EKOLOGISUUS KULJETUSMUOTOJEN SOLMUKOHDASSA TYÖOSIO 3 - RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKOLOGISUUS KULJETUSMUOTOJEN SOLMUKOHDASSA TYÖOSIO 3 - RAPORTTI"

Transkriptio

1 EKOLOGISUUS KULJETUSMUOTOJEN SOLMUKOHDASSA TYÖOSIO 3 - RAPORTTI ELLO projekti: WP4 EcoHub konseptin kehittäminen Toimitusketjujen hallinnan KT keskus Jyrki Luukonlahti

2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO LOGISTIIKKA-ALUE TASON EKOLOGISUUS Ihmisten liikkuvuus Henkilökunnan liikkuminen alueella Työmatkaliikenne Matkustajaliikenne Materiaalin liikuttaminen Logistiikka-alueen muu sisäinen liikenne Ekologisuusvaatimukset kumipyöräliikenteelle Ekologisuuden vaatimukset lentoliikenteelle Ekologisuuden vaatimukset raideliikenteelle EUROOPPA TASON LOGISTIIKAN EKOLOGISUUS MAAILMANLAAJUISEN LOGISTIIKAN EKOLOGINEN TRENDI LOPPUYHTEENVETO LÄHTEET ELLO:n omat lähteet Raporttia tukevat lähteet KUVALUETTELO

3 TIIVISTELMÄ Ekologisuus logistiikka-alueen solmukohdassa on mahdollista jo nykyisellä tekniikan tasolla nostaa uudelle tasolle. Vanhoihin logistiikkakeskuksiin muutokset ovat hankalampia kuin puhtaalta pöydältä valmistuvalle konseptille. Ekologisuus perustuu energiaratkaisuihin ja jätteenkäsittelystrategiaan (käsitelty ELLOn EcoHub -osaprojektin energiaraportissa). Tässä on keskitytty liikenteen mahdollisuuksiin pienentää hiilijalanjälkeä. Alueen hiilijalanjäljen pienentäminen onnistuu vain kuin koko kokonaisuus otetaan huomioon alkaen alueen sisäisestä liikenteestä päättyen valtiovallan päätöksiin mm. raideliikenteen osalta. Tulevaisuudessa kappaletavaran käsittely tulee korostumaan Suomessa, johtuen mm. paperitehtaiden volyymin laskusta. Samalla voidaan todeta hyvä tulevaisuuden kaivostrendi, joka kasvattaa bulkkimateriaalin kuljetustarvetta. Tämä kuitenkin aiheuttaa liikennevirtoihin muutoksia, sillä bulkkisatamat ovat pääsääntöisesti länsirannikolla. Lentorahtiliikenne tulee kasvamaan arvioiden mukaa n.30 % vuoteen 2025 mennessä. Nyt jo Manner-Euroopan kentillä on ruuhkaa ja rajoituksia. Tämä antaa Suomelle mahdollisuuden kehittää uudenlainen konsepti lentorahtiliikenteelle. Suomen ilmatilan väljyys mahdollistaa rahtikoneiden taloudellisen laskeutumisen maaperällemme. Jatkokuljetukset voidaan tehdä kumipyörillä, junilla tai käyttämällä jo nyt tiivistä matkustajalentoverkostoa. Materiaalivirrat saattavat muuttua radikaalisti, jos koillisväylä on ilmastonmuutoksen seurauksena pidempään vuodesta purjehduskelpoinen. Lisäksi pohjoisen merialueen energiavarat antavat Suomen logistiikalle mahdollisuuksia toimia energian välittäjänä Eurooppaan. Suomen logistiikalle on paljon ulkoisia uhkia, mutta mahdollisuuksia on jos vain ajattelutapamme muuttuu innovatiiviseksi ja avoimeksi uusille mahdollisuuksille. 2

4 1 JOHDANTO ELLO:n kolmannessa väliraportissa tutkitaan ekologisuutta logistiikka-alueen liikenteessä. Raportissa etsitään mahdollisuuksia ihmisten ja materiaalin liikutteluun kestävänkehityksen pohjalta. Lisäksi tutkitaan Eurooppa -tason trendejä ekologisissa ratkaisuissa ja niiden antamia mahdollisuuksia Suomen logistiikalle. Raportissa on paneuduttu ihmisten osalta logistiikka-alueen sisäiseen liikenteeseen. Lisäksi on pohdittu työmatkaliikenteen ekologisia mahdollisuuksia. Alueen sisäinen materiaaliliikenne vaatii tehokkuutta ja uusia innovaatioita eri rahtimuodoille. Maailmantason logistiikka on murroksessa, sillä jatkuvasti kallistuva energia vaatii kustannustehokkaita ratkaisuja mm. laivaliikenteessä. Elektroniikkateollisuuden Suomen valmistuksen siirtyminen halvempiin maihin on luonut uuden tilanteen. Ennen suurimpien rahdinkuljettajien (NOKIA, ABB ja Fujitsu) osuus saattoi olla jopa 50 % Suomen lentorahdin määrästä. Nyt trendinä on elintarvikkeiden siirtyminen lentorahtiin. Kappaletavarakuljetusten lisääntyvä tarve pakottaa mm. rautatieliikenteen miettimään uusia palvelukonsepteja. 3

