Metsänomistajat. Yhdistyksen korjuupalvelu on varteenotettava vaihtoehto. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 4/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänomistajat. Yhdistyksen korjuupalvelu on varteenotettava vaihtoehto. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 4/2015 16.9."

Transkriptio

1 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 4/ Pyry Krappe HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivu 3 Puukaupan kilpailuttamisella lisää tuloja sivu 9 Reijo Karhinen: Jokainen metsähehtaari pitäisi olla aktiivisessa hoidossa sivu 20 Laamaset aloittavat urakoinnin jatkuvatoimisella mätästyskoneella sivu 28 Metsänomistajamatka Japaniin Kutsu metsäpäivään Helsinkiin Yhdistyksen korjuupalvelu on varteenotettava vaihtoehto PEFC/

2 2 Kuitupuun käyttö kasvussa - kuka perustaa uuden sahan tai lisää tukin käyttöä? Metsäteollisuuden investointeja on menossa merkittävä määrä, joka on hieno asia. Paperin valmistus on lopetettu Varkaudessa ja tehtaan muutostyöt ovat käynnissä. Jatkossa tehtaalla tuotetaan kartonkia. Tuote tehdään havusellusta ja jatkossa tarvitaan 1 milj. m³ lisää havukuitupuuta. Puusta 2/3 on mäntyä ja 1/3 kuusta. Varkauteen on tulossa ensi vuonna myös viilupuulinja. Viilupuun raaka-aineena käytetään järeitä kuusi- ja koivutukkeja. Viilupuutehdas käyttää m³ puuta. Tehdas aloittanee kesällä UPM:n Kymin sellutehtaan investoinnin myötä vuosituotantokapasiteetti kasvaa tonnilla tonniin valkaistua havu- ja koivusellua. Puunkäyttö kasvaa 0,9 milj. m³. Investointia valmistuu vuoden 2015 aikana. Summa on merkittävä, sillä uuden Kemeran astuessa voimaan arvioitiin sen vuotuiseksi määrärahatarpeeksi vajaa 70 miljoonaa euroa. - Kesäkuussa voimaan tulleet tuet ovat kuitenkin käytössä siihen saakka, kunnes uudet ohjeet tulevat eli nykyinen tilanne kannattaa käyttää hyödyksi. Toivottavasti tierahoja ei leikata METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENLEHTI Etusivun kuva Pyry Krappe Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas on rakenteilla. Tehdas tulee tuottamaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua, josta tonnia on havusellua ja tonnia lehtipuusellua. Uusi tehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa noin 4 miljoonalla kuutiometrillä eli noin 10 prosentilla vuodessa. Biotuotetehdas aloittaa toimintansa vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Kotkamillsilla on menossa Kotkansaaren tehdasalueella investointihanke, jossa paperikoneen tuotantosuunta muutetaan aikakausilehtipaperin valmistuksesta pakkauskartonkien valmistamiseen ja samalla tuotantokapasiteettia lisätään. Tuotanto kasvaisi tonnista tonniin. Myös Kotkamillsin sahan kapasiteettia on tarkoitus nostaa huomattavasti. Kuopion Sorsasaloon suunnitellun Finnpulpin sellutehtaan ympäristövaikutusten arviointia on menossa. Finnpulpin YVA-ohjelma oli lausunnolla heinäkuun loppuun saakka ja nyt tehdään varsinaista tehtaan vaikutusten arviointia. Toteutuessaan Finnpulpin sellutehtaan tuotanto olisi 1,2 milj. tonnia sellua ja se käyttäisi 6,7 milj. m³ puuta. Green Fuel Nordic suunnittelee bioöljytehtaiden rakentamista Itä-Suomeen, joista yksi sijaitsisi Savonlinnassa. Raaka-aineen käyttö olisi m³/v. Yksi biojalostamo toisi 340 kpl uusia työpaikkoja, jotka olisivat tarpeen. Kuitupuulle on tulossa lisää Kiemurat Kemeran ympärillä saavat jatkoa Uusi Kemera saatiin liki kymmenen vuoden punnerruksella valmiiksi ja heti alkumetreillä tukijärjestelmään on tulossa muutoksia. Tämän hetken tiedon mukaan hallitusohjelmassa on 15 miljoonan euron kavennus metsätalouden rahoitukseen, sanoo metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juha-Pekka Hannikainen. TOIMI HETI! Uusi ura metsäasiantuntijana? Yhdistä korkeakoulututkintoosi metsäalan tutkinto: monimuotokoulutus 2,5 3 vuotta, voit suorittaa työn ohella. Hae yhteishaussa , VIELÄ EHDIT! Lisätietoja: Pasi Pakkala p pasi.pakkala@mamk.fi MAMK = SUOMEN PARAS Juha-Pekka Hannikainen toivoo, että valtionhallinnossa ymmärretään metsätieverkon merkitys. - Metsäteollisuus sijoittaa biotuotteisiin ja raaka-ainevirrat saattavat kasvaa tulevassa huomattavasti. Puu ei kulje, jos metsätieverkko ei ole kunnossa. Uusien metsäteiden tarve ei ole merkittävä, mutta olemassa oleva vaatii perusparannusta ja niitä määrärahoja ei saa leikata. Puheenjohtajan mukaan leikkausten kohteeksi sopivat parhaiten terveyslannoitus ja pienpuutuki. Lannoitukset ovat sinänsä kannattavia ja tuovat sijoitetun pääoman nopeasti takaisin. - Jos tuki pienpuun keräämiseen poistuu niin teollisuus todennäköisesti nostaa kantohintaa puuttuvat eurot. Leikkauslistojen ulkopuolelle Hannikainen jättäisi myös taimikonhoidon tuet ja juurikäävän torjunnan. Yhdistyksen alku sujunut ennakoidusti Puheenjohtaja on tyytyväinen yhdistyksen jäsenmäärään. Tämän hetken tiedon mukaan jäsenmäärä on 75 prosenttia aikanaan metsänhoitomaksuvelvollisista ja pinta-alassa prosentti nousee yli Tästä voi vetää johtopäätöksen, että yhdistyksen ulkopuolle on jäänyt pieniä tiloja, joilla ei ole tarvetta palveluille. Ennakko-odotukset ovat toteutuneet siinäkin mielessä, että toimintojen yhtenäistäminen on vaatinut aikaa. Joillain kulmilla toteuttaja-mallissa toimiminen oli arkea, mutta osa on tutustunut siihen vasta vuoden alusta. Tilanne puumarkkinoilla haasteellinen - Kuitupuun hinta on alamaissa ja energiapuulle ei ole osoitetta, sanoo Juha-Pekka Hannikainen. Puheenjohtajalta ei ymmärtämystä riitä sille, että Keski-Suomen korkeudella poltetaan kivihiiltä, vaikka kotimaista energiaa olisi korjattavissa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa energiapuulle on toimitussopimuksia ja hakkuita tehdään niiden rajoissa. Viime vuosina vain totuttiin, siihen, että valinta korjataanko energia- vai ainespuuta voitiin tehdä metsänhoidollisin perustein. - Täytyy luottaa, että tilanne korjaantuu, sillä uusien suurien puuntarvetta ryhdytään täydentämään etuajassa, miettii Hannikainen ja uskoo, että harvennuspuun kysyntä viriytyy jo vuoden kuluttua. Puheenjohtajan katsaus Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Päätoimittaja: Petri Pajunen p Toimituskunta: Maarit Jordan-Valtonen Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas 2015 Pääkirjoitus käyttöä. Kuitupuun korjuumäärien kasvaessa kasvavat samalla tukin korjuumäärät. Mänty- ja kuusitukin käyttöä olisi varaa kasvattaa Etelä-Savossa yhteensä 0,65 milj. m³ vuodessa v toteumaan verrattuna. Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 11) mukaan Etelä-Savon metsissä olisi varaa kasvattaa mäntytukin korjuumääriä keskisuuren sahan tarpeen verran. Mäntytukin kuljetusmatkat mäntysahoille ovat nykyisin pitkiä. Itä-Savo sopisi maantieteellisesti parhaiten järeää mäntyä jalostavan laitoksen sijainniksi. Petri Pajunen Kesän alussa saatiin uusi Kemera tukijärjestelmä. Juha-Pekka Hannikaista ei yhtään yllättänyt, että hakemukset ovat ruuhkautuneet, sillä tiedettiin, että hakemusten sähköinen käsittely on mahdollista vasta kuluvan vuoden loppupuolella. Päättäjiä on kuultu Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savo järjesti elokuun lopussa kansanedustajatapaamisen, jossa olivat paikalla alueen hallituspuolueiden edustajat. - Biotalouden merkityksestä maakunnalle päättäjät ja yhdistyksen edustajat olivat samaa mieltä ja tiekysymykseen palatakseni, niin alempaa tieverkkoon on luvassa määrärahoja. Edustajat saivat kentän terveisinä viestin, että lunastuslaki kaipaa uudistamista. - Korvaukset ovat aataminaikaisella tasolla, sillä esimerkiksi linjojen alle menneestä metsästä saadulla korvauksella ei hanki vastaavaa alaa uutta metsää.

3 3 Älä halpuuta puun hintaa omaehtoisesti Puukaupan kilpailuttamisella lisää tuloja Puukauppa on metsänomistajan tilipäivä. Puunmyyjä haluaa puukaupassaan tukki- ja kuitupuusta mahdollisimman kovan hinnan markkinoilta. Se on selvä asia, sillä uudistushakkuuta on edeltänyt keskimäärin vuoden metsän kasvatus kaikkine hoitotöineen ja harvennuksineen. Keskimääräisestä männyn uudistushakkuuleimikoista puukauppatuloja saa nykyhinnoilla euroa hehtaarilta. Maailmanmarkkinoihin emme voi vaikuttaa, mutta mitä jokainen metsänomistaja voi itse tehdä saadakseen mahdollisimman hyvän tilin puukaupasta? Puukaupan kilpailuttaminen kaikkien ostajien kesken on helppo tapa ansaita lisätuloja. Puuta ei kannata halpuuttaa omaehtoisesti unohtamalla tärkeän kilpailutuksen. Onnistunut puukauppa lähtee liikkeelle mhy:n maksuttomalla puunmyyntisuunnitelmalla Puunmyyntisuunnitelma on tuote, jonka perusteella on helppo pyytää tarjoukset kaikilta ostajilta. Jos metsänomistaja valitsee mhy:n puukaupan toimeksiantopalvelun, niin tarjousvertailussa huomioidaan hinnan lisäksi myös katkonta. Ostajalla ja myyjällä on erilaiset intressit puukaupassa Graafi tukinkatkonta 1: Ostaja haluaa ostaa puuta mahdollisimman halvalla ja myyjä myydä mahdollisimman kovalla hinnalla. Liian usein tyydytään yhden puunostajan tekemään ostotarjoukseen ja unohdetaan puukaupan kilpailuttaminen kaikkien puunostajien kesken. Tämän seurauksena puumarkkinoilta otettavissa olevia puukauppatuloja jää saamatta. Jos kilpailuttamisen kautta ei haeta parasta mahdollista hintaa puulle, niin millä muulla tavalla hintataso nousisi? Jokainen varmasti haluaa puistaan parhaan mahdollisen hinnan. Säännöllisesti puukauppoja kilpailuttavien metsänomistajien puukaupat menevät eri ostajille Altistumalla yhden puunostajan vakioasiakkaaksi kilpailuttaminen helposti unohtuu. Säännöllisesti vuosittain puukauppoja tekevien ja säännöllisesti puukauppojaan kilpailuttavien metsänomistajien ja yhteisöjen osalla kilpailutuksen hyödyt on helposti todettavissa - yksikään puunostaja ei tee vuodesta toiseen erilaisiin leimikoihin aina parasta tarjousta, vaan leimikoita menee eri ostajille eri vuosina. Kilpailuttamalla jokaisen puukaupan ja myymällä puut kauppakohtaisesti kovimman tarjouksen tehneelle puunostajalle pääsee parhaimpaan lopputulokseen. Puunostaja voi liittää tarjoukseen jonkin bonuksen, jolla vaikeutetaan vertailun tekemistä ja halutaan viedä huomio pois keskeisimmästä asiasta eli puun hinnasta. Bonusten merkitys on Graafi tukinkatkonta 1: Tukin katkonnasta johtuvat erot ostajittain /m3 Mänty päätehakkuu järeys l/runko 0-0, ,5-1, ,5-2,5-2 -2,5-3 -3,5-3, Tukin 0 katkonnasta johtuvat erot ostajittain /m3 Mänty päätehakkuu järeys l/runko 0-0,4-0,4-1,6 Männyn uudistushakkuussa litran keskijäreydessä ero par- -4-3,7 haimman Graafi tukinkatkonta ja heikoimman 2: katkojan osalla on lähes 4 /m³! Laskelmassa kaikkien Graafi tukinkatkonta ostajien 2: osalla on käytetty samaa tukin ja kuidun hintaa eli -2,5-2,9-3,7 Tukin katkonnasta johtuvat erot ostajittain /ha Mänty Tukin päätehakkkuu katkonnasta johtuvat järeys erot ostajittain l/runko, poistuma /ha 250 Mänty päätehakkkuu järeys m3/ha l/runko, poistuma 250 m3/ha ,5-102,5-1, ,5 erot ovat puhtaasti katkonnasta johtuvia ,9-717,5-717,5-922,5-922,5 Euromääräiseen lopputulokseen katkonnalla on vaikusta jopa 1000 / ha. Esimerkkilaskelmassa männyn uudistushakkuu, keskijäreys litraa/runko, poistuma 250 m³/ha. Kaikkien ostajien osalla on käytetty samaa tukin ja kuidun hintaa eli erot ovat 100 % katkonnasta johtuvia. vähäinen verrattuna kilpailuttamisen hyötyihin. Katkonnan vaikutus päätehakkuussa jopa 1000 euroa hehtaarilta Puun yksikköhinnan lisäksi puukaupan lopputulokseen vaikuttaa tukin katkonta eli miten kukin ostaja katkoo arvokasta tukkipuuta ja miten suuri osuus puusta menee halvemmaksi kuitupuuksi. Tukin hinta on 40 / m³ suurempi kuin kuidun hinta, joten on merkitystä mihin pinoon puu katkotaan. Katkontaan vaikuttavat ostajien erilaiset mitta- ja laatuvaatimukset sekä katkontaohjeet, joiden mukaan hakkuukoneen kuljettaja puita pätkii tukeiksi ja kuiduksi. Kaikkien suurempien ostajien katkontatiedot ovat mhy:n tietojärjestelmässä, joiden perusteella voidaan laskea kunkin ostajan osalta kauppaa ja vertailulaskelmaa tehtäessä sen vaikutus lopputulokseen. Vain metsänhoitoyhdistyksellä on tiedossa kaikkien ostajien katkontatiedot Katkonnan merkitystä aliarvioidaan usein. Ero on jopa 5 / m3 puulajista, järeydestä ja hakkuutavasta riippuen. Keskimääräinen kertymä päätehakkuussa on 250 m³/ha. Tyypillisessä litran männyn uudistushakkuuleimikoissa katkonnan vaikutus on jopa 1000 euroa/ ha! Puukaupan toimeksiantopalvelun kokonaiskustannus on vastaavassa puumäärässä noin 300 euroa, joten toimeksianto on erittäin hyvä Metsänhoitoyhdistyksellä on suurempien puunostajien osalta mittava määrä tukinkatkonta-aineistoa, jota hyödynnetään puukaupan toimeksiantopalvelussa tarjousten vertailussa. Laskelmaan on kerätty viimeisen kahden vuoden aikana korjatut leimikot. Tiedot on kerätty hakkuukoneiden mittalistoilta ostajittain ja Tee sopimus oman Metsänhoitoyhdistyksesi kanssa! puutavaralajeittain keskijäreys huomioiden. Laskelma tehdään aina leimikkokohtaisesti, koska eri puulajien määrät, keskijäreydet ja hakkuutavat vaihtelevat leimikoittain. Puun hintojen vaihteluista tulee eroja lisää ostajien välillä. Yleensä tukin VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA Varmista puukaupan tarkka sisältö metsänhoitoyhdistyksestä. Puukauppakokemus käytössäsi! PUUNMYYNTI- SUUNNITELMA jäsenhinta 0 ilman jäsenyyttä 85 /tunti Hinta sisältää: Maastokäynti Arvio puumäärästä Hinta-arvio Työmaakartta Metsänkäyttöilmoituksen teko Jatkotöistä sopiminen, esim. uudistamistyöt Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. OTA YHTEYTTÄ p tai etelasavo@mhy.fi hinta vaihtelee parhaimpien ja heikoimpien tarjousten välillä 2-5 /m³. Harvennushakkuissa katkonnalla on myös suuri vaikutus, koska harvennuksessa poistetaan heikompilaatuisia runkoja ja niissä laatuvaatimusten erot korostuvat. Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityiskohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa. JÄSENENÄ varmistat edullisemmat hinnat! metsänhoitoyhdistys ETELÄ-SAVO ETELÄ-SAVO Tukin ja kuidun hintaero 40 e/m³. Katkonnalla on merkitystä. Mäntytukin keskihinta uudistushakkuussa noin 58 /m³. Mäntykuidun keskihinta uudistushakkuussa noin 18 /m³. Varmista hakkuiden sujuminen suunnitellusti! PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO hinta alk. 0,80 /m3 Hinta sisältää: 58 /m³ 18 /m³ Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen taulukko Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken Tarjousten vertailu Ostajan valinta Hakkuun suunnittelu Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta Korjuujäljen valvonta Puunkorjuun valvontaraportti Puukaupan päättäminen

