Ranuan kasvatuksen ja opetuksen hyvinvoinnin käsikirja

Transkriptio

1 Ranuan kasvatuksen ja opetuksen hyvinvoinnin käsikirja 1

2 1 Oppilashuollon kehittämistoiminta Ranualla.5 2 Lainsäädäntö Oppilashuollon tehtävät ja tavoitteet Oppilashuollosta oppilashyvinvointiin Ennaltaehkäisevä toiminta Ennaltaehkäisevä työ eri hallintokuntien yhteistoiminnassa Varhainen havainnointi ja tukeminen Huolen puheeksiottaminen Aamu- ja iltapäivähoito ja toiminta Kerhotoiminta Mitä kuuluu kysely Harrastusvalistus Kiusaamisen ehkäisy esi- ja perusopetuksessa KiVa koulu Opetusohjelmat Askeleittain ja Friends Moniammatillinen yhteistyö Esiopetuksen opettaja Kiertävä erityislastentarhanopettaja Luokanopettaja Erityisopettaja/Erityisluokanopettaja Koulunkäynnin ohjaaja Aineenopettaja Opinto-ohjaaja Luokanvalvoja Ryhmänohjaaja Rehtori Terveydenhoitaja Koulukuraattori Psykologi Konsultaatio Vertaismentorointi (verme) Tietojen salassapito ja tiedonantovelvollisuus Nivelvaiheyhteistyö Siirtyminen esiopetuksesta alakouluun Siirtyminen alakoulusta yläkouluun.21 2

3 3.5.3 Peruskoulun ja toisen asteen nivelvaihe ja nivelvaiheen tiedonsiirto Poissaolot Poissaolot peruskoulussa Poissaolot lukiossa Oppilaitosten turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat ja ohjeet Oppilashyvinvoinnin tuki Kodin ja koulun yhteistyö Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tukimuotoja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana Oppilashyvinvointityöryhmä.33 5 Oppilashyvinvoinnin aikatauluja Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuden edistäminen Oppilaskunta Tukioppilastoiminta Tutortoiminta Nuorisovaltuusto Yhteisöllisyyden edistäminen Lukion opiskelijahyvinvointi Opiskelijahuollon tehtävät ja tavoitteet Opiskelun yleiset tukimuodot Ohjaus opiskelijan tukena Tukiopetus Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Opiskelutaitojen edistäminen Opintotuki, asumislisä ja mahdollinen toimeentulotuki Erityinen tuki Kiusaamisen ehkäisy lukiossa Kriisien ennaltaehkäisy 45 9 Lähteet Liitteet

4 Liite 1 Oppilas- ja opiskelijahyvinvoinnin tukemiseen liittyviä lakeja..47 Liite 2 Lastensuojeluilmoitus..50 Liite 3 Huolen vyöhykkeet..53 Liite 4 Mitä kuuluu kysely luokkalaisille..54 Liite 5 Mitä kuuluu kysely 3-6 luokkalaisille 55 Liite 6 Luokassamme on työrauha kysely.57 Liite 7 Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen 58 Liite 8 KiVa koulu: seurantalomake 68 Liite 9 Esiopetuksen tiedonsiirtolupa..69 Liite 10 Esiopetuksen tiedonsiirtokaavake..70 Liite 11 Tiedonsiirtokaavake...72 Liite 12 Koti-koulu-palaverin palaverilomake 74 Liite 13 Oppilashyvinvointityöryhmän muistio.. 75 Liite 14 Ensipäivälomake

5 1 Oppilashuollon kehittämistoiminta Ranualla Ranuan oppilashyvinvoinnin käsikirja on hyväksytty valtuuston kokouksessa ( ), jonka jälkeen se on otettu viralliseen käyttöön. Käsikirjaa on päivitetty keväällä 2011, ja sitä päivitetään jatkossakin aina tarvittaessa. Ranuan kunnan sivistys- ja perusturvatoimi saivat Opetusministeriön valtionavustusta (10.000,00 ) vuosille esi- ja perusopetuksen oppilashuollon kehittämistoimintaan Opetusministeriö myönsi valtionavustusta (9.000,00 ) oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämisen jatkamiselle vuosina Ajatuksena oli kehittää oppilashuollollista yhteistyötä eri toimijoiden välillä, yhtenäistää toimintaa sekä varmistaa huoltajien mukanaolo. Ranuan kunnan tavoitteena oppilashuollon kehittämistoiminnassa on eri hallintokuntien sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön lisääminen, yhteisten toimintatapojen sekä toimintamallien toteuttaminen oppilashyvinvoinnin edistämiseksi. Ranuan toimintamallissa on mukana Nuora-hankkeessa kehitettyjä varhaisen puuttumisen työmenetelmiä. Ranuan kunnassa toimiva JOPO -luokan (Joustava perusopetus, malli tarjoaa lisämahdollisuuksia yläkoulun oppilaille edetä opinpolulla yksilöllisesti, mikäli oppilaan tilanne sellaista edellyttää. Jatkossa selvitellään JOPO-toiminnan käynnistämisen mahdollisuutta alakoululla. Kehittämistyön tueksi perustettiin oppilashyvinvoinnin kehittämisen ohjausryhmä, joka on laatinut oppilashyvinvoinnin käsikirjan. Ohjausryhmässä ovat toimineet seuraavat henkilöt: esiopettaja Soili Granlund, nuorten edustaja Johanna Hiltunen, huoltaja Jukka Impiö, kuntoutuksen ohjaaja Kirsti Kaikkonen, luokanopettaja Sirkkaliisa Kokko, terveydenhoitaja Kaija Kuha, koululääkäri Pentti Kursula, kiertävä erityislastentarhaopettaja Heli Leppiaho, kouluterveydenhoitaja Saara Markkanen, tekstiilityön lehtori Marja-Riitta Marttila, sosiaalityöntekijä Virpi Niemelä, luokanopettaja Mikko Niininen, huoltaja Pekka Pirttijärvi, huoltaja Eija Ruonala, koulunkäyntiavustaja Maija Romppainen, rehtori Kyösti Kilpivaara, erityisluokanopettaja Pirjo Kuukasjärvi, kiertävä erityisopettaja Martti Kaikkonen, varhaiskasvatusyksikön johtaja Paula Haarahiltunen, apulaisrehtori Olli Näyhä, huoltaja Tarja Petäjäjärvi ja sivistystoimenjohtaja Outi Lohi. Ranuan kunnassa toimii oppilashyvinvoinnin seurantaryhmä, joka seuraa, ohjaa ja arvioi oppilashuollon toimintaa sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Seurantaryhmä tekee linjauksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukee toiminnallaan moniammatillista yhteistyötä ja yhteisöllisen toiminnan toteutumista. Heidän tehtävänään on edistää oppilashyvinvointiin liittyviä toimintoja ja palveluita sekä seurata oppilashyvinvointityöryhmien toimintaa. Oppilashyvinvoinnin seurantatyöryhmän jäsenet nimetään sivistys- ja perusturvalautakunnissa valtuustokaudeksi. Seurantatyöryhmä nimeää tarvittaessa luokka-asteittaiset kehittämisryhmät, E 3-luokat, 4 5-luokat, 6 9-luokat ja lukioluokat. Kehittämisryhmiin nimetään 2 opettajaa, 2 huoltajaa, 1 koulunkäyntiavustaja, 2 luottamushenkilöä (joista toisen nimeää sivistyslautakunta ja toisen perusturvalautakunta). Opettaja toimii kehittämisryhmän puheenjohtajana. 2 Lainsäädäntö Keskeinen lainsäädäntö esi ja perusopetuksessa Perusopetus- ja lukiolaki sekä lait ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta tulivat voimaan Samaan aikaan tuli voimaan perusopetuslain muutos ( / a), jonka mukaan oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistu- 5

6 misen edellyttämä oppilashuolto. Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa säädetään opiskelijan ohjaamisesta hakeutumaan hänen käytettävissä oleviin terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluihin ( / a). Laeissa korostetaan aiempaa selkeämmin vaikeuksien ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista. Opetushallitus on määrännyt oppilashuollon tavoitteista, tehtävistä ja järjestelyistä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (perusteet 2010) sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (perusteet 2004, täydennykset ja muutokset/määräys29/10/2010). Oppilashuollon järjestämistä säädetään seuraavissa laeissa: Lastensuojelulaki 7, 8, 9, 25 (417/2007), Perusopetuslaki 29, 31 a (628/1998) ja Kansanterveyslaki 14 (66/1972) sekä laki kansanterveyslain muuttamisesta (628/2007). Keskeinen lakisäädäntö lukiossa. Eduskunta hyväksyi 2003 oppilashuoltoon liittyvän lukiolain ( 29 ja 29a) muutoksia. Muutokset kohdistuivat säädöksiin, jotka koskevat mm. opiskelijahuoltoa, vammaisen opiskelijan avustajapalveluita ja tiedotusta terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista. Laki kansanterveyslain muutoksesta (626/2007) muutti opiskelijaterveydenhuollon käsitteen opiskeluterveydenhuolloksi. Se kattaa kokonaisuudessaan toisen asteen oppilaitokset. Päätöksellä siirrettiin lukiot pois kouluterveydenhuollon piiristä. Lain 14 :n 1 momentin 6) kohdassa säädetään, että lukion sijaintikunnan terveyskeskuksen velvollisuutena on ylläpitää lukioiden ja muiden asetuksella säädettävien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta opiskeluterveydenhuoltoa. Oppilashuoltopalveluihin sisällytetään kansanterveyslaissa (66/1972, 14) ja asetuksessa (802/92, 2) tarkoitettu kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulaissa (2007/417) ja asetuksessa (1010/83) 2a (muutos 546/90) tarkoitettu kasvamisen tukeminen. Opiskelijahuollon järjestämistä ja koulutuksen järjestäjän velvollisuutta kodin ja oppilaitoksen väliseen yhteistyöhön säädetään Lukiolain (628/98) 10 ja 11. Opiskelijahuollon tavoitteista, tehtävistä ja järjestelyistä on määrätty lukion opetussuunnitelman perusteista (Opetushallituksen määräys 33/011/2003). Kaikki lait ja niiden asetukset ohjaavat palveluiden sisältöä. Kansanterveyslain mukaan kouluterveydenhuoltoon kuuluu terveydellisten olojen valvonta, oppilaiden terveyden- ja sairaanhoito sekä hammashuolto. Lastensuojelulaki ja asetus määräävät kunnan velvollisuudesta järjestää riittävä tuki ja ohjaus sekä muut tarpeelliset toimet koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi. Velvollisuuteen sisältyvät myös toimenpiteet koulun ja kotien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Muita oppilas- ja opiskelijahyvinvoinnin tukemiseen liittyviä lakeja liitteenä (LIITE 1). Ilmoitusvelvollisuus Koulutoimessa työskenteleviä velvoittaa Perusopetuslain säädöksistä huolimatta Lastensuojelulain 25 : Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja 6

7 terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitusvelvollisuus koskettaa kaikkia, jotka ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat tekijät tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä viipymättä, vaikka epäilisi jo jonkin tahon tehneen sen aiemmin. Jokaisella on tästä huolimatta ilmoitusvelvollisuus. Usean tahon kautta saadut tiedot auttavat sosiaalitoimea muodostamaan asiasta kokonaiskuvan. Ilmoitusvelvollisuus koskee sitä tietoa, jonka ilmoittaja on havainnut omassa työssään ja ympäristössään. Jos henkilö kokee vaikeuksia arvioida lapsesta heränneen huolen riittävyydestä lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, hän voi tarvittaessa kysyä asiasta yleisellä tasolla sosiaaliviranomaiselta. Lapsen henkilöllisyyttä ei saa tällöin vielä paljastaa. Lastensuojeluilmoitus tehdään sosiaalityöntekijälle kirjallisena. (LIITE 2) Lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Pyyntö on lastensuojeluilmoituksen tavoin tehtävä viipymättä ja sitä tehtäessä on aina annettava tiedoksi pyynnön tekemiseen johtaneet syyt. (Lastensuojelun käsikirja: 3 Oppilashuollon tehtävät ja tavoitteet Perusopetuksessa olevalla oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto, joka määritellään perusopetuslaissa seuraavasti: Oppilashuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. (Perusopetuslaki 1998/628, 31 a ). Lukiokoulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että Lukiolain (2003/ :n 2 mom.) tarkoitetulle opiskelijalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja hänet ohjataan hakeutumaan näihin palveluihin. Ranuan kunnan opetussuunnitelmassa oppilashuoltotyötä tarkennetaan vielä seuraavasti: Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. 3.1 Oppilashuollosta oppilashyvinvointiin Ranuan oppilashuoltomallissa sana oppilashuolto on korvattu sanalla oppilashyvinvointi. Käsitteen vaihdolla halutaan korostaa positiivista ja ennaltaehkäisevää työskentelyotetta sekä jokaisen oppilaan oikeutta oppilashyvinvointiin. Oppilashyvinvointi käsitteenä määritellään sisällöllisesti vastaavaksi kuin perusopetuksen oppilashuolto. Oppilashyvinvointityötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen ja huoltajan kunnioittaminen sekä osallisuuden tukeminen. Oppilashyvinvointityö on sekä yhteisöllistä että yksilöä tukevaa. Oppilashyvinvointityön tavoitteena on terve ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö ja välittämi- 7

8 sen ja huolenpidon toimintakulttuuri. Tarkoituksena on lapsen/oppilaan/opiskelijan tasapainoisen kehityksen ja oppimisen tukeminen. Oppilashyvinvointityöstä tiedotetaan huoltajille. Huoltajalle annetaan myös tietoa siitä, miten lasta/oppilasta/opiskelijaa koskevan oppilashyvinvoinnillisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. Yksittäistä lasta/oppilasta/opiskelijaa koskevaa asiaa käsiteltäessä asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne opetuksen ja oppilashyvinvoinnin järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin lapsen/oppilaan/opiskelijan asian käsittely välittömästi kuuluu. Lapsen ja huoltajan osallisuus tukee hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Lasten osallisuutta tuettaessa otetaan huomioon ikä, kehitystaso sekä muut edellytykset ja tarpeet. Oppilaan hyvinvoinnin tukeminen perustuu koulun perustehtävään eli opetus- ja kasvatustehtävään. Painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä. Lähtökohtana on opetuksen järjestäminen oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti (POL /477) sekä oppimisedellytysten mukaisten tukimuotojen tarjoaminen. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Ranuan kunnan kouluissa painotetaan arjen huolenpitoa, varhaista puuttumista ja välittämisen kulttuurin edistämistä sekä yhteisöllisyyttä. Lastensuojelulaki velvoittaa opetustointa toteuttamaan ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä. Uudistuneen lain myötä on alettu korostaa peruspalveluiden vastuuta yhtenä lastensuojelutyön toteuttajana. Vastuu ei ole pelkästään sosiaaliviranomaisilla. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Palveluja järjestettäessä ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin. (Lastensuojelulaki 2, 3 ja 8.) Oppilashyvinvointityöhön osallistuu koko koulun henkilökunta. Jokainen koulussa työskentelevä aikuinen on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan huolenaiheista esiopetuksen opettajalle, luokanopettajalle, luokanvalvojalle tai ryhmänohjaajalle. Oppilaita ja perheitä ohjataan tarvittaessa koulun ulkopuolisen avun piiriin. Oppilaat saavat kouluaikoina hyvinvointiin ja kasvamiseen liittyviä erityispalveluja esimerkiksi terapiapalveluita. Tarvittaessa oppilashuollossa on mukana myös kunnan ulkopuolisia tahoja. Oppilaat käyvät esimerkiksi tutkimus- ja kuntoutusjaksoilla kunnan ulkopuolella. Henkilökunta osallistuu myös kunnan ulkopuoliseen moniammatilliseen yhteistyöhön. 8

