asiakaspalveluun panostava c. Yhteen hiileen puhaltava 2 LUUMÄEN KUNNAN TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET 2.1 Yleisperustelut Talousarvion 2014 laadintaohjeissa varauduttiin palkoissa 2,3 % korotuksiin. Maltillisen tuloratkaisun synnyttyä talousarvion laadintaohjetta tarkennettiin palkkojen osalta. Vuoden 2014 talousarviossa on palkkoihin varattu 1,5 % korotus. Muut määrärahat on varattu alkuperäisen laadintaohjeen mukaisesti samalla tasolla kuin kuluvan vuoden menomäärärahat. Poikkeuksen tekee Eksotelle maksettava maksuosuus, jota korotetaan Eksotelta saatujen laskelmien mukaisesti. Ohjeen mukaisesti maksut ja taksat on tullut tarkistaa vastamaan kustannuksia ja ne on pyritty varaamaan realistisesti arvioitujen tuloarvioiden mukaisesti. Käyttötalousosassa määrärahavaraukset tehdään tili/kustannuspaikkatasolla ja kootaan valtuustoa sitovaksi tulosaluetasoksi. Lisäksi käyttötalousosassa jokaisen hallintokunnan tulee asettaa valtuustoa sitovat, mitattavissa olevat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulosalueittain. Investointiosassa menomäärärahavaraukset ja tuloarviot laaditaan hankekohtaisesti Ulkoiset menot Luumäen kunnan käyttötalousmenojen kokonaiskasvu on 7,51 % (ilman Eksotea menojen kasvu on 3,13 %) kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Suurimman yksittäisen menoerän muodostaa Eksoten kuntamaksuosuus, joka vuonna 2014 on 55,91 % kaikista käyttötalousmenoista. Eksoten kuntamaksuosuuksiin on vuoden 2014 talousarviossa varattu yhteensä 18,02 milj.euroa. Korotusta kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna on (Ta-varaus v varsinaisessa talousarviossa ) Sisäiset erät Tilintarkastajien ohjeistuksen mukaisesti myös sisäiset erät on vuodelle 2014 budjetoitu kustannuspaikkatasolla aiemman tuloslaskelmatason sijasta. Sisäisten erien laskentaperusteet on muokattu suositusten mukaisiksi. Tämä laskentaperusteiden muutos aiheuttaa paikoin suuria eroja kuluvan vuoden ja talousarvion määrärahojen välillä Verotulot Vuodelle 2014 laadittu talousarvio perustuu 19,00 % suuruiselle kunnallisveroprosentille. Kunnallisverotuottoja arvioidaan kertyvän , missä on kasvua kuluvan vuoden

12 12 varsinaiseen talousarvioon verrattuna 6,68 % ( ). Kiinteistöverot on 2014 talousarvioon laskettu entisten veroprosenttien mukaisesti: yleinen kiinteistövero 0,70 % vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistövero 0,40 % muiden kuin vakituiseen asumiseen käytettävien asuinrakennusten kiinteistövero 0,95 % yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien rakennusten ja maapohjien kiinteistövero 0,00 % Kiinteistöverotuloja arvioidaan vuonna 2014 kertyvän yhteensä (Vuonna 2013 kiinteistöverotuloiksi arvioitu ). Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on 12,06 %: Yhteisöverotuottoja arvioidaan vuonna 2014 kertyvän Kasvua vuoden 2013 talousarvioon on 21,7 %. Talousarviovuoden sekä taloussuunnitelmavuosien verotuloarviot perustuvat Kuntaliiton lokakuun 2013 veroennustelaskelmiin Valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuus on arvioitu Kuntaliiton syyskuussa päivitettyjen ennustelaskelmien mukaisesti. Peruspalvelujen valtionosuus on vuodesta 2013 kasvanut 0,6 %. Peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kasvanut kuluvaan vuoteen verrattuna 7,1 %. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei ole tehty tarkistuksia, joten ne on Kuntaliiton ohjeen mukaan arvioitu vuoden 2013 tasolla Henkilöstö Valtuustoseminaarissa elokuussa 2013 linjattiin talouden tasapainottamistoimia. Viranhaltijoilta edellytettiin palvelutuotannon ja rakenteiden tarkastelua kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Tällaista tarkastelua viranhaltijat ovat tehneet ja edelleen on tarkoituksen jatkaa kunnan palvelurakenteiden tarkastelua toimivuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden näkökulmista. Tähän tarkasteluun sisällytetään kunnan koko henkilöstö sekä luottamuselinrakenteet ja niiden toimivuus ja tehtävät. 2.2 Sitovuustasot Strategiset tavoitteet