5 2 LOGISTIIKKA-ALUE TASON EKOLOGISUUS Logistiikka-alueen sisäinen materiaali- ja ihmisliikenne pitää olla tarkoituksenmukaista ja tehokasta. Lisäksi muuhun tukifunktioiden liikenteeseen pitää ottaa mukaan viimeisin luontoystävällinen tekniikka. Yritysten palveluliikenne pitää olla joustavaa ja samalla sen kuitenkin pitää seurata alueen yleisiä ympäristötavoitteita. Tämä tarkoittaa sitä, että alueella toimivat yritykset sitoutuvat noudattamaan alueen sisäisiä sääntöjä. Säännöt eivät saa haitata yritysten normaalia tuloksen tekoa, vaan niiden on mahdollistettava yrityksille parhaat mahdolliset palvelut, jolloin yritykset pystyvät aidosti keskittymään ydinosaamisalueeseensa. 2.1 Ihmisten liikkuvuus Henkilökunnan liikkuminen alueella Logistiikka-alueen on tarjottava mahdollisimman helppo ja käytännönläheinen liikkuminen. Turvallisuusnäkökohdat on kuitenkin otettava tarkoin huomioon. Alueturvallisuus on tärkeä kilpailutekijä koko alueen vetovoimalle. Jos alueeseen kuuluu lentokenttä, niin jo turvallisuusvaatimukset lain pohjalta antavat tiukkoja malleja, miten alueella liikutaan. Luonnollisesti alueella operoivilla yrityksillä on myös omat turvallisuusvaatimukset, joten alueen turvallisuusalueet on jaettava eri osiin, joka rajoittaa henkilökunnan vapaata liikkumista alueella. Paras tapa hoitaa liikkumisongelma on jo käytössä olevat järjestelmät, jotka perustuvat henkilön määriteltyihin oikeuksiin liikkua alueella. Tekniikka on olemassa perustuen perinteisiin kulkulupakortteihin. Tarjolla on myös sormenjälkitunnistusta, silmään perustuvaa tunnistusta, RFID jne. Helpoin ja halvin tapa on kuitenkin koko aluetta koskeva yksi järjestelmä, joka valvoo yritysten henkilöliikennettä ja terminaalin liikennettä samassa systeemissä. Yrityksille tämä antaa mahdollisuuden säästää turvallisuusinvestoinneista. Pääideana on kuitenkin se, että tarvittava turvatarkastus olisi jo logistiikka-alueelle saavuttaessa, jolloin alueen hallinnoija vastaa kaikista turvallisuusalueiden valvonnasta. Jos turvallisuuspalvelut on jo ulkoistettu, niin yksi turvallisuusyhtiö voi keskittyä alueturvallisuuden jatkuvaan kehitykseen. 4

6 Henkilökunnan turha liikkuminen omilla tai yritysten autoilla alueen sisällä voidaan helposti minimoida sisälle rakennetulla kuljetussysteemillä. Systeemi tarjotaan alueen hallinnoijan toimesta. Se voi perustua kutsuliikennejärjestelmään tai kun kriittinen työpaikkamäärä on saavutettu, niin säännölliseen jatkuvaan liikenteeseen voidaan siirtyä. Esimerkiksi USA:ssa Chicagossa toimiva yritys ANDREW on rajoittanut sisäisen tehdasalueen liikenteen siten, ettei omia autoja käytetä, vaan aluetta kiertää bussilinja määrättyä reittiä pitkin ja hätätapauksessa voidaan tilata yhtiön pikakuljetus (ei kovin ahkerassa käytössä). Jo nykyisin käytössä oleva tekniikka antaa mahdollisuuksia uuteen ajatteluun logistiikka-alueen sisäisessä liikenteessä, bussin ei tarvitse perustua käytössä oleviin energiamalleihin. Kuva 1 Johdinauto on perinteinen sähköllä toimiva joukkoliikennemuoto (kuva: Raimo Mättö, Nollahiili). Johdinauto on perinteinen sähköllä toimiva joukkoliikennemuoto, joka on käytössä yli sadassa eurooppalaisessa kaupungissa. Useissa kohteissa ympäri maailmaa - myös Helsingissä - selvitetään johdinautojen käyttöönottoa, sillä niiden avulla uskottaan voitavan pienentää sekä joukkoliikenteen päästöjä että riippuvuutta öljystä. Perinteisten täysin johtimien varassa toimivien johdinautojärjestelmien rinnalle on kehitetty osan matkasta johtimista vapaasti kulkevia ajoneuvoja. 5

7 Vanhakantaista tekniikkaa edustavat diesel-apumoottorilla varustetut johdinautot, mutta nykyisin suunta on kokonaan sähkökäyttöisiin ajoneuvoihin. Erilaisia johdinautoihin sijoitettavia sähköenergian varastoja voivat olla perinteiset akustot, niin lyijy-, nikkeli kuin litium-akut, superkondensaattorit tai vaikkapa formula 1-autoistakin tutut pyörivään massaan perustuvat energiavarastot. Roomassa ja Ruotsin Landskronassa on jo käytössä akkutekniikkaan perustuvat johdinautolinjat. Esim. Roomassa autot kulkevat pari kilometriä linjastaan virroittimet alhaalla akkujen voimin, jolloin on vältytty johtimen rakentamiselta historialliseen keskustaan. Shangaissa on puolestaan lanseerattu superkondensaattoreilla toimiva johdinautolinja, jossa auton energiavarastot (superkondensaattorit) ladataan pysähdysten aikana pysäkkien yläpuolella olevista johtimista. Pekingin olympialaisten aikaan aloitti kaupungissa sähköbussilinja, joka toimii kokonaan litium-akuilla. Akusto vaihdetaan linjan päätepisteissä uuteen, valmiiksi ladattuun energiavarastoon. (Artturi Lähdetie, Nollahiili.fi) Henkilökunnalle on kuitenkin taattava vapaa liikkuvuus yleisiin palveluihin, kuten ruokailuun. Samalla valvonta on saatava huomaamattomaksi ja ei painostavaksi toiminnoksi, josta seuraa parempi työyhteisötyytyväisyys. Osa alueesta suunnitelmien mukaan tullivapaata aluetta, jolloin tullilla on omat vaatimukset alueen työntekijöistä. Kokonaisjärjestelmään voidaan helposti myös integroida tullin vaatimat lisäykset ja kulkemisrajoitukset. Raportointi tullille tapahtuisi jälleen yhden kulunvalvontajärjestelmän kautta ja yhden kontaktipinnan kautta Työmatkaliikenne Työmatkaliikenne on oleellinen osa logistiikka-alueen ekologisuutta. Oman auton käytön helppous ja julkisen liikenteen koettu kalleus ovat tekijöitä jotka vaikuttavat mm. pääkaupunkiseudun hetkellisiin ruuhkautumisiin. Logistiikka-alueen ekologisuustavoitteet voidaan saavuttaa esimerkiksi omilla hallintayhtiön järjestämillä työmatkakuljetuksilla. Luonnollisesti tästä tulee lisäkustannuksia, mutta liikkumisen kokonaiskustannuksen kaiken järjen mukaan laskevat. 6

