EKOLOGISUUS KULJETUSMUOTOJEN SOLMUKOHDASSA TYÖOSIO 3 - RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKOLOGISUUS KULJETUSMUOTOJEN SOLMUKOHDASSA TYÖOSIO 3 - RAPORTTI"

Transkriptio

1 EKOLOGISUUS KULJETUSMUOTOJEN SOLMUKOHDASSA TYÖOSIO 3 - RAPORTTI ELLO projekti: WP4 EcoHub konseptin kehittäminen Toimitusketjujen hallinnan KT keskus Jyrki Luukonlahti

2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO LOGISTIIKKA-ALUE TASON EKOLOGISUUS Ihmisten liikkuvuus Henkilökunnan liikkuminen alueella Työmatkaliikenne Matkustajaliikenne Materiaalin liikuttaminen Logistiikka-alueen muu sisäinen liikenne Ekologisuusvaatimukset kumipyöräliikenteelle Ekologisuuden vaatimukset lentoliikenteelle Ekologisuuden vaatimukset raideliikenteelle EUROOPPA TASON LOGISTIIKAN EKOLOGISUUS MAAILMANLAAJUISEN LOGISTIIKAN EKOLOGINEN TRENDI LOPPUYHTEENVETO LÄHTEET ELLO:n omat lähteet Raporttia tukevat lähteet KUVALUETTELO

3 TIIVISTELMÄ Ekologisuus logistiikka-alueen solmukohdassa on mahdollista jo nykyisellä tekniikan tasolla nostaa uudelle tasolle. Vanhoihin logistiikkakeskuksiin muutokset ovat hankalampia kuin puhtaalta pöydältä valmistuvalle konseptille. Ekologisuus perustuu energiaratkaisuihin ja jätteenkäsittelystrategiaan (käsitelty ELLOn EcoHub -osaprojektin energiaraportissa). Tässä on keskitytty liikenteen mahdollisuuksiin pienentää hiilijalanjälkeä. Alueen hiilijalanjäljen pienentäminen onnistuu vain kuin koko kokonaisuus otetaan huomioon alkaen alueen sisäisestä liikenteestä päättyen valtiovallan päätöksiin mm. raideliikenteen osalta. Tulevaisuudessa kappaletavaran käsittely tulee korostumaan Suomessa, johtuen mm. paperitehtaiden volyymin laskusta. Samalla voidaan todeta hyvä tulevaisuuden kaivostrendi, joka kasvattaa bulkkimateriaalin kuljetustarvetta. Tämä kuitenkin aiheuttaa liikennevirtoihin muutoksia, sillä bulkkisatamat ovat pääsääntöisesti länsirannikolla. Lentorahtiliikenne tulee kasvamaan arvioiden mukaa n.30 % vuoteen 2025 mennessä. Nyt jo Manner-Euroopan kentillä on ruuhkaa ja rajoituksia. Tämä antaa Suomelle mahdollisuuden kehittää uudenlainen konsepti lentorahtiliikenteelle. Suomen ilmatilan väljyys mahdollistaa rahtikoneiden taloudellisen laskeutumisen maaperällemme. Jatkokuljetukset voidaan tehdä kumipyörillä, junilla tai käyttämällä jo nyt tiivistä matkustajalentoverkostoa. Materiaalivirrat saattavat muuttua radikaalisti, jos koillisväylä on ilmastonmuutoksen seurauksena pidempään vuodesta purjehduskelpoinen. Lisäksi pohjoisen merialueen energiavarat antavat Suomen logistiikalle mahdollisuuksia toimia energian välittäjänä Eurooppaan. Suomen logistiikalle on paljon ulkoisia uhkia, mutta mahdollisuuksia on jos vain ajattelutapamme muuttuu innovatiiviseksi ja avoimeksi uusille mahdollisuuksille. 2

4 1 JOHDANTO ELLO:n kolmannessa väliraportissa tutkitaan ekologisuutta logistiikka-alueen liikenteessä. Raportissa etsitään mahdollisuuksia ihmisten ja materiaalin liikutteluun kestävänkehityksen pohjalta. Lisäksi tutkitaan Eurooppa -tason trendejä ekologisissa ratkaisuissa ja niiden antamia mahdollisuuksia Suomen logistiikalle. Raportissa on paneuduttu ihmisten osalta logistiikka-alueen sisäiseen liikenteeseen. Lisäksi on pohdittu työmatkaliikenteen ekologisia mahdollisuuksia. Alueen sisäinen materiaaliliikenne vaatii tehokkuutta ja uusia innovaatioita eri rahtimuodoille. Maailmantason logistiikka on murroksessa, sillä jatkuvasti kallistuva energia vaatii kustannustehokkaita ratkaisuja mm. laivaliikenteessä. Elektroniikkateollisuuden Suomen valmistuksen siirtyminen halvempiin maihin on luonut uuden tilanteen. Ennen suurimpien rahdinkuljettajien (NOKIA, ABB ja Fujitsu) osuus saattoi olla jopa 50 % Suomen lentorahdin määrästä. Nyt trendinä on elintarvikkeiden siirtyminen lentorahtiin. Kappaletavarakuljetusten lisääntyvä tarve pakottaa mm. rautatieliikenteen miettimään uusia palvelukonsepteja. 3

