Ohjelmakautta koskeva vuoden 2010 Varsin Hyvä ry:n vuosiraportti

Transkriptio

1 Ohjelmakautta koskeva vuoden 2010 Varsin Hyvä ry:n vuosiraportti 1. Hanketoiminnan keskeinen sisältö eriteltynä toimenpiteisiin 411, 412, 413, 421 ja 431 tp 411: ei hakemuksia tp 412: o 2 hakemusta 5-v sopimus luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisestä, Hepojokilaakso Kaarinan Piikkiössä, hakija Synapsi ry Ei-tuotannollisten investointien tuki, arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen, Piikkiön kirkon ja Pappilan ympäristö sekä Huttalanmäki, hakija Kaarinan-Piikkiön luonnonsuojeluyhdistys ry tp 413: o Yritystuet, tpk 312 Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen saapuneita hakemuksia 4 kpl joista a. toimintaryhmän puoltamia 1: investointituki rakentamiseen, Elykeskuksen päätös saatu b. 3 kpl jäänyt toimintaryhmässä pöydälle lisäselvityksien tarpeen takia o Yritystukihankkeiden keskeinen sisältö Lemmikkieläinhoitolan rakentaminen o Elinkeinolliset kehittämishankkeet tpk 313 ei hakemuksia o Kehittämishankkeet saapuneita hakemuksia 4, joista a. toimintaryhmän puoltamia 3 kpl joista i. tpk hanketta ii. tpk hanketta iii. kaikki saaneet Ely-keskuksen myöntöpäätöksen b. 1 jäänyt toimintaryhmässä pöydälle lisäselvityspyynnön takia o Kehittämishankkeiden keskeinen sisältö Kehityshanke VARPO vaellusratsastuksen reittien luomiseksi ja hevosalan yritystoiminnan monipuolistamiseksi Pirtua Saaristosta: Hankkeen tarkoitus on perustaa pysyvä, aktiivinen kieltolain historiaa ja tapahtumia valottava näyttely ja siten tuoda suurelle 1

2 yleisölle, matkailijoille esille kieltolain kiehtova historia ja merkitys saaristossa. Maskun ja Nousiaisten arvokkaat maisemat: Hankkeen tavoitteena on lisätä perinnemaisemien, muinaisjäännösten ja muiden kulttuuriympäristöjen hoitoa. Tähän tavoitteeseen päästään aktivoimalla maanomistajia sekä paikallisia yhdistyksiä maisemanhoitotyöhön. o Yleishyödylliset investointihankkeet saapuneita hakemuksia 7 kpl, joista a. kaikki toimintaryhmän puoltamia ja muut paitsi yksi saaneet Elykeskuksen päätöksen, jakautuen i. tpk kpl ii. tpk kpl iii. tpk kpl o Yleishyödyllisten investointihankkeiden keskeinen sisältö Frisbeegolf- rata Maskuun Kevolan observatorion perusparannus Paimiossa Lehtiniemen torpan siirto kokoustilaksi Nousiaisten kotiseutumuseon alueelle ja torpan peruskunnostus Paimion jalkapallokentän kunnostus: tekonurmen hiekkakumiseoksen uudistaminen ja kioskirakennuksen peruskorjaus Seuralan kylä- ja seuraintalon peruskorjaus Sauvossa Liedon Riistamajan peruskunnostus ja jätevesijärjestelmän rakentaminen Nousiaisten Aseman leikkipuisto- projekti: Aliskulman kyläyhdistyksen omistaman Nousiaisten Aseman pihalle perustetaan leikkipuisto, ja piharakennuksen katto ja seinät remontoidaan o Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet tpk 331 ei hakemuksia tp 421: ei hakemuksia Esimerkkejä hyvistä hankkeista: Kevolan observatorion perusparannus- hanke on erinomainen esimerkki Leader- rahoituksella aikaansaatavasta uudenlaisesta toiminnasta maaseudulla. Tähtitornin kunnostuksen myötä yleisötilaisuudet voidaan siirtää Turusta Paimioon. 2

3 Yritystukien puolella Lemmikkihoitola Haukurnau luo uudenlaista yritystoimintaa Kuusiston saarelle. Haukurnaun uudisrakennus on suunniteltu alusta alkaen lemmikkihoitolaksi, mikä jo sinällään on uraauurtavaa Suomessa. Haukurnau tulee tarjoamaan ympärivuorokautisia hoitopaikkoja kaikenlaisille kissoille ja koirille, ja tilat mahdollistavat myös sairaan tai häiriökäyttäytyvän eläimen yksilöllisen hoidon. Jokaisesta hoitolan hoitohäkistä pääsee jaloittelutarhaan. Tämä on vaatinut riittävän ison maa-alueen, mikä onkin mahdollista nimenomaan maaseutuolosuhteissa. tp 431: Toimintaraha 1. Yhteenveto toiminnasta Varsin Hyvä Toimintaraha , nro 2300 Vuosiraportti ajalta Hankehakemuksia saatiin käsiteltyä toimintalinja kolmessa tavoitteiden mukaisesti, ja varoja sidottua niinikään lähes kehyksen mukaisesti. Alueiden ja kansainvälisiä hankkeita ei tullut käsiteltäväksi lainkaan, eikä myöskään erityisympäristötuki- lausuntoja. Aiempien vuosien tapaan myöskään toimintalinja ykkösen hakemuksia ei tullut vireille. Henkilöstö osallistui kaikkiin keskeisiin ministeriön, Maaseutuverkostoyksikön ja Mavin järjestämiin koulutustilaisuuksiin, jotta henkilöstöllä olisi kaikki ajantasainen tieto ohjelman toimeenpanosta ja kehittämisen menetelmistä. Tilaisuuksia olivat mm. - erityisympäristötukien Lumo- päivät SYKE - Leader- toimintaryhmä- tapaamiset, Maaseutuverkosto - Ympäristö- teemavuoden avajaiset, Maaseutuverkosto, MMM - Ely-keskuksen Hankeinfot - Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivät, MMM - Metodin kehittäminen- ja tulevaisuusfoorumit - Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ajankohtaispäivät, Elykeskus - Maaseutuviraston ja ministeriön järjestämät videoneuvottelut Elykeskuksessa hanke- ja yritystukien myönnön ajankohtaisasioista - maksatusten ajankohtaisasiat, Ely- keskus ja toimintaryhmät Näiden lisäksi on osallistuttu seuraaviin tilaisuuksiin: - yhdistyslaki- koulutus, KHT_Media - Leader- parlamentti, Suomen Kylätoiminta ry - Matkailun maakunnalliset tilaisuudet ja asiantuntijaseminaarit - maakunnalliset yritysneuvojien koulutuspäivät - Maaseutugaala, Maaseutuverkosto ja MMM - Lepo- kokoukset, toimintaryhmien neuvottelut 3

