SAMALLE VIIVALLE. Malleja monikulttuuristen nuorten ja työelämän kumppanuuteen

Transkriptio

1 SAMALLE VIIVALLE Malleja monikulttuuristen nuorten ja työelämän kumppanuuteen

2 Sisältö 3 Koulun ja työelämän yhteistyö on toimintaa! 4 Yritysvierailumalleja 6 Kysy pois! 8 Säännöt selväksi 10 Hissipuhe työelämä tutuksi käytännönläheisesti 12 Verkostot tutuksi 14 Ideasta tuotteeksi 16 TET-jaksosta tehot irti 23 Työelämäillassa kohtaavat yritykset, koulu ja koti 24 Työnhakuharkoissa porkkanana TETtai kesätyöpaikka 26 Urahaaveet sarjakuvina 28 Hankkeessa tuotetut materiaalit koulutuksesta ja työelämästä monikulttuurisille nuorille MONIKULTTUURISUUDEN TEEMANUMERO MILLAINEN ON MONIKULTTUURINEN TYÖ? ammattikorkeakoulu yliopisto työnhaku työtodistus ammatillinen koulutus lukio verkostot yhdenvertainen työpaikka NUORTEN DIALOGI TULEVAISUUDESTA 1

3 3 Koulun ja työelämän yhteistyö on toimintaa! Työelämätaidot, verkostot ja riittävät tiedot vaihtoehdoista auttavat nuoren alkuun koulutus- ja urapolullaan. Tässä esiteltävät koulun ja työelämän yhteistyömallit on kehitetty tueksi nuorelle työelämään tutustumiseen ja taitojen harjoittelemiseen. Työelämätaitojen kartuttamisen ei tarvitse olla tylsää, ja siksi malleissa korostuu toiminnallisuus ja nuorten aktiivinen rooli. Verkostoja voi ja pitää rakentaa paras tapa oppia se on tekemällä itse. Yhteistyömallit ovat Samalle viivalle -hankkeessa kolmen vuoden aikana tehdyn kehittämistyön tulos. Malleissa on huomioitu maahan muuttaneiden oppilaiden tarpeet, mutta ne sopivat kaikille nuorille, sillä yhteishaku ja työelämätaitojen oppiminen on jokaisella edessä. Nuoret oppivat tuomaan esiin omaa osaamistaan ja tunnistamaan, kuinka voivat käyttää sitä hyödyksi. Käytännön harjoitusten ja omien kokemusten kautta työelämä tulee tutuksi ja ammattisanasto otetaan haltuun. Ryhmässä tekemällä ja yhdessä asioita pohtimalla asiat jäävät paremmin mieleen. Luokkakaveri on saattanut pistää merkille Kehittäminen ja jalostaminen Palautteet ja arviointi Tarpeiden kartoitus ja ideointi Toiminnan suunnittelu Konseptointi yritysten/koulujen kanssa Toimenpiteet ja käytännön kokeilut Mallien kehittämisessä käytettiin toimintatapatutkimusta. vahvuuksia, joita ei ehkä itse olisi tullut ajatelleeksi. Tavoitteenamme on yhdenvertaisuuden toteutuminen yhteiskunnassa. Esikuvat, kannustus ja omakohtainen kokemus työelämästä ovat siinä nuorille avuksi. Tutustu tarkemmin oppaassa esiteltyjen yritysvierailujen, TET-jakson, vanhempainillan ja rekrytointitapahtuman malleihin, jotka on helppo ottaa käyttöön osaksi oppitunteja. Malleissa toistuu kolmivaiheinen rakenne: valmistautuminen, varsinainen aktiviteetti ja kokemusten reflektoiminen. Esitellyt hyvät käytännöt on kehitetty toimintatapatutkimusta hyödyntäen. Jokaisessa vaiheessa suunnittelu, testaaminen, arviointi ja jatkokehittäminen ovat koulut ja yritykset olleet aktiivisesti mukana. Matkan varrelle mahtui toki myös vähemmän hohdokkaita kokemuksia. Kömmähdykset olivat opettavaisia. Erityiskiitos kuuluu kaikille kehittämistyöhön osallistuneille. Tutustu myös muihin hankkeessa tuotettuihin materiaaleihin: selkokieliseen oppaaseen koulutuksesta ja työelämästä, Duuni-lehden monikulttuurisuuden teemanumeroon ja videoihin. Niissä pääosassa on työelämä ja nuoret. Kiitämme rahoituksesta Opetushallitusta ja Euroopan sosiaalirahastoa. Yhteistyön ja toiminnan iloa toivottaen, Evelyn Sõer Samalle viivalle ESR-hanke

4 4 Samalle Viivalle Malleja kumppanuuteen Yritysvierailumalleja työelämä tutuksi käytännönläheisesti Yritysvierailulla nuoret pääsevät sukeltamaan työelämän saloihin. Käytännön kautta työelämä tuodaan lähemmäksi koulumaailmaa, ja näin on myös helpompi pohdiskella omia koulutus- ja uravalintoja. Toiminnallisten harjoitusten ja esimerkkien kautta nuoret voivat kartuttaa tietoa erilaisista vaihtoehdoista. Samalla myös verkostot ja niiden rakentaminen tulevat tutuiksi, ja nuoret oppivat miten niitä voi käyttää hyödyksi vaikka kesätyöpaikkaa etsiessä.

5 Yritysvierailut 5 Samalle viivalle -hankkeen viisi teemallista yritysvierailumallia on kehitetty yhdessä opettajien ja yritysten edustajien kanssa ja niitä on testattu pilottikouluissa ympäri Suomea. Mallit perustuvat kolmivaiheiseen työskentelyyn. Ensin pidetään teemaan johdatteleva valmistava oppitunti koulussa, jonka jälkeen syvennetään tietoja vierailulla. Vierailun satoa ja sen herättämiä ajatuksia käydään läpi reflektoivalla tunnilla. Jokaiselle vierailumallille on oma tehtävälomake, joka helpottaa niiden käyttöönottoa. Eri alojen ja ammattien esittelyvideoita voi hyödyntää valmistavilla tunneilla. Niitä löytyy Samalle viivalle -hankkeen verkkosivuilta ja kunkoululoppuu.fi-sivuilta. Koulun ja yritysten yhteistyö on hedelmällinen oppimisympäristö nuorille. Vinkkejä siihen, miten oman koulun yritysyhteistyön saa jouhevasti käyntiin löytyy Taloudellisen tiedotustoimiston muista materiaaleista. tat.fi/aineistot Koulussa Valmistautuminen yrityksessä Syventyminen Koulussa Reflektio

