Ota kantaa -kyselyn tulokset

Transkriptio

1 Ota kantaa -kyselyn tulokset

2 1. PERUSTIEDOT 2

3 1. Perustiedot Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -hanketta koskeva Ota kantaa -kysely järjestettiin aikavälillä Kyselyyn osallistui 69 vastaajaa Vastaajista suurin osa kuntien ja valtionhallinnon edustajia Alueellisesti vastauksissa painottui Uusimaa (11 kpl, 35 %), Pirkanmaa (6 kpl, 19 %) ja Etelä-Pohjanmaa (5 kpl, 16 %). Näiltä alueilta tuli 70 % kaikista vastauksista. Organisaatio / ryhmä Lkm Osuus Kunta % Valtionhallinto % Yritys 8 12 % Kansalainen 6 9 % Maakunnan liitto 4 6 % Koulutus- tai tutkimusorganisaatio 1 1 % Päätöksentekijä 1 1 % Jokin muu (mm. järjestöt) 3 4 % Yhteensä % 3

4 2. NYKYJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTARPEET 4

5 2. Nykyjärjestelmän kehittämistarpeet Ensimmäisellä kysymyksellä kartoitettiin sitä, millaisia haasteita vastaajat näkevät nykyjärjestelmässä (ks. seuraava sivu). Toisella kysymyksellä haettiin vastauksia siihen, mihin maankäyttöpäätöksiin ja rakennetun ympäristön suunnitteluhaasteisiin vastaajat toivoivat digitalisaation tuovan apuja. Avovastauksia saatiin 52 henkilöltä. Digitalisaation toivottiin edistävän erityisesti tietojen saatavuutta, ajantasaisuutta ja laatua sekä vähentävän päällekkäistä työtä Tietojen saatavuus, laatu ja ajantasaisuus pitää saada tämän vuosituhannen vaatimusten tasolle. Haasteeksi muodostuu tiedon tuottajien eli lähinnä kuntien lukuisuus ja erilaiset toimintavalmiudet Kaavoituksen lähtötietojen mallinnukselle olisi tarpeen saada kootusti päivitettyä tietoa suojelukohteista ja alueista sekä muista yhtenäisistä kansallisista tietovarannoista, joilla on merkitystä kaavanlaadinnalle ja mielellään tämä kaikki yhdestä portaalista. Samoilla paikkatietoaineistoon sidotuilla tietokannoilla voisi hallita kaavojen ajantasaisuutta, seurata kaavatietojen elinkaari ja päivitystarpeita sekä eri kaavatasojen välistä digimuotoista yhtenäistämistä. 5

6 Näkemykset maankäyttöpäätöksiä koskevista väittämistä Nykyjärjestelmän haasteet Maankäyttöpäätöstiedot ovat usein vaikeasti saatavissa, yhdistettävissä ja hyödynnettävissä Samaa mieltä Eri mieltä En osaa sanoa 75 % 22 % 3 % Tietojen laadussa ja ajantasaisuudessa on merkittäviä haasteita 74 % 20 % 6 % Toimijoiden roolit ovat osin epäselvät ja päällekkäistä työtä tehdään paljon 68 % 20 % 12 % Alueidenkäyttöön liittyvät prosessit ja päätöksenteko on hidasta 61 % 25 % 14 % Tiedonsaanti ja osallistuminen koetaan vaikeaksi 55 % 23 % 22 % Maankäyttöpäätökset ovat usein vaikeasti ymmärrettäviä 59 % 30 % 10 % Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia oman elinympäristön suunnitteluun on vahvistettava 52 % 26 % 22 % Tiedonkulkua kansalaisen ja viranomaisten välillä on parannettava 74 % 9 % 17 % Päätöksiä koskevat manuaaliset raportointivelvoitteet on korvattava nykyaikaisilla, automaattisemmilla menettelyillä n = % 4 % 7 % 6