8 Hinnoittelun tulee olla omakustannuspohjaista ja työntekijöille pitää antaa todellista tietoa oman auton käyttökustannuksista. Jotta työmatkakuljetuksissa päästään suureen tehokkuuteen, niin toimintojen pitää harkita myös työaikojen porrastuksia, jolloin samalla kalustolla voidaan palvella useampia työntekijäryhmiä. Kannattavuuslaskelmiin pitää ottaa myös huomioon, joka ilman yhteistä julkista liikennettä pakottaa henkilökunnan parkkipaikkainvestointeihin. Suuren työyhteisön ollessa kyseessä myös kunnossapitokustannuksille on laskettava jokin arvo. Pysäköintioikeuden hinta on tällä hetkellä erittäin alhainen sairaalan työntekijöille, mikä ei kannusta vaihtoehtoisten kulkumuotojen käyttöön. Pysäköintimaksun suuruutta voidaan tarkastella myös TYKS:n näkökulmasta laskemalla, paljonko ovat yhden parkkiruudun todelliset kustannukset. Teoriaosuudessa esitetyn kaavan kaksi avulla saadaan parkkihallin yhden parkkipaikan kustannukset laskettua seuraavasti: Vuosittainen kustannus = rakennuskustannus * Cn/i + ylläpitokustannus/kk*12 Lasketaan varovaisuuden periaatteita noudattaen parkkiruudun kustannukset käyttäen teoriaosuudessa esitettyjä investointi- ja ylläpitokustannusten alhaisimpia arvioita. Korkokantana ja laskentajaksona käytetään liikenne- ja viestintäministeriön väylähankkeissa käyttämiä arvoja, jotka ovat 5 % ja 30 vuotta. Otetaan vielä huomioon, että hallissa on 680 parkkiruutua ja näiden käyttöoikeudesta on maksanut 1300 työntekijää. Parkkihallin yhden paikan vuosittaiset kustannukset pysäköintioikeuden omistavaa työntekijää kohden ovat siis: ( x 0, x 12) x (680 / 1300) = 434,7 /vuosi Tämä tarkoittaa 36,2 euroa kuukaudessa pysäköintioikeuden omistavaa työntekijää kohden. Käytännössä TYKS siis tukee parkkihallia käyttävien työntekijöiden pysäköintiä yli 26 eurolla kuukaudessa. (Työmatkaliikkumissuunnitelma Turun yliopistolliselle keskussairaalalle LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknistaloudellinen tiedekunta Tuotantotalouden koulutusohjelma Severi Hokkeri) 7

9 Tämä esimerkki koskee parkkihallia, joka on lähes Turun keskustassa. Logistiikka-alueen parkkihallin kustannukset ovat pienemmät, jos ELLO - hankkeen määritelmän mukaan tulevaisuuden logistiikkakeskus sijaitsee Forssan seudulla. TYKS:n tapauksessa parkkipaikkoja oli n Lupia lunastaneita henkilöitä oli noin Ongelmia parkkipaikkojen löytymisessä oli ennen kaikkea iltavuoron alkaessa, jolloin pahimmillaan 30 % paikan lunastaneista ei löytänyt vapaata parkkiruutua. Jotta ekologiseen henkilöstön kuljetukseen saadaan luonteva jatkuvuus, niin henkilöstön kuljetukseen käytettävä kaluston pitää olla myös ekologisella pohjalla. Edellä esitetyt esimerkit johdinautovaihtoehdoista eivät välttämättä sovi logistiikka-alueen ulkopuoliseen liikenteeseen, sillä kuljetusmatkat ovat pitkät (ka noin 10 km), johtuen seutukunnan rakenteesta. Suurimpaan asutuskeskukseen Forssaan on matkaa n 18 km. Tulevaisuuden linja-auto kulkee ilman kuljettajaa Keskiviikko klo Tulevaisuudessa linja-autokyydin voi tilata kännykällä, eikä kulkuneuvolla ole kuljettajaa. Kuva 2 Tulevaisuuden linja-auto kulkee ilman kuljettajaa. Tutkimusryhmä pyrkii tekemään linja-autonkuljettajat tarpeettomiksi. (JARNO JUUTI) Näin visioi tutkimusryhmä, joka on pohtinut erilaisia vaihtoehtoja liityntäliikenteelle Helsinki-Vantaan lentokentän lähialueella. 8