13 13 Valtuusto asettaa kuntastrategian hyväksyessään tavoitteet, jotka sisällytetään kunnan kaikkiin palvelutuotannon toiminnallisiin tavoitteisiin. Toiminnalliset tavoitteet Talousarvion 2014 käyttötalousosassa on sitovat toiminnalliset tulosalueittain ja investointiosassa hankekohtaisesti. tavoitteet asetettu Määrärahan ja tuloarvion sitovuus Käyttötalousosassa viranhaltijoita sitovat määrärahat ovat tulosalueen toimintatulot ja toimintamenot..investointiosassa viranhaltijoita sitovat määrärahat ovat hankekohtaiset tulot ja menot. 2.3 Kuntakonserni Luumäen kunnan kuntakonserni muodostuu seuraavasti: - emoyhtiöstä () - tytäryhteisöistä (=ne osakeyhtiöt, yhdistykset ja muut yhteisöt ja säätiöt, joissa Luumäen kunnalla yksin tai yhdessä tytäryhtiönsä kanssa on yli 50 % omistusosuus tai määräämisvalta) - osakkuusyhteisöistä (= ne yhtiöt, joissa kunnalla on % omistusosuus ja enintään puolet osakkaiden ja osuuksien tuomasta äänimäärästä tai joissa kunnalla on omistusosuutensa kautta huomattava vaikutusvalta liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa). - kuntayhtymistä, joissa kunta on jäsenenä. Valtuusto on marraskuussa 2008 hyväksynyt edelleen voimassaolevan Luumäen kunnan konserniohjeen, joka tulee vuoden 2014 aikana päivittää kuntalakiin sisällytettyjen uusien määräysten mukaiseksi. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Ohjeistus tulee päivittää vastaamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Niihin tulee sisällyttää määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävistä ja vastuista kunnassa ja kuntakonsernissa. Luumäen kunnan kuntakonsernin rakenne on seuraava: Tytäryhteisöt: Kiinteistö Oy Luumäen Valliseppä 100,00 % Asunto Oy Luumäen Parsikonpuisto 57,75 % Asunto Oy Luumäen Valliheikki 62,20 % Asunto Oy Luumäen Joukolanpuisto 60,28 % Osakkuusyhtiöt: Asunto Oy Taavetin Käpykuja 33,10 % Omistusyhteysyhteisöt Asunto Oy Luumäen Rinnepuisto 19,19 %

14 14 Kuntayhtymät: Etelä-Karjalan liitto 3,54 % Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky 3,77 % Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 1,21 % Kuntakonsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuosina Kunnan konserniohje päivitetään vuoden 2014 kuluessa vastaamaan kuntalain mukaisia määräyksiä. Kuntakonsernin osaomistusyhteisöjen tavoitteet Kiinteistö Oy Luumäen Vallisepän taseasemaa pyritään edelleen vahvistamaan talouden suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä parantamalla. Osaomistusyhteisöjen myymättömät asunnot pyritään markkinoimaan mahdollisimman pian. Koko kuntakonsernin laskennallinen vuokratappio (tyhjät asunnot, aikaviive vuokrauksessa, vuokratappiot) ei ylitä 1,8 %:a maksimaalisesta vuokratuotosta. Kaikkien osaomistusyhteisöjen osalta pyritään siihen, että vuokrasaatavia ei synny. Kuntayhtymien tavoitteet Vuosittaiset menot kasvavat enintään 6,5 %