4 4 Puuta riittää ja sitä saa ostamalla Biotalous, puumarkkinat ja puun riittävyys ovat puhututtaneet viime viikkojen aikana. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen on perännyt hallitukselta nopeavaikutteisia toimia puun tarjonnan lisäämiseksi. Saman organisaation edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarinen edellyttää (HS Mielipide ), että metsänomistajat aktivoituvat metsien hyödyntämiseen eivätkä tuet saa vääristää markkinoita. WWF:n Jussi Nikula puolestaan kirjoitti (HS Mielipide ), että puuta on käytettävä viisaasti ja puut on myyty jo kolmeen kertaan. Toimivat markkinat ovat tärkein asia markkinataloudessa, myös metsätaloudessa. Valtio voi edistää markkinoiden toimivuutta esimerkiksi parantamalla investointiedellytyksiä, lisäämällä markkinainformaatiota ja purkamalla byrokratiaa. Markkinat huolehtivat myös puuraakaaineen ohjautumisesta oikeaan käyttöön: jos jollain on varaa käyttää puuta muuten kuin viisaasti, puu lienee liian halpaa. Suunnitteilla ja jo tekeillä olevat uudet metsäteollisuuden investoinnit nostavat toteutuessaan puun käyttöä noin 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Tämä ei liene nettolisäys, vaan heikommin kannattavaa tuotantokapasiteettia tultaneen edelleen sulkemaan. Metsäbiotalouden näkymät ovat kuitenkin erittäin lupaavat. Näyttää siltä, että metsäsektori on avainroolissa, kun Suomi nostetaan tästäkin suosta. Metsävaramme mahdollistavat hyvin ennustetun käytön lisäyksen. Nykyään puuta käytetään vain noin puolet kasvusta. Metsänomistajien myyntihalukkuuden rajoja Suomessa ei ole edes vielä kokeiltu. Puun kysyntä ei ole siihen koskaan riittänyt. Viime keväänä TNS Gallupin tekemän kyselytutkimuksen mukaan metsänomistajat kokivat puun kysynnän lisäämisen tärkeimpänä edellytyksenä metsätaloudelleen. Puuta ei siis ole myyty moneen kertaan. Sitä ei paikoin saa myydyksi edes ensimmäistä kertaa. Energiapuuta ei saa kaupaksi juuri millään. Vastaukset neuvottelukontakteihin ovat palataan asiaan vuonna Metsänhoitoyhdistysten valmiiksi katkottu ja tehtaalle tuotu puu ei tunnu kiinnostavan metsäteollisuutta ensinkään. Erityisen haastava tilanne on Pohjois-Suomessa. Tuet todellakin vääristävät markkinoita, ei tosin niin kuin Pakarinen maalailee. Sen sijaan teollisuus laskee kuitupuun hintaa tukien suhteessa: vuodessa ensiharvennuskuitupuun hinta on laskenut yli 20 prosenttia. Biotalouden tulevaisuuden turvaamiseksi koko metsäsektorin ja valtiovallan pitää tehdä töitä. Metsien hoitoa ja sen kustannustehokkuutta on edelleen lisättävä, samoin metsien luonnonhoitoa. Metsävaratiedon hyödyntäminen ja alan digitalisaatio ovat vasta lähtökuopissa. Puumarkkinoissa ja erityisesti korjuu- ja kuljetuslogistiikassa on edelleen paljon kehitettävää. Tarvitsemme myös yrittäjämäisen metsätalouden edistämistä ja metsätilojen järkevän sukupolvenvaihdosjärjestelmän. Juha Hakkarainen metsäjohtaja, MTK Kuin ihmiselo Metsän kiertokulku on verrattavissa ihmisen elämään. Ensin ollaan pari- kolme vuosikymmentä pelkästään kuluja aiheuttavan huolenpidon varassa. Jos laiminlyö oikea-aikaiset hoidot, jäävät tulevaisuuden tuotot heikoksi. Jos tekee ne ajallaan, säästää kustannuksista ja varmistaa hyvän tuoton. Yhteiskunta panostaa vahvasti lapsiin ja nuoriin terveydenhuollon ja koulutuksen avulla. Metsänomistajaa kannustetaan vastaavasti investoimaan kärsivällisesti kaukana tulevaisuudessa odottaviin tuottoihin kemera -investointituen avulla. Siinä valtio sijoittaa yhden euron ja metsänomistaja kaksi tai kolme euroa kymmenien vuosien päästä odottaviin tuloihin. Investointi tulevaan hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Aivan kuten lasten kasvatuksessa on myös metsänhoidossa nyrkkisääntöjä. Taimikon perustaminen muokattuun maahan on kuin hyvin valmennettu synnytys. Syntymän jälkeiset neuvolakäynnit on verrattavissa taimikon tarkastuksiin. Varhaishoito tapahtuu eskariiässä ja taimikonhoito rippikouluiässä. Metsällä on aivan kuten ihmiselämässä riski sairastua ja jopa kuolla ennenaikaisesti. Terveydentilasta huolehtiminen ja vakuutusturva ovat perustarpeita niistä ei pidä tinkiä. Ensiharvennus on kuin ammattitutkinto, jossa pitkäjänteisyys palkitaan ensimmäisten hakkuutulojen muodossa. Merkittäviä tilipäiviä metsästä saa vain kolmesti kiertoajassa - ensiharvennustulojen jälkeen vielä toisesta harvennuksesta ja päätehakkuusta. Kannattavuuden kannalta hakkuiden oikeaaikaisuus ja korjuutyön laatu ovat tärkeitä. Koska tilipäiviä on harvassa, myös yksikköhintoja kannattaa seurata muutaman vuoden tähtäimellä ja päättää myyntiajankohdasta kulloisenkin markkinatilanteen pohjalta. Vuodet eivät ole veljeksiä toisinaan kysellään vahvemmin kuusi- ja toisinaan mäntyvaltaisia leimikoita. Puukaupan kilpailutus on viisasta, sillä harva ostaja pystyy maksamaan parasta hintaa kaikenlaisista leimikoista. Yksikköhinta ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Hakkuussa käytettävät tukkipituudet ja muut kauppakirjan ehdot vaikuttavat lopputulokseen. Monesti aliarvioidaan katkonnan vaikutus. Tukkipuun ja kuitupuun hintaero on päätehakkuulla 1:3 ja harvennuksillakin 1:2,5. Siksi korjuuta pitää aina valvoa, että se toteutuu kauppakirjan ehtojen mukaisesti. Korjuun valvonta vaatii osaamista ja mittaustietoja. Metsänomistajalla on oikeus vaatia tiedot katkotuista pölkyistä ja niiden pituus- ja läpimittajakaumasta eikä se saa riippua siitä onko metsänomistaja antanut valtakirjan asioidensa hoitamiseen vai ei. Jo pelkkä tietoisuus siitä, että joku valvoo korjuuta ja katkontaa on vahinkoja ennalta ehkäisevää. Vastaavasti epäilys siitä, että mittaustietoja pantataan, on omiaan viemään puukaupan luottamusta. Jos oma osaaminen tai aika ei riitä korjuun valvontaan kannattaa se palvelu ehdottomasti ostaa omalta metsänhoitoyhdistykseltä. Jatkossa kuitupuun jalostuskapasiteetti on lisääntymässä merkittävästi. Se tarkoittaa, että katkonnan kanssa on oltava vielä nykyistäkin valppaampana. Vaikka metsän kiertoaika on ihmiselon mittainen, ei metsän kestä olla passiivisen omistuksen vaiheessa ilman, että tuotot pienenevät. Vanhuuteen kuuluu voimien heikkeneminen eikä ennen täysi-ikäisyyttä ole oikeuksia eikä kykyjäkään huolehtia viisaasta päätöksen teosta. Tämän vuoksi metsän tulisi vaihtaa omistajaa kahdesti tai kolmesti ihmisen elinkaaren aikana. Aivan kuten sote-ratkaisujen tulee metsätilojen sukupolvenvaihdosten olla valtiovallan erityissuojelussa. Molemmista on kirjaukset Sipilän hallituksen ohjelmassa. Ne pitää myös toteuttaa. Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y. Miksei Savonlinnan bioöljytuotanto käynnisty? Bioöljytehtaan rahoitus tarvitaan nopeasti, jotta kuitupuulle saadaan kysyntää ja Etelä-Savon puukauppaan vauhtia. Suomen talous jatkaa laskukiitoa. Hallitus tekee hartiavoimin töitä elvytyksen eteen. Hallitusohjelmaan neuvoteltiin tavoitteita biotalouden alueelle. Metsästä katsottuna ne näyttävät hyviltä ja kannatettavilta. Kymmenen vuoden strategisessa tavoitteessa on todettu, että Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä tullaan parantamaan vaihtotasetta, lisätään omavaraisuutta, luodaan kipeästi kaivattuja uusia työpaikkoja sekä edesautetaan Suomen ilmastotavoitetta. Tavoitteena on samalla korvata fossiilista tuontienergiaa puhtaalla ja uusiutuvalla energialla. Hallituskaudelle on myös määritelty kärkihankkeita. Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020 luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän tarjonnan lisäämiseen. Suurimmat mahdollisuudet saavutetaan nestemäisen biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa. Savonlinnan Pääskylahden vaneritehtaan viereen on suunnitteilla Green Fuel Nordic Oy:n bioöljytehdas. Yhtiön investointiohjelma tukee hallitusohjelman biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen tavoitetta erinomaisesti. Toteutuessaan jalostamon suora työllistävä vaikutus on yli 300 henkilöä. Toteutuessaan GFN laitos tarjoaa paikallisen vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille. Laitos tulisi olemaan edelläkävijä toisen sukupolven biopolttonesteiden jalostamisessa. Etelä- Savon puuvarat ovat uusimman inventoinnin mukaan 180 miljoonaa kiintokuutiota ja puuston kasvu 7,5 milj m³/vuosi. Etelä-Savon hakkuut ovat viime vuosina olleet 5,5 6,8 milj m³/v eli säästöä on kertynyt jo pitkään. Tällainen ylituotantotilanne tuo puukauppaan omat piirteensä. Hakkuissa on alueellisia eroja. Etelä- Savon metsäalueiden lähellä ei ole kuitupuuta käyttäviä laitoksia. Energiapuun käyttö on rajallista. Kaikki palaset näyttävät olevan kohdallaan. Savonlinnan biojalostamo on kuin kopio hallitusohjelman tekstistä. Moni asia puoltaa bioöljyä tuottavan laitoksen rakentamista. Monilla bensamittareilla voi tankata jo uusia biopolttoaineita ja esim. jopa Fordin konekin tuntuu vielä pyörivän. Miksi Savonlinnassa bioöljyrekat eivät liiku? Uusia puunkäyttöpaikkoja on suunnitteilla ja jopa rakenteilla. Metsäteollisuus ryn jäsenet ovat suunnitelleet uusia investointeja. Metsäteollisuus ryn edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarisen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa kertoo paljon. Pakarisen mukaan biotalouden työpaikat rakentuvat olemassa olevan teollisuuden yhteyteen. Puunkäytön kannalta varmasti järkevää, mutta tarkoittaa, että ulkopuolisia toimijoita ei hyvällä katsota eikä puukauppaan tarvita varsinkaan sellutehtaista riippumatonta kilpailua. Savonlinnan, Iisalmen ja Lieksan biojalostamohankkeiden kimppuun on hyökätty varmasti kaikilla käytettävissä olevilla Metsäteollisuus ry:n aselajeilla. Näiden taustavoimien edessä Savonlinnan hanke tarvitsee juuri nyt kaiken mahdollisen tuen maakunnan politiikoilta ja päättäjiltä. Metsän kannalta katsottuna kaikkia jalostajia tarvitaan ja eri käyttökohteet tukevat toisiaan. Pienpuuhakkuista kertyvä energia- ja kuitupuu ohjataan paikalliseen bioöljylaitokseen, varsinaisista harvennushakkuista kertyvät puut sellu- ja paperitehtaille sekä harvennus- ja uudistushakkuiden tukkipuut lähiseudun laitoksille. Bioöljytehdas voi käyttää myös lähiseudun mekaanisten jalostuspaikkojen sivutuotteena tulevaa haketta hyväkseen pienemmillä päästöillä. Harri Huupponen asiakkuuspäällikkö Mhy Etelä-Savo

