SENAATTI-KIINTEISTÖT OSAVUOSIKATSAUS Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

Transkriptio

1 SENAATTI-KIINTEISTÖT OSAVUOSIKATSAUS Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2. Toiminnallinen katsaus Alkuvuonna keskeistä Yleistä Alkuvuoden 2019 toiminta Eduskunnan asettamat tavoitteet ja kehykset Valtiovarainministeriön asettamat palvelu-, tulos- ja tuloutustavoitteet Loppuvuoden näkymät Tulosyhteenveto 1-6/ Konsernin tuloslaskelma Konsernin tase Liikelaitoksen tuloslaskelma Liikelaitoksen tase Liikelaitoksen rahoituslaskelma Asiakasryhmäraportti

3 2. TOIMINNALLINEN KATSAUS 2.1. ALKUVUONNA KESKEISTÄ Senaatti-kiinteistöt (Senaatti) on edennyt valtiovarainministeriön asettamien tulos- ja palvelutavoitteiden osalta suunnitelmien mukaisesti. Senaatin vuosille vahvistettua strategiaa toteutettiin systemaattisesti. Strategian keskeinen tavoite on sisäolosuhteiden nollatoleranssi. Sisäolosuhteiden parantamiseksi investointien ja kunnossapidon määrää kasvatetaan 250 milj. eurolla strategiakauden aikana. Alkuvuoden aikana otettiin käyttöön uusia toimintamalleja, joilla pyritään ennaltaehkäisemään sisäilmaongelmien syntyä, ja vahvistettiin sisäilma-osaamista ja -resursseja. Asiakaskokemusta kehitettiin strategisten tavoitteiden mukaisesti ja toimitilasäästöt toteutuivat tavoitteen mukaisesti. Alkuvuoden aikana sovittiin yhteensä 3,9 milj. euron uusista säästöistä. Senaatin Asema-alueet Oy aloitti toimintansa. Yhtiö osti VR:ltä asema-alueiden kiinteistöjä ja kiinteistöyhtiöiden osakkeita 23,0 milj. eurolla. Senaatti siirsi omassa ja aiemmin Väyläviraston taseessa olleita asema-seutukiinteistöjä yhtiöön 3,7 milj. euron apporttisijoituksella Maakuntien tilakeskus Oy siirtyi valmiustilaan. Yhtiö sai toukokuussa päätökseen yt-neuvottelut, joiden taustalla oli tarve sopeuttaa henkilöstömäärä vastaamaan valmiustilan tehtäviä. Senaatti on sijoittanut yhtiöön pääomia yhteensä 19,0 milj. euroa. Hallitusohjelmaan kirjatusti puolustushallinnon kiinteistöjärjestelmää ryhdytään kehittämään jo vuoden 2019 aikana asiaa koskevien tarkempien poliittisten linjausten valmistuttua. Tämä tulee muuttamaan Senaatin organisoitumista ja toimintamallia merkittävästi sekä edellyttää kiinteistöhallintoa koskevia lainsäädäntömuutoksia. Kevään aikana työtään teki syksyllä 2018 valtiovarainministeriön päätöksellä perustettu vuokraperusteiden ja toimintatapojen kehittämisryhmä, jonka tehtävä on edelleen kehittää vuokrajärjestelmää ja Senaatin toimintaa yhdessä Senaatin asiakkaiden kanssa. Senaatti valmistautuu alentamaan valtioasiakkaiden vuokria 6 % vuoden 2020 alusta. Toteutettavien muutosten myötä Senaatin tulos valtion vuokra-asiakkaiden osalta laskee käytännössä nollaan. Muutokset tehdään valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan vuoden 2018 linjausten mukaisesti. Senaatin kokonaistulos 51,4 milj. euroa ylitti tavoitteen 5,2 milj. eurolla. Vuokrauksen tulos 50,9 milj. euroa ylitti tavoitteen 15,8 milj. eurolla. Keskeisin syy vuokrauksen tulosylitykseen on kulujen merkittävä painottuminen loppuvuodelle. Tulosta rasittivat alkuvuonna toteutuneet 10,2 milj. euron arvonalentumiset. Kiinteistömyynnin tulos oli 0,5 milj. euroa, ja se alitti tavoitteen 10,6 milj. eurolla. Merkittävimmät kiinteistökaupat ajoittuvat loppuvuodelle. 3