4 - Virossa järjestetty kansainvälinen Leader- seminaari - Ruotsin ja Suomen Leader- ryhmien yhteinen seminaari Käytettävissä olevat henkilöresurssit olivat seuraavat: - henkilöstö: toiminnanjohtaja 90%:n työpanoksella sekä kokopäiväinen hankeneuvoja. Kesälomien ajaksi palkattiin sijaiset postiliikenteen päivittäisen läpikäynnin vuoksi. - hallitus: sääntöjen mukaisesti 9 henkeä + 9 varajäsentä - hanketyöryhmä: puheenjohtajana hallituksen edustaja, lisäksi maakunnallisten toimialahankkeiden ja vastaavien vetäjiä 7 henkilöä Toteutusajankohdan hallintokustannukset olivat yhteensä ,69 euroa. Toiminnan tuloksena paikallinen kehittämistyö on jatkanut tasaisella vauhdilla eteenpäin. Yritystuki- hakemuksia tosin ei saatu vireille aivan ohjelman mukaisesti. Vuoden 2010 aikana toimintaryhmä on painottanut ympäristöteemaa, osana valtakunnallista teemavuotta. Hankeideoita tuli info- ja tiedotustyön tuloksena kaikkiaan vain vajaa kymmenen. Suora kontaktointi onkin osoittautunut tuloksellisemmaksi aktivointitavaksi yleisten tilaisuuksien sijaan. 2. Raportti 2.1. Toiminnan tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet tulevat osin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinja 4:n tavoitteista, osin omasta paikallisesta kehittämisohjelmasta Läheltä Enemmän. Leader- toiminnan tavoitteiksi asetetaan Manner-Suomen ohjelmassa mm. alhaalta ylösperiaatteen mukainen maaseudun strateginen ja systemaattinen kehittäminen, uusien ihmisten ja toimintaryhmien aktivointi kehittämiseen, kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyön kehittäminen sekä eri toimijoiden verkostoiminen paikallisesti, alueellisesti kansallisesti ja kansainvälisesti. Varsin Hyvän oma paikallinen ohjelma linjaa yleisiksi tavoitteiksi seuraavaa: - paikallislähtöinen lähestymistapa - poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistaminen - sosiaalisen pääoman kasvattaminen - paikallisidentiteetin voimistaminen: paikallisyhteisöt ovat eläviä ja toimivia - alueen asukkaat vaikuttavat itse oman kotiseutunsa kehittymiseen - asukkaat tuntevat oman alueensa kulttuuriperinteen ja luonnonympäristön ja arvostavat ja hyödyntävät sitä - maaseudun palvelusopimus- mallia kokeillaan alueella ja löydetään paikallisesti toteutuskelpoisia käytäntöjä 4

5 Varsin Hyvän omassa ohjelmassa valtakunnalliset tavoitteet on konkretisoitu Leadermenetelmän ytimeksi Varsin Hyvän Toimintarahan tavoitteet Leader- toimintarahan hankkeella on tavoitteena Läheltä Enemmän- paikallisen kehittämisohjelman täysipainoinen toteuttaminen. Tämä edellyttää ensinnäkin hyvän hallintotavan toteutumista hankehakemusten vastaanoton, diarisoinnin, käsittelyn ja eteenpäin toimittamisen osalta. Tiedotus, aktivointi ja informointi on keskeisellä sijalla, ja yhdistykselle laaditaankin vuosittainen tarkennettu viestintäsuunnitelma. Yhdistyksen noin kahden hengen vuosityöpanos säilytetään hankkeen turvin. Henkilöstön työssä jaksamisesta tullaan huolehtimaan, ja työterveyshuoltoon varataan riittävästi resursseja. Henkilöstöä sekä hallituksen ja ohjausryhmän jäseniä koulutetaan säännöllisesti ohjelmakauden ajan. Tavoitteena on myös ohjelmakauden hankkeiden ja eri toimenpiteiden mahdollisimman hyvä dokumentointi. Tätä tarkoitusta varten on kilpailutettu ammattivalokuvaaja joka tulee kuvaamaan kaikki toteutettavat hankkeet. Asiantuntijakulujen muutoksen osalta asiasta jätettiin muutoshakemus V-S Te-keskukseen ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Toteutus Toimenpiteet Hankkeet: Hankehakemuksia saatiin käsiteltyä lähes tavoitteiden mukaisesti, ja varoja sidottua niinkään lähes kehyksen mukaisesti. Toimintalinjalla 3 hankkeita toteutui odotetusti. Toimintalinja 1:n, 2:n ja alueiden / kansainvälisiä hankehakemuksia ei saatu käsittelyyn lainkaan, tosin niihin varattu rahoituskin oli hyvin vaatimaton. Ote Varsin Hyvän hankerekisteristä liitteessä 1. Tilaisuudet ja muut viestintätoimet: Henkilöstö osallistui kaikkiin keskeisiin ministeriön, Maaseutuverkostoyksikön ja Mavin järjestämiin koulutustilaisuuksiin, jotta henkilöstöllä olisi kaikki ajantasainen tieto ohjelman toimeenpanosta ja kehittämisen menetelmistä. Tilaisuudet on lueteltu kappaleessa 3. Toiminnanjohtaja oli kertomassa maakunnan maaseutumatkailuyrittäjille Leaderrahoituksesta yhdistyksen tilaisuudessa. 5

6 Varasin Hyvä ry oli järjestämässä Ympäristöteemavuoden mukaisesti omaa infotilaisuutta Ympäristönhoito ja maaseudun kehittäminen, mutta siihen ei saatu osallistujia. Loppukeväästä järjestettiin yleinen infokiertue alueen kirjastoissa, mutta osallistujamäärä jäi melko alhaiseksi. Tilaisuudet pidettiin Sauvossa, Piikkiössä, Paimiossa, Maskussa ja Nousiaisissa. Tiedotusvälineille tehtiin tiedote toukokuulla yleishyödyllisten investointien tukitason korotuksesta, ja samoin kunnanjohtajille tiedotettiin kuntien tukimahdollisuuksista koskien näitä yleishyödyllisiä investointeja. Maaseutuasiamiesten kautta lähetettiin yritystuista infokirje osalle alueen kuntien maataloustuottajista. Hankeideoita tuli info- ja tiedotustyön tuloksena kaikkiaan vain vajaa kymmenen. Suora kontaktointi onkin osoittautunut tuloksellisemmaksi aktivointitavaksi yleisten tilaisuuksien sijaan Aikataulu Toimintaraha- hankesuunnitelman toteuttamista jatkettiin aikataulun mukaisesti, ja se on edennyt suunnitelmien mukaan Resurssit Käytettävissä olevat henkilöresurssit olivat seuraavat: - henkilöstö: toiminnanjohtaja 90%:n työpanoksella sekä kokopäiväinen hankeneuvoja. Kesälomien ajaksi palkattiin sijaiset postiliikenteen päivittäisen läpikäynnin vuoksi. - hallitus: sääntöjen mukaisesti 9 henkeä + 9 varajäsentä - hanketyöryhmä: puheenjohtajana hallituksen edustaja, lisäksi maakunnallisten toimialahankkeiden ja vastaavien vetäjiä 7 henkilöä Rahalliset resurssit on selvitetty omassa kappaleessaan. Toimisto sijaitsi edelleen Liedon kunnantalolla, jossa Varsin Hyvä on vuokralaisena. Toimistopalvelut kunnan suunnasta ovat erinomaisen hyvät ja toimivat, millä on suuri merkitys jokapäiväiseen asioiden hoitoon Toteutuksen organisaatio Henkilöstö: Toiminnanjohtaja Heli Walls, hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg Henkilöstön kesälomat pidettiin eri aikoina joten kesälomasijaisia ei tarvittu. 6

7 Hallitus 2010: Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Paikallinen julkinen hallinto Seppo Allén, pj, Sauvo Elina Lehtilä, Kaarina Pekka Määttänen, Masku Paikallinen julkinen hallinto Taina Wirberg, Kaarina (Piikkiö) Samuli Suvila, Pöytyä (Yläne) Nina Pohjanpalo, Lieto Paikalliset yhdistykset Esko Pettay, Turku Tuija Rainio, Naantali Toini Salmi, Rusko Paikalliset yhdistykset Ulla Piippo, Masku (Askainen) Minna Lukkala, Pöytyä (Yläne) Liisa Mattila, Kaarina Paikalliset asukkaat Merja Jokila, Lieto Taina Käräkkä, Masku Sami Tantarimäki, Turku Paikalliset asukkaat Max Söderberg, Sauvo Miia Salminen, Rusko (Vahto) Wilma Jänne, Naantali Hanketyöryhmä: Pekka Määttänen, hallituksen jäsen, pj Markku Määttänen, Yrityspalvelukeskus Potkuri Eila Hoffren, ProAgria Farma, Maaseudun matkailuelinkeinon kehittäminen Varsinais- Suomessa - toimialahanke Nina Luostarinen, Kulttuuriyrittäjyyskeskus, HumAk ja kulttuuriyrittäjäneuvonta Tauno Linkoranta, Varsinais-Suomen Kylät ry Anne Ahtiainen, VALONIA kestävän kehityksen keskus Johanna Mattila, TYTKK, LounaFood- toimialahanke Jussi Somerpalo, Metsäkeskus, Kiinteän puuenergian edistämisen toimialahanke Varsin Hyvän oman menettelytapa- ohjeen mukainen organisaatio ja roolit ovat seuraavat: Hallituksen ja työntekijöiden toiminnassa noudatetaan Varsin Hyvä ry:n oman toimintarahahankkeen, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen liittyviä lakeja ja asetuksia, Maaseutuviraston antamia määräyksiä ja ohjeita sekä yhdistyslakia. Leaderrahoitukseen ja toimintaan liittyvissä asioissa hallitus ja toimihenkilöt sekä työryhmien jäsenet toimivat virkavastuun alaisina. Henkilöstö Henkilöstö hoitaa päivittäiset juoksevat asiat ja hallituksen sille määräämät tehtävät. Toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja sopivat keskinäisestä työnjaostaan. Henkilöstön jaksamista 7

8 ylläpidetään yhdistyksen omista varoista rahoitettavalla Tyky- toiminnalla. Toiminnanjohtaja laatii vuosittain Tyky- suunnitelman, ja raportoi siitä hallitukselle. Tyky- toimintaan käytetään vuosittain max 200 euroa yhdistyksen omista varoista. Toimiston aukioloajat ja yhteistiedot sekä hakemusten jättämiseen liittyvät ohjeet ovat seuraavat: Toimiston aukioloajat ma-pe Kunnantoimiston alakerrassa palvelee kunnan Yhteispalvelupiste. Henkilökunnan ollessa poissa toimistolta asiakirjoja voi jättää Yhteispalvelupisteeseen ensimmäiseen kerrokseen tai kunnan lukolliseen postilaatikkoon (ulkooven oikealla puolella seinässä, merkitty myös Varsin Hyvän kyltillä). Jätettäessä asiakirjoja henkilökunnan poissa ollessa suositellaan soittamista tai tekstiviestin lähettämistä henkilökunnalle. Tapaamiset suositellaan sovittavaksi erikseen, koska henkilökunta joutuu myös liikkumaan paljon kentällä. Henkilökunnan poissa ollessa kunnan Yhteispalvelupisteen henkilökunta lajittelee postin ja merkitsee sen välilehdillä päiväkohtaisesti. Yhteispalvelupiste myös merkitsee sinne jätettävien hakemusten kuoreen vastaanottamisajankohdan, ja antaa hakijalle pyydettäessä todistuksen asiakirjan jättämisestä. Hankeneuvonta hoidetaan pääosin henkilöstön toimesta. Hallituksen jäsenet neuvovat ohjelmatyöhön liittyvissä yleisissä linjauksissa. Hallitus antaa tässä johtosäännössä pysyvän matkamääräyksen Leader- toimintaan liittyvien matkojen tekemisestä henkilökunnalle. Matkakustannusten korvaamisessa noudatetaan kunakin vuonna voimassa olevaa valtion matkustussääntöä. Hallitus Hallitus edustaa yhdistyksen aluetta paikallisella tasolla ja sen päätökset ovat autonomisia. Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä ovat yhdistyksen Leader- ohjelman Läheltä Enemmän toteutumisen seuranta ja tarvittaessa sen päivittäminen. Keskeisin osa ohjelman toteutumista on erilaisten kehittämishankkeiden puoltaminen ja yritystukien myöntäminen Leaderrahoituskehyksestä ohjelman tavoitteiden toteutumiseksi. Hallitus välittää myös tietoa yhdistyksen toiminnasta omille sidosryhmilleen ja valitsee yhdistyksen varsinaiset toimihenkilöt. Yhdistyksen työntekijät vastaavat ohjelman ja hallintohankkeen käytännön toteutuksesta. Toiminnanjohtaja toimii muun henkilöstön esimiehenä ja hallituksen puheenjohtaja toiminnanjohtajan esimiehenä. Yhdistyksen hallitus on koko henkilöstöön nähden työnantajan roolissa, ja viime kädessä vastaa tässä suhteessa asianmukaisten työolosuhteiden, työsopimusten yms. järjestämisestä. Hallituksen puheenjohtaja voi myös, toiminnanjohtajan lisäksi, edustaa yhdistystä eri tilaisuuksissa ja yhteyksissä. Hallituksen kokoonpanossa toteutetaan kolmikanta- periaatetta. Kolmikannan toteutumisen valvonta kuuluu toiminnanjohtajalle, ja tästä syystä hallituksen erovuoroisten tilalle etsitään ehdokkaita jo ennen syyskokousta, jotta ehdokkaiden sopivuus eri kiintiöihin voidaan ennalta selvittää ministeriön toimintaohjeiden mukaisesti. 8

9 Yhdistyksen sääntöjen mukaista erovuoroisuus- pykälää noudatetaan kirjaimellisesti, ja erovuorossa olevat tarkastetaan ennen syyskokousta pidettävässä hallituksen kokouksessa. Erovuoroisten tilalle löydettävien uusien ehdokkaiden rekrytoinnista vastaa hallitus, joka voi antaa siihen liittyviä tehtäviä toiminnanjohtajalle. Hallituksen jäsenellä on itsellään vastuu ilmoittaa varajäsenelleen estyneisyydestä osallistua hallituksen kokoukseen. Hallituksella ja jokaisella sen jäsenellä on toimintaryhmätyössä myös vastuu aktiivisen kehittämistyön eteenpäinviemisestä. Hallitus määrittelee kehittämisstrategiat, linjaukset, toiminnan painopisteet ja hankkeiden valintakriteerit. Uusille hallituksen jäsenille annetaan toiminnasta kertova ns. aloituspaketti, jota henkilöstö ylläpitää ajantasaisena. Myös uusille yhdistyksen jäsenille aloitetaan alkupaketin laadinta, jota tulevaisuudessa jaetaan uusille jäsenille. Hallituksen jäsenille kuuluu myös uusien yhdistysjäsenien jatkuva rekrytointi. Hallitus antaa TE keskukselle lausunnon yhdistykselle myönnettyyn rahoituskehykseen tulleista hakemuksista. Päätöksenteossa on harkittava mm. hankkeen sopivuus yhdistyksen ohjelmaan sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan, kustannusten kohtuullisuus, toteuttamiskelpoisuus sekä se, miten hanke sijoittuu alueelle suhteessa muihin hankkeisiin. Myös hankehakijan mahdollinen aikaisempi toiminta on otettava huomioon. Hankkeiden valintaa varten on laadittu valintakriteerit. Työryhmät Hallitus nimittää paikallisen kehittämisohjelman toteutumista sekä siihen sopivien hankkeiden valintaa varten hanketyöryhmän, jonka puheenjohtaja on joko hallituksen jäsen tai työryhmästä, ja joka koostuu maakunnallisten koordinaatio-/teemahankkeiden vetäjistä, jolloin hanketyöryhmä edustaa kattavasti eri alojen asiantuntemusta. Hanketyöryhmän jäsenet nimittää ja erottaa hallitus. Kokoonpano tarkastetaan vuosittain. Hanketyöryhmän tehtävänä on toimia asiantuntijana ja linkkinä Varsin Hyvän kehittämisohjelman sidosryhmiin. Työryhmä antaa hankkeista ja yritystuista asiantuntija-lausunnon hallitukselle, sekä lausuu mielipiteensä hankkeiden ohjelmanmukaisuudesta. Työryhmällä ei ole päätäntävaltaa hankkeiden valinnasta. Työryhmä voi ottaa käsiteltäväkseen myös hankeluonnoksia ja ideoita, jotka eivät vielä ole virallisesti toimintaryhmässä vireillä olevia hakemuksia. Työryhmän jäsenet toimivat myös yhteistyötahoina hankeideoiden suunnitteluvaiheessa, antaen asiantuntija-apua toimialansa kehitykseen liittyvissä asioissa. Leader- rahoituskehyksen seuranta kuuluu Varsin Hyvän hallitukselle. Työryhmän tehtäviin ei kuulu ottaa kantaa rahoituskehyksen käyttöön liittyvässä seurannassa, mutta rahoituskehyksen tilanne annetaan kokouksissa tiedoksi jotta työryhmällä on kokonaiskuva ohjelmatyön etenemisestä. Hanketyöryhmän lisäksi hallituksen alaisuudessa toimii työjaosto, jonka tehtäviin kuuluu taloushallinnon ajantasaisuuden ja säädöstenmukaisuuden seuranta. 9

10 Käytännöt Hakemusten vastaanotto ja käsittely Leader- rahoitushakemuksia vastaanotetaan yhdistyksen toimistolla sinne toimitettuina, joko henkilökohtaisesti, postitse tai sähköpostilla. Hakemusten diarisoinnista vastaa toiminnanjohtaja. Hakemus tulee vireille kun allekirjoitettu hakemuslomake on toimitettu Varsin Hyvän toimistolle. Hakemusten käsittelyjärjestys on seuraava: Henkilöstö antaa ohjelmanmukaisuuteen ja menettelytapaan liittyvää neuvontaa. Hanketyöryhmä antaa hallitukselle lausunnon hankkeiden ohjelmanmukaisuudesta. Hallitus tekee puoltavat/eipuoltavat päätökset. Hakemusmateriaali on henkilöstön, ohjausryhmän ja hallituksen jäsenten nähtävillä suojatussa extranetissä yhdistyksen kotisivuilla. Extranetti on otettu käyttöön ja kaikki hakemuksiin liittyvä aineisto on tallennettuna tälle suojatulle alueelle. Materiaalit ovat luettavissa käyttäjäalueittaisilla valtuuksilla: henkilöstö (kaikki alueet), hallitus, hanketyöryhmä, Te-keskus. Extranetissa toimii myös keskustelualue, jonne Te-keskuksella ei ole käyttäjäoikeuksia. Keskustelualueella hanketyöryhmän, hallituksen ja henkilöstön on mahdollista keskustella ja esittää mielipiteitä hankeaihioista. Näin ylläpidetään luovia prosesseja hankesuunnittelussa, ja varmistetaan laajapohjainen osallistuminen kehittämistyöhön. Extranetin käyttäjäoikeudet päivitetään aina henkilöstövaihdosten yhteydessä. Hallituksen kokoukset Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet (viisi) jäsenistä, mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ovat paikalla. Varajäsen voi halutessaan osallistua hallituksen kokoukseen myös varsinaisen jäsenen ollessa paikalla, mutta tällöin hänellä ei ole äänestysoikeutta. Tieto kokousajankohdasta lähetetään sekä jäsenille että varajäsenille vähintään viikkoa ennen kokousta. Asialista mahdollisine liitteineen lähetetään kaikille postitse tai sähköpostitse ennen kokousta. Jos varsinainen jäsen on estynyt osallistumasta kokoukseen, hän ilmoittaa siitä varajäsenelleen. Jokaisen toivotaan ilmoittavan etukäteen osallistumisestaan toimistolle päätösvaltaisuuden varmistamiseksi ja käytännön järjestelyjen helpottamiseksi. Kokoukset pidetään tarvittaessa noin kerran kuukaudessa, loma-aikoja lukuun ottamatta. Kokousten yhteydessä pyritään pitämään hanke-esittelyjä, jotta hallitus voi tutustua kentän toimintaan. Jääviys Kun päätöksiä tehdään hankkeista, joihin hallituksen jäsenillä on sidoksia, jäsenen on tällöin jäävättävä itsensä ja poistuttava asian käsittelyn ajaksi kokouksesta. Tätä ennen häneltä voidaan pyytää vastauksia hankkeeseen liittyvistä kysymyksistä. Työryhmissä on vastaava jääväyskäytäntö kuin hallituksen kokouksissakin. 10

11 Hallituksen ja työryhmien jäsenet sekä työntekijät allekirjoittavat salassapitoon velvoittavan lomakkeen. Hallituksen jäsenten on ilmoitettava kirjallisesti sidoksistaan esim. julkiseen hallintoon ja yhdistyksiin. Kokouspalkkiot ja kokousten matkakustannukset: Kokouksissa ajokilometrit ja kokouspalkkio merkitään kiertolistaan. Matkakulut korvataan valtion matkustussäännön mukaan. Kokouspalkkioita ei makseta virantoimituksessa oleville. Kokousten kulukorvaukset maksetaan pääsääntöisesti kerran vuodessa vuoden lopussa. Mikäli hallituksen jäsen osallistuu toimintaryhmien luottamushenkilöille tarkoitettuihin koulutuksiin tai seminaareihin, hänen matkakulunsa korvataan. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen ja laskujen hyväksyminen Nimenkirjoitusoikeus on hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla sekä hallituksen siihen määräämällä toimihenkilöllä (toiminnanjohtajalla) kullakin yksin. Toiminnanjohtaja hyväksyy laskut, ja hankeneuvoja hoitaa laskujen maksamisen nettipankin kautta. Puheenjohtaja tai hänen poissa ollessaan varapuheenjohtaja hyväksyvät toiminnanjohtajan matka-, puhelin-, käteiskuitti- ym. vastaavat laskut sekä palkanmaksun tositteet. Yli euron hankinnat hyväksytään hallituksessa. Toiminnanjohtajan poissa ollessa hankesihteeri voi hyväksyä ja maksaa laskuja. Hankeneuvojalla on myös nimenkirjoitusoikeus koskien yhdistykselle saapuneita hankkeiden maksatushakemusten käsittelyä. Seurantaryhmät Leader- ohjelmakaudella jatketaan Alma- kaudella hyväksi havaittua käyntiä, jossa yhdistyksen toimihenkilöt nimetään hankkeiden seurantaryhmiin yhdistyksen edustajina, ja toimihenkilöt pyrkivät osallistumaan jokaiseen kokoukseen. Tällä tavoin voidaan parhaiten toteuttaa hankkeiden täsmäneuvontaa. Seurantaryhmät ovat kuitenkin ns. vapaaehtoisia ryhmiä, eli niiden jäseniltä ei vaadita kirjallista suostumusta eivätkä ne toimi virkavastuulla, paitsi toimintaryhmän henkilöstö ja mahdolliset muut virkamiehet. Pöytäkirjat Yhdistyksen kokouksista ja hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa hyvän hallintotavan, yhdistyslain ja ministeriön ohjeistuksen sekä hallinnon tarkastuksissa esille tulleiden asioiden johdosta annettujen suositusten mukaisesti. Työryhmien kokouksista laaditaan kokousmuistiot, sillä työryhmät eivät käytä päätäntävaltaa. Vuosikokouksissa valitaan erilliset pöytäkirjan tarkastajat, hallituksen pöytäkirjat tarkastetaan aina seuraavassa kokouksessa. Pöytäkirjat ovat julkisia ja ne pidetään nähtävillä tarkastuksen jälkeen yhdistyksen nettisivuilla. Mikäli kokouksessa on käsitelty salassapidon alaisia asioita, niistä poistetaan ao. salassa pidettävät kohdat. 11

12 Yhdistyksen kirjanpito ja muu taloushallinto Yhdistyksen kirjapito on kilpailutettu, ja sitä hoitaa Laskentatieto Oy Irja Hirsinummi Turusta, yhteyshenkilönä Tuula Peltonen. Kirjanpitoon on luotu yhdistyksen toimintaraha- hanketta ja omia hankkeita varten erilliset kustannuspaikat, ja kuntarahojen jäljellä olevat varat siirretty taseen Kuntarahat- tilille (Alma- ja Leader- kuntarahat eri tileillään). Muutoksista on laadittu työjaoksessa muistio, ja muutokset on hyväksynyt yhdistyksen hallitus ja vuosikokous. Yhdistyksen kirjanpitoa seuraa toiminnanjohtaja, joka raportoi siitä hallitukselle. Taloushallinnollinen muu seuranta on niinikään toiminnanjohtajalla, joka raportoi siitä hallitukselle. Hallituksella on kokonaisvastuu yhdistyksen kirjanpidosta ja muusta taloushallinnosta. Hallituksen jäsenille järjestetään vuosittain taloushallinnosta koulutusta. Kuntarahoituksen käytöstä ja tilanteesta saadaan kirjanpidon tasetililtä ajantasaista tietoa reskontra- tiliotteella. Lisäksi kuntarahoituksen toteumaa hankkeittain seurataan osana yhdistyksen omaa hankerekisteriä. Yhdistyksen tilintarkastus on kilpailutettu Tilintarkastus ostetaan vastedes yhdeltä tilintarkastusyhteisöltä, Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab:lta. Hakemusten vireilletulon valmistelu Leader- ohjelmakaudella hankehakemukset tulevat vireille toimintaryhmissä. Maaseutuviraston ja TIKEn toimittama diaariohjelma on otettu käyttöön, ja sinne syötetään ajantasaisesti kaikki saapuvat ja lähtevät hankeasiakirjat. Hankkeiden valintakriteerit ja hallituksen linjaukset Toimintaryhmän kehittämisohjelmassa on esitetty hankkeiden yleiset valintakriteerit. Ohjelmakauden käynnistyttyä hallitus on tarkentanut aloittain/teemoittain näitä kriteereitä. Valintakriteerit ovat nähtävillä yhdistyksen nettisivuilla. Tarkastuslista ja lausunnot Hankehakemusten, maksatushakemusten ja muutoshakemusten käsittelyyn on käyttöönotettu Maaseutuviraston määräyksen mukaiset tarkastuslistat. Tarkastuslistat allekirjoittaa toiminnanjohtaja niiltä osin kun vaaditaan yhdistyksen virallinen nimenkirjoitus, muilta osin tarkastuksen suorittaja. Toimintaryhmän lausuntopohja hankkeiden myöntöpäätöstä varten sekä lausunto maksatushakemuksista on otettu käyttöön

13 Ylläpidettävät rekisterit Leader- hankkeiden rahoituksen sidonnan ja maksatusten rekisteri on otettu käyttöön 2008, samoin indikaattoritietojen rekisteri. Sosiaalisen tilinpidon käyttöönottoa valmistellaan, ja se otetaan käyttöön vuodenvaihteessa Hankkeiden ja hakemusten sekä maksatusten neuvonta Toimintaryhmä ylläpitää ajantasaista neuvontamateriaalia koskien hankesuunnittelua, hakemusten laatimista ja vireilletuloa, maksatusten hakua ja muuta mahdollista toimintaryhmätyötä koskevaa aineistoa. Materiaalia jaetaan yleisötilaisuuksissa, suoraan hakijoilla ja pidetään saatavilla myös yhdistyksen nettisivuilla. Hakumenettelyistä tiedotetaan yleisötilaisuuksissa, paikallislehdissä sekä omilla nettisivuilla. Leader- ohjelmakaudella aloitetaan kokeilemaan käytäntöä, jossa hankehakija ja mahdollisuuksien mukaan myös hakijatahon johtoryhmän jäsenet tavataan henkilökohtaisesti, kun hakija on saanut hankepäätöksen. Tapaamisessa käydään päätös läpi yksityiskohtaisesti, ja neuvotaan miten lait ja asetukset vaikuttavat hanketyöskentelyssä, sekä tutustutaan hankevetäjän oppaisiin. Tiedotus Toimintaryhmän kehittämisohjelman Läheltä Enemmän mukaisesti on laadittu tiedotussuunnitelma, joka päivitetään vuosittain (Liite 2). Maakunnallinen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Yhdistys on aktiivisesti mukana maakunnan toimintaryhmien yhteistyössä, ns. Leporyhmässä. Leader- kauden ajan yhdistys on mukana toimintaryhmien eri kumppanuushankkeissa, kuten Ympäristöluotsi ja Kylävirtaa. Erityisesti panostetaan yritysneuvontayhteistyöhön ja muiden maaseutujärjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Itsearviointi Itsearviointi otetaan osaksi vuosittaista toimintaa. Arviointi kuluneen vuoden toiminnasta tehdään kerran vuodessa, loppuvuoden aikana. Toiminnanjohtaja laatii itsearvioinnista lomakkeen jonka pohjalta arviointia tehdään. Vuosiarvioinnin lisäksi kehittämisohjelmassa määritellään muu toiminnan ja kehittämistyön arviointi osana ohjelmatyötä. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö laitetaan vireille osana hallintotyötä vuoden 2009 aikana, jonka tuloksena päätetään yhteistyömuodoista ja kumppanuusryhmistä. Vuoden 2008 aikana varsinaisia kansainvälistymistoimia ei aloitettu, vaan sitä ideoitiin ja kehiteltiin mm. virolaisten Leader- toimijoiden sekä espanjalaisten yhteistyötahojen kanssa. 13

14 Kustannukset ja rahoitus Myöntöpäätöksen mukaan vuodelle 2010 hyväksytty kustannusarvio ja rahoitus on seuraava Vuosittainen kustannusarvio Vuosi Palkkauskulut Ostopalvelut ja palkkiot Vuokrat 5000 Kokouspalkkiot ym Viestintäkustannukset Kone- ja laitehankinnat 2000 Toimistokalusteiden ja toimistotarvikkeiden hankinta 2000 Erityistaitojen hankkimisesta johtuvat kustannukset 3000 Kotimaan matkakulut Ulkomaan matkakulut 2000 Muut kustannukset 1000 Rahoitustarve yhteensä Tulot (vähennetään) RAHOITETTAVAT NETTOMENOT A. TE-keskukselta haettava rahoitus yhteensä EU valtio B. Muu kansallinen julkinen rahoitus - kunnat muu valtion rahoitus - muu C. Julkinen rahoitus (A+B) RAHOITUS (C+D) Varsin Hyvän tilinpäätöksen osoittamat kp 10:n toteutuneet kustannukset 01-12/2010 ja sen mukainen rahoitus on seuraava: 14

15 Palkkauskulut: ,22 euro Ostopalvelut ja palkkiot: 8.056,28 euro Vuokrat: 3.674,64 euro Viestintäkustannukset: 4.496,16 euro Kone- ja laitehankinnat: 1.863,29 euro Toimistokalusteiden ja toimistotarvikkeiden hankinta: 63,40 euro Kotimaan matkakulut: 5.744,60 Ulkomaan matkakulut: 397,10 euro Matkakulut yhteensä: 6.141,70 Yhteensä ,69 euro Haettava rahoitus: EU ,71 euro Valtio ,44 euro Kunta ,54 euro Yhteensä ,69 euro Varsin Hyvä Toimintaraha on vuonna 2010 toteutunut kustannuksiltaan myöntöpäätöstä pienempänä, kuten aiempinakin vuosina ja näin ollen hankkeen toteutukselle haettiin jatkoaikaa joulukuussa. Muutoshakemuksen myöntöpäätös saatiin alkuvuodesta Raportointi ja seuranta Henkilöstö raportoi toiminnan edistymisestä säännöllisesti hallitukselle. Maa- ja metsätalousministeriölle lähetettävä vuosiraportti sekä tämä Te-keskukseen toimitettava vuosiraportti annetaan aina hallitukselle tiedoksi ennen sen toimittamista. Hallitus käsittelee vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja esittelee ne vuosikokouksen 15

16 hyväksyttäväksi. Jäsenistölle on annettu kokouskutsun yhteydessä aina laajat tilinpäätöstiedot. Taloushallinnon tilanteesta raportoitiin lisäksi hallitukselle ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kerran. Varsin Hyvä ry:n suunnitelmissa on toteuttaa ulkopuolisen arvioitsijan voimin ainakin yksi väliarviointi ohjelmakauden aikana, oman paikallisen ohjelman toteutumisesta ja tuloksista. Samoin suunnitelmissa on toteuttaa loppuarviointi. Ohjelmakauden aikana toteutetaan säännöllisesti vuosittain itsearviointi, jossa kyselyt jaetaan henkilöstölle, hallitukselle ja hankevetäjille. Vuoden 2009 tapaan itsearviointi toteutettiin myös alkuvuonna Seurantaa tehdään eri rekisterien kautta: hankerahoituksen sidonta- ja maksatustilanteen seurantaa varten on luotu oma hankerekisteri. Niinikään hankkeiden tuloksia seurataan oman indikaattori- rekisterin avulla. Asiakirjojen seurantaa varten on otettu käyttöön MMM:n toimittama diaariohjelma Toteutusoletukset ja riskit Varsin Hyvä on toiminut sekä POMO-, Alma-, Elma- että nyt Leader- rahoituksella. Leaderohjelma on tuonut mukanaan yritysrahoituksen, mikä on lisännyt haastetta neuvonnan puolella. Toteutusoletuksena on ollut että yhteistyö Yrityspalvelukeskusten kanssa saadaan toimimaan hyvin kun Masva- neuvojat aloittavat työnsä. Yhteistyö Potkurin kanssa on jäänyt melko vaatimattomalle tasolle, yritystukihankkeita ei ole kuluvan vuoden aikana juurikaan ohjautunut toimintaryhmälle. Ely-keskuksen kanssa on koko alkuvuoden neuvoteltu yritystukien käsittelyssä ilmenneistä eriävistä näkökulmista. Yhteistyön oletetaan edistyvän ja johtavan ymmärryksen lisääntymiseen puolin ja toisin Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. seuraavat tahot: Varsinais-Suomen muut leader- ryhmät Varsinais-Suomen Te-keskus Yrityspalvelukeskus Potkuri, eritoten Masva- hanke Turun seudun kehittämiskeskus Toimialueen kunnat Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus Varsinais-Suomen Kylät ry Kulttuuriverkko ja Kulttuuriyrittäjyys- neuvonta / HumAk ProAgria Farma Valonia- kestävän kehityksen keskus Turku Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Metsäkeskus 16

17 Varsinais-Suomen Liitto Maaseutuverkosto Suomen Kylätoiminta ry 2.4. Toiminnan tulokset ja vaikutukset Toiminnan tuloksena paikallinen kehittämistyö on edennyt tasaiseen tahtiin, eikä suurta hiljenemistä ole alkuvuonna ollut havaittavissa. Hankehakijoissa on edelleen myös uusia toimijoita, joten aktivoinnissa on onnistuttu löytämään uusia kohderyhmiä. Jäsenmäärä on ollut kasvussa, ja hallitukseen on saatu aivan uusia jäseniä. Tämä on vireyttänyt hallitustyöskentelyä edelleen, ja tuonut siihen uusia näkökulmia. Hanketyöryhmä on jatkanut aktiivista ja vireää keskustelua hankkeiden valinnasta, ja muutoinkin seutukunnan kehittämisestä. 3. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Tulevan vuoden 2011 aikana pyritään aktivoimaan toimintaa ja tapahtumia Turku2011- kulttuuuripääkaupunki- vuoteen liittyen. Niinikään pyritään edistämään nuorten osuutta kehittämistyössä valtakunnallisen teemavuoden mukaisesti. Hankeaktivoinnissa tehdään entistä enemmän henkilökohtaista aktivointi- ja neuvontatyötä. Yleiset infotilaisuudet eivät enää vedä väkeä entiseen tapaan. 2. Yhdistyksen säännöt, jäsenistö ja hallituksen kokoonpano sekä henkilöstö. Yhdistyksen syyskokous päätti hallituksen esityksestä tehdä sääntömuutoksen joka sallii etäosallistumisen kokouksiin. Etäosallistuminen tuli yhdistyksille mahdolliseksi yhdistyslain muutoksen yhteydessä syyskuussa Sääntömuutos- päätös oli seuraava: yhdistyksen sääntöjen 9 lisätään seuraava maininta etäosallistumisesta: Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Rekisteröinti saataneen voimaan kevään 2011 aikana. Yhdistyksen jäsenmäärä 2010 oli 196 henkilöjäsentä, joista miehiä 95 ja naisia 101, ja 68 yhteisöjäsentä eli yhteensä 264 jäsentä. Jäsenmäärä väheni seitsemällä edellisvuoteen verrattuna. 17

18 Hallituksen kokoonpanon ja henkilöstön osalta ks. kpl 1, tp 431: Toimintaraha. 3. Ohjelmaa edistäneet viestintä- ja koulutustoimet Katso kpl 1, kohta Toimintaraha, kpl Toteutus/toimenpiteet. 4. Suunnitellut ja toteutetut arviointitoimet Katso kpl 1, kohta Toimintaraha, kpl Raportointi ja seuranta. 5. Analyysiä toimintaryhmän oman toiminnan onnistumisista ja ongelmista 2010 Onnistumiset: Neuvontatyö on ollut haasteellista mutta hankkeilta saadun arviointi- palautteen valossa siinä on onnistuttu hyvin. Yritystukien käsittelyn erilaiset tulkinnat siivittivät alkuvuotta, mutta loppuvuoden aikana Ely-keskuksen kanssa käydyt yhteistyöneuvottelut johtivat viimein tulokseen. Varsinais-Suomen Maakunnallisen yhteistyöryhmän alainen Maaseutujaosto hyväksyi kokouksessaan muutoksen Alueellisen maaseutuohjelman valintakriteerien kohtaan, jossa on kuvattu toimintaryhmien toimintatapa ja yritystukien käsittelyn menettelyt. Uusitut kriteerit ovat seuraavat: Toimintaryhmien yritysten tukihakemusten käsittelyn erityispiirteenä on Leadertoimintatavan mukaisesti paikallinen ohjelmallisuus. Varsinais-Suomen ELYkeskuksen hallinnoimat maakunnan kolme paikallista kehittämisyhdistystä (toimintaryhmää): I samma båt Samassa veneessä rf ry, Varsin Hyvä ry ja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry noudattavat yritysten tukihakemusten käsittelyssä yhteisiä menettelytapoja omilla toiminta-alueillaan soveltuvin osin. Toimintaryhmät voivat poiketa yhteisistä linjauksista mikäli katsovat hankkeen toteuttavan erityisen hyvin omaa paikallista ohjelmaansa tai muista hyvin perustelluista syistä tapauskohtaisesti edellyttäen, että näissä tapauksissa asiasta on keskusteltu hallinnoivan ELY-keskuksen yritysasiantuntijoiden kanssa ennen kuin hakemus käsitellään toimintaryhmän hallituksessa. Perustelut liitetään toimintaryhmän lausuntoon. Käydyt neuvottelut ja muutetut valintakriteerit luonevat entistä ennakoivamman käsittelyn toimintaryhmien yritystukien päätöksentekoon. 18

19 Ongelmat: Loppuvuoden aikana hankehakemuksia ei tullut odotetusti vireille; haku hiljeni lähes täysin. Hankkeita tiedettiin kuitenkin olevan suunnitteilla mutta ei aivan riittävässä määrin. Alkuvuonna 2011 onkin haaste saada hanketoimintaa vireämmäksi. Monista yrityksistä huolimatta Varsinais-Suomessa ei ole saatu käynnistettyä alueiden rajat ylittävää useamman toimintaryhmän yhteistä Tiedottaja- hanketta. Näin ollen Varsin Hyvän tulee itse käynnistää tehostetut viestintätoimet, todennäköisesti osittain ostopalveluna. 6. Analyysiä Leader-toiminnan onnistumisista ja ongelmista valtakunnan tasolla sekä palautetta keskushallinnon ja maaseutuverkostoyksikön toiminnasta Mavin tarkastus- ja ohjauskäynnistä jäi positiivinen vire, keskustelut olivat antoisia ja osoittivat aitoa välittämistä toimintaryhmän toimintaa kohtaan. Videoneuvottelut Ely-keskuksissa ovat hyvä tapa välittää ajankohtaisia asioita, ilman että tarvitsee matkustaa pidempiä matkoja yhteisiin seminaareihin. Seminaarit sen sijaan voisivat sisältää enemmän keskusteluja ja työryhmiä, ei pelkästään yksisuuntaista tiedonsiirtoa. Maaseutuverkostoyksikön toiminta on Varsinais-Suomen näkökulmasta jäänyt ehkä vähän vaimeaksi. verkostoyksikkö on jalkautunut useisiin maakuntiin järjestämään paikallisia tilaisuuksia yhdessä toimintaryhmien ja muiden maaseutujärjestöjen kanssa, mutta Varsinais-Suomessa näitä tilaisuuksia on ollut kovin vähän. Positiivisena tapahtumana mainittakoon kuitenkin Suomen ja Ruotsin Leaderryhmien yhteinen koulutus- ja verkostoitumisristeily kevättalvella. 7. Kuvaus yhdistyksen muusta toiminnasta Jäsenille järjestettiin perinteinen kesäretki, joka tällä kertaa suuntautui Kemiönsaarelle, kohteina mm. Westers Gård ja Sagalundin museo. Jäsenkirjeitä lähetettiin kolme. Jäsenmaksunsa maksaneiden kesken arvottiin kolme Maaseutugaalan illalliskorttia. Tiedotuksessa suunniteltiin siirryttävän käyttämään e- kirjettä mutta jäsenistöltä ei ole saatu riittävässä määrin sähköpostiosoitteita, jotta se olisi mahdollista. Sähköistä tiedotusta tultaneenkin suuntaamaan lähinnä kuntien ja yhteistyökumppaneiden suuntaan, sekä hankkeille. 19

20 8. Näkymiä vuoden 2011 toimintaan Tulevan vuoden 2011 aikana tullaan toteuttamaan ulkopuolinen toimintaryhmän arviointi, tehostamaan viestintätoimia sekä todennäköisesti aloittamaan oma kansainvälinen esiselvityshanke Viron suuntaan. Liedossa Heli Walls toiminnanjohtaja Liite 1: Hankerekisteri- tuloste Liite 2: Tiedotussuunnitelma 2011 Liite 3: Hallituksen kolmikanta- selvitys 20