Harmaan talouden selvitysyksikkö ILMIÖSELVITYS 2/2012 TAVARALIIKENNELUVANHALTIJAT

Transkriptio

1 Harmaan talouden selvitysyksikkö ILMIÖSELVITYS 2/2012 TAVARALIIKENNELUVANHALTIJAT

2 Harmaan talouden selvitysyksikkö Tekijä - Författare - Author Anne Anttila Kirsi Ristola Julkaisun nimi - Arbetets titel - Title Tavaraliikenneluvanhaltijat Julkisuus Julkinen Julkaisuaika Julkaisutapa artikkeli julkaisussa Harmaan talouden tilannekuva Sivuja 72 Liitteitä 4 Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavaraliikenneluvanhaltijoita koskevan ilmiöselvityksen alkuun on koottu tämänhetkiset tavaraliikenneluvan myöntämisen edellytykset. Voimassa olevan tavarankuljetuslain (Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä, /693) muutoksista on huomioitu toistaiseksi viimeisimmät eli voimaan tulleet muutokset. Lainsäädäntöosuuden jälkeen ilmiöselvityksessä käydään lävitse eräät aiempien tutkimusten esille tuomat alan harmaan talouden ongelmat (konkurssikeinottelu, arvonlisäverojen maksamatta jättäminen, ilmoitettujen tulojen ja menojen epäsuhta, taloudellisten edellytysten puutteellinen täyttäminen) ja tämän jälkeen katsotaan, millaisia nykyiset tavaraliikenneluvanhaltijat ovat Verohallinnon (tilasto)tietojen valossa. Yleisen osan jälkeen siirrytään tutkimusongelman ratkaisemiseen liittyvään osuuteen ja johtopäätöksiin. Ilmiöselvityksen kohdejoukko eli tavaraliikenneluvanhaltijatiedot on koottu ELY-keskusten liikenneluparekisterin tiedoista kaikista Suomessa maaliskuussa 2012 voimassa olleista tavaraliikenneluvista ja niiden haltijoista. Ahvenmaan maakuntahallituksen myöntämät tavaraliikenneluvat eivät sisälly tutkimusaineistoon. Sellaiset luvanhaltijat, joilla oli voimassa ainoastaan liikennetraktorilupa (tai useita) on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Liikenneluparekisterin tietoihin on yhdistetty Verohallinnon ja ulosoton tietoja, jotka ovat ajalta maalis-kesäkuu Tutkimuksen ensisijainen tarkoitus on ollut selvittää valituilta osin, kuinka hyvin nykyiset tavaraliikenneluvanhaltijat täyttävät tällä hetkellä (maalis-kesäkuu 2012) voimassa olevat luvansaannin edellytykset. Lisäksi on selvitetty, miten nykyiset tavaraliikenneluvanhaltijat täyttäisivät luvansaannin edellytykset, jos edellytyksiä edelleen laajennettaisiin koskemaan luvanhaltijoiden organisaatiohenkilöitä verovelattomuus- ja ulosottovelattomuusehtojen suhteen (ei vähäistä suurempia vero- tai ulosottovelkoja). Huhtikuussa 2012 kaikista tavaraliikenneluvanhaltijoista 15 %:lla (2 185 yritystä) on verovelkaa ja kaikista veroveloista 78 % on toimivilla yrityksillä. Verovelkaisista yrityksistä noin puolella on alle euron verovelka. Yli euron verovelkoja on 8 %:lla tavaraliikenneluvanhaltijoista eli yrityksellä. Tästä voidaan päätellä, että tavaraliikenneluvanhaltijoista 85 % täyttää verovelattomuusehdon suhteellisen varmasti. 15 %:lla on verovelkoja, joista kuitenkin noin puolet on summiltaan sellaisia, että niistä lienee mahdollista selvitä suhteellisen lyhyellä ajanjaksolla, jos huomioidaan ainoastaan verovelan määrä. Verovelkaisista luvanhaltijoista yrityksen kohdalla tilanteen kehittymistä, maksukykyä ja muita asiaan vaikuttavia tekijöitä tulisi seurata yrityskohtaisesti ja tarkemmin, jotta olisi mahdollista päästä selvyyteen siitä, ovatko nämä tavaraliikenneluvanhaltijat edelleen lupakelpoisia. Yli puolet kaikista tavaraliikenneluvanhaltijoista on päätynyt nollatulokseen tai toiminut voitollisesti ajanjaksolla Noin puolet osakeyhtiömuotoisista tavaraliikenneluvanhaltijoista on vakavaraisia (2010) arvioituina velkaprosentin ja nettovelkaantumisasteen avulla. Vuonna 2005 tai sen jälkeen perustetut (ensimmäinen tilikausi on päättynyt vuosina ) eli vastaperustetut yhtiöt ovat velkaisempia kuin vanhemmat. Noin 20 % osakeyhtiömuotoisista tavaraliikenneluvanhaltijoista on hyvin velkaantuneita suhteessa liikevaihtoon ja/tai omaan pääomaan. Velkaisuustieto on merkityksellinen yrityksen vakavaraisuutta arvioitaessa. Osakeyhtiömuotoisten tavaraliikenneluvanhaltijoiden keskuudessa negatiivisen oman pääoman yhtiöiden määrän kehitys on ollut nouseva, ja osuus on noussut ajanjaksolla %:sta 12 %:iin. Vuonna 2010 negatiivinen oma pääoma on ollut yhteensä 721 yhtiöllä ja näistä 164:lla on ollut vuonna 2010 paitsi negatiivinen oma pääoma, niin myös peräkkäiset tappiolliset tilikaudet vuosina Huhtikuussa 2012 konkurssivaihetietoja on ollut yhteensä 135 tavaraliikenneluvanhaltijalla ja konkurssissa oli 38 luvanhaltijaa. Tavaraliikenneluvanhaltija ei saa olla konkurssissa, joten 38 tavaraliikenneluvanhaltijaa ei tutkimushetkellä täytä konkurssittomuusehtoa. Tavarankuljetuslaissa ei oteta kantaa siihen, onko liikenneluvan hakija tai haltija lupakelpoinen heti konkurssin päättävien konkurssivaiheiden jälkeen.