5 2 LOGISTIIKKA-ALUE TASON EKOLOGISUUS Logistiikka-alueen sisäinen materiaali- ja ihmisliikenne pitää olla tarkoituksenmukaista ja tehokasta. Lisäksi muuhun tukifunktioiden liikenteeseen pitää ottaa mukaan viimeisin luontoystävällinen tekniikka. Yritysten palveluliikenne pitää olla joustavaa ja samalla sen kuitenkin pitää seurata alueen yleisiä ympäristötavoitteita. Tämä tarkoittaa sitä, että alueella toimivat yritykset sitoutuvat noudattamaan alueen sisäisiä sääntöjä. Säännöt eivät saa haitata yritysten normaalia tuloksen tekoa, vaan niiden on mahdollistettava yrityksille parhaat mahdolliset palvelut, jolloin yritykset pystyvät aidosti keskittymään ydinosaamisalueeseensa. 2.1 Ihmisten liikkuvuus Henkilökunnan liikkuminen alueella Logistiikka-alueen on tarjottava mahdollisimman helppo ja käytännönläheinen liikkuminen. Turvallisuusnäkökohdat on kuitenkin otettava tarkoin huomioon. Alueturvallisuus on tärkeä kilpailutekijä koko alueen vetovoimalle. Jos alueeseen kuuluu lentokenttä, niin jo turvallisuusvaatimukset lain pohjalta antavat tiukkoja malleja, miten alueella liikutaan. Luonnollisesti alueella operoivilla yrityksillä on myös omat turvallisuusvaatimukset, joten alueen turvallisuusalueet on jaettava eri osiin, joka rajoittaa henkilökunnan vapaata liikkumista alueella. Paras tapa hoitaa liikkumisongelma on jo käytössä olevat järjestelmät, jotka perustuvat henkilön määriteltyihin oikeuksiin liikkua alueella. Tekniikka on olemassa perustuen perinteisiin kulkulupakortteihin. Tarjolla on myös sormenjälkitunnistusta, silmään perustuvaa tunnistusta, RFID jne. Helpoin ja halvin tapa on kuitenkin koko aluetta koskeva yksi järjestelmä, joka valvoo yritysten henkilöliikennettä ja terminaalin liikennettä samassa systeemissä. Yrityksille tämä antaa mahdollisuuden säästää turvallisuusinvestoinneista. Pääideana on kuitenkin se, että tarvittava turvatarkastus olisi jo logistiikka-alueelle saavuttaessa, jolloin alueen hallinnoija vastaa kaikista turvallisuusalueiden valvonnasta. Jos turvallisuuspalvelut on jo ulkoistettu, niin yksi turvallisuusyhtiö voi keskittyä alueturvallisuuden jatkuvaan kehitykseen. 4

6 Henkilökunnan turha liikkuminen omilla tai yritysten autoilla alueen sisällä voidaan helposti minimoida sisälle rakennetulla kuljetussysteemillä. Systeemi tarjotaan alueen hallinnoijan toimesta. Se voi perustua kutsuliikennejärjestelmään tai kun kriittinen työpaikkamäärä on saavutettu, niin säännölliseen jatkuvaan liikenteeseen voidaan siirtyä. Esimerkiksi USA:ssa Chicagossa toimiva yritys ANDREW on rajoittanut sisäisen tehdasalueen liikenteen siten, ettei omia autoja käytetä, vaan aluetta kiertää bussilinja määrättyä reittiä pitkin ja hätätapauksessa voidaan tilata yhtiön pikakuljetus (ei kovin ahkerassa käytössä). Jo nykyisin käytössä oleva tekniikka antaa mahdollisuuksia uuteen ajatteluun logistiikka-alueen sisäisessä liikenteessä, bussin ei tarvitse perustua käytössä oleviin energiamalleihin. Kuva 1 Johdinauto on perinteinen sähköllä toimiva joukkoliikennemuoto (kuva: Raimo Mättö, Nollahiili). Johdinauto on perinteinen sähköllä toimiva joukkoliikennemuoto, joka on käytössä yli sadassa eurooppalaisessa kaupungissa. Useissa kohteissa ympäri maailmaa - myös Helsingissä - selvitetään johdinautojen käyttöönottoa, sillä niiden avulla uskottaan voitavan pienentää sekä joukkoliikenteen päästöjä että riippuvuutta öljystä. Perinteisten täysin johtimien varassa toimivien johdinautojärjestelmien rinnalle on kehitetty osan matkasta johtimista vapaasti kulkevia ajoneuvoja. 5

7 Vanhakantaista tekniikkaa edustavat diesel-apumoottorilla varustetut johdinautot, mutta nykyisin suunta on kokonaan sähkökäyttöisiin ajoneuvoihin. Erilaisia johdinautoihin sijoitettavia sähköenergian varastoja voivat olla perinteiset akustot, niin lyijy-, nikkeli kuin litium-akut, superkondensaattorit tai vaikkapa formula 1-autoistakin tutut pyörivään massaan perustuvat energiavarastot. Roomassa ja Ruotsin Landskronassa on jo käytössä akkutekniikkaan perustuvat johdinautolinjat. Esim. Roomassa autot kulkevat pari kilometriä linjastaan virroittimet alhaalla akkujen voimin, jolloin on vältytty johtimen rakentamiselta historialliseen keskustaan. Shangaissa on puolestaan lanseerattu superkondensaattoreilla toimiva johdinautolinja, jossa auton energiavarastot (superkondensaattorit) ladataan pysähdysten aikana pysäkkien yläpuolella olevista johtimista. Pekingin olympialaisten aikaan aloitti kaupungissa sähköbussilinja, joka toimii kokonaan litium-akuilla. Akusto vaihdetaan linjan päätepisteissä uuteen, valmiiksi ladattuun energiavarastoon. (Artturi Lähdetie, Nollahiili.fi) Henkilökunnalle on kuitenkin taattava vapaa liikkuvuus yleisiin palveluihin, kuten ruokailuun. Samalla valvonta on saatava huomaamattomaksi ja ei painostavaksi toiminnoksi, josta seuraa parempi työyhteisötyytyväisyys. Osa alueesta suunnitelmien mukaan tullivapaata aluetta, jolloin tullilla on omat vaatimukset alueen työntekijöistä. Kokonaisjärjestelmään voidaan helposti myös integroida tullin vaatimat lisäykset ja kulkemisrajoitukset. Raportointi tullille tapahtuisi jälleen yhden kulunvalvontajärjestelmän kautta ja yhden kontaktipinnan kautta Työmatkaliikenne Työmatkaliikenne on oleellinen osa logistiikka-alueen ekologisuutta. Oman auton käytön helppous ja julkisen liikenteen koettu kalleus ovat tekijöitä jotka vaikuttavat mm. pääkaupunkiseudun hetkellisiin ruuhkautumisiin. Logistiikka-alueen ekologisuustavoitteet voidaan saavuttaa esimerkiksi omilla hallintayhtiön järjestämillä työmatkakuljetuksilla. Luonnollisesti tästä tulee lisäkustannuksia, mutta liikkumisen kokonaiskustannuksen kaiken järjen mukaan laskevat. 6