10 Tutkimushankkeen projektipäällikkö Markku Haikonen sanoo, että vähäpäästöisiä ja matkustajat huomioivia vaihtoehtoja tutkittiin lähinnä kaupunkimaisissa ympäristöissä. Haja-asutusalueella vastaavia ideoita saattaisi olla hankala toteuttaa. - Haja-asutusalueella liikennemäärät ovat paljon pienempiä, Haikonen toteaa. Tutkimushankkeessa testattiin myös helpompia vaihtoehtoja vähentää päästöjä ja melua kaupunkiliikenteessä. Esimerkiksi hybridilinja-auton päästöt osoittautuivat 30 prosenttia pienemmiksi kuin tavallisella linjaautolla. Haikonen myöntää, että ilman kuljettajaa liikkuva ja kännykällä tilattu kyyti edellyttäisi laajaa yhteistyötä koko Euroopan tasolla. - Mutta kyllä luvuilla pitäisi olla jo tämän tyyppisiä ratkaisuja käytettävissä, Haikonen uskoo. (STT) Kiinalaisia sähköbusseja Tanskaan Kuva 3 Täysikokoinen kaupunkibussi BYD K9. BYD K9 on täysikokoinen kaupunkibussi, joka toimii sähköllä ja testit laajennetaan nyt Kööpenhaminaan. Suomessakin toimiva linja-autoyhtiö Movia on suurin Kööpenhaminan paikallisliikenteessä, ja on yhteistyössä Tanskan ulkoministeriön kanssa laajentamassa valikoimaansa. BYD K9 on jo käytössä Kiinassa, mutta Kööpenhaminasta tulee ensimmäinen paikka kotimaan ulkomailla, missä linja-autoa testataan. 9

11 Kahdella K9-linja-autolla ajetaan aivan tavallisia reittejä Tanskan pääkaupungissa ja tavoitteena on saada suuri määrä autoja liikenteeseen vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla. Movian harkisee joa korvaavansa kaikki dieselmoottoriset autot sähköbusseilla. Vaikka otetaan sähkön tuotannossa syntyvät päästöt, sähköbussit vähentävät hiilidioksidipäästöjä yli puolella. BYD K9 on täysikokoinen eli 12 metriä pitkä ja 2,5 metriä leveä kaupunkilinja-auto, jonka akusto saadaan ladattua täyteen kuudessa tunnissa. Täyteen ladatuilla akuilla bussin toimintamatka on 250 kilometriä. Tekniikan Maailma Lahtelainen sähköbussi teki vaikutuksen lähettilääseen 15: tammikuuta ESS.fi Kuva 4 Lahtelaisen sähköbussin isä Jukka Järvinen, vas. esitteli uutuutta amerikkalaisille vieraille, yrittäjä Roderick Wildelle ja suurlähettiläs Bruce Oreckille (kuva: ESS/Vesa Tapiola). Ensimmäiset lahtelaiset sähköbussit on myyty Ruotsiin. Näillä kokosähköautoilla voi olla suuri tulevaisuus myös Yhdysvalloissa, arvioi maan Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck torstaina Lahdessa.- Mukaansatempaava, vastustamaton tarina, huudahti suurlähettiläs nähtyään ja kuultuaan, millaisia linja-autoja rakennetaan Transition Company -yhtiön pienessä hallissa Sopenkorven teollisuusalueella. Hän toivoi, että Jukka Järvisen Transition Company ja muut suomalaiset ympäristöyritykset lähtevät rohkeasti Yhdysvaltain suurille markkinoille. Siellä on tilaa. Sähköautojen aika on nyt, nyt, toisti Bruce Oreck. Näissä esimerkeissä tarvittava tekniikka on jo olemassa, joten ympäristöhuomio keskittyy nyt sähkön alkuperään millä bussit ladataan. Kokemuksen puute myös talven kylmyydestä on tarkoin testattava, sillä akkujen va- 10

12 raustaso pahimmillaan on puolet kerrotuista optimaalisista olosuhteista oikein kovien pakkaskelien aikana. Työmatkaliikenteen paras vaihtoehto on edelleenkin raideliikenne. Valitettavasti raideliikenteen kehitys Suomessa on takkuista, sillä rahoitusta uusiin ratahankkeisiin on melkein mahdoton saada. Investointien pitäisi alkaa Helsingin aseman ratapihan investoinneista, jotta pullonkaulat pikkuhiljaa alkaisivat aueta. Forssan seudun logistiikkahankkeen: Humppila EcoAirport (ELLO:n rinnakkaishanke) tarvitsee hyvät liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle. Rautatiehankkeet Suomessa ovat todella hitaita (Lahti oikorata vain 17 vuotta). Helsinki Forssa Pori radan kehittämisstrategia Varaudutaan Helsinki Forssa Pori radan toteuttamiseen pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavojen uudistuksen yhteydessä yhteysväli merkitään selvityskohteeksi ja käynnistetään tarvittavat jatkotoimenpiteet. Suunnitteluvalmius tulisi toteuttaa vuoteen 2022 mennessä. Aikaisin mahdollinen valmistumisajankohta voisi olla v joskin todennäköinen toteutusajankohta on ehkä v paikkeilla. Radan toteutuminen edellyttää, että raideliikenteen merkitystä ja roolia halutaan vahvistaa osana liikennejärjestelmää, - junaliikenne Etelä-Suomen alueella keskusten välisessä liikenteessä tulee nykyisestään kasvamaan ja sen kehittämiseen käytettävät resurssit lisääntyvät - radan toteuttamisen edellytykset saadaan kuntoon Kanta-Hämeen maakuntasuunnitelmassa on jo joulukuussa 2009 kirjattu vt 2 linjausta noudattava rata, Humppilan lentokenttä ja Forssan logistiikkakeskittymä Pyrittäessä radan edistämiseen tarvitaan vahva ja hyvin organisoitu intressipiirien yhteistyö, jolla vaiheittaiseen etenemiseen kytketään laaja keskusteluja oikein ajoitettu päätöksenteko sekä kunta että valtiosektorilla. ( Helsinki Forssa Pori-radan esiselvitys Kohateam Oy, Reijo Lehtinen) Positiivinen paine kuitenkin tulee Espoosta, jossa Histan asuinalue vaatii uuden joukkoliikenneratkaisun. Luonnollinen jatko olisi Nummelaan, Vihtiin ja Karkkilaan, joten radan tarve on menossa oikeaan suuntaan. Rantaradan oikaisu Lohjan kautta olisi sidottava samaan rautateidenkehityspakettiin. 11