9 3.2 Ennaltaehkäisevä toiminta Ennaltaehkäisevän sosiaali- ja terveydenhuollon merkitystä tulee kunnallisessa päätöksenteossa korostaa. Ennaltaehkäisevä ja kauaskatseinen näkökulma tulee olla läsnä kaikissa kunnan toimialoissa. Ennaltaehkäisevän päätöksenteon ja työn tulee näkyä rakennustekniikassa (fyysinen ympäristö), koulutoimessa, päivähoidossa, vapaa-ajan palveluissa, nuorisotyössä jne. kaikessa kunnan toiminnassa. Ennaltaehkäisevä työ on tärkeää kaikissa ikäryhmissä, koska vain ennakoiden voidaan vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin pitkäjänteisesti Ennaltaehkäisevä työ eri hallintokuntien yhteistoiminnassa Eri hallintokuntien väliseen ennaltaehkäisevään työhön on syytä keskittyä tulevaisuudessa yhä enemmän. Oppilaiden syrjäytyminen alkaa usein jo ennen kouluikää. Lasten kehityksen seuranta neuvoloissa ja myöhemmin päivähoidossa on varhaisen diagnosoinnin vuoksi ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi psyykkisesti oireilevien lasten kohdalla mahdollisimman aikaisin aloitettu hoito ennustaa parempia hoidon tuloksia. Erityisesti siirtymävaiheissa tukeminen on ennaltaehkäisevää työtä. Päivähoidon ja koulun oppilashuoltohenkilöstön sujuva yhteistyö antaa hyvät lähtökohdat erityistä tukea tarvitsevien koulutulokkaiden opiskelulle. Luottamus, avoimuus ja aidon huolen esille tuominen lapsen asioissa takaavat yleensä parhaan tuloksen vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aidolla yhteistyöllä luodaan myös paremmat edellytykset saada vanhempien suostumus tietojen joustavaan välittämiseen ja asianmukaiseen käyttämiseen heidän lastaan koskevissa asioissa Varhainen havainnointi ja tukeminen Varhaisen havainnoinnin tavoitteena on lapsen hyvinvointi, perheen vahvuuksien tunnistaminen ja vahvistaminen. Varhainen havainnointi on kaikkien lasten ja nuorten parissa toimivien velvollisuus. Lasten ja nuorten ja/tai perheen kanssa työskentelevä havainnoi samalla lapsen hyvinvointia pohtien. Varhainen tukeminen on yhteinen näkemys siitä, millainen lapsen tukeminen kuuluu osana perustehtävään ja päivittäiseen toimintaan: laadukas peruspedagogiikka, ennaltaehkäisyn näkökulma. (Heinämäki 2008.) Varhainen tuki toimintana on mm. ennaltaehkäisyä, pedagogiikan mukauttamista, ympäristön ja työkäytänteiden arviointia ja kehittämistä sekä työyhteisön kehittämistä. ( Huolen puheeksiottaminen (HUPU) Huolen puheeksiottaminen on tapa ottaa hankala asia puheeksi asiakasta kunnioittaen ja tukea tarjoten. Se on väline, jolla työntekijä pystyy jäsentämään omia työskentelysuhteitaan ja niihin liittyvää huolta. Huolen puheeksiottaminen helpottaa ja varhaistaa huolen esille ottoa ja parantaa asiakasyhteistyötä. (THL:n, ent. Stakes, HUPU-menetelmän avulla puututaan huolta herättäviin asioihin vanhempien omat voimavarat hyödyntäen. Tilanteisiin tulee puuttua aina rakentavasti ja vastuullisesti sekä varmistaa, että lapsi ja perhe saavat tarvitsemansa avun. Puheeksiottaminen mahdollisimman varhaisessa vai- 9

10 heessa takaa paremmat mahdollisuudet tukea ja löytää ratkaisut huolta herättäviin asioihin. Tähän riittää oma subjektiivinen huoli, ei tarvitse kysyä muiden mielipidettä. Ranualla on järjestetty ja järjestetään HUPU-koulutuksia, joissa käsitellään mm. huolen vyöhykkeitä (LIITE 3). Huolen vyöhykkeistö on kehitetty työntekijän avuksi, jolla voi jäsentää lapsen, nuoren ja perheen tilanteesta työntekijän kokemaa huolen astetta, omien auttamismahdollisuuksien riittävyyttä sekä lisävoimavarojen (perheen läheiset, eri tahojen työntekijät) tarvetta. HUPU koulutuksissa koulutetaan oman kunnan työyhteisön jäseniä ottamaan huolensa kunnioittavasti ja tukea tarjoten asiakkaiden kanssa puheeksi. Velvoitteena on että kaikki kasvatus- ja opetushenkilöstö käyvät HUPU-koulutuksen. Koulun käytännöissä varhainen tuki tarkoittaa esimerkiksi opetusryhmien organisointia, oppilashyvinvointityöryhmän itsearviointia ja kehittämistä, jatkumoista huolehtimista, lukujärjestyksen suunnittelua, tilankäytön suunnittelua, opettajien yhteistyötä sekä tuen tarjoamista eri muodoissa (kerhot ym.). (Heinämäki 2008.) Aamu- ja iltapäivähoito ja toiminta Ranuan kunnassa tarjotaan esikoululaiselle mahdollisuus osallistua aamu- ja iltapäivähoitoon. Hoito järjestetään varhaiskasvatuksen yksikön toimipisteissä. Aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille, erityisen tuen piirissä oleville lapsille (1-9 luokat) sekä tarvittaessa muiden luokkien oppilaille koulujen tiloissa päivittäin. Aamu- ja iltapäivätoiminta rakentuu perusopetuksen yleisiin kasvatustavoitteisiin. Aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa vastapainoa ja tukea koulutyölle, sekä mahdollisuuden lepoon ja virkistykseen. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat yksilölliset ja yhteisölliset sekä sosiaaliseen kasvuun liittyvät näkökohdat. Tavoitteena on tarjota lapselle ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilöstön valvonnassa hänen tarpeensa huomioonottavaa, monipuolista ja virkistävää toimintaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa voidaan käyttää koulun tiloja tai muita toimintaan soveltuvia toimintaympäristöjä. Toimintaympäristön tulee tukea toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, ja sitä suunniteltaessa tulee ottaa turvallisuuden lisäksi huomioon toiminnan luonne ja tarkoitus, lapsen kiinnostuksen kohteet ja toiminnan monipuolisuus. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen Ranuan kunta tarjoaa perusopetuksen 1. ja 2 luokkien ja erityisen tuen piirissä oleville oppilaille aamu- ja iltapäivätoimintaa. Toiminnan järjestämisestä vastaa sivistyslautakunta, joka hyväksyy toimintasuunnitelman ja sen päivitykset. Toimintaa koordinoi sivistystoimenjohtaja. Toiminnan koulukohtaisesta toteuttamisesta vastaa koulun rehtori, yhdessä vastaavan ohjaajan/ koulunkäynnin ohjaajan kanssa. Toimintasuunnitelman päivittämisestä ja hyväksymisestä päättää sivistyslautakunta. Aamu ja iltapäivätoiminnan käytännön toteutuksen päävastuu on sivistystoimen nimeämällä vastaavalla ohjaajalla. Sivistystoimenjohtaja ja/tai vastuuohjaaja, kutsuu tarvittaessa avustavat koulunkäynnin ohjaajat ja sivukylien koulujen koulunkäynnin ohjaajat koolle yhteistyöpalavereihin. Toimintaa voidaan toteuttaa tarvittaessa yhteistyössä myös muun yhteisön tai yrityksen kanssa. 10

11 Aamupäivätoiminta Aamutoimintaa järjestetään koulupäivinä lauantaityöpäiviä lukuun ottamatta, Kirkonkylän koululla klo 7.00 alkaen, aina koulupäivän alkamiseen asti. Tarjolla on tila ja valvova aikuinen koulupäivän alkamista edeltävään välituntiin asti. Toiminta on pääasiassa omatoimista lukemista, pelaamista tai leikkimistä. Aamulla tarjotaan myös aamupala. Iltapäivätoiminta Iltapäivätoiminta muodostaa kokonaisuuden, joka tarjoaa erilaisia virikkeitä, sosiaalista vuorovaikutusta sekä mahdollisuuden omaan toimintaan, rentoutumiseen ja lepoon. Iltapäivätoimintaa järjestetään koulupäivinä lauantaityöpäiviä lukuun ottamatta klo välisenä aikana. Iltapäivätoimintaa järjestetään lukukausien päättöpäivinä klo saakka. Iltapäivätoimintaan osallistuva lapsi saa välipalan Kerhotoiminta Ranuan kunnassa on tällä hetkellä tarjolla monipuolista kerhotoimintaa, kerhotoiminnan kehittämishankkeen rahoituksen mahdollistamana. Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan Perusopetuslain 47 :ssä mainittua ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä koulun toiminta- tai työsuunnitelmaan kirjoitettua kerhotoimintaa, josta koulu vastaa. Kerhoja toteutetaan n. 10 lukuvuodessa. Toimintaan osallistuminen on lapselle ja nuorelle maksutonta. Kerhotoiminnan tavoitteena ovat: - tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä syventää kodin ja koulun yhteistyömuotoja. - lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen. - mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen. - luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen. - lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan. - mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen. - harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä kolmannen sektorin, koulun muiden sidosryhmien ja eri hallintokuntien osaamista Mitä kuuluu kysely Mitä kuuluu -kysely alakouluikäisille oppilaille on kehitetty yhteistyössä Lapin yliopiston kuntoutuksen kandidaattiopiskelijoiden Arola & Estama-Kujala ja YAD Youth Against Drugs ry :n oman Mitä kuuluu -materiaalin pohjalta Nuora-hankkeessa. (LIITTEET 4 5) Kyselyn tekemisestä vastaa opettaja. Kyselyn kautta oppilaalla on mahdollisuus ilmaista hyvinja pahoinvointiaan koulun aikuisille. Vastauksista opettaja saa tietoa yksittäisen oppilaan tilanteesta ja pystyy kokoamaan luokkakohtaisen tilannekatsauksen. Samaan aikaan, kun oppilaat vastaavat kyselyyn, opettajien ja koulunkäynnin ohjaajien tehtävänä on pohtia (ei kirjata) jokaisen oppilaan yksilöllistä tilannetta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen huolen vyöhykkeistöä apuna käyttäen. Ks. ohjeet Mitä kuuluu -kysely suoritetaan ennen vanhempainvartteja. Vanhempia tiedotetaan ennen kyselyn suorittamista. Oppilaille on kerrottava ennalta, mikä on kyselyn tarkoitus ja kenelle vastaukset voidaan näyttää. Luokanopettaja tiedottaa huoltajia kyselyn tuloksista huoltajavarttien tai luokan yhteisen huoltajaillan yhteydessä. 11

12 Yläkoululla luokanvalvoja tai opinto-ohjaaja toteuttaa Mitä kuuluu kyselyn asemasta Luokassamme on työrauha kyselyn (LIITE 6). Sen avulla kartoitetaan oppilaiden kokemuksia sekä työrauhasta että työrauhaa mahdollisesti häiritsevistä tekijöistä. Kyselyn avulla selvitetään myös oppilaiden ajatuksia oppilaiden välisistä suhteista ja luokkahengestä. Oppilailla on myös mahdollisuus ilmaista omia kehittämisideoitaan. Kyselyn tulokset käydään läpi oppilaiden kanssa ensisijaisesti luokanvalvojan tunnilla, tarvittaessa myös opinto-ohjaajan tunnilla. Huoltajia tiedotetaan kyselyn tuloksista huoltajailloissa Harrastusvalistus Koulun aikuiset antavat tietoa harrastusmahdollisuuksista. Yhteistyötä tehdään vapaaaikatoimen, musiikkiopiston, kansalaisopiston ja muiden paikallisten harrastustentarjoajien kuten 4H:n ja VPK:n kanssa (3. sektori) Kiusaamisen ehkäisy esi- ja perusopetuksessa Koulukiusaamisella ja väkivallalla tarkoitetaan toistuvaa henkistä, verbaalista tai fyysistä väkivaltaa. Koulukiusaamiseen tulee puuttua heti, koska kiusaamisen katkaiseminen tai traumaattiset seuraukset ovat sitä vaikeampia, mitä pidempään tilanteen annetaan jatkua. Kiusaamisen ehkäisemiseksi oppilaiden vuorovaikutustaitoja kehitetään ja oppilaille annetaan suvaitsevaisuuskasvatusta. Ranualla on laadittu kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen (LIITE 7). Kouluissa on käytössä KiVa koulu ohjelma ja opetusohjelmat Askeleittain ja Friends, joiden avulla pyritään ehkäisemään koulukiusaamista KiVa Koulu Ranuan kunnan kouluissa on käytössä KiVa koulu ohjelma. KiVa Koulu ohjelma on opetusministeriön rahoituksella Turun yliopistossa kehitetty toimintamalli koulukiusaamisen vähentämiseksi. KiVa koulu on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. KiVa on erityisesti suomalaiseen kouluympäristöön soveltuva ohjelma, jolla on neljä keskeistä ominaispiirrettä: 1. Monipuolinen, käytännöllinen materiaali Opettajille, oppilaille ja vanhemmille 2. Virtuaalinen oppimisympäristö Tietokonepelien ja verkkoympäristön hyödyntäminen 3. Koko ryhmään vaikuttaminen Kiusaamisen vähentämisessä ja ennalta ehkäisemisessä korostetaan jokaisen oppilaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista. Kiusaamista sivusta seuraaville oppilaille tarjotaan keinoja tukea kiusattua ja osoittaa, että he eivät hyväksy kiusaamista. 4. Kokonaisvaltaisuus Toimenpidekokonaisuuteen sisältyy yleisiä että kohdennettuja toimia. (KiVa koulu opettajan opas) KiVa koulu ohjelma on jaettu kahteen eri toimenpiteeseen: - yleisiin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat kaikkiin oppilaisiin ja ovat pääosin kiusaamista ehkäiseviä ja 12

13 - kohdennettuihin toimenpiteisiin, jotka otetaan käyttöön kiusaamisen tultua ilmi ja kohdistetaan kiusaamiseen osallistuneisiin ja kiusattuihin oppilaisiin. Ohjelman yleisten toimenpiteiden tarkoituksena on lisätä lasten tietoisuutta ryhmän merkityksestä kiusaamisessa ja sen lopettamisessa. Ohjelman myötä pyritään herättämään empatiaa kiusattuja kohtaan sekä tarjoamaan turvallisia keinoja tukea ja auttaa heitä. KiVa koulu ohjelma on koko koulun ohjelma. Ohjelman käytöstä tiedotetaan oppilaan huoltajia. Ohjelmaan kuuluu myös vanhemmille suunnattu opas. Ohjelmaan kuuluvat keskeisenä osana oppitunnit, jotka on kohdennettu 1. luokan, 4. luokan ja 7. luokan oppilaille. Ala ja yläkoululaisille on suunniteltu ikäkausiinsa soveltuvat tavat käsitellä kiusaamista. Oppitunteja pidetään kuukauden välein yhden lukuvuoden aikana. Oppitunnit sisältävät keskusteluja, roolileikkiharjoituksia, ryhmätöitä ja lyhytfilmejä kiusaamisesta. Oppituntien aiheet etenevät yleisistä aiheista (esim. kunnioituksen merkitys ihmissuhteissa) kiusaamiseen, sen mekanismeihin ja seurauksiin. Koulun henkilöstöllä on käytössään seurantalomake, joka täytetään kiusaamisen esiintymistapauksista. (LIITE 8) Arvioinnilla seurataan miten KiVa koulu ohjelmaa toteutetaan eri yksiköissä ja millaisia tuloksia se tuottaa Opetusohjelmat Askeleittain ja Friends Opetusohjelmat Askeleittain ja Friends opettavat lapsille ja nuorille mm. empatiantaitoja ja tunteiden säätelyä. Opetusohjelmien myötä pyritään myös ennaltaehkäisemään koulukiusaamista. Opetusohjelmia voidaan käyttää rinnakkain KiVa koulun kanssa niin, että hyödynnetään. Askeleittain ja Friends ohjelmaa niillä vuosiluokilla, joilla ei käytetä KiVa koulun suunniteltuja oppitunteja (1, 4 ja 7 luokat). Askeleittain opetusohjelma on sosiaalista kehitystä ja tunnetaitoja tukeva opetusohjelma. Askeleittain -opetusohjelmaa on mahdollista käyttää kaikilla E 5-luokilla. Opetusohjelman avulla opetetaan lapsille empatiataitoja, itsehillintä- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä tunteiden säätelyä. Nämä taidot edistävät tutkimusten mukaan lasten koulumenestystä ja myöhemmin heidän menestymistään työelämässä ( Opettaja voi alkaa käyttää opetusohjelmaa luokkansa kanssa heti syksystä alkaen. Opetusohjelma kestää muutaman kuukauden, ja tunteja pidetään kerran viikossa. Friends -ohjelma on lasten ja nuorten mielen hyvinvointia tukeva ohjelma, joka ennaltaehkäisee ahdistusta ja masennusta. ( Nuorten Friends sopii käytettäväksi parhaiten yläkoululla. Ohjelma sopii sisällöllisesti esimerkiksi terveystiedon ja oppilaanohjauksen tunneille ja mahdollisille luokanvalvojantunneille. 13