8 Hinnoittelun tulee olla omakustannuspohjaista ja työntekijöille pitää antaa todellista tietoa oman auton käyttökustannuksista. Jotta työmatkakuljetuksissa päästään suureen tehokkuuteen, niin toimintojen pitää harkita myös työaikojen porrastuksia, jolloin samalla kalustolla voidaan palvella useampia työntekijäryhmiä. Kannattavuuslaskelmiin pitää ottaa myös huomioon, joka ilman yhteistä julkista liikennettä pakottaa henkilökunnan parkkipaikkainvestointeihin. Suuren työyhteisön ollessa kyseessä myös kunnossapitokustannuksille on laskettava jokin arvo. Pysäköintioikeuden hinta on tällä hetkellä erittäin alhainen sairaalan työntekijöille, mikä ei kannusta vaihtoehtoisten kulkumuotojen käyttöön. Pysäköintimaksun suuruutta voidaan tarkastella myös TYKS:n näkökulmasta laskemalla, paljonko ovat yhden parkkiruudun todelliset kustannukset. Teoriaosuudessa esitetyn kaavan kaksi avulla saadaan parkkihallin yhden parkkipaikan kustannukset laskettua seuraavasti: Vuosittainen kustannus = rakennuskustannus * Cn/i + ylläpitokustannus/kk*12 Lasketaan varovaisuuden periaatteita noudattaen parkkiruudun kustannukset käyttäen teoriaosuudessa esitettyjä investointi- ja ylläpitokustannusten alhaisimpia arvioita. Korkokantana ja laskentajaksona käytetään liikenne- ja viestintäministeriön väylähankkeissa käyttämiä arvoja, jotka ovat 5 % ja 30 vuotta. Otetaan vielä huomioon, että hallissa on 680 parkkiruutua ja näiden käyttöoikeudesta on maksanut 1300 työntekijää. Parkkihallin yhden paikan vuosittaiset kustannukset pysäköintioikeuden omistavaa työntekijää kohden ovat siis: ( x 0, x 12) x (680 / 1300) = 434,7 /vuosi Tämä tarkoittaa 36,2 euroa kuukaudessa pysäköintioikeuden omistavaa työntekijää kohden. Käytännössä TYKS siis tukee parkkihallia käyttävien työntekijöiden pysäköintiä yli 26 eurolla kuukaudessa. (Työmatkaliikkumissuunnitelma Turun yliopistolliselle keskussairaalalle LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknistaloudellinen tiedekunta Tuotantotalouden koulutusohjelma Severi Hokkeri) 7

9 Tämä esimerkki koskee parkkihallia, joka on lähes Turun keskustassa. Logistiikka-alueen parkkihallin kustannukset ovat pienemmät, jos ELLO - hankkeen määritelmän mukaan tulevaisuuden logistiikkakeskus sijaitsee Forssan seudulla. TYKS:n tapauksessa parkkipaikkoja oli n Lupia lunastaneita henkilöitä oli noin Ongelmia parkkipaikkojen löytymisessä oli ennen kaikkea iltavuoron alkaessa, jolloin pahimmillaan 30 % paikan lunastaneista ei löytänyt vapaata parkkiruutua. Jotta ekologiseen henkilöstön kuljetukseen saadaan luonteva jatkuvuus, niin henkilöstön kuljetukseen käytettävä kaluston pitää olla myös ekologisella pohjalla. Edellä esitetyt esimerkit johdinautovaihtoehdoista eivät välttämättä sovi logistiikka-alueen ulkopuoliseen liikenteeseen, sillä kuljetusmatkat ovat pitkät (ka noin 10 km), johtuen seutukunnan rakenteesta. Suurimpaan asutuskeskukseen Forssaan on matkaa n 18 km. Tulevaisuuden linja-auto kulkee ilman kuljettajaa Keskiviikko klo Tulevaisuudessa linja-autokyydin voi tilata kännykällä, eikä kulkuneuvolla ole kuljettajaa. Kuva 2 Tulevaisuuden linja-auto kulkee ilman kuljettajaa. Tutkimusryhmä pyrkii tekemään linja-autonkuljettajat tarpeettomiksi. (JARNO JUUTI) Näin visioi tutkimusryhmä, joka on pohtinut erilaisia vaihtoehtoja liityntäliikenteelle Helsinki-Vantaan lentokentän lähialueella. 8