13 2.1.3 Matkustajaliikenne Logistiikka-alueen lentokenttä luonnollisesti herättää kysymyksen mahdollisesta matkustajaliikenteestä. Halpalentoyhtiöt ovat nuukia kustannusten suhteen, joten jos lentokentän palveluiden hinnoittelu on kohdallaan, niin halukkaita yhtiöitä löytyy. Se mikä harmittaa lentomatkustajia nykyään eniten on pitkä lentokentän läpimenoprosessi. Ohjeita löytyy, joilla pääsee nopeammin turvatarkastusjonoon Näin ohitat lentokentän ruuhkat Lehtikuva Kuva 5 Ihmiset jonottivat torstaina lähtöselvitykseen Helsinki- Vantaalla. Helsinki Vantaan lentokentällä on tänä viikonloppuna ennätysmäiset ruuhkat. Finnairin palveluekspertti Markku Remes tarjoaa kahdeksan vinkkiä jonojen ohittamiseen. (Taloussanomat :03) Helsinki Vantaan lentoasemalle ennakoidaan ruuhkaa lähtöselvitykseen, matkatavaran luovutukseen sekä turvatarkastuksiin. Heinäkuun ensimmäinen viikonloppu on kesämatkailun huippusesonkia ja pitkät jonot ovat vaivanneet matkaajia jo muutaman päivän ajan. 12

14 Finnair pyytääkin matkustajia saapumaan kentälle hyvissä ajoin. Yhtiön palvelupäällikkö Markku Remes tarjoaa myös kahdeksan vinkkiä myöhästymisriskin minimoimiseen: 1. Lähtöselvitys netissä 2. Lähtöselvitys tekstiviestillä 3. Lähtöselvitys automaatilla 4. Lapsiperheille oma check-in 5. Aamulennon check-in jo illalla 6. Myöhästymistiedot kännykkään 7. Pikavaihto Aasian-koneesta Eurooppaan 8. Bisnesluokassa ei jonoista tarvitse huolehtia Nämä ohjeet olivat jo vuodelta 2009, mutta yksikään niistä ei kertonut miten turvatarkastus nopeutuisi läpimenoprosessissa. Uudessa konseptissa pitää todellakin ottaa kuluttaja jälleen numero yhdeksi tinkimättä turvallisuusvaatimuksista. Mitä jos - matkustajan turvatarkastus tehtäisiin matkalla junassa - matkustajan turvatarkastus tehtäisiin matkalla linja-autossa - matkatavarat tarkastettaisiin syöttöliikenteeseen siirtyessä - matkatavaroista (ruumaan menevistä) ei tarvitsisi huolehtia, kun syöttöliikenteeseen on siirrytty - ilmoittautuminen lennolle viimeistään syöttöliikenteessä Laivaliikenteessä tähän suuntaan on jo menty. Enää ei tarvitse kantaa raskaita kantamuksia Tallinnan tuliaisliikenteessä, vaan ne odottavat paluumatkan loppumista satamassa valmiina lastaukseen. Eli, matkustajan toivomus on matkaprosessin helppous. Turvallisuusprosessissa nämä ajatukset vaativat kuitenkin suljetun putken, sillä yksikin aukko ketjussa antaa mahdollisuuden turvallisuusriskiin. Meidän ei pidä kuitenkaan sitoutua ajatusmaailmaan: ei voi toimia, 13

15 vaan miten tämä voisi toimia. Joten mahdollisia innovaatioita asian ympärille syntyy, joissa Suomi voisi olla edelläkävijä. 2.2 Materiaalin liikuttaminen Materiaalin liikuttamisessa logistiikka-alueen sisällä pätevät samat säännöt kuin henkilöstön liikkumisessa. Kaiken pitää olla energiatehokasta, täsmällistä ja luotettavaa. Koska kyseessä on kolmen kuljetusmuodon kohtaamispaikka (kumipyörä-, lento- ja rautatierahti), niin kaikkien erikoistarpeisiin täytyy löytyä energia- ja kustannustehokas ratkaisu. Lentoliikenteen rahti tulee yleensä pienistä lähetyksistä max. lavatasolla, jolloin tarvitaan ihmistyövoimaa. Konttikuljetukset ovat keskittyneet kumipyörille. Kontti yleensä menee suoraan loppukäyttäjälle, sillä Pkyritykset eivät yhdistä kuljetuksiaan. Tässä ei todellakaan ole mitään tuomittavaa, ellei kontti ole puolityhjä. Kuljetusten keskipano yleensä Suomen maanteillä on 7 tn, mikä kokonaiskapasiteettiin nähden on erittäin pieni luku. Superterminaali voisi toimia tekijänä, joka optimoisi jatkokuljetusten täyttöasteen. Rautatieliikenteen kappaletavarapolitiikka on ollut vaiheessa, sillä perinteiset teollisuudenhaarat ovat kuormittaneet raideliikenteen täysillä vaunukuormilla. VR on jakanut erittäin selvästi kappaletavaran Transpointille ja massakuljetukset raiteille. Kuitenkin Innotrail Oy piti esitelmän Jyväskylässä kesällä 2011 aiheesta Cargo Allegro, joka olisi uusi avaus rautatieliikenteen kehitykseen Suomessa. Venäjälle suuntautuvat konttikokojunaprojektit Innorail kehittää aktiivisesti Venäjälle suuntautuvia konttikokojunahankkeita. Venäjän suurimmat ja nopeimmin kehittyvät kasvukeskukset sijaitsevat Transsiperian radan varrella. Jekaterinburgin ja Permin kaltaiset kaupungit ovat tärkeitä logistisia keskuksia Moskovan ja Pietarin rinnalla. Kuva 6 Transsiperian rata Voisiko tässä verkostossa olla avain myös raideliikenteen kappaletavaraliikenteeseen? Mikä olisi Suomen rooli? 14