4 2.2. YLEISTÄ Senaatti on valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, jonka tehtävänä on toimia valtion työympäristö- ja toimitilaasiantuntijana. Toimitilat ja tilaratkaisut ovat valtionhallinnossa strateginen resurssi, jonka avulla tuetaan organisaatioiden toimintaa ja suorituskykyä. Senaatin tehtävänä on tuottaa valtionhallinnolle sen toimintaa tukevat ja tehokkaat työympäristöt kustannustehokkaasti valtion kokonaisetu huomioiden ja huolehtia valtion kiinteistöomaisuudesta. Strategisena tavoitteena on valtion toimitilastrategian tavoitteiden mukaisten työympäristöratkaisujen tuottaminen asiakkaille ja organisaatioiden suorituskyvyn nostaminen uudelle tasolle valtionhallinnossa. Uudenlaiset työnteon tavat ja niitä tukevat työympäristöratkaisut mahdollistavat myös mittavat kustannussäästöt valtion toimitilakustannuksissa. Senaatin liiketoiminta perustuu työympäristöjen ja kiinteistövarallisuuden kehittämiseen, toimitilojen vuokraukseen sekä toimitiloihin liittyvien palvelujen tarjoamiseen asiakkaille. Senaatti huolehtii valtion kiinteistövarallisuudesta kestävän kehityksen toimintaperiaatteita noudattaen. Senaatti tarjoaa ja tuottaa palveluita liikelaitoslain mukaisesti ensisijaisesti valtionhallinnolle. Palvelutarjonta kattaa kaiken toimitilojen vuokrauksesta ja ylläpidosta asiakkaan johdolle suunnattuihin strategisen tason asiantuntijapalveluihin. Periaatteena on, että asiakkaat voivat keskittyä omaan ydintoimintaansa ja Senaatti huolehtii toimitiloihin liittyvistä asioista. Skaalaetujen hyödyntämisessä on edelleen onnistuttu erinomaisesti. KTI Kiinteistötieto Oy:n toteuttaman kiinteistöjen ylläpidon tuoreen benchmark-tutkimuksen mukaan Senaatti pystyy hankkimaan kiinteistöjen ylläpitopalvelut noin 20 % edullisemmin kuin markkinatoimijat. Pitkäjänteinen ylläpitoprosessin johtaminen mahdollistaa merkittävät kiinteistökulusäästöt valtiolle. Senaatti toimii liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti ja valtion omakustanneperusteisen vuokrajärjestelmän puitteissa. Valtionhallinnon ulkopuolisten asiakkaiden osalta liiketoiminta on markkinaehtoista. Senaatin omaisuus on Suomen valtion omistuksessa ja osoitettu liikelaitoksen (1062/2010) omistajahallintaan. Senaatilla ei ole julkisen hallinnon tehtäviä eikä viranomaistehtäviä. Liikelaitoslain periaatteiden mukaan niitä ei myöskään saa sille asettaa. Senaatin toiminnassa noudatetaan julkisista hankinnoista annettua lakia (1397/2016) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999). Senaatti muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu 30 tytäryhtiötä ALKUVUODEN 2019 TOIMINTA Senaatti kehittää palvelutarjontaansa ja uusia toimintamalleja vastaamaan muuttuvia asiakastarpeita. Valmiiden avaimet käteen -työympäristöjen kysyntä kasvaa ja Senaatilta toivotaan kokonaisvaltaisempaa vastuuta tilan turvallisuudesta, toimivuudesta ja varusteluista sekä toimitilapalveluista. Yhä useammat asiakasorganisaatiot ymmärtävät myös uudistukseen liittyvän muutoksen johtamisen ja henkilöstön osallistamisen tärkeyden. Uusien työnteon tapojen käyttöönotto etenee valtiolla hyvin. Noin eli noin neljäsosa valtion toimistotyötä tekevistä henkilöistä työskentelee monitilaympäristössä. Monipaikkaisten työskentelytapojen ja ICT-teknologian kehittyminen luovat edellytyksiä tilojen yhteiskäyttöisyyden lisäämiselle. Uutena kehityssuuntana nousee vahvasti virastojen välinen tilojen yhteiskäyttöisyys, johon Senaatti panostaa jatkossa vahvasti. 4