10 Tutkimushankkeen projektipäällikkö Markku Haikonen sanoo, että vähäpäästöisiä ja matkustajat huomioivia vaihtoehtoja tutkittiin lähinnä kaupunkimaisissa ympäristöissä. Haja-asutusalueella vastaavia ideoita saattaisi olla hankala toteuttaa. - Haja-asutusalueella liikennemäärät ovat paljon pienempiä, Haikonen toteaa. Tutkimushankkeessa testattiin myös helpompia vaihtoehtoja vähentää päästöjä ja melua kaupunkiliikenteessä. Esimerkiksi hybridilinja-auton päästöt osoittautuivat 30 prosenttia pienemmiksi kuin tavallisella linjaautolla. Haikonen myöntää, että ilman kuljettajaa liikkuva ja kännykällä tilattu kyyti edellyttäisi laajaa yhteistyötä koko Euroopan tasolla. - Mutta kyllä luvuilla pitäisi olla jo tämän tyyppisiä ratkaisuja käytettävissä, Haikonen uskoo. (STT) Kiinalaisia sähköbusseja Tanskaan Kuva 3 Täysikokoinen kaupunkibussi BYD K9. BYD K9 on täysikokoinen kaupunkibussi, joka toimii sähköllä ja testit laajennetaan nyt Kööpenhaminaan. Suomessakin toimiva linja-autoyhtiö Movia on suurin Kööpenhaminan paikallisliikenteessä, ja on yhteistyössä Tanskan ulkoministeriön kanssa laajentamassa valikoimaansa. BYD K9 on jo käytössä Kiinassa, mutta Kööpenhaminasta tulee ensimmäinen paikka kotimaan ulkomailla, missä linja-autoa testataan. 9

11 Kahdella K9-linja-autolla ajetaan aivan tavallisia reittejä Tanskan pääkaupungissa ja tavoitteena on saada suuri määrä autoja liikenteeseen vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla. Movian harkisee joa korvaavansa kaikki dieselmoottoriset autot sähköbusseilla. Vaikka otetaan sähkön tuotannossa syntyvät päästöt, sähköbussit vähentävät hiilidioksidipäästöjä yli puolella. BYD K9 on täysikokoinen eli 12 metriä pitkä ja 2,5 metriä leveä kaupunkilinja-auto, jonka akusto saadaan ladattua täyteen kuudessa tunnissa. Täyteen ladatuilla akuilla bussin toimintamatka on 250 kilometriä. Tekniikan Maailma Lahtelainen sähköbussi teki vaikutuksen lähettilääseen 15: tammikuuta ESS.fi Kuva 4 Lahtelaisen sähköbussin isä Jukka Järvinen, vas. esitteli uutuutta amerikkalaisille vieraille, yrittäjä Roderick Wildelle ja suurlähettiläs Bruce Oreckille (kuva: ESS/Vesa Tapiola). Ensimmäiset lahtelaiset sähköbussit on myyty Ruotsiin. Näillä kokosähköautoilla voi olla suuri tulevaisuus myös Yhdysvalloissa, arvioi maan Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck torstaina Lahdessa.- Mukaansatempaava, vastustamaton tarina, huudahti suurlähettiläs nähtyään ja kuultuaan, millaisia linja-autoja rakennetaan Transition Company -yhtiön pienessä hallissa Sopenkorven teollisuusalueella. Hän toivoi, että Jukka Järvisen Transition Company ja muut suomalaiset ympäristöyritykset lähtevät rohkeasti Yhdysvaltain suurille markkinoille. Siellä on tilaa. Sähköautojen aika on nyt, nyt, toisti Bruce Oreck. Näissä esimerkeissä tarvittava tekniikka on jo olemassa, joten ympäristöhuomio keskittyy nyt sähkön alkuperään millä bussit ladataan. Kokemuksen puute myös talven kylmyydestä on tarkoin testattava, sillä akkujen va- 10

12 raustaso pahimmillaan on puolet kerrotuista optimaalisista olosuhteista oikein kovien pakkaskelien aikana. Työmatkaliikenteen paras vaihtoehto on edelleenkin raideliikenne. Valitettavasti raideliikenteen kehitys Suomessa on takkuista, sillä rahoitusta uusiin ratahankkeisiin on melkein mahdoton saada. Investointien pitäisi alkaa Helsingin aseman ratapihan investoinneista, jotta pullonkaulat pikkuhiljaa alkaisivat aueta. Forssan seudun logistiikkahankkeen: Humppila EcoAirport (ELLO:n rinnakkaishanke) tarvitsee hyvät liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle. Rautatiehankkeet Suomessa ovat todella hitaita (Lahti oikorata vain 17 vuotta). Helsinki Forssa Pori radan kehittämisstrategia Varaudutaan Helsinki Forssa Pori radan toteuttamiseen pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavojen uudistuksen yhteydessä yhteysväli merkitään selvityskohteeksi ja käynnistetään tarvittavat jatkotoimenpiteet. Suunnitteluvalmius tulisi toteuttaa vuoteen 2022 mennessä. Aikaisin mahdollinen valmistumisajankohta voisi olla v joskin todennäköinen toteutusajankohta on ehkä v paikkeilla. Radan toteutuminen edellyttää, että raideliikenteen merkitystä ja roolia halutaan vahvistaa osana liikennejärjestelmää, - junaliikenne Etelä-Suomen alueella keskusten välisessä liikenteessä tulee nykyisestään kasvamaan ja sen kehittämiseen käytettävät resurssit lisääntyvät - radan toteuttamisen edellytykset saadaan kuntoon Kanta-Hämeen maakuntasuunnitelmassa on jo joulukuussa 2009 kirjattu vt 2 linjausta noudattava rata, Humppilan lentokenttä ja Forssan logistiikkakeskittymä Pyrittäessä radan edistämiseen tarvitaan vahva ja hyvin organisoitu intressipiirien yhteistyö, jolla vaiheittaiseen etenemiseen kytketään laaja keskusteluja oikein ajoitettu päätöksenteko sekä kunta että valtiosektorilla. ( Helsinki Forssa Pori-radan esiselvitys Kohateam Oy, Reijo Lehtinen) Positiivinen paine kuitenkin tulee Espoosta, jossa Histan asuinalue vaatii uuden joukkoliikenneratkaisun. Luonnollinen jatko olisi Nummelaan, Vihtiin ja Karkkilaan, joten radan tarve on menossa oikeaan suuntaan. Rantaradan oikaisu Lohjan kautta olisi sidottava samaan rautateidenkehityspakettiin. 11