16 Superterminaali suunnitellaan alusta asti kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin, joten sen sopeutumiskyky muuttuviin tarpeisiin on valtava. Esimerkkinä on haastattelututkimuksiin perustuva näkemys tulevaisuuden lentorahdista: ruoka, vihannekset, kala, liha elävät eläimet pelastus- ja hätäapuoperaatiot YK, Punainen Risti vesi lääkkeet sotilaskuljetukset (Velog -hankkeen tilaama tutkimus Airtouch -yhtiöltä, jossa on haastateltu yli 20 rahdin ammattilaista, tutkimus valmistuu ennen 2011 loppua.) Jos tämä skenaario on tulevaisuus, niin Forssan seudun olemassa oleva yritysrakenne tukee skenaariota. Alueellahan on mm. HK ja Atria puhumattakaan pienemmistä yrityksistä. Vesi on kyseenalainen yksikkökustannuksen takia. Yleishyödylliset palvelut vaativat poliittista halua ja perusteluja mm. miksi YK haluaisi keskittää osan keskusvarastoistansa Suomeen. Jos lentorahti alkaa keskittyä suomitasolla elintarvikkeisiin, niin terminaalin osalta se luo paineita kokonaistoimitusketjun hallintaan. Kylmäkuljetusketju on oltava seurattavissa kasvattajalta kuluttajan ostostapahtumaan. Logistiikka-alueen materiaalitoimintojen tehokkuus on ratkaistava sen mukaan mitkä ovat toimijat alueella. 15

17 2.3 Logistiikka-alueen muu sisäinen liikenne Tässä kappaleessa keskitytään ennen kaikkea lentokentän platan liikenteeseen. Tavoite on se, että yhtään turhaa liikennettä platalla ei ole. Jokainen meistä, joka on seurannut, muuta kuin lentoliikennettä, kentän puolella esim. Frankfurtissa, näkee melkein ruuhkaliikennettä erilaisilla välineillä lentokoneiden seassa. Kuva 7 Frankfurtin lentokenttä (kuva: ) Tämä on aseman omilta sivuilta, mutta tästäkin näkee miten paljon koneen ympärillä on liikennettä ja ennen kaikkea ylimääräistä tavaraa. Matkustajat siirtyvät siististi putken kautta, mutta kaikki rahti liikkuu perinteisellä tavalla koneeseen. Kuvasta puuttuvat mm. tankkausvälineistö ja deicing - laitteet. EcoHub -konseptin mukaan kaikki ylimääräinen liikennöinti eliminoidaan. Rahti tuodaan koneeseen vastaavasti kuin matkustajat. Tankkaus tapahtuu putkistoa pitkin, joka on sijoitettu maan alle koneiden parkkiruutujen yhteyteen. Greenfield -ajattelun mukaan koneet eivät ole nokka kohti terminaalia, vaan sivuttain, jolloin ei tarvita erikoiskalustoa koneen työntämiseksi ulos kentälle. Luonnollisesti tilantarve kasvaa, mutta jos henkilöliikenne ja rahtiliikenne eivät ole rajoitettu tilan suhteen, eikä maan hinnan suhteen, niin investointi voi olla kannattava. Vanhoille kentille tämä konsepti ei valitettavasti sovi, sillä ne ovat paikoitettu toimimaan annetuilla lähtöarvoilla. 16

18 Tarvittava liikenne kentän puolella tapahtuu sähköautoilla, joiden lataus perustuu uusiutuviin energiaratkaisuihin. Periaatteessa ainoa pakollinen liikenne kuuluu pelastusorganisaatiolle, joka tekee parhaat ratkaisunsa perustuen turvallisuutteen, eikä mihinkään muuhun. Arlandan konseptia voisi kehittää eteenpäin siten, että lämmitysjärjestelmä voisi sulattaa koko kiitoradan normaalina talvena. The aquifer the world s largest energy storage unit The world s largest energy storage unit the aquifer that supplies space cooling and heating for Stockholm-Arlanda Airport has now been placed in service. Aquifer-based heating and cooling system in operation Stockholm-Arlanda has begun tapping its aquifer from now on, all cooling of airport buildings, including the terminals, will come from the aquifer. Before the Midsummer holiday in June, the heating and cooling system underwent trial operation, and now it has begun to operate on a commercial basis. During the summer, the aquifer has delivered cooling to the buildings at Stockholm-Arlanda and has meanwhile been storing heat. In the winter, this stored heat will be used in the ground heating system at the airport s aircraft parking stands and to pre-heat ventilation air in buildings. 17

19 Cheaper, more environmentally friendly energy production Arlanda consumes as much energy as a city of 25,000 people. Areas as large as one hundred European football pitches need to be cooled in summer and warmed in winter. The aquifer, which is located in the nearby boulder ridge known as Brunkebergsåsen, will help make energy production at Stockholm-Arlanda both cheaper and more environmentally friendly. The aquifer will be used to supply cooling and heating to the airport. How the aquifer will work The aquifer can be described as a huge groundwater reservoir that functions like a thermos. Water that is pumped out of the aquifer will deliver cooling to the airport in the summer and heating in the winter. Cold water will be pumped out of the aquifer in the summer to be used in the airport s district cooling network. Warmedup water will then flow back and be pumped underground and stored until winter when it is needed to melt the snow in aircraft parking stands and pre-warm the The aquifer during the summer The aquifer during the winter 18