7 3. TAVOITETILA 7

8 3. Tavoitetila 2030 Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka tärkeiksi he kokevat asetetut strategiset tavoitteet. Tärkeimpinä tavoitteina pidettiin sitä, että maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvä tieto on ajantasaista, ymmärrettävää ja helposti saatavilla sekä sitä, että maankäytön ja rakentamisen päätöspolku on selkeä Vähiten ksi koettiin tavoite kansainvälisesti vertailukelpoiseen tietoon perustuvasta päätöksenteosta. 8

9 Tavoitteiden tärkeys: Osallistuminen ja tiedonsaanti on helppoa Osallistuminen ja tiedonsaanti on helppoa Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen vuorovaikutus on sujuvaa. Maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvä tieto on ajantasaista, ymmärrettävää ja helposti saatavilla. Maankäyttöä koskevien päätösten valmisteluun voi osallistua helppokäyttöisten palvelujen avulla, jotka on suunnattu niin kansalaisille kuin yrityksillekin. Kansalaisten yksityisyys ja henkilötiedot suojataan. n = 69 Erittäin Melko Ei kovin Ei lainkaan En osaa / halua sanoa 67 % 29 % 1 % 1 % 1 % 87 % 10 % 1 % 0 % 1 % 49 % 30 % 13 % 1 % 6 % 54 % 29 % 10 % 3 % 4 % 9

10 Tavoitteiden tärkeys: Tieto kootaan hallitusti Tieto kootaan hallitusti Maankäyttöpäätökset ja niiden historiatiedot kootaan yhteen kansallisesti. Tietoa jaetaan digitaalisesti kansallisten ja kansainvälisten standardien mukaisesti. Maankäyttöpäätöstieto jäsennetään sijainnin perusteella. Päätöstiedot ovat helposti löydettävissä selkeiden palvelujen avulla. Yhteensopivat palvelualustat ja tietorakenteet madaltavat yritysten kynnystä osallistua uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämiseen. n = 69 Erittäin Melko Ei kovin Ei lainkaan En osaa / halua sanoa 46 % 36 % 10 % 3 % 4 % 55 % 38 % 3 % 4 % 0 % 71 % 25 % 3 % 0 % 1 % 64 % 33 % 0 % 1 % 1 % 41 % 39 % 7 % 4 % 9 % 10

11 Tavoitteiden tärkeys: Päätökset perustuvat parhaaseen tietoon Päätökset perustuvat parhaaseen tietoon Päätöksenteko perustuu luotettavaan, kansallisesti vertailukelpoiseen tietoon. Päätöksenteko perustuu kansainvälisesti vertailukelpoiseen tietoon. Kunnat voivat aktiivisesti hyödyntää tietoa yhteisöjensä ja ympäristönsä vastuullisessa kehittämisessä. Yhdyskuntien taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden arviointi maankäytössä ja rakentamisessa on entistä helpompaa. n = 69 Erittäin Melko Ei kovin Ei lainkaan En osaa / halua sanoa 64 % 35 % 0 % 0 % 1 % 16 % 46 % 25 % 9 % 4 % 68 % 22 % 6 % 0 % 4 % 64 % 26 % 6 % 1 % 3 % 11

12 Tavoitteiden tärkeys: Suunnittelu on ymmärrettävää Suunnittelu on ymmärrettävää Maankäytön ja rakentamisen päätöspolku on selkeä. Kokonaisuutta ja yksittäisten päätösten välisiä riippuvuuksia on helppo tarkastella. Erittäin Melko Ei kovin Ei lainkaan En osaa / halua sanoa 81 % 16 % 0 % 1 % 1 % 59 % 29 % 7 % 1 % 3 % Suunnittelu on tehokasta. 52 % 38 % 9 % 0 % 1 % Hallittu tietorakenne, yhdenmukaiset käytännöt ja kansalliset palvelut vähentävät päällekkäistä työtä ja kustannuksia. n = % 19 % 1 % 3 % 4 % 12