13 2.1.3 Matkustajaliikenne Logistiikka-alueen lentokenttä luonnollisesti herättää kysymyksen mahdollisesta matkustajaliikenteestä. Halpalentoyhtiöt ovat nuukia kustannusten suhteen, joten jos lentokentän palveluiden hinnoittelu on kohdallaan, niin halukkaita yhtiöitä löytyy. Se mikä harmittaa lentomatkustajia nykyään eniten on pitkä lentokentän läpimenoprosessi. Ohjeita löytyy, joilla pääsee nopeammin turvatarkastusjonoon Näin ohitat lentokentän ruuhkat Lehtikuva Kuva 5 Ihmiset jonottivat torstaina lähtöselvitykseen Helsinki- Vantaalla. Helsinki Vantaan lentokentällä on tänä viikonloppuna ennätysmäiset ruuhkat. Finnairin palveluekspertti Markku Remes tarjoaa kahdeksan vinkkiä jonojen ohittamiseen. (Taloussanomat :03) Helsinki Vantaan lentoasemalle ennakoidaan ruuhkaa lähtöselvitykseen, matkatavaran luovutukseen sekä turvatarkastuksiin. Heinäkuun ensimmäinen viikonloppu on kesämatkailun huippusesonkia ja pitkät jonot ovat vaivanneet matkaajia jo muutaman päivän ajan. 12

14 Finnair pyytääkin matkustajia saapumaan kentälle hyvissä ajoin. Yhtiön palvelupäällikkö Markku Remes tarjoaa myös kahdeksan vinkkiä myöhästymisriskin minimoimiseen: 1. Lähtöselvitys netissä 2. Lähtöselvitys tekstiviestillä 3. Lähtöselvitys automaatilla 4. Lapsiperheille oma check-in 5. Aamulennon check-in jo illalla 6. Myöhästymistiedot kännykkään 7. Pikavaihto Aasian-koneesta Eurooppaan 8. Bisnesluokassa ei jonoista tarvitse huolehtia Nämä ohjeet olivat jo vuodelta 2009, mutta yksikään niistä ei kertonut miten turvatarkastus nopeutuisi läpimenoprosessissa. Uudessa konseptissa pitää todellakin ottaa kuluttaja jälleen numero yhdeksi tinkimättä turvallisuusvaatimuksista. Mitä jos - matkustajan turvatarkastus tehtäisiin matkalla junassa - matkustajan turvatarkastus tehtäisiin matkalla linja-autossa - matkatavarat tarkastettaisiin syöttöliikenteeseen siirtyessä - matkatavaroista (ruumaan menevistä) ei tarvitsisi huolehtia, kun syöttöliikenteeseen on siirrytty - ilmoittautuminen lennolle viimeistään syöttöliikenteessä Laivaliikenteessä tähän suuntaan on jo menty. Enää ei tarvitse kantaa raskaita kantamuksia Tallinnan tuliaisliikenteessä, vaan ne odottavat paluumatkan loppumista satamassa valmiina lastaukseen. Eli, matkustajan toivomus on matkaprosessin helppous. Turvallisuusprosessissa nämä ajatukset vaativat kuitenkin suljetun putken, sillä yksikin aukko ketjussa antaa mahdollisuuden turvallisuusriskiin. Meidän ei pidä kuitenkaan sitoutua ajatusmaailmaan: ei voi toimia, 13

15 vaan miten tämä voisi toimia. Joten mahdollisia innovaatioita asian ympärille syntyy, joissa Suomi voisi olla edelläkävijä. 2.2 Materiaalin liikuttaminen Materiaalin liikuttamisessa logistiikka-alueen sisällä pätevät samat säännöt kuin henkilöstön liikkumisessa. Kaiken pitää olla energiatehokasta, täsmällistä ja luotettavaa. Koska kyseessä on kolmen kuljetusmuodon kohtaamispaikka (kumipyörä-, lento- ja rautatierahti), niin kaikkien erikoistarpeisiin täytyy löytyä energia- ja kustannustehokas ratkaisu. Lentoliikenteen rahti tulee yleensä pienistä lähetyksistä max. lavatasolla, jolloin tarvitaan ihmistyövoimaa. Konttikuljetukset ovat keskittyneet kumipyörille. Kontti yleensä menee suoraan loppukäyttäjälle, sillä Pkyritykset eivät yhdistä kuljetuksiaan. Tässä ei todellakaan ole mitään tuomittavaa, ellei kontti ole puolityhjä. Kuljetusten keskipano yleensä Suomen maanteillä on 7 tn, mikä kokonaiskapasiteettiin nähden on erittäin pieni luku. Superterminaali voisi toimia tekijänä, joka optimoisi jatkokuljetusten täyttöasteen. Rautatieliikenteen kappaletavarapolitiikka on ollut vaiheessa, sillä perinteiset teollisuudenhaarat ovat kuormittaneet raideliikenteen täysillä vaunukuormilla. VR on jakanut erittäin selvästi kappaletavaran Transpointille ja massakuljetukset raiteille. Kuitenkin Innotrail Oy piti esitelmän Jyväskylässä kesällä 2011 aiheesta Cargo Allegro, joka olisi uusi avaus rautatieliikenteen kehitykseen Suomessa. Venäjälle suuntautuvat konttikokojunaprojektit Innorail kehittää aktiivisesti Venäjälle suuntautuvia konttikokojunahankkeita. Venäjän suurimmat ja nopeimmin kehittyvät kasvukeskukset sijaitsevat Transsiperian radan varrella. Jekaterinburgin ja Permin kaltaiset kaupungit ovat tärkeitä logistisia keskuksia Moskovan ja Pietarin rinnalla. Kuva 6 Transsiperian rata Voisiko tässä verkostossa olla avain myös raideliikenteen kappaletavaraliikenteeseen? Mikä olisi Suomen rooli? 14