5 5 Hyödynnä jäsenyytesi ja tilaa maksuton metsäkäynti tai puunmyyntisuunnitelma Johtajan palsta Mhy Etelä-Savon toimintaa on takana kahdeksan työntäyteistä kuukautta. Uuden yhdistyksen palveluprosesseja ja tiimien toimintaa on hiottu yhteiseen malliin. Osalla tiimien alueista muutokset ovat olleet merkittäviä entiseen verrattuna. Alkuvuoden aikana koko organisaation toimintaa on kehitetty ripeästi ja määrätietoisesti eteenpäin. Toiseen toimintavuoteen lähdettäessä mhy Etelä-Savolla on entistäkin parempi valmius palvella alueen metsänomistajia puukaupassa, korjuupalvelussa, metsänhoidossa, metsäsuunnittelussa, metsäntilan omistusjärjestelyissä, metsätilakaupassa sekä metsätie- ja ojituspalveluissa. Pystymme tarjoamaan paikallisesti kaikki metsänomistajan tarvitsemat metsäpalvelut oman palveluorganisaation kautta. Kaikki palvelut ovat saatavissa oman metsäasiantuntijasi kautta, joka on vain puhelinsoiton päässä. Puukauppaa käydään kesäkorjuukelpoisista kohteista muista puukaupan kilpailuttaminen Hyödynnä jäsenetuna maksuton puunmyyntisuunnitelma. Puukaupan kilpailuttaminen kannattaa aina. Tarjouksia pyydetään hyvin pienistäkin asioista, joten tarjous kannattaa pyytää varmasti usein kymmenien tuhansien arvoisesta puukaupastakin. Kilpailu pitää yllä toimivaa puumarkkinaa, se on kaikkien metsänomistajien etu. Kilpailuasetelmaa pyritään murentamaan erilaisilla palvelusopimuksilla ja bonuksilla, mutta metsänomistajien kannattaa pitää kirkkaana iso kuva jos ei olisi kilpailua puusta, niin mikäpä puun hintaakaan nostaisi. Teollisuus ei harjoita hyväntekeväisyyttä maksamalla puusta yhtään enempää kuin on pakko puun liikkeelle saamiseksi. Korjuupalvelukohteita mahtuu vielä syksyn korjuuseen hyödynnä pienpuutuen mahdollisuudet Korjuupalveluun mahtuu kohteita syksyn korjuuseen. Tulevan talven työohjelmatkin täyttyvät kovaa vauhtia, joten kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Pieniläpimittaisissa ensiharvennuksissa kannattaa hyödyntää korotettu nuoren metsän hoidon tuki eli ns. pienpuutuki. Tuen määrä on 450 /ha kysy tukiehdot metsäasiantuntijaltasi. Puunkorjuupalvelussa toimituksia on tällä hetkellä 12 eri puunostajalle. Uusimpana toimituskohteena parrun osalla on Partaharjun Puutarhan saha Pieksämäellä. Osalla toimialuetta kuitupuun kysyntä on ollut alkuvuodesta niin heikkoa, että korjuuta on jouduttu rajoittamaan merkittävästi. Tulossa olevien investointien toivotaan vauhdittavan puun kysyntää. Latvusmassaa hankitaan koko toimialueelta Mhy Etelä-Savo on solminut kesän aikana uusia sopimuksia energiapuun laitostoimituksia Etelä-Savon Energian Pursialan laitokselle sekä Stora Enson Varkauden ja Heinolan laitoksille. Laitostoimitukset koskevat pääosin latvusmassaa ja kokopuuta. Lisäksi pienempiä toimituskohteita ovat Haukivuoren Lämpö ja Hirvensalmen Energia. Karsitun rangan kysyntä jatkuu edelleen heikkona. Latvusmassaa ja kokopuuta hankitaan koko mhy:n toimialueelta. Sovi taimikonhoitotöistä nyt Kemeran tukiehdot heikkenemässä ensi vuonna Taimikonhoitotyöt lähtivät liikkeelle kesäkuussa uuden Kemera-lain astuttua voimaan. Rahoitushakemuksia on toimitettu Metsäkeskukseen valtakunnallisesti noin kpl ja heidän tietojärjestelmät ovat ruuhkautuneet pahasti. Ensimmäisiä uuden lain mukaisia tukien maksuja saadaan Metsäkeskuksen mukaan liikkeelle loppuvuodesta alkaen. Ensi vuonna Kemera-lain ehdot ovat joltakin osin heikkenemässä niukemman budjetin vuoksi, joten hankkeita kannattaa laittaa liikkeelle nyt syksyn aikana. Näin saa varmistettua hankkeelle nykyisten tukiehtojen mukaiset tuet. Taimikonhoitoja sopii rajallisesti syksyn toteutukseen mennessä tilatut hankkeet osallistuvat kolmen metsäpalvelusetelin arvontaan. Metsätie- ja ojituspalvelut laajenivat läntiselle alueelle Reijo Kähärä aloitti elokuun alusta alkaen työt mhy Etelä-Savossa metsätie- ja ojitusasioiden erikoisasiantuntijana. Reijolla on pitkä kokemus tie- ja ojahankkeista, joten hyödyntäkää palvelumme metsäteiden perusparannushankkeissa. Kesäkorjuukelpoisille leimikoille on jatkossa entistä kovempi kysyntä, joten ympärivuotisesti liikennöitävään tiestöön panostaminen kannattaa. Metsäteiden perusparannuksiin on saatavissa tukea 40 % toteutuneista kustannuksista. Kalle Kaartinen palvelee vastaavissa asioissa itäisellä alueellamme. Metsäsuunnitelma saatavilla myös mobiiliversiona jäsenille maksutta Metsäsuunnittelua tehdään neljän metsäsuunnittelijan voimin. Osalla aluetta suunnitelmien laadintaa mahtuu vielä loppuvuoden toteutukseen, jolloin uuden suunnitelman saa talven aikana. Uuden paperisen metsäsuunnitelman ja karttojen lisäksi jäsenetuna saat maksutta mobiilimetsäsuunnitelman. Ensimmäiset metsänomistajat ovat jo saaneet palvelun käyttöönsä ja käyttökokemukset ovat olleet kiitettäviä. Metsäsuunnitelma ja koko valtakunnan peruskartat ja kiinteistörajat aina taskussasi. Metsäkiinteistöillä on kysyntää Metsäkiinteistökauppaa on tehty alkuvuoden aikana hyvällä vauhdilla Etelä-Savossa. Metsätiloilla on kysyntää. Jos ajatuksissa on metsäkiinteistön myynti tai metsätilan omistusjärjestelyt, niin näissä asioissa palvelevat metsäkiinteistökaupan ammattilaiset Antti Tiihonen, Kimmo Asikainen ja Petra Huupponen. Yhteismetsä perustamisvaiheessa Mhy Etelä-Savo perustaa yhteismetsän syksyn aikana. Perustamisvaiheessa mukaan tulevat tilat ovat Juvan, Sulkavan, Rantasalmen ja Savonlinnan alueelta. Jatkossa tiloja otetaan mukaan yhteismetsään koko yhdistyksen toimialueelta. Kun metsäasiat ovat ajankohtaisia, niin kilauta omalle metsäasiantuntijallesi tai toimiston numeroomme Hyvää syksyä lehtemme lukijoille! Petri Pajunen YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN MYYNTI: MIKKO PIHALA puh Länsi-Suomi AHTI SORMUNEN puh Itä- ja Pohjois-Suomi