20 Reducing electricity and heating consumption by 19 gigawatts The aquifer will reduce the airport s annual electricity consumption by 4 GWh and its district heating consumption by around 15 GWh, for a total of 19 GWh equivalent to the energy consumed by 2,000 singlefamily homes. Dual environmental effect Since 2005, Swedavia, formerly LFV, at Stockholm- Arlanda has been using only green electricity and since 2006 only district heating based on biofuel. The aquifer will make it possible for this volume of green electricity and biofuel-based district heating to become available for others to buy. Investointina systeemi on varmasti erittäin kallis, mutta voisimmeko ajatella maalämmön käyttöä koko logistiikka-alueen alalta, jolloin Suomessakin logistiikka-alue voisi olla energian tuottaja ainakin jossain mittakaavassa. 2.4 Ekologisuusvaatimukset kumipyöräliikenteelle Tulevan valtion budjetin jälkeen kumipyöräliikenne tulee suuriin vaikeuksiin. Nyt jo tiputuskilpailu on käynnissä. Polttonesteen verotuspäätökset aiheuttavat uusia kustannuspaineita. Kuljetuskilpailijamme tankkaavat Suomen rajojen ulkopuolella ja pystyvät tekemään sisäliikennettämme useampia päiviä samalla tankillisella, ennen palaamista kotimaahansa. Investointihalukkuus Suomalaisilla yrityksillä on halutonta. Ympäristöarvot vaativat niitä, mutta kilpailutilanne ei anna mahdollisuuksia uusiin kalustoinvestointeihin. 19

21 Tehokkaampia tavarakuljetuksia vähemmin ympäristöhaitoin Ympäristö.fi Huolehtimalla kuljetuksiin liittyvistä ympäristöasioista yritys saattaa samalla lisätä toimintansa tehokkuutta, mikä tuo yritykselle säästöjä ja kilpailuetua. Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen parantaa myös kuljetuksiin liittyvien riskien hallintaa. Kuljetusten käytännön suunnittelun lisäksi ympäristönäkökohtiin voidaan kiinnittää huomiota jo valittaessa tarkoituksenmukaisinta kuljetusmuotoa. Esimerkiksi rekka-autoja voidaan pitkillä matkoilla rahdata lasteineen rautatiekuljetuksina. Tehokkaasti toimivien kuljetusten ansiosta ajosuoritteiden määrä vähenee, jolloin säästetään mm. polttoaine- ja kalustokustannuksissa. Kaluston täyttö- ja käyttöastetta voidaan nostaa mm. suunnittelemalla paluukuljetukset ja jakelureitit huolellisesti. Ympäristöasioiden vastuullinen hoito on nykyisin tärkeää myös yrityskuvalle. Tällä on merkitystä erityisesti tavarankuljetuksiin ja henkilökuljetuksiin erikoistuneille ammattimaisille kuljetusliikkeille, joiden on kyettävä täyttämään asiakkaidensa asettamat ympäristövaatimukset. Liikenteen hiilidioksidipäästöjä hillittävä Tieliikenteen hiilidioksipäästöt olivat noin 12 miljoonaa tonnia eli 20 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä vuonna Ammattiliikenteessä eri automerkkien kulutuserot voivat olla jopa prosenttia. Polttoaineen kulutuksen hillitsemiseen tarvitaan myös kuljetusten tehokkaampaa logistiikkaa ja ekologisen ajotavan opetusta. Taloudellisesti ajava kuljettaja pääsee jopa 30 prosenttia pienemmällä polttoaineen kulutuksella kuin huolettomasti kaasutteleva. Myös liikenneympäristö pitäisi kehittää mahdollisimman sujuvaksi. Keinoja ovat mm. kaava- ja liikennejärjestelypäätökset, hyvä liikenteen ohjaus opasteilla ja sujuvien kaistajärjestelyjen ja ajoreittien suunnittelu. Rakentamalla kunnollisia jakeluliikenteen lastaus- ja purkupaikkoja parannetaan myös liikenteen sujuvuutta. Joulukuussa 2007 allekirjoitetussa elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa on tavoitteena muun muassa, että kuljetuspalveluja tilaavat yritykset pyrkivät tehostamaan myös kuljetusten ja varastoinnin energiatehokkuutta yhteistyössä alan yritysten kanssa. Lisätietoja Neuvotteleva virkamies Seppo Sarkkinen, ympäristöministeriö, puh , (ajoneuvopäästöt) Näinhän se pitäisi olla, mutta kuormien optimointi ontuu, kuljettajien koulutus on varmasti OK ja liikenneinfrastruktuurin kehittäminen on vaiheessa rahoituksen puutteen takia. 20

EKOLOGISUUS KULJETUSMUOTOJEN SOLMUKOHDASSA TYÖOSIO 3 - RAPORTTI

EKOLOGISUUS KULJETUSMUOTOJEN SOLMUKOHDASSA TYÖOSIO 3 - RAPORTTI EKOLOGISUUS KULJETUSMUOTOJEN SOLMUKOHDASSA TYÖOSIO 3 - RAPORTTI ELLO projekti: WP4 EcoHub konseptin kehittäminen Toimitusketjujen hallinnan KT keskus 30.9.2011 Jyrki Luukonlahti Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu Teknologiaraportti Heikki Torvinen 1 Teknologiaraportti Käsittelee tekniikan näkökulmasta nyt ja tulevaisuuden ajoneuvoratkaisuja Polttoaineet Energian varastointi Lataus Ajoneuvoryhmät Henkilöauto Hyötyajoneuvot

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA Ville Haapasaari Lentoasemanjohtaja Finavia Finanssilounas 17.4.2015 1 FINAVIA LYHYESTI Valtion omistama lentoasemayhtiö 24

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa. Kyösti Orre 7.11.2012

Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa. Kyösti Orre 7.11.2012 Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa Kyösti Orre 7.11.2012 Liikenteen energiatehokkuus Eri liikennemuotojen merkitys Suomessa Vastuullisuus yrityksissä Kehityssuuntia Digitaalisuus

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Suora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS

Suora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS Rapid T System Transit System 2 6 8 1 12 Km/h Suora Nopea RAIDEYHTEYS Rapid Transit System... Edullisempi metro? Metron kustannukset karkasivat käsistä Hankesuunnitelman kustannusarvio 79 816 M Syksyllä

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Projektin nimi HEA. Humppila ECO Airport and Logistics Centre

Projektin nimi HEA. Humppila ECO Airport and Logistics Centre Projektin nimi HEA Humppila ECO Airport and Logistics Centre HEA lupaus 1 Lentämällä suuri rahtilentokone Pekingistä JFK:lle Frankfurtin sijaan Humppilan kautta, rahtilennon kerosiinin kulutus laskee yli

Lisätiedot

Kestävät Hankinnat Öljytuotteiden Hankintayhtiössä. Timo Huhtisaari 1.4.2014

Kestävät Hankinnat Öljytuotteiden Hankintayhtiössä. Timo Huhtisaari 1.4.2014 Kestävät Hankinnat Öljytuotteiden Hankintayhtiössä Timo Huhtisaari 1.4.2014 Problems cannot be solved at the same level of awareness that created them Albert Einstein Ilmasto on lämmennyt 1950 luvulta

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA Lehdistötilaisuus 14.4.2008 1 13/04/2008 Kati Ihamäki Helsinki on aina matkan varrella Euroopan ja Aasian välillä kulkee nyt noin 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Markkinat

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista Ville Henttu Työryhmä: Ville Henttu, Lauri Lättilä, Juha Saranen, Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan yksikkö Prikaatintie 9, FIN-45100

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö

Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö Taustaa: Energia ulkosuhteissa Onnistuneen energiapolitiikan keskeisimmät kriteerit ovat saatavuus (ulkosuhteet), hinta (talous) ja ympäristö Talouden

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Seminaari Messukeskus -kuntayhtymä Kymmenen vuotta yhteistyötä VTT:n kanssa RAKEBUS RASTU HDENIQ HDENIQ kaupunkibussien päästötietokanta HSL:n kannalta

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi POHDIN projekti Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi Teollisuushallissa kasataan keraamisia samankokoisia ja samanmuotoisia suorakulmaisia särmiöitä pakkausta ja kuljetusta varten täysiksi

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA

LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN LOGISTIIKKASTRATEGIAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA Kehityskohde Keskeiset haasteet Tavoitteet FORSSAN SEUDULLA Vihreiden kuljetuskäytävien

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MegaHub Hämeenlinna Liikenneyhteydet E12 (Valtatie 3) Vuosaari 110 km Helsinki 95 km Valtatie 10 Turku 145

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

A. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä

A. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä A. 1. TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 2. Ikä 1. Sukupuoli 3. Asuinpaikkakunta Reristeröity kotikuntasi 4. Katuosoite Osoitetietojen avulla määritetään, missä päin joukkoliikennepalvelut toimivat/eivät toimi

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason

Lisätiedot

Ritarihuone 18.3.2010 Jarmo R Lehtinen, KTT Aspectum Oy

Ritarihuone 18.3.2010 Jarmo R Lehtinen, KTT Aspectum Oy Joukkoliikenteen murros ja strategia tulevaisuuden menestykseen Ritarihuone 18.3.2010 Jarmo R Lehtinen, KTT Aspectum Oy 199 30. maaliskuuta 2010 Tekijän Nimi tässä 2 Ennustuksia; minä vuonna? syöpä on

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

20 000 000 3 400 000 500 000 100 99.88 39 8

20 000 000 3 400 000 500 000 100 99.88 39 8 20 000 000 3 400 000 500 000 100 99.88 39 8 Lentoliikenteen tulevaisuus Write - mitä here on odotettavissa? your presentation name Tero Taskila Lentoliikenne on murroksessa Markkinat ovat erittäin herkkiä

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge )

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040 Rakennetaan seudusta kansainvälisesti näkyvä kokonaisuus osana Tukholma Turku Helsinki Kotka Pietari kehityskäytävää.

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF By Risto Antikainen - Are you searching for Opintomatkat pdf Books? Now, you will be happy that Opintomatkat PDF

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Tampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta

Tampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta Tampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta Luonnos Jani Hyvärinen 2010 Tausta ja perustelut Lentorata uhkaa viivästyä, kehärata rakenteilla Lentoradan tarjoama nopea, vaihdoton yhteys tärkeä

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES UX NÄKÖKULMA - KONECRANES Johannes Tarkiainen Industrial Design Manager KONECRANES NUMEROINA LAITTEET TOIMINTOJA LÄHES 60 % 11 800 TYÖNTEKIJÄÄ 600 TOIMIPISTETTÄ ERI PUOLILLA MAAILMAA 50 MAASSA LIIKEVAIHDOSTA

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

IBM Rational Summit. Torstai 23.4.2009. Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009

IBM Rational Summit. Torstai 23.4.2009. Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009 Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009 IBM Rational Summit Torstai 23.4.2009 Lentoyhtiö - vanha business täysin uudet haasteet Suurin haaste

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Rail Baltica - Tulevaisuus jo tänään Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Rail Baltica - Tulevaisuus jo tänään Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Rail Baltica - Tulevaisuus jo tänään Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Rail Baltica Tulevaisuus jo tänään Rail

Lisätiedot