6 6 Samalle Viivalle Malleja kumppanuuteen Kysy pois! Vaikka mielessä olisi paljon kysyttävää, voivat uusi ympäristö ja tuntemattomat ihmiset saada rohkeankin nuoren jännittämään. Nuoret ovat kuitenkin uteliaita ja kiinnostuneita siitä, mitä erilaisilla työpaikoilla tapahtuu. Kysy pois! -mallissa oppilaat miettivät yhteistuumin kysymyksiä, joihin haluaisivat saada vastauksen yritykseltä. Yhdessä etukäteen valmisteltu vierailu madaltaa kynnystä osallistua keskusteluun ja jokainen nuori saa äänensä kuuluviin. Tehtävät auttavat hahmottamaan, minkälaista osaamista työpaikalla tarvitaan, ja samalla ammattisanasto tulee tutuksi. Kysy pois! sopii hyvin ensimmäisen työelämävierailun malliksi. Hyödynnä Samalle viivalle -ESR hankkeen videot: samalleviivalle.fi/ videot/ Miksi vanhat ihmiset tulevat vanhainkotiin? Miksi opiskelit tähän ammattiin? Millainen työaika sinulla on? Onko sinulla hyvät kollegat? Miksi sä pidät tästä työstä? Oppilaiden kysymyksiä lähihoitajalle palvelutalossa. Koulussa Valmistautuminen yrityksessä Syventyminen Koulussa Reflektio Tutustutaan vierailun kohteena olevaan työpaikkaan katsomalla aiheeseen liittyvä video tai tutustumalla sen verkkosivuihin. Yrityksen edustaja kertoo, mitä siellä tehdään, minkälaisia ammatteja ja osaamista siellä tarvitaan, ja mitä pitää opiskella alalle päästäkseen. Tehtävä 1: Mitä vierailulla tapahtui? Saatiinko kaikkiin kysymyksiin vastaus? Mitä uutta tai yllättävää tietoa tuli esiin? Oppilaat keskustelevat pienryhmissä: Ovatko ala ja sen ammatit tuttuja? Mistä haluaisitte tietää lisää? Kirjataan ryhmissä heränneitä kysymyksiä lapuille. Kysymysten valinta: Kysymykset esitetään luokalle ja mietitään yhdessä, mitkä niistä esitetään vierailulla. Nämä kootaan esim. rasiaan, joka otetaan mukaan vierailulle. Oppilaat esittäytyvät ja esittävät vuorotellen yhdessä miettimiään kysymyksiä. Tehtävälomaketta voi hyödyntää vastausten kirjaamiseen. Tehtävä 2: Keskustellaan alasta yleisemmin. Tuntuuko se kiinnostavalta? Miksi? Miksi ei? Mikä oli parasta? Jäikö jokin asia mietityttämään

7 Kysy pois! -tehtävä Yrityksen nimi: Päivämäärä: Oma nimi: Mitä yritys tekee? Poimi 3 5 ammattisanaa! Poimi 3 5 ammattia! Mitä opiskelemalla pääsee töihin tälle alalle? Selvitä mitä taitoja tarvitaan tässä työpaikassa! samalleviivalle.fi

8 8 Samalle Viivalle Malleja kumppanuuteen Säännöt selväksi Minkälaisia sääntöjä työpaikalla on? Saako työpaikalla syödä purkkaa? Miksi on tärkeää, että on yhteisesti sovittuja käytäntöjä, joita kaikki noudattavat? Säännöt selväksi -vierailu antaa mahdollisuuden vertailla hauskalla tavalla koulun ja työelämän pelisääntöjä ja on hyvä tapa johdatella nuoria aiheeseen ennen TETiä tai kesätyötä, jolloin se on heille ajankohtainen. Oppilaiden käsitykset työelämän säännöistä osuivat melko hyvin yksiin yrityksen edustajan kertoman kanssa. He kuuntelivat yrityksen edustajaa innolla ja avoimin mielin. Kysymyksiä, joita nuoret pohtivat, oli esimerkiksi huivin pitäminen töissä. Säännöistä kerrotaan myös selkokielisessä Tärkeintä mielestäni oli se, Opas koulutuksesta että nuoret pääsivät tutustumaan ja työelämästä suomalaiseen työkulttuuriin ja uskaltautuivat kysymään kysymyksiä. Nuoret -julkaisussa ovat kuitenkin nuoria, ja heillä on ylipäätään erilainen käsitys työelämästä kuin aikuisilla erityisesti tilanteessa, jossa kokemuksia suomalaisesta kulttuurista ylipäätään ei ole paljon. Aino Lapila-Marcus, valmistavan luokan opettaja, Myllypuron yläasteen koulu Koulussa Valmistautuminen yrityksessä Syventyminen Koulussa Reflektio Johdatellaan oppilaat aiheeseen katsomalla video tai tutustutaan yrityksen verkkosivuihin. Millaisia sääntöjä mielestäsi tarvitaan tämän alan työpaikoilla? Oppilaat miettivät parin kanssa tärkeitä työelämäsääntöjä. Sääntöjä vertaillaan pienissä ryhmissä ja niistä valitaan 10 tärkeintä, jotka kirjoitetaan muistiin esimerkiksi tehtävälomakkeeseen. Yrityksen edustaja kertoo sen toiminnasta sekä alalla ja yrityksessä vallitsevista säännöistä. Oppilaat tarkastelevat kokoamaansa listaa vierailun aikana: jos yrityksen edustaja mainitsee oppilaiden kirjoittaman säännön, laitetaan omaan listaan sen kohdalle merkki. Vierailun jälkeen keskustellaan luokassa. Mitkä olivat yrityksen tärkeimmät säännöt? Mitä uusia sääntöjä tuli esiin? Mikä sääntö kuulosti erikoiselta? Lopuksi ryhmien kirjaamat säännöt käydään läpi koko luokan kanssa. Ne otetaan myös mukaan yritysvierailulle. Jos oppilaiden listalla olevaa sääntöä ei mainita, siitä voidaan kysyä yrityksen edustajalta. Mitä yhteistä tai eroa on koulun ja työelämän säännöillä?

9 Säännöt selväksi -tehtävä 1 Ennen vierailua: Kirjoita ruutuihin työelämän 10 tärkeintä sääntöä! Mitkä muut säännöt yrityksen edustajan mielestä ovat tärkeitä? 2 Vierailun aikana: Laita rasti ruutuun, jos yrityksen edustaja mainitsee kirjoittamasi säännön! 3 Vierailun jälkeen: Tarkista mitkä olivat tämän yrityksen 10 tärkeintä sääntöä! samalleviivalle.fi