6 6 Kysyimme toimialueemme puunostajilta syksyn puumarkkinanäkymiä Syksyn puumarkkinatilanne? Millaiset leimikot ja puutavaralajit ovat kysytyimpiä? Tämän syksyn korjuisiin ostetaan koivu- ja mäntyvaltaisia leimikoita, sekä pääte- että harvennushakkuita. Hyvälaatuisella mäntytukilla on kysyntää, kuusitukin kysyntä on huonosta sahatavaramarkkinatilanteesta johtuen heikko. Koivukuitupuu ja tukki ovat haluttuja puutavaralajeja Heikki Alanne Aluepäällikkö, Harvestia Vilkkaalle puukauppasyksylle on hyvät edellytykset. Sahatavaran hinta- ja kysyntäkehitys on ollut heikko ja tukin hintaa kohdistuu selkeä hintapaine. Tästä huolimatta tuotannot pyörivät ja ainakin Koskitukilla ostotarpeita on normaalisti. Vaneri- ja viiluteollisuutemme näkymät ovat melko vakaat ja koivutukille on normaali hyvä kysyntä. Etelä-Savon alueella koivutukkia sisältävät leimikot ja hankintaerät ovat kysytyimpiä. Sopivan etäisyyden säteellä Hirvensalmesta ostamme myös harvennusleimikoita, joista kertyy hyvin senttistä havuparrua Kissakosken sahan tarpeisiin. Jussi Joensuu Metsäpäällikkö, Koskitukki Syksyn ostomahdollisuutemme ovat hyvät omistajajäsenten puukauppaan, ostamme kaikkia puutavaralajeja. Halutuimpia leimikoita ovat sulan maan aikana korjattavat päätehakkuuleimikot ja kesäharvennukset. Jussi Sairanen Piiripäällikkö, Metsä Group Mäntypylvään kysyntä jatkuu tasaisena, pylväitä hankitaan ensi talven hakkuisiin. Tarvittavat hankintamäärät ovat edellisen hakkuukauden tasolla. Leimikkotyypeistä mäntyvaltaiset lähinnä kuivan kankaan leimikot ovat meillä kysytyimpiä, koska niistä saa suhteessa parhaimmin pylväsaihioita. Marko Heinonen, P. Heinonen Oy Ostamme mielellämme pystypuuna kaikkia kohteita, jotka ovat sulan maan aikana korjattavissa ja kuljetettavissa. Erityisesti kesäharvennukset ovat nyt haluttuja. Hankintapuussa paras kysyntä on kuusi- ja mäntykuitupuulla. Jussi Lemmetty, Aluejohtaja Etelä-Suomen hankinta-alue Stora Enso Metsä UPM ostaa järeitä päätehakkuuleimikoita syksyn korjuisiin. Puukauppa on lähtenyt hyvin käyntiin ja syksystä arvioidaan tulevan perinteinen varsin aktiivinen vuodenaika Etelä-Savon metsissä. Halutuimpia lajeja ovat järeät mäntytukit, kuusisorvitukit ja koivuvaneritukit. Mika Wahlman Metsäasiakaspäällikkö, UPM Puita ostetaan normaalisti, vaikkakin sahatavarakaupan osalta tilanne näyttää loppuvuoden osalta hankalalta. Versowood on sahayhtiö, joten ostamme lähinnä kuusi- ja mäntytukkia, joita saadaan parhaiten päätehakkuuleimikoista. Hyvistä mäntyleimikoista haetaan aktiivisesti myös mäntypylväitä. Jussi Torpo Metsäpäällikkö, Versowood Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min (sis. alv.) JUVA, Vehmainen (Pakinmaa). Metsätila 8,95ha. Puuston määrä n. 450m 3. Hyvät kasvavat kuusentaimikot joissa jonkin verran hoitotöitä. Hp Tarj mennessä. Kimmo Asikainen p JUVA, Paatela. Määräala n. 21,2ha. Puuston määrä n. 2340m 3. Erittäin rehevät, hyväkasvuiset maapohjat. Puustot voimakkaasa asvokasvuvaiheessa. Määräala rajoittuu Salajärven rantaan, ei kuitenkaan rakennusoikeutta. Taimistot ovat täystiheitä, pääasiassa varttuneita kuusen taimikoita joissa jonkin verran hoidon tarvetta. Hp Tarj mennessä. Kimmo Asikainen p JUVA, Näärinki. Metsätila 31,11ha. Puuston määrä n. 3000m 3. Pääasiassa mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä. Hp Kimmo Asikainen p JUVA, Hyötyy (Mauru). Kaksi metsätilaa yht.n. 49,50ha. Kaksi vierekkäistä metsätilaa.jolla puuston määrä n. 2200m3. Omatoimiselle metsänhoitajalle antoisa palsta. Hp Kimmo Asikainen p JUVA, Kuosmala (Siikakoski). Rantametsätila 8,672ha. Evottu-nimisen järven rantaa n. 1200m, yleiskaavassa kolme rantarakennuspaikkaa, yhdellä paikalla valmiina pieni mökki ja rantasauna. Järeä mäntyvaltainen puusto. Hp Kimmo Asikainen p SULKAVA, Rauhaniemi. Metsätila 10,21ha. Lähellä Saimaan rantaa. Puustoa n. 1440m 3. Hyvät kivennäismaapohjat, tie kulkee palstan halki. Hp Tarj mennessä. Kimmo Asikainen p MIKKELI, Rämälä. Talo 108m 2, navetta-/latorakennus ja aitta 0,43ha:n tontilla. Vain noin 14km Mikkelin keskustasta. Mahdollisuus ostaa talon ympäriltä lisämaata noin 3,3ha, josta pääosa viljeltyä pelota. Talon 4300m 2 :n tontilla hp ja noin 3,3ha lisamaan hp Tarjoukset klo 9:00 mennessä. Sovi esittely! Antti Tiihonen MIKKELI, Moisio. Salosaaressa lähellä Kirkonvarkauden siltaa metsätila 9,135ha. Puustoa n. 1100m 3. Kaavamerkintä M-1, ei rakennusoikeutta. Hp Antti Tiihonen VARATTU MIKKELI, Rämälä. Kaksi metsätilaa yht. 28,618ha. Kaksi hyväpuustoista metsätilaa hyvällä sijainnilla. Peltoa noin 1,3ha. Puustoa yht. n. 3600m 3. Hp Antti Tiihonen VARATTU HÄMEENLINNA, Sappee. Hyväpuustoinen rantametsätila 2,405ha Kyläjärven rannalla. Hp Antti Tiihonen MIKKELI, Haukivuori, (Haukivuoren Harjumaa). 31,91ha:n metsätila Naarajärventien varressa. Hp Puustoa n. 3100m 3. Hp Tarj klo 12:00 mennessä. Antti Tiihonen MIKKELI, Vanhamäki. 10,740 ha:n metsätila Rahikaisenkyläntien varressa. Puustoa n m 3. Hp Puustoa n. 1000m 3. Hp Antti Tiihonen MIKKELI, Asila. Sääskijärven rannalla rantametsätila 2,78ha. Puustoa n. 300m 3. Soveltuu myös rakennuspaikaksi. Ei rantarakennusoikeutta. Hp Antti Tiihonen JOUTSA, Mieskonmäki. Kolme metsäkiinteistöä, 7,439ha. Puustoa n. 500m 3. Hp Tarj klo 15:00 mennessä. Antti Tiihonen SAVONLINNA, Savonranta, Leivola. Metsätila 13,347ha. Rantametsätila, jolla kaavan mukaisia RA-paikkoja Leivonjärven rannassa. Puustoa n. 1250m 3. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kerimäki, Toroppala. Metsätila 14,877ha. Taimikkotila omatoimiselle. Hyvä sijainti. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kerimäki, Anttola. Metsätila 19,90ha. Nuorta kasvatusmetsää ja taimikkoa. Tila rajoittuu Pieneen Vehkajärveen. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Savonranta, Paasniemi. Määräala n. 12,5ha. Puusoa n m 3 Nuorta kasvatusmetsää ja Pyyveden rantaa, ei RA-oikeutta. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p Seuraavat Säimenen kylässä myynnissä olevat metsätilat ja määräalat ovat rajanaapureita: SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 14,3ha. Pääosin varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 1500m 3. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Metsätila 31,38ha. Monipuolinen tila jolla harvennettavaa, päätehakattavaa ja hoidettavaa. Vanha pihapiiri, sähköliittymä ja kaivo. Puustoa n. 4000m 3. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 34,2ha. Hyväkasvuiset ja tasaiset maapohjat. Uudistuskypsää yli neljännes pinta-alasta. Puustoa n. 3800m 3. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 73,3ha. Männikkövaltainen määräala, jolle hyvät tieyhteydet. Paljon hakkuumahdollisuuksia. Puustoa n. 8700m 3. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 10,6ha. Hyväkasvuiset ja tasaiset maapohjat. Pääosin varttunutta kasvatusmetsää. Puustoa n. 1750m 3. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 50 ha. Nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 3700m 3. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 6,0 ha. Pieni puustoinen ja hoidettu määräala. Puustoa n. 610m 3. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 20,10ha. Pääosin varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 2300m 3. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kaartilanranta. Määräala n. 34,2ha. Hyvin hoidettu metsätilan määräala, jolla rehevät ja tasaiset kivennäismaapohjat. Puustoa yht.noin 2600m 3. Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Savonranta. Kaksi hienoa vapaa-ajan tonttia Saimaan Paasselän rannalla. Lounaaseen avautuvat kauniit mäntyvaltaiset tontit jotka rajoittuvat Vemppolantiehen. Vinkula 12:44, 8164m 2 hp ja Uittola 12:45, 7097m 2 hp Myydään tarjousten perusteella. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kerimäki. Paasniemi 17,512ha. Rantametsätila ja asuinrakennus pihapiireineen. V valmistuneessa asuinrakennuksessa 6h+k+ph ja sauna., yht. 204m 2. Vanha aitta, navetta ja pihasauna. Puustoa n m 3. Rehevät ja tasaiset maapohjat. Pohjalammin rantaa n. 220m. Etuovi.com kohde:b Hp /tarjous. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kerimäki. 6,923ha. Pieni metsätila Rauvanniemessä, jonka pihapiirissä asuinrakennus, autotalli sekä varastorakennuksia. Puustoa noin 760 m 3. Etuovi.com kohde b23649 Hp /tarjous. Petra Huupponen p Mhy Etelä-Savon alueella LKV metsäasiantuntijat: Kimmo Asikainen, LKV, julkinen kaupanvahvistaja p , kimmo.asikainen@metsatilat.fi Toimialue: Juva, Puumala, Sulkava, Anttolan etelä-osa Mikkelistä ja Kiviapaja Savonlinnasta Petra Huupponen, LKV p , petra.huupponen@metsatilat.fi Toimialue: Savonlinna (poislukien Kiviapaja) ja Rantasalmi Antti Tiihonen, LKV p , antti.tiihonen@metsatilat.fi Toimialue: Mikkeli (Haukivuori ja Anttolasta pohjois-osa), Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa. Minna Canthin katu 11B, KUOPIO p

7 7 Etelä-Savon puukauppa käynnistyi Vuoden alkupuoliskolla vilkkaimmat myyntiviikot ajoittuivat toukokesäkuulle. Kesälomat hiljensivät sitten markkinat. Tammi-elokuun myyntimäärät Etelä- Savossa olivat yhteensä noin 2,3 milj. m3. Määrä oli lähes kymmenen prosenttia alempi kuin viime vuonna. Myös valtakunnallisesti puukauppa oli kymmenyksen jäljessä viime vuodesta. Elokuussa kauppa kävi vielä verkkaisesti, mutta aivan viime viikkoina myyntimäärät ovat kasvaneet. Kokonaisuutena teollisuuden puunkäyttö on ollut suurempaa kuin ostoista kertyvän puun määrä ja ostajien raakaainevarannot ovat hieman supistuneet. Tämä ei kuitenkaan sanottavasti ole heijastunut puumarkkinoille. Markkinoilta raportoidaan edelleen hyvin yleisesti havukuidun ylitarjonnasta. Tilanteeseen on vaikuttanut osaltaan myös heikko energiapuun kysyntä. Tukkipuun markkina on ollut tasapainoisempi, mutta kysynnältään varsin vaisu. Puumarkkinat ovat kuitenkin kaksijakoiset. Kesäkorjuukelpoisille kohteille on kysyntää, mutta talvikorjuuleimikoiden myynti on erittäin vaikeaa. Teollisuuden varannoissa on merkittäviä määriä edellisiltä vuosilta siirtyneitä talvikorjuukohteita. Uusi tuotanto kohentaa kysyntää Optimististen arvioiden mukaan kuitupuun kehno kysyntä voi jäädä lyhytaikaiseksi. Varkauden kartonkitehtaan käynnistyminen lisää jo lähikuukausina havukuidun kysyntää ja roima parannus saadaan sitten tuonnempana Metsä Groupin Äänekosken tehtaan käynnistyessä. Lisäksi on hyvä nippu muitakin puun käyttöä lisääviä suunnitelmia. Myös energiapuumarkkinoiden heräämistä odotetaan. Itä-Suomen kannalta on positiivista myös se, että tuontipuun määrät ovat selvässä laskusuunnassa. Tammi-toukokuussa raakapuun tuontimäärät supistuivat 10 % edellisvuodesta. Tukkikauppa on kuitenkin metsänomistajille taloudellisesti tärkein asia. Lähikuukaudet näyttävät haasteellisilta. Valmiin sahatavaran varastot ovat korkealla ja useat sahat ovat ilmoittaneet tuotannon supistuksista syksyä koskien. Vaikeimmalta näyttää kuusitukin tilanne. Vaikka nyt puumarkkinoilla näyttää hieman harmaalta, on kuitenkin tosiasia, että puunkäyttö on kokonaisuutena varsin korkealla tasolla. Syksyn mittaan teollisuus tarvitsee merkittävän määrän raakaainetta ja kauppoja tehdään. Etelä-Savossa puukauppa onkin käynnistynyt hieman muuta maata vilkkaammin. Tahti on nyt sama kuin viime vuonna tähän aikaan. Metsänhoitoyhdistystä kannattaa hyödyntää Onnistuneen puukaupan resepti on ennallaan: 1. Aloita puukaupan valmistelu yhteydenotolla omaan metsänhoitoyhdistykseen. 2. Suunnittele yhdessä oman metsäasiantuntijan kanssa mihin hakkuut kannattaa kohdistaa. 3. Sovi leimikon markkinoinnista ja kilpailutuksesta. Muistathan, että metsänhoitoyhdistyksellä on tietoa paitsi hinnoista myös eri ostajien tukinkatkonnasta. 4.Varmista korjuunvalvonta. 5. Sovi samalla myös uudistamistöiden hoidosta. Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien oma palvelutalo, joka toimii metsänomistajan tavoitteista lähtien. Samalla se tuo turvaa ja vaivattomuutta koko puukauppaprosessiin. Timo Leskinen kenttäjohtaja MTK Metsälinja Kantohinnat Etelä-Savossa Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivutukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu 59,0 56,4 47,9 17,7 21,9 18,3 17,7 Harvennushakkuu 48,6 49,4 38,2 16,2 15,9 15,4 Ensiharvennus 12,1 12,1 13,2 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta Kuvateksti: Lomakauden jälkeen Etelä-Savossa puukauppoja on tehty täsmälleen samassa tahdissa kuin viime vuonna. Lomakauden jälkeen Etelä-Savossa puukauppoja on tehty täsmälleen samassa tahdissa kuin viime vuonna. Pidä huolta Kantohinnat Etelä-Savossa Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivutukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu 59,0 56,4 47,9 21,9 18,3 17,7 Harvennushakkuu 48,6 49,4 38,2 16,2 15,9 15,4 Ensiharvennus 12,1 12,1 13,2 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta perinnöstäsi Kasvavan metsän boorilannoituksella metsäsi arvo kasvaa jopa / ha. K Y S Y L I S Ä Ä M E T S Ä A M M AT T I L A I S E LTA S I. W W W. E C O L A N. F I P , H A N N U T U K I A I N E N

8 8 Mhy Etelä-Savon jäsenedut 2015 Olemme ainoa metsäalan toimija, joka on samalla myös metsänomistajien etujärjestö. Tule mukaan, me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Löydät jäsenedut myös netistä > oma yhdistyksesi > metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenedut. Jäsenmaksu on v perusmaksu ,50 /ha-maksu, max. 300 /jäsen. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Jäsenmaksun nettosumma verovähennyksen jälkeen on vain / jäsen. On monta hyvää syytä olla jäsen: 1. Asiantuntemus Saat kaikki metsäpalvelut oman metsäasiantuntijasi kautta 2. Metsänhoitoyhdistykseen luotetaan Toimialueemme yksityisten metsänomistajien myymistä puista 70 % lähtee liikkeelle kauttamme. Puukaupan kilpailuttaminen ja katkonta-aineisto ovat etuja, joita sinulle ei pysty tarjoamaan kukaan muu metsäalan toimija. 3. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin Vaikutamme kaava-, laki- ja ympäristöasioihin, joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta metsiesi käyttöön. Voimme auttaa myös yksittäisissä edunvalvonta-asioissa. Mikään muu organisaatio ei tee metsänomistajan edunvalvontaa. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENYYS KANNATTAA 4. Maksuton metsäkäynti Jäsenedun arvo 70 /tunti 5. Maksuton puunmyyntisuunnitelma Jäsenedun arvo 280 / 1/2 päivää. 6. Metsänomistajien koulutus ja neuvonta Jäsenedun arvo 30 /tilaisuus 7. Jäsenlehdet ja Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistajanumerot Jäsenedun arvo 20 /vuosi. 8. Maksuton PEFC-metsäsertifiointi Jäsenedun arvo 30 /vuosi 9. Valtakunnalliset yhteistyökumppanien ja MTK:n jäsenedut. Jäsenille alennusta mm. metsä- ja kotivakuutuksesta, rahoituksesta, polttoaineista, energiasta, esim. LähiTapiola: 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksesta Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä alennusta - 3,19 snt/litra Neste: Yrityskortilla alennus bensiinistä -2,5 snt/litra ja dieselistä -2,7 snt/ litra Savotan Puoti: Pokara, Tehoheinäin ja Raivaveitsi jäsenetuhintaan Aarre-lehti: 6 kk tilaus 47,50 + Aarteita Suomen luonnosta kirja Kaikki valtakunnalliset edut löydät osoitteesta Kilpailutettujen puukauppojen paikalliset hintatiedot jäsenille Jäsenverkko Repusta Moninkertaisista perusmaksuista (50 ) voi saada vapautuksen, mikäli maksajina ovat puolisot ja molemmat jäsenyydet ovat metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa. Vapautusta haetaan hallitukselta kirjallisesti vuoden 2015 loppuun mennessä ja vuodesta 2016 alkaen jäsenmaksu peritään vain yhdellä perusmaksulla. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi.