16 Superterminaali suunnitellaan alusta asti kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin, joten sen sopeutumiskyky muuttuviin tarpeisiin on valtava. Esimerkkinä on haastattelututkimuksiin perustuva näkemys tulevaisuuden lentorahdista: ruoka, vihannekset, kala, liha elävät eläimet pelastus- ja hätäapuoperaatiot YK, Punainen Risti vesi lääkkeet sotilaskuljetukset (Velog -hankkeen tilaama tutkimus Airtouch -yhtiöltä, jossa on haastateltu yli 20 rahdin ammattilaista, tutkimus valmistuu ennen 2011 loppua.) Jos tämä skenaario on tulevaisuus, niin Forssan seudun olemassa oleva yritysrakenne tukee skenaariota. Alueellahan on mm. HK ja Atria puhumattakaan pienemmistä yrityksistä. Vesi on kyseenalainen yksikkökustannuksen takia. Yleishyödylliset palvelut vaativat poliittista halua ja perusteluja mm. miksi YK haluaisi keskittää osan keskusvarastoistansa Suomeen. Jos lentorahti alkaa keskittyä suomitasolla elintarvikkeisiin, niin terminaalin osalta se luo paineita kokonaistoimitusketjun hallintaan. Kylmäkuljetusketju on oltava seurattavissa kasvattajalta kuluttajan ostostapahtumaan. Logistiikka-alueen materiaalitoimintojen tehokkuus on ratkaistava sen mukaan mitkä ovat toimijat alueella. 15

17 2.3 Logistiikka-alueen muu sisäinen liikenne Tässä kappaleessa keskitytään ennen kaikkea lentokentän platan liikenteeseen. Tavoite on se, että yhtään turhaa liikennettä platalla ei ole. Jokainen meistä, joka on seurannut, muuta kuin lentoliikennettä, kentän puolella esim. Frankfurtissa, näkee melkein ruuhkaliikennettä erilaisilla välineillä lentokoneiden seassa. Kuva 7 Frankfurtin lentokenttä (kuva: ) Tämä on aseman omilta sivuilta, mutta tästäkin näkee miten paljon koneen ympärillä on liikennettä ja ennen kaikkea ylimääräistä tavaraa. Matkustajat siirtyvät siististi putken kautta, mutta kaikki rahti liikkuu perinteisellä tavalla koneeseen. Kuvasta puuttuvat mm. tankkausvälineistö ja deicing - laitteet. EcoHub -konseptin mukaan kaikki ylimääräinen liikennöinti eliminoidaan. Rahti tuodaan koneeseen vastaavasti kuin matkustajat. Tankkaus tapahtuu putkistoa pitkin, joka on sijoitettu maan alle koneiden parkkiruutujen yhteyteen. Greenfield -ajattelun mukaan koneet eivät ole nokka kohti terminaalia, vaan sivuttain, jolloin ei tarvita erikoiskalustoa koneen työntämiseksi ulos kentälle. Luonnollisesti tilantarve kasvaa, mutta jos henkilöliikenne ja rahtiliikenne eivät ole rajoitettu tilan suhteen, eikä maan hinnan suhteen, niin investointi voi olla kannattava. Vanhoille kentille tämä konsepti ei valitettavasti sovi, sillä ne ovat paikoitettu toimimaan annetuilla lähtöarvoilla. 16

18 Tarvittava liikenne kentän puolella tapahtuu sähköautoilla, joiden lataus perustuu uusiutuviin energiaratkaisuihin. Periaatteessa ainoa pakollinen liikenne kuuluu pelastusorganisaatiolle, joka tekee parhaat ratkaisunsa perustuen turvallisuutteen, eikä mihinkään muuhun. Arlandan konseptia voisi kehittää eteenpäin siten, että lämmitysjärjestelmä voisi sulattaa koko kiitoradan normaalina talvena. The aquifer the world s largest energy storage unit The world s largest energy storage unit the aquifer that supplies space cooling and heating for Stockholm-Arlanda Airport has now been placed in service. Aquifer-based heating and cooling system in operation Stockholm-Arlanda has begun tapping its aquifer from now on, all cooling of airport buildings, including the terminals, will come from the aquifer. Before the Midsummer holiday in June, the heating and cooling system underwent trial operation, and now it has begun to operate on a commercial basis. During the summer, the aquifer has delivered cooling to the buildings at Stockholm-Arlanda and has meanwhile been storing heat. In the winter, this stored heat will be used in the ground heating system at the airport s aircraft parking stands and to pre-heat ventilation air in buildings. 17

19 Cheaper, more environmentally friendly energy production Arlanda consumes as much energy as a city of 25,000 people. Areas as large as one hundred European football pitches need to be cooled in summer and warmed in winter. The aquifer, which is located in the nearby boulder ridge known as Brunkebergsåsen, will help make energy production at Stockholm-Arlanda both cheaper and more environmentally friendly. The aquifer will be used to supply cooling and heating to the airport. How the aquifer will work The aquifer can be described as a huge groundwater reservoir that functions like a thermos. Water that is pumped out of the aquifer will deliver cooling to the airport in the summer and heating in the winter. Cold water will be pumped out of the aquifer in the summer to be used in the airport s district cooling network. Warmedup water will then flow back and be pumped underground and stored until winter when it is needed to melt the snow in aircraft parking stands and pre-warm the The aquifer during the summer The aquifer during the winter 18