14 3.3 Moniammatillinen yhteistyö Kouluissa työskentelee monien ammattiryhmien edustajia. Moniammatillisen yhteistyön tehtävänä on tukea opettajia heidän työssään sekä antaa usean ammattilaisen tuki opetustyöhön. Moniammatillinen yhteistyö ja sen toimintamallin rakentaminen vaatii yhteistyön lisäksi järjestelmällistä toiminnan organisointia ja yhteisiin ohjeisiin sitoutumista. Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu oppilaan siirtyessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen. Huoltajien ja koulun välillä tulisi pyrkiä hyvään ja oppilaan hyvinvointia edistävään yhteistyöhön. Tärkeää on vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään Esiopetuksen opettaja Esiopetuksessa opettaja tukee oppimistapahtumaa ja ohjaa lasta tiedostamaan omaa oppimistaan. Esiopetuksen opettaja toimii tiiviissä yhteistyössä huoltajien kanssa. Esiopetusta voi antaa lastentarhanopettaja tai luokanopettaja Kiertävä erityislastentarhanopettaja Kiertävä erityislastentarhanopettaja eli Kelto auttaa alle 7 vuotiaiden lasten asioissa. Kelto on varhaiskasvatuksen laaja-alainen erityisopettaja, joka opettaa, ohjaa ja konsultoi jokaisessa esiopetusryhmässä tarpeen mukaan. Kelto työskentelee vanhempien, päivähoidon, neuvolan, koulujen ja muiden yhteistyötahojen kanssa moniammatillisessa yhteistyössä Luokanopettaja Peruskoulun alaluokkia (luokat 1-6) opetetaan tavallisesti luokkamuotoisessa opetuksessa, jossa yksi luokanopettaja opettaa kaikkia tai lähes kaikkia aineita. Luokanopettaja on oppilaalle läheisin aikuinen kouluyhteisössä, johon myös vanhemmat voivat ensisijaisesti ottaa yhteyttä Erityisopettaja/ Erityisluokanopettaja Erityisopetus voi olla osa-aikaista, jolloin sitä antaa yleensä laaja-alainen erityisopettaja luokilla annettava osa-aikainen erityisopetus on yleensä laaja-alaisen erityisopettajan antamaa ennaltaehkäisevää yleistä tai tehostettua/erityistä tukea antavaa, korjaavaa opetusta. Osaaikainen erityisopetus on muodoltaan yksilö-, pienryhmä-, periodi tai samanaikaisopetusta. Erityisopetusta voi olla myös kokoaikaista, jolloin sitä antaa yleensä erityisluokanopettaja. Kokoaikainen erityisopetus annetaan yleensä erityisluokassa. Lähtökohtana ja tavoitteena on että kaikista erityisluokista integroidutaan jolloin tasolla yleisopetukseen Koulunkäynnin ohjaaja Ohjaaja toimii koulussa opettajan työparina, joten oppilaan etu on ohjaajan ja opettajan hyvä yhteistyö. Koulun toiminnassa ohjaajalla on aina aikuisen vastuu. Koulunkäynnin ohjaajan tehtävärooleista sovitaan ja huolehditaan erityisesti ohjaajan perehdyttämisestä. Opettaja toimii koulukäynnin ohjaajan tukena työhön ohjauksessa. Tehtävärooleja määriteltäessä tulee harkita, kuinka koulunkäynnin ohjaajasta saadaan paras mahdollinen tuki opetukseen ja muuhun koulutyöskentelyyn. Koulunkäynnin ohjaajan ja opettajan yhteistyön onnistuminen 14

15 on tärkeää oppilaille ja koko kouluyhteisölle. ( arina) Aineenopettaja Opettajan tehtävänä on auttaa oppilasta/opiskelijaa kehittämään oppimistaitojaan ja - valmiuksiaan omassa aineessaan. Aineenopettaja antaa valmiuksia oman aineensa opiskeluun, tiedonhankintaan, ryhmätyöskentelyyn, kokeisiin lukuun. Havaitsemistaan oppimisvaikeuksista, poissaoloista, käytösongelmista, ongelmista oppilaan/opiskelijan opinnoissa tai etenemisessä aineenopettaja tiedottaa viipymättä ryhmänohjaajalle ja/tai opinto-ohjaajalle, tarvittaessa myös rehtorille. Aineenopettajat toimivat yhteistyössä muiden opetushenkilöstön kanssa suunniteltaessa oppilaalle/opiskelijalle tarvittavaa tukimuotoa. Lukiossa aineenopettaja vastaa lisäksi ainekohtaisesta ohjauksesta ylioppilaskirjoituksia varten. Aineenopettaja osallistuu tarvittaessa oppilashyvinvointityöryhmän toimintaan Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaajan tehtäviä: - on oppilaiden ja opiskelijoiden tavoitettavissa henkilökohtaista ohjausta ja keskusteluja varten - yhteydenpito ryhmänohjaajiin/luokanvalvojiin yhteisissä palavereissa - käy läpi opiskelijoiden kanssa heidän tekemät valintojen muutokset - ohjaa jatkokoulutukseen opinto-ohjauksen tunneilla ja henkilökohtaisissa keskusteluissa ja pienryhmäohjauksessa - seuraa opintomenestystä ja tarvittaessa puuttuu tilanteeseen - pitää yhteyttä jatkokoulutuspaikkoihin, työvoimatoimistoon ja muihin yhteistyökumppaneihin - järjestää tutustumiskäynnit jatkokoulutuspaikkoihin ja koulutusmessuille - pitää yhteyttä huoltajiin ja tiedottaa opintoihin ja ylioppilastutkintoon sekä jatkokoulutuspaikkoihin liittyvissä asioissa - osallistuu opiskelijahyvinvointityöryhmän kokouksiin - hoitaa ylioppilaskirjoitusten ilmoittautumisasiat rehtorin kanssa - järjestää tutor toimintaa ja kehittää sitä - järjestää koulutusmarkkinat Ranualla tai järjestää matkat muualla vietettäville koulutusmarkkinoille/-messuille Luokanvalvoja Luokanvalvoja opettaa luokkaansa, huolehtii luokkansa järjestäytymisestä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Hän seuraa luokkansa oppilaiden koulumenestystä, käytöstä ja poissaoloja. Luokanvalvoja pitää yhteyttä huoltajiin ja tiedottaa oppilaille koulun tapahtumista. Luokanvalvoja osallistuu tarvittaessa oppilashyvinvointityöryhmän toimintaan. Luokanvalvoja on henkilö, jonka puoleen huoltaja voi kääntyä lapsensa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa Ryhmänohjaaja Ryhmänohjaajan rooli ohjauksessa ja opiskelijahuollossa on keskeinen. Ryhmänohjaajat perehdyttävät yhdessä opinto-ohjaajan kanssa lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat oppilaitoksen 15

16 toimintaan ja lukio-opiskeluun. Ryhmänohjaajan tehtäviin kuuluu myös ryhmäyttäminen yhdessä oppilaskunnan hallituksen kanssa. Ryhmänohjaaja keskustelee henkilökohtaisesti 1. vuosikurssin opiskelijan kanssa, seuraa säännöllisesti aineenopettajien avulla ryhmänsä opiskelijoiden poissaoloja ja myöhästymisiä, opintoja, etenemistä, etenemisesteitä ja opintosuunnitelmia. Opintosuunnitelma tarkistetaan jokaista jaksoa varten jakson vaihtuessa. Ongelmatilanteessa ensisijaisesti ryhmänohjaaja keskustelee asiasta opiskelijan ja tarvittaessa huoltajien kanssa ja, jos ongelma ei ratkea, siirtää asian opinto-ohjaajalle, kuraattorille, terveydenhoitajalle tai rehtorille. Ryhmänohjaaja pitää säännöllisesti yhteyttä huoltajiin ja opinto-ohjaajaan, pitää ropo-tuokioita ja osallistuu tarvittaessa opiskelijahyvinvointityöryhmän kokouksiin. Ryhmänohjaaja suunnittelee ja toteuttaa vanhempainiltoja yhdessä rehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa Rehtori Peruskoulun rehtorin tärkeimpänä tehtävänä on johtaa kouluaan siten, että oppilaille varmistetaan jatko-opintoja varten tarvittavat perustiedot ja -taidot sekä yhteiskunnassa vaadittava sosiaalinen osaaminen. Rehtori välittää opettajakunnalle tietoa koulutyöhön liittyvistä asioista ja muutoksista. Hän tiedottaa myös oppilaita ja opiskelijoita sekä heidän huoltajiaan koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvistä asioista. Rehtorin poissa ollessa apulaisrehtori on koulun johtaja. Lisäksi lukiossa rehtori laatii kurssitarjottimen, joka mahdollistaa kaikkien osallistumisen oppilaanohjaustunneille Rehtori esittelee lukiota yläasteen oppilaiden huoltajille ja huolehtii ylioppilaskirjoituksiin liittyvistä muodollisuuksista Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja pyrkii vahvistamaan lapsen/oppilaan/opiskelijan tervettä kehitystä, hänen toimintakykyään ja edellytyksiä ihmisenä kasvamiseen, koulunkäyntiin ja opiskeluun. Hän on erikoistunut yksilön fyysiseen terveyteen, mutta voi tarvittaessa toimia koulukuraattorin ja psykologin kanssa yhteistyössä johtuen yksilön moninaisista huolista. Oppilas/opiskelija saa sairastuessaan terveydenhoitajalta todistuksen koulua varten poissaolojen selvittämiseksi. Ajanvaraukset koululääkärille tehdään terveydenhoitajan kautta. Terveydenhoitaja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Pitkäaikaissairaat ja erityistukea tarvitsevat saavat kouluterveydenhuollon kautta tarvitsemansa tuen. Rokotusohjelma jatkuu lukiossa tehosteiden antamisena. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koulun tiloissa. Terveydenhoitajan vastaanottoajat ilmoitetaan lukuvuosittain. Kouluterveydenhoitaja kutsuu opiskelijat henkilökohtaiseen terveystarkastukseen toisen opiskeluvuoden aikana. Koulutapaturmissa terveydenhoitaja, koululääkäri tai opettaja antaa ensiavun. Jatkohoito annetaan Ranuan terveyskeskuksessa tai Rovaniemellä Lapin Keskussairaalassa. Suun terveydenhuolto hoidetaan Ranuan kunnan hammashoitolassa. Lukiolaiset hoitavat itse ajanvarauksen. 16

17 Ranuan kunnassa on laadittu moniammatillisena yhteistyönä Ranuan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ehkäisevän suun terveydenhuollon ohjelma Koulukuraattori Koulukuraattori on koulun/oppilaitoksen sosiaalityöntekijä, jonka tavoitteena on tukea koulunkäyntiä, lisätä sosiaalista hyvinvointia ja myönteistä kokonaiskehitystä. Kuraattori on mukana oppilaitosten opetus- ja kasvatustyössä sekä on osana muuta oppilas- ja opiskelijahuollollista toimintaa. Kuraattorin vastuualueena on oppilaiden ja opiskelijoiden psykososiaalinen tukeminen. Kuraattoritoiminnalla pyritään vahvistamaan oppilaan ja opiskelijoiden oppimisen sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiä sekä edistämään opiskelijoiden tervettä kehitystä ja toimintakykyä. Kuraattori selvittää oppilaiden/opiskelijoiden erilaisia sosiaalisia ongelmatilanteita, käy yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tukikeskusteluja, luo tarvittaessa yksilöiden tueksi sosiaalisia tukiverkostoja sekä ohjaa heitä tarvittaessa jatkohoitoon. Kuraattori selvittää oppilaiden/opiskelijoiden oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja pyrkii omalta osaltaan varmistamaan sen, että he saavat tarvitsemansa tukitoimet opiskelun sujumiseksi. Yhteydenpito huoltajiin ja muihin oppilaiden/opiskelijoiden kanssa työskenteleviin tahoihin on oleellinen osa kuraattorin työtä. Kuraattori osallistuu koulujen/oppilaitoksen opetussuunnitelmatyöhön sekä tukee opettajia ja muuta henkilöstöä kouluissa/oppilaitoksissa esiintyvien vaikeiden tilanteiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa. Kuraattori auttaa oppilaita ja opiskelijoita mm. seuraavanlaisissa asioissa: - opiskeluun liittyvät asiat (oppimisvaikeudet, poissaolot, motivoitumattomuus, vaikeudet oppilaitoksen henkilökunnan ja opiskelijatovereiden kanssa, pohdinnat opintojen jatkamisesta/keskeyttämisestä) - henkilökohtaiset ja ihmissuhteisiin liittyvät asiat (yksinäisyys, mielenterveyteen liittyvät kysymykset, päihteet, vaikeudet kotona, ongelmat seurustelu- tai kaverisuhteissa, kiusaaminen ja muu väkivalta) - toimeentuloon liittyvät asiat (opintososiaaliset etuudet, toimeentulotuki) - asumiseen liittyvät asiat (asunnon tai asuntolapaikan hakemiseen/vaihtamiseen liittyvät asiat) - vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin liittyvät asiat - muut mahdolliset asiat. Huoltajat, opettajat ja oppilaat/opiskelijat voivat itse ottaa yhteyttä koulukuraattoriin, jos oppilaalla/opiskelijalla on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu muutoksia. Koulukuraattorin keskeisimmät työmuodot ovat keskustelutuen tarjoaminen, yhteistyöneuvottelut eri tahojen kanssa ja tukitoimien järjestäminen. Koulukuraattori on tavattavissa kirkonkylän kouluilla etukäteen ilmoitettuina päivinä. Sivukylien kouluilla kuraattori vierailee kutsusta. Häneen voi ottaa yhteyttä suoraan tai opintoohjaajan välityksellä Psykologi Ranuan terveyskeskuksessa toimivan psykologin työn tavoitteena on tukea ja edistää oppilaan/opiskelijan ja hänen perheensä psyykkistä hyvinvointia. 17

18 Psykologi tarjoaa perheneuvontaa lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen, vanhemmuuteen ja perheen ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa. Lukioikäisten kohdalla psykologin työ painottuu opiskelijan mielenterveyden pulmien, kuten masennuksen, hoitamiseen. Psykologi auttaa tarvittaessa opiskelijoita, joilla on oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja pyrkii edistämään heidän oppimisvalmiuksiaan. Toimenkuvaan kuuluu myös oppimiseen, opiskeluun ja mielenterveyteen liittyvät psykologin tutkimukset ja arviot. Oppilas/opiskelija tai hänen perheensä voi ottaa suoraan yhteyttä psykologiin tai ajanvarauksen kautta. Toiset nuoren kanssa työskentelevät tahot voivat myös suositella yhteydenottoa. Psykologi toimii räätälöidysti tilanteen ja tarpeen mukaan. Työskentely voi sisältää yksilö- tai perhetapaamisia ja verkostotyötä opiskelijalle tärkeiden tahojen kanssa. Käynnit ovat luottamuksellisia, vapaaehtoisia ja maksuttomia Konsultaatio Opetusalalla tulee eteen oppilaiden uudenlaisia ja yhä monimutkaisempia haasteita, tulee uutta tietoa ja uusia menetelmiä. Opettajan, kuten muun ammattialan työntekijän ammattitaitoon kuuluu, että hän tuntee oman osaamisensa rajat. Tarvittaessa hän turvautuu kollegojensa ja muiden asiantuntijoiden konsultaatioapuun, pyytää työnohjausta, hakeutuu täydennyskoulutuksiin yms Vertaismentorointi (verme) Verme eli vertaisryhmämentorointi on uusi työssä oppimisen ja vertaistuen muoto opetusalalla. Se on tarkoitettu erityisesti uudessa työssä aloittaville opettajille ja koulunkäynnin ohjaajille. Myös kokeneet osaajat ovat tervetulleita mukaan jakamaan ajatuksiaan. Verme -ryhmä kokoontuu yleensä iltapäivisin noin kerran kuussa keskustelemaan ajankohtaisista työhön liittyvistä asioista. Verme-ryhmän voi perustaa esimerkiksi oppiaineen, koulutusalan, kouluasteen tai tietyn teeman ympärille. Ryhmä toimii itsenäisesti suunnitellen oman ohjelmansa. Tavoitteena on oppia yhdessä kokemuksia jakamalla. Lisää tietoa vermestä saa kunnan koulutoimesta ja sivustolta. 3.4 Tietojen salassapito ja tiedonantovelvollisuus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että oppilaan henkilötietojen käsittelyssä on lähtökohtana luottamus ja yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajiensa välillä. Koulujen henkilökunnan on oltava tietoinen heitä koskevasta Perusopetuslain 40 mukaisesta salassapitosäännöstä: Luvattomasti ei saa sivullisille ilmaista, mitä on tehtäviä hoitaessaan saatu tietää oppilaiden tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Sivullisia ovat myös opettajat, jotka eivät opeta ko. oppilasta / opiskelijaa. Jotta opettaja voi huolehtia oppilaan hyvinvoinnista, hän saa siirtää ne välttämättömät tiedot, jotka tarvitaan oppilaan opetuksen järjestämiseksi. (POL 1998/ ) Tietoja luovuttaessa on harkittava, mikä tieto on välttämätöntä opetuksen järjestämisessä. 18