10 10 Samalle Viivalle Malleja kumppanuuteen Hissipuhe Hissipuhe-vierailulla harjoitellaan omien vahvuuksien esittämistä lyhyesti ja ytimekkäästi työ- tai TET-paikan hakua varten. Vierailuun valmistaudutaan tutustumalla työpaikkailmoituksiin, joista saa vinkkejä tarvittavasta osaamisesta sekä ominaisuuksista, joita työpaikalla arvostetaan. Omien vahvuuksien löytämisessä auttavat luokkatoverit. Valmistavalla oppitunnilla hissipuhetta harjoitellaan luokan edessä, ja vierailulla oppilaat esittävät oman puheensa yrityksen edustajalle. Palautteen pohjalta omaa hissipuhetta voi hioa vielä paremmaksi. Vierailu Accentureen oli oppilaiden mielestä todella onnistunut. Ensimmäiset kommentit metrossa olivat, että en edes tiennyt, että tuollaisiakin työpaikkoja ja töitä on olemassa. Yksi keskeinen tavoite ainakin saavutettiin! Hissipuheen esittäminen oli hyvä idea. Oppilaat jäivät miettimään miten se meni ja mitä voisi vielä omassa esittelyssä parantaa. Konsepti vaikuttaisi jääneen heille hyvin mieleen ja toivottavasti he pystyvät hyödyntämään sitä jatkossakin. Duuni-lehden monikulttuurisuusnumerosta Yritysvierailun isäntänä tavoitteenamme oli rohkaista nuoria omien vahvuuksien löytyy hyviä esimerkkejä näkemään, että kansainvälistyvässä hyödyntämiseen. työelämässä erilaiset taustat ja arvot voivat olla suuri vahvuus. Oma yrityksemme on globaali, kuten monet asiakkaistammekin. Niin sanottu perisuomalaisuus edustaa yrityksessämme vähemmistöä! Näkyi selvästi, että puheita oli valmisteltu ja mietitty etukäteen, ja varmasti harjoiteltukin. Palautteen suhteen kaikki olivat avoimia, halukkaita oppimaan lisää hienoa! Puheista välittyi positiivinen asenne ja energia, yrittäjyys ja halu onnistua. Ne ovat arvoja ja vahvuuksia, joita työelämässä tarvitsee. Lisäksi esiintyminen yleisölle näytti olevan helpompaa kuin mitä se on ehkä ollut monelle edellisen sukupolven työntekijälle. Pojasta polvi paranee, ja näiltä nuorilta on aikanaan lupa odottaa paljon. Kaarlo Hirvi, Accenture Susanna Lindgren, opinto-ohjaaja, Hiidenkiven peruskoulu Koulussa Valmistautuminen yrityksessä Syventyminen Koulussa Reflektio Tutustutaan vierailukohteen tai alan työpaikkailmoituksiin. Millaisilla adjektiiveilla kuvataan haettavaa työntekijää? Millaista osaamista ja koulutusta häneltä edellytetään? Otetaan selvää nuorten vahvuuksista. Jokaisen selkään kiinnitetään lappu, johon luokkakaverit kirjoittavat, missä kukin on hyvä. Käydään laput läpi yhdessä ja valitaan jokaiselle kolme työnhakuun parhaiten sopivaa asiaa. Yrityksen edustaja kertoo nuorille sen toiminnasta ja työntekijöistä. Hän voi myös kertoa mitä on opiskellut ja miksi päätyi juuri kyseiseen yritykseen töihin. Oppilaat esittävät vuorotellen omat hissipuheensa. Yrityksen edustaja antaa yhteisesti koko ryhmälle puheista palautteen, joka kirjoitetaan muistiin. Keskustellaan yhdessä kokemuksesta. Miltä tuntui esitellä itsensä? Entä kuunnella ja nähdä muita esiintymässä? Hyödynnetään yrityksestä saatua palautetta. Kommenttien perusteella muokataan oma hissipuhe sopivaksi TET- tai kesä työpaikan hakuun. Sen voi esimerkiksi liittää kappaleeksi työhakemukseen. Kaikki kirjoittavat oman hissipuheensa, jota harjoitellaan esittämällä se luokalle.

11 Hissipuhe -tehtävä Hissipuhe-termi on lähtöisin amerikkalaisesta yritysmaailmasta ja tarkoittaa hissimatkan pituista puhetta, jolla vakuutetaan kuulija omasta osaamisesta. Kysymys yritykselle: 4? puhun, 3 ja Olen kiinnostunut/hyvä.. Luonteeltani olen, 2 ja harrastan.. 1 Olen ja opiskelen Aloita täältä! koulussa. samalleviivalle.fi

12 12 Samalle Viivalle Malleja kumppanuuteen Verkostot tutuksi Kaikilla nuorilla on verkostoja, vaikka heillä ei olisikaan kontakteja työelämään. Opas koulutuksesta ja työelämästä monikulttuurisille nuo- Tieto monista vapaista työpaikoista kulkee verkostoissa ja niistä saatetaan kysyä myös työhaastattelussa. rille antaa vinkkejä verkostoitumiseen. Mallin avulla nuoret oppivat tunnistamaan omat verkostonsa sekä hyödyntämään niitä työnhaussa. Valmistavalla tunnilla perehdytään verkoston käsitteeseen. Vierailulla yrityksen edustaja antaa vinkkejä verkostojen rakentamiseen ja kertoo niiden merkityksestä työelämässä. Vierailun jälkeisellä tunnilla syvennytään nuorten omiin verkostoihin. Kaikilla nuorilla on verkostoja, vaikka heillä ei olisikaan kontakteja työelämään. Esimerkiksi joukkuelajien valmentajat osaavat varmasti kertoa nuorten sosiaalisista taidoista ja tavoista toimia ryhmässä. Tehtävät auttavat hahmottamaan koulussa, perheen ja suvun parissa, harrastuksissa ja vapaa-ajalla sekä virtuaalimaailmassa syntyneet kontaktit verkostoina ja löytämään niistä tahot, jotka voivat toimia vaikka suosittelijoina työ- tai harjoittelupaikkaa hakiessa. Koulussa Valmistautuminen yrityksessä Syventyminen Koulussa Reflektio Tutustutaan verkoston käsitteeseen ja keskustellaan, mitä verkosto tarkoittaa omassa elämässä tai työelämässä. Tehdään ryhmissä kysymyksiä yrityksen edustajalle verkostoista ja niiden merkityksestä työelämässä. Työpaikan edustaja kertoo verkostojen merkityksestä esimerkiksi omalla urallaan sekä yrityksen toiminnassa ja siitä, miten verkostoja voi hyödyntää. Nuoret esittävät kysymyksiä yrityksen edustajalle. Vastaukset kannattaa myös kirjata ylös. Tehtävä 1: A) Kirjoitetaan lapuille mihin ryhmiin itse kuuluu, esim. perhe, harrastusryhmä jne. B) Yhdessä ryhmitellään ja tarkastellaan koko luokan vastauksia sen mukaan mihin ryhmiin kuuluu synnynnäisesti ja mihin on itse liittynyt. Tehtävä 2: A) Piirrä omista ryhmistä verkostokartta. Sen avulla näet mihin kaikkiin ryhmiin kuulut. B) Mieti, kuka verkostossasi voisi olla suosittelija? Entä kenestä olisi apua työn löytämisessä?

13 Verkostot tutuksi -tehtävät 1. tehtävä: Mihin ryhmiin kuulun? A) Kirjoitetaan lapuille mihin ryhmiin itse kuuluu, esim. perhe, harrastusryhmä jne. B) Yhdessä ryhmitellään ja tarkastellaan koko luokan vastauksia sen mukaan mihin ryhmiin kuuluu synnynnäisesti ja mihin on itse liittynyt. näin: kuoro Nettikaverit jalkapallojoukkue Kuviskoulu kiinankieliset Naapurit meidän talo Oma perhe Oma suku Tukioppilaat kokkikerho 8Bluokka Tanssiryhmä 2. tehtävä: Verkostokartta A) Piirrä omista ryhmistä verkostokartta. Sen avulla näet mihin kaikkiin ryhmiin kuulut. B) Mieti, kuka verkostossasi voisi olla suosittelija? Entä kenestä olisi apua työn löytämisessä? Esimerkiksi näin: Oma yläkoulu? Musiikki - kerho Koulu Minä Harrastukset 8B-luokka Perhe Jalkapallo samalleviivalle.fi

14 14 Samalle Viivalle Malleja kumppanuuteen Ideasta tuotteeksi Luovien alojen yritykset ja startupit ovat esimerkkejä siitä, että itsensä voi työllistää myös hyvällä tuoteidealla. Ideasta tuotteeksi -mallissa oppilaat tutustuvat yrityksen toimintaan sen tuotteiden ja niiden suunnittelun kautta. Tarkoituksena on, että nuoret pääsevät myös itse ideoimaan uusia tuotteita. Näin yrityksen toiminta avautuu käytännön kautta ja samalla yritykset saavat tietoa siitä, millainen tuote on nuorten mielestä kiinnostava. Meille tärkeintä vierailussa oli auttaa nuoria: halusimme antaa heille mahdollisuuden tutustua yritystoimintaan ja yrityskulttuuriin sekä välittää realistisen kuvan luovan alan yrittäjyyden arjesta. Kiinnostavaa oli myös nähdä, kuinka tunnettu brändimme on nuorten keskuudessa. Luovassa suunnittelussa kulttuurilla on suuri merkitys, ja nuorten kulttuuritaustat näkyivät myös heidän tuoteideoissaan. He olivat rohkeasti suunnitelleet värikkäitä ja koristeellisia päähineitä, jotka poikkesivat virkistävästi skandinaavisesta suoraviivaisesta ja pelkistetystä tyylistä. Hannes Bengs, Costo Tarkoituksena on, että nuoret pääsevät myös itse ideoimaan uusia tuotteita. Lisää ammattien esittelyvideoita: kunkoululoppuu.fi/ videot Koulussa Valmistautuminen yrityksessä Syventyminen Koulussa Reflektio Tutustutaan yritykseen ja sen valmistamiin tuotteisiin. Pohditaan yhdessä, miten tuotteita suunnitellaan ja valmistetaan. Suunnitellaan ryhmässä oma tuoteidea esitettäväksi työelämävierailulla. Yrityksen edustajan johdolla tutustutaan sen toimintaan. Hän myös kertoo tuotteista ja niiden valmistuksesta. Oppilaat esittelevät omat ideansa, joista he saavat yritykseltä palautetta. Luokassa keskustellaan ideoista saadusta palautteesta ja vierailusta. Mitä omia tuote- tai yritysideoita voisi keksiä? Mistä oppiaineista voisi olla hyötyä? Mitä muita taitoja työssä tarvitaan?

15 Ideasta tuotteeksi -tehtävät Tuotteen nimi Tuotteen kuvaus Mihin ja miten tuotetta voisi käyttää? Kohderyhmä Ketkä voivat käyttää tuotetta? Piirrä kuva tuotteesta! Hinta samalleviivalle.fi

16 16 Samalle Viivalle Malleja kumppanuuteen TET-jaksosta tehot irti TET-jakso on monelle nuorelle ensikosketus työelämään. Jakson aikana voi eri teemojen ja tehtävien avulla syventää omaa tietoa sekä kysellä työelämässä olevilta lisätietoja ja vinkkejä. Malli auttaa myös yrityksiä nuorten ohjaamisessa. Hyvin suunniteltu jakso antaa nuorille onnistumisen kokemuksia ja luo yrityksestä mielikuvan hyvänä työnantajana. Näin syntyvät ensimmäiset kontaktit yritysten ja tulevien työntekijöiden välille. TET-viikon jokaiselle päivälle on teema ja tehtäviä, jotka helpottavat kiinnittämään huomiota erilaisiin asioihin työpaikalla. Tehtävät johdattelevat perehtymään ammattisanastoon ja selvittämään opiskelumahdollisuuksia. Lisäksi tutustutaan työpaikan sääntöihin ja turvallisuusohjeisiin, sekä saadaan hyödyllistä tietoa haastattelemalla työntekijää. Viikon lopuksi harjoitellaan itsearviointia kirjaamalla ylös omat onnistumiset, kehittämisen tarpeet ja mielipiteet harjoittelupaikasta. Useimmat oppilaat suhtautuivat tehtävävihkoseen positiivisesti. Materiaali on selkeä, ja sen saa kopioitua kivasti vihkoksi, joka on sopivan kokoinen kuljettaa mukana työpaikalla. Tehtävät sopivat hyvin 8. 9.luokille eri pituisille TET-jaksoille. Tehtävien kautta oppilaat perehtyivät tarkemmin työpaikkaan, ammatteihin ja työtehtäviin, eli tosiaankin saivat enemmän irti TETistä. Näin syntyvät ensimmäiset kontaktit yritysten ja tulevien työntekijöiden välille. Mirkka Jantunen, opintoohjaaja, Itäkeskuksen peruskoulu TET-jakson tehtävät oli helppo muokata kolmipäiväisiksi. Oli tosi kiva, että joka päivä oppilas mietti miten päivä meni ja mitä hän oppi. Eija Severinkangas-Kangas, opinto-ohjaaja, Rajakylän koulu Tehtäviä tehdessä tuli keskusteltua työntekijöiden kanssa enemmän, jolloin oppi työstä enemmän. Kun piti päivittäin kertoa miten päivä meni ja mitä opin, jouduin oikeasti miettimään näitä ja huomasin, että olinkin oppinut uusia asioita. Tehtävien kautta ymmärsin paremmin tätä työtä ja huomasin, ettei ala sovi minulle. Hyvää raportissa oli se, että se oli pakko tehdä, joten piti kuunnella tarkkaan sanastoa ja oppi paljon myös uusia sanoja, joita pystyi hyödyntämään jo TET-viikon aikana. Oppilaiden palautetta TET-raportista.