20 Reducing electricity and heating consumption by 19 gigawatts The aquifer will reduce the airport s annual electricity consumption by 4 GWh and its district heating consumption by around 15 GWh, for a total of 19 GWh equivalent to the energy consumed by 2,000 singlefamily homes. Dual environmental effect Since 2005, Swedavia, formerly LFV, at Stockholm- Arlanda has been using only green electricity and since 2006 only district heating based on biofuel. The aquifer will make it possible for this volume of green electricity and biofuel-based district heating to become available for others to buy. Investointina systeemi on varmasti erittäin kallis, mutta voisimmeko ajatella maalämmön käyttöä koko logistiikka-alueen alalta, jolloin Suomessakin logistiikka-alue voisi olla energian tuottaja ainakin jossain mittakaavassa. 2.4 Ekologisuusvaatimukset kumipyöräliikenteelle Tulevan valtion budjetin jälkeen kumipyöräliikenne tulee suuriin vaikeuksiin. Nyt jo tiputuskilpailu on käynnissä. Polttonesteen verotuspäätökset aiheuttavat uusia kustannuspaineita. Kuljetuskilpailijamme tankkaavat Suomen rajojen ulkopuolella ja pystyvät tekemään sisäliikennettämme useampia päiviä samalla tankillisella, ennen palaamista kotimaahansa. Investointihalukkuus Suomalaisilla yrityksillä on halutonta. Ympäristöarvot vaativat niitä, mutta kilpailutilanne ei anna mahdollisuuksia uusiin kalustoinvestointeihin. 19

21 Tehokkaampia tavarakuljetuksia vähemmin ympäristöhaitoin Ympäristö.fi Huolehtimalla kuljetuksiin liittyvistä ympäristöasioista yritys saattaa samalla lisätä toimintansa tehokkuutta, mikä tuo yritykselle säästöjä ja kilpailuetua. Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen parantaa myös kuljetuksiin liittyvien riskien hallintaa. Kuljetusten käytännön suunnittelun lisäksi ympäristönäkökohtiin voidaan kiinnittää huomiota jo valittaessa tarkoituksenmukaisinta kuljetusmuotoa. Esimerkiksi rekka-autoja voidaan pitkillä matkoilla rahdata lasteineen rautatiekuljetuksina. Tehokkaasti toimivien kuljetusten ansiosta ajosuoritteiden määrä vähenee, jolloin säästetään mm. polttoaine- ja kalustokustannuksissa. Kaluston täyttö- ja käyttöastetta voidaan nostaa mm. suunnittelemalla paluukuljetukset ja jakelureitit huolellisesti. Ympäristöasioiden vastuullinen hoito on nykyisin tärkeää myös yrityskuvalle. Tällä on merkitystä erityisesti tavarankuljetuksiin ja henkilökuljetuksiin erikoistuneille ammattimaisille kuljetusliikkeille, joiden on kyettävä täyttämään asiakkaidensa asettamat ympäristövaatimukset. Liikenteen hiilidioksidipäästöjä hillittävä Tieliikenteen hiilidioksipäästöt olivat noin 12 miljoonaa tonnia eli 20 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä vuonna Ammattiliikenteessä eri automerkkien kulutuserot voivat olla jopa prosenttia. Polttoaineen kulutuksen hillitsemiseen tarvitaan myös kuljetusten tehokkaampaa logistiikkaa ja ekologisen ajotavan opetusta. Taloudellisesti ajava kuljettaja pääsee jopa 30 prosenttia pienemmällä polttoaineen kulutuksella kuin huolettomasti kaasutteleva. Myös liikenneympäristö pitäisi kehittää mahdollisimman sujuvaksi. Keinoja ovat mm. kaava- ja liikennejärjestelypäätökset, hyvä liikenteen ohjaus opasteilla ja sujuvien kaistajärjestelyjen ja ajoreittien suunnittelu. Rakentamalla kunnollisia jakeluliikenteen lastaus- ja purkupaikkoja parannetaan myös liikenteen sujuvuutta. Joulukuussa 2007 allekirjoitetussa elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa on tavoitteena muun muassa, että kuljetuspalveluja tilaavat yritykset pyrkivät tehostamaan myös kuljetusten ja varastoinnin energiatehokkuutta yhteistyössä alan yritysten kanssa. Lisätietoja Neuvotteleva virkamies Seppo Sarkkinen, ympäristöministeriö, puh , (ajoneuvopäästöt) Näinhän se pitäisi olla, mutta kuormien optimointi ontuu, kuljettajien koulutus on varmasti OK ja liikenneinfrastruktuurin kehittäminen on vaiheessa rahoituksen puutteen takia. 20

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus Tiedotustilaisuus 8.10.2009 Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus OHJELMA Avaussanat, Toimitusketjujen hallinnan KT-keskuksen johtaja Heikki Ruohomaa HAMKin Forssan yksikön logistiikan ja toimitusketjujen

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Bussiliikenteen sähköistyminen. Keijo Kilpinen

Bussiliikenteen sähköistyminen. Keijo Kilpinen Bussiliikenteen sähköistyminen Keijo Kilpinen Esityksen sisältö Yleistä päästöjen vähentäminen Berliini: puhtaampi tulevaisuus Wien: paikallispäästötön kaupunkibussi Potzdam: dieselistä sähköbussi Bussin