9 9 Jokainen metsähehtaari pitäisi olla aktiivisessa hoidossa Kuvat Kimmo Pajunen OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen on syntyperäinen juvalainen ja eteläsavolainen metsänomistaja, pankkimiehen ura alkoi myös oman kunnan osuuspankissa. Karhinen pystyy katsomaan metsän merkitystä niin valtakunnan tasolla kuin paikallisesti. Vastaus siihen, kannattaako metsään sijoittaa oli yksiselitteisen positiivinen. Kuvassa Metsä Rokkaa tapahtuman juontaja Jaana Pelkonen haastattelee Reijo Karhista. Reijo Karhinen, eteläsavolainen metsänomistaja, on huolestunut maamme metsien omistamisen pirstaloitumisesta ja omistajien ikärakenteen kehityksestä. Puhuessaan kesällä Metsä Rokkaa - tapahtumassa OP Ryhmän pääjohtaja kuvasi tilannetta sanomalla, että kansakunnan kivijalkaan on vähitellen rakentumassa aikapommi. Karhinen näkee metsät hyvin tärkeänä omaisuuseränä koko kansakunnan tasolla, mutta muistuttaa, että jokainen päättää itse kohdaltaan omaisuutensa siis myös metsän kohtalosta. - Oikeiden kannustimien aikaan saaminen on tärkeää, sillä ongelma on ollut pitkään tiedossa ja tähän mennessä on saatu varsin vähän aikaan, sanoo Karhinen ja painottaa sitä, että metsien oikea omistamisen rakenne takaa teollisuudelle sen tarvitseman tasaisen raaka-ainevirran. - Tarvitsemme kannustimia sukupolvenvaihdoksiin, kuolinpesien purkuihin ja kaikkeen sellaiseen, mikä aktivoi vailla hoitoa olevista metsäpalstoista luopumiseen. Yhtään metsäkiinteistökauppaa en ole katunut Reijo Karhinen katsoo metsäomaisuuteen sijoittamisen monesta eri näkökulmasta, perhe on sijoittanut metsään aktiivisesti viimeiset viisitoista vuotta. - Olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka sanovat, että yhtään metsäkiinteistökauppaa ei ole katunut, mutta tekemättömiä kyllä. Heinäkuun alussa Juvalla puhunut Reijo Karhinen pohti sitäkin, kannattaako laittaa rahansa metsäteollisuuden osakkeisiin vai ostaa suoraan metsätila? Metsä tarjoaa vakaata tuottoa ja suojaa inflaatiota vastaan, osakemarkkinoilla on mahdollisuus myös lyhyisiin arvonnousuihin. Kotimainen metsäteollisuus on kuitenkin uusiutumassa vahvasti ja siksi Karhinen näkee, että puunmyyntituloja on luonteva sijoittaa myös metsäteollisuuden osakkeisiin tai joukkolainoihin. Tunneside on tärkeä Sijoitusomaisuutena metsä sopii pitkäjänteiselle sijoittajalle, mutta niin sijoittamisen kuin omistamisen kohdalla ehdoton edellytys on, että kokee metsän läheiseksi asiaksi. Reijo Karhisen oma metsäsuhde syntyi lapsuudenkodissa Härkälän kylässä Juvalla. - Isäni teki paljon ajohommia tilan töiden ohessa ja ensimmäiset muistot hänen apunaan ovat Reijo Karhinen kokosi esityksensä Vieläkö metsään kannattaa sijoittaa teeman ympärille. Kansakunnan kokonaisedun kannalta metsätaloudella on painava merkitys ja siksi tilojen pirstaloitumiseen ja metsänomistajien ikärakenteen oikaisemiseen pitää löytää tehokkaampia keinoja. alle 10-vuotiaana, kertoo Reijo Karhinen ja jatkaa, että juontovinssin saksia on tullut nuoruusvuosina juoksutettua paljon! Metsä on Karhisen perheelle yhteinen juttu, sillä Tuula-vaimo on myös maatilalta kotoisin. Metsäomaisuutta on kartutettu hyvin tietoisesti, mutta yhtä tietoisesti hankinnat pyritään tekemään alle tunnin ajomatkan päästä Pihlajaveden rannalla sijaitsevalta päätilalta. - Metsä on myös merkittävä henkisen hyvinvoinnin lähde ja vastapaino paineikkaalle päätyölle. Kaikki istutustyöt teemme perheen voimin, raivauksista niin paljon kuin aika antaa myöten. Reijo Karhinen kertoo, että jotain lapsuuden metsäkokemuksista on tarttunut vahvasti mukaan: korjuuajo hoituu edelleen, perusosaaminen on säilynyt, kunhan vaan olisi aikaa enemmän. Varallisuutta pitää hoitaa Reijo Karhisen mukaan metsähoidon tilan iso kuva on hyvä, mutta totuus on, että jopa neljännesosassa metsistämme ei 30 vuoteen ole tehty mitään. Pankkimies kysyykin, mitä muuta varallisuuserää hoidamme näin huonosti? Metsän osuus kotitalouksien varallisuudesta on huomattava. Suomessa on noin metsänomistajaa, pörssiosakkeita omistaa kotitaloutta. Suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta 7,5 prosenttia on sijoitettu metsään ja suoriin osakesijoituksiin 5,2. Metsän arvosta keskustellaan kuitenkin paljon vähemmän kuin pörssikursseista. Juvan tilaisuudessa Karhinen totesi, että verrattuna pörssikurssien kehityksen seurantaan käymme todella vähän mediassa tai muutoinkaan keskustelua metsätilojen hehtaarihinnoista tai edes kantohinnoista. Piileekö metsän arvon ymmärtämisessä virike ryhtyä hoitamaan aktiivisesti metsäomaisuutta? Itselleni on itsestään selvää, että minulla on kaiken aikaa hyvä tilannekuva päässäni metsistämme kuvion tarkkuudella. Yhdistykset kehittyneet hyvin ajassa Reijo Karhiselle metsänhoitoyhdistykset ovat tuttuja yhtä pitkältä ajalta kuin sijoittaminen metsään. Karhisen mukaan viime vuosien aikana yhdistykset ovat ottaneet selkeän tiikerinloikan. Palvelukyky ja sen myötä asiakaskokemus ovat parantuneet merkittävästi yhdistysten koon kasvun myötä. - On tullut joustavuutta ja asiakasymmärrystä, kuvaili Karhinen tilanteen Metsä Rokkaa esityksessään. Merkittävä parannus useamman yhdistyksen alueella metsää omistavalle on, että hän voi saada yhden yhteyshenkilön, joka avustaa koko metsäomaisuuden hoidossa. - Näiltä osin metsänhoitoyhdistykset ovat ajaneet palvelussa kirkkaasti ohi monista muista metsänomistajan sidosryhmistä, arvioi Karhinen. Juhani Krappe

10 10 Oikea-aikaisella taimikonhoidolla saadaan ensiharvennuksesta taloudellisesti kannattava Taimikonhoidossa on kolmen kohdan tavoiteohjelma. Tehdyllä työllä kohennetaan metsän laatua ja säädellään puulajisuhteita ja taimikon tiheyttä. Taimikon hoitotöissä korostetaan oikea-aikaisuutta: jos hoitotoimenpide viivästyy, taimikon kasvu voi elpyä, mutta menetettyä kasvua ei saada takaisin. Kuvat Pyry Krappe Taimikon varttuessa nousevat myös kustannukset. - Kun työ menee sahaamiseksi niin silloin tietää, että päivässä saa puolet vähemmän aikaiseksi, sanoo Anttola-Puumala tiimin metsuri Ari Tiimonen ja jatkaa, että parhaimmillaan taimikonhoito on nopsaa niittämistä. Työmaan toisen metsäammattilaisen Matti Harmoisen mukaan paras ajankohta taimikonhoitoon on neljästä viiteen vuoteen istutuksesta. Tutkittua tietoa on tarjolla Metsuri Ari Tiimonen näyttää työmaalle poikenneelle Raimo Lappalaisella, millaisen metsän he ovat saaneet esiin. Taaempana yhdistyksen yrittäjämetsuri Matti Harmoinen. Metlan 2011 tekemän Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarjan mukaan taimikonhoidon kustannusten luotettava ennustaminen on vaikeaa. Muuttujia on runsaasti, sillä metsikön ikä, kasvupaikka ja puulajia vaikuttavat kustannusten kertymiseen. Jonkinlaisen kuvan kuitenkin antaa tutkimus taimikonhoidon ajoituksen vaikutuksista kustannuksiin kuusikossa. Kustannukset nousevat varhaisperkausvaiheessa prosenttia vuodessa ja myöhemmässä taimikonhoidossa viidestä kymmeneen prosenttiin vuodessa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää taimikonhoidon työmääriä päivässä. Viisivuotiaassa kuusikossa metsuri hoitaa työpäivässä hehtaarin taimikkoa, viisi vuotta vanhemmassa taimikossa hehtaari vaatii jo puolitoista työpäivää ja 15-vuotiaassa kaksi. Tavallista isompi hoitosavotta Ari Tiimosella ja Matti Harmoisella on työn alla normaalia isompi taimikon hoitaminen. Kahdella palstalla on koko reilu parikymmentä hehtaaria ja työn alla on yksi urakan työläimmistä lohkoista. - Kuusen taimikko on rehevällä pohjalla pukannut yhdeksässä vuodessa melkoisen vitikon, tuumaavat miehet ja naureskelevat, että tiheimmissä paikoissa kahlattiin kaulaa myöten kaadettujen runkojen seassa. Tällä kertaa viivästyneellä taimikonhoidolla ei ollut pelättyjä seurauksia. Raivauksessa kaivettiin esiin hyvin säilynyt taimikko, jolla on nyt tilaa varttua ensiharvennusleimikoksi. Metsureilla ei ole töistä pulaa Yhdistyksen metsureilla ja metsuriyrittäjillä on hyvä työllisyys. Anttolan Siiskolassa olevalla työmaalla oli paikalla molempia lajikkeita, sillä Ari on yhdistyksen palkkalistoilla ja Matti on metsätalousyrittäjä, joka tekee muitakin kuin metsurin töitä. Pientä huolta miehillä on ammattikunnan ikääntymisestä, Ari suunnittelee hiljalleen eläkkeelle jäämistä ja samaa ikäpolvea on muidenkin tiimien alueella. Juhani Krappe Oletko koskaan miettinyt, voiko valinnoilla olla vaikutusta? Me otimme selvää tästä! Me valitsemme Etelä-Savolaisen metsäenergian sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineeksi. Valintamme avulla työllistetään 200 henkilötyövuotta Etelä-Savossa. Valinnoilla on vaikutusta! Lisää tietoa valintojen vaikutuksesta osoitteessa kuumatotuus.fi Etelä-Savon Energia Oy Vuorikatu Mikkeli (015) 1951 ese.fi ekoteko.fi facebook.com/esemies Taimikonhoito on viivästynyt, kun metsuri joutuu sahaamaan ja suuntaamaan jokaisen kaadettavan rungon. Parhaimmillaan palstalla edetään hyvää vauhtia vesakkoa niittäen.