5 Strategian painopistealueet ohjasivat toimintaa Senaatin strategia keskittyy valtion toimitilastrategian käytäntöön viemiseen. Valtion toimitilastrategian tavoitteena on, että toimitilat edistävät tuottavaa työskentelyä tukemalla uusia työnteon tapoja, ovat tilankäytöltään tehokkaita ja vähentävät sen myötä ilmastokuormitusta. Senaatin strategiset päätavoitteet kaudella liittyvät kolmeen painopistealueeseen. Senaatin tavoitteena on nollatoleranssi sisäilmaongelmille, mikä tarkoittaa merkittävää panostusta sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn sekä nopeaa reagointia mahdollisiin ongelmiin. Toimenpiteiden toteutusta on kuvattu tarkemmin kohdassa 2.5. Tavoitteena on 100 milj. euron koko valtionhallintoa koskevan vuosittaisen säästön aikaansaaminen vuosina Säästötavoite tullaan saavuttamaan alkuperäistä tavoitetta selvästi aikaisemmin. Vuosille on asetettu 50 milj. euron lisäsäästötavoite. Säästöjen toteutuminen on kuvattu tarkemmin kohdassa 2.5. Valtion sisäisenä palvelukeskuksena Senaatin tavoitteena on parantaa merkittävästi asiakaskokemusta kaikissa asiakasryhmissä ja erityisesti vähemmän tyytyväisten keskuudessa. Alkuvuoden aikana Senaatissa on muun muassa järjestetty koulutuksia, kehitetty entistä systemaattisempi asiakaskokemuksen johtamisjärjestelmä ja valmisteltu uusia tapoja asiakaskokemuksen mittaamiseen ja palautteen keräämiseen entistä kattavammin ja nopeammin. Turvallisuuspalveluiden kysyntä kasvoi Toimitiloihin ja työympäristöihin liittyvien turvallisuuspalvelujen kysyntä on kasvanut merkittävästi, ja Senaatti on lähtenyt vastaamaan tähän kysyntään. Senaatin turvallisuuspalveluiden kehittämisen ja tuottamisen tavoitteissa korostuvat kustannustehokkuus, toimitilaturvallisuuden edelleen kehittyminen ja valtion kokonaisedun toteutuminen. Turvallisuuspalveluiden laajentaminen toteuttaa valtion kokonaisetua sekä kustannustehokkuuden että toiminnallisten hyötyjen kautta, kun valtioasiakkaille pystytään tarjoamaan tilat käyttövalmiina myös turvallisuuden osalta. Kustannustehokkuus saavutetaan palvelujen keskittämisellä, huolto- ja vikakorjausmenettelyn yhdenmukaistamisella, henkilöresurssien uudelleen kohdentamisella ja hankintojen skaalaetujen hyödyntämisellä. Toimitilaturvallisuuden edelleen kehittymiseen vaikutetaan hallitulla turvallisuuspalvelukokonaisuuden keskittämisellä, standardoitujen turvallisten ratkaisujen ja palvelujen käytöllä, yhtenäistämällä toiminta- ja sopimusmallit kaikissa turvallisuuspalveluissa sekä dokumentoimalla roolit, vastuut ja tehtävät. Turvallisuuspalveluiden toteuttamisessa on edetty asiakaskohtaisesti. Senaatin turvallisuuspalveluiden asiantuntijaosaamista on lisätty ja toimintaa on organisoitu kattamaan paremmin asiakkaiden tarpeet valtakunnallisesti ja entistä kokonaisvaltaisemmin. Vuokrajärjestelmän kehittäminen Samaan aikaan, kun vuokrajärjestelmä ja Senaatin toiminta ovat perusteiltaan kunnossa (Deloitte, VTV), on vuokrajärjestelmässä ja sen toteuttamisessa tunnistettu Senaatin, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden toimesta yksittäisiä seikkoja, joiden kehittäminen on perustelua. Syksyllä 2018 perustettiin valtiovarainministeriön päätöksellä vuokraperusteiden ja toimintatapojen kehittämisryhmä, jonka tehtävä on edelleen kehittää vuokrajärjestelmää ja Senaatin toimintaa yhdessä Senaatin asiakkaiden kanssa. Ryhmä teki työtään alkuvuoden, ja vuokrajärjestelmän kehittämiseen liittyvät päätökset tehdään todennäköisesti pikapuolin. Päätösten toimenpano aloitetaan vuoden toisen puoliskon aikana EDUSKUNNAN ASETTAMAT TAVOITTEET JA KEHYKSET Eduskunta on vuoden 2019 talousarvioesityksen yhteydessä esittänyt Senaatille seuraavat palvelu- ja toimintatavoitteet sekä investointeja ja lainanottoja koskevat kehykset. Eduskunnan ja valtiovarainministeriön asettamat tavoitteet on esitetty kursivoituna tekstinä. 5

6 Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. Investoinnit Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2019 enintään 300 milj. euroa. Lisäksi Senaattikiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. Yleinen taloudellinen tilanne on ohjannut valtion virastojen ja laitosten toimintaa siten, että pääsääntöisesti vain välttämättömät ja tilatehokkuutta lisäävät investoinnit ovat edenneet päätöksenteossa. Alkuvuoden 2019 investoinnit olivat kokonaisuudessaan 120 milj. euroa. Summa jakautui perusparannuksiin ja -korjauksiin 64,2 milj. euroa, uudisinvestointeihin 20,1 milj. euroa, rahastosuorituksiin kiinteistöosakeyhtiöille 2,3 milj. euroa sekä käyttöomaisuuden ostoihin 0,4 milj. euroa. Lisäksi investointeihin sisältyy 3,0 milj. euroa Maakuntien tilakeskus Oy:n ja 30,0 milj. euroa Senaatin Asema-alueet Oy:n pääomitusta. Investoinnit jakautuivat eri toimialojen ja tukitoimintojen kesken seuraavasti: toimistot-toimiala 18,6 milj. euroa, puolustus ja turvallisuus -toimiala 38,6 milj. euroa, ministeriöt ja erityiskiinteistöt -toimiala 32,9 milj. euroa sekä Senaatti-liikelaitos tasolle Senaatin Asema-alueet Oy:n pääomitus 30,0 milj. euroa. Alkuvuoden 2019 aikana valmistui 12 yli miljoonan euron suuruista hanketta, joista suurimmat olivat Haapajärven varastoalue vaihe 1, Haapajärvi (10,9 milj. euroa), Turun poliisitalon tilatehostus ja tilamuutostyöt, Turku (6,6 milj. euroa), Läänintalo vesikattokorjaukset, Helsinki (3,4 milj. euroa), Kivilompolon rajanylityspaikan Tullin uudisrakennukset, Enontekiö (2,7 milj. euroa) ja Pelson vankila siirtokelpoinen selliosasto, Vaala (2,5 milj. euroa) Vuoden 2019 aikana tehdyistä uusista sitoumuksista aiheutuvat seuraavina varainhoitovuosina 116 milj. euron suuruiset menot. Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta. Senaatti ei ole antanut tytäryhtiöilleen lainatakauksia vuoden 2019 aikana. Lainanotto Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2019 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 80 milj. euroa. Senaatin 2019 alkuvuoden bruttolainanotto oli 180 milj. euroa. Lainat otettiin Valtiokonttorin kautta. Velkoja lyhennettiin alkuvuoden aikana 243,8 milj. eurolla. Nettomääräinen lainanotto jäi negatiiviseksi -63,8 milj. euroon (nettomääräiseen lainanottoon ei lasketa mukaan hallinnansiirtojen kautta tullutta velkaa eikä emissiovoittoja). Alkuvuoden aikana ei tullut uutta velkaa hallinnansiirtojen kautta. 6

7 2.5. VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETTAMAT PALVELU-, TULOS- JA TULOUTUSTAVOITTEET Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan annettua puoltavan lausunnon valtiovarainministeriö on valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 6 :n 2 momentin nojalla päättänyt seuraavaa: Palvelutavoitteet 1. Toteuttaa valtion vuokrajärjestelmän ja toimitilastrategian tavoitteita ja aikaansaa nopeutetussa aikataulussa säästöjä valtion toimitilamenoihin. Tavoitteena on 100 milj. euron koko valtionhallintoa koskevan vuosittaisen säästön aikaansaaminen vuosina ja 50 milj. euron lisäsäästö vuosina Vuoden 2018 loppuun mennessä on yhteistyössä virastojen kanssa sovittu yhteensä 90 milj. euron säästöistä. Vuoden 2019 aikana sovitaan uusista 8 milj. euron säästöistä. Senaatti on alkuvuoden aikana jatkanut työtä 100 milj. euron säästötavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteesta on saavutettu nyt 94 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon aikana on sovittu yhteensä 110 ratkaisuprojektin toteuttamisesta. Projektit tuovat noin 4 milj. euron vuotuiset säästöt. 100 milj. euron säästötavoite vuoteen 2022 mennessä saavutetaan näillä näkymin jo vuonna 2020 eli kaksi vuotta etuajassa. 2. Jatkaa virastojen ja laitosten tekemien valtion toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelmien tehokasta toimeenpanoa yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Valtion vapautuvien tilojen myyntitavoite on 100 milj. euroa vuonna Toimitilakustannussäästöjen aikaansaaminen myös tulevina vuosina vaatii entistä merkittävämpää yhteiskäyttöisiin tiloihin siirtymistä. Senaatti tulee toteuttamaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa yhteiskäyttöisiä työympäristöjä töissä valtiolla - yhteisissä tiloissa ajatuksen mukaisesti. Näin myös tulevina vuosina kiinteistöjen myynnin volyymi pystytään pitämään tavoitetulla tasolla. Valtion käytöstä poistuneiden kiinteistöjen myyntitoiminnan kappalemääräinen vauhti on alkuvuonna 2019 jatkunut suunnitellulla vuositavoitteen mukaisella tasolla, kun taasen euromääräisen myynnin toteutuminen oli vuositavoitteeseen nähden keskimääräistä hitaampaa. Arvion mukaan Senaatin vuoden 2019 kiinteistömyynnit kuitenkin saavuttavat 100 milj. euron tavoitteen, mutta kauppojen toteutuminen ajoittuu vuoden loppupuolelle. Tulevien vuosien kiinteistömyyntien valmistelu on edistynyt suunnitelmien mukaan. 3. Senaatti-kiinteistöt toteuttaa omalta osaltaan valtion asema-alueiden kehittämistavoitteita. Tavoitteena on vuoden 2019 aikana keskittää valtion asema-alueiden omistukset tytäryhtiöön ja käynnistää asema-alueiden nopeutettu kehittäminen. Senaatin Asema-alueet Oy aloitti operatiivisen toimintansa vuoden 2019 alussa. Yhtiön varsinainen hallitus aloitti toimintansa niin ikään tammikuussa ja valitsi yhtiölle toimitusjohtajaksi Senaatin kiinteistökehitys ja -myynti -yksikön johtajan Mauri Sahin. Yhtiön toiminta hoidetaan Senaatin organisaatiolla eikä yhtiöllä ole omaa henkilöstöä. Yhtiön operatiivisen toiminnan tarvitsemat järjestelmät ja muu organisointi valmistuivat alkuvuoden 2019 aikana. Yhtiön hallitus on kokoontunut työjärjestyksensä mukaisesti. Yhtiö osti VR:ltä asema-alueiden kiinteistöjä ja kiinteistöyhtiöiden osakkeita 23,0 milj. eurolla. Senaatti siirsi omassa ja aiemmin Väyläviraston taseessa olleita asema-seutukiinteistöjä yhtiöön 3,7 milj. euron apporttisijoituksella Yhtiöllä on asema-alueita kehitettävänä yhteensä 22 eri paikkakunnalla. Asema-alueiden kiinteistöomaisuuden haltuunotto on tehty ja lisäksi kiinteistökehitysprojektit on pääosin käynnistetty ja/tai aikataulutettu alkuvuoden aikana. Väylävirastolta näille asema-alueille kohdistuvien ja mahdollisesti myyntiin kehittäväksi soveltuvien kiinteistöomistusten inventointi on aloitettu. Yhtiön tehtävänä on kehittää asema-alueita ja lopulta myydä kehitetty kiinteistöomaisuus. Lisätietoja ja ajankohtaista yhtiön toiminnasta sekä projekteista on luettavissa osoitteessa: 4. Vuoden 2019 aikana Senaatti-kiinteistöt toteuttaa ne tehtävät, jotka sille sote- ja maakuntauudistuksen muuttuneen tilanteen johdosta annetaan. 7