3 Tavaraliikenneluvanhaltijoista 18 %:lla on tai on ollut ulosottovelkoja viimeisen kahden vuoden (5/2010-5/2012) aikana. Ulosottovelkoja on ollut kaikkiaan tavaraliikenneluvanhaltijalla, jotka ovat sekä yrityksiä että henkilöitä. Valtaosa ulosottoasioista on päättynyt ulosottovelan maksuun. Varattomuusesteen tai varattomuus- ja tuntemattomuusesteen perustuen päättyneitä ulosottoasioita on ollut yhteensä asiaa (6 % kaikista tavaraliikenneluvanhaltijoiden päättyneistä ulosottoasioista) ja nämä ulosottoasiat ovat kohdistuneet yhteensä 127 tavaraliikenneluvanhaltijaan. Lisäksi osalla luvanhaltijoista toukokuun lopussa 2012 vireillä olevat ulosottovelat ovat niin suuria, että ne ylittävät todennäköisesti maksukyvyn. Maksukyvyn ylittäviä ulosottovelkoja omaavat ja ulosotossa varattomaksi todetut eivät täytä tavarankuljetuslain ulosottovelattomuusehtoa. Ajanjaksolla 1/2010-4/2012 tavaraliikenneluvanhaltijayrityksiin on liittynyt yhteensä tunnistettua organisaatiohenkilöä. Tavaraliikenneluvanhaltijayritysten organisaatiohenkilöiden joukossa on henkilöä, joilla on maksatonta verovelkaa ja hieman alle 3 %:lla (562:lla) tavaraliikenneluvanhaltijayritysten kaikista organisaatiohenkilöistä on määrältään yli euron verovelka. Lisäksi nykyisissä tavaraliikenneluvanhaltijayrityksissä on kaikkiaan 462 sellaista yritystä, joiden organisaatiohenkilöillä on organisaatiohenkilöasema toisessa yrityksessä, jolla on yli euron verovelka. Toukokuun lopussa 2012 vajaalla 3 %:lla (529 henkilöllä) tavaraliikenneluvanhaltijayritysten kaikista organisaatiohenkilöistä oli vireillä olevia ulosottovelkoja ja näistä 342:lla velkojen määrä ylitti euroa. Kahden viime vuoden aikana kaikkiaan organisaatiohenkilöllä eli 11 %:lla kaikista tavaraliikenneluvanhaltijayritysten organisaatiohenkilöistä on ollut hoidettavanaan ulosottoasioita. Valtaosa näistä ulosottoasioista on päättynyt ulosottovelan maksuun. Tavaraliikenneluvanhaltijayrityksissä oli toukokuussa 2012 kaikkiaan 87 sellaista yritystä, joiden organisaatiohenkilöillä oli organisaatiohenkilöasema jossain konkurssivaiheisessa yrityksessä (yhdessä tai useammassa), joka ei ollut kohderyhmän tavaraliikenneluvanhaltijayritys. Yhteensä 322:llä tavaraliikenneluvanhaltijayrityksen organisaatiohenkilöllä on tiedoissaan organisaatiohenkilön asema ajanjaksolla 1/2007-5/2012 yhdessä konkurssivaiheyrityksessä, joka ei ole kohderyhmän tavaraliikenneluvanhaltijayritys. 187 henkilöllä asema on ollut nimenomaan päätoimialakseen tieliikenteen tavarakuljetukset ilmoittaneessa konkurssivaiheyrityksessä. Edellä mainitun reilun viiden vuoden sisällä kolme henkilöä on ollut organisaatiohenkilön asemassa kolmessa konkurssivaiheita saaneessa kuljetusyrityksessä, sen lisäksi, että he toimivat organisaatiohenkilöinä jossain tutkimuksen tämän hetkisistä tavaraliikenneluvanhaltijayrityksistä. Tavarankuljetuslakiin ja tavaraliikennelupahallintoon liittyviä kehittämisosa-alueita ovat tutkimuksessa todetun mukaan: Tavaraliikennelupahallinnon ja Verohallinnon kaksisuuntaisen tietojenvaihdon kehittäminen Ulosotto-, verovelka-, konkurssivaihe-, liiketoimintakielto- ja yrityssaneerausvaihetietojen sekä yksityishenkilön velkajärjestelyvaihetietojen oikea-aikainen huomioiminen tavaraliikennelupavalvonnassa Tavarankuljetuslain täsmentäminen (mm. käsitteet: olla konkurssissa, maksukyvyn ylittävä velka ) Tavarankuljetuslain säännösten muuttaminen eräiltä osin: Vähintäänkin tarkennusta vaativissa tilanteissa, liikennelupavalvonnan tulisi voida arvioida yrityksen taloudellista tilannetta ja vakavaraisuutta myös yrityksen tilinpäätöstietojen ja/tai veroilmoitustietojen avulla nykyistä laajemmin. Mainittuja tietoja pitäisi voida käyttää hyväksi ja perusteena lupia myönnettäessä, valvottaessa ja peruutettaessa silloin, kun liikennelupaviranomaiset katsovat sen olevan tarpeellista. Tavaraliikenneluvan myöntäminen tai säilyttäminen perustuisi näiltä osin nykyistä enemmän kokonaisharkintaan. Tavaraliikennelupahakijayrityksen tai -haltijayrityksen organisaatiohenkilöiden verovelkatietoja (ja näiden aiemman tai muun yritystoiminnan verovelkatietoja) tulisi voida käyttää hyväksi tehostetussa tavaraliikennelupavalvonnassa. Tehostetulla tavaraliikennelupavalvonnalla tarkoitetaan tässä lupaviranomaisen suorittamia (lähinnä kirjallisen aineiston) tarkastuksia, jotka tehdään kohdistuen niihin yrityksiin, jotka ovat nousseet esille esimerkiksi valituin perustein kohdennetun liikennelupavalvonnan tai viranomaisyhteistyön kautta (vrt. esim. kohdennetut verotarkastukset). Myös organisaatiohenkilöiden ulosottotietoja, ja näiden aiemman tai muun yritystoiminnan ulosottotietoja, tulisi voida käyttää hyväksi tehostetussa tavaraliikennelupavalvonnassa. Organisaatiohenkilöiden muun ja aiemman yritystoiminnan ulosottovelkatietojen huomioimisen kautta olisi mahdollista puuttua niin sanottuun konkurssikeinotteluun ja ketjuyrittäjyyteen. Tähän voitaisiin puuttua myös laajentamalla tavaraliikenneluvanhaltijan konkurssittomuusvaatimusta koskemaan tavaraliikenneluvanhakijayrityksen organisaatiohenkilöitä ja heidän aiempia organisaatiohenkilöasemiaan (määriteltyine asema- ja aikarajauksin). Avainsanat - Nyckelord - Key words Tavaraliikenneluvanhaltija, tavaraliikennelupa, tavarankuljetuslaki, luvanvarainen tavarankuljetus

4 1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TOTEUTUS SELVITYKSEN TARKOITUS JA MÄÄRITELMÄT TUTKIMUSAINEISTO KAUPALLISEN TAVARANKULJETUKSEN LUVANVARAISUUTTA SÄÄTELEVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ LAKI KAUPALLISISTA TAVARANKULJETUKSISTA TIELLÄ TAVARALIIKENNELUVAN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET AMMATTITAITO HYVÄMAINEISUUS Hyvän maineen kansallinen laajennus VAKAVARAISUUS TOIMIPAIKKA- ELI SIJOITTAUTUMISVAATIMUS SUOMEN KANSALLISET LUPAVAATIMUKSET (TAVARANKULJETUSLAKI 8 ) Oikeustoimikelpoisuus Vähäistä suuremmat verovelat, sosiaaliturvamaksuvelat tai ulosottovelat Liiketoimintakielto TAVARALIIKENNELUPAVALVONTA LUVAN PERUUTTAMINEN KULJETTAJATODISTUKSIIN KOHDISTUVA LUPAVALVONTA TAVARANKULJETUSALAN TALOUTEEN LIITTYVISTÄ AIEMMISSA TUTKIMUKSISSA TODETUISTA ONGELMISTA KONKURSSIKEINOTTELU ARVONLISÄVEROJEN MAKSAMATTA JÄTTÄMINEN ILMOITETTUJEN TULOJEN JA MENOJEN EPÄSUHTA TALOUDELLISTEN EDELLYTYSTEN PUUTTEELLINEN TÄYTTÄMINEN TUTKIMUKSEN KOHDEJOUKON PERUSTIEDOT REKISTERÖITYMINEN VIRANOMAISREKISTEREIHIN YRITYSTEN IKÄJAKAUMA YRITYSTEN TOIMIALAJAKAUMA YRITYSKOKO Liikevaihto Palkansaajien lukumäärä Ulkopuolisten palvelujen ja henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta VAKAVARAISUUDEN ARVIOINTIIN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA VEROVELAT Verotarkastukset TAPPIOLLISET TILIKAUDET NEGATIIVINEN OMA PÄÄOMA VELKAANTUMINEN JA VAKAVARAISUUS Velkaprosentti Nettovelkaantumisaste Tunnuslukujen ristiintaulukointi VAKAVARAISUUSVAATIMUKSEEN LIITTYVÄT PÄÄOMAT EU:n vakavaraisuusehto Vakavaraisuusehdon ja velkaprosentin vertaaminen Vakavaraisuusehdon ja nettovelkaantumisasteen vertaaminen MUIDEN VALITTUJEN LUPAEHTOJEN TÄYTTÄMINEN KONKURSSIT, YRITYSSANEERAUKSET JA VELKAJÄRJESTELYT LIIKETOIMINTAKIELTO ULOSOTTOVELAT TÄYSI-IKÄISYYS... 57

