Sonja Aarnio, Marko Kauppi ja Ilpo Tammi

Transkriptio

1 Sonja Aarnio, Marko Kauppi ja Ilpo Tammi

2 Sisältö 1. Hankkeen kuvaus 2. Miksi muutosta tarvitaan? 3. Tavoitetila Tiekartta - miten tavoitteisiin päästään? 5. Toimenpiteet vuodelle Esimerkkejä muualta: Tanska, Ruotsi, Norja, Hollanti 2

3 1. Hankkeen kuvaus 3

4 Hankkeen kuvaus Hankkeen tavoitteena edistää maankäyttöpäätösten digitalisointia Hanke kestää vuoden 2019 Työryhmä: Ramboll, Ubigu, Spatineo ja Navinova Maankäyttöpäätökset = maankäyttöä tai rakentamista ohjaavia tai rajoittavia viranomaisen päätöksiä, jotka kytkeytyvät kuntien ja maakuntien työhön. Niitä ovat esimerkiksi asema-, yleis- ja maakuntakaavat, muut maankäyttöön liittyvät suunnitelmat ja rajoitukset sekä rakennusluvat. 4

5 Hankkeen aikataulu ja vaiheistus 5

6 2. Miksi muutosta tarvitaan? 6

7 Miksi muutosta tarvitaan? Maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvä kokonaisuus on hämärtynyt kansalaisille ja sen hahmottamisessa on haasteita myös alan asiantuntijoilla. Prosessit ovat osin tehottomia ja päällekkäistä työtä tehdään paljon. Prosessien digitalisaatio ja eri osaprosessien yhteensovittaminen koetaan vaikeaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen sekä uuden tiedonhallintalain asettamat edellytykset ja mahdollisuudet. 7

8 Keskeiset haasteet Eri viranomaisten tekemät maankäyttöpäätökset ja suunnitelmat ovat nykytilanteessa hajallaan osa päätöksistä on paperisia dokumentteja. Tiedot ovat vaikeasti saatavissa, yhdistettävissä ja hyödynnettävissä. Päällekkäinen työ hukkaa myös verovaroja. Maankäyttöpäätökset koetaan vaikeasti ymmärrettäviksi, asukkaiden ja yritysten osallistaminen ja tiedonsaanti on usein haastavaa. 8

9 Ota kantaa kyselyn (05/2019) tuloksia: Näkemykset maankäyttöpäätöksiä koskevista väittämistä Nykyjärjestelmän haasteet Maankäyttöpäätöstiedot ovat usein vaikeasti saatavissa, yhdistettävissä ja hyödynnettävissä Samaa mieltä Eri mieltä En osaa sanoa 75 % 22 % 3 % Tietojen laadussa ja ajantasaisuudessa on merkittäviä haasteita 74 % 20 % 6 % Toimijoiden roolit ovat osin epäselvät ja päällekkäistä työtä tehdään paljon 68 % 20 % 12 % Alueidenkäyttöön liittyvät prosessit ja päätöksenteko on hidasta 61 % 25 % 14 % Tiedonsaanti ja osallistuminen koetaan vaikeaksi 55 % 23 % 22 % Maankäyttöpäätökset ovat usein vaikeasti ymmärrettäviä 59 % 30 % 10 % Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia oman elinympäristön suunnitteluun on vahvistettava 52 % 26 % 22 % Tiedonkulkua kansalaisen ja viranomaisten välillä on parannettava 74 % 9 % 17 % Päätöksiä koskevat manuaaliset raportointivelvoitteet on korvattava nykyaikaisilla, automaattisemmilla menettelyillä 88 % 4 % 7 % 9

10 3. Tavoitetila

11 Tavoitetila 2030

12 12

13 13

14 14

15 15

16 Hankkeen tavoitteet summattuna Osallistuminen ja tiedonsaanti on helppoa Tieto kootaan hallitusti Päätökset perustuvat parhaaseen tietoon Suunnittelu on ymmärrettävää 16

17 4. Tiekartta - Miten pääsemme tavoitteisiin? 17

18

19

20

21

22 Ota kantaa kyselyn (05/2019) tuloksia: Näkemykset tavoitetilasta ja tiekartasta 83 % vastaajista piti tiekartan I-vaiheen kuvausta ymmärrettävänä 91 % vastaajista piti tavoitetilan 2030 toteutumista kokonaisuudessaan tai ainakin osittain mahdollisena Teknologian kehittyminen ja yhteisen tahtotilan löytäminen Resurssit muutokseen oltava! Onko hankkeen tiekartta kokonaisuudessaan mielestäsi selkeä ja johdonmukainen? Hankkeen tiekarttaa kokonaisuudessaan selkeänä ja johdonmukaisena piti 75 % vastaajista 22

23 Ota kantaa kyselyn (05/2019) tuloksia: Näkemykset maankäyttöpäätösten digitalisoinnin edistämisestä Näetkö, että maankäyttöpäätösten digitalisaation edistämiseen olisi valtion taholta turvattava riittävä rahoitus ja kehitystä tulisi linjata kansallisella tasolla (YM)? 15 kunnan edustajaa 11 valtionhallinnon edustajaa 19 muuta tahoa 16 kunnan edustajaa 3 valtionhallinnon edustajaa 6 muuta tahoa 2 kunnan edustajaa 1 valtionhallinnon edustaja 1 jonkin muu 1 kunnan edustaja n=75 23

24 Ota kantaa -kyselyn (05/2019) tuloksia: Näkemykset vaikutuksista omaan työhön Miten uskot maankäyttöpäätösten digitalisaation vaikuttavan omaan työhösi? Tiedonsaannin helpottuminen Lausuntojen antamisen helpottuminen Tietojen yhteensopivuuden paraneminen Päällekkäisen työn väheneminen Ylikunnallisen yhteistyön paraneminen Työn helpottuminen, turhan manuaalisen digitoinnin väheneminen Kaavoituksen seurannan helpottuminen Käytössä olevan tietopohjan laajeneminen Työn laadun paraneminen ja nopeutuminen, kun tieto saatavilla yhtenäisessä muodossa Työn tehokkuuden kasvu Työn vaikeutuminen Tiedonsaanti hankaloituu Alkuvaikeudet ymmärtämisessä ja uuden opettelussa, omaksuminen vie aikaa Useat erilaiset järjestelmät ja niiden haltuunotto vaikeaa 24

25 5. Toimenpiteet vuodelle

26 Toimenpiteiden määrittely Vuoden 2019 toimenpiteiden määrittelyssä huomioitu Tavoitetila 2030 ja tiekartta välitavoitteineen Ota kantaa -kyselyn tulokset Toimenpiteiden keskinäinen riippuvuus Toimenpiteiden kytkennät rinnakkaisiin prosesseihin ja hankkeisiin Hankkeen resurssit: työmäärä ja osaamisen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden määrittely vaatii edelleen käytännön kokeiluja, jonka vuoksi soveltuvuusselvitys nostettu keskeiseksi v toimenpiteeksi Myöhemmät I-vaiheen toimenpiteet I-vaiheen toimenpiteet vuosille tarkennetaan syksyn soveltuvuusselvityksen perusteella loppuvuodesta 2019 Arvioidaan syksyn kokemusten perusteella alustavien toimenpide-esitysten tarkoituksenmukaisuus ja määritellään jatkotoimenpiteet Loppuvuodesta 2019 myös vaiheiden II ja III iterointi 26

27 TOIMENPITEET KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 1 Tietomallipohjaisen suunnittelun soveltuvuusselvitys (PoC) A) Nykyisten suunnitelmien muunnokset B) Uusi suunnitteluprosessi» Kaava- ja rakennusluvituksen tietomallin arviointi ja kehittäminen» Kiinteistönmuodostusprosessin tarkastelu kaavatietomallin kanssa» Alustavat soveltamisprofiilit» Kuntien valinta ja kontaktointi» Työohjelman tarkentaminen Mukana 2-3 pilottikuntaa 2 Tietomallipohjaisen suunnittelun ohjeistus 3 Päätös- ja lähtötietojen erottaminen ja lähtötietojen kansallinen saatavuus 4 Maankäyttöpäätösten viitearkkitehtuuri Sidosryhmäyhteistyö, viestintä, tapahtumat PoC» Suunnittelujärjestelmän soveltuvuusarviointi» Ohjeistuksen tarpeen hahmottaminen» Käsitemallien ja koodistojen evaluointi» Syötteet lakiin» Näkemys kaavojen digitoinnin edistämisestä» Kaava- ja rakennusluvituksen tietomallin jatkokehittäminen» Asemakaava-kiinteistönmuodostus-rakennuslupa 6 Yhteiskunnallinen hyötyanalyysi

28 Toimenpiteet TP 1: Tietomallipohjaisen suunnittelun soveltuvuusselvitys (PoC) Keväällä tunnistettu paljon maankäyttöpäätösten digitalisointiin liittyviä toimenpiteitä, joiden sisällön tarkentaminen vaatii edelleen käytännön kokeiluja. Selvityksessä tarkastellaan asemakaava-kiinteistönmuodostus-rakennuslupa -prosessia kokonaisuutena (2-3 pilottikuntaa) Näkemys ohjeistuksien tarpeesta, käsitteiden ja koodistojen toimivuudesta, alustavat kaavatietomallin soveltamisprofiilit Kaavatietomallin ja rakennusluvituksen tietomallin jatkokehitystarpeet Syötteet lakiuudistukseen Näkemys kaavojen digitoinnin edistämisestä Näkemys siitä, mitkä ovat tarkoituksenmukaiset jatkotoimet olemassa olevan ja tulevan suunnittelutiedon saamiseksi kansallisesti yhtenäisesti saataville (tavoite 2030) TP 2: Tietomallipohjaisen suunnittelun ohjeistus Tuotetaan ohjeisto, jonka pohjalta voidaan lähteä teknisesti toteuttamaan uutta (digitaalista) tapaa suunnitella maankäyttöä Pohja Kaavamerkinnät ja määräykset -oppaan uusimiselle. 28

29 Toimenpiteet TP 3: Päätös- ja lähtötietojen erottaminen ja lähtötietojen kansallinen saatavuus Tietomallipohjaisen suunnittelun perusedellytys on aineistojen rakenteellisuus. Lähtötiedot ovat iso osa kaavoitusta ja ilman niiden rakenteellisuuden kehittämistä ja uudenlaista suhtautumista, jää merkittävä määrä tehostamisen mahdollisuuksia käyttämättä. Projektissa keskitytään lähtötietojen osalta kansallisiin maankäyttöpäätöstietoihin ja niiden saatavuuteen. Lisäksi arvioidaan millaisia kustannustehokkaita toimenpiteitä joidenkin oleellisten kuntakohtaisten tietojen (esim. johtotiedot, inventointitiedot) yhdenmukaistaminen ja kansallinen saatavuus vaatii. Arvioidaan lähtötietojen suhdetta jalostettuun kaavatietomalliin ja suunnittelujärjestelmään. Jalostetaan kuntapilotin tuloksia lähtötietojen osalta. Yhteistyö PTA-hankkeen kanssa. 29

30 Toimenpiteet TP 4: Maankäyttöpäätösten viitearkkitehtuuri 0.7 Kuvaa maankäyttöpäätösten laatimisen prosessit ja yhteiset tietovarannot, laadunhallinnan periaatteet sekä prosesseja ja tietojen hyödyntämistä tukevat tekniset palvelut. Tavoitteena edistää keskustelua tarvittavista kansallisista järjestelmistä ja palveluista sekä hahmottaa mitä näistä on tarkoituksenmukaista säätää laissa ja asetuksissa. TP 5: Sidosryhmäyhteistyö, viestintä, tapahtumat Keskeisenä tavoitteena on kuntien tietoisuuden, osallistamisen ja muutosvalmiuksien edistäminen Varattava riittävät resurssit aktiiviseen osallistumiseen, vuorovaikutukseen ja materiaalien tuottamiseen - Väli- ja loppuseminaarit - kuntakiertue (Esim. Oulu, Joensuu) - Webinaarit - viestintämateriaalit 30

31 Toimenpiteet TP 7: Yhteiskunnallinen hyötyanalyysi Tulevaisuuden maankäyttöpäätösten digitalisaation onnistunut toteutus ja tavoitetilan saavuttaminen v mennessä vaatii paljon sekä taloudellisia resursseja että kaikkien sidosryhmien voimakkaan tahtotilan uudistuksen toteuttamiseen. Tarvitaan konkreettista tietoa eri sidosryhmiin kohdistuvista olennaisista, pääosin taloudellisista vaikutuksista. Työssä kerätään ja analysoidaan pilottikuntien kanssa tietoa nykyisten kaavatietojen muunnokseen ja uuden suunnitteluprosessin käyttöön liittyvistä hyödyistä ja kustannuksista Muodostetaan alustava arvio kansallisella tasolla. Lisäksi arvioidaan muihin sidosryhmiin kohdistuvat välittömät ja vällliset vaikutukset. Työ sisältää myös tiiviin KV-tarkastelun. 31