13 Näkemykset tavoitetilan toteutumismahdollisuuksista 91 % vastaajista piti tavoitetilan 2030 toteutumista kokonaisuudessaan tai ainakin osittain mahdollisena Teknologian kehittyminen Yhteisen tahtotilan löytyminen Resurssit muutokseen oltava Pidätkö tavoitetilan toteutumista mahdollisena? Ei 9% 9 % vastaajista ei pitänyt tavoitetilan toteutumista mahdollisena. Perusteluita näkemyksille: Näkemykset siitä, että lyhyen aikavälin tavoitteet liian tiukkoja. Osa koki myös että asiat pitäisi toteuttaa joiltain osin nopeammin kuin esitetty Turhautuminen siihen, että asiaa yritetty edistää jo monella rintamalla, eikä ole päästy pidemmälle Yhteisen tahtotilan puuttuminen Osittain 53% Kyllä 38% 13

14 Mitä muuta tavoitetilassa pitäisi huomioida? Vastauksissa esiin nousseita ajatuksia: Digitalisaatio on vain väline, käyttäjätarve keskeinen Virkamiesten tietotekniikkakoulutus ja digiosaamisen lisääminen Pitää mielessä, että tarkoitus on suunnitella paikallista ympäristöä eikä valtakunnallista tietojärjestelmää Kokonaisuuden kehittämisen ja ylläpidon organisointi, että työ jatkuu myös tulevaisuudessa. Teknologian nopea kehitys. Työvälineet ja tavat kehittyvät ja vaarana on että kehitystä estetään liian tiukoilla ajatuksilla nykyisistä toimijoista, toimintatavoista ja rooleista. Ei pidä ripustautua nykytekniikoihin. Syytä muistaa, että nykyinen MRL on ollut vanhentunut tekniikan soveltamisen osalta jo 20 vuoden ajan. Tavoitetilan tulee olla riittävän visionäärinen. Järjestelmäriippumattomuus, sillä käytettävät työkalut riippuvat eri organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurista. Suunnittelun joustavuuden ja muutostarpeiden huomiointi. Esim. Voidaanko yhteisiä kansallisia tietorakenteita perustaa nykyiseen funktionalistiseen aluevarauskaavoitukseen (nykyisenkaltaisine) käyttötarkoitusmerkintöineen, kun tarve voisi jatkossa olla mahdollistaa esim. useammanlaiset ja nopeastikin muuntuvat käyttötarkoitukset vaikka yhdessä korttelissa 14

15 Maankäyttöpäätösten digitalisaatiota koskevat haasteet Keskeiset vastauksissa esiin nousseet haasteet Rahoitukseen liittyvät haasteet Osaamiseen liittyvät haasteet Ohjelmistojen ja tietojärjestelmien kirjavuus Toimintatapojen muutoksen vaikeus Puutteellinen hankintaosaaminen Nykytiedon muuntamiseen liittyvät haasteet Kokonaisymmärryksen puuttuminen Yhteisen tahtotilan puuttuminen Käyttäjänäkökulman sumentuminen Toimijoiden kirjavuus, yhtenäisen kielen puuttuminen Kaavamerkintöjen ja määräysten kirjavuus Kuntien erilaiset toimintaympäristöt ja valmiudet muutokseen Kaavoituksen perinteiden rikkominen ja yhteiseen tapaan tehdä kaava (tietomallit jne.) siirtyminen. Tämä toki on osittain asenteellinen haaste, mutta jo yksin kaavojen suuri määrä asettaa digitalisoinnille haasteita. Sopassa on monta hämmentäjää ja monet "puhuvat eri kieltä" keskenään. Digitalisaatio luo mahdollisuuden päästä toimiviin tavoitteisiin, mutta se vaatii nykyisen järjestelmän muuttamista. Useat eivät ole tähän valmiita. Osaaminen jo nyt hyvin heterogeenistä, osa jo nykyisistä systeemeistä ulkona. Osaaminen ja tarve sen kehittämiselle kaikilla tasoilla ja kaikkien osapuolten osalta on huomattavan suuri. Ei voida odottaa sukupolvenvaihdosta, vaan nyt työelämässä oleville tarvitaan laajaa osaamisen kehittämistä. Esim. kuntasektorilla koskee sekä maankäyttöprosessien johtajia, suunnittelijoita, asiatuntijoita ja avustavaa henkilökuntaa. Esim. Substanssiosaaminen ei enää riitä, vaan substanssiasiantuntijoista täytyy tulla myös tiedonhallintaosaajia oman työnsä näkökulmasta. 15