19 Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. (Perusopetuslaki 40 ). Alaikäinen voi tietyissä tilanteissa kieltää itseään koskevien tietojen luovuttamisen huoltajilleen. Silloin kun alaikäinen katsotaan ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykeneväiseksi päättämään omasta hoidostaan, hänellä on Lain potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785, 9 2 mom. perusteella oikeus kieltää hoitoansa ja terveydentilaansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen. Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812 11, 3 mom. perusteella alaikäinen voi painavasta syystä kieltää antamasta itseään koskevia tietoja huoltajalleen, jollei se ole selvästi alaikäisen edun vastaista. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu (OPS perusteiden muutokset ja täydennykset ). Opetuksen järjestäjällä on oikeus saada opetuksen järjestämiseen liittyviä välttämättömiä tietoja. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetukseen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä (Perusopetuslaki 41 ). Oppilas- ja opiskelijahuollon kannalta tärkeimmät salassapitoperusteet sisältyvät 24 :n 1 momentin 25, 30 ja 32 kohtaan. - Lain 24 :n mukaan salassa pidettäviä asioita ovat mm. oppilashuoltoa koskevat asiakirjat sekä oppilashuoltoryhmän työskentelystä tehdyt kirjaukset, tiedot terveydentilasta, sosiaalihuollon asiakkuus, psykologiset testit/tutkimukset, henkilön yksityiselämä. - Yllä mainitun pykälän 30 kohdan mukaan oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ovat ehdottomasti salassa pidettäviä. Pykälässä tarkoitettuihin oppilashuoltoa koskeviin asiakirjoihin sisältyy usein muun muassa lapsen ja nuoren terveydentilaan tai hänen perheensä yksityiselämän piiriin kuuluvia tietoja, jotka jo sinällään ovat salassa pidettäviä. - Huoltajalla on oikeus saada tietoonsa opiskelijahuoltoryhmässä käsitellyt asiat oman lapsensa kohdalta. - Yksittäisen nuoren asiassa kirjataan asian esille tuoja, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet, seuranta ja vastuuhenkilö(t). Tehty muistio on virallinen, ja se on näytettävä pyydettäessä opiskelijalle. Kirjausten avulla voidaan myöhemmin osoittaa, miten asiaan on puututtu. Omat henkilökohtaiset muistiinpanot eivät ole julkisia. Lukiolaista opiskelijaa koskevaa, opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa voidaan vaihtaa opetushenkilöstön, terveydenhuollon tai muusta oppilashuollosta vastaavien henkilöiden kesken. - Opiskelijahuolto ja opetuksen järjestäjän lakisääteiset tehtävät edellyttävät opiskelijaa koskevaa tietoja. - Opiskelijan asemaa suojaa luottamuksellisuus, joka ilmenee lainsäädännössä salassapitovelvollisuutta koskevia säännöksinä. - Lukiolain mukaan salassapito koskee tietoja, joita koulutukseen liittyviä tehtäviä hoidettaessa on saatu tietää opiskelijoiden, henkilöstön tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta. 19

20 - Vaitiolovelvollisuus koskee myös suullista tietoa. Vaikka koko lukion henkilökunta on vaitiolovelvollinen, yksittäisen opiskelijan henkilökohtaisia asioita ei saa käsitellä yleisesti esimerkiksi henkilöstön kokouksissa tai opettajanhuoneessa. Viranomainen voi antaa toiselle viranomaiselle tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta, jos: - tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti (salassapidon/vaitiolovelvollisuuden estämättä) säädetty, - se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa siihen suostumuksensa. Esimerkiksi koulutuksen järjestäjä on velvollinen antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä salassapitovelvollisuuden estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyen toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten. - Sosiaalihuollon viranomaisilla on tiedonsaantioikeus, mutta he eivät ole velvollisia luovuttamaan salassa pidettäviä tietoja oppilaitokselle. - Salassapito-ongelmia voidaan välttää pyytämällä huoltajan suostumus käsitellä asiaa opiskelijahuollossa sekä yhteistyössä koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. - Huoltajan suostumus voidaan pyytää kirjallisena, mutta suullinen suostumus riittää. Suostumuksessa on nimettävä käsiteltävä asia. 3.5 Nivelvaiheyhteistyö Kaikissa nivelvaiheissa eli siirtymävaiheissa tiedon on kuljettava niin, että lapsen tai nuoren oppimispolku säilyy yhtenäisenä ja toiminta on suunnitelmallista. Kun on aloitettu jokin tukitoimi, huolehditaan, että se jatkuu niin pitkään kuin on tarvetta. Opettajan vaihtuessa lapsen opinpolulla saman kunnan sisällä, koulunkäyntiin liittyvät tiedot on siirrettävä uudelle opettajalle, niin että huoltajat tietävät tulevasta tiedonsiirrosta. Huoltajille varataan mahdollisuus osallistua tiedonsiirtopalaveriin. Kun oppilas vaihtaa paikkakuntaa tai toisen opetuksenjärjestäjän oppilaitokseen, siirretään julkiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä. Salassa pidettäviä tietoja saa siirtää vain huoltajan suostumuksella Siirtyminen esiopetuksesta alakouluun Esiopetuksessa olevien oppilaiden vanhemmilta otetaan lasta koskevien tietojen tiedonsiirtolupa (LIITE 9), joka koskee lapsen koko perusopetuksen opinpolkua. Esioppilaasta täytetään tiedonsiirtokaavake (LIITE 10), jossa on sekä vanhempien osuus että esiopettajan tekemät havainnot. Tiedonsiirrossa ei ole ongelmaa, koska esiopetus on osa perusopetusta ja molemmat ovat perusopetuslain alaista toimintaa. (Perusopetuslaki 2003, 1. luku.) Nivelvaiheessa esiopetuksesta alkuopetukseen järjestetään yhteispalaveri, jossa ovat mukana esiopettaja, alkuopettaja, rehtori, erityisopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto), kouluterveydenhoitaja, psykologi ja huoltajat. Palaverissa keskustellaan jokaisen oppilaan koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Ekaluokkalaisten kuten muilla luokka-asteilla oppilashuollollinen seuranta on kerran lukukaudessa, jotta voidaan moniammatillisesti pohtia, kenen oppilaan on tärkeää saada esim. tehostettua tukea. 20

21 3.5.2 Siirtyminen alakoulusta yläkouluun Opinto-ohjaaja lähettää keväällä tiedotteen niveltämisvaiheen aikatauluista 6.-luokkalaisten koteihin. Nivelvaiheessa alakoulusta yläkouluun opinto-ohjaaja haastattelee jokaisen oppilaan ja keskustelee 6.-luokkalaisten opettajien kanssa. Nivelvaiheessa on käytössä tiedonsiirtokaavake, jossa on sekä koulun että kodin osuus. (LIITE 11) Kirkonkylän koulun 5-luokkalaiset siirtyvät suorittamaan 6-luokan yläkoululle. Luokanopettaja opettaa oppilaita oppilaiden omissa luokissa yläkoululla. Tarvittaessa luokanopettajat ja aineenopettajat hoitavat yhdessä 6. luokkalaisten opetusta. Mikäli oppilaan luokanopettaja vaihtuu tämän nivelvaiheen yhteydessä, siirretään tarvittavat tiedot oppilaasta uudelle luokanopettajalle Peruskoulun ja toisen asteen nivelvaihe ja nivelvaiheen tiedonsiirto Oppilas-/opiskelijahuollollisen tiedonsiirron tavoitteena on tukea nuoren siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle ja edesauttaa opintojen joustavaa aloittamista. Tiedonsiirrolla on tarkoitus tukea opiskelijan onnistumista ja hyvinvointia sekä auttaa toista astetta ennakoimaan tilanteita, joissa opiskelija saattaa olla erityisen tuen tarpeessa. Oppilas-/opiskelijatietojen siirtämisen tulee aina olla luottamuksellista ja opiskelijan edun mukaisesti toteutettua. Tiedonsiirtoon tulee olla huoltajan lupa. Toisen asteen opetuksen ja ohjauksen järjestämisen kannalta olennaista siirrettävää tietoa on esim.: -poikkeuksellisen suuri poissaolojen määrä yläkoulussa -opiskeluun liittyvät erityispiirteet yläkoulussa (esim. lukivaikeudet ja oppimisvaikeudet) -opiskelun järjestämiseen vaikuttavat psyko-sosiaaliset tekijät (esim. kiusaaminen). Tiedonsiirrossa ovat mukana ne henkilöt, jotka parhaiten ovat perillä oppilaan kokonaistilanteesta (esim. opinto-ohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja). Toisella asteella tiedon vastaanottaa opinto-ohjaaja, joka toimittaa tarvittavan tiedon eteenpäin ryhmänohjaajalle ja opiskelijahuoltoryhmälle. Rajanylittäjät Ranualla käynnistyy 2011 Rajanylittäjät-hanke. Hanke on valtakunnallinen. Kohderyhmänä ovat nuorten ohjaus- ja palveluverkostot, nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö toiminta. Hanke on moniammatillinen, jossa pyritään tekemään yhteistyötä kaikkien nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Hankkeessa haetaan keinoja monialaisen yhteistyön vahvistamiseen ja korostetaan tulosten juurruttamista käytäntöön 3.6 Poissaolot Perusopetuslain (POL 26 ) mukaan opetuksen järjestäjän tulee seurata oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle Poissaolot peruskoulussa Huoltajan on huolehdittava, että oppilaan oppivelvollisuus tulee suoritettua. Huoltaja on velvollinen ilmoittamaan oppilaan poissaolosta saman päivän aikana. 21

22 Huoltajan tulee toimittaa viikon jatkuneesta poissaolosta kirjallinen selvitys koululle. Muussa kuin sairastumistapauksessa huoltaja anoo lupaa perusteltuun poissaoloon opettajalta. Jos oppilas tarvitsee vapaata enemmän kuin kolme päivää, anomus tehdään rehtorille. Pitkäaikaista poissaoloa (esim. lomamatkaa) varten on anottava lupa koulun rehtorilta viimeistään viikkoa ennen poissaolon alkamista. Poissaoloanomus löytyy Ranuan kunnan nettisivuilta opetuksen ja koulutuksen osiosta. Mikäli poissaoloja (lukuun ottamatta anottuja ja selvitettyjä poissaoloja) kertyy oppilaalle yhteensä 50 tuntia, kutsutaan huoltajat koululle keskustelemaan oppilaan asioista vastaavien henkilöiden ja tarvittaessa opiskelijahyvinvointityöryhmän edustajien kanssa. Mikäli poissaoloja kertyy oppilaalle lisää huoltajien kanssa käydyn keskustelun jälkeen, asia siirretään oppilas- /opiskelijahyvinvointityöryhmän käsittelyyn. Poissaolojen käsittely siirtyy sivistyslautakunnalle, jos poissaoloja kertyy 120 tuntia. Oppilas pois koulusta kotoa ei ilmoitusta 1. päivänä Oppilaan poissaolo aiheuttaa huolta huoltajan ilmoitus samana päivänä opettaja/ luokanvalvoja on yhteydessä huoltajiin poissaoloja yhteensä 50h kirjataan yhteydenotto, jos ei saada huoltajiin yhteyttä palaveri opettajan ja huoltajan kesken poissaolo selvitetään mahdollisimman pian terveydenhoitaja/lääkäri tai kuraattori mahdolliset tukitoimet oppilashuoltoryhmä käsittelee Sivistyslautakunta 22

23 3.6.2 Poissaolot lukiossa Huoltajan velvollisuus on ilmoittaa opiskelijan poissaolosta ryhmänohjaajalle välittömästi seuraavana arkipäivänä. Mikäli opiskelija sairastuu kesken koulupäivän, hänen on pyydettävä lupa poistumiseen ryhmänohjaajalta, päättyvän tai alkavan tunnin opettajalta, terveydenhoitajalta tai lukion rehtorilta. Ilman lupaa ei saa poistua kesken koulupäivän. Yksityisasioiden hoitamista varten hyväksyttävästä syystä luvan 1-3 tunnin poissaoloon myöntää kyseisen oppitunnin opettaja ja luvan enintään kolmen päivän poissaoloon myöntää ryhmänohjaaja. Pidemmissä poissaoloissa luvan myöntää lukion rehtori. Tällöin täytetään lupahakemus ja lupaa anotaan viimeistään viikkoa ennen poissaolon alkamista. Jos poissaolon vuoksi on jäänyt esimerkiksi koe tekemättä, on opiskelijan velvollisuus heti kouluun palattuaan ottaa yhteyttä ko. aineen opettajaan ja sovittava kokeen suorittamisesta. Lukiossa on joka jakson jälkeen uusintakuulustelupäivä, jolloin tekemättä jääneet kokeet ja muut tehtävät suoritetaan. Lukiossa tunnin alkamisen merkkinä on suljettu luokan ovi. Tunnilta myöhästynyt opiskelija menee tällöin kirjaston tiloihin opiskelemaan itsenäisesti. Opiskelijan on kyettävä selvittämään kaikki poissaolot hyväksytysti ja jos aiheettomia poissaoloja on enemmän kuin yksi niin opiskelija poistetaan kurssilta. Aiheettomiksi poissaoloiksi katsotaan kaikki muut paitsi Ranuan lukion suoritusohjeistossa mainitut poissaolojen syyt. 3.7 Kunnan varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat ja ohjeet Koulujen henkilökunta perehtyy koulujen työrauha- ja turvallisuuskansioon (koulussa sovittu paikka) ja tarkentavat sen pohjalta koulukohtaiset toimintamallit sekä työn- ja vastuunjaon kriisitilanteissa. Koulukohtaisen kriisitilanteen toimintamallit on päivitettävä vuosittain. Kriisisuunnitelmassa koulu tarkentaa omat toimintatapansa erilaisissa nopeaa reagointia vaativissa ongelmatilanteissa. Tällaisia ovat ainakin kiusaamiset, päihteiden ja huumaavien aineiden käyttö, väkivalta tai sen uhka, kuolemantapaukset ja onnettomuudet. Kriisiohjeissa koulu määrittelee, keneen otetaan ensi- ja toissijaisesti yhteys eri kriisitilanteissa, määritellään koululle kriisiryhmä, sovitaan siitä, miten kriiseistä tiedotetaan koulun sisällä ja koulun ulkopuolelle, päätetään kriisitilanteen seuraamisesta ja siitä, miten kriisin jälkihoito järjestetään. Ranuan kunnassa laaditut suunnitelmat ja ohjeet: Kunnan valmiussuunnitelma Kunnan turvallisuussuunnitelma Sivistystoimen valmiussuunnitelma Koulujen pelastussuunnitelmat Koulujen kriisisuunnitelmat Koulujen järjestyssäännöt Varhaiskasvatusyksiköiden turvallisuussuunnitelmat Päivähoidon ja esiopetuksen kriisisuunnitelmat Oppilaitoksen turvallisuuteen kohdistuva uhkailu Oppilaitoksen, opiskelijoiden, oppilaiden tai henkilökunnan turvallisuutta uhkaavat viestit (kirjalliset uhkailut tai uhkaavat sähköpostit, nettikirjoitukset, keskustelukanavaviestit, tekstiviestit) ovat aina poliisiasia. Huhut viesteistä leviävät kouluyhteisössä erittäin nopeasti ja saattavat normaalin koulurytmin epäjärjestykseen. Huhut aiheuttavat opiskelijoissa ja henkilökunnassa pelkoa, ahdistusta, unettomuutta ja jopa paniikkireaktioita. 23

24 Oppilaitoksen turvallisuutta uhkaavien huhujen tai todellisten uhkailujen ilmitullessa on asiasta tiedotettava heti rehtorille/koulun johtajalle. Oppilaitoksen henkilöstö toimii kriisisuunnitelman mukaisesti uhkaavissa tilanteissa. Avoin ja selkeä tiedottaminen on muistettava kaikissa tilanteissa. Opiskelijan turvallisuutta koskevat suunnitelmat ja järjestyssäännöt (LL 21 ) Opiskelijan turvallista opiskeluympäristöä koskevaa säännöstä muutettiin siten, että opetuksen/koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (kriisisuunnitelma ja pelastussuunnitelma). Lisäksi opetuksen/koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä myös järjestyssäännöt tai antaa muut oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään oppilaitoksen sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöissä tai vastaavissa määräyksissä voidaan antaa oppilaitoksen turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa oppilaitoksen omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta oppilaitoksen tiloissa ja oppilaitoksen alueella. 4 Oppilashyvinvoinnin tuki Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. (OPS:n perusteet 2010) Esi ja perusopetuksen oppilaille annettava tuki jaetaan kolmeen osa-alueeseen: - yleiseen, kaikille annettavaan tukeen - laajempaan tehostettuun tukeen - erityiseen tukeen, jota saavat ne oppilaat, jotka on otettu/siirretty erityisen tuen piiriin 24

25 HYVÄ KOULUPÄIVÄ: laadukas perusopetus, kasvua ja kehitystä tukeva toimintakulttuuri, yhteisöllisyys, kodin ja koulun yhteistyö, turvallisuus.. YLEINEN TUKI PA TEHOSTETTU PS ERITYINEN TUKI TUKI Lakisääteiset prosessit Pedagoginen arvio Oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätös ja HOJKS Opetuksen ja tuen suunnittelun välineet opettajan oma työväline, voi käyttää PA-pohjaa (multiprimukseen) esimerkkejä tukimuodoista koti-koulu yhteistyö eriyttäminen oppilaanohjaus oppilashuollon tuki tukiopetus osa-aikainen erityisopetus apuvälineet yms. avustajapalvelut ohjaus ja tukipalvelut aamu ja iltapäivätoiminta kerhotoiminta oppimissuunnitelma Pedagoginen arvio ja selvitys (pakollinen, multiprimukseen) HOJKS (pakollinen,multiprimukseen) esimerkkejä tukimuodoista esimerkkejä tukimuodoista koti-koulu yhteistyö koti-koulu yhteistyö eriyttäminen eriyttäminen oppilaanohjaus oppilaanohjaus oppilashuollon tuki oppilashuollon tuki tukiopetus tukiopetus osa-aikainen erityisopetus osa-aikainen erityisopetus apuvälineet yms. kokoaikainen erityisopetus avustajapalvelut apuvälineet yms. ohjaus- ja tukipalvelut avustajapalvelut JOPO ohjaus- ja tukipalvelut viikottainen/päivittäinen kotiopetus yhteydenpito kotiin sairaalakoulu koulun aloittaminen vuotta myöhemmin luokalle jättäminen Tuen järjestäminen: joustavat ryhmittelyt, ryhmäkoko, samanaikaisopetus, tiimiopettajuus, tuki osana kerhotoimintaa, aamu ja iltapäivätoimintaa sekä yhteistoiminnallinen oppiminen Kuvio 1. Opetushallituksen kolmiportaisen tuen malli täydennettynä paikallisilla toteutuksilla. 4.1 Kodin ja koulun yhteistyö Lapsi ja nuori elävät samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Koulun tärkeimmät yhteistyökumppanit lapsen ja nuoren opiskelun ja hyvinvoinnin tukemisessa ovat huoltajat. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta sekä auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä yhteisesti sovittujen arvojen pohjalta. Koulu on yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. 25