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot TransEco vuosiseminaari 3.11.2011 Johtaja Reijo Mäkinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HSL:n strategia 2018 vähäpäästöinen liikenne

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013 1Q 2013 Tulos 1 Markkinaympäristö edelleen haastava IATA:n mukaan, Tulosparannuskehitys pysähtyi Euroopassa jo Q4 2012 aikana, tulokset edellisvuoden tasolla Öljyn hinta laski maaliskuussa, hintataso kuitenkin

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

"Pietarin alueen ja suomalaisten yritysten logistiikka"

Pietarin alueen ja suomalaisten yritysten logistiikka "Pietarin alueen ja suomalaisten yritysten logistiikka" Source: Kaluza et al. (2010). The complex network of global cargo ship movements. Journal of the Royal Society Interface. Prof. Olli-Pekka Hilmola

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa Energiateollisuuden EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö Konserniohjausyksikkö ERDF and

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES UX NÄKÖKULMA - KONECRANES Johannes Tarkiainen Industrial Design Manager KONECRANES NUMEROINA LAITTEET TOIMINTOJA LÄHES 60 % 11 800 TYÖNTEKIJÄÄ 600 TOIMIPISTETTÄ ERI PUOLILLA MAAILMAA 50 MAASSA LIIKEVAIHDOSTA

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN 78 03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN Wheels and tyres are heavy. Their handling may involve heavy lifting at the workshop. We have developed a logical ergonomic method for transporting wheels. The focus here is our

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen RASTU-SEMINAARI Liikenteen tilaajan näkökulma Reijo Mäkinen 9.5.2006 MISSIO YTV tuottaa laajentuvan pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä YTV-lain mukaisia tai kuntien YTV:n tehtäviksi sopimia palveluja

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

E U R O O P P A - V E R T A I L U. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

E U R O O P P A - V E R T A I L U. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination E U R O O P P A - V E R T A I L U Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Markkinatilanne Lennonvarmistus Lentoasemien ja

Lisätiedot

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Luottamuksellinen VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Tero Kosonen Tuotantojohtaja Rautatielogistiikka 27.4.2016 Kuljetusalan trendit ja rautatiekuljetukset Trendit

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Goodyearin linja-autonrenkaat saatavilla Suomessa

LEHDISTÖTIEDOTE Goodyearin linja-autonrenkaat saatavilla Suomessa Yhteystiedot: Hindrek Pikk Commercial Marketing Manager Nordic +372 565 5880 hindrek_pikk@goodyear.com LEHDISTÖTIEDOTE Goodyearin linja-autonrenkaat saatavilla Suomessa Goodyearin uusimpien polttoainetehokkaiden

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Venla Virkamäki Tutkija Suomen ympäristökeskus 27.1.2014 Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka -seminaari FIPTrans kyselytutkimus

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team. Metsähiilen monet mahdollisuudet Frank Berninger Based on discussion with the HENVI team Esitelmän tarkoitus Herättää keskustelua enemmän kuin esittää ratkaisuja Rohkeita ideoita enemmän kuin ratkaisuja

Lisätiedot

Hyvä tietää. Rostock Helsinki. Tallink Superfast Helsinki Rostock

Hyvä tietää. Rostock Helsinki. Tallink Superfast Helsinki Rostock Tallink Superfast Helsinki Rostock Rostock Helsinki Hyvä tietää YLEISTÄ: Passi/viisumi: Jokaisen Saksaan matkustavan on oman turvallisuutensa takia pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä tarvittaessa

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat Kilpailuluokat Ohessa kilpailuluokat NC 2016 ja IPMS Open. Ilma-alukset Potkurikoneet 1:73 ja pienemmät Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät Potkurikoneet 1:72-1:49 Suihkukoneet 1:72-1:49 Potkurikoneet 1:48

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen ratkaisut - tuloksia. Loppuseminaari Elli Kotakorpi

Sähköisen liikenteen ratkaisut - tuloksia. Loppuseminaari Elli Kotakorpi Sähköisen liikenteen ratkaisut - tuloksia Loppuseminaari 29.8.2016 Elli Kotakorpi Sähköisen liikenteen ratkaisut- Tampere näyttää suuntaa - Osapuolet: Joukkoliikenneyksikkö, TKL, Yleisten alueiden suunnittelu,

Lisätiedot

Tiedon laatu ei aina riitä liikenteessä. Jyrki J.J. Kasvi @jyrkikasvi #trafi.eto 18.3.2016

Tiedon laatu ei aina riitä liikenteessä. Jyrki J.J. Kasvi @jyrkikasvi #trafi.eto 18.3.2016 Tiedon laatu ei aina riitä liikenteessä Jyrki J.J. Kasvi @jyrkikasvi #trafi.eto 18.3.2016 Smart transport data Open data, Big Data, high quality data. Käsitys älykkäästä liikenteestä elää ja muuhuu ajassa.

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma. Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto

Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma. Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto Lyhyt tilaesittely: Kilpiän tila Itsenäinen tutkimus- ja opetustila Lohjalla 75 ha peltoa 130 ha metsää Harjumaisemia

Lisätiedot

Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä

Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä 100 Lasissa! Kohti Fiksua Kaupunkia Erja Turunen, Executive Vice President, VTT Miimu Airaksinen, Kari Mäki, Raine Hautala, Juho

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

ZA4730. Flash Eurobarometer 206b (EU Transport Policy) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4730. Flash Eurobarometer 206b (EU Transport Policy) Country Specific Questionnaire Finland ZA4730 Flash Eurobarometer 206b (EU Transport Policy) Country Specific Questionnaire Finland FLASH EUROBAROMETER ON TRANSPORT May 2007 QUESTIONNAIRE Q1. Mikä seuraavista sopii teihin? [KOODAA ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot