Valtuustoseminaari Arja Mainio

Transkriptio

1 Valtuustoseminaari Arja Mainio

2 Esityksen sisältö Mielenterveydenhäiriöt Suomessa Mielenterveydenhäiriöt ja työkyvyttömyys Erikoislääkäritilanne ja koulutustarve Tulevaisuus

3 Mielenterveydenhäiriö on yleisnimike erilaisille psykiatrisille häiriöille. Häiriöt ovat oireyhtymiä, joissa on kliinisesti merkitseviä psyykkisiä oireita, joihin liittyy kärsimystä tai haittaa. Mielenterveyden häiriöt luokitellaan oireiden ja vaikeusasteiden mukaan. Vakavimmat häiriöt aiheuttavat subjektiivista kärsimystä sekä toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemistä. Hyvän hoidon avulla osa sairauksista paranee täysin ja vaikeastakin mielenterveyden häiriöstä kärsivä voi elää kohtuullisen hyvää elämää.

4 Stressi voi laukaista häiriön puhkeamisen Mielenterveys voi kuormittua joissain elämän vaiheissa ja tilapäinen henkinen pahoinvointi vaikeassa elämäntilanteessa on aivan normaalia. Mielenterveyden järkkyessä on kuitenkin tärkeää, että häiriö tunnistetaan ja että siihen saadaan sopivaa hoitoa. Mielenterveyden häiriöissä on kyse useiden tekijöiden summasta. Usein jokin stressitekijä lopulta laukaisee häiriön, jonka puhkeamiselle muut tekijät ovat jo aiemmin luoneet pohjaa.

5 Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys Mielialahäiriöt eli masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö ovat kansanterveyden kannalta keskeisin mielenterveyshäiriö ja yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme kaikki sairaudet mukaan lukien. Vuoden aikana vakavasta masennustilasta kärsii aikuisväestöstä ainakin 5 prosenttia. Masennushäiriöihin liittyviä sairauspäivärahakausia on vuosittain Uusia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään masennushäiriöiden takia vuosittain Elämänsä aikana joka neljäs tai joka viides meistä potee masennussairautta. Useista eri maista olevien tutkimusten perusteella on arvioitu, että vakavimpaan kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuu 0,6 1,1 prosenttia väestöstä. Suomessa sairaus on vielä tätä harvinaisempi.

6 Ahdistuneisuushäiriöt hoidetaan perusterveydenhuollossa Yleisimpiä ahdistuneisuushäiriötä ovat sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö, julkisten paikkojen pelko ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä perusterveydenhuollon potilailla, ja niihin liittyy usein terveyspalveluiden suurkäyttöä. Perusterveydenhuollon potilaista 4 %:lla on paniikkihäiriö. Eniten palveluita (yli 40%) käyttävästä kymmenesosasta käytetään nimeä terveyspalveluiden suurkäyttäjät ja heistä 22 %:lla on paniikkihäiriö. Perusterveydenhuollon potilaista 4 8 %:lla on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Suomessa naisilla sitä esiintyy 7,1 %:lla ja miehillä 4,1 %:lla perusterveydenhuollon potilaista.

7 Psykoosien diagnosointi ja ensipsykoosin hoito tapahtuu erikoissairaanhoidossa Psykoosilla tarkoitetaan todellisuudentajun vakavaa häiriintymistä, joka tavallisimmin ilmenee harhaluuloina tai aistiharhoina. Yleisin psykoosisairauksista on skitsofrenia. Muita psykoosisairauksia ovat muun muassa harhaluuloisuushäiriö, lyhytkestoinen psykoosi ja skitsoaffektiivinen häiriö. Psykoosioireet voivat johtua myös päihteiden käytöstä tai ruumiillisesta sairaudesta, kuten dementiasta. Skitsofrenia on vaikein ja aiheuttaa eniten subjektiivista kärsimystä, hoidon, tuen ja avun tarvetta sekä kustannuksia ja työkyvyttömyyttä Skitsofrenian vuosittainen ilmaantuvuus on n. 2 sairastunutta asukasta kohti ja esiintyvyys n % väestöstä. Suomessa on n skitsofreniapotilasta.

8

9

10 Syömishäiriöt Syömishäiriöt ovat yleisiä mielenterveysongelmia erityisesti murrosikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla. Yleisimpiä syömishäiriötä ovat laihuushäiriö (anorexia nervosa), ahmimishäiriö (bulimia nervosa) ja ahmintahäiriö (binge eating disorder). Väestötutkimuksissa laihuushäiriön elämänaikainen esiintyvyys on naisilla 0,9 % jamiehillä 0,3 %. Suomalaisessa kaksostutkimuksessa 2,2 % naisista oli sairastanut laihuushäiriönennen 30 vuoden ikää 3. Nuorten suomalaismiesten laihuushäiriön esiintyvyydeksi on arvioitu 0,24 %. Väestötutkimuksissa ahmimishäiriön elämänaikainen esiintyvyys on naisilla 0,9 1,5% ja miehillä 0,1 0,5 %. Suomalaisessa tutkimuksessa 2,3 % naisista oli aikuisikään mennessä sairastanut ahmimishäiriön. Miesten osalta esiintyvyydestä ei ole varmaa arviota.

11 Päihderiippuvuus Päihderiippuvuus voi kehittyä eri aineisiin. Näitä ovat mm. alkoholi, nikotiini, bentsodiatsepiinit, kannabis, opiaatit ja amfetamiini. Eri aineisiin liittyvät riippuvuudet muistuttavat paljon toisiaan. Alkoholinkulutuksen ja alkoholihaittojen välillä on selvä yhteys: haitat lisääntyvät suorassa suhteessa käyttömäärään. Alkoholi on merkittävä työikäisten kuolemien aiheuttaja. On arvioitu, että alkoholin riskikäyttäjiä (henkilöitä, joilla alkoholinkäyttö on terveysriski) on Suomessa noin Terveydenhuollon naispotilaista noin 10 % ja miespotilaista lähes 20 % on alkoholinongelmakäyttäjiä.

12 Huumeet Kannabis on Suomessa eniten käytetty huume, ja sen käyttö näyttää lisääntyvän. Vuoden 2014 väestökyselyn mukaan 19 % vuotiaasta suomalaisista on käyttänyt ainakin kerran elämässään jotain laitonta huumetta. Kannabista oli kokeillut naisista 13 % ja miehistä 20 %.Kokeilut painottuivat nuorten vuotiaiden aikuisten ikäluokkaan, jossa kokeilijoiden osuus oli 36 %. Kokaiinin käyttö on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana, 1,7 % suomalaisista kokelillut. Vastaavasti noin 2 % väestöstä kertoi käyttäneensä amfetamiinia. Opioideista eniten käyttäjiä on ryhmästä: tramadoli, oksikodoni, kodeiini ym. Niitä on käyttänyt 1 % suomalaisista. Buprenorfiini (Subutex)on noussut merkittävimmäksi opiodiksi laittomilla huumemarkkinoilla.

13 Oheissairaudet Mielenterveyden häiriöille on tyypillistä, että niihin liittyy paljon oheissairauksia. Elintavoilla on merkitystä paitsi fyysiseen, myös psyykkiseen hyvinvointiimme. Terveellisten elintapojen mukana tuleva hyvinvointi tukee stressin hallintaa haastavissa elämäntilanteissa. Mielenterveyshäiriötä sairastavilla elintapojen merkitys voi olla vielä suurempi ja vaikuttaa muun muassa oireiden vakavuuteen. Vaikkei sairastaisikaan mielenterveyden häiriötä, säännöllinen ruokavalio, liikunta ja savuttomuus auttavat väsymykseen ja alentuneeseen mielialaan, joista monet meistä ainakin joskus kärsivät.

14 Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kääntynyt hienoiseen nousuun

15 Alle 45-vuotiaden mt-eläkkeiden määrä on pysynyt samana ja yli 45 v:lla vähentynyt

16 Mielenterveysongelmien vuoksi myönnetyt eläkkeet alkavat tyypillisesti nuorempana kuin somaattisten sairauksien vuoksi myönnetyt Siksi niistä aiheutuu suhteessa enemmän työkyvyttömyyseläkeaikaa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riski kasvaa iän myötä. Valtaosa työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään 50 vuotta täyttäneille. Nuorempana alkavilla työkyvyttömyyseläkkeillä on kuitenkin suurempi merkitys kuin vanhempana alkavilla eläkkeillä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vuoksi menetetyn työuran näkökulmasta.

17 Eläkkeiden pitkäaikaisuus Työkyvyttömyyseläkkeellä vietettyä aikaa tarkasteltaessa mielenterveyssyistä johtuvat eläkkeet saavat suuremman painon kuin eläkkeiden alkavuutta tarkasteltaessa. Mielenterveysongelmien vuoksi myönnetyt eläkkeet alkavat tyypillisesti nuorempana kuin somaattisten sairauksien vuoksi myönnetyt eläkkeet. Tämän vuoksi niistä aiheutuu suhteessa enemmän työkyvyttömyyseläkeaikaa.

18 Muissa kuin mielenterveysperusteisissa eläkkeissä eläkkeellä oloaika on lyhentynyt Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt kaikissa diagnoosiryhmissä. Muutos on kuitenkin ollut voimakkaampaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja muiden somaattisten sairauksien perusteella myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä kuin mielenterveysongelmien perusteella myönnetyissä eläkkeissä. Tämän seurauksena mielenterveysongelmien painoarvo työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyssä ajassa on kasvanut.

19 Masennus vie naisia vähän miehiä enemmän eläkkeelle Mielenterveysongelmista aiheutuu naisille hieman enemmän työkyvyttömyyseläkeaikaa kuin miehille. Eron syynä ovat erityisesti masennuksen vuoksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet. Vuoden 2014 lukujen perusteella laskettuna naisilla jopa 46 % kaikesta työkyvyttömyyseläkkeellä vietetystä ajasta aiheutui mielenterveysongelmista. Mielenterveyssyistä alkaneet eläkkeet ovat vähentyneet voimakkaasti vuoden 2008 jälkeen. Samoin on tapahtunut somaattisten sairauksien perusteella myönnetyille eläkkeille.

20 Erikoislääkärikoulutus Yliopistojen yhteistyössä suunnitteleman valintakäytännön mukainen kaikkien alojen haku toteutetaan ensimmäisen kerran syksyllä Tätä varten on määritelty alojen koulutustarve ja haettavaksi avattavien paikkojen määrä erikoisaloittain. Yliopistojen tiedekuntaneuvostot päättävät hakupaikkojen määrän kesäkuussa.

21 Tavoitteena tulisi olla erikoislääkärikoulutuksen ohjaus tulevaisuudessa siten, että koulutusmäärät vastaavat väestön ja palvelujärjestelmän erikoisala- ja aluekohtaisia tarpeita. Koulutettavien näkökulmasta tavoitteita ovat koulutusohjelmien oikeudenmukaiset valintakäytännöt ja laadukas, yksilöllinen, työelämän tarpeita vastaava koulutus. Vastuu erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sisällöstä, laadusta ja koulutettavien valinnasta olisi tulevaisuudessa edelleen koulutusta antavilla yliopistoilla.

22 Koulutustarveselvitys Selvityksen teki STM:n toimeksiannosta erikoislääkäri Johanna Rellman Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (TAYS). Selvityksen tavoitteena oli: 1. Luoda menetelmä, jonka avulla erikoisalakohtaista ja alueellista erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritilannetta ja siihen liittyviä määrällisiä koulutustarpeita voidaan jatkossa arvioida. 2. Arvioida luotua menetelmää hyödyntäen erikoisalakohtaiset ja alueelliset määrälliset erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärien koulutustarpeet vuoteen 2030.