5 9 TAVARALIIKENNELUVANHALTIJOIDEN ORGANISAATIOHENKILÖISTÄ JA NÄIDEN YRITYSKYTKENNÖISTÄ (LIITTYEN MUIHIN KUIN KOHDEYRITYKSIIN) ORGANISAATIOHENKILÖIDEN VEROVELAT ORGANISAATIOHENKILÖIDEN ULOSOTTOVELAT YRITYSKYTKENTÄYRITYSTEN KONKURSSIVAIHEET JA VEROVELAT JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET KUINKA HYVIN NYKYISET TAVARALIIKENNELUVANHALTIJAT TÄYTTÄVÄT LUVANSAANNIN EDELLYTYKSET? Verovelkaisuus Tappiollinen toiminta, velkaantuminen ja vakavaraisuus Konkurssit, yrityssaneeraukset ja velkajärjestelyt sekä voimassa olevat liiketoimintakiellot Ulosottovelkaisuus KUINKA HYVIN TAVARALIIKENNELUVANHALTIJAT TÄYTTÄISIVÄT LUVANSAANNIN EDELLYTYKSET, JOS MYÖS ORGANISAATIOHENKILÖIDEN TULISI TÄYTTÄÄ VALITUT LUVANSAANNIN EDELLYTYKSET? Organisaatiohenkilöiden verovelkaisuus ja verovelkayrityskytkennät Organisaatiohenkilöiden ulosottovelkaisuus ja konkurssiyrityskytkennät LÄHTEET... 71

6 1 JOHDANTO 1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TOTEUTUS Lakisääteisen tehtävänsä mukaisesti Harmaan talouden selvitysyksikkö tutkii, tuottaa ja jakaa tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta 1. Selvitysyksikön tekemissä ilmiöselvityksissä kuvataan harmaan talouden ilmiöitä ja harmaan talouden torjuntaa sekä näiden vaikutuksia yksilöimättä organisaatiota tai siihen liittyviä henkilöitä. Tässä yhteydessä harmaalla taloudella tarkoitetaan sellaista organisaation toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi Selvityksen tarkoitus ja määritelmät Tämä ilmiöselvitys on kaksiosainen. Ilmiöselvityksen alkuosan tavoite on selventää ja antaa koottu yhteenveto tieliikenteen luvanvaraisen tavarankuljetuksen tämän hetkisistä liikennelupavaatimuksista. Lainsäädäntöosuuden jälkeen ilmiöselvityksessä käydään lävitse eräät aiempien tutkimusten esille tuomat alan harmaan talouden ongelmat ja tämän jälkeen luodaan tilastollinen silmäys ilmiöselvityksen kohdejoukkoon eli tavaraliikenneluvanhaltijoihin. Ilmiöselvityksen varsinaisen tutkimusosuuden tavoite on kertoa tavaraliikenneluvanhaltijoista Verohallinnon ja ulosoton tietojen pohjalta sekä selvittää mahdollisia talouteen ja lupavalvontaan liittyviä ongelma-alueita. Lopussa tarkistetaan valittujen tietojen kautta millaisia vaikutuksia olisi sillä, että tavaraliikenneluvansaannin edellytyksiä tutkittaessa ja myöhemmin valvottaessa valvonnan kohdehenkilöpiiri laajennettaisiin joiltain osin niin sanottuihin organisaatiohenkilöihin. Ilmiöselvitys on laadittu maalis-kesäkuussa Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, 1. kuinka moni nykyisistä tavaraliikenneluvanhaltijoista tutkimushetkellä täyttää luvansaannin edellytykset voimaan tulleiden tavarankuljetuslain lakimuutosten jälkeen (pois lukien ammattitaitovaatimus ja niin sanottu hyvän maineen edellytys eli rikos- ja sanktiotiedot), ja 2. kuinka moni nykyisistä tavaraliikenneluvanhaltijoista täyttäisi luvansaannin edellytykset, jos luvansaannin edellytykset (pois lukien ammattitaitovaatimus ja ns. hyvän maineen edellytys eli rikos- ja sanktiotiedot) oikeushenkilöluvanhaltijoiden kohdalla tutkittaisiin nykyistä laajemmalta henkilöpiiriltä eli niin sanotuilta organisaatiohenkilöiltä? 1 Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä ( /1207), 1. 2 Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä ( /1207), 2.

7 2 Organisaatiohenkilö on laajennettu ja laissa määritelty käsite yrityksen vastuuhenkilöstä 3. Organisaatiohenkilöllä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) 2 :ssä tarkoitettua henkilöä (eli henkilöä, joka voidaan määrätä liiketoimintakieltoon) tai sellaista omistajaa, joka yksin tai yhdessä ylenevässä tai alenevassa sukulaissuhteessa olevan henkilön, aviopuolison, rekisteröidyssä parisuhteessa toisen osapuolen tai samassa taloudessa asuvan henkilön kanssa omistaa vähintään 10 prosenttia yhteisön pääomasta tai heillä on vastaava osuus yhteisön äänimäärästä. Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä (laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä): 1) yksityinen elinkeinonharjoittaja, jonka harjoittamasta liiketoiminnasta on kirjanpitolaissa säädetty kirjanpitovelvollisuus; 2) avoimen yhtiön yhtiömies, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ja eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän henkilöjäsen; sekä 3) se, joka on yhteisön hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa, samoin kuin se, joka tosiasiallisesti johtaa yhteisön tai säätiön taikka ulkomaisen sivuliikkeen toimintaa taikka hoitaa sen hallintoa. 1.2 Tutkimusaineisto Ilmiöselvitykseen liittyvä teoriapohja on koottu käyttäen ensisijaisena lähdeaineistona EU-tasoisia ja kotimaisia säännöksiä, jotka määrittelevät, mikä on luvanvaraista maanteiden tavaraliikennettä ja mitkä tekijät vaikuttavat tavaraliikenneluvan myöntämiseen ja peruuttamiseen. Tutkimuksessa on myös käytetty hyväksi kokonaisuuteen liittyvää muuta kirjallista aineistoa, joka on ollut saatavissa julkisista lähteistä. Lisäksi on haastateltu lupapäällikkö Pasi Hautalahtea useaan otteeseen sähköpostitse. Hautalahti työskentelee Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa ja hänen vastuualueensa liittyy monella tavalla liikennelupaprosesseihin ja niiden kehittämiseen. Ilmiöselvitystä varten hankittiin ELY-keskusten liikenneluparekisterin tiedot kaikista Suomessa maaliskuussa 2012 voimassa olleista tavaraliikenneluvista ja niiden haltijoista. Aineisto sisältää sekä yhteisöluvat että kotimaan liikenneluvat, ja myös liikennetraktoriluvat. Sellaiset luvanhaltijat, joilla on ainoastaan liikennetraktorilupa (tai useita) rajattiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle, jotta tutkimuksen taustalla oleva toimiala- ja yrittäjätieto olisi yhtenäisempää. Ahvenmaan maakuntahallituksen myöntämät liikenneluvat eivät ole miltään osin mukana tässä tutkimuksessa, koska tiedot Ahvenanmaalla myönnetyistä luvista eivät ole valtakunnallisessa liikenneluparekisterissä. Tavaraliikenneluvanhaltijatietoihin liitettiin Verohallinnon tietoja. Tietoerähaut suoritettiin maalis-kesäkuussa Lisäksi tietoihin liitettiin ulosottorekisterin tietoja, jotka saatiin ilmiöselvitystä varten toukokuun 2012 lopussa. 3 Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä ( /1207), 2.

8 3 2 KAUPALLISEN TAVARANKULJETUKSEN LUVANVARAI- SUUTTA SÄÄTELEVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Ammattimainen tavarankuljetus tieliikenteessä on toimiala, jossa toiminnan luvanvaraisuus on pääsääntö, ja pääsäännöstä on olemassa tiettyjä säännöksiin kirjoitettuja rajoitettuja poikkeuksia. Luvanvaraisuudesta säädetään EU-tasoisesti ja lisäksi kansallisessa lainsäädännössä. 4 EU:n jäsenvaltioista kolmansiin maihin suuntautuvaan liikenteeseen sovelletaan pääasiassa jäsenvaltioiden ja asianomaisten kolmansien maiden kahdenvälisiä sopimuksia 5. Toistaiseksi EU-alueen tavaraliikenneluvat on myönnetty siten, että kukin jäsenvaltio on myöntänyt liikenneluvan vain kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille yrityksille, mutta EU pyrkii yhtenäismarkkinoihin myös luvanvaraisen tavaraliikenteen osalta. EU:ssa pyritään siis poistamaan vähitellen kaikki ne rajoitukset, jotka perustuvat siihen, että liikennepalvelujen tarjoaja on sijoittautunut muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa se tarjoaa palveluitaan. Tällä hetkellä kuljetusyrityksen toimimista toisen EU-jäsenmaan alueella säännellään niin sanottua kabotaasia koskevilla säännöksillä, jotka mahdollistavat toisen EU-valtion alueella toimimisen vain hyvin rajoitetusti. 6 Kuljetuselinkeinon harjoittamiseen tarvittavan tavaraliikenneluvan myöntää Suomessa lupaviranomaisena toimiva elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY-keskus). 2.1 Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä Tieliikenteen ammattimaista tavarankuljetusta ja muun muassa siihen liittyvää lupamenettelyä säännellään EU-säännösten lisäksi lailla kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä ( /693, jatkossa tavarankuljetuslaki). Sen säännöksiä on viimeksi tarkistettu loppuvuodesta 2011 ja lain muutostyö jatkuu edelleen vuonna Kyseinen laki perustuu monin osin seuraaviin kahteen Euroopan neuvoston asetukseen ja asetuksia edeltäneeseen niin sanottuun ammattiinpääsydirektiiviin (96/26/EY): 1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009 maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta eli niin kutsuttu EU:n liikenteenharjoittaja-asetus 2. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1072/2009 maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä eli niin kutsuttu EU:n tavaraliikennelupa-asetus 4 EU:n tavaraliikennelupa-asetus eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1072/2009, maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä, 1 artikla. EU:n liikenteenharjoittaja-asetus eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009 maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta, 1 artikla. Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä ( /693), 5 ja 7. 5 EU:n tavaraliikennelupa-asetus eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1072/2009, maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä, s.1. 6 Sama lähde kuin alaviitteessä 5.

9 4 3 TAVARALIIKENNELUVAN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET Tämän luvun liikenneluvan myöntämisen edellytykset on koottu pääosin EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksesta, jonka säännökset ovat kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, siis Suomessakin, suoraan velvoittavaa lainsäädäntöä. Asetuksen säännökset tulivat voimaan alkaen. EU:n asetusta vastaavat säännökset kirjoitettaneen valtaosin myös kotimaiseen lainsäädäntöön, mutta tavarakuljetuslain säännökset ovat vielä tällä hetkellä (maalis-kesäkuu 2012) lainmuutostyön kohteena ja muun muassa liikenneluvan myöntämisen edellytykset tullevat vielä tarkentumaan tavarankuljetuslain nykysäännöksistä. Lisäksi EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen 3 artiklan 2-kohta mahdollistaa oikeasuhteisten ja syrjimättömien lisävaatimusten säätämisen kansalliseen lainsäädäntöön, joten Suomen tavarankuljetuslakiin on mahdollista säätää vielä uusiakin lupaehtoja. Tavarankuljetuslain muutoksista tässä tutkimuksessa on huomioitu toistaiseksi viimeisimmät eli voimaan tulleet muutokset (sekä lain 5 a ja 32 :n 3 mom., jotka tulevat voimaan vasta ). Tavarankuljetuslaissa (6 ) mainitaan neljä liikennelupatyyppiä: yhteisölupa, kotimaan liikennelupa, liikennetraktorilupa ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen myöntämä liikennelupa. Vuodesta 2001 lähtien uusille liikenneyrittäjille on myönnetty EU:n säännösten mukaisia yhteisölupia, jotka oikeuttavat tavarankuljetukseen sekä kotimaan että ulkomaan liikenteessä 7. Myös liikennetraktorilupia myönnetään uusille hakijoille. Kotimaan liikennelupien osalta tilanne on se, että niitä myönnetään vain nykyisille luvanhaltijoille lupia uudistettaessa tai kalustoa lisättäessä; kokonaan uusia kotimaanliikennelupia ei siis enää myönnetä. Liikenneluvan myöntää se elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), jonka alueella hakijan kotipaikka on. Ahvenanmaalla hakemus tehdään Ahvenanmaan valtiovirastolle. Lupa myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. 8 Luvan jatkamiseen liittyviä hakemuksia ja kokonaan uusia tavaraliikennelupahakemuksia saapuu ELY-keskuksiin noin vuosittain. Hakemusten määrä on ollut kasvusuunnassa viime vuosina. Taulukko 1. Saapuneet liikennelupahakemukset ja niiden käsittely ELY-keskuksissa. Luvuissa ovat mukana sekä vanhojen luvanhaltijoiden luvan jatkamiseen liittyvät hakemukset että uusien alalle tulijoiden hakemukset. 9 Saapuneet tavaraliikennelupahakemukset ja niiden käsittely (5/2012 asti) Saapuneita Hyväksyttyjä 4640 (93 %) 4981 (92 %) 5321 (94 %) 1492 (74 %) Aiheettomia Hakemus peruttu Hylättyjä Rahtarit-lehti 3/2009 Kotimaan tavaraliikenneluvan ja yhteisöluvan erot. Internetlähde ( ): 8 Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä ( /693), 17 ja Hautalahti Pasi, lupapäällikkö, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

10 5 Luvan myöntämisen edellytykset ovat pääosin samat kaikille tavarankuljetuslaissa mainituille lupatyypeille. Kaikki kotimaan liikenneluvan aiemmin hankkineet eivät vaihda lupaansa yhteisöluvaksi, vaikka se olisi mahdollista, vaan uusivat lupansa kotimaan liikenneluvaksi, jos yrityksellä ei ole tarvetta yhteisöluvalle 10. Liikennetraktoriyrittäjien osalta ammattitaitovaatimukset (liikennetraktoriyrittäjäkurssin laajuus ja ammattitaitokoe) ovat jonkin verran vähäisempiä kuin varsinaisen tavaraliikennelupayrittäjän. Liikennetraktorit eivät ole EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen soveltamisen piirissä, joten niiden osalta noudatetaan ainoastaan kansallisia määräyksiä 11. Tavaraliikennelupa myönnetään hakijalle, joka on 12 ammattitaitoinen hyvämaineinen vakavarainen oikeustoimikelpoinen Tavaraliikennelupa voidaan myöntää myös oikeushenkilölle, joka on vaaditulla tavalla hyvämaineinen, vakavarainen, oikeustoimikelpoinen ja jonka liikenteestä vastaava henkilö on ammattitaitoinen, hyvämaineinen ja oikeustoimikelpoinen. 13 Liikenteestä vastaava henkilö on yrityksen nimeämä ja lupaviranomaisen hyväksymä luonnollinen henkilö, joka johtaa tosiasiallisesti ja yhtäjaksoisesti yrityksen kuljetustoimintoja. 14 EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen mukaan vaadittavan ammatillisen pätevyyden omaavia liikenteestä vastaavia henkilöitä tulee yrityksellä olla yksi tai useampi. Jos liikennettä harjoittava yritys on luonnollinen henkilö, liikenteestä vastaava henkilö on yleensä sama henkilö kuin luvanhaltija, mutta tämä ei kuitenkaan ole pakollista. Joka tapauksessa liikenteestä vastaavan henkilön tulee ensisijaisesti olla sellainen henkilö, jolla on tosiasiallinen yhteys luvanhaltijayritykseen esimerkiksi sen työntekijänä, johtajana, omistajana tai hallinnoijana. Liikenteestä vastaava henkilö voi siis olla työsopimussuhteinen. 15 Liikenteestä vastaava henkilö voi olla sopimusperusteinen silloin, jos luvanhaltijana oleva henkilö tai yritys ei täytä ammatillisen pätevyyden vaatimusta, eikä ketään, jolla on tosiasiallinen yhteys luvanhakijaan (tai -haltijaan) esimerkiksi sen työntekijänä, johtajana, omistajana, osakkeenomistajana tai sen hallinnoijana, ole mahdollista nimetä luvanhakijan (tai -haltijan) liikenteestä vastaavaksi henkilöksi. 16 Tällöinkin sekä sopimusperusteisen liikenteestä vastaavan henkilön että liikenneluvan hakijan (tai -haltijan) tulee olla vaaditulla tavalla hyvämaineisia ja oikeustoimikelpoisia sekä luvanhakijan tai -haltijan lisäksi vakavarainen. 17 EU:n liikenteenharjoittaja-asetus (3 artikla) edellyttää edellä kerrottujen neljän vaatimuksen lisäksi, että maantieliikenteen ammattia harjoittavalla luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on tosiasiallinen ja pysyvä toimipaikka jossain EU:n jäsenvaltiossa, ja että liikenteestä vastaavalla henkilöllä on asuinpaikka EU:ssa. Myös EU:n tavaraliiken- 10 Hautalahti, Pasi, lupapäällikkö, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Maaliskuu Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta (HE 114/2011 vp), s Luettelo lainattu ELY-keskusten tavaraliikenneluvan hakulomakkeiden luvanhakuohjeista, s.1 13 Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä ( /693), 4 luku ja EU:n liikenteenharjoittaja-asetus eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009 maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta, 4 artikla. 15 Sama lähde kuin alaviitteessä Sama lähde kuin alaviitteessä Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta (HE 114/2011 vp), s. 20.

11 6 nelupa-asetukseen (4 artikla) on kirjattu vaatimus siitä, että toisen lukuun tavaraa maanteitse kuljettavan liikenteenharjoittajan tulee olla sijoittautunut kyseiseen jäsenvaltioon yhteisön lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Liikenteenharjoittajan tulee siis olla sijoittautunut nimenomaan siihen maahan, jossa yhteisölupa myönnetään. ELY-keskusten tietojen mukaan tavaraliikennelupahakemuksen hylkäämiseen johtavat yleisimmin puutteet hakijan vakavaraisuudessa: joko asianmukainen niin kutsuttu voimavaratodistus on puuttunut hakemuksesta tai hakijalla on ollut erääntynyttä verovelkaa tai vähäistä suurempia velkoja ulosotossa. Toiseksi yleisimmän syyn hakemuksen hylkäämiselle ovat muodostaneet puutteet hakijan ammatillisessa pätevyydessä ja kolmantena ovat olleet hakijan hyvämaineisuuteen liittyvät tekijät. 18 Suomessa myönnetty yhteisölupa oikeuttaa luvanvaraisen tavaraliikenteen harjoittamiseen Suomessa ja ulkomailla. Ahvenanmaan maakunnassa harjoitettavasta luvanvaraisesta liikenteestä päättää Ahvenanmaan maakunta, joten Ahvenanmaan ja muun Suomen väliseen sekä Ahvenanmaan sisäiseen liikenteeseen tarvitaan Ahvenanmaan maakuntahallituksen myöntämä liikennelupa. Kotimaan liikenneluvalla ja liikennetraktoriluvalla voi harjoittaa luvanvaraista liikennettä Suomessa, lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa Ammattitaito Ammatillista pätevyyttä koskevaan vaatimukseen liittyvät liikenneluvan myöntämisen edellytykset määritellään pääosin EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen 8 artiklassa. Hakijalla tulee olla vaadittava ammatillinen pätevyys. Häneltä edellytetään tiedollista pätevyyttä ja käytännön valmiuksia eri aihepiireistä, jotka liittyvät kuljetusyrityksen johtamiseen. Asetuksen liitteessä 1 luetellaan kahdeksan eri aihepiiriä, jotka tulee huomioida ammatillisen pätevyyden toteamisessa. Nämä aihepiirit ovat siviilioikeus, kauppaoikeus, sosiaalioikeus, vero-oikeus, yrityksen kaupallinen ja taloudellinen johtaminen, markkinoille pääsy, tekniset standardit ja toiminnan tekniset näkökohdat sekä liikenneturvallisuus. Aihepiirien tarkennuksista käy ilmi, mitä kustakin aihepiiristä hakijan tulee minimissään tietää ja osata. Jäsenvaltioille on jätetty harkintavaltaa sen suhteen, millaisia liikenneyrittäjän koulutusvaatimuksia jäsenvaltioissa vaaditaan, mutta vähintäänkin asetuksessa ja sen liitteessä mainittujen aihepiirien tietojen osaaminen on osoitettava suorittamalla pakollinen kirjallinen tutkinto. Tutkinnolle ja sen hyväksytysti suorittamiselle on määritelty tietyt edellytykset, samoin sille, mikä taho voi järjestää tutkintoja ja antaa siitä todistuksia. Käytännössä liikenneluvan eli liikenneyrittäjän ammattitaitovaatimukset täyttyvät Suomessa, jos henkilö on suorittanut tavarankuljetuslaissa mainitun (10 ) liikenneyrittäjäkurssin ja on läpäissyt EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen tarkoittaman ammattitaitokokeen, eli niin sanotun tavaraliikenneyrittäjäkokeen. Liikenneyrittäjäkursseja järjestetään Liikenteen turvallisuusviraston Trafin valvonnassa ja ne kestävät noin neljä viikkoa (140 opetustuntia). 20 Liikenneyrittäjäkurssin suorittamisesta voi vapautua ja ammattitaitoisuutensa pelkällä kokeen läpäisemisellä voi osoittaa henkilö, joka on 18 Hautalahti Pasi, lupapäällikkö, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä ( /693), Suomen kuljetus ja logistiikka (SKALL). Tavaraliikenteen yrittäjäkurssit. Internetlähde ( ):

12 7 1. toiminut yrityksen hallintoa, taloutta tai operatiivista toimintaa koskevissa vastuullisissa kuljetusalan tehtävissä vähintään kaksi vuotta ja on ilmeistä, että henkilöllä on liikenneyrittäjäkurssia vastaavat tiedot ja taidot; tai 2. suorittanut kaupallisen, hallinnollisen, teknisen tai kuljetusalan vähintään ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon taikka aikuiskoulutuksen erikoisammattitutkinnon ja on toiminut 1-kohdassa tarkoitetuissa tehtävissä vähintään yhden vuoden. 21 Henkilöt, jotka voivat osoittaa johtaneensa yhtäjaksoisesti maanteiden tavaraliikenteen yritystä tai maanteiden henkilöliikenteen yritystä Suomessa tai muussa EU:n jäsenvaltiossa kymmenen vuoden ajan ennen 4. päivää joulukuuta 2009, ovat ammattitaitonsa puolesta kelvollisia hakemaan tavaraliikennelupaa (eli uusimaan kotimaan tavaralupansa tai vaihtamaan sen yhteisöluvaksi) ilman ammattitaitokoulutusta ja -koetta 22. Liikenneyrittäjän ammattitaitoon liittyen mainittakoon, että mikäli tavaraliikenneluvan hakija tai haltija tulee toimimaan tai toimii itse kuorma-auton kuljettajana kaupallisissa kuljetuksissa, hänellä tulee olla kuljettajan ammattipätevyys ja vaadittava ajo-oikeus liikenneyrittäjäpätevyyden lisäksi. Kuljettajan ammattipätevyys ei ole liikenneluvan saamisen edellytys tai muutoin sidottu liikenneluvalliseen toimintaan vaan kuljettajan ammattipätevyyttä koskevat säännökset ovat oma kokonaisuutensa. Kuljettajan ammattipätevyydestä säädetään laissa ja asetuksessa kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä sekä niin sanotussa EU:n ammattipätevyysdirektiivissä 23. Laki ja siihen liittyvä asetus kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä tulivat voimaan Ammattipätevyysvaatimukset koskevat kaikkia kaupallisia tavarankuljettajia riippumatta siitä, harjoittavatko he ammattiaan omaan tai toisen lukuun itsenäisinä ammatinharjoittajina tai työntekijöinä. Perustason ammattipätevyyden saavuttamisen jälkeen kuljettajan on käytävä ammattipätevyytensä säilyttämiseksi jatkokoulutuksessa vähintään viisi päivää kunkin seuraavan viiden vuoden jakson aikana. Kuormaautonkuljettajia koskeva ensimmäinen viiden vuoden jakso päättyy Suomen osalta Hyvämaineisuus EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen 6 artiklassa käsitellään hyvämaineisuus-käsitettä ja sen täyttymisen edellytyksiä. Asetuksen mukaan hyvämaineisuus voidaan johtaa liikenneluvan haltijan (tai hakijan), liikenteestä vastaavan henkilön tai muiden mahdollisten jäsenvaltioiden määrittämien asiaankuuluvien henkilöiden käyttäytymisestä. Käyttäytymistä ja sen kautta myös hyvämaineisuutta kuvaavat henkilöille annetut tuomiot, määrätyt seuraamukset ja heidän tekemänsä rikkomukset. Jokaisen EU:n jäsenvaltion on itse määriteltävä edellytykset, jotka liikenneluvan haltijan (tai hakijan) ja liikenteestä vastaavan henkilön on täytettävä ollakseen hyvämaineinen. 21 Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä ( /693), Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä ( /693), 11 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009 maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta, 9 artikla. 23 EU:n ammattipätevyysdirektiivillä tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/59/EY Maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta. Laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä ( /273). Asetus kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä (640/2007).

13 8 EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa kerrotaan ne edellytykset, jotka on vähintään sisällytettävä hyvämaineisuuden edellytyksiin. Edellytyksiin on vähintään sisällyttävä seuraavat: a) Ei ole pakottavia syitä epäillä liikenteestä vastaavan henkilön tai kuljetusyrityksen hyvämaineisuutta esimerkiksi seuraavilla aloilla voimassa olevien kansallisten sääntöjen vakavista rikkomuksista annettujen tuomioiden tai määrättyjen seuraamusten perusteella (6 artikla, 1 kohta, a alakohta): 1. Kauppaoikeus 2. Maksukyvyttömyyslainsäädäntö 3. Tässä ammatissa sovellettavat palkka- ja työsuhteen ehdot 4. Tieliikenne 5. Ammatillinen vastuu 6. Ihmis- tai huumekauppa b) Liikenteestä vastaavaa henkilöä tai kuljetusyritystä ei ole tuomittu yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa eikä hänelle (tai sille) ole määrätty seuraamuksia yhteisön sääntöjen vakavista rikkomuksista, jotka koskevat erityisesti seuraavia (6 artikla, 1 kohta, b alakohta): 1. Kuljettajien ajo- ja lepoajat, työajat sekä valvontalaitteiden asentaminen ja käyttö 2. Kansainvälisessä liikenteessä käytettävien hyötyajoneuvojen suurimmat painot ja mitat 3. Kuljettajien perustason pätevyys ja jatkokoulutus 4. Hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuus mukaan lukien moottoriajoneuvojen pakolliset katsastukset 5. Pääsy maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen tai henkilöliikenteen markkinoille 6. Vaarallisten aineiden maantiekuljetusten turvallisuus 7. Nopeudenrajoittimien asentaminen ja käyttö tietyissä ajoneuvoluokissa 8. Ajokortit 9. Ammattiin pääsy 10. Eläinkuljetukset EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksessa (6 artikla 2. kohta) annetaan hyvän maineen menettämiseen ja vakavien rikkomusten käsittelyyn liittyviä soveltamisohjeita. Asetuksen liitteessä IV tarkennetaan, millaiset edellä olevaan luetteloon liittyvät rikkomukset ovat vakavimmiksi katsottavia ja minkälaisen menettelyn kautta ne voivat johtaa hyvämaineisuuden menetykseen. Lisäksi todetaan, että komissio hyväksyy luettelon sellaisista yhteisön sääntöjen vakavimpien rikkomusten luokista, tyypeistä ja vakavuusasteista, jotka voivat täydentää liitteen IV rikkomuksia. Tällä hetkellä voimassa olevan tavarankuljetuslain (9, 9 a ) mukaan liikenneluvan henkilöhaltija (tai -hakija), liikenteestä vastaava henkilö, haltijana (tai hakijana) oleva yrityksen toimitusjohtaja tai vastuunalaisen yhtiömies on katsottava hyvämaineiseksi, jos häntä ei ole tuomittu rikoksista vankeuteen tai sakkorangaistukseen laissa määriteltyjä kertoja useammin. Tarkastelussa vankeusrangaistukset huomioidaan viiden viimeksi kuluneen vuoden ajalta, ja kaikki tämän ajanjakson sisällä tuomitut vankeusrangaistukset vaikuttavat käsittelyssä. Sakkorangaistukset huomioidaan kahden vuoden ajalta ja näistä vaikuttavat vain sellaiset, jotka koskevat työ- tai palkkasuhdetta, kirjanpitoa, verotusta, liikenteen harjoittamista, liikenne- tai ajoneuvoturvallisuutta, ympäristönsuojelua, muuta ammatillista vastuuta tai EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksessa (6 artikla, 1 kohta, b alakohta) mainittujen säännösten rikkomista.

14 9 Tavarankuljetuslain mukaan liikenneluvan hakijana tai haltijana olevan luonnollisen henkilön, oikeushenkilön toimitusjohtajan tai vastuunalaisen yhtiömiehen taikka liikenteestä vastaavan henkilön hyvä maine vaarantuu edellä mainittujen rangaistuksen luonteesta riippuvien ajanjaksojen sisällä tuomitusta, vähintään yhdestä vankeusrangaistukseen johtaneesta teosta, vähintään neljästä sakkorangaistukseen johtaneesta teosta tai vähintään neljästä muusta seuraamuksesta, jotka on määrätty 6 artiklan 1 kohdan säännösten rikkomisesta. Lisäksi hyvä maine vaarantuu neljän sellaisen teon johdosta, joista on tuomittu joko sakkorangaistukseen tai 6 artiklan 1 kohdan säännösten rikkomisten johdosta muihin seuraamuksiin ja nämä ovat tuomittu tai määrätty kahden vuoden sisällä. Oikeushenkilön hyvä maine vaarantuu, jos se on tuomittu viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana yhteisösakkoon tai sen toimitusjohtajan tai vastuunalaisen yhtiömiehen hyvä maine on vaarantunut. 24 Vankeusrangaistuksia, sakkorangaistuksia ja muita seuraamuksia tarkastellessa ja hyvämaineisuuden vaarantumista harkittaessa on lisäksi arvioitava, osoittavatko teot luvanhaltijan tai -hakijan olevan ilmeisen sopimaton harjoittamaan luvanvaraista tavaraliikennettä Hyvän maineen kansallinen laajennus EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen 6 artiklan 1 kohta antaa jäsenvaltioille mahdollisuudet laajentaa hyvän maineen vaatimuksen piiriin kuuluvia henkilöitä muilla asiaankuuluvilla henkilöillä. Ilmeisesti tähän perustuen Suomi vaatii tavarankuljetuslain 21 :ssä kuvattua tietynlaista hyvämaineisuutta myös luvanhaltijoiden käyttämiltä kuljettajilta. Tosin tavarankuljetuslain 21 ei millään tapaa viittaa edellä mainittuun 6 artiklaan. Lainkohdan sisältö on seuraava: Jos luvanhaltija taikka luvanhaltijan palveluksessa oleva tai muutoin käyttämä kuljettaja on tuomittu liikenne- tai ajoneuvoturvallisuutta koskevien säännösten toistuvan ja vakavan rikkomisen johdosta, toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi peruuttaa tässä laissa tarkoitetun ajoneuvokohtaisen luvan tai yhteisöluvan jäljennöksen enintään kolmen kuukauden määräajaksi. Peruutettavien lupien tai yhteisöluvan jäljennösten lukumäärä päätetään luvanhaltijan lupien ja jäljennösten kokonaislukumäärän ja rikkomusten määrän ja vakavuuden perusteella. Keskus voi antaa luvanhaltijalle vain varoituksen, jos luvan tai yhteisöluvan jäljennöksen peruuttaminen olisi kohtuutonta. Luvanhaltijalle ei myönnetä uusia liikennelupia eikä anneta yhteisöluvan jäljennöksiä sinä aikana, jona niitä on peruutettuina. Mainitun säännöksen mukaan kuljettajan tuomiot eivät voi johtaa varsinaisen liikenneluvan peruuttamiseen vaan ainoastaan ajoneuvokohtaisen luvan tai yhteisöluvan jäljennöksen peruuttamiseen enintään kolmen kuukauden määräajaksi. 24 Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä ( /693), 9 a. 25 Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä ( /693), 9 ja 9 a.

15 Vakavaraisuus EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen 7 artiklan mukaan yrityksen 26 on pystyttävä keskeytyksettä vastaamaan taloudellisista velvoitteistaan vuotuisen tilikauden aikana. Tätä varten yrityksen on osoitettava vahvistetun vuosittaisen tilinpäätöksen pohjalta, että sillä on kunakin vuonna käytössään pääomaa ja vararahastoja tietyt asetuksessa mainitut ajoneuvokohtaiset vähimmäissummat. Nämä asetuksessa mainitut vähimmäissummat ovat euroa ensimmäisen ajoneuvon kohdalla ja euroa jokaisen lisäajoneuvon kohdalla. Asetuksessa ei oteta kantaa siihen, tuleeko käytössä olevien vähimmäispääomien olla omaa tai vierasta pääomaa. Tällä hetkellä vielä voimassa oleva liikenne- ja viestintäministeriön asetus luvanvaraisen tavaraliikenteen vakavaraisuudesta ja yrittäjäkoulutuksen järjestämisestä ( /757) määrittelee, että liikenneluvan hakijalla tai haltijalla on oltava käytettävissään varoja jokaista liikenteessä käytettävää kuorma-autoa kohden vähintään euroa ja muuta autoa sekä liikennetraktoria kohden vähintään euroa. Suomi on pyytänyt asiassa Euroopan komission tulkintakannanottoa, joka on todennut, että kansalliset vakavaraisuuden summavaatimukset eivät saa olla ristiriidassa EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen kanssa, joten Suomen kansalliset summavaatimukset tultaneen poistamaan käynnissä olevan lainmuutostyön yhteydessä 27. Liikennetraktoria kohden saatetaan jatkossakin vaatia käytettävissä olevia varoja euroa, koska liikennetraktorit eivät suoraan kuulu EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen soveltamisen piiriin. Riittävät taloudelliset voimavarat voidaan EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen mukaan osoittaa vahvistetulla tilinpäätöksellä, vakuudella (takaussitoumus tai pankkitalletus) tai vakuutuksella, kuten ammatillisella vastuuvakuutuksella, joka osoittaa, että yritykselle on annettu yhteisvastuullinen takaus vaadittavalle kokonaissummalle. EU:n liikenteenharjoittaja-asetus antaa mahdollisuuden päättää kansallisesti siitä, että hyväksyykö toimivaltainen lupaviranomainen edellä kerrotut muut kuin tilinpäätöseriin perustuvat vakavaraisuuden esitystavat vai edellytetäänkö niitä. Tällä hetkellä voimassa olevan tavarankuljetuslain (13 ) mukaan riittävät taloudelliset voimavarat määritellään vahvistetun tilinpäätöksen lukujen kautta ja varoiksi voidaan katsoa liikenneluvan hakijan tai haltijan: 1. rahoitusomaisuus (sisältäen tilinylitysoikeudet ja luottolaitosten myöntämät nostamattomat luotot) 2. vaihto-omaisuus 3. vakuutena käytettävissä oleva käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Pääsäännön mukaan kirjanpitoon perustuva varojen määrittely suoritetaan hakijan tai haltijan edellisen tilinpäätöksen perusteella, mutta vaihtoehtoisesti määrittelyssä voidaan käyttää myös uudempaa tilintarkastajan hyväksymää välitilinpäätöstä. Vasta toimintaansa aloittavan yrityksen kohdalla, kun tilinpäätöstä ei ole vielä saatavissa, tilintarkastaja määrittelee varat soveltuvin osin samoin perustein kuin tilinpäätöksessä. 28 Siltä osin kuin käyttöomaisuutta on käytetty velan vakuutena, sitä ei katsota varoiksi vaan esimerkiksi velan vakuudeksi annetut kiinnitykset ja panttaukset tulee Suomen tavarankuljetuslain mukaan vähentää. 26 Yrityksellä tarkoitetaan EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksessa sekä luonnollista henkilöä että oikeushenkilöä. 27 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta (HE 114/2011 vp), s ELY-keskusten lomake auktorisoidun tilintarkastajan kirjoittama todistus tavaraliikenneluvan hakijan taloudellisista voimavaroista ja siihen liittyvä kaava varojen arvioimiseksi. Liite 1.

16 11 Jos liikenneluvan hakijana tai haltijana on luonnollinen henkilö, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, varoiksi voidaan katsoa myös luonnollisen henkilön ja vastuunalaisten yhtiömiesten henkilökohtainen vakuutena käytettävissä oleva omaisuus 29. Käytännössä tilinpäätökseen perustuvien varojen riittävyys osoitetaan toimittamalla lupaviranomaisille asiasta todistus, jonka on antanut KHT-, HTM- tai JHTT-tilintarkastaja tai -tilintarkastusyhteisö. 30 Suomessa tavaraliikenneluvanhakijat ja -haltijat ovat toimittaneet todistuksena vakavaraisuudestaan paitsi tilintarkastajan antamia todistuksia niin myös kotimaisten luottolaitosten antamia niin sanottuja pankkitakaus- tai tilipanttaustodistuksia vaadittavista kokonaissummista 31, koska EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen mukaan vakavaraisuus voidaan osoittaa myös niillä 32. Hallituksen esityksessä (HE 114/2011 vp, joka siis koski joulukuussa 2011 voimaan tulleita muutoksia) todetaan, että vakavaraisuuden rahamäärällä ei näytä olleen Suomessa vaikutusta yrityksen liiketoimintaan tai konkurssien estämiseen. Pikemminkin se on saattanut muodostaa alallepääsyn esteen pienille yrityksille. Summavaatimuksia tärkeämpi vakavaraisuuden mittari on ollut selviytyminen taloudellisista velvoitteista, joka on ilmentynyt muun muassa siitä, onko yrityksellä ollut verovelkaa tai ulosotossa olevaa velkaa Toimipaikka- eli sijoittautumisvaatimus EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen 5 artiklassa kerrotaan, mitä tarkoitetaan sillä, että luvanvaraisen maatieliikenteen harjoittajalla tulee olla tosiasiallinen ja pysyvä toimipaikka jossain jäsenvaltiossa ja että hänen tulee olla sijoittautunut tähän jäsenvaltioon. Ainakin toistaiseksi tavaraliikennelupa haetaan siis tästä valtiosta ja EU-valtioiden väliseen sekä toisen EU-valtion alueella tapahtuvaan liikenteeseen sovelletaan niin sanottuja kabotaasi-säännöksiä 34. Sijoittamisvaatimukseen liittyvät edellytykset ovat seuraavat: Yrityksellä on oltava asianomaisessa jäsenvaltiossa sijaitseva toimipaikka, jonka tiloissa se säilyttää keskeisiä yrityksen asiakirjoja. Yrityksen keskeisillä asiakirjoilla tarkoitetaan erityisesti kaikkia kirjanpitoon ja henkilöstöhallintoon liittyviä asiakirjoja, ajo- ja lepoaikoja koskevia tietoja sekä muita asiakirjoja, jotka toimivaltaisen viranomaisen on voitava saada käyttöönsä tarkistaakseen EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksessa säädettyjen edellytysten täyttämisen. Jäsenvaltiot voivat tämän lisäksi edellyttää, että yritykset säilyttävät myös muita asiakirjoja niiden alueella olevien toimipaikkojen tiloissa jatkuvasti saatavilla. Yrityksellä on oltava liikenneluvan myöntämisen jälkeen tässä jäsenvaltiossa käytössään yksi tai useampi ajoneuvo, joka on rekisteröity (tai otettu muulla tavoin liikenteeseen) kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Yrityksen ei tarvitse omistaa kyseistä ajoneuvoa tai kyseisiä ajoneuvoja, vaan se tai ne voivat olla vain sen hallussa. 29 Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä ( /693), ELY-keskusten lomake auktorisoidun tilintarkastajan kirjoittama todistus tavaraliikenneluvan hakijan taloudellisista voimavaroista ja siihen liittyvä kaava varojen arvioimiseksi. Liite Hautalahti Pasi, lupapäällikkö, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Mainittujen todistusten kelpoisuudesta on lisäksi lyhyt maininta tavarankuljetuslain 12 :ssä. 33 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta (HE 114/2011 vp), s EU:n tavaraliikennelupa-asetus eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1072/2009, maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä, 8-10 artikla.

17 12 Yrityksen on ohjattava hallussaan olevien kyseiseen jäsenvaltioon rekisteröityneiden ajoneuvojen liikennöintiä asianmukaisin teknisin välinein ja laitoksin tässä jäsenvaltiossa sijaitsevalla varikolla. 3.5 Suomen kansalliset lupavaatimukset (tavarankuljetuslaki 8 ) EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen 3 artiklan 2. kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat asettaa kansallisia lupavaatimuksia yrityksille, jotka harjoittavat kaupallista maantieliikennettä. Vaatimusten tulee olla oikeasuhteisia ja syrjimättömiä. Tällä hetkellä Suomen tavarankuljetuslain 8 :ään 35 on kirjattu seuraavat kansalliset lupavaatimukset: Hakijan tulee olla täysi-ikäinen eikä hänen toimintakelpoisuuttaan ole holhoustoimilain nojalla rajoitettu eikä hänelle ole määrätty edunvalvojaa. Hakija ei ole konkurssissa. Hakijalla ei ole erääntyneitä verovelkoja tai sosiaaliturvamaksuja eikä muita, ulosotossa olevia velkoja, jotka ovat hakijan maksukykyyn nähden vähäistä suurempia, eikä velkoja, jotka on palautettu ulosotosta varattomuustodistuksin. Hakijaa ei ole määrätty liiketoimintakieltoon eikä väliaikaiseen liiketoimintakieltoon. Jos hakija on oikeushenkilö, tulee oikeushenkilön täyttää edellä mainituista lisävaatimuksista konkurssittomuus- ja ulosottovelattomuusvaatimukset sekä lisäksi oikeushenkilön liikenteestä vastaavan henkilön tulee täyttää edellä mainituista lisävaatimuksista oikeustoimikelpoisuusvaatimus eikä hän saa olla liiketoimintakiellossa. Lisäksi hakijana olevan yrityksen toimitusjohtajan ja vastuunalaisten yhtiömiesten tulee olla tavarankuljetuslain 9 :n (ja EU:n liikenteenharjoittajaasetuksen) tarkoittamalla tavalla hyvämaineisia eli heillä ei saa olla laissa erikseen määriteltyjä hyvämaineisuuden käsitettä määritteleviä tuomioita, seuraamuksia tai rikkomuksia Oikeustoimikelpoisuus Tavaraliikenneluvan hakijalta ja haltijalta vaaditaan oikeustoimikelpoisuutta eli täysiikäisyyttä ja sitä, ettei henkilön toimintakelpoisuutta ole holhouslain nojalla rajoitettu. Hakija tai haltija ei myöskään saa olla konkurssissa. Myös tavarankuljetusluvan hakijan tai haltijan liikenteestä vastaavan henkilön tulee olla vastaavalla tavalla oikeustoimikelpoinen. Olla konkurssissa tarkoittanee sitä, ettei hakijaa tai haltijaa ole asetettu konkurssiin eli että mahdolliset konkurssivaiheet eivät ole edenneet konkurssiin asettamiseen asti. Toisaalta konkurssi myös päättyy tiettyjen konkurssivaiheiden jälkeen, ja tähän liittyen tavarankuljetuslain sanamuodon ja esitöiden perusteella jää epäselväksi, onko hakija tai haltija liikennelupakelpoinen heti konkurssin päättymisen jälkeen. Konkurssilain mukaan, jos konkurssi peruuntuu, raukeaa tai muuten lakkaa, konkurssin alkamisen oikeusvaikutukset lakkaavat, kun tuomioistuimen päätös asiasta on annettu 36. Jos osakeyhtiön konkurssi raukeaa varojen vähyyden vuoksi, Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) poistaa osakeyhtiön viran puolesta kaupparekisteristä kirjattuaan ensin rekisteriin voimaan tulleet muutokset on huomioitu. 36 Konkurssilaki ( /120) 3 luku, 11.