32 6. Esimerkkejä muualta: Tanska, Ruotsi, Norja, Hollanti 32

33 Tanska Kansallinen kaava-/suunnittelutietovaranto PlanData, jolla kansallinen web-palvelu Rajapinnat ja tiedostopalvelut eri suuntiin. Näitä kehitetty mm. in-house konsulttien kanssa yhteistyössä kuntien järjestelmätoimittajien suuntaan. Nykyisen palvelun kehitys alkoi 2016 (pohjalla jo 2006 kootut kaavojen ulkorajat) Erhvervstyrelsen (~elinkeinovirasto) yritti kuntien kanssa digitalisoida kaavat. Ei tulosta -> virasto eteni valtiojohtoisesti, ulkoisti n kaavan digitoinnin Intiaan. Digitointi kesti vuoden. Kunnat tyrmistyivät työn laadusta, ja ryhtyivät itse parantamaan aineistoa. Tämä on yhä käynnissä. Kestänee noin vuoden, että homma on paketissa. Suurin motivaattori ja rahoittaja - veroviranomainen (kun paljastui että verotuksen tietopohja kaavoista on mitä sattuu). Valtio kompensoi myös kuntien työtä. Kansalliset tietomallit, joita laajennettu ja syvennetty asteittain (liittyen siihen paljonko lainsäädännön sisältöä viedään tietomalliin) Ensin valittiin riittävä kansallisia tietotarpeita palveleva temaattinen taso Maankäyttöä koskevan lainsäädännön hajanaisuus haitannut (nostanut teknisten toteutusten hintaa). Tähän mahd. puututaan käsillä olevassa lakiuudistuksessa. Nyt agendalla: ylläpidon ja toiminnan vakiinnuttaminen, historiatiedot / versiointi... 33

34 Norja 2010-luvulla laadittu kansallista palvelua (SePlan / Norge digitalt) kaavatietojen katseluun. Kaikkien kuntien tietoja ei ole viety palveluun samanaikaisesti, vaan tavoitteena on saada vuoteen 2020 mennessä noin 200 kuntaa (47%) kytkettyä järjestelmään. Kunnat valittu tarve- ja hyötypriorisoinnin perusteella. Valtio tukenut teknisissä toteutuksissa. Osallistuminen on ollut vapaaehtoista. Tekniikkana ns. geosynkronointi - kaavat säilytetään kunnissa, mutta ne synkronoidaan säännöllisesti kansalliseen näkymään (jollei automaattisesti niin 1-2 krt/v manuaalisesti). Maankäyttöpäätösten digitalisaatiolle merkittävää on laki Forskrift om kart, stedfestet informasjon, arealformål og kommunalt planregister, jossa määrätty mm.: Kansallisesta kaavoituksen lähtötietoaineistosta (Det offentlige kartgrunnlaget, DOK) Kaavatiedon tuotanto- ja jakelutavoista, tiedon saanti Kansallinen kaavatietomalli ja sen vastuutus (Kartverket & Norge digitalt -vetoinen) Kaavatiedon arkistoinnista / rekistereistä Nyt meneillä mm.: rakennuslupien kokonaisvaltainen digitalisointi ja osin automatisointi, BIM-kytkökset, kiinteistönmuodostuksen ja maankäyttö- ja rakennuslain välisen yhteyden kehittäminen, rakennus- ja lupatietojen linkitys digitaalisen kiinteistötietoon... 34

35 Ruotsi Käynnissä useita maankäyttöpäätösten digitalisaatiotoimenpiteitä, mm. kansallisen kaavatietokannan rakentaminen (keväällä tehty Proof of Conceptia ). Vaihtoehtoina tutkittu Norjan geosynkronointia sekä varsinaista keskitettyä tietovarantoa, joka on todennäköisempi johtuen siitä, että resurssit ja osaaminen suurimmassa osassa kuntia (290) eivät riitä järjestelmien pystyttämiseen ja niistä huolehtimiseen. Kaavatietokannan ja sen vaatiman muun tietoinfran rakentamisesta ja teknisistä määrittelyistä vastaa Lantmäteriet ( MML ) Kansallisen kaavatietomallin rinnalla työstetään useita kokonaisuuksia, osa teknisiä, osa lainsäädännöllisiä, osa osaamista kehittäviä. Tarve järjestelmän kehittämiselle on lähtenyt etenkin valtion viranomaisilta. Keskeisiksi asiakasryhmiksi tunnistettu myös rakentajat tai rakennuttajat, asukkaat sekä suunnittelijat. Kunnat ovat toivoneet yhtä palvelua, jossa näiden suunnitelmat ovat nähtävillä. Aikataulusyistä keskitettyä sähköistä kaavojen yms arkistointia tarkasteltaneen vasta 2025 alkaen. Nyt PDF- tai digitaaliset kaavat kunnissa säilynevät arkistokappaleina. Kaavatietoa kerätty historiallisesti päällekkäin useaan eri paikkaan eri tarkoituksiin. 35

36 Ruotsi Suunnitelmien lähtötiedoista ollaan tekemässä samankaltaista tietotuotekokonaisuutta kuin Norjassa on kansallisesti määritelty. Monet asiat, kuten tietomallien laatiminen, vastuutettu Lantmäterietille. Kuntia osallistettu paljon jo aiemmissa vaiheissa, mutta ne näkevät, että valtion pitää lopulta päättää asioista ylhäältä alas (koska ~15%:lla kunnista resursseja pohtia näitä asioita). Tiukka aikataulu - merkittävä osa määrittelystä tehdään vuonna 2019 ja järjestelmien pitäisi olla tuotannossa vuonna 2022, koska lainsäätäjät haluavat toteutusten olevan synkronissa lakiuudistusten kanssa Lantmäterietin näkemysten mukaan laajan maankäytön digitalisaation uudistuksen vieminen läpi kestää kuitenkin realistisesti 8-10 vuotta, kun otetaan huomioon tietojen muunnokset, toimintamallien jalkauttaminen, paikallisten prosessien uudistamiset, jne. 36

37 Hollanti Hollannissa on työstetty useita vuosia maankäyttöä ohjaavan lainsäädännön uudistusta. Keskiössä säädännön yksinkertaistaminen yhteen ympäristölakiin, 4 asetukseen sekä 1 erillissäädökseen, entisen 26 lain, 60 asetuksen ja 75 ministeriöiden säädösten sijaan. Merkittävä ympäristölakia tukeva uudistus on digitaalinen ympäristölaki, jonka mahdollistaa mm. seuraavien asioiden määrittelyt: Kansallisen järjestelmän komponentit, yhtenäiset määrittelyt ja standardit, tiedon kulku järjestelmään ja siitä ulos (rajapinnat), tiedon laatuvaatimukset, eri organisaatioiden vastuut ja tehtävät Nykytilanteen ongelmaksi tunnistettu, että nykyiset digitaaliset luukut poikkeavat toisistaan määritelmien, saatavuuden ja luotettavuuden osalta. Uudistuksen myötä mm. lupahakemukset, otteet ja kutakin sijaintia koskevat säännökset ja suunnitelmat ovat saatavilla yhden kansallisen luukun kautta vaiheittain 2021 alkaen Edellyttää useiden keskeisten rekisterien rakentamista (mm. maankäyttöpäätöstiedolle) ja standardien (sis. tietomallit, sanastot ja käsitteet) määrittelyä. Yhden suuren tietojärjestelmän sijaan on pikemminkin kokoelma yhteentoimivia lakeja, säännöksiä, sopimuksia, standardeja, tietoja ja lähteitä, jotka ovat järjestelmällisesti kytketty toisiinsa. Resursointi selvästi Pohjoismaita väkevämpää (huom. väestöero). 8 vuoden kehitystyöhön budjetoitu 150 M, 35 M järjestelmien jalkauttamiseen ja 10 M tekniseen tukeen. 37

38 Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset rakennetaan yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeen toteuttajat: 38

39 Kysymyksiä? Lisätietoja:

40 Kiitos!