11 11 Kemera-tukiin leikkauksia ensi vuodelle toimi nyt Maan hallitus on viestinyt uusista leikkauksista, jotka koskettavat myös Kemeratukia. Esillä on ollut tukitasojen alentaminen tai joidenkin työlajien poistuminen kokonaan. Nyt kannattaa toimia ripeästi ja laittaa työt vireille vielä tämän vuoden puolella. Tämän vuoden puolella tehty rahoitushakemus varmistaa tämän hetkisten tukien saamisen, vaikka töiden toteutus jäisi ensi vuoteen. MTK pitää tärkeänä, että taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon työlajit säilyvät tuen piirissä. Nuoren metsän hoidon ja rankojen keräilytuen kohteiden rajausta voidaan tarkentaa niin, että tuki ohjaisi tekemistä eniten tarvitseville kohteille ja aidoille energiapuukohteille. Metsän terveyslannoituksen tuesta voidaan luopua, koska investointi on nopeasti vaikuttava ja metsänomistajalle kannattava. Juurikäävän torjunnan tuki on tärkeä. Hallinnon kustannusten ja byrokratian vähentämiseksi tuki tulisi voida myöntää myös toimijoille. Mikäli sopeutustarve ei toteudu terveyslannoituksen ja nmh/ rankatuen leikkausten kautta, voidaan myös juurikäävän torjunnan tukea leikata. Ympäristöllisistä syistä suometsänhoidon tuki (vesiensuojelutoimenpiteet) sekä metsäluonnonhoidon ja metsätalouden ympäristötuki tulee säilyttää. Mikäli em. sopeutuskeinojen kautta ei saada riittävää leikkausta, voidaan suometsänhoidon tukiprosenttia laskea. Tämä ei kuitenkaan ole toivottavaa. Kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja juurikäävän torjunta voidaan aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muissa toimenpiteissä metsäkeskus hyväksyy toteuttamissuunnitelman ennen kuin toimenpiteen toteutus voidaan aloittaa. Hankkeiden suunnittelun ja toteutusselvityksen kustannukset sisältyvät jatkossa hankkeen kokonaiskustannuksiin. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat laativat rahoitushakemuksen. Uuden Kemera-lain tuet Kemera-tukea saa nyt yli 0,7 metrin pituiseen taimikkoon Taimikon varhaishoidon tuki on 160 /ha. Taimikon keskipituuden pitää olla taimikonhoidon jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä. Nuoren metsän hoidon tuki on 230 /ha. Jäävän puuston keskiläpimitan on oltava rinnankorkeudelta alle 16 cm hoitotyön jälkeen. Nuoren metsän hoitotuki voidaan maksaa korotettuna, jos hoitotyön yhteydessä poistettuja runkoja kerätään kohteelta vähintään vähimmäismäärä. Nuoren metsän hoitotuki on 450 /ha, jos hoitotyön yhteydessä kerätään vähintään 35 kuutiometriä hehtaarilta. Juurikäävän torjunnan tuki on 70 /ha. Metsän terveyslannoitukseen voidaan myöntää tukea 40 % hankkeen kokonaiskustannuksis- Pyydä metsäasiantuntijaasi kartoittamaan ajankohtaiset taimikonhoitokohteet maksutta (jäsenetu). ta. Lannoitevalmisteen tulee soveltua ravinne-epätasapainon korjaamiseen. Pelkästään kasvatuslannoitukseen ei myönnetä tukea. Metsätien perusparannukseen voidaan myöntää tukea 40 % ja uuden metsätien tekemiseen 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea saa tilojen yhteisinä toteutettaviin tiehankkeisiin yhteismetsiä lukuun ottamatta. Tien tulee olla vähintään 500 metriä pitkä ja tien pitää liittyä saumattomasti tiestöön, jolla metsätalouden ympärivuotisen kuljetukset ovat mahdollisia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Suometsän hoitoon voidaan myöntää tukea 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista, jos kohde on vähintään 5 hehtaaria. 2-5 hehtaarin kohteilla tuen määrä on 40 %. Tuettavan kohteen ravinteisuudelle on asetettu alarajat. Toteuttamissuunnitelmaan on liitettävä erillinen selvitys vesiensuojelun kannalta välttämättömistä toimenpiteistä. Ympäristötukisopimuksia tehdään ensisijaisesti metsälaissa säädettyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiiteiden säilyttämiseksi. Sopimuksella maanomistaja sitoutuu säilyttämään tietyllä alueella metsien biologista monimuotoisuutta ja olemaan tekemättä alueella metsätalouden toimenpiteitä ilman metsäkeskuksen suostumusta. Metsäluonnon hoitohankkeina voidaan rahoittaa esimerkiksi usean tilan alueelle ulottuvia monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamista, vesistöhaittojen estämistä, monimuotoisuutta edistävää kulotusta ja vieraskasvilajien hävittämistä. Tuella voidaan kattaa kaikki hankkeesta aiheutuvat kustannukset. Uuden Kemera-lain keskeiset tuet taulukkona Työlaji Tuki Pinta-ala Kuviokoko Poistuma Jäävä runkoluku Pienpuun kertymä Taimikon pituus Puuston läpimitta, cm /ha ha minimi ha minimi min. kpl/ha max. työn jälkeen kpl/ha m³/ha min. min. metriä, työn jälkeen max. työn jälkeen Taimikon varhaishoito 160 1,0 0, ,7 - Nuoren metsänhoito 230 2,0 0, ,0 16 Nuoren metsänhoito + pienpuun korjuu 450 2,0 0, ,0 16 Työlaji Tuki Minimi Minimi % kokonaiskustannuksista pinta-ala, ha kuviokoko, ha Metsän terveyslannoitus 40 2,0 0,5 Työlaji Tuki Minimi Minimi % kokonaiskustannuksista pinta-ala, ha kuviokoko, ha Suometsän hoito (kunnostusojitus) yli 5 ha hankkeet 70 % 2,0 0,5 Metsätien perusparannus alle 5 ha hankkeet 40 % Työlaji Tuki Metsätien pituus Metsätalouden kuljetusten % kokonaiskustannuksista min metriä osuus % min Suunnista lähimpään metsänhoitoyhdistykseen, Uuden metsätien tekeminen kun taimikkosi on harvennuksen tarpeessa. Me teemme kaikkia metsänhoitotöitä maanmuokkauksesta ja Kysy tarkemmat tukiehdot omalta metsäasiantuntijaltasi! istutuksesta hakkuisiin. Hyvin hoidettu metsä kasvaa, sitoo hiiltä ja vaikuttaa suotuisasti maapallon ilmastoon. Taimikonhoitolaskun nettokustannus on pieni Kemera-tuen ja verovähennysten jälkeen Sovi taimikonhoidoista nyt oman metsäasiantuntijasi kanssa! Esimerkkilaskelma taimikon varhaishoito Netto Arvonlisävero 24 % Yhteensä Taimikon varhaishoito laskutushinta, /ha 350,00 84,00 434,00 Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -84,00 Kemera-tuki, /ha -160,00 Verovähennys metsäverotuksessa, -57,00 Maksettavaa jää, 133,00 (31 % laskun bruttosummasta) Esimerkkilaskelma taimikonhoito Netto Arvonlisävero 24 % Yhteensä Taimikonhoito laskutushinta, /ha 500,00 120,00 620,00 Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -120,00 Kemera-tuki, /ha -230,00 Minna Kauppi Verovähennys metsäverotuksessa, -81,00 Maksettavaa jää, 189,00 (30 % laskun bruttosummasta) ETELÄ-SAVO Tilaa Metsänhoitoyhdistys taimikonhoitotyöt Metsä-Savo Etelä-Savo Väätäisentie mhy 5 Etelä-Savosta Juva ja osallistut p etelasavo metsasavo@mhy.fi etalasavo@mhy.fi samalla kolmen 200 metsäpalvelusetelin arvontaan. Kilpailun säännöt *Kilpailu koskee mhy Etelä-Savon toimialueen metsänomistajia *Taimikonhoitotyö toteutetaan mhy Etelä-Savon toimesta * Määrä vähintään 1 hehtaari varhaishoitoa tai nuoren metsän hoitoa * Kilpailuun osallistuvat ajalla toteutetut tai tilatut taimikonhoitokohteet * Arvonta suoritetaan lokakuussa 2015 ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti * Metsäpalvelusetelit ovat käytettävissä kaikkiin mhy Etelä- Savon palveluihin ja tuotteisiin Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi nyt! Metsäkäynti ja taimikonhoitokohteiden kartoitus on maksuton jäsenpalvelu.

12 12 TIIMIKIERROS Mikkeli itä Haukivuori Toimialueella tiloilla asuvia metsänomistajia keskimääräistä runsaammin Mikkeli itä Haukivuori tiimissä yhdistyivät Järvi- Savon yhdistyksen itäinen kulma ja uuteen yhdistyksen liittynyt 700 metsänomistajan Haukivuori. Toimihenkilöt uskovat, että metsänomistajan suuntaan muutos ei näy kuin toimijan nimessä; metsäammattilaisten alueet pysyvät pääosin samoina ja toimistot palvelevat entisissä osoitteissa. Uutta toimintamallia sisäänajettu Mikkelin itäisen alueen toimijoille toteuttajamalli ennätti tulla tutuksi jo vuoden ajan, mutta Haukivuorella oli toimittu yhdistymiseen saakka perinteiseen tapaan; niin, että sama toimihenkilö vei hankkeen alusta loppuun saakka. Tiimissä on neljä metsäasiantuntijaa ja hankkeiden toteuttaja. Mikko Piisola ja Ari Teittinen pitävät työpöytäänsä Mikkelin toimistossa ja Jenniina Ruttonen ja Jyrki Ukkonen Haukivuorella. Toteuttajan asemapaikka on Haukivuorella ja sillä tontilla toimii metsäesimies Veli Manninen. Tiimin palveluvarustusta Mikkelin toimistosta käsin täydentävät korjuuesimies Juha Kokko ja kiinteistövälitystä ja tila-arvioita hoitava Antti Tiihonen. Elokuun alussa saatiin alueelle myös oma erityisasiantuntija Reijo Kähärä metsätieja ojituspalveluihin. Viitostie rajana Tiimin toiminta-alue rajautuu itäisessä Mikkelissä viitostiehen ja Haukivuorella vuonna 1933 perustetun metsänhoitoyhdistyksen alueeseen. Toimihenkilöiden tontit säilyivät yhdistymisessä muuten entisinä, mutta Veli Mannisen neuvontavastuut jaettiin tiimin muille jäsenille metsänhoito- ja puunkorjuupalvelujen toteutuksen tieltä. Toimialue on perinteistä havumetsää ja koivikkoa. Pääsääntöisesti metsät ovat hyvin hoidettuja, mutta jonkin verran löytyy, kuten joka paikassa muuallakin, harvennus- ja hoitorästejä. Haukivuoren toimisto Keskustie Haukivuori Oman leimansa metsässä toimimiseen antavat varsinkin Haukivuoren alueella soiden ja rantojensuojeluohjelmat. Lakimuutos lisännyt varhaishoitoa Tilojen keskikoko on 36 hehtaaria, kun keskimääräinen tilakoko koko yhdistyksen alueella on noin 33. Metsänomistajia on noin 1600 ja metsäpinta-alaa noin hehtaaria. Yhdistyksen metsäpinta-alasta on tiimin alueella noin 12,5 prosenttia. Myös etämetsänomistajien määrä poikkeaa totutusta, sillä toimihenkilöiden arvion mukaan heidän osuutensa tiimin alueella on alle kaksikymmentä prosenttia. Metsäammattilaiset ovat tyytyväisiä elokuussa parantuneista korjuukeleistä. Edellisen kerran oli samanlainen syksy vuonna 2003, jolloin voidaan purkaa jopa talvikorjuisten leimikoiden rästejä. Kemera-ehtojen muuttuminen ei ole merkittävästi vaikuttanut metsänomistajien käyttäytymiseen, joskin kysyntä taimikoiden varhaishoidosta näyttää hiljalleen viriävän. Metsurit: Mikkelin toimisto Savilahdenkatu Mikkeli Kimmo Kohvakka Keijo Lampinen Ari Piironen Ari Kirjalainen Metsuriyrittäjät: Mikkeli itä - Haukivuori tiimin väki on tyytyväinen loppukesän keleihin: jopa talvikohteita on päästy nyt korjaamaan. Tiimin esittely kulkee vasemmalta oikealle. Jyrki Ukkonen metsäasiantuntija, aloittanut Haukivuoren Mhy:ssä 2007 metsäneuvojana. Harrastuksina lenkkeily ja pyöräily. Veli Manninen metsäesimies, aiemmin 26 vuotta Haukivuoren Mhy:n toiminnanjohtajana, vuoden 2015 alusta metsänhoitoesimiehenä. Harrastuksina polttopuiden teko, ampumasuunnistus ja seuratoiminta. Jenniina Ruttonen metsäasiantuntija, aloittanut Harrastuksille jää vähän aikaa ikuisen omakotitaloremontin keskellä, mutta vapaa-aika kuluu koiran kanssa lenkkeillessä ja kotona puuhastellessa. Ari Teittinen metsäasiantuntija, Metsästys, kalastus, metsästysseuratoiminta. Mikko Piisola metsäasiantuntija, aloittanut vuoden 2012 alussa. Harrastaa pyöräilyä ja ATK:ta. Metsäpalvelu Kallio Tapio Hänninen Maanmuokkausyrittäjä: Kaartinen Henri Koneyrittäjät: Antti Kauppinen W-team Oy Forest Hänninen

13 13 TIIMIKIERROS Puumala Anttola Tilojen keskikoko reippaasti suurempi kuin muualla yhdistyksen alueella Uuden yhdistyksen myötä Puumalan tiimin kumppaniksi tuli Anttola Sulkavan sijaan. Isompia muutoksia ei tapahtunut tietänyt, ainoastaan metsänhoitoesimies vaihtui, mutta kiinteistövälitystä ja tila-arvioita hoitava henkilö säilyi samana. Uudella alueen kokoonpanolla saatiin toimialuetta järkeistettyä, vaikka ongelmana edelleen on vesien rikkoma alue. Toimihenkilöillä saattaa olla vene käytössä muita useammin työmatkoilla. Lähelle voi olla pitkä matka Tiimin toimialue on Puumalan kunta pois lukien Ryhälä, Partalansaari ja Lieviskä ja entisen Anttolan kunnan alue. Puumalan pinta-alasta on vettä yli 35 prosenttia ja Anttolassakin luku on lähes 30. Vesistöjen runsaus tietää sitä, että saarimetsiä on paljon ja sitä, että välimatkat saattavat venähtää hieman arvioituja pidemmiksi. Vesistöihin liittyvä erityispiirre alueella on, että vesistökuljetuksia tehdään myös mantereelta, ei vain saarista. muun muassa Puumalassa on seutukuntia, joissa yli puolet metsistä omistetaan yhdistyksen rajojen ulkopuolelta. Asiakastilojen keskikoko on noin 40 hehtaaria, joka on seitsemän hehtaaria enemmän kuin keskimääräinen pinta-ala yhdistyksen alueella. Metsänomistajia on noin 1500 ja metsäpinta-alaa noin hehtaaria. Männikkömetsiä ja rantojen raitaa Metsällinen erityispiirre on nimenomaan voimakas mäntyvaltaisuus ja vesistöjen suuri määrä. Mäntyä on lähes 60 prosenttia puumäärästä, kuusta on 25, koivua 15 ja muuta lehtipuuta muutama prosentti. Tiimin alueelta löytyy myös paljon erilaisia suojelualueita, jotka pitää huomioida, kun metsässä toimitaan. Punkorjuu-urakoitsijat: Juha Ahonen, Forest Hänninen, Koneyhtymä Karko, Antero Korhonen, Puunkorjuu Roikonen. Maanmuokkausurakoitsijat: Anttolan toimisto Vanhanpappilantie Anttola Puumalan toimisto Keskustie Puumala Maatalouskoneyhtymä Häkkinen, Metsäkonetyö Hannu Heikkilä, T:mi Tenho Pulkkinen. Yrittäjämetsurit: Matti Harmoinen, Timo Pulkkinen. Työsuhteiset metsurit: Hannu Kaipainen, Asko Piskonen, Ari Tiimonen, Esa Tolvanen. Toimisto on auki, kun joku on paikalla Tiimin toimistot ovat Anttolassa ja Puumalassa, toimistoilla ei ole varsinaisia aukioloaikoja, mutta ovet ovat auki, kun väkeä on paikalla. Anttolan toimistosta käsin töitä tekevät metsäesimies Markku Modig ja metsäasiantuntija Jaakko Salakka. Puumalan toimistossa on tuttu miehitys; metsäasiantuntijat Antti Piskonen ja Olli Luukkonen. Periaatteessa molemmat toimistot ovat koko tiimin käytössä, Markku Modig, joka huolehtii hankkeiden toteuttamisesta, tekee töitä molemmissa toimistoissa ja Antti Piskonen asuu aivan toimistojen puolivälissä, joten työ tehtävä määrää, missä paperityöt tekee. Tiimin palvelupalettiin kuuluvat myös tie- ja ojitusasioiden erityisasiantuntija Reijo Kähärä Mikkelin toimistossa ja korjuuesimies Juha Kokko. Kiinteistövälitystä ja tila-arvioita hoitavan Kimmo Asikaisen asemapaikka on Juvalla. Etämetsänomistajia paljon Ulkopaikkakuntalaisten metsänomistajien osuus on tiimin alueella suhteellisen korkea, Vesi on tiimille tuttu elementti, sillä toimialueesta on vesistöjä kolmanneksen verran joillain toimihenkilöillä saattavat työmatkatkin taittua kesäaikaan veneellä. Metsäammattilaiset vasemmalta oikealle. Markku Modig metsäesimies, aloitti toukokuussa 1984, harrastaa lento palloilua. Jaakko Salakka metsäasiantuntija, aloitti joulukuussa 2014, harrastaa lukemista ja liikuntaa. Antti Piskonen metsäasiantuntija, aloitti helmikuussa 2011, harrastaa teatteria ja maanviljelyä. Olli Luukkonen metsäasiantuntija, aloitti elokuussa 2011, harrastaa metsästystä, kalastusta ja maanviljelyä.