15 15 3 KÄYTTÖTALOUSOSA 3.1 Yleisperustelut Talousarvion käyttötalousosa jakautuu toimialoihin, jotka määritelty hallintosäännössä. Käyttötalousosa jakautuu edelleen toimialoittain tulosalueisiin, jotka edelleen jakautuvat kustannuspaikkoihin. Tulosalueittain ilmoitetaan alueen vastuuhenkilö sekä siihen kuuluvat kustannuspaikat. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy tulosaluekohtaisesti toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Asetettujen tavoitteiden tulee olla realistisia, konkreettisia ja laadullisesti tai määrällisesti mitattavia. Talousarviossa tavoiteasettelu ja määrärahat muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. 3.2 Tulosaluekohtaiset perustelut 100 KUNNANHALLITUS Toimialan tilivelvollinen viranhaltija on kunnanjohtaja. Toimiala 100 Kunnanhallitus sisältää seuraavat tulosalueet: 100 Vaalit 120 Tilintarkastus 130 Yleishallinto 140 Työllistäminen 160 Elinkeinotoimi 170 Maataloustoimi Toimialan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio toimimaan niin, että kunnan visio, strategia sekä valtuustotason tavoitteet toteutuvat. 100 Vaalit Tulosalueen tilivelvollinen viranhaltija on hallintojohtaja. Tulosalue sisältää kustannuspaikan 1100 Vaalit. Kustannuspaikka sisältää keskusvaalilautakunnan, äänestysalueiden vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan menot. Talousarviovuonna 2014 järjestetään EU-vaalit. Toiminta-ajatus Valtuusto valitsee vaalien toimittamista varten vaalilautakunnat. Vaalilautakunnat toimittavat, keskusvaalilautakunnan ohjauksessa EU-vaalit annettujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

16 16 Tavoitteet Vaalit tulevat toimitetuiksi annetussa määrärajassa ohjeiden mukaisesti oikein. 110 VAALIT Liiketoiminnan myyntituotot Korvaukset valtiolta Korvaukset kunnilta ja kyltä Muut suoritt. myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot (ulk.) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Henkilöstökulut yht Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot yht Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys/vähennys Avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille Avustukset yht. Vuokrat Muut toimintakulut (ulk) TOIMINTAKATE (ulk) VAALIT TULOSLASKELMA (SISÄINEN) Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot SISÄISET

17 17 Palveluiden ostot Ostot tilikauden aikana Vuokrakulut Muut toimintakulut SISÄISET TOIMINTAKATE Tilintarkastus Tulosalueen tilivelvollinen viranhaltija on hallintojohtaja. Tulosalue sisältää kustannuspaikan 1200 Tilintarkastus. Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus muodostavat kunnan ulkoisen tarkastuksen. Kunnanvaltuusto on asettanut tarkastuslautakunnan sekä valinnut tilintarkastusyhteisön toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Vuosille tilintarkastusyhtiöksi on valittu BDO Audiator Oy. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastuslautakunta arvioi valtuustolle ja kuntalaisille, miten valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuvat kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta arvioi lisäksi valtuuston vahvistamien strategioiden toteutumista ja palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunnan tärkein palaute valtuustolle on vuosittain valmisteltava arviointikertomus. Tavoitteet Tarkastuslautakunta laatii suunnitelman tarkastuksen painopistealueista valtuustokaudelle. Tarkastuslautakunnan jäsenet osallistuvat tarkastuslautakunnille tarkoitettuihin koulutuksiin vähintään 1 jäsen/talousarviovuosi. 120 TILINTARKASTUS Liiketoiminnan myyntituotot Korvaukset valtiolta Korvaukset kunnilta ja kyltä Muut suoritt. myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot (ulk.)