26 Kodin ja koulun välinen yhteistyö on määritelty opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja kehitetään koko esi- ja perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Verkostopalavereita järjestetään, jotta saadaan moniammatillinen kohtaaminen mahdollisimman tasavertaisena. Tulevaisuuden muistelu menetelmänä painottuu hyvin olevien asioiden kautta suunnittelemaan tulevaa ja tarvittavia tukitoimia. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun, että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003). Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä tuetaan opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Opiskelijan kanssa yhteistyössä otetaan huomioon aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyys ja oma vastuullisuus. Koti koulu-palavereissa opettaja keskustelee lapsen/nuoren koulunkäyntiin liittyvistä asioista yhdessä huoltajien (ja lapsen/nuoren) sekä mahdollisen muiden asiantuntijoiden kanssa. Asioiden kirjaamiseen voi käyttää palaverilomaketta. (LIITE 12) Vanhemmilta edellytetään koulutyön aktiivista tukemista. Yhteistyön toteutusmuotoja ovat seuraavat: - huoltajavartit (kehittämis- ja arviointikeskustelut) esiopetuksessa ja kaikilla perusopetuksen luokka-asteilla vähintään 1/lukuvuosi - koulutoimen kehittämistoiminta (ohjausryhmät yms.) - opettajan ja vanhempien välinen yhteydenpito (neuvottelut, viestit) - huoltajaillat (luokkakohtaiset, koulukohtaiset ja koko kunnan yhteiset) - laaja oppilashuoltotyöryhmä eli oppilashyvinvoinnin seurantatyöryhmä, joka kokoontuu jatkossa kahdesti vuodessa - luokka-asteittainen yhteistyön kehittäminen. 4.2 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Uuden perusopetuksen lakimuutosten tavoite on vahvistaa esi- ja perusopetuksen oppilaan oikeutta saada oppimiselleen ja koulunkäynnilleen tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuk- 26

27 sen yhteydessä. Tavoitteena on myös lisätä oppilaille annettavan tuen suunnitelmallisuutta ja tehostaa nykyisin käytössä olevia tukitoimia. ERITYINEN TUKI erityisen tuen päätön on määräaikainen: tarkistetaan keväisin 2. luokalla, 5.luokalla ja 7. luokalla. Tehdään jotain toisin ja arvioidaan tehoaako ja miksi? Pedagoginen keskustelu, havainnointi, kokeet ja seulat pedagoginen keskustelu ja havainnointi, testit moniammatillinen keskustelu Pedagoginen keskustelu ja havainnointi, testit, oppiaineiden kokeet. PEDAGOGINEN SELVITYS opettaja laatii yhdessä muiden toimijoiden kanssa; yhteistyö huoltajien kanssa moniammatillinen konsultaatio stj. tekee erityisen tuen päätöksen TEHOSTETTU TUKI tehdään oppimissuunnitelma oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin TAI työryhmän selvityksen jälkeen oppilas jatkaa yleisen tuen piirissä PEDAGOGINEN ARVIO, jonka opettaja/opettajat laativat oppilashyvinvointityöryhmää varten; yhteistyö huoltajien ja erityisopettajien kanssa YLEINEN TUKI Oppimissuunnitelma mahdollinen Tehdään jotain toisin ja arvioidaan tehoaako ja miksi? Tehdään jotain toisin ja arvioidaan tehoaako ja miksi? HYVIN TOIMIVA PERUSOPETUS Avoin, yhteisöllinen, psyykkisiä perustarpeita tukeva Kaikki toiminta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa Kaikissa vaiheissa kaikki asianomaiset toimivat yhdessä Koti -koulupalaverit toteutuvat säännöllisesti (sekä muu yhteistyö) Kuvio 2. Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki perusopetuksessa. 27

28 4.2.1 Yleinen tuki Jokaisella oppilaalla on oikeus saada laadukasta opetusta sekä mahdollisuus saada tukea ja ohjausta oppimiseen ja koulunkäyntiin. Yleinen tuen aikana kaikilla oppilailla on oikeus saada tukea oppimiseensa ja kehittymiseensä, ilman erityisen tuen päätöstä. Opettajien tehtäviin kuuluu tarvittavien tukimuotojen tarjoaminen sekä tuen tarpeen arviointi. Yleisen tuen tukimuodot ovat väliaikaisia ja lyhytkestoisia. Erityisesti koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön kiinnitetään huomiota yleisen tuen aikana. Yleisen tuen aikana on mahdollista myös laatia oppimissuunnitelma. Koulun toimintatapoja ja kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010) Tehostettu tuki (PoL 16 a ) Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, tulee antaa tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki sisältää oppilaalle annettavia, säädettyjä tukimuotoja sekä tarvittavia pedagogisia järjestelyjä. Tehostettua tukea varten tehdään oppilaalle pedagoginen arvio, yhdessä opetushenkilöstön ja huoltajien kanssa Erityinen tuki (PoL17 ) Pedagoginen arvio Pedagogisen arvioinnin tekemisessä on mukana opettajan lisäksi huoltaja, oppilas ja mahdollisesti muita oppilaan kanssa työskenteleviä henkilöitä. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen tulee käsitellä pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti tarkoitetussa oppilashuoltotyössä. Pedagogista arviota voidaan täydentää tarvittaessa lääketieteellisellä tai psykologisella lausunnolla. Oppimissuunnitelma Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden edellyttämällä tavalla, luokan/aineenopettajan tai/ja erityisopettajan yhdessä oppilaan ja huoltajien ja oppilaan kanssa laatima suunnitelma tehostetusta tuesta, jossa määritellään lähtökohdat, opetuksen tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi. Kun oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä, oppilaalle tulee antaa erityistä tukea. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muista perusopetuksen tukimuodoista. Erityisopetus järjestetään oppilaan edun mukaisesti ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä. Opiskeluympäristönä voi olla myös pienryhmä. Pedagoginen selvitys Pedagoginen selvitys on oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta saatu selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä ja/tai moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppi- 28

29 laan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä näiden perusteella tehty selvitys erityisen tuen tarpeesta. Pedagogista selvitystä tulee tarvittaessa täydentää psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Selvityksestä ilmenee oppilaan vahvuudet sekä kehitettävät alueet sekä hänen saamansa tehostettu tuki ja arvio mahdollisista pedagogisista ja/tai oppilashuollollisista järjestelyistä. Erityisen tuen järjestämiseksi oppilaalle tulee tehdä kirjallinen päätös enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Ranualla pedagoginen selvitys tehdään ennen erityiseen tukeen siirtymistä. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Mikäli yleisen tuen tukimuodot eivät ole riittäviä, voidaan oppilaalle tarjota erilaisia erityisopetuksen palveluita. Erityisopetus on yleisopetusta täydentävää opetusta, jolla pyritään poistamaan oppimisen esteitä, tukemaan oppilaan yksilöllistä kehitystä ja auttamaan erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita. Osa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Opetus tapahtuu sovitun mittaisina jaksoina samanaikais-, pienryhmä- tai yksilöopetuksena. Oppilaan säännöllisestä tuentarpeesta ollaan yhteydessä huoltajiin. Erityisen tuen päätös Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän tulee kuulla oppilaan huoltajaa ja hankkia pedagoginen selvitys. Erityisen tuen antamiseksi sivistystoimenjohtaja tekee kirjallisen päätöksen pedagogisen selvityksen perusteella. Erityisen tuen päätös tehdään enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan opetuksen järjestämispaikka, pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen (oppimäärien yksilöllistäminen). HOJKS (17 a ) Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelmasta ilmenee oppilaan erityisen tuen päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kahdesti lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. HOJKS:n tekee yleensä oma opettaja (luokanopettaja/aineenopettaja ja erityisopettaja) moniammatillisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. HOJKS:a ei voi laatia esteellinen henkilö (hallintolaki 27 ja 28), koska se on virallinen asiakirja, jossa on mukana mm. arviointiin liittyviä asioita. Huoltaja tai muu läheinen sukulainen ei täten voi laatia oppilaan HOJKS:a. HOJKS:n tekemisessä ovat mukana huoltaja/t, oppilas, erityisopettaja/t, opettaja/t, tarvittaessa avustaja, kuntoutuksen ohjaaja, terveydenhoitaja, lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä tai muu yhteistyötaho. HOJKS päivitykset tehdään syyslomaan mennessä ja huhtikuun loppuun mennessä. 29

30 4.2.4 Tukimuotoja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada tarvitsemansa tukitoimet, tukiopetusta, erityisopetusta, tulkitsemis ja avustajapalveluita sekä muita opetus ja oppilashyvinvointipalveluita. Koulun tukitoimet muodostavat verkon, jolla voidaan tukea hyvinkin erilaisista syistä kumpuavia ja erilailla ilmeneviä oppimisvaikeuksia. Oppilaan on tärkeää saada tukea heti sen tarpeen ilmetessä. Opetuksen järjestämisessä tulee huomioida kunkin oppilaan vahvuudet, lähtökohdat ja kehitystarpeet. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista (OPS perusteet 2010). Tukimuotoja ovat mm. sosiaaliset taidot ja yhteisöllisyys, eriyttäminen, samanaikaisopetus, oppilaanohjaus, dialoginen verkostotyö, tulevaisuuden muistelu-oppilaspalaveri, tukiopetus, apuvälineet ja muut tukipalvelut, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut ja kodin ja koulun välinen yhteistyö. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on merkittävä osa koulujen toimintaa, mutta se on myös tärkeä tukimuoto. Koska yhteistyö kodin ja koulun kanssa on osa koulun toimintaa ja tärkeä osa kolmiportaisen tuen järjestämisessä, kuvataan yhteistyötä tässä käsikirjassa aiemmin kohdassa 4.1 (Kodin ja koulun yhteistyö). Koulun tärkeimmät yhteistyökumppanit lapsen ja nuoren oppimisen, opiskelun ja hyvinvoinnin tukemisessa ovat huoltajat. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla kaikkien osapuolten kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Sosiaaliset taidot ja yhteisöllisyys Lähikoulu tukee lapsen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutusta mm. ystävyyssuhteiden kehittymistä, koska lapsi viettää kouluaikansa ja vapaa-aikansa samassa ympäristössä. Ympäristön sosiaalinen kiinteys kasvaa, kun ikäluokka toisensa perään käy koulunsa asuinalueellaan. Ranualla lähikouluperiaate toteutuu hyvin omassa lähikoulussa luokan- tai aineenopettajan toimesta. Koulujen pedagogisissa linjauksissa otetaan huomioon erilaista tukea tarvitsevat oppilaat. Rehtoreilla ja koulujen johtajilla on keskeinen rooli pedagogisena ja oppilashyvinvoinnin johtajana. Kaikki opettajat osallistuvat tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen toteuttamiseen. Lain hengen mukaisena tavoitteena on, että mahdollisimman moni oppilas tulee autetuksi ilman erityisen tuen päätöstä. Eriyttäminen Tavallisen perusopetusryhmän opetus tavoitteineen ja sisältöineen on suunniteltu ikäluokalle keskimäärin sopivaksi. Tämän vuoksi on aina niitä oppilaita, jotka etenevät nopeammin ja kaipaavat lisähaasteita, sekä niitä, joiden on vaikea pysyä rytmissä mukana. Molemmissa tapauksissa tarvitaan opetuksen eriyttämistä jollain tasolla. Kun kyseessä on hitaasti opinnoissa etenevä oppilas, on tarkoituksenmukaisen eriyttämiskeinon valinta riippuvainen opiskeluongelmien syistä. Kenties oppilaalla on kyseisestä oppiaineesta hatarat pohjatiedot tai hänellä voi olla jokin oppimisen ongelma. Joskus ongelma voi olla pelkästään motivaation puute. Näissä tapauksissa on tarpeen miettiä sopivia eriyttämiskeinoja niin opiskelutavoitteiden kuin oppisisältöjen ja materiaalien osalta. 30

31 Opetusmenetelmien vaihtelu ja ennen kaikkea opiskelumenetelmien yksilöllinen löytäminen ovat yksi osa eriyttämistä. Osa oppii parhaiten visuaalisesti, osa auditiivisesti ja osa taas tarvitsee liikettä oppimisensa rinnalle, eli ovat kinesteettisiä oppilaita. Opettajan on syytä huomioida oppimistyylien erilaisuus ja vaihdella opetusmenetelmiään monipuolisesti. Opetusmenetelmien vaihteleminen auttaa oppilaita löytämään itselleen sopivan tavan oppia. Voi kokeilla yksilötyötä, ryhmätyötä, tai kenties pysäkkityöskentelyä, joka motivoi ottamaan asioista selvää, vaikkei oppikirja kiinnostaisikaan. On myös tärkeä tukea ja antaa oppilaalle mahdollisuus käyttää sellaista keinoa, joka tukee hänen keskittymistään (osa oppilaista esim. piirtelee kuunnellessaan opetusta). Oppimisympäristöä voi muokata joustavasti mm. oppilaiden ryhmittelyllä ja istumajärjestyksillä. Kaikessa opetuksessa pitäisi pyrkiä tarjoamaan oppilaalle mahdollisuuksia ymmärtää asia myös muun kuin kielen perusteella (eleet, kuva, ääni jne.). Samanaikaisopetus Samanaikaisopetuksessa kaksi tai useampi opettajaa toimii luokassa yhteistyössä keskenään, jolloin on mahdollista antaa oppilaille enemmän henkilökohtaista ohjausta ja eriyttää opetusta. Luokan/aineenopettajat voivat toimia myös yhdessä, jolloin esim. joustavat opetusryhmät mahdollistuvat. Samanaikaisopetus edellyttää yhdessä toimivilta opettajilta tavoitteellista pohdintaa työskentelytavoista ja työnjaosta. Yhteistoiminnallinen opetus Yhteistoiminnallinen oppiminen on vuorovaikutteista yhdessä oppimista pienissä ryhmissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteistoiminnallisen oppimisen lähtökohtana on oppilaiden toimiminen pienissä ryhmissä siten, että jokainen saavuttaa työskentelylle asetetut selkeät tavoitteet. Opettaja muodostaa oppilaista heterogeenisia, 2-5 hengen pienryhmiä, joiden jäsenet ovat erilaisia sosiaalisilta ja tiedollisilta taidoiltaan sekä heidän sosiaalinen statuksensa vaihtelevat mahdollisimman paljon. Mitä suurempia pienryhmät ovat, sen enemmän oppilailta vaaditaan sen toimintaan yhteistyötaitoja. Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjauksen on tuettava oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä. Oppilasta tulee ohjata suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilaanohjaus on kaikkien opettajien asia. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1 2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta tulee ohjata myös hänen tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuolisia työtapoja. Oppilasta tulee ohjata myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen. Perusopetuksen aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. Oppilaanohjausta toteutetaan eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppi- 31

32 laiden tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Koti-koulu palaverit Koti-koulu palavereissa opettaja keskustelee lapsen/nuoren koulunkäyntiin liittyvistä asioista yhdessä huoltajien (ja lapsen/nuoren) sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. Dialoginen verkostotyö Dialogisten verkostomenetelmien avulla etsitään ja yhdistetään eri palvelusektoreiden työntekijöiden sekä oppilaan ja hänen läheisverkostojensa voimavaroja. Menetelmät ovat oppilaslähtöisiä; oppilaan kuulluksi tuleminen varmistetaan, voimavara- ja ratkaisukeskeisiä sekä myönteiseen vuoropuheluun kannustavia. Dialogiset verkostoihin suuntautuvat toimintatavat haastavat sekä perinteisen työntekijäkeskeisen työtavan että opettajan ja oppilaan työskentelysuhteen. Dialoginen verkostotyö merkitsee avointa yhteistyötä, jossa toteutuu verkoston tasavertainen kohtaaminen ja vuoropuhelu. Tulevaisuuden muistelu - oppilaspalaveri Tulevaisuuden muistelu oppilaspalaveri on oppilaan ja perheen, heidän läheistensä ja tilanteeseen liittyvien työntekijöiden yhteistyöpalaveri ja vuoropuhelu. Kaikki palaveriin osallistujat saavat mahdollisuuden rikastaa näkemyksiään kuulemalla asiakkaan ja perheen näkemyksiä hyvästä lähitulevaisuudesta, siihen johtavasta toiminnasta, tukitarpeista ja huolista. Samalla kuullaan myös läheisten ja työntekijöiden ajatuksia tukitoiminnoista, ajankohtaisista huolista sekä niiden vähentämistoimista. Dialogissa muodostetaan yhteinen toimintasuunnitelma. Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetusta annetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, on hänellä mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Myös oppilas tai hänen huoltajansa voi pyytää tukiopetuksen järjestämistä. Tukiopetuksesta tehdään suunnitelma ja annetut tukiopetukset kirjataan. Tukiopetus järjestetään yhteisymmärryksessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. POL 16 ): Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille tulee järjestää tukiopetusta. Apuvälineet ja muut tukipalvelut Perusopetuslaissa ja -asetuksessa taataan vammaiselle, sairaalle ja erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle tarvittavat tukipalvelut. Vammaisella ja erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet (PoL 31 ). Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaista erityisopetusta annetaan pienryhmissä, samanaikaisopetuksena tai yksilöopetuksena. Osa-aikaista erityisopetuksen tukea yleisen tuen lisäksi saattavat tarvita oppilaat, 32