14 LÄNTINEN ASIAKKUUSALUE 4. HAUKIVUORI MIKKELI ITÄ HAUKIVUORI Asiakkuuspäällikkö VESA VÄÄNÄNEN Korjuuesimies JUHA KOKKO ARI TEITTINEN JENNIINA RUTTONEN JYRKI UKKONEN JOUTSA KARI PAASO MATLEENA TEPPOLA VEIKKO HALMESAARI Metsäesimies JUSSI RAUTIO MIKKO PIISOLA Metsäesimies VELI MANNINEN HIRVENSALMI-PERTUNMAA Palvelemme sinua koko toimialueellamme! JARMO MÄKIRANTA JORMA SANISALO Haukivuori 1 4 Juva Metsäesimies SAMULI KOIVISTO NIINA IKONEN Joutsa 2 Hirvensalmi 3 Mikkeli 6 3. MIKKELI LÄNSI Anttola Pertunmaa HERKKO HÄMÄLÄINEN TIINA SALMINEN PUUMALA-ANTTOLA TAINA KEKKONEN Metsäesimies TAPIO PERKO ANTTI PISKONEN OLLI LUUKKONEN Metsäesimies MARKKU MODIG JAAKKO SALAKKA

15 15 6. JUVA ITÄINEN ASIAKKUUSALUE HANNU KÄRKKÄINEN JARI PARKKINEN PEKKA HARMOINEN Asiakkuuspäällikkö HARRI HUUPPONEN Korjuuesimies ARTO TURTIAINEN SAVONLINNA LÄNSI-RANTASALMI VILLE OINONEN Metsäesimies HANNA REIJONEN MAIJA-LIISA KETTUNEN OTTO KANKKUNEN PAULI PÄRNÄNEN Metsäesimies IIRO OJALAINEN KERIMÄKI-SAVONRANTA Savonranta Rantasalmi 8 10 Kerimäki KATRI MONONEN PIIA KIETÄVÄINEN TAPANI HUTTUNEN Savonlinna Sulkava 7 9 Punkaharju VELI-MATTI SUHONEN Metsäesimies JORMA KORPELA SAVONLINNA ITÄ-PUNKAHARJU Puumala 7. SULKAVA Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mhy.fi AKI PARKKINEN JARI LOIKKANEN AKI KEMPPINEN TOMI MIETTINEN EIJA KOISTINEN Metsäesimies MARKKU KOLEHMAINEN VESA LAUKKANEN Metsäesimies HEIKKI MONONEN

16 16 HALLINTO, TALOUS, PUUMAKSUT, JÄSENYYSASIAT, TIEDOTUS, KOULUTUS Johtaja PETRI PAJUNEN Talouspäällikkö ANJA LIPSANEN Toimistopäällikkö MARJUKKA KAKRIAINEN Toimistoassistentti MAARIT JORDAN-VALTONEN METSÄSUUNNITTELU, METSÄARVIOT Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu TEEMU PYLKKÄNEN Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu JANI PULKKINEN Toimistoassistentti KIRSI HIMANEN Toimistoassistentti TARJA HEIKKINEN Toimistoassistentti MAARIT JORDAN-VALTONEN METSÄKIINTEISTÖJEN VÄLITYS JA OMISTUSJÄRJESTELYT, MET- SÄVEROTUS, METSÄARVIOT Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu AAPO MANNINEN TIET JA OJAT, LANNOITUS Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu JAAKKO RYYNÄNEN Erityisasiantuntija, LKV Erityisasiantuntija, LKV Erityisasiantuntija, LKV ANTTI TIIHONEN alueet KIMMO ASIKAINEN alueet PETRA HUUPPONEN alueet METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI Erityisasiantuntija, tiet ja ojat KALLE KAARTINEN alueet Erityisasiantuntija, tiet ja ojat REIJO KÄHÄRÄ alueet Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mhy.fi Metsälakimies TUOMO PESÄLÄ tuomo.pesala@mhy.fi Lakipuhelin päivystää ma klo (4,01 min + pvm/mpm) Metsäneuvoja ANNAMARI RAJOO Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki Anttolan toimisto, Vanhanpappilantie 1, Anttola Haukivuoren toimisto, Keskustie 54, Haukivuori Hirvensalmen toimisto, Keskustie 8, Hirvensalmi Joutsan toimisto, Länsitie 8, Joutsa Juvan toimisto, Väätäisentie 5, Juva Kerimäen toimisto, Multamäentie 18, Kerimäki Mikkelin toimisto, Savilahdenkatu 32, Mikkeli Pertunmaan toimisto, Pertuntie 29, Pertunmaa Punkaharjun toimisto, Mäntytie 2, Punkaharju Puumalan toimisto, Keskustie 17, Puumala Rantasalmen toimisto, Kylätie 17, Rantasalmi Savonlinnan toimisto, Olavinkatu 23 A 5, Savonlinna Savonrannan toimisto, Monninsaarentie, Savonranta Sulkavan toimisto, Tiiterontie 17 A, Sulkava Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi

17 17 Korjuupalvelun puille on monta osoitetta Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on pystykaupan ja hankintakaupan vaihtoehto. Puukaupan kilpailutuksessa tällä tavalla saadaan yksi tarjous lisää. Pienien leimikoiden korjaamiseen se saattaa olla paras vaihtoehto, sillä korjuupalvelupuut välitetään ostajalle isoissa erissä. Mhy Etelä-Savollakin löytyy tusinan verran ostajia korjuupalvelun puille. Huoleton hankintakauppa Korjuupalvelu on hankintakauppa, jossa yhdistys huolehtii korjuusta ja puiden toimittamisesta ostajalle metsänomistajan lukuun. Yhdistyksen sisällä homma hoituu niin, että metsäasiantuntija sopii metsänomistajan kanssa kohteen, suunnittelee sen ja vie hankkeen tietojärjestelmään. Toteuttaja eli kunkin tiimin metsäesimies ottaa hankkeen hoitaakseen ja sovittaa työn korjuuyrittäjän aikatauluun. Sopimusyrittäjä tekee työn ja metsäesimies luovuttaa tienvarsipuut ostajalle tai tekee ajomääräyksen tehtaalle. Korjuuesimies hoitaa puut kaukokuljetuksena tienvarresta eteenpäin. Korjuupalvelussa voi olla myös kohteita, jotka tehdään kokonaan tai osittain metsurityönä ja uuden metsälain myötä myös eri-ikäis-rakenteisten metsien korjuutta on tulossa. Tekemistä on riittänyt Antti Kauppinen on yksi Mikkeli itä Haukivuori tiimin korjuuyrittäjistä, Antti on keskittynyt korjuuseen ja ketjussa puut ajaa alihankkija. - Töitä on kevätseisokin jälkeen ollut sopivasti, tuumaa Antti. Kevään hiljainen kausi vain venähti hieman pitkäksi huonojen kelien takia, mutta yrittäjä arvelee hitaaseen käynnistymiseen olevan muukin syyn. - Varmaan systeemien muuttuessa meni vähän aikaa, ennen kuin hommat olivat järjestyksessä. Nyt ei yrittäjällä ole valittamista, joskin toiveena Kun tuo Kari saa siirrettyä rallipoluilta opitun vauhdin korjuutyömaalle, niin silloin alkaa metsässä tapahtua, vitsailee Antti Kauppinen Kari Kemppiselle, joka on autourheilu-urallaan kierrellyt kisoja pitkin Eurooppaa niin kuskina, kartturina kuin mekaanikkona. Antin leivissä Kari pääsee kokeilemaan, miten koulutuksen opit istuvat oikeaan työelämään. on, että työlista olisi mahdollisimman pitkälle ennakkoon tiedossa. Metsänhoitoyhdistys tuttu työympäristö Antti Kauppinen laskee, että on tehnyt yhdistysten kanssa yhteistyötä viitisentoista vuotta. Edellinen diili Haukivuorella oli , pidemmän jakson yhdistyksen korjuupalveluleimikoita Antti on puinut kotikonnuilla Pieksämäen lähellä. - Nyt pääasiallinen toimialue on vanha Haukivuori, mutta töitä tehdään myös Mikkelin puolella. Antin mukaan korjuupalvelun haaste ovat vaihtelevat työkohteet. Tämän hetken suuntaus näyttää olevan, että leimikot käyvät tukkivaltaisemmiksi. - Vähän välillä hirvittää, riittääkö korjuupään koko! Energiapuukohteiden katoaminen on harmittava asia, sillä niitä metsissä riittäisi. Ammattimiehistä on pulaa Kauppisen Antin mukaan ammattitaitoinen motokuski ei saa olla viikkoakaan vapaalla jalalla, jos tieto tihkuu urakoitsijoiden korviin. Toinen vaihtoehto on tarjota paikka kurssitetulle ammatinvaihtajalle, niin kuin Antti on tehnyt. Kari Kemppinen on pitkän linjan korjaamotyö ammattilainen, mutta päätti vaihtaa ammattia ja hakeutua metsäkonekouluun. - Metsä on aiemmin tullut tutuksi aivan toisessa tilanteessa, naurahtaa Kari, jolle autourheilu on ollut vahva harrastus vuosikymmenet. Miehen mukaan rallipolulta metsään jouduttiin vasten tahtoa, nyt sinne mennään vapaaehtoisesti. Kuskin ja isännän kesken ollaan useamman kerran käyty keskusteluja, kuinka konemiesten koulutusta pitäisi kehittää. - Oppimista jää joka tapauksessa oikeille työmaille. Pitäisi miettiä, voidaan siitä siirtää jotain koulutusaikana omaksuttavaksi. Antti Kauppinen heittää, että yksi tapa olisi opettajien kierrättäminen töissä urakoitsijoilla niin heille muodostuisi kuva siitä, millaisista tehtävistä koulutettavien on selviydyttävä. Antti Kauppisen mukaan korjuupalvelukohteet elävät kysynnän mukaan. Nyt leimikot ovat tukkivaltaisempia ja takavuosina saatettiin korjata pelkkää energiapuuta pitkiä ajanjaksoja. Vuoden 2015 korjuupalvelun tavoitemäärä m³. Vuonna 2014 toteutunut määrä m³. Korjuupalvelu kohdentuu harvennushakkuisiin ja energiapuun korjuuseen. Korjuupalvelun työmaiden pinta-ala 8000 ha. Hankinta- ja toimituskauppatulot metsänomistajille 15 milj. euroa. Urakointimaksut korjuu- ja kuljetusyrittäjille 7,5 milj. euroa. Puuta toimitetaan 12 puunostajalle (sis. energiapuu). Tehdastoimituskohteita on 17 kpl (sis. energiapuu). Puunkorjuuketjut 30 kpl. Puutavara-autoja 2 kpl vakituisessa ajossa. Vuodesta 2016 alkaen lisäksi kuorma-autohakkureita ja hakerekkoja hakkeen kuljetukseen metsästä energialaitoksille. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENYYS KANNATTAA Kysy metsäasiantuntijaltasi yhteistyökumppanien paikallisista ja valtakunnallisista rahanarvoisista eduista jäsenelle! Maksuttomat jäsenpalvelut: EDUNVALVONTA PEFC-SERTIFIOINTI MOBIILIMETSÄ- SUUNNITELMA Lisätietoa mhy Etelä-Savon monipuolisista jäsenpalveluista: TERVETULOA! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie JUVA etelasavo@mhy.fi p METSÄKÄYNTI OMA METSÄASIAN- TUNTIJA NEUVONTA JÄSENLEHDET PUUNHINTATIEDOT PUUNMYYNTI- SUUNNITELMA ETELÄ-SAVO

18 18 Puuterminaali täydentää toimintaa - Partaharjun Puutarha myy metsätaimia ja ostaa pikkutukkeja Partaharjun Puutarhalta uuden taimisukupolven kylvö tehdään maaliskuun aikana ja metsätaimet valtaavat kasvihuoneet sitä mukaa, kun sipulikasvien sesonki loppuu. Metsätaimet ovat olleet yrityksen ohjelmassa yli viisi vuotta ja sauma viljelyn aloittamiseen avautui, kun leikkoruusuntuotannosta luovuttiin - Metsätaimien tuottaminen ei ollut uusi asia, vaan sitä oli mietitty silloin jo kymmenen vuotta aiemminkin, kertoo toimitusjohtaja Hanna Suhonen. Partaharjun puutarha on keväästä 2017 metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon suurin taimitoimittaja. Kuvat Pyry Krappe Metsätaimia toimitetaan asiakkaille noin 12 miljoonaa kappaletta vuosittain, valtaosa taimista on kuusta, männyn osuus noin 25 prosenttia ja koivun neljä. Apua ja neuvoa taimituotannon alkuvaiheissa haettiin METLA:lta tiiviillä yhteistyöllä. Taimituotannon aloituksen teki mahdolliseksi muutama luottavainen asiakas, jotka uskalsivat tehdä tilaukset ensimmäisistä taimieristä muutoksen keskellä. Tuotannot sopivat hyvin yhteen Partaharjun Puutarhan tilat Jatkossa Partaharjun sahalla voidaan käsitellä omista taimista kasvatettua puuta, ulkona olevalla taimikentällä Ville Kolehmainen ja Hanna Suhonen. Metsätaimituotannon 12 miljoonasta taimesta valtaosa on kuusta, männyn osuus noin neljännes, koivun osuus on vielä vaatimaton noin neljä prosenttia. on suunniteltu vaativien sipulikasvien viljelyyn, leikkoruusujen viljelyn loputtua siirryttiin liikuteltavien kasvatuspöytien käyttöön ja samaa järjestelmää on käytetty myös metsätaimien viljelyssä. Kasvatuspöydillä taimet voidaan siirtää myös ulkona olevalle taimikentälle. - Viime syksynä kasvihuoneita on laajennettu yli hehtaarilla ja myös ulkona olevaa taimikenttää on kasvatettu. Metsätaimet odottavat jo talvea - Taimien lyhytpäiväkäsittelyt ovat lopuillaan ja nyt odotellaan taimien karaistumista talvea varten, kertoo Hanna Suhonen. Syysistutuksiin taimia pakataan tarvittaessa kysynnän mukaan. Sipulikukkien aika on vahvasti tulossa, sillä hyasintit on tulevalle joululle jo istutettu ja seuraavana vuorossa on, jo ensi viikosta alkaen, amaryllis. Sipulikukkien tuotannon luvut ovat mittavia. Leikkotulppaania hyödetään tulevalla talvikaudella noin 42 miljoonaa kappaletta ja ruukkunarsissia 1,3 miljoonaa. Muiden kukkien muscarin ja muiden kevään sipulikukkien, amarylliksen ja hyasintin yhteen yli 1,5 miljoonaa kappaletta. Varastohallit ovat entisiä kasvihuoneita, jotka on nostettu korkealle kivijalalle. Kuivatus hoidetaan puhaltamalla lattian kautta ilmaa. Klapeja toimitetaan tällä hetkellä puolustusvoimille ja tukkuasiakkaille Etelä-Suomeen. Varastossa on tällä hetkellä noin kuutiometriä puuta. Puuterminaali laajentaa yrityksen toimintaa Kotimainen energia tuli mukaan kuvaan jo vuonna 2005, kun kiinteän polttoaineen lämpölaitos rakennettiin. Isompi savotta alkoi kevättalvella 2013, kun puuterminaalin pohjatyöt aloitettiin. Saman syksyn ja seuraavan kevättalven aikana valmistui sahan lajittelulinja, itse sahalaitos ja ensimmäinen klapien kuivaushalli. - Varsinainen parrunveisto alkoi kesäkuussa 2014 ja kesän aikana rakennettiin toinen kuivaushuone, kertoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Savolainen. Tänä syksynä valmistuu kolmas kuivaushuone ja sähköhakkuri, joka tulee lähinnä energiahakkeen tekoon ja kuivatukseen. Klapikonetta on rakennettu vuoden 2014 aikana ja se saa-