17 TET-jakso Tehtävät ja muistiinpanot Nimi Koulu ja luokka TET-työpaikka Ohjaaja TET-paikassa Aika Maanantai Perehdytys Tiistai Ammattisanat tutuksi Keskiviikko Alan ammatit ja opiskelu Torstai Työntekijän haastattelu (muistathan miettiä jo alkuviikosta, ketä haluaisit haastatella työpaikallasi) Perjantai Miten TET meni? samalleviivalle.fi

18 TET-jakso Maanantai Kysy ohjaajaltasi, mitkä ovat TET-jaksosi työtehtävät. Kysy myös TET-paikkasi säännöt ja turvallisuusohjeet. TET-jakson työtehtävät TET-paikan säännöt tai turvallisuusohjeet Miten päiväsi meni? Mitä opit tänään? samalleviivalle.fi

19 TET-jakso Tiistai Kuuntele tarkkaan kun keskustelet muiden työntekijöiden kanssa. Poimi ja kirjoita uusia ammattisanoja. Voit kysyä myös ohjaajaltasi. Selitä mitä sanat tarkoittavat. Ammattisanat Mitä ammattisanoja käytettiin paljon? Mitä työvälineitä käytit tänään? samalleviivalle.fi

20 TET-jakso Keskiviikko TET-paikkasi ammatit. Mitä ammatteja TET-paikassasi on? Missä kouluissa niitä voi opiskella? Missä lähialueesi kouluissa voi opiskella näitä ammatteja? samalleviivalle.fi

21 TET-jakso Torstai Työntekijän haastattelu. Haastattelun aika kannattaa sopia jo alkuviikosta. Pyydä apua ohjaajaltasi, jos tarvitset. Tutustu yhden työntekijän ammattiin tarkemmin keskustelemalla hänen kanssaan. 1. Mitä ja missä olet opiskellut? 2. Mitä teet työpäivän aikana? 3. Mitä teet yksin ja mitä yhdessä muiden kanssa? 4. Mikä on parasta työssäsi? 5. Miten tässä työssä voi kehittyä? 6. Millainen ihminen sopii tähän työhön? 7. Keksi oma kysymys tähän. Selvitä tämän ammatin palkka! samalleviivalle.fi

22 TET-jakso Perjantai Miten TET-jakso meni? 1. Miksi valitsit tämän TET-paikan? 2. Piditkö tästä työstä? Perustele! 3. Miten hankit TET-paikkasi? 4. Missä onnistuit työssäsi hyvin? 5. Mikä oli liian vaikeaa? 6. Parasta TET:ssä oli: 7. Tylsintä TET:ssä oli: 8. Suosittelisitko tätä TET-paikkaa muille? Miksi? 9. Pyysitkö ohjaajasi suosittelijaksi? Mitä hän vastasi? samalleviivalle.fi

23 työelämäillassa kohtaavat yritykset, koulu ja koti 23 Työelämäillassa kohtaavat yritykset, koulu ja koti Työelämäillan tarkoituksena on kertoa nuorille ja heidän vanhemmille työelämän tarjoamista mahdollisuuksista sekä jakaa vinkkejä työnhakuun, haastatteluun tai suosittelijan löytämiseen. Se toimii koulun, kodin ja työelämän kohtaamispaikkana. Yrityksen edustaja on paikalla kertomassa nuorille ja heidän vanhemmille omasta alastaan ja työstään. Omalla urapolulla pidemmälle edennyt maahan muuttanut nuori on mukana jakamassa kokemuksiaan opiskelusta ja työkokemuksista. Illan kuluessa nuoret ja heidän vanhempansa voivat esittää puhujille kysymyksiänäin vanhemmatkin pääsevät kuulemaan yritysten ajatuksia nuorista ja työelämästä, ja keskustelua on helppo jatkaa kotona. Työtä saadakseen tulee olla aktiivinen ja omaaloitteinen. Työelämä ja koulu ovat liian erillä toisistaan. Illat ovat helppo tapa järjestää työelämäyhteistyötä, ja niissä päästään lähemmäs työelämää ja valmistetaan oppilaita siihen. Ville Erkkilä, Hakunilan koulun opinto-ohjaaja Tilaisuuksista on hyötyä myös yrityksille. Osallistumalla olemme mukana edistämässä nuorten työllistymistä, ja yritys säilyttää yhteyden nykyiseen koulumaailmaan. Samalla kerromme logistiikka-alan monipuolisista työmahdollisuuksista eri ammateissa. Eija Viikki-Westenius, rekrytointi- ja henkilöstön kehittämispäällikkö, DHL On todella hyödyllistä kuulla yrityksiltä, mitä he vaativat työntekijältä. Haluaisin kuulla vielä lisää ihmisten kertomuksia työkokemuksista. Työelämäiltaan osallistuneiden vanhempien kommentteja Hyödynnä Duuni-lehden Monikulttuurisuus- Numero! Valmistelu ja motivointi Vanhemmille lähetetään kutsu, jossa kerrotaan miksi Työelämäilta järjestetään ja ketä sinne on tulossa. Tarvittaessa koulu tilaa tulkit. Valmistavalla tunnilla opettaja esittelee työelämäillan puhujat oppilaille. Oppilaat miettivät valmiiksi kysymyksiä, jotka opettaja toimittaa puhujille etukäteen. Illan ohjelma 18:00 Illan avaus ja vierailijoiden esittely. 18:30 Työelämän edustajan esitys ja vastaukset etukäteen toimitettuihin kysymyksiin. Mahdollisuus esittää lisää kysymyksiä. Illan päätteeksi 19:00 Vapaamuotoista keskustelua vanhempien, nuorten ja puhujien kesken

24 24 Samalle Viivalle Malleja kumppanuuteen Työnhakuharkoissa porkkanana TETtai kesätyöpaikka TET- tai kesätyöpaikan löytyminen voi olla haastavaa nuorelle, jolla ei ole yhteyksiä työelämään vanhempien tai tuttavien kautta. Työnhakuharkat on Pukinmäen peruskoulussa kehitetty toimintamalli, jossa oppilaat harjoittelevat CV:n ja hakemuksen kirjoittamista sekä työhaastattelua. Hakemukset lähetään yhteistyöyrityksen edustajille, jotka yhdessä opettajien kanssa haastattelevat kaikki harkkoihin osallistuvat oppilaat. Lisäpotkuna työnhakuun yritys voi tarjota oikeita kesätyö- tai TET-paikkoja, mutta ne voivat olla myös keksittyjä. Kaikki oppilaat saavat palautetta, ja voivat sen pohjalta kehittää työnhakutaitojaan. Mallin avulla oppilaat pääsevät hyvin todentuntuisesti kokeilemaan, miltä työhaastattelussa oleminen tuntuu. Työnhakuharkat-malli antaa konkreettista tietoa työelämästä ja opettaa jännityksestä selviämistä. Suosittelemme sitä lämpimästi myös muille kouluille! Äidinkielen opettaja Ritva Hyttinen ja S2-opettaja Reetta Haapamäki, Pukinmäen peruskoulu Valmistautuminen Haastattelu Valinta ja palaute Yrityksen edustaja pitää koulussa infon ja kertoo nuorille yrityksestä, työnhausta ja haettavista työpaikoista. Yrityksen edustaja tai opettaja pitää työhaastattelut oppilaille. Yrityksen edustaja valitsee parhaat hakijat. Opettajan avulla oppilaat valmistautuvat työnhakuun: suomen kielen tai opon tunnilla tehdään ohjatusti työhakemus ja CV, jotka lähetetään yrityksen edustajalle. Yrityksen edustaja antaa haastattelun päätteeksi palautetta nuorille ja niistä yhteenvedon opolle. Oppilaat antavat itse palautetta haastattelutilanteesta. Miten meni? Miltä tuntui? Minkä voisin tehdä paremmin? Oppilaita neuvotaan mihin haastattelutilanteessa voisi kiinnittää enemmän huomiota ja mitä asioita voisi vielä parantaa. Opettajat kokoavat yhteen oppilaiden palautteen yrityksille.

25 Haastattelukysymyksiä Sinä Kerro itsestäsi. Missä olet hyvä? Mikä on haastavaa? Mitä työtä olet tehnyt aiemmin? Mitä harrastat? Työ Miksi hait tätä työtä? Mitä tehtäviä ajattelet, että pääsisit meillä tekemään? Miksi sopisit tähän työhön?. Mieti! Kuka voisi olla suosittelijasi? Mitä sinä voisit kysyä haastattelussa työpaikasta? samalleviivalle.fi

26 26 Samalle Viivalle Malleja kumppanuuteen Urahaaveet sarjakuvina Kuvat kertovat joskus enemmän kuin tuhat sanaa. Sarjakuvien kautta voi kertoa tarinoita arkielämästä tai tuoda piirrosten kautta esiin teemoja, joiden käsittelyyn oikeiden sanojen löytyminen voi olla hankalaa. Sarjakuvien maailma on nuorille tuttu ja kiinnostava. Opettajille se tarjoaa välineitä keskustella nuorten kanssa opiskeluun ja työhön liittyvistä asioista kuvien avulla. Urahaaveet sarjakuvina -menetelmä on kehitetty yhteistyössä Valtion taidemuseon Kulttuuria kaikille -palvelun ja Sarjakuvakeskuksen kanssa. Sarjakuvaa voi käyttää esimerkiksi alkutunnin motivointitehtävänä, TET-päiväkirjan suorittamistapana ja koko luokan yhteisen tarinan kertomiseen. Sarjakuva on oppilaille tuttu ilmaisukeino kuvataiteen tunneilta ja toki suuremmalle osalle myös erilaisten julkaisujen ja lehtien muodossa. Suurin osa oppilaista on hyvin motivoituneita tekemään sarjakuvia ja pitävät sitä hyvänä vaihteluna muiden kirjallisten tehtävien ohella. Erityisen iloinen olen ollut peruskoulun päättövaiheessa Suomeen muuttaneiden oppilaiden sarjakuvista. He ovat pystyneet todella hienosti kuvaamaan tulevaisuuden suunnitelmiaan ja haaveitaan kuvien avulla. Myös monien koulumenestykseltään heikompien oppilaiden sarjakuvat ovat olleet hyvin puhuttelevia. Vaikka joskus tunneilla voi vaikuttaa, että nuori on näköalaton ja vailla päämääriä, sarjakuvista heijastuu hyvän elämän haaveet: koulutus, työ, perhe ja oma koti. Puhekupliin on syntynyt hienoja kuvauksia opiskelusta ja työnteosta omassa haaveammatissa. Anu Japisson, Opinto-ohjaaja, Tehtaanpuiston yläaste Usein luokasta löytyy ainakin muutamia oppilaita, jotka haluavat vaihtelua perinteisille kysymys - vastaus -tehtäville. Kun samat asiat kysyttiin sarjakuvamuodossa, oli tehtävän tekeminen motivoivampaa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa sarjakuva on hyvä väline keskustelun avaamiseen ja oppilaan oman pohdinnan tueksi. Ideointi ja hahmottelu vie piirtämisessä paljon aikaa ja oppilailla saattaa olla myös liian suuret tavoitteet työn täydellisyyteen. Aluksi työskentelyä voi näiltä osin helpottaa käyttämällä valmiita pohjia, joista puuttuvat puhe- tai ajatuskuplat. Samuli Lindvall, Opinto-ohjaaja, Turun normaalikoulu Sarjakuva: Daria Timonen

27 Unelma-ammattini Anu Japissonin kehittämä Urahaaveet Sarjakuvina -tehtävä. Piirrä sarjakuva omasta unelma-ammatistasi ja tulevaisuuden elämästäsi 1. ruutu: Sinä opiskelemassa joko lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa 2. ruutu: Sinä opiskelemassa unelma-ammattiisi 3. ruutu: Sinä työskentelemässä unelma-ammatissasi 4. ruutu: Sinun unelmaelämäsi. Mitä kaikkea siihen kuuluu? samalleviivalle.fi

28 ku 28 Samalle Viivalle Malleja kumppanuuteen Hankkeessa tuotetut materiaalit Opas koulutuksesta ja työ elämästä monikulttuurisille nuorille Työelämään pääsee monella eri tavalla, erilaisia polkuja pitkin. Voit jo yläkoulun aikana miettiä, Löytääkseen mieluisan työpaikan nuori tarvitsee mikä olisi oikea ammatti juuri sinulle. Oma unelma- koulutusta myös peruskoulun jälkeen. Selkokielinen ammatti voi löytyä esimerkiksi lempikouluaineen tai opas on suunnattu tueksi koulutus- ja uravalintoja lempiharrastuksen avulla. Tärkeintä on, että kuunte- tekeville yläkoululaisille. Se kertoo konkreettisesti opis- let itseäsi ja valitset huolellisesti. Opiskelemalla saat kelumahdollisuuksista, esittelee koulutusjärjestelmän ja helpommin haluamasi työpaikan. kannustaa nuoria opiskelemaan. Mehdi Arai ja Evelyn Sõer, Samalle viivalle ESR-hanke Lisäksi opas selventää työelämän pelisääntöjä ja antaa tietoa nuoria koskevista työelämäasioista, kuten Opas on julkaistu selkosuomen lisäksi viidellä eri alle 18-vuotiaiden työajasta, yhdenvertaisesta työpai- kielellä: englanniksi, ruotsiksi, somaliksi, viroksi ja kasta ja työhaastatteluun valmistautumisesta. venäjäksi. Voit ladata haluamasi kieliversion hankkeen verkkosivuilta osoitteesta samalleviivalle.fi/opas tai tilata Taloudellisesta tiedotustoimistosta: tat.fi/aineistot/ tai ästä a ja työeläm koulutuksest risille monikulttuu nuorille denvertainen verkostot yh tus lukio n koulu ammatilline ty öt od ist us työpaikka

29 Hyviä muistoja on monia, mutta nyt tulee mieleen kerta, kun yksi asiakas kiitti hyvästä palvelusta Työ vaikutti sellaiselta, jossa voin hyödyntää osaamistani. Työssäni parasta on, kun voin käyttää Turussa ammatti-instituutissa opiskellut Behar sai VV-Autolta aluksi kesätöitä ja työharjoittelupaikan. KUN TEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRI Fa muutti Suomeen 15-vuotiaana, hän ei puh kaan suomea. Hän meni suoraan lukioon j antaa vinkiksi, että kannattaa käyttää omaa mon tuurisuutta sekä kielitaitoa hyväksi työnhaussa. 1 hankkeessa tuotetut materiaalit 29 Duuni-lehti, monikulttuurisuuden teemanumero Duuni-lehti on kaikille nuorille suunnattu lehti työelämästä ja työnhausta. Sen monikulttuurisuusnumerossa pureudutaan työelämään maahan muuttaneiden nuorten näkökulmasta: jo työelämässä olevat nuoret kertovat kuinka kielitaito ja oma tausta voivat olla vahvuuksia työpaikalla. Työnhakuun liittyvä testi sopii hyvin vaikka oppitunnilla tehtäväksi ja artikkeleiden tarinoista voi jutella kotona vanhempien kanssa. Mitä vinkkejä he antavat työelämään? Selkeiden ohjeiden avulla neuvotaan vaihe vaiheelta, kuinka laaditaan työhakemus ja CV sekä miten kannattaa valmistautua työhaastatteluun. Näiden neuvojen avulla jokaisesta voi tulla työnhaun mestari, ja ohjeisiin on hyvä palata myöhemminkin, kun etsii ensimmäistä oman alan harjoittelupaikkaa. Lehti valottaa myös millainen on toimiva monikulttuurinen työyhteisö ja millainen rooli jokaisella pitäisi olla: MONIKULTTUURISUUDEN TEEMANUMERO MILLAINEN ON MONIKULTTUURINEN TYÖ? NUORTEN DIALOGI TULEVAISUUDESTA 1 Kun työyhteisössä kunnioitetaan aidosti kaikkia yksilöitä ja sallitaan erilaiset näkemykset, syntyy dialogi ja tulokset näkyvät työssä. Monet innovaatiotkin kehittyvät näin. Mehdi Arai ja Evelyn Sõer, Samalle viivalle ESR-hanke TEKSTI Helena Hyvönen KUVAT Teemu Granström KUVANKÄSITTELY Ville Salonen KIINNOSTAVIA DUUNITARINOITA: Abdifatah Ibrahim palveluneuvoja Eveliina Heino tutkija ja suunnittelija 20-VUOTIAS ABDIFATAH IBRAHIM, tutummin Fatah, KUN EVELIINA HEINO HAKI nykyiseen työpaikkaansa on työpaikkansa ilopilleri ja positiivisen asenteen esikuva. Nordeassa työskentelevä Fatah kertoo nauttivansa eniten siitä, kun voi antaa asiakkaille hyvää palvelua ja jopa ylittää heidän odotuksensa. töihin, vaatimukset olivat seuraavat: yliopistokoulutus, laaja kielitaito ja kokemusta monikulttuurisuudesta. Juuri näitä Eveliinalla oli. Eri alojen ammattilaiset esittäyty Behar Bogujevci autokorimekaanikko AUTOKORIMEKAANIKKO BEHAR BOGUJEVCI löysi vakituisen työpaikkansa työharjoittelun kautta. Fanglan Tao diplomi-insinööri Lataa lehti hankkeen verkkosivuilta osoitteesta samalleviivalle.fi/duuni-lehti/ tai tilaa Taloudellisesta tiedotustoimistosta: tat.fi/aineistot/ ja sanoi, etten saa koskaan muuttaa asennettani, Fatah kertoo hymyillen. Palveluneuvojan työhön kuuluu muun muassa päivittäiset pankkiasiat, sijoittaminen, laina-asiat ja tietysti erinoimainen asiakaspalvelu. Fatah käyttää äidinkieltään somaliaa melkein päivittäin työpaikallaan. Asiakkaat ovatkin erittäin tyytyväisiä, kun saavat palvelua omalla äidinkielellään. FATAH ON KOULUTUKSELTAAN MERKONOMI ja tuli Nordeaan työharjoittelun kautta. Suoritin harjoittelun erinomaisesti ja sain jatkaa määräaikaisessa työsuhteessa. Armeijan jälkeen sain vakituisen työpaikan. Kun suorittaa annetut tehtävät positiivisella asenteella ja hyvällä mielellä, pääsee pitkälle, Fatah kertoo. Nuorille Fatah haluaa sanoa, että kannattaa hakea sellaiseen ammattiin, mistä itse tykkää. Vanhemmat voivat tukea, mutta lopullisen päätöksen tekee nuori itse. Muista positiivinen asenne! Me ollaan Suomen tulevaisuus samalla tavalla kuin muut. venäjän kielen taitoani ja monikulttuurista osaamista yhdistettynä sosiaalialan koulutukseen, Eveliina kertoo. Eveliinan työhön kuuluu erilaisten tutkimusten suunnittelu ja toteuttaminen. Tällä hetkellä hän työskentelee projektissa, jonka tavoitteena on kehittää lapsiperheiden palveluja. Projektissa selvitetään, millaista apua lapsiperheet tarvitsevat Suomessa ja Venäjällä. Työpaikalla Eveliinaa ja hänen ammattitaitoaan arvostetaan ja häneltä pyydetään usein neuvoa monikulttuurisissa asioissa. EVELIINA ON MUUTTANUT SUOMEEN 7-vuotiaana. Nykyisin hän on töissä Espoon VV-Autossa ja viihtyy työssään hyvin. Työharjoittelu on todella tärkeä, koska jos se menee hyvin, on hyvä mahdollisuus saada töitä, Behar kertoo. Behar suoritti työn ohessa autokorikorjauksen ammattitutkinnon vuonna Koulutus kesti vuoden ja työnantaja maksoi koulupäivät. AUTOKORIMEKAANIKON TYÖSSÄ on tärkeää olla yhteistyökykyinen, koska usein tarvitsee työkavereiden apua. Autonkorjausalaa Behar suosittelee fyysisestä työstä tykkääville ja ihmisille, jotka haluavat nähdä työnsä jäljen heti. Työhöni kuuluu pienten ja isojen kolariautojen korjaus. Haasteita saan isommista kolariautoista. Joka päivä oppii jotain uutta, koska autot kehittyvät koko ajan, Behar kertoo. Koska autot tulevat tulevaisuudessakin olemaan ihmisten tärkeimpiä kulkuvälineitä, työn tulevaisuus näyttää Beharin mukaan hyvältä. Kun on aktiivinen ja halukas tekemään työnsä kunnolla, pärjää kyllä. suomea äidinkielen tunneilla ja lisäopetuks men kuukauden kuluttua Fanglan alkoi puhu ja jo vuoden kuluttua hän teki tentit suomeksi Uuden kielen oppimiseen ei ole muut kuin harjoitella, Fanglan sanoo. Lukion jälkeen Fanglan lähti opiskelemaa tekniikkaa Teknilliseen korkeakouluun. Amm kertoo perineensä isältään, joka on myös kon kan insinööri. Fanglan pääsi opintojen aikana työharjo ABB:lle ja teki myöhemmin ABB:n Kiinan yk diplomityön, jonka jälkeen työsuhde muutetti tuiseksi. Tehtäväni ovat pitkälti asiakkaiden tekn kaupallisiin kysymyksiin vastaamista. Parast säni on se, että olen tekemisissä ihmisten ympäri maailmaa, Fanglan kertoo. KIINAN KIELEN TAIDOISTA on ollut Fanglani uran aikana monesti hyötyä. Myös kulttuurien tu sesta on hyötyä kansainvälisessä yrityksessä. Monikulttuurisuus auttaa minua ymmärtämä Hän kertoo oppineensa suomen kielen koulussa nopeasti, koska kenenkään kanssa ei voinut puhua mitään muuta kieltä. Lukion jälkeen Eveliina piti välivuoden ja haki sen jälkeen yliopistoon. Yliopistossa hän opiskeli kieliä ja yhteiskuntatieteitä. Nuorille voisin sanoa vinkkinä, että kannattaa kokeilla erilaisia asioita. Kannattaa mennä työharjoitteluun tai kesätöihin jonnekin paikkaan, mikä itseä kiinnostaa. maiden asiakkaiden käyttäytymistä. Nuorelle