16 4. TIEKARTTA JA TOIMENPITEET 16

17 4. Tiekartta ja vaiheistus 83 % vastaajista piti tiekartan I-vaiheen kuvausta ymmärrettävänä 17 % ei pitänyt kuvausta ymmärrettävänä Yleispiirteisyys Vaikeatajuisuus Turhautuminen Virkamies ymmärtää jotenkin, mutta normaali ihminen voi jo olla ulalla. Kuinka paljon pilotointia on tarpeeksi? Testejä ja pilotteja tehty jo vuosia, mutta muutos ei lähde liikkeelle kuin pakottamalla. 17

18 I-vaiheen toimenpiteiden koettu tärkeys Erittäin Melko Ei kovin Ei lainkaan En osaa tai halua sanoa Jatketaan tietomallien määrittelytyötä ja varmistetaan niiden toimivuus pilotoinneilla 58 % 29 % 6 % 5 % 3 % Tutkitaan ja osoitetaan maankäyttöpäätösten digitalisoinnin yhteiskunnalliset hyödyt 45 % 39 % 6 % 6 % 3 % Määritellään yhteinen käsitteistö ja kuvataan se kansalliseen yhteentoimivuusalustaan (yhteentoimiva.suomi.fi) 58 % 21 % 8 % 9 % 5 % Pilotoidaan tulevan suunnittelujärjestelmän tietomallipohjaista kaavoitusta (mahd. kuntakaava) aidossa toimintaympäristössä yhdessä kaavoittajien kanssa (2-3 kuntaa) 59 % 30 % 3 % 3 % 5 % Varmistetaan tietomallipohjaisen kaavan ja rakennusluvan tietomallien yhteentoimivuus pilotoimalla niitä aidoissa toimintaympäristöissä 68 % 17 % 5 % 5 % 6 % Laaditaan ohjeistus tietomallipohjaisen kaavoituksen kaavamääräyksistä ammattilaisille 70 % 23 % 2 % 3 % 3 % Selvitetään ohjelmistotoimittajien valmiudet muutokseen 59 % 30 % 2 % 5 % 5 % Ohjeistetaan kuntia ohjelmistohankinnoissa (asiantuntija-avun organisointi) 59 % 29 % 5 % 5 % 3 % Ohjeistetaan kuntia kaavoitukseen ja selvityksiin liittyvissä hankinnoissa ja tarjouspyyntöjen määrittelyissä 45 % 41 % 8 % 5 % 2 % Luodaan rakennetun ympäristön viitearkkitehtuuri, joka kuvaa selkeästi mm. tietovarantoja ja palveluja koskevan tavoitetilan 38 % 33 % 11 % 5 % 14 % Tunnistetaan keskeiset kansalliset järjestelmät ja palvelut ja selvitetään, mitä näistä on tarkoituksenmukaista määritellä laissa ja asetuksissa 42 % 36 % 9 % 5 % 8 % Määritetään rakennetun ympäristön ydintietosisältö ja ratkaistaan, miten aikaisemmin eri tahoilla päätetyt asiat erotetaan kaavoituksen päätöstiedoista 52 % 33 % 5 % 5 % 6 % Saatetaan suunnitteluprosessien lähtötiedot (mm. pohjavesi- ja luonnonsuojeluohjelmien alueet, pohjakartat) kansallisesti saataville "yhden luukun periaatteella" 61 % 21 % 6 % 6 % 6 % Päivitetään ja luodaan tarvittaessa uudet maankäyttöpäätöksiä koskevat julkisen hallinnon suositukset (JHS) 35 % 42 % 9 % 9 % 5 % Organisoidaan kansallisesti voimassa olevien maankäyttöpäätösten Esittäjän nimi alatunnisteeseen kuten rakentamista 56 % 27 % 6 % 8 % 318%