23 Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutustarpeen arviointi vuoteen raportin Tuloksina todettiin muun muassa, että erikoislääkärikoulutusta tulee kokonaisuutena lisätä erityisesti psykiatrian ja laboratoriolääketieteen alojen, fysiatrian, keuhkosairauksien ja yleislääketieteen osalta. Joillakin kirurgisilla aloilla arvioitiin olevan riski ylikoulutukselle. Kokonaiskoulutustarpeeksi arvioitiin noin 600 uutta erikoislääkäriä/vuosi. Suurin vähennystarve on ortopediassa, plastiikkakirurgiassa ja silmätaudeilla.

24 Koulutusmäärien ohjaamisen keinot 1. Informaatio-ohjaus: - Työllisyystilanteella on merkittävä vaikutus erikoisalan valinnassa. - Tieto työllisyystilanteesta, koulutuksessa olevien määristä auttaa erikoisalaansa valitsevaa lääkäriä tai hammaslääkäriä omassa valintaprosessissaan ja ohjaa heitä valitsemaan sellaisia aloja, joilla on lääkäritarvetta. - Aloilla, joilla jo on merkittävä lääkäripula on kuitenkin riskinä, että tieto vaikeasta tilanteesta saa aikaan kyseisen alan välttämistä liiallisen työtaakan pelossa. - Työllisyystilanteeseen liittyvää informaatiota tulee jatkossa olla helposti saatavilla sekä STM:n, yliopistojen että järjestöjen kautta.

25 2.Uravalinnan ohjaus - Sattuman suuri rooli erikoisalan valinnassa ennustaa tyytymättömyyttä valittuun erikoisalaan. - Jatkossa aikaisempaa aktiivisemmin on tarjottava perusopintojaan viimeisteleville ja vasta valmistuneille lääkäreille uravalinnan ohjausta. - Samalla nuoria lääkäreitä on mahdollista ohjata myös valitsemaan aloja, joissa kohtaavat heidän oma kiinnostuksensa että palvelujärjestelmän tarve. - Yliopistoilla on olemassa uravalinnan ohjaukseen liittyviä rakenteita, kuten urapalveluja.

26 3. Rahoitusohjaus - STM voi rahoitusta jakaessaan korvamerkitä osan rahoituksesta ohjattavaksi alueittain niille erikoisaloille, joilla ko. alueella on pulaa erikoislääkäreistä ja erikoishammaslääkäreistä. - Rahoitus mahdollistaisi ko. alojen koulutuksen kehittämisen ja sitä kautta erikoistuvien lääkärien ja hammaslääkärien houkuttelemisen kouluttautumaan alalle.

27 4. Valintamenettelyn kehittäminen - Tehokkain keino ohjata koulutuksen määriä on määritellä yliopistokohtaisesti kunkin erikoisalan koulutuksen aloituspaikkamäärät. - Aloituspaikkojen määrittely voidaan tehdä tarvearvion perusteella ja sitä voidaan tarkentaa määrävuosin tehtävän uuden tarvearvion mukaisesti. - Aloituspaikkojen määrittely edellyttäisi STM:n ja yliopistojen välisiä tulosneuvotteluja tai muuta vastaavaa yhteistyörakennetta STM:n ja yliopistojen välillä. - Keskeisenä ehdotuksena on koulutettavien valinnan toteuttaminen yhteistyössä yliopiston ja palvelujärjestelmän kesken. Myös itse valinta olisi yliopiston ja palvelujärjestelmän yhteinen. Tämä johtuu siitä, ettei kumpikaan osapuoli voi tehdä valintaa toisen puolesta.

28 Raportista poimittua Mahdollisuus koulutuskapasiteetin lisäämiseen on olemassa esim. joustamalla 50/50 säännöstä, jolloin suurempi osa koulutuksesta voidaan suorittaa keskussairaaloissa. Koulutuksen lisääminen edellyttää yleensä myös erikoistuvien vakanssien lisäämistä. Koulutusmäärien kaksin- tai kolminkertaistaminen lyhyessä ajassa ei kuitenkaan yleensä ole mahdollista. Toisaalta sairaaloiden työvoima pitää turvata eli koulutusta ei voida äkillisesti merkittävästi vähentää.

29 Kaikki lääkärit Erikoisalat yhteensä Lääkärit 2019 Eläkkeelle 2035 mennessä Lääkäreitä 2019/ as HYKS ,2 TYKS ,9 TAYS ,3 KYS ,6 OYS ,4 Yhteensä ,8

30 Koulutustarve; kaikki erikoisalat Erikoisalat yhteensä Koulutus tarve Koulutus/ vuosi Lääkäreitä 2035 Lääkärei tä 2035/ as HYKS , ,0 TYKS , ,7 TAYS , ,7 KYS , ,5 OYS , ,7 Yhteensä , ,6

31 Lastenpsykiatria nykytilanne Lastenpsykiatria Lastenpsykiatria Lääkärit 2019 Eläkkeelle 2035 mennessä Lääkäreitä 2019/ as HYKS ,3 TYKS ,9 TAYS ,5 KYS ,3 OYS ,7 Yhteensä ,2

32 Lastenpsykiatria koulutustarve Lastenpsykiatria Koulutustarve Koulutus/vuosi Lääkäreitä 2035 Lääkäreitä 2035/ as HYKS 60 3,8 91 3,8 TYKS 30 1,9 41 4,6 TAYS 40 2,5 53 5,6 KYS 28 1,8 37 4,6 OYS 28 1,8 36 4,7 Yhteensä , ,4

33 Nuorisopsykiatria nykytilanne Nuorisopsykiatria Lääkärit 2019 Eläkkeelle 2035 mennessä Lääkäreitä 2019/ as HYKS ,6 TYKS ,3 TAYS ,7 KYS ,4 OYS ,1 Yhteensä ,1

34 Nuorisopsykiatria koulutustarve Nuorisopsykiatria Koulutustarve Koulutus/vuosi Lääkäreitä 2035 Lääkäreitä 2035/ as HYKS 60 3,8 75 3,2 TYKS 22 1,4 31 3,4 TAYS 30 1,9 43 4,5 KYS 24 1,5 35 4,3 OYS 25 1,6 28 3,7 Yhteensä , ,7

35 Psykiatria nykytilanne Psykiatria Lääkärit 2019 Eläkkeelle 2035 mennessä Lääkäreitä 2019/ as HYKS ,7 TYKS ,6 TAYS ,1 KYS ,6 OYS ,7 Yhteensä ,5

36 Koulutustarve Psykiatria Koulutustarve Koulutus/vuosi Lääkäreitä 2035 Lääkäreitä 2035/ as HYKS , ,4 TYKS 130 8, ,3 TAYS 145 9, ,6 KYS 110 6, ,2 OYS 110 6, ,6 Yhteensä , ,9

37 Lapin professuuri Oulun yliopiston ja Lshp:n yhteistyö jatkunut vuosia. Aiemmin professoreina Hannu Koponen, Juha Veijola, Pirjo Mäki, Heli Koivumaa-Honkanen, Sami Pirkola, Solja Niemelä. Nykyinen professuurisopimus on 2020 vuoden loppuun. Nyt erikoistumassa 6, joista yksi virkavapaalla ensi kesään ja syyskuussa aloittaa 1 uusi erikoistuva ja, jolloin 7 psykiatriaan erikoistuvaa ja 1 erikoistuva suunnittelee aloittavansa lähi aikoina. Erikoistuvat ovat erikoistumisensa alkuvaiheessa ja heidän koulutuksensa loppuun saattamiseen tarvitaan vielä ainakin 5 vuotta, riippuen siitä onko esimerkiksi perhevapaita välillä.

38 Mitä muuta tarvitaan Jatkuva kouluttautuminen on edellytys sille, että erikoislääkäreiden osaaminen on ajantasaista, koulutus- ja työnohjausmäärärahat pitää olla riittäviä, psykiatrialla työntekijä itse on apparaatti, jota pitää myös huoltaa. Terapeuttikoulutusta tarvitaan alueella lisää. Vanhusikäisten mielenterveyden häiriöihin tarvitaan jatkossa enemmän osaamista. Mahdollisesti transkraniaalinen magneettistimulaatiohoitolaite(tms) masennuksen hoitoon olisi tulevaisuuden hankintoja.