8 Valtioneuvosto päätti valtuuttaa Senaatin perustamaan suunniteltujen 18 maakunnan omistukseen siirtyvän toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksen. Maakuntien tilakeskus Oy toimii perustamisvaiheessa Senaatin tytäryhtiönä. Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelun loputtua yhtiö on ajettu hallitusti valmiustilaan, jossa sen päätehtävänä on ylläpitää kuntien ja kuntayhtymien sote-tiloista ja pelastustoimen tiloista kerättyä kiinteistötietoa ja tuottaa tietopalvelua asti. Valmiustilan ja tietopalvelun ylläpitämisen sekä yhtiön mahdollisen uudelleen käynnistämisen henkilöstötarpeen arvioidaan olevan 5-8 henkilöä. Yhtiö sai toukokuussa päätökseen yt-neuvottelut, joiden taustalla oli tarve sopeuttaa henkilöstömäärä vastaamaan valmiustilan ylläpidon tehtäviä. Yt-neuvottelut koskivat kaikkia yhtiön 23 työntekijää. Määräaikaisten työsuhteiden päättymisten, toisen työnantajan palvelukseen ja taustaorganisaatioihin siirtymisten sekä tilakeskuksen valmiustilaan ja tietopalveluun liittyvien tehtävien seurauksena yt-neuvottelut eivät johtaneet irtisanomisiin. Perustamisvaiheessa Senaatti rahoittaa yhtiön toiminnan oman pääoman ehtoisilla sijoituksilla. Sijoitettava oma pääoma on kerätty Senaattiin valtiolle tarpeettomaksi jääneiden kiinteistöjen myyntivoitoilla. 5. Senaatti-kiinteistöt osallistuu omalta osaltaan konsernipalveluiden edelleen kehittämiseen yhdessä muiden konsernipalveluiden tuottajien kanssa ja valtiovarainministeriön kanssa. Konsernipalveluiden tavoitteena on asiakasnäkökulman huomioivat nykyaikaiset, sujuvat ja tulokselliset palvelut koko valtionhallinnolle. Valtion konsernipalveluiden tuottajien (Hansel, Haus, Palkeet, Senaatti ja Valtiokonttori) yhteistyö on selvästi tiivistynyt. Alkuvuonna on tehty yhteisiä projekteja asiakasnäkökulman kehittämiseksi palveluissa. Konsernipalveluiden tuottajat toteuttivat keväällä projektin, jossa etsittiin keinoja asioinnin virtaviivaistamiseksi ja asiakaskokemuksen parantamiseksi. Tavoitteena oli myös tuoda esille, mitä palveluja on tarjolla valtionhallinnon työntekijöille ja organisaatioille sekä helpottaa näiden palveluiden hyödyntämistä. Projekti toimii hyvänä lähtökohtana konsernipalveluiden yhteiselle kehittämiselle. Alkuvuonna tehtiin päätös valtiohallinnon sisäiseen käyttöön tarkoitetun palveluportaalin rakentamisesta. Senaatin tilaamisen ja laskujenkäsittelyn järjestelmät korvataan koko valtionhallinnon yhteisellä tilaamisen- ja laskujenkäsittelyjärjestelmällä, Handi-palvelulla. Senaatti aloitti keväällä yhdessä Palkeiden kanssa projektin, jonka tavoitteena on saada järjestelmät käyttöön keväällä Valtionhallinnon yhteinen järjestelmäratkaisu helpottaa Senaattia talousprosessien asiakasnäkökulman kehittämisessä. Esimerkkinä kehityksestä on vuonna 2019 asiakkaille vaiheittain käyttöönotettava Senaatin vuokralaskujärjestelmän ja Palkeiden Handi-järjestelmän välinen integraatio, joka automatisoi Senaatin ja virastojen välistä laskuliikennettä. 6. Senaatti-kiinteistöt nopeuttaa valtion kiinteistökannan peruskorjauksia ja rakentaa ennakoivia toimintatapoja sisäolosuhdeongelman välttämiseksi. Senaatti-kiinteistöt vie laajamittaisesti läpi ennakoivat kiinteistökatsastukset ja selvittää yhdessä asiakkaiden kanssa kohteet, joissa on syytä aloittaa peruskorjaus sisäolosuhdeongelmien hallitsemiseksi. Senaatti kokoaa sidosryhmäverkoston, jolla tavoitellaan rakentavampaa keskustelukulttuuria sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Senaatin strategian keskeinen tavoite on sisäolosuhteiden nollatoleranssi. Se on jatkumoa vuonna 2015 käynnistetylle ennakointiohjelmalle, jonka tavoitteena oli lisätä valtion työntekijöiden työssä viihtymistä, työn tuottavuutta sekä vähentää sisäolosuhdeongelmien aiheuttamia kustannuksia ja toiminnallisia haittoja. Strategiakauden aikana peruskorjauksiin ja kunnossapitoon on suunniteltu tehtäväksi pääosin sisäolosuhteiden parantamiseen tarkoitettu 250 miljoonan euron lisäpanostus. Tällä lisäpanostuksella on arvioitu alennettavan vuotuisia sisäolosuhdeongelmien aiheuttamia kustannuksia 40 miljoonalla eurolla. Nollatoleranssiohjelma keskittyy ennakoiviin toimenpiteisiin sisäolosuhdeongelmien ehkäisemiseksi sekä nopeaan reagointiin tilankäyttäjien ilmoittamiin sisäolosuhdeongelmiin. Senaatin kehitystyön tulokset jaetaan avoimesti, jotta niitä voidaan hyödyntää kiinteistö- ja rakennusalalla laajemminkin. Tavoitteena on myös kehittää sisäilma-asioiden ympärillä käytävää keskustelua rakentavammaksi ja ratkaisukeskeisemmäksi. Nollatoleranssiohjelma sisältää noin 30 erilaista kehitysprojektia, joiden edistymistä raportoidaan Senaatin johdolle säännöllisesti. Projektikokonaisuuteen 8

9 sisältyvät muun muassa rakennuskatsastusten suorittaminen merkittävimpiin kohteisiin, jatkuvan sisäolosuhdeseurannan laajentaminen, koiraryhmä K9:n perustaminen, alueellisten sisäilma-asiantuntijoiden rekrytointi, asiakaskohtaisten sisäolosuhdetoimintamallien määrittely, sisäilma-asioihin liittyvät koulutukset ja lisäresursoinnit. Rakennuksen korjausinvestointi muodostuu tyypillisesti Senaatin vastuulla olevista peruskorjauksista ja perusparannuksista, jotka nostavat tilojen laatua ja vaikuttavat myös vuokratasoon. Myös sisäolosuhdeongelmiin liittyvissä investoinneissa on keskeistä, että virastoilla ja laitoksilla on riittävä rahoitus vuokriin. Tulos- ja tuloutustavoite Valtiovarainministeriö on, huomioon ottaen edellä mainitut palvelutavoitteet, asettanut Senaatti-kiinteistöjen 1) vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 55 milj. euroa vuodelle 2019 Vuokrauksen vuoden 2019 tulokseen vaikuttaa olennaisesti loppuvuoden aikana tehtävien arvonalennusten määrä. Vuoden 2020 alussa valtioasiakkaille annettavan vuokranalennuksen vaikutus arvonalennuksiin täsmentyy loppuvuoden aikana. Muutoin vuokraustoiminnan tuloksen odotetaan olevan tavoitteiden mukainen. 2) vuoden 2019 tuloksesta vuonna 2020 suoritettavan tuloutuksen tavoitteeksi 85 milj. euroa. Vuoden 2019 tuloksesta vuonna 2020 suoritettava 85 milj. euron tuloutus on vuoden 2020 esitetyssä talousarvioehdotuksessa laskenut 35 milj. euroon. Tuloutustavoitteessa on huomioitu valtioasiakkaille annettava noin 30 milj. euron vuokranalennus ja aiempaa suurempi investointimäärä. Senaatti suoritti vuoden 2018 tilinpäätöksen yhteydessä päätetyn 35 milj. euron tuloutuksen kesäkuussa Eduskunnan ja valtiovarainministeriön tulostavoitteiden vertailutaulukko Milj. euroa Tavoite Ennuste Vuokrauksen tulos 55,0 59,0 Investoinnit 300,0 295,0 perusparannukset ja -korjaukset 200,0 142,0 rahastosuoritukset 5,0 omaisuuden ostot 20,4 tytäryhtiöiden pääomitus 43,0 uudisinvestoinnit 100,0 84,6 Investoinnit, sitoumukset tuleville vuosille 230,0 230,0 Lainanottovaltuus, netto 80,0-98,5 Muut raportoitavat asiat Edellä esitetyn lisäksi raportoidaan kiinteistövarallisuuden myynneistä ja hankinnoista, valtion ulkopuolelta otettavista lainoista sekä vuokrausasteen kehityksestä. Senaatin alkuvuoden kiinteistömyynnit olivat 21,7 milj. euroa ja kauppoja tehtiin 66 kpl. Kiinteistömyyntien myyntivoitot olivat 13,2 milj. euroa ja myyntitappiot 9,0 milj. euroa. Myyntihinnaltaan suurimmat kaupat olivat Helsingin Itäinen Puistotie 1:n virastotalo Marmoripalatsi (6,6 milj. euroa) ja Orimattilan keskusvarasto (1,8 milj. euroa). Orimattilan keskusvaraston kaupasta aiheutui merkittävä 4,7 milj. euron myyntitappio. Loppuvuonna odotetaan tehtävän kiinteistökauppoja noin 80 milj. euron edestä, mikä koostuu lähinnä arvo- ja kiinteistökehityskohteiden kauppojen toteutumisesta loppuvuoden aikana. Senaatti kehittää kiinteistöjä myyntiin lähinnä kaavoituksen keinoin. Kiinteistökehityskohteen kaupan toteutumisen ehtona on tyypillisesti muun muassa kohteen uuden kaavan vahvistuminen. 9

10 Senaatin vuokravastuut edelleenvuokrakohteista olivat kesäkuun välitilinpäätöksessä 395,7 milj. euroa. Näistä sitoumuksista erääntyy seuraavan vuoden aikana 13,9 milj. euroa. Toimitilojen vajaakäyttöaste säilyi alhaisella tasolla ja oli kauden lopussa 6,2 %. Vaajakäyttö nousi ministeriöt ja erityiskiinteistöt -toimialla. Keskimäärin yleinen toimistokiinteistöjen vajaakäyttöaste esim. pääkaupunkiseudulla on 13 %. Vajaakäyttöaste, % Puolustus ja turvallisuus 4,7 4,3 Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 10,1 7,5 Toimistot 7,1 9,6 Senaatti-kiinteistöt 6,2 6,0 Seuraavassa taulukossa on esitetty kokonaisvuokrakohteiden toimitilasopimusten keskimääräiset neliövuokrat toimialoittain. Neliövuokrat, euro/m 2 /kk *) Keskiarvo 2019 Keskiarvo 2018 Muutos-% Laajuus (1 000 m 2 ) Puolustus ja turvallisuus 12,29 11,51 6,8 207 Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 16,38 15,32 6,9 869 Toimistot 14,44 13,24 9, Senaatti-kiinteistöt 15,04 13,96 7, Senaatin omistamien kiinteistöjen valtiokäytössä olevien kiinteistöjen vuokrat nousivat keskimäärin 1,5 %, joka aiheutuu elinkustannusindeksin kehityksestä. *) Toimitilasopimukset, kokonaisvuokrakohteet. Neliöillä painotetut keskimääräiset sopimusten neliövuokrat. Kesäkuun lopussa Senaatin vuokrattava pinta-ala oli yhteensä 5,8 milj. m 2. Senaatin neliövuokrat nousivat 7,7 % vuoden 2018 kesäkuuhun verrattuna (toimitilasopimusten keskimääräinen neliövuokra kokonaisvuokrakohteissa). Noususta noin neljännes johtuu kertaluonteisista eristä vuonna Toinen keskeinen neliövuokraa nostava tekijä ovat virastoilta ja laitoksilta Senaatin edelleenvuokraukseen siirtyvien yksityisten omistamien tilojen vuokrat, jotka ovat korkeampia kuin Senaatin omistamien kohteiden vuokrat. Neliövuokria nostavat myös elinkustannusindeksi, investoinnit uusiin ja perusparannettaviin tiloihin sekä uudet tehokkaat monitilaympäristöt. Monitilaympäristöt ovat neliövuokriltaan kalliimpia kuin perinteiset toimistot, mutta kokonaisuudessaan edullisia tiloja. Senaatin toteuttamat toimistokiinteistöjen tilaratkaisuprojektit, joissa siirrytään perinteisestä huonetoimistosta monitilaympäristöön, johtavat tilakustannuksissa keskimäärin yli 20 % säästöön työntekijää kohden. Valtion keskimääräinen vuokrakustannus oli noin euroa vuodessa työntekijää kohden LOPPUVUODEN NÄKYMÄT Arvio vuoden 2019 tuloksesta Vuokrauksen vuoden 2019 tulokseen vaikuttaa olennaisesti loppuvuoden aikana tehtävien arvonalennusten määrä. Vuoden 2020 alussa valtioasiakkaille annettavan vuokranalennuksen vaikutus arvonalennuksiin täsmentyy loppuvuoden aikana. Ilman arvonalennuksia vuokrauksen tuloksen odotetaan olevan hieman tavoitetta parempi. Kiinteistömyynnin tulos jäi alkuvuonna tavoitteista, kauppahinnoiltaan ja myyntivoitoiltaan suurempien vuoden 2019 kauppojen ennustetaan toteutuvan vuoden lopussa. Arvion mukaan kiinteistömyynnit saavuttavat 100 milj. euron tavoitteen. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi vuoden 2019 tuloksen arviointi on normaalia vaikeampaa. Arvioimme kuitenkin, että vuoden 2019 tulos tulee olemaan lähellä budjetoitua. 10

11 Senaatin tulos valtion vuokra-asiakkaiden osalta laskee käytännössä nollaan vuoden 2020 alusta Senaatti alentaa valtioasiakkaiden vuokria 6 % vuoden 2020 alusta. Alennuksen ja asiakkailta Senaatille siirtyvien vastuiden myötä Senaatin tulos valtion vuokra-asiakkaiden osalta laskee käytännössä nollaan. Muutokset tehdään valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan vuoden 2018 linjausten mukaisesti. Vuonna 2016 käyttöön otetun vuokrajärjestelmän mukaan valtioasiakkaiden vuokrataso tarkistetaan neljän vuoden välein. Vuokrantarkistus toteutetaan vastaavasti kuin vuonna 2016, jolloin vuokria alennettiin 15 %. Vuokranalennukset toteutetaan budjettineutraalisti eli vuokranalennukset huomioidaan valtion virastoilla ja laitoksilla vuoden 2020 talousarviossa toimintamenomäärärahoja vähentävänä eränä. Puolustuskiinteistöjen perustaminen Alkukesästä julkaistussa hallitusohjelmassa on puolustushallinnon kiinteistöjä ja Senaattia koskeva kirjaus: Puolustushallinnon kiinteistöjärjestelmää kehitetään palvelemaan puolustushallinnon tarpeita aiempaa paremmin. Senaatti-kiinteistöille perustetaan tytärliikelaitos Puolustuskiinteistöt, joka vastaa puolustushallinnon erityistarpeista muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Puolustuskiinteistöjen velvoitteista säädetään lailla. Tavoitteena on vähentää toimitilakustannusten nousua. Hallitusohjelmaan mukaisesti puolustushallinnon kiinteistöjärjestelmää ryhdytään kehittämään jo vuoden 2019 aikana asiaa koskevien tarkempien poliittisten linjausten valmistuttua. Tämä tulee muuttamaan Senaatin organisoitumista ja toimintamallia merkittävästi sekä edellyttää kiinteistöhallintoa koskevia lainsäädäntömuutoksia. Strategiaa päivitetään Alkuvuoden aikana on valmistelu Senaatin strategian kahden osa-alueen päivittämistä. Nämä liittyvät toimitilaturvallisuuspalvelujen laajentamiseen ja tilojen yhteiskäyttöisyyteen. Päivitystyön tulokset esitellään elokuussa Senaatin hallitukselle ja niiden käytäntöön pano alkaa loppuvuoden aikana. 11

12 2.7. TULOSYHTEENVETO 1-6/2019 M KUM TOT KUM BUD VUOSI BUD KUM EDV Senaatti-kiinteistöt yhteensä Liikevaihto 322,9 316,5 630,8 315,5 Liiketoiminnan muut tuotot 12,7 24,5 49,0 20,6 Tilikauden tulos 51,4 46,2 73,5 47,3 Vuokraus Liikevaihto 322,9 316,5 630,8 315,5 Tulos 50,9 35,1 51,1 47,5 Suoravuokraus Liikevaihto 271,6 267,9 533,7 267,4 Tulos 48,2 33,6 49,1 45,9 Edelleenvuokraus Liikevaihto 41,7 39,5 78,9 39,2 Tulos 2,0 1,3 1,6 0,9 Palvelut Liikevaihto 9,6 9,1 18,2 8,9 Tulos 0,8 0,2 0,43 0,7 Kiinteistömyynti Myynnit 21,7 50,0 100,0 66,4 Myyntivoitot/-tappiot 4,2 17,5 35,0 5,9 Tulos 0,5 11,1 22,4-0,2 Vuokrauksen liikevaihdon jakautuminen, milj. euroa 1-6/2019 Toimiala Liikelaitos osuus-% Toimistot 105,0 33 Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 100,3 31 Puolustus ja turvallisuus 116,7 36 Konsernin sisäiset palveluveloitukset 1,0 0 Yhteensä 322,9 100 Tuloksen budjettivertailu, milj. euroa 1-6/2019 Liiketoiminto Budjetti Toteuma Vuokraus (sis. Palvelut) 35,1 50,9 Kiinteistöjen myynti 11,1 0,5 Yhteensä 46,2 51,4 Milj. euroa 6/2019 6/2018 6/2017 Liikevaihto 322,9 315,5 308,3 Liikevoitto 57,1 54,2 120,7 Liikevoitto-% 17,7 17,2 39,1 Vuokrauksen käyttökate 163,9 163,4 172,0 Vuokrauksen käyttökate-% 50,8 51,8 55,8 Oman pääoman tuotto-%, edellinen 12 kk 2,4 3,3 5,7 Oman pääoman tuotto-%, vuokraus, valtioasiakkaat, ed. 12 kk 0,7 1,5 2,0 Omavaraisuusaste-% 65,2 64,4 64,2 Sijoitetun pääoman tuotto-%, ed. 12 kk 2,1 2,8 5,4 Sijoitetun pääoman tuotto-%, vuokraus, ed. 12 kk 1,6 1,5 2,4 Tunnuslukujen laskentakaavat: Liikevoitto-% = liikevoitto / liikevaihto x 100 Käyttökate-% = vuokrauksen käyttökate / liikevaihto x 100 Omavaraisuusaste, % = oikaistu oma pääoma / (oikaistun taseen loppusumma - saadut ennakkomaksut) x 100 Oman pääoman tuotto-% = Edellinen 12 kk kum nettotulos / oma pääoma edellinen 12 kk kauden alku- ja loppuarvojen keskiarvo Sijoitetun pääoman tuotto-% = Ed. 12 kk kum (nettotulos + rahoituskulut + verot) / sijoitettu pääoma ed. 12 kk kauden alku- ja loppuarvojen keskiarvo 12

13 3. KONSERNIN TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksistä Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO

14 4. KONSERNIN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muu oma pääoma Edellisten tilikausien voitto ( tappio ) Tilikauden voitto PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat valtiolta Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Laskennallinen verovelka Lyhytaikainen Lainat valtiolta Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä

15 5. LIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO

16 6. LIIKELAITOKSEN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Saamiset saman konsernin yrityksiltä Osuudet omistusyhteysyrityksissä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman liikelait.konsernin tytäryhtiöiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muu oma pääoma Edellisten tilikausien voitto ( tappio ) Tilikauden voitto PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat valtiolta Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Lyhytaikainen Lainat valtiolta Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä

17 7. LIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Liikevoitto Pysyvien vastaavien nettomyyntivoitto Poistot ja arvonalentumiset Pakolliset varaukset Rahoituserät, netto ilman myyntivoittoja/tappioita ja arvonalentumisia Verot, netto RAHAVIRTA ENNEN KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOSTA KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos (lisäys -, vähennys +) Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos (lisäys +, vähennys -) YHTEENSÄ LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Pysyvien vastaavien ostot ja hallinnansiirrot Pysyvien vastaavien myynnit Investointiavustukset 0 0 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten velkojen muutos (lisäys -, vähennys +) Valtion velan muutos (lisäys -, vähennys +) Lyhytaikaisten velkojen muutos (lisäys -, vähennys +) Voiton tuloutus valtiolle (lisäys -, vähennys +) RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

18 8. ASIAKASRYHMÄRAPORTTI Liikevaihto (M ) KUM TOT % Eduskunta ja sen alaiset yksiköt 0,3 0,1 Valtion virastot ja laitokset 276,4 85,6 Yhteisöt 276,7 85,7 Valtion apua saavat - vähintään 75 % 17,8 5,5 Valtion apua saavat 17,8 5,5 Valtioasiakkaat 294,5 91,2 Henkilöasiakkaat 0,5 0,2 Maakunnat, kunnat, kuntainliitot 1,0 0,3 Valtiolle palveluja tuottavat 2,5 0,8 Valtion liikelaitokset 0,2 0,0 Yhdistykset,säätiöt, seurat,seurakunnat yms. 3,8 1,2 Yritykset 18,9 5,9 Valtion apua saavat - alle 75 % 1,5 0,5 Kaupalliset asiakkaat 28,4 8,8 Kaikki yhteensä 322,