19 Näkemykset puuttuvista toimenpiteistä "Mistä osoitetaan kuntiin resurssit eli lisäkädet ja silmät. Eduskunta voi säätää aina mitä tahansa kuntien järjestämisvastuulle. järjestämisvastuu kunnista riippumattomalle valtiolliselle taholla!" On huomioitava, että standardinomaista työtä on jo tehty ennen tätä selvitystä. Kuntaliiton KuntaGML-työ, jota on tehty erillishankkeina. Näihin standardointitöiden tuotoksiin tukeutuu jo lähes 200 kuntaa. On varmistettava, että tämä työ jatkuu ja YM suunnittelee tiekartan, miten ko. työ ohjataan hallitusti uusiin skeemoihin ja uusiin rajapintateknologioihin. Tämä koskee pääasiassa lupamenettelyjä, mutta myös kaavakarttoja. Standardisointi. Digitalisoinnin edellytyksenä on, että kaikki tieto on standardoitu ja siten yhteensovitettavissa toisiinsa sekä muihin järjestelmiin Homman unohtaminen "Laaditaan ohjeistus tietomallin käytöstä sekä aineistojen tuottajille että hyödyntäjille. Luodaan aineistoille elinkaarisäännöt. Luodaan prosessi aineistojen laadun varmistamiseen." "Selvittää minkä kustannusluokan kehityshankkeesta on kaikkien osapuolten kannalta kysymys, mistä resurssointi. Voisi kuitenkin olla järkevää käyttää kutien aineistojen koostamiseen kuntatietopalvelun tyyppistä palvelua" Aloitetaan esim. maakunnalliset ja alueelliset koulutukset tai teemapäivät, joissa tuodaan esiin hyviä esimerkkejä eri asiantuntijuuksien yhteistoiminnasta maankäytössä. Asenteiden pehmentäminen kohti avoimempaa yhteistyötä ja kumppanuussuunnittelua lausuntobyrokratian sijaan. 19

20 Kiinnostus osallistua pilotointeihin Kyllä 23 % (15 vastaajaa) Ei 77 % (50 vastaajaa) Pilotoinnista kiinnostuneet Tampereen kaupunki Ulvilan kaupunki Varsinais-Suomen liitto UPM Metsä Lohjan kaupunki Jyväskylän kaupunki Tampereen kaupunki RAKLI Ilmajoen kunta Kangasalan kaupunki Helsingin kaupunki, asemakaavoitus Alajärven kaupunki Tiedon hyödyntämiseen liittyviin pilotointeihin, erityisesti kiinnostaa selvitys- ja seurantatiedon jatkumon kehittäminen. Kiinnostusta on pohtia tätä asiaa viherrakenteen käsitteiden ja suunnittelun osalta. Tämän osalta mukaan voisi saada ehkä useammasta kunnastakin pilotteja, eli Viherympäristöliiton verkostojen kautta. Ei tiettyä aihetta jota voisimme vielä nimetä. Olemme kuitenkin kiinnostuneet kuulemaan piloteista laajasti. Niihin osallistuminen ratkaistaan kuitenkin tapauskohtaisesti mm. aiheen, ajankohdan ja pilottiin tarvittavan osallistumisresurssien näkökulmasta. 20

21 Siirtymävaihe ja vakiintuminen Ihminen putoaa väliin. Digitalisoituvassa maailmassa myös ihmisten (päättäjien ja toimijoiden) toimintatapojen ja asenteiden on muututtava, jotta muutos on mahdollinen. Siihen tarvitaan keinoja. Pienemmissä kunnissa kaavoittajat työskentelevät yksin ilman tukea ja verkostoa, pahimmillaan päättäjät jyräävät muutoksen mahdollisuudenkin. Asennekasvatusta esimerkiksi hyvien käytäntöjen, pilottien, esimerkkien voimalla tarvitaan. Määrittely ja pilotointi vaihetta pitäisi pidentää ja siirtymävaihetta lyhentää, jotta määrittely ja pilotointi vaiheessa varmasti ehditään toteuttaa kaikki työ. Puuttuu mm. tiedonhallintalain kytkös ja lain paikkatietoinfrastruktuurista kytkös. Ne ovat jo voimassaolevia säädöksiä, joita ei pidä unohtaa, vaan niitä tulisi jo täydellä volyymillä aktivoida. Onko hankkeen tiekartta kokonaisuudessaan mielestäsi selkeä ja johdonmukainen? EI 25 % KYLLÄ 75 % 21