18 18 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Henkilöstökulut yht Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot yht Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys/vähennys Avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille Avustukset yht. Vuokrat Muut toimintakulut (ulk) TOIMINTAKATE (ulk) TILINTARKASTUS Selite TP 2012 TA 2013 LTK KJ TA 2014 TS1 TS2 TULOSLASKELMA (SISÄINEN) Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot SISÄISET Palveluiden ostot Ostot tilikauden aikana Vuokrakulut Muut toimintakulut SISÄISET TOIMINTAKATE Yleishallinto Tulosalueen tilivelvolliset viranhaltijat ovat kunnanjohtaja ja hallintojohtaja. Tulosalue yleishallinto sisältää kustannuspaikat:

19 Kunnanvaltuusto 1301 Kunnanhallitus 1302 Toimikunnat 1303 Edustus 1340 Hallintotoimisto 1345 Yhteiset toimistopalvelut 1351 YT-tmk, työsuojelu, lm-toiminta 1355 Työterveyshuolto 1357 Henkilöstöpalvelut 1360 Taloustoimisto 1361 Atk-palvelut 1363 Atk-hankinnat 1370 Sidosyhteisöt 1300 Kunnanvaltuusto Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää kuntalaisten valitsema valtuusto, joka valitaan kunnallisvaaleissa vaalivuotta seuraavaksi neljäksi kalenterivuodeksi. Kunnallisvaalit järjestettiin , jolloin valtuustokaudeksi valittiin Luumäen kunnan valtuustoon 27 valtuutettua, joista 8 uutta valtuutettua. Valtuuston poliittinen kokoonpano on seuraava: Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue Perussuomalaiset Suomen Kristillisdemokraatit Yhteensä 14 valtuutettua 7 valtuutettua 3 valtuutettua 2 valtuutettua 1 valtuutettu 27 valtuutettua Valtuuston sukupuolijakauma on seuraava: Naiset 11 henkilöä 40,74 % Miehet 16 henkilöä 59,26 % Toiminta-ajatus Valtuusto käyttää kunnassa ylintä päätösvaltaa. Se hyväksyy kuntastrategian sekä asettaa kuntakonsernille vuosittaiset tavoitteet. Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy kunnan palvelutoiminnalle asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä hyväksyy toimielimille määrärahat palvelujen järjestämiseksi. Kuluvalla valtuustokaudella tuottaa itse hallinnon, sivistystoimen ja teknisen toimen palvelut. Seutukunnallisen yhteistyön kautta kunta hoitaa sosiaali- ja terveystoimen palvelut, palo- ja pelastustoimen palvelut, maaseututoimen palvelut sekä ympäristötoimen palvelut ympäristöterveydenhuollon (eläinlääkintä ja terveystarkastus) osalta.

20 20 Tavoitteet Tuotettaessa peruspalveluja yhteistyössä muiden kuntien kanssa, pidetään lähtökohtana kuntalaisnäkökulmaa. Samalla pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään nykyiset lähipalvelut Luumäellä. Valtuustokauden tavoitteena on säilyttää kunnan itsenäisyys Kunnanhallitus Toiminta-ajatus Kunnanhallituksella on kuntalain 23 :n nojalla itsenäinen vastuu kunnan hallinnosta, taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Lisäksi kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen alaisena toimii tulevaisuustoimikunta. Kunnanhallituksen toiminta-ajatus on johdettu edellä mainitusta kuntalain säännöksestä: Kunnanhallitus johtaa kunnan hallintoa, taloutta sekä kunnan kehittämistyötä koko kuntakonsernissa. Tavoitteet Kunnanhallitus johtaa valtuuston asettamien tavoitteiden pohjalta kuntaa ja kuntakonsernia, vastaa sekä kunnan että konsernin hallinnon ja talouden koordinoinnista ja yhteisöjen valvonnan järjestämisestä. Kunnanhallituksen tulee antaa valtuustolle oleelliset tiedot kunnan ja kuntakonsernin toiminnasta Hallintotoimisto Kunnanhallitus huomioi omassa päätöksenteossaan valtuuston hyväksymät strategiset painopisteet ja erillisstrategiat. Päätöksenteon joustavuutta ja sujuvuutta lisätään, niin että kyetään reagoimaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja niistä aiheutuviin tarpeellisiin toimenpiteisiin. Kunnanhallitus asettaa tavoitteeksi - käsitellä sille saapuneet asiat ripeästi ilman aiheetonta viivytystä hyvän etukäteisvalmistelun pohjalta - pyrkiä talouden tasapainoon niin, että vuosikate on positiivinen ja vastaa suuruudeltaan vähintään puolta vuosittaisten investointien määrästä Toiminta-ajatus Hallinto-osasto huolehtii valtuuston ja kunnanhallituksen valmistelu-, sihteerin- ja täytäntöönpanotehtävistä sekä keskitetyistä henkilöstöhallinnon tehtävistä ja muista kunnanviraston sisäisten ja ulkoisten keskushallinnon sekä taloushallinnon palveluiden tuottamisesta ja kehittämisestä. Hallintotoimiston tehtäviin sisältyy myös atk-asioiden hoito- ja kehittämistehtävät. Hallinnon päävastuualue huolehtii myös maataloushallinnon sekä maaseudun kehittämistehtävistä ja elinkeinoelämän yleisistä kehittämistehtävistä sekä lisäksi kunnallisten ja valtiollisten vaalien ja mahdollisten neuvoa antavien kansanäänestysten järjestämisestä. Tavoitteet - asiakaspalvelu hoidetaan nopeasti ja asiantuntevasti

21 21 - Hallintorakenteita (henkilöstö ja luottamushenkilöt) ja toimintaprosesseja tarkastellaan ja tarvittaessa muokataan toimivammiksi. - Viestintäjärjestelmiä (sisäisiä ja ulkoisia) kehitetään edelleen ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön uusia järjestelmiä. - kaikki kunnan toimintaan liittyvät vanhentuneet säännöt ja ohjeet tarkastetaan ja päivitetään tämän hetken toimintaa vastaaviksi. - laaditaan toimintaa ohjaavat, mahdollisesti puuttuvat säännöt ja ohjeet. - kunnan nettisivujen ulkoasu-uudistus saatetaan loppuun ja sivuilla olevien tietojen päivityksestä huolehditaan - edistetään edelleen yhteispalvelupisteen syntymistä Taavettiin, jolloin työvoimatoimiston, poliisin ja Kelan palvelut säilyisivät edelleen lähipalveluina Mittarit - puhelinvaihteeseen vastataan 2 minuutin vasteajalla 1357 Henkilöstöpalvelut Toiminta-ajatus Henkilöstöpalvelut tuottaa kunnan koko organisaatiolle palkanlaskentapalvelut. Palkanlaskentapalvelut sisältävät palkanlaskennan, matkalaskujen maksatuksen, työkokemuslisien ja vuosisidonnaisten lisien laskennat sekä luottamushenkilöiden palkkioiden maksatuksen. Tilinpäätöksessä henkilöstöpalveluiden kustannukset vyörytetään sisäisesti palveluja käyttäneille yksiköille. Jakoperusteena käytetään palkansaajien lukumäärää. Tavoitteet - Henkilöstöpalvelut tuotetaan edelleen kunnan omana työnä - Nykyiselle vakinaiselle henkilöstölle pyitään turvamaan työpaikka Luumäen kunnassa kuitenkin siten, että mahdollisten toiminnallisten muutosten myötä työnkuvat voivat muuttuvat. - Asiantunteva ja virheetön palvelu palkansaajille. Asiantuntemus varmistetaan osallistumalla ajankohtaisiin koulutustilaisuuksiin. - Henkilöstöpalvelut tuottaa tietosisältöä vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä laadittavaan henkilöstöraporttiin. Vuoden 2014 aikana otetaan käyttöön uusi, Kuntatyönantajien suositusten mukainen yhtenäinen henkilöstöraportointimalli Taloustoimisto Toiminta-ajatus Taloushallinto tuottaa koko kunta organisaatiolle taloushallintopalvelut. Palvelu sisältää taloussuunnittelun, talousarvion valmistelun, kirjanpidon, sisäisen laskennan, osto- ja myyntireskontrien, yleislaskutuksen ja käyttöomaisuuskirjanpidon hoidon sekä kunnan ja kuntakonsernin tilinpäätösten laadinnan. Tavoitteet - Oikea-aikainen ja ajantasainen talouden raportointi kunnan johdon toiminnan tueksi tasapainoisen kuntatalouden seurannassa. - Kirjanpidon kuukausiraportointi seuraavan kuukauden 20. pv:n jälkeen - Laskujen tarkastus ja hyväksyminen tehdään niin, että laskut maksetaan eräpäivään mennessä. Laskujen kiertonopeutta pyritään nopeuttamaan yhdellä päivällä.

22 22 - Asiantunteva ja virheetön palvelu sidosryhmille. Asiantuntemus varmistetaan osallistumalla ajankohtaisiin koulutustilaisuuksiin. 130 YLEISHALLINTO Liiketoiminnan myyntituotot Korvaukset valtiolta Korvaukset kunnilta ja kyltä Muut suoritt. myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot (ulk.) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset -473 Henkilöstökulut yht Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot yht Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys/vähennys Avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille Avustukset yht Vuokrat Muut toimintakulut (ulk) TOIMINTAKATE (ulk) YLEISHALLINTO TULOSLASKELMA (SISÄINEN) Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot SISÄISET

23 23 Palveluiden ostot Ostot tilikauden aikana Vuokrakulut Muut toimintakulut SISÄISET TOIMINTAKATE Työllistäminen Tulosalueen tilivelvollinen viranhaltija on hallintojohtaja. Tulosalue sisältää kustannuspaikat: 1400 Hark.var.työllistäminen 1401 Nuorten kesätyöllistäminen. Toiminta-ajatus Suunnitelmakauden painopistealueeksi määritellään edelleen pitkäaikaistyöttömien työllistäminen. Varaudutaan kunnan työllistämisvelvoitteen hoitamiseen käyttämällä sekä palkkatukea, palkkatuen lisäosaa että työmarkkinatukea. Em. järjestelmiä käyttäen palkataan työttömiä henkilöitä lisäresurssiksi kunnan eri työyksiköihin. Lisäksi jatketaan edelleen yhteistyötä työvoimaviranomaisten kanssa työmarkkinaharjoittelijoiden harjoittelupaikkojen järjestämiseksi kunnan eri työyksiköissä. Pyritään erilaisin järjestelyin työllistämään, erityisesti pitkäaikaistyöttömiä, kunnan alueella toimiviin yrityksiin/yhteisöihin. Tavoitteet Tavoitteena on työllistymisen edistäminen ja tätä kautta sanktiomaksujen alentaminen. Mahdollisuuksien mukaan pyritään mm. palkkatukijärjestelmän kautta työllistämään vuosittain noin 8 10 henkilöä pääasiassa puolen vuoden mittaisiin työsopimussuhteisiin. Lisäksi tavoitteena on tarjota jo vakiintuneen käytännön mukaisesti kesätyötä nuorille siten, että vuosittain työllistetään nuorta kunnan omiin työyksiköihin. 140 TYÖLLISTÄMINEN Liiketoiminnan myyntituotot Korvaukset valtiolta Korvaukset kunnilta ja kyltä Muut suoritt. myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot (ulk.)

24 24 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Henkilöstökulut yht Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot yht Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys/vähennys Avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille Avustukset yht. Vuokrat Muut toimintakulut (ulk) TOIMINTAKATE (ulk) TYÖLLISTÄMINEN TULOSLASKELMA (SISÄINEN) Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot SISÄISET Palveluiden ostot Ostot tilikauden aikana Vuokrakulut Muut toimintakulut SISÄISET TOIMINTAKATE Elinkeinotoimi

25 25 Tulosalueen tilivelvollinen viranhaltija on kunnanjohtaja. Tulosalue sisältää kustannuspaikat: 1601 Elinkeinotoimi 1605 Joukkoliikenne 1607 Elinkeinotoiminnan projektit 1620 Pr- ja markkinointitoiminta Elinkeinotoimi on sisällytetty kunnanhallituksen tehtäväalueeseen. Elinkeinotoimen kehittämisvastuu on kunnanhallituksella ja kunnanjohtajalla. Toiminta-ajatus Kunnan tehtävänä on huolehtia elinkeinotoimen asioiden hoidosta ja edistämisestä joko omana työnä tai ostopalveluin. Tavoitteet Vuoden 2010 alussa valtuusto hyväksyi elinkeinostrategian vuosille Visiossa 2015 määriteltiin: Luumäen elinkeinotoiminta keskittyy hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja tekemään niistä menestystekijöitä. Tarjoamme kilpailukykyisen ja houkuttelevan asuin- ja toimintaympäristön sekä edellytykset yrittämiselle hyödyntäen keskeistä sijaintiamme rajan ja liikennevirtojen läheisyydessä. Huolehdimme maaseutu- ja matkailuelinkeinojen edistämisestä sekä kesäasukkaiden palveluista. Haluamme olla valmiina muutosten tuomiin uusiin mahdollisuuksiin. Strategiassa kehittämistavoitteiksi määriteltiin: - yritysten ja työpaikkojen lisääminen - loma-asukkaiden huomioiminen palvelujen kehittämisessä - maaseutuelinkeinojen kehittäminen - liikenteen ja sijainnin merkityksen huomioiminen. Elinkeinostrategiassa kaikille em. tavoitteille on erikseen määritelty toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään. 160 ELINKEINOTOIMI Liiketoiminnan myyntituotot Korvaukset valtiolta Korvaukset kunnilta ja kyltä Muut suoritt. myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot (ulk.) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot

26 26 Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Henkilöstökulut yht Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot yht Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys/vähennys Avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille Avustukset yht Vuokrat 100 Muut toimintakulut (ulk) TOIMINTAKATE (ulk) ELINKEINOTOIMI TULOSLASKELMA (SISÄINEN) Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot SISÄISET Palveluiden ostot Ostot tilikauden aikana Vuokrakulut Muut toimintakulut SISÄISET TOIMINTAKATE Maataloustoimi Tulosalueen tilivelvollinen viranhaltija on maaseutuasiamies. Tulosalue sisältää kustannuspaikat: 1700 Maataloustoimi/hallinto

27 Maaseudun kehittämishanke. Maaseututoimi siirtyi seudulliseen maaseututoimeen vuoden 2013 alusta. Lappeenrannan kaupunki hallinnoi seudullista maaseututoimea Maataloustoimi/hallinto Toiminta-ajatus Huolehtia maaseutuelinkeinoviranomaiselle kuuluvien maaseutuelinkeinoja koskevien lakien, asetusten ja päätösten toimeenpanosta. Tavoitteena luoda edellytykset monipuoliselle ja kilpailukykyiselle maaseutuyrittämiselle ja vastata maaseutuelinkeinojen kehittämisestä. Tavoitteet Viljellyn peltoalan säilyttäminen entisellään. Maataloustukien maksatuksen hoitaminen annetussa aikataulussa. Uuden yritystoiminnan syntymisen edistäminen. Maaseudun kehittämishankkeiden tarvekartoitus ja avustaminen suunnittelussa ja rahoituksen selvittämisessä. Kylätoiminnan kehittäminen. Viljelijöille kohdistettujen avustusten jakaminen Maaseudun kehittämishanke Toiminta-ajatus Luoda edellytyksiä elinkeinojen kehittämiselle sekä edesauttaa uuden yritystoiminnan syntymistä. Tukea jo olemassa olevien yritysten ja työpaikkojen säilymistä. Tavoitteet/toiminnan painopisteet Maaseudun kehittämishankkeiden edistäminen sekä mm. suunnitelmien ja rahoituksen selvittämisessä avustaminen. 170 MAATALOUSTOIMI Liiketoiminnan myyntituotot Korvaukset valtiolta Korvaukset kunnilta ja kyltä Muut suoritt. myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot (ulk.)

28 28 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Henkilöstökulut yht Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot yht Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys/vähennys Avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille Avustukset yht Vuokrat Muut toimintakulut (ulk) TOIMINTAKATE (ulk) MAATALOUSTOIMI TULOSLASKELMA (SISÄINEN) Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot SISÄISET Palveluiden ostot Ostot tilikauden aikana Vuokrakulut Muut toimintakulut SISÄISET TOIMINTAKATE Kunnanhallitus yhteensä 10 Kunnanhallitus

29 29 Liiketoiminnan myyntituotot Korvaukset valtiolta Korvaukset kunnilta ja kyltä Muut suoritt. myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot (ulk.) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset -473 Henkilöstökulut yht Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot yht Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys/vähennys Avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille Avustukset yht Vuokrat Muut toimintakulut (ulk) TOIMINTAKATE (ulk) PERUSTURVA Toimialan tilivelvollinen viranhaltija on palvelujohtaja. Toimiala 200 Perusturva, sisältää seuraavat tulosalueet: 200 Perusturvalautakunta 200 Perusturva Tulosalueen tilivelvollinen viranhaltija on palvelujohtaja. Tulosalue sisältää kustannuspaikat: 2110 Perusturva 2120 Lahjoitusrahastot 2125 Sotainvalidit 2130 EK sosiaali- ja terveyspiiri

30 30 Toiminta-ajatus Luumäen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä. Ikääntyminen ja medikalisaatio tuovat kehittämispaineita sekä taloudellisia haasteita Sote-palveluihin. Palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittäminen tulee entistä tärkeämmäksi. Palvelujohtaja toimii sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntijana sekä kunnan, kuntalaisten ja Eksoten välisenä yhteyshenkilönä. Palvelujohtaja valvoo Eksoten tuottamien palveluiden laatua, palveluiden tuomaa terveyshyötyä sekä kustannuskehitystä. myy palvelujohtajan työpanoksesta osan Savitaipaleen kunnalle palvelujohtajan tehtäviin ja osan Sotiemme Luumäen Veteraanit ry:lle toiminnanjohtajan tehtäviin. Tavoitteet Mittarit Perusturvan tehtävänä on seurata ja arvioida Eksoten toimintaa. Tämän lisäksi se kehittää Eksoten kansa yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä toteuttaa moniammatillisen asiantuntijaverkoston kanssa yhteistyössä hyvinvointia kuntalaisille. kunnan maksuosuus vastaa kunnan maksukykyä ja sen avulla pystytään tuottamaan tarpeelliset palvelut Luumäen kunnan asukkaille Luumäen kunnan asukkaiden terveydentilaa ja sairastavuutta seurataan ja tarvittaessa palveluita kehitetään vastaamaan kuntalaisten tarpeita kuntalaisten terveyden- ja hyvinvointia edistetään terveyden- ja sosiaalihuollon lain mukaisesti: painopisteenä lapsiperheiden ja murrosikäisten vanhempien vertaistukiryhmät, pitkäaikaistyöttömien aktivointi sekä ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen. työllistämistoimenpiteiden jatkaminen ja uusien toimenpiteiden synnyttäminen ja käynnistäminen työllistämistoimenpiteiden vaikutusten seuranta ja raportointi kunnanhallitukselle. työllistetään 10 % enemmän kuin vuonna PERUSTURVALAUTAKUNTA Liiketoiminnan myyntituotot Korvaukset valtiolta Korvaukset kunnilta ja kyltä Muut suoritt. myyntituotot -160 Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot (ulk.)

31 31 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Henkilöstökulut yht Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot yht Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys/vähennys Avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille Avustukset yht Vuokrat Muut toimintakulut (ulk) TOIMINTAKATE (ulk) PERUSTURVALAUTAKUNTA TULOSLASKELMA (SISÄINEN) Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot SISÄISET Palveluiden ostot Ostot tilikauden aikana Vuokrakulut Muut toimintakulut SISÄISET TOIMINTAKATE Perusturva yhteensä