33 - jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan - joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi - jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea tai - joilla on mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia. Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy, korjaava opetus sekä oppimisen tukeminen. Oppilaat ohjautuvat osa-aikaiseen erityisopetukseen oppilaan, opettajien, huoltajien aloitteesta tai erilaisten seulontatestien kautta. Tukea pyritään antamaan mahdollisimman nopeasti ja se on luonteeltaan väliaikaista. Yhteistyö nivelvaiheissa (varhaiskasvatus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu, yläkoulu-toinen aste) varhentaa oppimisesteiden tunnistamista. Osa-aikainen erityisopetus auttaa vaikeuksissa olevia oppilaita, jotta he voisivat yksilöllisten oppimisedellytystensä mukaisesti saavuttaa yleiset oppimistavoitteet pääsääntöisesti yleisopetusryhmän jäsenenä. Avustajapalvelut Koulunkäynnin ohjaaja tukee oppilasta opetukseen osallistumisessa. Hän osallistuu yhdessä opettajan kanssa oppilaan opetusta, kuntoutusta ja koulutyötä koskevaan toteutukseen ja suunnitteluun. Päivittäisten työtehtävien valmistautumisen ja onnistumisen kannalta opettajien tulisi antaa koulunkäynnin ohjaajalle riittävät ohjeet. Ohjeistukseen - oli se sitten suullista tai kirjallista - tulisi olla yhteistä aikaa. Siten koulunkäynnin ohjaaja voi ennakoida ja suunnitella työtään ja on tietoinen niistä odotuksista, joita opettaja häneen kohdistaa. Työskentely on koulunkäynnin ohjaajana kuluttavaa, mikäli hän joutuu jatkuvasti arvailemaan, mitä seuraavaksi tapahtuu tai mitä mahdollisesti pitäisi tehdä. Tällöin oppilaat eivät saa opetuksen tukemisesta parasta mahdollista hyötyä. 4.3 Oppilashyvinvointityöryhmä Oppilashyvinvoinnissa seurataan ja arvioidaan koko yhteisön ja esiopetusryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että lapsen/oppilaan/opiskelijan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen se- 33

34 kä terveyteen liittyvät tarpeet huomioidaan opetustyön arjessa. (Perusopetuslaki 3, koulu ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus (380/2009) 12, 13 ja 15, lastensuojelulaki (417/2008) 9 ). Ranuan kunnassa on kaikkia kouluja koskeva, tehtävään nimetty, oppilashyvinvointityöryhmä, joka vastaa yhdessä koulun muun henkilökunnan kanssa koulujen toimintakulttuurin kehittämisestä oppilaiden hyvinvointia tukevaksi. Oppilashyvinvointityöryhmä koordinoi oppilashuollollisia palveluja, tekee yhteistyötä koulun henkilökunnan sekä koulun ulkopuolisten viranomaisten kanssa. Oppilashyvinvointityöryhmän toiminnan kokonaisvastuu on opetuksen järjestäjällä, joka huolehtii siitä, että koulun oppilashyvinvointityössä ja oppilashyvinvointityöryhmässä noudatetaan laeissa, asetuksissa ja opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita ja toimintatapoja. Esiopetuksessa oppilashyvinvoinnillisia, yksittäistä esioppilasta koskevia palavereja pidetään neuvolapalaverien ohessa esiopettajan, kiertävän erityislastentarhanopettajan tai psykologin koolle kutsumana aina tarvittaessa keskusteltuaan asiasta huoltajan kanssa. Kerran kuukaudessa kokoontuvan moniammatillisen neuvolapalaverin kokoonpanossa on pysyvästi läsnä lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti, kiertävä erityislastentarhanopettaja, kuntoutusohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Ryhmän tehtävänä on pitää tilannekatsausta ja jakaa yleistä esiopetuksen oppilashyvinvointiin liittyvää informaatiota. Oppilas- ja opiskelijahyvinvointityöryhmän perusrakenne on seuraava: koululääkäri koulun rehtori/johtaja kouluterveydenhoitaja koulupsykologi erityisopettaja(t) yläluokilla ja lukiossa opinto-ohjaaja koulukuraattori opettaja Opettaja osallistuu oppilashyvinvointityöryhmän työskentelyyn, kun hänen luokkansa tai valvontaryhmänsä asioita käsitellään. (Perusopetuslaki 40, 2 mom., Vehkamäki ja Tamminen- Dahlman, s ) Oppilashyvinvointityöryhmän kokoukseen voivat osallistua tarvittaessa perheneuvolan, erikoissairaanhoidon, lastensuojelun edustaja ja koulukuraattori tai poliisi. Oppilashyvinvointityöryhmässä voidaan käsitellä yleisemmin koko kouluyhteisön asioita, mm. poissaoloja, opiskelumotivaatiota, oppimisvaikeuksia, koulumenestystä ja terveysongelmia. Tällöin myös ryhmän kokoonpano on vapaa. Jos oppilas on yli 18-vuotias, lupa pitää saada oppilaalta itseltään. Mikäli kokoukseen on kutsuttu oppilaan huoltaja, on toivottavaa, elleivät erityiset syyt muuta vaadi, että myös oppilas kutsutaan paikalle. Mikäli oppilas kutsutaan oppilashyvinvointityöryhmän kokoukseen, huoltajat kutsutaan aina paikalle, jos oppilas on alle 18-vuotias. Opiskelijahyvinvointityöryhmä koordinoi ja kehittää opiskelijahuoltoa. Siihen kuuluvat rehtori (pj), kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja opinto-ohjaaja sekä yksi nimetty opettaja. Tarvittaessa ryhmään voidaan kutsua tarpeen tullen asiaan liittyvä opettaja tai asiantuntija, kuten 34

35 lääkäri tai psykologi. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa rehtorin kutsusta vähintään kerran lukukaudessa. Ryhmä seuraa opiskelijoiden opiskelun etenemistä ja opiskelijan hyvinvointia sekä elämäntilannetta ja tarvittaessa tarjoaa tai järjestää tukea ongelmien ratkaisemiseen. On suositeltavaa, että oppilashyvinvointityöryhmällä on huoltajien lupa käsitellä oppilaan salassa pidettäviä tietoja. Ellei suostumusta ole, oppilashyvinvointityöryhmän jäsenet saavat antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaisille vain sellaisia oppilasta ja hänen perhettään koskevia salassa pidettäviä tietoja, jotka ovat välttämättömiä asianomaisen opetuksen järjestämisen kannalta (Perusopetuslaki 40 2 mom.). Oppilashyvinvointityöryhmän kokoukset Koulun oppilashyvinvointityöryhmällä on säännölliset kokousajat, jotka sovitaan joko lukukaudeksi tai lukuvuodeksi kerrallaan. Kirkonkylän alueen kouluilla työryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Sivukylien kouluilla työryhmä kokoontuu vähintään kerran lukuvuodessa, ajankohdat sovitaan elokuun osastopalaverissa. Kokousaikatauluista sovittaessa ajankohdat määritellään niin, että kaikki jäsenet pääsevät osallistumaan kokouksiin. Oppilashyvinvointityöryhmä voi pitää kokouksia myös muina kuin ennalta sovittuina ajankohtina. Tällaisten kokousten koollekutsumiskäytännöstä päätetään erikseen työsuunnitelman yhteydessä. Lukuvuoden päättyessä oppilashyvinvointityöryhmä pitää kokouksen, jossa se arvioi päättyvän lukuvuoden työskentelyään. Oppilashyvinvointityöryhmän kokouskäytännöt Oppilashyvinvointityöryhmän koollekutsujana, puheenjohtajana ja sihteerinä toimii yksikön johtaja. Hänen poissa ollessa sijaisena toimii erityisopettaja. Oppilashyvinvointityöryhmän kokouksista sekä oppilas- ja koulupalavereista laaditaan muistio (LIITE 13), josta huoltajalle toimitetaan kopio. Muistiota säilytetään nimetyssä lukitussa kaapissa tai tilassa. Ne henkilöt, joilla on avain kyseiseen tilaan, nimetään samalla. Muistioon kirjataan yleiset asiat, kiusaamisasiat ja toimenpiteet sekä neuvottelut vanhempien kanssa ja yli 18-vuotiaan oppilaan itsensä kanssa. Yksittäisen oppilaan asioista kirjataan asian vireille panija, aihe, toimenpiteet sekä vastuuhenkilöt ja seuranta. Kirjausten avulla koulu voi myöhemmin osoittaa, mihin toimenpiteisiin oppilashuolto on ryhtynyt jossakin asiassa. Koska muistiot eivät saa muodostaa Henkilötietolain 1999/523 mukaista henkilörekisteriä, ne on säilytettävä aikajärjestyksessä. Henkilön nimen mukaan järjestetyt muistiot muodostavat henkilörekisterin ja mikäli koulu haluaa toimia näin, rekisteristä on tehtävä asianmukainen rekisteri-ilmoitus (internet-osoite [ tieto]). Muita kuin yksittäisiä oppilaita koskevia muistioita on säilytettävä erillään yksittäisten oppilaiden asioita koskevista muistioista. Muistioita on säilytettävä vähintään niin pitkään, kuin oppilas suorittaa oppivelvollisuuttaan. Muistiot saa siirtää tarvittaessa perusopetuksen koululta toiselle, jos oppilas vaihtaa koulua Ranuan kunnan perusopetuksen koulusta toiseen. Muistioita ei saa siirtää ilman huoltajan tai yli 18-vuotiaan opiskelijan suostumusta oppilaan siirtyessä toisen koulutuksen järjestäjän ylläpitämään kouluun (esim. oppilaan muuttaessa toiselle paikkakunnalle). Muistioita ei saa myöskään siirtää ilman huoltajan lupaa perusopetuksen koululta toisen asteen oppilaitokseen. 35

36 5 Oppilas- ja opiskelijahyvinvointityön aikatauluja Elokuu - huoltajailta jokaisessa esiopetusyksikössä: vastuuhenkilöt esiopettaja ja kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto), esitellään esiopetuksen sisältö ops:in mukaan, menetelmät ja toimintatavat yksikkökohtaisesti, esitellään varhaisen tuen mahdollisuus sekä tulevan kevään tiedonsiirtokaavake - ekaluokkalaisten ensipäivälomake (LIITE 14) huoltajille ja palautus koululle - 7.luokkalaisten ryhmäyttämispäivä (järjestäjinä tukioppilaiden ohjaaja, tukioppilaat ja luokanvalvoja) - neuvolapalaveri ja oppilashyvinvointipalaveri (lääkäri, psykologi, puheterapeutti, terveydenhoitaja, kelto, kuntoutusohjaaja, kuraattori) - yläkoulun 1. luokanvalvojan tunti - oppilas/opiskelijahyvinvointityöryhmien aikataulut sovitaan alkaneelle lukuvuodelle - alustavaa tiedonsiirtoa koko kunnan, alle kouluikäisten erityislasten tulevista tarpeista, avustajatarpeesta jne., ennen budjetin tekoa, vastuuhenkilönä kelto - lukion 1. vskn opiskelijoiden lukivaikeuksien seulantamenetelmään liittyvä lukemisen ja kirjoittamisen itsearviointi - oppilashyvinvointityöryhmän kokous Syyskuu - HOJKS erityisoppilaille, vastuuhenkilö yksikön johtaja, esiopettaja/luokanopettaja, kelto, erityisopettaja - HOJKS:n päivitys syyslomaan mennessä oppilaiden tilastointipäivä - Uskalla sanoa ei väkivallalle ja päihteille ohjelma kuudesluokkalaisille yhteistyössä nuorisotoimen, terveydenhoidon, poliisin ja seurakunnan kanssa. - neuvolapalaveri ja oppilashyvinvointipalaveri - kriisi- ja pelastussuunnitelmien päivitykset - yläkoulun 2. luokanvalvojan tunti - tiedonsiirtopalaveri toisella asteelle (opo) - oppilaskuntien vaalit syyskuun loppuun mennessä - oppilashyvinvointityöryhmän kokous Lokakuu - vanhempainvartit, vastuuhenkilö esiopettaja/luokanopettaja/luokanvalvoja ja tarvittaessa myös ryhmäohjaaja 36

37 - oppilashyvinvointityöryhmä järjestää kullekin luokalle/luokkatasolle kaksi seurantapalaveria alakouluaikana - yläkoululla ja lukiossa luokanvalvoja, ryhmänohjaaja ja tarvittaessa opinto-ohjaaja toteuttaa Luokassamme on työrauha kyselyn ennen syyslomaa - neuvolapalaveri ja oppilashyvinvointipalaveri - yläkoulun 3. luokanvalvojan tunti - oppilashyvinvointityöryhmän kokous Marraskuu - neuvolapalaveri ja oppilashyvinvointipalaveri - yläkoulun 4. luokanvalvojan tunti - oppilashyvinvointityöryhmän kokous Joulukuu - kaikissa yksiköissä työpajapäivä oppilaiden osallisuuden edistämiseksi - neuvolapalaveri ja oppilashyvinvointipalaveri - yläkoulun 5. luokanvalvojan tunti - oppilashyvinvointityöryhmän kokous Tammikuu - kouluvalmiuden ryhmäarvioinnista kirjallinen tiedote kotiin - tammi helmikuun vaihteessa vapaaehtoiset kouluvalmiuden ryhmäarvioinnit, vastuu henkilö kelto, mukana psykologi ja terveydenhoitaja, sisältää vanhempien ja esiopettajan arvioinnit kyseisistä lapsista - neuvolapalaveri ja oppilashyvinvointipalaveri - yläkoulun 6. luokanvalvojan tunti - oppilashyvinvointityöryhmän kokous Helmikuu - edellisestä arvioinnista mahdollisesti johtuen yksilölliset, psykologin tekemät arvioinnit ja siitä mahdollisesti aiheutuvat toimenpiteet - neuvolapalaveri ja oppilashyvinvointipalaveri - yläkoulun 7. luokanvalvojan tunti - ilmoittautuminen syksyn esiopetukseen, lomake kotiin, vastuuhenkilö varhaiskasvatuksen johtaja - oppilashyvinvointityöryhmän kokous Maaliskuu - yläkoululla ja lukiossa luokanvalvoja, ryhmänohjaaja ja tarvittaessa opinto-ohjaaja toteuttaa Luokassamme on työrauha kyselyn ennen hiihtolomaa - moniammatillinen työryhmä kokoontuu arvioimaan / suunnittelemaan tulevan lukuvuoden, koko kunnan esiopetustilannetta, vastuuhenkilö varhaiskasvatusjohtaja, läsnä hänen lisäkseen perusturvajohtaja (tarvittaessa), sivistystoimenjohtaja, koululääkäri ja -terveydenhoitaja, koulupsykologi, kelto - neuvolapalaveri ja oppilashyvinvointipalaveri - yläkoulun 8. luokanvalvojan tunti - Allu-testaus 6.lk (2. luokan kevät) lukutaidon testaus - kyläkouluvierailut: opo, erityisopettaja ja tukioppilaat - 9.lk:n tiedonsiirtolomakkeet toiselle asteelle siirtyvien oppilaiden huoltajille - oppilashyvinvointityöryhmän kokous 37

38 Huhtikuu - tulevien esioppilaiden jako ryhmiin, päivähoitotarpeet huomioiden, vastuuhenkilö varhaiskasvatuksen johtaja, läsnä hänen lisäkseen päivähoidon ohjaaja ja kiertävä erityislastentarhanopettaja - jako ensimmäisiin luokkiin erityistarpeet huomioiden, vastuuhenkilö rehtori (tiedonsiirtopalaverissa mukana tuleva rehtorin lisäksi tuleva luokanopettaja, psykologi, esiopettaja, erityisopettaja, kelto, terveydenhoitaja, huoltaja), esiopettajat antaneet kirjallisesti (vanhempien kirjallisella luvalla) tarvittavat tiedot luokkasijoituksia varten - psykologi antaa ohjauksellista tukea opettajalle ja sovitaan tarvittaessa oppilaiden seurannasta (arviointi), mukana myös huoltajat - neuvolapalaveri ja oppilashyvinvointipalaveri - yläkoulun 9. luokanvalvojan tunti - makeko-testaus 6.luokkalaisille - henkilökohtaiset keskustelut 6. luokkalaisten kanssa (opo) - Kirkonkylän koulun erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden tiedonsiirto- ja koulunkäynnin suunnittelupalaveri asianomaisten luokanopettajien ja erityisopettajien kesken. Vastuuhenkilöinä Kirkonkylän koulun erityisopettaja ja luokanopettaja/t - HOJKS:n päivitys huhtikuun loppuun mennessä - oppilashyvinvointityöryhmän kokous Toukokuu - tutustumispäivä tuleville esi- ja ekaluokkalaisille yksikkökohtaisesti - tiedonsiirto esiopettajille esikouluun tulevista lapsista, vastuuhenkilöt kiertävä erityislastentarhanopettaja ja terveydenhoitaja - tiedonsiirto ensimmäiselle luokalle tulevista lapsista vastuuhenkilöt: esiopettaja, mukana: rehtori, kelto, terveydenhoitaja, luokanopettaja, erityisopettaja ja huoltaja sekä tarvittaessa psykologi, koululääkäri ja sivistystoimenjohtaja - tiedonsiirto yläkoulun 6. luokalle siirtyvistä Kirkonkylän koulun oppilaista, vastuuhenkilö luokanopettaja, erityisopettajat, rehtori ja apulaisrehtori, mukana huoltaja - tiedonsiirto 7. luokalle siirtyvistä oppilaista, vastuuhenkilö luokanopettaja, erityisopettajat, opinto-ohjaaja, mukana huoltaja - tiedonsiirto 9. luokalta siirtyvistä oppilaista II asteen oppilaitokseen mukaan lukien AmmattiStartti, vastuuopettaja opinto-ohjaaja, apulaisrehtori - yläkoululle siirtyvien 6. luokkalaisten ja tulevien 7. luokkalaisten tutustumispäivä yläkoululla - neuvolapalaveri ja oppilashyvinvointipalaveri - yläkoulun 10. luokanvalvojan tunti - tukioppilaiden koulutus (MLL) - tutoreiden koulutus - oppilashyvinvointityöryhmän kokous Kesäkuu - tiedonsiirtolomakkeet toiselle asteelle - jälkiohjaus jatko-opintoihin 6 Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuden edistäminen Suomen kuntalaki velvoittaa kunnan kuulemaan jäseniään ja asukkaitaan ja kehittämään palvelujaan enemmän asukas- ja asiakaslähtöisesti. Perustuslain mukaan lapset ja nuoret ovat kunnan jäseniä. Myös heitä pitää kuulla ja heille pitää antaa mahdollisuuksia osallistua. 38

39 Suomenkin allekirjoittama lasten oikeuksien sopimuksen 12. artikla velvoittaa seuraavaa: 1. Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 2. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti. Demokratiaa voi opetella vain toimimalla demokraattisessa toimintakulttuurissa. Halu ja taito yhteisten asioiden hoitamiseen on osa ihmisen sosiaalista pääomaa, jossa yksi keskeinen taito on toimia ryhmässä. On tärkeää kyetä argumentointiin, neuvottelemaan asioista ja tekemään kompromisseja, yleensäkin kyetä toteuttamaan yhteistä hyvää yhdessä toisten kanssa. Oppilas- ja opiskelijahyvinvoinnin edistämisessä lasten ja nuorten osallisuutta ja osallistumisen edistämistä toteutetaan kaikilla kouluilla oppilaskuntien kautta. Lisäksi nuorten osallisuutta edistetään Nuorisovaltuuston toiminnan kautta. 6.1 Oppilaskunta Kaikki oppilaat ovat oppilaskunnan jäseniä. Oppilaskunta valitsee kullakin koululla keskuudestaan oppilaskunnan hallituksen. Ranuan kaikilla kouluilla valitaan oppilaskunnan hallitukset syyskuun loppuun mennessä. Peruskoulujen vuosiluokilla 1-9 ja lukiossa valitaan vuosittain koulujen oppilaskuntien hallitukset niin, että jäsenistä noin puolet vaihtuu (erovuorot). Tällä menetelmällä turvataan se, että oppilaskuntien hallitusten jäsenistössä on toisaalta jatkumoa ja toisaalta vaihtuvuuden turvin useampi oppilas pääsee osallistumaan oppilaskunnan hallituksen toimintaan. 6.2 Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Tukioppilastoiminta parantaa koulun työskentelyilmapiiriä muun muassa ehkäisemällä koulukiusaamista, sovittelemalla ristiriitatilanteissa ja edistämällä suvaitsevaisuutta. Tukioppilaiden järjestämä toiminta luo me-henkeä koulussa ja edesauttaa hyväksyvän ja myönteisen ilmapiirin ja yhteisön syntymistä. Tukioppilaat ovat luokkalaisia oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien oppilaiden kanssa ja heidän tukenaan. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa luokilla on kummioppilastoimintaa ja yläkoulussa tukioppilastoimintaa sekä lukioissa tutortoimintaa. Ranuan kaikilla kouluilla nimetään vuosittain kummioppilaat/tukioppilaat niin, että aikaisintaan 4. luokan oppilas voi toimia kummioppilaana nuoremmilleen. Yhteisöllisyyttä opitaan pääasiassa koulussa. Jos koulun valmiudet rakentaa positiivista ilmapiiriä ja yhteisöä ovat vähäiset, nuoren yhteisölliset taidot ja kokemukset jäävät kapea-alaisiksi. Sosiaalisen syrjäytymisen siemen näkyy koulussa ryhmistä poissulkemisena ja vetäytyvien oppilaiden yksinäisyytenä. 39

40 Tukioppilastoiminnan painopiste on ennaltaehkäisyssä. Vertaistukeen perustuva tukioppilastoiminta voi ehkäistä alkavia ongelmia. Toiminnan näkökulma on ennaltaehkäisyssä eikä sitä ole tarkoitettu vakavien ongelmien ratkaisuun. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on luoda ilmapiiri, jossa kaikki kouluyhteisön jäsenet tulevat hyväksytyksi ja jossa kiusaamista ei missään muodossa hyväksytä. 6.3 Tutortoiminta Tutorit toimivat toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden tukihenkilöinä. Tutor-opiskelijat ovat ystävä- ja luottamusopiskelijoiksi koulutettuja, opinnoissaan pidemmälle edenneitä opiskelijoita, jotka ohjaavat ja tukevat muita opiskelijoita ja auttavat kotiutumaan kouluyhteisöön. Tutorointiryhmä on vertaisryhmä, jossa persoonallisen kasvun kysymyksiä voidaan käsitellä samassa asemassa olevien opiskelijoiden kanssa. Joka kevät valitaan halukkaista ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista uudet tutorit, jotka ottavat syksyllä vastaan uudet opiskelijat ja osallistuvat metodikurssin järjestämiseen. He käyvät esittelemässä yläkoulun yhdeksäsluokkalaisille lukio-opiskelua ja auttavat valintakorttien täyttämisessä ja lukujärjestyksen rakentamisessa. 6.4 Nuorisovaltuusto Ranuan nuorisovaltuusto on avoin kaikille vuotiaille ranualaisille nuorille. Nuorisovaltuuston tarkoituksena on valmistella esityksiä ja aloitteita kunnanhallitukseen sekä lautakunnille, edistää nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksia Ranualla ja olla nuorten vaikuttamiskanava heitä koskevissa asioissa kunnan päätöksenteossa. Nuorisovaltuusto kannustaa nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin ja kaventaa kuiluja eri ryhmien välillä. Nuorisovaltuusto järjestää omia tapahtumia ja osallistuu yhteistyössä eri tapahtumiin omien voimavarojensa mukaan. 6.5 Yhteisöllisyyden edistäminen Kaiken perustana on ammatilliseen vuorovaikutukseen perustuvan yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin kehittäminen ja vahvistaminen. Oppilas- ja opiskelijahyvinvoinnin tehtävänä on taata kaikille avoin, turvallinen, oppimiseen kannustava ja luottamukseen perustuva hyvinvoiva kasvu-, oppimis- ja työympäristö. Tämä toteutuu yhteistyössä kotien kanssa ja moniammatillisena yhteistyönä. Pohjana on vahva ennaltaehkäisevä perustyö varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Perustyö pohjautuu yhteisölliseen toimintakulttuuriin ja vuorovaikutukseen sisältäen kodin- ja koulun välisen yhteistyön, avoimen ja ammatilliseen vuorovaikutuksen sekä saumattoman moniammatillisen yhteistyön erilaisten tukitoimien muodossa. Yhteisöllisiksi, jäsentensä sosiaalista pääomaa lisääviksi ovat osoittautuneet sellaiset yhteisöt, joiden jäsenillä on yhteisiä arvoja ja normeja ja yhteisiä tarpeita ja päämääriä, joiden saavuttamiseen he yhdessä sitoutuvat. Yhteisöllisyys syntyy yhteisön jäsenten keskinäisestä luottamuksesta, avoimesta kommunikaatiosta, vuorovaikutuksesta, osallistumisesta ja oppimisesta. Yhteisöllisyyden kehittymiseen tarvitaan siten ihmisten läsnäoloa, yhteistä aikaa ja paikkaa, yhteisiä rutiineja, pysyvyyttä, perinteitä ja kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista. Yhteisöllisyyden kehit- 40

41 tymiseksi ovat yksilöiden tunteet tärkeässä asemassa. Yksilön täytyy voida tuntea, että hän kuuluu yhteisöön, hänen tulee voida tuntea itsensä tarpeelliseksi, hyväksytyksi ja arvokkaaksi. Tunne yhteisöön kuulumisesta edellyttää toimintakulttuuria, joka suosii vuorovaikutteisuutta ja yhteisistä merkityksistä neuvottelua, sallii erilaisuuden ja tunnustaa erilaisen asiantuntemuksen merkityksen, ei vain puheissa, vaan myös käytännön toiminnassa. 7 Lukion opiskelijahyvinvointi Opiskelijahyvinvoinnin tavoitteena on turvata opiskelijalle edellytykset saavuttaa opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet ja edistää opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, tasapainoista kehitystä ja oppimista. Opiskelijahyvinvoinnin tulee edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä koulutuksen keskeytymistä. Opiskelijahyvinvoinnin perustana on laaja ja hyvä moniammatillinen yhteistyö nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi koko kouluyhteisön voimin. Lukiokoulutus on ilmaista. Lukiolaisille tarjotaan ilmainen koululounas, oppikirjat ja koulumatkat sellaisille opiskelijoille, joiden yhdensuuntainen matka ylittää viisi kilometriä. 7.1 Opiskelijahuollon tehtävä ja tavoitteet Opiskelijalla on oikeus saada riittävät ja tarpeitaan vastaavat palvelut. Opiskelijahuollon tehtävänä on omalta osaltaan huolehtia nuoren fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Pääpainon tulee olla ennalta ehkäisevässä toiminnassa. 41

42 Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003). Lainsäädännön ja eri viranomaisten ohjauksen perusteella opiskelijahuollon tehtäviin kuuluu: - Kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön periaatteet, yhteistyö huoltajien kanssa ottaen huomioon oppilaitoksessa olevat alaikäiset ja täysi-ikäiset opiskelijat, - opiskelijalle tarjottava tuki ja ohjaus opiskeluun ja kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa, - eri hallintokuntien yhteistyö ja paikalliset tukiverkostot opiskelijan tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi ja opiskelijan ohjaamiseksi tarvittaviin palveluihin, - oppilaitosten suunnitelma, jossa määritellään toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä menettelytavat ongelma-, onnettomuus-, ja kriisitilanteissa kuten kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteiden käyttö, erilaiset onnettomuudet ja kuolintapaukset. Opiskelijahuollon tavoitteena on hyvinvoiva ja tasapainoinen nuori, joka etenee opinnoissaan kykyjensä ja tavoitteidensa mukaisesti hyvinvoivassa opiskeluyhteisössä. 7.2 Opiskelun yleiset tukimuodot Jokaisella opiskelijalla on opintojen aikana oikeus saada henkilökohtaista ja muuta ohjausta tarpeelliseksi katsomansa määrä. Ohjaukseen osallistuvat opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, kuraattori, toimistosihteeri, tutoropiskelijat, jokainen opettaja ja henkilöstön jäsen. Päävastuu on opinto-ohjaajalla, joka koordinoi ohjaustoimintaa omalla vastuualueellaan Ohjaus opiskelijan tukena Ranuan kunnan opinto-ohjaaja toimii sekä perusopetuksen että lukion opinto-ohjaajana. Opinto-ohjauksella tuetaan opiskelijan oppimista, opintojen valinnaisuuden ja osaamisen tunnustamisen toteuttamista. Opinto-ohjaaja aloittaa työskentelyn lukio-opiskelijan kanssa jo yläkoulun puolella. Opiskelijoiden ohjaustarve korostuu jo opintojen alkuvaiheessa, koska opiskelijat osaavat vaatia opinto-ohjaajan tavoitettavuutta. Opintojen alkuvaiheessa oppimisen sekä opiskelun ohjauksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa uuteen opiskeluympäristöön, ja auttaa häntä opiskelun suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kahden tutkinnon suorittajien osuus ja siten myös ohjaustarve on viime vuosina lisääntynyt lukiossa. Opinto-ohjauksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä tavoitella ja saavuttaa itselleen tärkeitä päämääriä ja lisätä osallistumisen ja sosiaalisen kanssakäynnin taitoja. Erikoisesti ammattiopinnoissa opinto-ohjaus auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluohjelmaansa ja tukee häntä opintojen eri vaiheissa. Opinto-ohjaus edistää valinnaisuuden ja joustavuuden toteutumista. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa opinto-ohjaus keskittyy neljään ajankohtaan: ohjaus ennen opintojen alkua, opintojen alkuvaiheessa, opintojen aikana ja loppuvaiheessa. Ohjaus ja seuranta voivat tarvittaessa jatkua vielä opintojen päättymisen jälkeenkin. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen, sen seuranta, valinnaisuus, kahden tutkinnon suorittamismahdollisuus ja osaamisen tunnustaminen lisäävät ohjaustarvetta. 42

43 7.2.2 Tukiopetus Ranuan lukion opiskelijat voivat normaalien oppituntien lisäksi saada tukiopetusta silloin, kun opiskelussa tulee ongelmia tai opiskelija ei ole sairauden tai muun pätevän syyn vuoksi voinut seurata opetusta. Tukiopetusta antavat aineenopettajat Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Vuonna 2006 lakimuutosten yhteydessä esiin noussut opetussuunnitelmiin kirjattu määräys korostaa, että jokaiselle opiskelijalle on opintojen alussa laadittava henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOPS -velvoitteeseen liittyy myös seurantavastuu. Ranuan lukiossa, opintojen alkuvaiheessa jokaiselle opiskelijalle laaditaan HOPS. Se on opiskelijan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, joka tukee urasuunnittelua ja itsearviointia. HOPS auttaa opiskelijaa ymmärtämään oman alansa opintojen rakenne sekä opettaa seuraamaan omien opintojensa etenemistä. HOPS:ssa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijalla oleva osaaminen. Siihen opiskelija kirjaa myös henkilökohtaiset opiskelutavoitteensa. HOPS:iin tehdään suunnitelma opintojen kulusta ja suoritustavasta. HOPS:n seurantaa tukevat ja toteutumista seuraavat opiskelijan lisäksi opinto-ohjaaja ja/tai ryhmänohjaaja, tarvittaessa kuraattori. Jos opintojen eteneminen poikkeaa suunnitellusta, esimerkiksi jos opiskelijalla jää opintoja suorittamatta, tehdään merkintä HOPS:iin ja erilliseen seurantalomakkeeseen sekä sovitaan opiskelijan kanssa siitä, missä, miten ja milloin opiskelija suorittaa puuttuvat opintonsa. HOPS:n allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja (tarvittaessa myös opinto-ohjaaja). HOPS:n seurantaan osallistuu ensisijaisesti ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja. HOPS:n laadinta on sosiaalinen tapahtuma, jossa ryhmänohjaaja ja/tai opinto-ohjaaja antavat aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Opiskelija saa HOPS:sta kopion, samoin se opiskelijahuollon edustaja, joka osallistuu suunnitelman laadintaan. HOPS laaditaan sähköiseen muotoon. HOPS:iin kirjataan merkinnät aiemmista opinnoista ja opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmat. HOPS -velvoite kuuluu sekä oppilaitokselle että opiskelijalle. Kaikki poikkeamat on dokumentoitava HOPS:iin ja puututtava mahdollisimman nopeasti opiskelijan suorittamattomiin opintoihin. Tavoitteena on, että opinnot saadaan suoritettua määräajassa: lukio-opinnot 3-4 vuotta ja kaksois-/kolmoistutkinto 4 vuotta. Opintoja voidaan nopeuttaa esim. käyttämällä erilaisia ja monipuolisia suoritustapoja. Osaaminen on tärkeä, ei aika eikä menetelmä Opiskelutaitojen edistäminen Opiskelijan opiskelutaitojen kehittäminen aloitetaan kaikille lukioon tuleville yhteisellä Lukiolaisen kurssilla. Kurssilla opiskelijat tutustutetaan Ranuan lukion oppimisympäristöihin, autetaan heitä tunnistamaan omat oppimisstrategiansa ja vahvuutensa sekä kehittämään opiskelutaitojaan. Opiskelutaitojen kehittyminen jatkuu eri oppiaineiden kursseilla. Kunkin kurssin alussa on opettajan ja opiskelijoiden yhteinen suunnittelutunti. Opiskelijoille selvitetään kurssin tavoitteet ja arvioinnin perusteet sekä sovitaan työtavoista ja arvioinnista. Opiskelijoiden erilaisuus otetaan huomioon käyttämällä monipuolisesti erilaisia opiskelumenetelmiä. Opiskelijoita autetaan oman oppimistyylinsä löytämisessä antamalla positiivista palautetta onnistumisissa ja kannustamalla. Tietoteknisiä laitteita on myös luokkatilojen ulkopuolella, jotta opiskelijat voivat käyttää niitä oppituntien ulkopuoliseen työskentelyyn. Tiedonhankintaa varten on käytettävissä koulun kir- 43

44 jasto, Internet-verkko ja erilaisia sähköisiä tallenteita. Opetusohjelmia on kaikkiin oppiaineisiin. Eri oppiaineiden välinen integraatio otetaan huomioon vuotuisessa suunnitelmassa. Tällä mahdollistetaan tietojen ja taitojen harjoittaminen aidoissa tilanteissa Opintotuki, asumislisä ja mahdollinen toimeentulotuki KELA:n myöntämien opintotuen ja asumislisän hakemisesta opiskelijat saavat tietoa opintoohjaajalta, kansliasta ja KELA:n toimistosta. 7.3 Erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että hänen yksilölliset tarpeensa voidaan ottaa huomioon (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003). 7.4 Kiusaamisen ehkäisy Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että yhdelle tai samalle opiskelijalle aiheutetaan tahallaan pahaa mieltä ja tämä tapahtuu toistuvasti. Kiusaaminen voi olla esim. nimittelyä, pilkkaamista, tönimistä, tavaroiden ottamista, syrjään jättämistä, eristämistä, ilkeiden juorujen levittämistä tai pahan puhumista selän takana myös sähköisesti. Kiusaamisen tasot Kuka tahansa voi joutua kiusatuksi. Yksilötasolla kiusatuksi joutumisen riskiä lisäävät yksilölliset tekijät, kuten ulkoinen olemus, temperamentti, perhe- ja kasvatustausta. Selkeimmin kiusatuksi joutumista ennustavat arkuus, epävarmuus ja huono itsetunto. Vaikka suurin osa opiskelijoista ei hyväksy kiusaamista, he tulevat ryhmän paineessa myötäilleensä sitä, tai vaienneeksi. Kiusaamistilanteessa on löydettävissä rooleja: kiusattu. kiusaaja, apuri, kannustaja, puolustaja ja hiljainen hyväksyjä. Iän myötä ryhmänormit muuttuvat yhä enemmän kiusaamisen hyväksyviksi. Kiusaamiseen puuttuminen on tehokkainta siellä, missä kyseinen ryhmä on koolla ja missä kiusaamista tapahtuu. Fyysinen ympäristö sekä ilmapiiri ja kulttuuri ovat yhteydessä kiusaamiseen. Selkeät oppimistavoitteet, motivoituneisuus ja työrauha tunneilla vähentävät kiusaamista. Työrauhaongelma on asia, joka haittaa tehokasta opiskelua tai opiskelijan itsehallinnan kehittämistä. Se on käyttäytymistä, joka häiritsee opettamista tai oppimista, loukkaa toisten oikeutta opiskella, aiheuttaa psykologista tai fyysistä uhkaa tai tuhoaa ympäristöä tai rikkoo yhteiskunnan moraalia tai lakeja vastaan. Kiusaamisen ehkäisyn toimintaohje Kaikki eivät ole vastuussa kiusaamisesta, mutta kaikki ovat vastuussa sen lopettamisesta. Avoin ilmapiiri, yhteisöllisyys, välittäminen ja keskinäinen kunnioittaminen ovat keskeisiä kiusaamisen ehkäisemisessä. 44

45 - Jokainen opiskeluyhteisön jäsen (opiskelija, opettaja, vanhempi tai koulun muuhun henkilökohtaan kuuluva), joka saa tietoonsa kiusaamistapauksen on velvollinen tiedottamaan asiasta opinto-ohjaajalle, ryhmänohjaajalle tai rehtorille. - Jokaisen opettajan ja ryhmänohjaajan velvollisuus on havainnoida mahdollisia kiusaamistapauksia ja raportoida niistä opiskelijahyvinvointityöryhmälle. - Oppilaskunnalla ja opiskelijoilla (erityisesti tutor-opiskelijoilla) on tärkeä rooli kiusaamisen ehkäisyssä. Jokaisella opiskelijalla on velvollisuus ilmoittaa näkemästään tai kokemastaan kiusaamisesta opinto-ohjaajalle, ryhmänohjaajalle tai rehtorille. Kiusaamisesta ilmoituksen saanut opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja tai rehtori raportoi kiusaamistapauksesta opiskelijahyvinvointityöryhmälle, joka tekee tilannearvion. - Selvittämiskeskustelut: keskustellaan erikseen kiusatun ja kiusaajan kanssa. Nuoria pyydetään keskustelemaan asiasta kotona huoltajien kanssa ja asiaan palataan noin viikon sisällä. Ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä asianosaisten huoltajiin tarkoituksena miettiä keinoja kiusaamisen lopettamiseksi, ei syyllisten etsimiseksi. Sovitaan seurannasta. - Keskustelu koulussa yleisellä tasolla. Kerrotaan, että kiusaamista on esiintynyt käymättä läpi tapauksen yksityiskohtia. 8 Kriisien ennaltaehkäisy Myönteisen ja turvallisen ilmapiirin luominen oppilaitokseen on kriisejä ennaltaehkäisevää työtä. Positiivisesti myötävaikuttavia tekijöitä ovat mm: - positiivisen palautteen antaminen ja kannustaminen - valvonta eri tilanteissa ja henkilökunnan kokonaisvastuu - tutortoiminta - kiusaamiseen puuttuminen heti ja perusteellisesti - oppilaitoksen selvät pelisäännöt, joista pidetään kiinni - lujat rajat ei-hyväksyttävälle käytökselle - pelisäännöt selviksi myös kotiin - yhteistyö vanhempien ja oppilaitoksen henkilökunnan välillä - henkilökunnan kouluttaminen - ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen - opiskelijoiden vastuun lisääminen - opiskelijoiden kannustaminen toiminnallisuuteen ja omatoimisuuteen. Oppilaitoksen sisäisestä tiedottamisesta vastaa yleensä rehtori ja/tai vararehtori. Jos kriisitilanteessa on mukana poliisi- ja pelastusviranomaisia, oppilaitoksen johto noudattaa heidän ohjeistustaan tiedottamisen suhteen. Muu henkilökunta tiedottaa tapahtumista esim. opiskelijoille tai heidän huoltajilleen ko. tilanteessa annetun erillisen ohjeen mukaisesti. Ennen opiskelijoille tiedottamista pyritään aina järjestämään henkilökunnalle yhteinen info- ja purkutilaisuus sekä muu tarvittava tuki. Oppilaitoksen sisäisen tiedottamisen tavoitteena on antaa oikeaa tietoa tapahtuneesta, rauhoittaa asianosaisia ja tukea tilanteessa selviytymistä sekä estää huhujen leviämistä. Oppilaitoksen ulkopuolelle tiedottamisesta on aina vastuussa rehtori tai hänen varahenkilönsä. Aivan kuten sisäisen tiedottamisen osalta, vastuu tiedottamisesta on tilanteen niin vaatiessa poliisi- ja pelastusviranomaisilla. Oppilaitoksen muu henkilökunta ei saa antaa ulkopuolisille tietoa oppilaitosta koskevassa kriisitilanteessa. 45

46 9 Lähteet Granlund Soili. 2011: Tämähän on hyväksi havaittu Yhteistoiminnallinen oppiminen kahdessa alakoulun luokassa. Pro gradu. Hamarus, Päivi. 2008: Koulukiusaaminen, huomaa, puutu, ehkäise. Kirjapaja Heinämäki, Liisa. 2008: Varhaisen tuen teemapäivä STAKES. Kotamäki, Laura. 2008, kuvia oppilashyvinvoinnin portaikosta. Vehkamäki, Pirjo ja Tamminen-Dahlman, Anne. 2004: Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa.opetushallitus. Lukiolaki Perusopetuslaki KiVa koulu opas 2009 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Lukion opetussuunnitelman perusteet

47 10 Liitteet LIITE 1 Oppilas- ja opiskelijahyvinvoinnin tukemiseen liittyviä lakeja. Päihdestrategia Päihteisiin katsotaan kuuluvaksi alkoholi, huumeet, päihtymystarkoituksessa käytetyt lääkkeet ja liuottimet. Tupakka on myös voimakkaan riippuvuuden aiheuttava aine. Samoin sen on todettu liittyvän nuorten muuhun päihdekäyttäytymiseen ja aiheuttavan eri päihteistä määrällisesti laajimmat terveyshaitat ja suurimman kuolleisuuden. Tästä syystä strategiassa käsitellään myös tupakointiin liittyviä asioita. Oppilaitoksissa tehtävä päihdetyö on nähty yhtenä merkittävimmistä ennalta ehkäisevän työn muodoista. Perusasteella tehtävän työn merkittävimpänä etuna on kunkin ikäluokan tavoittaminen kokonaisuudessaan, mistä syystä ennalta ehkäisevää toimintaa on lähdetty laajentamaan ja systematisoimaan. Toiminnan jatkuvuus on pyritty turvaamaan kiinnittämällä enemmän huomiota myös jatko-opintoihin. Lukioissa on opiskelijahuollon yhdeksi painopistealueeksi kohonnut päihteiden vastainen toiminta, jolla pyritään laajentamaan päihteisiin liittyvää tietoutta ja selkiyttämään toimintatapoja. Lastensuojelulaki ( /417) Lastensuojelulaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelulaki koskettaa näin ollen suurinta osaa toisen asteen koulutuksessa opiskelevista. Lastensuojelulain kantavana ajatuksena on lapsen edun periaate. Lapsen edun tulee olla tärkeimpänä ohjaavana periaatteena pohdittaessa toimenpiteitä silloin, kun havaitaan nuorten päihteiden käyttöä. Lapsen edun selvittämisessä 15-vuotiaalla on huoltajansa ohella puhevalta. Mikäli lapsen mielipide on ristiriidassa lapsen todellisen edun kanssa, hänen mielipiteensä ei sido päätöksentekijöitä. Sosiaaliviranomaiset ovat velvollisia ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin, jos lapsen kasvuolot vaarantavat tai ne eivät turvaa lapsen tai nuoren tervettä kehitystä tai terveyttä. Säännökset edellyttävät toimenpiteitä myös siinä tapauksessa, jos lapsi tai nuori omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveytensä tai kehityksensä. Lapsen päihteidenkäyttö on selkeästi sellainen tekijä, jonka katsotaan olevan lapsen edun vastaista, samoin kuin poissaolot koulusta tai opintojen keskeyttäminen. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi /693 Tupakkalain mukaan tupakkatuotteiden mainonta ja epäsuora mainonta on kielletty. Tupakkatuotteita ei saa myydä eikä muutoin luovuttaa alle 18-vuotiaille henkilöille. Suussa käytettävää tupakkaa, nuuskaa ei saa elinkeinotoiminnassa maahantuoda, myydä tai muutoin luovuttaa. Lain mukaan tupakointi on kielletty oppilaitosten opiskelijoille tarkoitetuissa sisätiloissa ja niiden pääasiassa 18 vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoalueilla. Lainsäädäntöön perustuen oppilaitosten sisätilojen ja ulkoalueiden tulee olla savuttomia. Näin erillisiä tupakointitiloja ei tulisi järjestää opiskelijoille silloin, kun opiskelijat pääosin ovat alle 18-vuotiaita. Koulun tiloissa ja alueella tupakoinnin valvonnasta vastaa oppilaitos ja vastuu lain noudattamisesta on oppilaitoksen johdolla 47

48 Alkoholilaki Alkoholilaki (mm. 34 ) kieltää alaikäisen alkoholin käytön. Tämä tarkoittaa sitä, ettei alle 18- vuotiaat saa pitää hallussaan mitään alkoholijuomaa, heille ei saa anniskella eikä myydä alkoholia. Alle 18-vuotiaalle alkoholin välittäminen tai myyminen on rangaistava teko, josta seuraa sakkorangaistus tai vankeutta. Huumausainelaki /1289, 3 Huumausainelaki sisältää yleiskiellon, jonka mukaan huumausaineen tuotanto, valmistus, maahantuonti, maastavienti, jakelu ja kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty muihin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin taikka huumausainerikosten ehkäisemistä tai tutkintaa edistäviin tarkoituksiin. Päihdehuoltolaki /41 Päihdehuoltolain 9 velvoittaa päihdehuollon alalla toimivat viranomaiset ja yhteisöt olemaan yhteistyössä. Ko. pykälän mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, raittiustoimen, asunto-toimen, työvoimaviranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen sekä poliisin keskinäiseen yhteistyöhön. Säännös on erityissäännös, ja se velvoittaa tekemään yhteistyötä päihteiden vähentämiseksi ja siitä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Salassapitosäädökset Salassapidosta on säädetty erikseen laeissa (laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä 17, kansanterveyslaki 42, laki potilaan asemasta ja oikeuksista 13, sosiaalihuoltolaki 57, laki kunnan opetustoimen hallinnosta 6 ). Salassapitosäädösten rinnalla on velvoittavia säädöksiä, etenkin niiden tapausten varalle, joissa annetaan tietoja lapsesta. Oppilaitoksissa toimivien viranomaisten on syytä muistaa, että käskynormi esim. lastensuojeluilmoitus menee aina kieltonormin esim. vaitiolovelvollisuuden edelle. Salassapitosäädöksiä tulkittaessa on syytä miettiä, mitä niillä on haluttu suojella. Salassapitosäädökset eivät saa olla esteenä lapsen tai nuoren avunsaannille tai heidän jatkohoidolleen. Myös 18- vuotta täyttäneiden osalta on syytä pohtia, milloin salassapito on hänen etunsa mukaista ja milloin se johtaa jopa heitteillejättöön. Lapsen edun periaatteen ja lastensuojelulain lisäksi salassapitosäädöksiin liittyy poikkeuksia, jotka ohjaavat viranomaisten toimintaa. Asiakaslähtöisen toiminnan periaatteiden mukaista on ensisijaisesti kysyä asiakkaalta itseltään suostumusta tiedonantoon ja vaihtoon, alle 18-vuotiaan osalta myös hänen huoltajiltaan. Asiakkaan suostumus takaa sen, etteivät salassapito-ongelmat ole toiminnan esteenä. Nykyisin vallalla olevassa verkostotyössä puhutaan ns. kollektiivisalaisuudesta. Kun viranomaisten tavoitteet ovat asiakkaan kannalta yhdensuuntaiset, mahdollisuudet tiedonvaihtoon on katsottu olevan. Tällaista yhteistyökumppanuutta on esimerkiksi oppilaitosten oppilashuoltoryhmien toiminta. Huumausaineiden osalta viranomaisilla on ilmoitusvelvollisuus saadessaan tietää hankkeilla olevasta törkeästä huumausainerikoksesta. Huumetestejä koskeva muistio kouluille ja oppilaitoksille, OPH Opetushallituksen muistiossa todetaan, ettei opetustoimen lainsäädäntö sisällä erityisiä huumetestejä koskevia säännöksiä. Huumetestejä tehtäessä on siten huomioitava perustuslaissa (731/99) turvatut yksilön perusoikeudet kuten henkilön vapaus, koskemattomuus ja yksityiselämän suoja. Itsemääräämisoikeudesta ja sen käyttämisen edellytyksenä olevasta oikeudesta tiedon saantiin terveyden-huollossa säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/92). Rikosoikeudellisesti henkilö ei ole myöskään velvollinen myötävaikuttamaan syyllisyytensä selvittämiseen eikä näin ollen osallistumaan testaukseen. 48

49 Yhteistyö kodin, viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa Opiskelijan hoitoonohjauksessa ja yhteistyössä eri tahojen kanssa on noudatettava tietosuojaan liittyvää lainsäädäntöä. Yhteistyölle luodaan parhaat edellytykset siten, että toiminta perustuu opiskelijan ja hänen huoltajansa antamaan suostumukseen tiedon antamisesta ja että opiskelija huoltajineen otetaan tasapuolisesti mukaan hoidontarvetta ja opintojen turvaamista koskevaan suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koska huumausainerikokset on määritelty rikoslain 50 luvun 1 pykälässä (1304/93), koulut ja oppilaitokset eivät voi käsitellä huumeisiin liittyviä kysymyksiä oman harkintansa mukaan hallinnollisesti tai kurinpidollisesti. Oppilaitoksilla ei ole myöskään käytettävissään pakkokeinolain (450/77) mukaan poliisiviranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa esim. henkilön tarkastukseen, henkilön katsastukseen, takavarikkoon tai kotietsintään mm. asuntoloissa ja opiskelijan käyttöön annetuissa säilytystiloissa. Jos oppilaitoksessa on perusteltu syy epäillä huumausainerikosta, oppilaitoksen tulee kääntyä asiassa poliisiviranomaisen puoleen. Poliisi harkitsee esitutkintaviranomaisena omaa toimintaansa koskevan lainsäädännön puitteissa, onko sillä edellytyksiä ryhtyä asiassa toimenpiteisiin. 49

50 LIITE 2 50

51 51