22 5. VAIKUTUKSET OMAAN TYÖHÖN 22

23 5. Vaikutukset omaan työhön Miten uskot maankäyttöpäätösten digitalisaation vaikuttavan omaan työhösi? Tiedonsaannin helpottuminen Lausuntojen antamisen helpottuminen Tietojen yhteensopivuuden paraneminen Päällekkäisen työn väheneminen Ylikunnallisen yhteistyön paraneminen Työn helpottuminen, turhan manuaalisen digitoinnin väheneminen Työn laadun paraneminen ja nopeutuminen, kun tieto saatavilla yhtenäisessä muodossa Työn tehokkuuden kasvu Kaavoituksen seurannan helpottuminen Käytössä olevan tietopohjan laajeneminen Työn vaikeutuminen Tiedonsaanti hankaloituu Alkuvaikeudet ymmärtämisessä ja uuden opettelussa, omaksuminen vie aikaa Useat erilaiset järjestelmät ja niiden haltuunotto vaikeaa 23

24 6. LISÄTIEDOT JA OSALLISTAMINEN 24

25 6. Lisätiedot ja osallistuminen Mistä toivotaan lisätietoja? Miten digikaava käytännössä vaikuttaa kunnan eri toimijoille Kaavojen digitointiaikataulu ja 3D-kaavoitus Hankkeeseen osallistumisesta ja mahdollisuuksista hakea hankerahoitusta pilotointeihin Tekniset ratkaisut/vaatimukset ja niiden kustannukset kunnalle Kuinka digitalisaatiota käytännössä toteutetaan? Mitä uudet käsitteet ja toimintatavat käytännössä tarkoittavat: Mitä kaavan tietomalli käytännössä tarkoittaa ja kuinka se luodaan? Millaisia kansallisia palveluja on tarkoitus luoda? Millainen käsitteistö luodaan? Mikä on tulevaisuuden maankäytön suunnittelun ohjausjärjestelmä esim. MRL uudistuksen lopputuloksena Viherrakenteeseen liittyvät kysymykset askarruttavat, miten ne ovat mukana esim. käsitteiden vakioimisessa. Niiden osalta tarvittaisiin kyllä yhteistä pohdintaa ja lisäselvityksiä, jotta digisysteemiä ei tehdä puutteellisten ja vanhentuneiden selvitys/suunnittelumenetelmien pohjalta. Osallistumalla aktiivisesti toimenpiteiden toteutukseen Tapahtumat ja tilaisuudet Webinaarit Työpajat ja workshopit Verkkoalusta, esim. blogi tai keskusteluryhmät Sosiaalinen media ja yhteisöt Lukemalla tiedotteita ja materiaaleja Miten halutaan osallistua? Muu, mikä? 8% 30% 23% 21% 39% 61% 61% 57% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 25

26 Näetkö, että maankäyttöpäätösten digitalisaation edistämiseen olisi valtion taholta turvattava riittävä rahoitus ja kehitystä tulisi linjata kansallisella tasolla (YM)? n=75 Kyllä, toivon vahvoja yhtenäisiä kansallisia linjauksia (vaatimukset) 60% 15 kunnan edustajaa 11 valtionhallinnon edustajaa 19 muuta tahoa Kyllä, mutta toivon enemmänkin kansallista keskustelua, näkemyksiä ja suosituksia kuin vaatimuksia/pakkoa En, toivon että kukin kunta voi edistää maankäyttöpäätösten digitalisaatiota tavallaan En halua, että asiaa edistetään lainkaan. 5% 1% 33% 16 kunnan edustajaa 3 valtionhallinnon edustajaa 6 muuta tahoa 2 kunnan edustajaa 1 valtionhallinnon edustaja 1 jonkin muu 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 1 kunnan edustaja 26