30 30 Samalle Viivalle Malleja kumppanuuteen Nuoret kertovat opiskeluvalinnoistaan Minkälaisia opiskelumahdollisuuksia peruskoulun jälkeen on tarjolla? Kannattaisiko hakea lukioon vai ammattiopistoon? Sopisiko minulle paremmin ammattikorkeakoulu vai yliopisto? Mitä kaikkea lääketieteen opiskelija opiskelee? Mikä on oppisopimus? Ovatko pääsykokeet vaikeita? Maksavatko kirjat? Riittääkö suomen kielen taito? Vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin löytyy hankkeessa tuotetuista opiskelijaesittelyvideoista, joilla esitellään koko koulutusjärjestelmä. Eri koulutusasteiden ja -alojen opiskelijat kertovat itse, minkälaista opiskelu on ja miksi he ovat päätyneet alalle. Muiden esimerkkiä seuraamalla ja kuuntelemalla on helpompi miettiä myös omia valintoja. Ammattiesittelyvideoilla monikulttuurisia duunitarinoita Esikuvat auttavat ammatinvalinnassa. Omassa perheja tuttavapiirissä ei kuitenkaan aina ole ihmisiä kaikilta mahdollisilta aloilta, ja nuori ei välttämättä saa tietoa kaikista työelämän tarjoamista vaihtoehdoista. Ammattiesittelyvideot vievät katsojan suoraan työpaikalle. Videoilla nuoret eri aloilta kertovat ammatinvalinnastaan ja urastaan sekä siitä, miten monikulttuurisuudesta ja kielitaidosta on ollut heille hyötyä työelämässä. Käytän äidinkieltäni somalia päivittäin työpaikalla. Asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun saavat palvelua omalla äidinkielellään. Kun suorittaa työnsä positiivisella asenteella ja hyvällä mielellä, pääsee pitkälle. Abdi Fatah Ibrahim, palveluneuvoja, Nordea-pankki Musta ois ollut kiva, jos joku ihan ulkopuolinen tyyppi olisi tullut sanomaan, että ole oma itsesi. Ei aina tarvitse mennä virran mukana. Jos olet vahva ja oma itsesi, ihmiset kunnioittavat sua sellaisena kuin olet. Eikä tarvitse muuttaa luonnetta tai pukeutumista sen takia, että kaikki muutkin tekevät sillä tavalla. Se vaan näyttää kuinka rohkea sä olet. Kosar Naeemi, Itäkeskuksen lukion opiskelija, Samalle Viivalle hankkeen opiskelijaesittelyvideolla Videot löytyvät osoitteesta samalleviivalle.fi/videot/ Lisää videoita sivulla kunkoululoppuu.fi/videot/ kaikki-videot/

31 Samalle viivalle Hankkeen ohjausryhmä Mervi Angerma-Niittylä, asiantuntija, Kaupan liitto Sirpa Huuskonen, henkilöstöjohtaja, ISS, ohjausryhmän puheenjohtaja Anu Löyttyniemi, opetuskonsultti, Helsingin kaupunki, Opetusvirasto, ohjausryhmän varapuheenjohtaja Tuija Ojanen, vararehtori, Omnia Sanna Penttinen, asiantuntija, Opetushallitus Hassan Said, projektipäällikkö R3-Maahanmuuttajanuorten tuki ry Tuulia Tikkanen, opetuskonsultti, Helsingin kaupunki, Opetusvirasto, ohjausryhmän varapuheenjohtaja Tiina Valtonen, opinto-ohjaaja, Myllypuron yläasteen koulu, Helsingin kaupunki Riitta Wärn, asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mehdi Arai, viestintäsuunnittelija, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Päivi Korpela, viestintäassistentti, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Evelyn Sõer, projektipäällikkö, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, johtaja, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Markku Tenkamaa, asiantuntija, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Työryhmä Tuottajat: Päivi Korpela, Evelyn Sõer Sisällöntuottajat: Advertising Kioski, Päivi Korpela, Evelyn Sõer Mallien tuotteistaminen: Mehdi Arai, Evelyn Sõer Visuaalinen ilme ja taitto: Advertising Kioski Valokuvat: Mehdi Arai Julkaisija: Taloudellinen tiedotustoimisto TAT/ Samalle viivalle ESR hanke Tilaukset: tat.fi/aineistot/ ISBN: Julkaisuvuosi: 2014 Paino: Erweko Painos: kpl Kiitämme mallien kehittämisessä mukana olleita kouluja ja yrityksiä sekä heidän edustajia kommenteista. Samalle viivalle on ESR-hanke, jota koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Hankkeessa kehitettiin muun muassa toimintatapoja ja malleja, jotka helpottavat monikulttuuristen yläkouluikäisten nuorten työelämään tutustumista ja ammatinvalintaa.

32 Hissipuhe, verkostot tutuiksi ja TET-jaksosta tehot irti ovat koulun ja työelämän yhteistyön toiminnallisia malleja. Tutustu ja ota käyttöön! Samalle viivalle ESR-hanketta koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Hankkeessa kehitetyt mallit helpottavat monikulttuuristen yläkoulu ikäisten nuorten työelämään tutustumista ja ammatinvalintaa. samalleviivalle.fi tat.fi