19 19 Toimitusjohtaja Hanna Suhosen oikealla puolella on yhtiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Savolainen ja vasemmalla puolella puuhankinnoista vastaava Ville Kolehmainen. Takana olevan puuterminaalin tontin pinta-ala on 45 hehtaaria ja vieressä olevan puutarhan puolen tontti on 50 hehtaaria. Investoinnit puuterminaaliin ovat yli yhdeksän miljoonaa euroa. tiin toimintaan keväällä Siinä kehitystyöt jatkuvat vielä tulevalla talvella. - Tällä hetkellä kone tekee valmista noin 200 kuutiometriä vuorokaudessa, mutta tavoitteena on nostaa tuotanto 300 mottiin. - Suunnitelmissa on tehdä vielä yksi kuivaushuone ja lisää asfalttikenttää. Pikkutukille uusi osoite Saha pyrkii hankkimaan raaka-aineen kilometrin säteeltä. - Ostamme itse leimikoita, jotka korjaa sopimusurakoitsija. Lisäksi pikkutukkia ostetaan myös muilta toimijoilta, kertoo puunhankinnasta vastaava Ville Kolehmainen. Metsänhoitoyhdistys aloittaa puuntoimitukset Partaharjun sahalle syksyn kuluessa. Saha on puutarhan kolmas tukijalka sipulikukkien ja metsäpuun taimien rinnalla, mutta sillä on myös työllistävää vaikutusta niin yrityksen sisällä kuin ulkopuolella. Sahalla ja tukinlajittelussa on vuorossa aina kuusi henkilöä. Energiapuunmurskauksessa on toiminut Mursku Oy, joka on nyt Partaharjun Puutarha Oy:n tytäryhtiö ja keskittyy murskauksen ohella puuterminaalin työkoneiden ylläpitoon ja hallintaan. Puu käytetään tarkkaan Kaikki terminaalin tuleva puu käytetään tarkkaan. Parrun ohella tukista tulee selluhaketta ja purua sellutehtaille. - Kuori menee tällä hetkellä polttoon. Kaikki roippeet voidaan viime kädessä polttaa omassa lämpölaitoksessa, joka onneksi ei ole niin tarkka polttohakkeen/murskeen laadussa, kertoo Hanna Suhonen. Juhani Krappe Perinteisen isossa paakussa n. 50 cm mittaisen koivuntaimen rinnalle on kehitelty koivuntaimi, joka pienemmässä paakussa kasvatettuna mahdollistaa putkella tai jopa istutuskoneella istutuksen. Tätä tainta käyttäessä koivun istutus sekä taimen alhaisemman hinnan että istutuksen helpottumisen vuoksi on huomattavasti edullisempaa. Kasvun vuosikymmenet Partaharjun Puutarha syntyi, kun uudet omistajat vuonna 1977 ostivat konkurssiin menneen taimitarhan. Tuotanto saatiin käyntiin seuraavan vuoden alussa ja lajikkeina olivat tomaatti ja kurkku. Kukat tulivat mukaan seuraavana vuonna ensimmäisenä joulutähti. Leikkoruusujen tuottajana puutarha alkoi kasvaa, mutta pikkuhiljaa rinnalle tulivat sipulikasvit, jotka valtasivat viljelyalaa yhä enemmän. Leikkoruusujen markkinatilanne muuttui ja puutarha keskittyi kehittämään sipulikukkien viljelyä. Kun ruusujen viljelystä luovuttiin kokonaan, niin pitkään suunniteltu metsätaimien kasvatus saatiin alkuun. Sahan toiminta käynnistyi kesäkuussa 2014.

20 20 Uusi Bracke jatkuvatoiminen mätästyskone Etelä-Savoon Punkaharjulainen yritys Metsätyöt Laamanen on hankkinut uuden tietokoneohjatun Bracke mätästyskoneen, vastaavanlaista ei ole vielä Etelä-Savon alueella. Ville-Pekka ja Pekka Laamasella on rautainen ammattitaito ja kokemus metsänuudistamisesta kahden vuosikymmenen ajalta. Metsiä muokataan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon alueella vuosittain n hehtaaria ja mätästäen tästä n hehtaaria. Koko yhdistyksen alueella näin ollen mätästetään metsää 75-80% koko muokkausmäärästä. Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset osaavat arvioida, milloin uudistusalue on niin rehevä, että se kannattaa mätästää. Tällöin taimet saavat reilusti etumatkaa kilpailevaan kasvillisuuteen nähden. Hyviä istutuskelpoisia mättäitä tehdään vähintään taimikon istutustiheyttä vastaava määrä. Metsätyöt Laamanen on tehnyt yhteistyötä 90-luvulta saakka Metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Viimeisen vuosikymmenen aikana on urakoitu äestystä, energia- ja ainespuunkorjuuta ja jatkossa palveluihin kuuluu työt myös uudella Bracke mätästyskoneella. Kuvat Maarit Jordan-Valtonen Uusi Bracke tietokoneohjattu mätästyskone odottaa huoltohallin pihassa ajokonetta, kuvassa yrittäjät Ville- Pekka (oik.) ja Pekka Laamanen. Bracken valtavan kokoiset terät, kärkiosat on vaihdettavissa leveämpiin jolloin voidaan laikuttaa metsämaata paremmin. Tämä Bracke mätästyskone, 8F Logset ajokone sekä siirtoauto ovat isoja investointeja. Asiakkailta on tullut niin paljon kysyntää että päätimme laajentaa palveluita ja tulevaisuus metsätalouden osalta näyttää hyvältä Ville-Pekka kertoo- Uudella Bracke jatkuvatoimisella mätästyskoneella voidaan työskennellä monipuolisemmin, tehokkaammin ja kustannusystävällisemmin kuin aikaisemmilla menetelmillä. Bracke soveltuu kovempiin maaperiin, mutta sillä on mahdollista työskennellä myös vähän kosteammissa kohteissa, sillä ajokoneeseen on hankittu 900 mm leveät telat eteen ja taakse. Uudella Brackella mahdollistuu entistä isompien alueiden työstäminen kerralla ja näin saadaan hehtaari kustannuksia pienemmäksi. Kohteista tulee olla havut korjattu pois, kannot eivät haittaa mätästämistä koska kone osaa väistää niitä sivuttaisella heiluriliikkeellä. Metsätyöt Laamanen voi hoitaa myös männyn siementen kylvön samanaikaisesti, kun laikutetaan maastoa Brackella. Olemme hankkineet koneeseen liitettävän kylvökoneen, Pekka kertoo. Ville-Pekka toivottaa tervetulleeksi tutustumaan työmaanäytöksiin, niitä on alustavasti sovittu muutama yhdistyksen alueelle syksyn aikana. Syksylle on jo jonossa useita isoja työmaakohteita, Laamaset tarttuvat uudella Bracke:lla hommiin heti kun tilattu ajokone saapuu ja yhdistelmä rakennetaan huoltohallissa valmiiksi. Laamasten mukaan talvet ovat muuttaneet muotoaan ja nykyään voidaan helposti työskennellä metsien maanmuokkauksen parissa pitkälle joulukuuhun ja yleensä työt alkavat keväällä viimeistään vapulta. Kannattaa seurata Metsänhoitoyhdistyksen ilmoittelua, verkkosivuja ja facebookia joissa kerromme työmaanäytöksistä ja muista ajankohtaisista tapahtumista: tapahtumat metsanhoitoyhdistysetelasavo Maarit Jordan-Valtonen JOPA 15 % ALENNUS METSÄVAKUUTUKSESTA VIISAS-PALVELU Hajautettu ja maltillinen varainhoitoratkaisu. KORKO-OMAVARA Turvallinen ja vakaa. RAHASTO-OMAVARA Omatoimiselle sijoittamiselle. VAURAS-PALVELU Yli euron sijoitusvarallisuudelle. Kotivakuutuksista 10 % alennus. Metsävakuutuksesta 10 % alennus. Alennus metsä vakuutuksesta edellyttää asiakkaalta joko LähiTapiolan koti- tai maatilavakuutusta. Korotettu 15 % alennus metsävakuutuksesta on mahdollinen, jos asiakkaalla on vähintään euron sijoitus LähiTapiolan säästöhenkivakuutuksessa. Kysy lisää asiantuntijoiltamme. PRIVATE BANKING Yli euron sijoitusvarallisuudelle. Kysy lisää LähiTapiolan toimistosta, soittamalla tai osoitteesta Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitus neuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. LähiTapiola-rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy. LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö toimii LähiTapiola Varainhoidon sidonnaisasiamiehenä.

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa Puukauppa ja metsänhoitokatsaus Petri Pajunen Vantaa 14.4.2018 Puumarkkinaennusteet 2018-201 Metsäteollisuuden investoinnit Toteutuneita investointeja mm. MG Äänekoski, UPM Kaukas ja Kymi ja SE Varkaus

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo

Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savo Perustettu 1.1.2015 Toimialue Joutsa, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mikkeli, Juva, Puumala,

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,

Lisätiedot

Ajankohtaista puumarkkinoilta

Ajankohtaista puumarkkinoilta Ajankohtaista puumarkkinoilta Jukka Hujala metsäasiantuntija MTK metsälinja Karstula-Kyyjärven mhy 12.9.2015 Metsäpolitiikan ohjaus kohti vuotta 2050 Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäpoliittinen selonteko

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! SOITA MEILLE TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN PUUKAUPPA RAHAT TILILLESI

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! ONNISTUNEEN PUUKAUPAN ASKELEET SOITA MEILLE HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät. Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja

Onnistuneen puukaupan eväät. Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Onnistuneen puukaupan eväät Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien kirjallinen suostumus tai valtuutus

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5. KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta

Lisätiedot

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Jaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus

Jaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus Jaana Ruotsalainen MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus METSÄ- KATSAUKSEN SISÄLTÖ Puumarkkinat MTK:n järjestöuudistus Kehysriihen vaikutuksia Valtion tuet metsätalouteen PUUMARKKINAT Markkinatilanne

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta Metsä Groupin Polar King -projekti Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 * Huomioitu

Lisätiedot

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Harventamisen perinteet Suomessa ja mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa. Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara

Lisätiedot

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija Mhy Pohjois-Pirkka Pauliina Salin, metsäasiantuntija Metsänhoitoyhdistykset 2016 Maanlaajuinen organisaatio 77 itsenäistä metsänhoitoyhdistystä 1.000 toimihenkilöä, 700 metsuria, urakoitsijat Hallinto

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdas

Metsä Groupin biotuotetehdas Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun

Lisätiedot

Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte

Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta Päättäjien Metsäakatemia 23.9.2015 Jan Slotte Sisällysluettelo Metsänhoitoyhdistyksen esittely Toimintaympäristö Metsälain muutokset ja puunhankinta Energiapuun

Lisätiedot

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa " r 19.8.2014 METSÄSELVITYS OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto Lieksan sivutoimipaikka Urheilukatu 3 A 81700 Lieksa ARVIOLAUSUNTO Arvion kohde

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Puukaupan tarjousvertailut. MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK

Puukaupan tarjousvertailut. MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Puukaupan tarjousvertailut MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous 25.11.2015 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Mitä tarkoittaa puukaupan tarjousvertailut? - Puunostajat tekevät metsänomistajalle/hänen tarjouspyyntöönsä

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 100

METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 100 Avainluvut 2017 METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 100 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST METSÄ WOOD METSÄ FIBRE METSÄ

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä Metsätilat.fi Hintapyyntö 340 000 Tarjoa viimeistään 29.6.2016 Tulostettu 16.06.2016 KALVITSA 2 491-467-16-65 Mikkeli, Vehmaskylä 99,28 ha Kohdenumero 300912 Narilantien/Roitontien varrella metsäkiinteistö.

Lisätiedot

Helpoin tapa myydä puuta. Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Aku Mäkelä, toimitusjohtaja, Suomen Puukauppa Oy 22.1.

Helpoin tapa myydä puuta. Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Aku Mäkelä, toimitusjohtaja, Suomen Puukauppa Oy 22.1. Helpoin tapa myydä puuta. Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Aku Mäkelä, toimitusjohtaja, Suomen Puukauppa Oy 22.1.2019 Kuutio nyt 2 Metsänomistaja Puukaupan kilpailutus: pysty-

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatu 2014

Energiapuun korjuun laatu 2014 Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2012

Puukauppa, joulukuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 2/2013 Puukauppa, joulukuu 2012 16.1.2013 Yrjö Sevola Vuoden 2012 puukauppa 28 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus osti joulukuussa

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot